KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ KAAVOITUS. Joensuun viherkaavan tavoitteet
|
|
- Sinikka Halttunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ KAAVOITUS Joensuun viherkaavan tavoitteet Viherkaavan selostuksen liite
2 Liite 3 - Joensuun viherkaavan tavoitteet 1 Viherkaavan tavoitteet Kaavahankkeessa tavoitteet esitetään sanallisesti työn alkuvaiheessa. Tavoitteet hyväksytään kaupunginhallituksessa, jolloin myös päättäjät sitoutuvat niihin. Ne ohjaavat jatkosuunnittelua ja niiden avulla voidaan arvioida päätöksentekoon tuotavaa kaavaehdotusta: onko kaavatyössä onnistuttu, täyttyvätkö tavoitteet? Viherkaavan tavoitteet on määritelty toisaalta kaavaa varten tehtyjen perusselvitysten pohjalta, toisaalta asukkailta tulleen palautteen ja joulukuussa järjestetyn asukastyöpajan tulosten pohjalta. Tavoitteita on työstetty viherkaavan ohjausryhmässä joulukuussa 2012 ja tammikuussa Joensuulainen viherympäristö on lähellä asukasta, paikalleen luontainen ja tarjoaa yhteydet ympäristöön Jokaisella joensuulaisella tulee olla asuinympäristössään helposti tavoitettava viheralue. Viherympäristö ilmentää alueen luonnetta ja sitä hoidetaan luonteensa mukaisesti. Viheralueiden kautta tarjoutuvat katkeamattomat ja turvalliset yhteydet ympäristöön, muille viher- ja virkistysalueille. Ne turvaavat osaltaan luonnon monimuotoisuutta ja mahdollistavat luonnontekijöiden vuorovaikutusta kaupunki-ympäristössä.
3 Liite 3 - Joensuun viherkaavan tavoitteet 2 Viheralueet mahdollistavat monipuolisen liikunnan ja luonnon kokemisen Viheralueiden tehtävänä on tarjota asukkaille mahdollisuus harrastaa erilaisia liikuntamuotoja luonnon helmassa ja kokea luontoelämyksiä niin lähiluonnossa kuin erämaissakin. Joensuulainen viheralueiden verkko tukee asukkaiden omatoimista liikkumisharrastusta. Virkistysreitit muodostavat riittävän laajan, yhtenäisen verkoston Tärkeimpien virkistysyhteyksien tulee kulkea katkeamatta ja turvallisesti niin kesällä kuin talvellakin. Virkistysyhteyksiä kesällä ovat kevyen liikenteen väylät, kuntopolut ja muut vakiintuneet polut. Talvella virkistykseen käytetään talvikunnossapidettäviä kesäreittejä sekä latuja. Merkittäville seudullisille virkistysalueille johtavat hyvät yhteydet Viherkaavan tavoitteena on taata asuinalueilta näille virkistysalueille hyvät yhteydet niin jalan, hiihtäen kuin pyörälläkin. Merkittäviä seudullisia virkistysalueita ovat esim. Mehtimäen alue, Lykynlampi, Repokallio ja Kuhasalo. Lähiliikuntapalvelut ovat kävelyetäisyydellä Tavoitteena on turvata lähiliikuntapalvelut 300 metrin etäisyydellä asukkaasta. Lähimetsä on kävelyetäisyydellä Tärkeimpiä lähiliikuntapalveluita ovat kevyen liikenteen väylät ja kuntopolut sekä talvisin ladut. Näitä täydentävät erilaiset kuntoiluvälineet ja asuinalueiden sisällä olevat pelikentät ja rakennetut liikuntapaikat. Tavoitteena on taata tarpeeksi laajojen metsäisten viheralueiden säilyminen kävelyetäisyydellä asutuksesta. Metsäinen viheralue on Joensuulle ominainen viheraluetyyppi, jonka tärkeys asukkaille nousee esille kyselyissä ja työpajoissa. Luonnon virkistyskäyttö 2010 tutkimuksessa todettiin jopa 90% lähiulkoilukerroista suuntautuvan metsään. Lähimetsää käytetään ulkoiluun ja marjastamiseen ja se on tärkeä elpymisen paikka, josta etsitään luonnonrauhaa ja tilaa hengittää.
