Laadukas kaupunki- ja viherympäristö houkuttelee liikkumaan. Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari 2012

Transkriptio

1 Laadukas kaupunki- ja viherympäristö houkuttelee liikkumaan Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari 2012 Jyväskylän kaupunki / Mervi Vallinkoski

2 MISTÄ VIHER- JA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ KOOSTUU? mm. kävelyalueet, torit, aukiot, julkisten rakennusten pihat, rakennetut puistot, ulkoliikunta-alueet, metsät, niityt, pellot ja suojelualueet pyöräilyn ja kävelyn alueet ja väylät ei pelkästään kaavan viheralueet tai pelkästään kaupungin omistamat alueet

3 Viherympäristön merkityksistä

4 Hyvinvointi ja terveys tutkimusten mukaan asukkaat ja työntekijät ovat onnellisempia ja terveempiä vihreässä ympäristössä viheralueet ja niillä kulkevat reitit edistävät ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia viheralueilla elvytään stressistä ja parannetaan mielialaa vihreä ympäristö houkuttelee liikkumaan kasvillisuus parantaa ilmanlaatua, suojaa tuulelta, tarjoaa varjoa ym houkutteleva elinympäristö saa ihmiset viettämään enemmän aikaa ympäristössään, mikä edistää myös sosiaalista kanssakäymistä Nick Cavill / pyöräilyn olosuhteisiin panostaminen, Englanti - 1 pyöräilyolojen kohentamiseen sijoitettu euro toi 3 euroa vastaavat terveyshyödyt mm. kuolleisuuden alentumisen vuoksi Tarkkaavuushäiriöisillä lapsilla on havaittu sitä lievempiä oireita mitä luontomaisemmassa ympäristössä he ovat leikkineet. Kuo FE, Faber Taylor A (2004) Vuonna 2010 toteutetun Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyn (SULKA II) mukaan suosituimmat ulkoilulajit ovat kävelylenkkeily, hiihto, juoksulenkkeily, koiran ulkoiluttaminen sekä pyöräily.

5 Ympäristön viihtyisyys viheralueet yksi kaupungin vetovoimatekijöistä asukkaat kokevat ne asuinviihtyvyytensä kannalta tärkeiksi tutkimusten mukaan laadukas viherympäristö nostaa asuntojen ja toimistojen arvoa tamperelaisille ja helsinkiläisille tehdyssä kyselytutkimuksessa lähes puolet kertoi mielipaikkansa olevan metsä- tai luonnontilaisella alueella, viidenneksellä se on rakennetulla viheralueella, toisella viidenneksellä ranta-alueella tärkeitä tekijöitä mm. ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet, esteettiset elämykset sekä rauha ja hiljaisuus viheralueiden tulee olla riittävän lähellä asuinympäristöä houkutellakseen käyttäjiä

6 Muita vihreän arvoja viheralueilla on kulttuurisia sekä luontoon ja maisemaan liittyviä arvoja viheralueet tärkeitä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, esim. kasvillisuuden merkitys tuulisuuden haittojen lieventämisessä hulevesien luonnonmukainen hallinta reitit / pyöräilyn ja kävelyn edistäminen (autoilun sijaan)

7 Viher- ja kaupunkiympäristön suunnittelu eri tasoilla

8 Yleiskaavoituksessa turvataan virkistysalueiden riittävä määrä, saavutettavuus ja jatkuvuus - Seutu-KEKE 2011: -virkistykseen sopivan alueen (lähipuiston) minimikooksi on esitetty 1,5 ha, myös pienemmät alueet voivat olla tärkeitä, varsinkin jos ne kytkeytyvät ulkoilureitteihin - ulkoilupuisto ha, korkeintaan 1 km:n päässä asuintoalueista, yhteys kevyen liikenteen väylää pitkin - lähivirkistysalueiden saavutettavuus, etäisyys asutuksesta 300 m - asukasmäärän suhde virkistysalueisiin (virkistyspaineen määrä) - Löfström 1991: - puistometsiä tulisi olla vähintään 50 m 2 /asukas. Suositeltava määrä on 100 m 2 /asukas. - Ulkoilumetsiä, jotka voivat sijaita 1-2 kilometrin säteellä asutuksesta, tulisi olla vähintään 100 m 2 /asukas. Suositeltava määrä olisi 200 m 2 /asukas.