4 Liite 3 - Joensuun viherkaavan tavoitteet 3 Rannat ovat kaikilla Tunnistetaan kaupungin alueelle muodostuneet erilaiset rantojen käytön tavat ja kehitetään rantoja niiden omista lähtökohdista, kunkin oman luonteen mukaisesti. Turvataan riittävästi vapaita rantoja kävelyetäisyydellä. Kehitetään rantareittejä Pielisjoen etelä- ja pohjoisrannoilla. Viherkaavan alueella on useita erilaisia vesistöjä, joista Pyhäselkä ja Pielisjoki ovat tärkeimpiä. Rannat ovat eriluonteisia riippuen mm. vesistön koosta ja alueen rakennetusta ympäristöstä. Rakentamisesta vapaat ranta-alueet ovat tärkeitä virkistysalueita niin kesällä kuin talvellakin. Rantojen saavutettavuus ja vapaiden rantojen sijainti tarpeeksi lähellä asutusta ovat tärkeitä tavoitteita. Eriluonteiset viheralueet muodostavat yhdessä katkeamattoman verkoston Verkosto on ehyt, yhtenäinen ja riittävän kokoinen Eri käyttötarkoituksiin ja tarpeisiin tarkoitetut viheralueen ovat keskenään hyvin erilaisia. Ne yhdistyvät muiden viheralueiden ja reittien avulla yhtenäiseksi ja katkeamattomaksi verkostoksi, joka palvelee niin ihmisen virkistystä kuin luonnontekijöiden kiertokulkua. Verkoston on muodostettava ehyt ja yhtenäinen, katkeamaton kokonaisuus. Viheralueita on oltava asukasta kohden keskimäärin vähintään 200 m 2 /asukas ja etäisyyden lähivirkistysalueelle on oltava korkeintaan 300 metriä. Viheralueilla kulkevat kevyen liikenteen pääreitit ovat turvallisia ja jatkuvia yhteyksiä viheralueilta ja asuinaluilta toiselle. Viheralueet ovat moninaisia ja luonteeltaan vahvoja Viheralueiden tyyppejä on paljon, ehkä jopa kymmeniä. Viheralueen luonnetta määrittävät mm. sen laajuus, sijainti, alkuperäinen luontotyyppi ja käyttötarkoitus. Viheralueet luovat osaltaan asuinalueen identiteettiä. Rakennettujen puistojen kehittämisellä on mahdollista luoda jokaiselle alueelle oma identiteetti. Luonnonmukaisten virkistysalueiden hoito palautuu luontotyyppeihin ja kasvupaikan olosuhteisiin. Pyritään viheralueiden moninaisuuteen. Määritellään tärkeimmät viheralueiden perustyypit ja jaetaan viheralueet näihin tyyppeihin. Sallitaan merkittäväkin paikallinen vaihtelu viheralueiden
5 Liite 3 - Joensuun viherkaavan tavoitteet 4 käyttötarkoituksen puitteissa. Viherkaavan tavoitteena on määritellä kunkin viheralueen tavoiteltava luonne ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. Keskeiset ja kaupunkikuvallisesti merkittävät viheralueet hoidetaan laadukkaasti Viherkaavan tavoitteena on määritellä keskeiset viheralueet ja niiden ylläpidon tavoitetaso. Kaupunkikuvallisesti tai viheralueiden tarjoamien palveluiden kannalta keskeisten viheralueiden ylläpitoon panostetaan enemmän kuin vähempiarvoisten alueiden ylläpitoon. Ymmärretään viheralueiden merkitys kaupunkiekosysteemissä Tunnistetaan ja turvataan kaupunkiekosysteemin kannalta merkittävimmät viheralueet sekä tunnistetaan muuttuvan maankäytön vaikutus kaupunkiekosysteemiin. Viheralueilla on suuri merkitys kaupunkiympäristössä tapahtuville luonnon vuorovaikutusprosesseille, jotka vaikuttavat myös ihmisen elämän laatuun. Tunnistetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet ja turvataan niiden säilyminen Turvataan ekologisten yhteyksien jatkuvuus Tunnistetaan viherkaavan alueelta luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävimmät kohteet. Turvataan niiden säilymismahdollisuudet. Ekologisten yhteyksien jatkuvuus turvataan. Ekologinen verkosto turvaa ekologiset yhteydet alueelta toiselle. Se on yhtenäinen viheralueiden, -saarekkeiden ja käytävien muodostama reitistö. Turvataan viheralueiden elinvoimaisuuden säilyminen maankäytön muutostilanteissa Maankäytön muutostilanteissa uuden asemakaava-alueen viheralueet kokevat voimakkaan muutoksen elinolosuhteissaan. Jotta viheralueet pysyvät elinvoimaisina myös uudessa tilanteessa, on niitä valmennettava suunnitelmallisesti useita vuosia ennen käyttöönottoa. Onnistunut valmentava suunnittelu ja käsittely edellyttävät myös pitkäjänteistä maankäytön ohjelmointia ja maanhankintaa. Turvataan veden luonnollinen kiertokulku kaupunkiympäristössä
6 Liite 3 - Joensuun viherkaavan tavoitteet 5 Varaudutaan hulevesien käsittelyyn viheralueilla riittävän suurilla aluevarauksilla. Selvitetään pintavesien reitit ja turvataan niiden säilyminen katkoitta viheralueilla. Vältetään pintavesien turhaa putkitusta. Yleisillä alueilla varaudutaan riittävillä lumitiloilla. Selvitetään hulevesien ongelmapaikat. Tavoitteena on parantaa hulevesien laatua ennen niiden purkamista vesistöön edistämällä niiden viivästyttämistä tai imeyttämistä. Ilmastonmuutoksen johdosta on odotettavissa, että sadanta äärevöityy: toisaalta on hyvin kuivia vuosia, toisaalta saattaa sataa erittäin paljon. Tämä tuottaa haasteita kaupungille kuivuuden ja tulvien myötä. Huomioidaan viheralueiden vaikutus pienilmastoon Vältetään avohakkuita alueilla, joista voi muodostua tuulensolia. Huomioidaan ilmastollisesti suotuisat alueet oleskelun virkistystoiminnan sijoittelussa viheralueilla, vältetään kyseisten toimintojen sijoittamista ilmastollisesti epäsuotuisille alueille. Huomioidaan viheralueiden varjostava vaikutus varsinkin asutuksen eteläpuolisen reunametsän hoidossa. Viheralueet vähentävät ilmaston äärevyyttä: ne tasaavat lämpötiloja ja suojaavat tuulelta. Turvataan Ilmanlaatua parantavien suojavyöhykkeiden säilyminen Turvataan tarpeeksi laajojen suojavyöhykkeiden säilyminen liikennealueiden ja muiden ilmanlaatua heikentävien lähteiden lähistöllä. Tiivis, monikerroksinen kasvillisuus vähentää pienhiukkasten leviämistä ja sitoo pölyä sekä ilman muita epäpuhtauksia. Kasvillisuudella on myös merkittävä vaikutus hiilen kiertokulussa ja hapen tuotannossa. Turvataan viheralueilla olevan kulttuuriympäristön säilyminen tuleville sukupolville Viheralueille sijoittuvia kulttuuriympäristön kohteita ovat esimerkiksi historialliset puistot ja erilaiset muinaismuistot. Niiden säilyminen tuleville sukupolville turvataan oikeilla hoitotoimenpiteillä. Tunnistetaan Joensuun kulttuurihistoriallisesti merkittävät viheralueet ja turvataan niiden säilyminen Joensuun ruutukaava-alueen rantapuistot, rautatieaseman ympäristö sekä Kirkkokadun akseli ovat valtakunnallisesti