9 Yleiskaavan päävirkistysalueet (Jyväskylä) 1000 m vaikutusalueella asuvien asukkaiden määrä Laajavuori n Aittovuori-Vaajakoski n Touruvuori n Sippulanniemi n Kolmisoppinen n Keljonkangas n Jääskelä n. 60 Haapaniemi n Korpilahti n Yhteensä n m vaikutusalueella asuvien asukkaiden määrä yhteensä n Yli 2 km:n päässä OLLIkehällä asuvia yhteensä n

10 Virkistysalueiden riittävyyden arviointi (Jyväskylän yleiskaavaluonnos)

11 Viheralueiden strateginen suunnittelu Esimerkki Jyväskylän viherpolitiikka viherpolitiikka nostaa esiin jo käynnissä olevia tärkeitä hankkeita (osana periaatteita) nykyisiä hyviä toimintatapoja uusia kehittämis- ja kärkihankkeita seitsemän periaatetta 26 kärkihanketta 22 jatkuvaa toimenpidettä toteutus v joitakin isoja hankkeita, joiden kesto riippuu investoinnin resursseista vuosittain

12 LIIKKEELLE LÄHIYMPÄRISTÖÖN lähiliikuntakohteiden ohjelmointi ja yhteishankkeet lähiliikuntaohjelman laatiminen ja toteutuksen aloitus mukana tasapuolisesti keskusta, taajamat, asuinalueet ja kylät yhtenä kärkihankkeena: Pohjanlampi, Kuokkalassa Pihalla-ryhmän toiminta/ lähiliikuntatoimintamallin kehittäminen kyläympäristöjen kehittäminen yhteistyössä asukkaiden kanssa H YVINVOINTI JA TERVEYS: edistää erityisesti lasten ja ikääntyneiden hyvinvointia H

13 LIIKKEELLE LÄHIYMPÄRISTÖÖN ikääntyneiden lähiympäristöt palvelutalojen ja niiden lähiympäristöjen toimenpideselvitys palvelutalo-pilotti kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja rakentajien kehitystyö Green Care - luontoavusteiset menetelmät hoiva- ja hoitopalveluissa? virkistysreittien toteutusohjelma reittien toteutuksen 10v-ohjelmointi eri vastuutahoiden yhteistyönä yhtenä osana mm. Helpot Ladut - projekti lähimetsien hoito - helppokulkuisuus Y Y LLÄPITO: tärkeimmät lähireitit ja virkistysyhteydet ovat myös talvella laadukkaasti ylläpidettyjä ja valaistuja

14 KEHÄ VIHREÄ kehittämissuunnitelma yhtenäinen reitistö, opastus, valaistus tapahtumat, kaupunkitaide Tourujoki vanhan uoman palautus Kankaalla, reitit, hoidon suunnittelu Kankaan alue uudenlaista kaupunkivihreää alueellinen ylläpidon toimintamalli Harjun ja Hippoksen kunnostuksen aloitus T APAHTUMAT JA MATKAILU: Kehä Vihreä tärkein vihermatkailukohde L T L UONNON MONIMUOTOISUUS: Tourujoki keskustan ekologinen hotspot

15 KIERRETÄÄN KEHÄ SINISIÄ yleiskaavan raamilause: Kehä Siniset virkistyskäyttöön Tuomiojärven rantaraitin toteutuksen aloitus Haukanniemen kehittäminen Palokkajärven rantaraitin suunnittelu opastuksen kehittäminen mobiilisovellus Jyväsjärvellä kokeilu asuntomessuvuonna? E STEETTÖMYYS: Haukanniemen esteetön nuotiopaikka E H H YVINVOINTI JA TERVEYS: erinomaisesti ulkoilua ja liikuntaa palvelevia reittejä