7 Liite 3 - Joensuun viherkaavan tavoitteet 6 merkittäviä kulttuuriympäristöjä (RKY-alue). Selvitetään ja arvotetaan seudullisesti ja paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset viheralueet. Selvitetään Joensuun kulttuurihistoriallisesti merkittävien viheralueiden historia pääpiirteissään. Turvataan kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen kyseisten viheralueiden ylläpidossa. Määritellään historiallisten puistojen peruskorjauksen tavoitetaso. Turvataan viheralueille sijoittuvien muinaisjäännösten säilyminen Viheralueille sijoittuvia esihistoriallisia ja historiallisia muinaisjäännöksiä ovat esimerkiksi kivikautiset asuinpaikat tai lasiruukin jäännökset. Ne on automaattisesti suojeltu muinaismuistolain nojalla. Toisen maailmansodan aikaisia sotahistoriallisia kohteita ei toistaiseksi ole suojeltu, mutta ne on otettava huomioon maankäytön suunnittelussa. Selvitetään museovirastolta saatavissa olevan tiedon perusteella viheralueilla olevat muinaismuistot ja turvataan niiden säilyminen. Viheralueiden hoitotoimenpiteitä ohjataan muinaismuistojen säilymisen ehdoilla. Turvataan viheralueiden merkitys maisemakuvassa Tunnistetaan kaupunkikuvallisesti merkittävät viheralueet ja turvataan niiden säilyminen. Viheralueet muodostavat Joensuun kaupunkimaiseman rungon. Ne joko kehystävät kaupunkikuvaa tai toimivat muun kaupunkirakenteen taustalla. Tunnistetaan identiteettiä luovat ja sitä vahvistavat viheralueet Maisemakuvan ja alueen identiteetin kannalta erityisen tärkeät viheralueet tunnistetaan ja määritellään niiden maisemakuvallinen tavoite. Viheralueilla luodaan tunnistettavuutta koko kaupungille, kaupunginosille ja pienalueille.
8 Liite 3 - Joensuun viherkaavan tavoitteet 7 Turvataan lakialueiden, kallioiden ja rantojen säilyminen maisemakuvassa Vähennetään maisemavaurioita Määritellään maisemakuvan kannalta tärkeät lakialueet, kalliot ja rannat. Määritellään niiden maisemakuvallinen tavoitetaso ja toimenpiteet, joilla tähän pyritään. Viherkaavan tavoitteena on kartoittaa tiedossa olevat nykyiset ja tulevat maisemavauriot sekä mahdollisuudet niiden korjaamiseen, vähentämiseen tai estämiseen. Ympäristöönsä sopimaton rakentaminen tai teollinen toiminta kuten maa-ainesten laajamittainen otto koetaan maisemakuvassa maisemavauriona. Maisemavaurioita voidaan korjata tai vähentää niiden jo tapahduttua esim. maastonmuotoilun tai lisäistutusten avulla. Tehokkain tapa on kuitenkin estää maisemavaurioiden syntyminen riittävän tarkan etukäteissuunnittelun ja ohjauksen avulla.
LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava
LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset
LisätiedotJOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset
JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset Hoidetut viheralueet Viherkaavan alue V-1 Keskustapuisto Keskustapuisto on kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva, korkeatasoisesti rakennettu
Lisätiedot± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [
± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [ ±± ± ±± ±± ) ± 6± ± ± ; ; ± ± ± ± ±± ) ± ± ± ± ± ;; ± ± ± ± ; ; ; ± ± ± ; ) ; ± ± ƒ ; 6± ± ± ± ± Ι ± ; ) ± ± ± ƒ ; ± ±± ; ƒ ƒ) ± ± ± ƒ ; ƒ ± ; ± ; ) ± ± ± ƒ ± ± ± ; ± ± ;±
LisätiedotOte Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava
Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotHASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS
HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS V I R E I L L E T U L O V A I H E E N Y L E I S Ö T I L A I S U U S C A R E L I C U M I N A U D I T O R I O, T O R I K. 2 1 C, M A A N A N T A I N A
LisätiedotKaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa
KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (5) 228 Lausunto kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantasen toivomusponnesta viheralueiden ja tärkeiden viheryhteyksien luonto- ja virkistysarvojen säilymisen turvaamisesta
LisätiedotKOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009
KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotHäiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena
Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN
LisätiedotIlmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotVartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,
Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan
LisätiedotNIEMI 8250 VASTINELUETTELO / MIELIPITEET
NIEMI 8250 VASTINELUETTELO / MIELIPITEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.11.2007 Nähtävillä oloaika: 16.11.-7.12.2007 Mielipide 1, 2 7.12.2007, dnro: YPA: 9937/611/2007 Lahtinen Nora, 2 kpl Mielipide
LisätiedotMETSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotSTRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu
LisätiedotENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
Lisätiedotklo 14, Laituri, Turun kasarmi, Helsinki Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ. Kuva J-P. Flander
HELSINGIN KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON PERUSTAMISSELVITYS Tarinatyöpajan (nro 4) johdantopuheenvuoro: kansallisen kaupunkipuiston lainsäädännöstä, kriteereistä ja Helsingin roolista/lisäarvosta verkostossa
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa
Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon
LisätiedotLohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS
Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki
LisätiedotKaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan
1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotKauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma
Kauppi-Niihaman vertaissuunnittelu, kevät 2019 Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma Pirkanmaan polkujuoksu ry / Tampere Trail Running Jarkko Bamberg & Manu Humppi Kauppi-Niihaman polkuverkosto
Lisätiedot23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis
Nuorallatanssia kaupunkimetsissä Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Metsä- ja viherpäivät Helsinki 2012 24. 25.5.2012 1 Nuorallatanssia kaupunkimetsissä 1. Luonnonhoidosta
LisätiedotLohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE Tavoitteet
Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 20.10.2015 2 Tavoitteet L12 NUMMEN KEVYEN LIIKENTEEEN VÄYLÄ 103. KAUPUNGINOSA NUMMI KORTTELEIDEN 24 JA 63, KORTTELEIDEN 5, 6, 12, 38 JA 61 OSIEN SEKÄ LIIKENNE-,
LisätiedotAlueen suuri haaste on sovittaa vanha rakennusperintö alueen kasvupaineisiin sen arvoja turmelematta.
Lohiniemenranta sijaitsee historiallisesti merkittävällä huvila- ja virkistysalueella, jota ollaan rakennettu viime vuosina voimakkaasti asuinalueen suuntaan. Alueen suuri haaste on sovittaa vanha rakennusperintö
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA YLEISKAAVAN SELVITYKSISTÄ JA VIHERVISIOSTA Raisa Kiljunen-Siirola, KSV yleissuunnittelutoimisto 3.6.2014 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvheityshankkeet: luja eri mittakaavatasolla
LisätiedotPäivölänlaakso. Ahjon asemaseudun kehittämisalue. 1: /
RAKENTAMINEN Uusi alakoulu äivölänlaakso ni suuri kaupunki Ahjon asemaseudun kehittämisalue. t voon or Talman uusi asema Ahjon uusi asema Ahjont Terästn varsi kerrostaloalueena kehitettävää aluetta. Teräst