16 Viher- ja virkistyspalveluiden ohjelmointi ja palveluverkkotarkastelut

17 Jyväskylän viherpalveluohjelma Esimerkki viherpalveluverkon kokonaistarkastelusta

18 Jyväskylän virkistysreittiselvitys Esimerkki virkistysreitistön kokonaistarkastelusta

19 Uuden sukupolven viher- ja virkistyspalveluiden ohjelmointi Ajatuksia tulevasta Tähän mennessä kaupungin eri sektorit tehneet palveluittain verkkotarkasteluja tai erilaisia strategisia suunnitelmia Kaupunkirakennepalvelujen virkistysreittiselvitys ja viherpalveluohjelma Liikuntapalvelun liikuntasuunnitelma Tilapalvelun investointiohjelmat (perustuen esim. koulu- ja päiväkotien palveluverkkoselvityksiin) Tavoitteena koota kaikki palvelut samalle kartalle ja kehittää jatkuvasti päivittyvä ja ajan tasalla oleva ohjelmointityökalu Kytketään Jyväskylän Kymppi R toimintamalliin? PALVELUVERKKOPROSESSI TALOUSPROSESSI MAANKÄYTÖN PROSESSI

20 Palveluverkon muutosten hallinta Esimerkki päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksistä

21 Asemakaavoitus / yleissuunnitteluvaiheessa määritellään tarkemmin alueiden toiminnot ja luonne

22 Esimerkkejä ja ajatuksia - Case Kangas - Kaupalliset alueet - Pimeän ajan ympäristö

23 JYVÄSKYLÄN KANGAS Viherrakenne - keskusta

24 Viherrakenne - Kangas

25 hulevedet kollektiivilipasto Hjalmarin uni

26 Pihat ja rakennukset osana vihreää kokonaisuutta uudenlaista kaupunkivihreää kollektiivilipasto

27 Viherkatot, viherseinät

28 MARKET-ALUEET voisivatko nekin olla viihtyisiä? - ja voisiko niihinkin mennä pyörällä? Esimerkki Seppälän kaupallinen alue Jyväskylässä

29 PIMEÄN AJAN YMPÄRISTÖ PIMEÄN AJAN YMPÄRISTÖ

30 WILLIAM LAM, PIONEERI, tarkensi 1970-luvulla valaistussuunnittelun kriteerejä kahdella ihmisen tilalle asettamien tarpeiden määrittämisellä: Toiminnan asettamat valaistustarpeet (activity needs) tarkoittavat periaatteessa samaa kuin määrällinen valaistustapa (quantitative lighting), mutta pyrkivät menemään syvemmälle toimintojen analyysiin ja valaistustarpeiden määrittämiseen. Tiedostavat tarpeet Biologiset tarpeet (biologial needs) on alitajuntaan vaikuttavaa valon informaatiota tilassa, jonka psykologisia vaikutusalueita ovat: - orientaation tarve (selkeät reitit, näkyvyys), - ympäristön olemuksen hahmottaminen selkeän strukturoinnin avulla (turvallisuuden tunne) ja - ihmisen tarve ymmärtää tilan yksityinen tai julkinen luonne (olla oikeassa paikassa). Alitajuntaiset tarpeet (lähde: Erco Lighting Design Handbook)

31 MÄÄRÄLLINEN VALAISTUS TEKNIS-TALOUDELLINEN VALAISTUSTAPA, PIIRTEITÄ MM: - PAINOTUS TEKNISESSÄ TOTEUTUKSESSA - TOTEUTUS EDULLINEN, ELINKAARI PITKÄ - TEHOKKUUS (LUMEN PER WATTI - WATTI PER NELIÖ)

32 VALAISTUSTAVAT; näkymät ja paikan henki Lights in Alingsås, kuvat: Studio Ketchup

33 VALAISTUSTAVAT; kalusteet

34 VALAISTUSTAVAT; aivojen päivänvalo-olettamus

35 ESIMERKKIKOHTEET VALON KAUPUNKI JYVÄSKYLÄ

36 Mäki-Matin perhepuisto

37 Moirislammen puisto

38 Jyväsjärven rantaraitti

39 Harjun portaat

40 Kiitos!