LisätiedotVesi asema- ja rantaasemakaavassa
Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vantaanjoki-neuvottelukunnan seminaari Etelä-Suomen lääninhallituksen auditorio Yliarkkitehti Anne Jarva 1 Vesi asema- ja ranta-asemakaavassa Asemakaavan ja ranta-asemakaavan
LisätiedotMAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen
MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran
LisätiedotYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
Vt 9 Tampere Orivesi YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Arvioinnin työohjelma: ohjaa vaikutusarviointien tekemistä Välittää tietoa: hankkeen suunnittelun vaihtoehdoista tutkittavista vaihtoehdoista
LisätiedotPuutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi
Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Vantaan Kartanonkoski viihtyisää asuinympäristöä! Puutarhakaupungin arkkitehtuurikilpailun visiosta, kaupunkisuunnittelusta Viheralueiden
LisätiedotMAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KIRJE 1 (7) Tiina Peippo Kaupunkitekniikan keskus Luonnonhoitoyksikkö tiina.t.peippo@espoo.fi.fi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA
EKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA EKOSYSTEEMIPALVELUT Ekosysteemin rakenteen ja eri tasoilla tapahtuvien toimintojen tuottamia suoria tai välillisiä
LisätiedotJämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen
LisätiedotMerellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen
Merellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen Helsingin merialueet, rannat ja saaristo muodostavat Sinikämmenen, joka on osa viher- ja virkistysalueiden runkoa. Aukeaman s. 70-71 kartalla on luonnehdittu
LisätiedotIlmalan studiot Asukastilaisuus
Asukastilaisuus 5.2.2018 1. Kaavahankkeen taustat ja tavoitteet 2. OAS:n sisältö 3. Kaavahankkeen reunaehdot ja selvitettävät asiat 4. Kaavoitusaikataulu kaavahankkeen taustat ja tavoitteet KESKI-PASILA
LisätiedotVaaranpiha Asemakaavan muutos. Alueanalyysi ja luonnoksia
Vaaranpiha Asemakaavan muutos Alueanalyysi ja luonnoksia 18.4.2016 , kuvat: Harri Ryynänen 2014 Talousseuran rakennus maaliskuussa 2016, kuva: Elina Jaara VAKUUTUSTORNI Kaupunginoja ja sitä ympäröivä puistovyöhyke
LisätiedotUudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn
Uudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn seminaari 18.1.2018 Vantaa on rakennettu yleiskaavoilla
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotAsemakaavoituksen lausunto Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksesta
Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 46 25.08.2016 Asemakaavoituksen lausunto Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksesta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 25.08.2016 46 Kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström
LisätiedotEspoon keski- ja pohjoisosien yleiskaavan luontohaasteista sekä vähän muustakin Espoon kaavoitukseen liittyvästä
Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaavan luontohaasteista sekä vähän muustakin Espoon kaavoitukseen liittyvästä Keijo Savola 26.4.2016 suojeluasiantuntija SLL:n Uudenmaan piiri Espoon keski- ja pohjoisosan
LisätiedotKaupunkivalaistuksen suunnittelu
Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,
LisätiedotTaajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
LisätiedotKiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011
Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011 viheralueiden merkitys ja mahdollisuudet kaupunkisuunnittelussa Terhi Tikkanen-Lindström WSP Ympäristö & Arkkitehtuuri muutosvoimia kaupunkien tiivistyminen
LisätiedotMITEN? Tutustu kaupunkitilaohjeeseen osoitteessa
31.5.2016 MIKÄ? Helsingin kaupunkitilaohje on julkisen tilan hankintojen, suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon käsikirja suunnittelijoille, viranomaisille ja päättäjille. Lisäksi ohje toimii taustatietona
LisätiedotHelsingin linnoitusvyöhykkeen inventointiselvityksen tarkistaminen Ele/PP/AM
Helsingin linnoitusvyöhykkeen inventointiselvityksen tarkistaminen Ele/PP/AM 20.3.2014 Vastaukset 17.3.2014 mennessä esitettyihin kysymyksiin: 1. Onko olemassa museoviranomaisen lausuntoa koskien Helsingin
LisätiedotTÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET
1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotEkosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi
Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö
LisätiedotJUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.
JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus 14.5.2018 Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa. Kaavan vireilletulo: Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta.. 2018
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKI ITÄRANNAN KEHITTÄMINEN KYSELYN TULOKSET
LOVIISAN KAUPUNKI ITÄRANNAN KEHITTÄMINEN KYSELYN TULOKSET YLEISTÄ KYSELYSTÄ Kyselyllä selvitettiin asukkaiden ja päättäjien näkemyksiä Loviisan Itärannan alueen suunnitteluvaihtoehtoihin. Mielipiteitä
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotUudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
LisätiedotVapaudenpuiston yleissuunnitelma
Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin
Lisätiedotkestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus ja kestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Esityksen sisältö Luken kestävän matkailun tutkimus (neljä esimerkkiä) Virkein- ja BuSK-hankkeet How to maintain naturalness in
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa
LisätiedotAmurin yleissuunnittelun tilannekatsaus Sakari Leinonen
Amurin yleissuunnittelun tilannekatsaus 1 11.1.2018 Sakari Leinonen 2 11.1.2018 Sakari Leinonen AMURIN YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA Amurin ja Pyynikintorin alue on perinteikästä
LisätiedotMAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA
MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)
LisätiedotKannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma
LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet
LisätiedotMuutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava (273 )
HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA VALITTAJA Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava 26.10.2016 (273 ) Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.,
LisätiedotÖstersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank
Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet
LisätiedotValtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ka/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/2016 1 (7) 375 Yleisten töiden lautakunnan lausunto valtuutettu Jarmo Niemisen ja 53 muun valtuustoaloitteesta koskien kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin
LisätiedotLähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö
Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,
LisätiedotVihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma
Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa Vaasa 30.9.2015, Mari Ariluoma Vihreä infrastruktuuri ja maisema YKSILÖ ALUE YHTEISKUNTA MAAILMA terveellinen ympäristö, yhteys luontoon,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA. REILA-hanke Rovaniemellä
ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA REILA-hanke Rovaniemellä 12.5.2016 SUOMEN LATU Ulkoilun keskusjärjestö 80 000 jäsentä 200 jäsenyhdistyksessä Tavoitteena liikuttaa Suomessa asuvia
LisätiedotKouvola esimerkkinä Kymijoki
Vesistöjen ranta-alueiden suunnittelukäytännöt ja haasteet Kouvola esimerkkinä Kymijoki 11.11.2016 2 HISTORIA Kymijoki ja sen teollisuuslaitoksille tarjoama energia oli pohjimmiltaan syynä Kymijokilaakson
LisätiedotHulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki
Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin Green Street Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Hallituksen kärkihanke Mikä on Green Street Suunnitelman tavoite Hulevesien
LisätiedotMukkulan matkailualueen kehittäminen
Mukkulan matkailualueen kehittäminen Sijainti kaupunkirakenteessa Yleiskaava 2025 Saavutettavuus, Sibeliustalo 2,5 km, keskusta alle 4 km, matkakeskus 5 km, ohikulkutie, vesireitti pohjoiseen ja itään
LisätiedotMAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO
MAMA-YÖRYHMÄN KANNANOO KVÄ 2012 Koskien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä muun lainsäädännön ja niitä tulkitsevan ohjeistuksen puutteita ja kehittämistavoitteita yöpaja Ympäristöministeriössä 26.11.2012
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
Lisätiedot3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa
3-Kulman puuterminaali 20.6.2018 vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa Maakuntakaavaa varten tehdyn selvityksen mukaan: Tampereen kaupunkiseudun lämpölaitokset
LisätiedotKIRKKOPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Etunimi Sukunimi puh. 044 794 xxxx, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0937 KIRKKOPUISTON ASEMAKAAVAN
LisätiedotSUUTARINTIEN ASEMAKAAVAN (kaava 3517) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN MIELIPITEET LAUSUNNOT JA KAAVOITUKSEN VASTINEET
SUUTARINTIEN ASEMAKAAVAN (kaava 3517) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN MIELIPITEET LAUSUNNOT JA KAAVOITUKSEN VASTINEET 19.11.-4.12.2015 nähtävillä olleeseen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan
LisätiedotKaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous
Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-
LisätiedotTURVALLINEN YMPÄRISTÖ
TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia
LisätiedotLeppävaaran urheilukeskus. Asemakaava ja asemakaavan muutos Aluenumero
Leppävaaran urheilukeskus Asemakaava ja asemakaavan muutos Aluenumero 118200 Kaavahankkeen esittely Kati Kivelä Arkkitehti Kaupunkisuunnittelukeskus 7.2.2018 2 Tämän esityksen sisältö Kaavaprosessin tilanne
LisätiedotJAAMANKANKAAN RANTA-ASEMAKAAVA
KONTIOLAHDEN KUNTA 1 JAAMANKANKAAN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 27.9.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön
LisätiedotTOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN
TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti kuuluu Oulun kaupungin Maankäytön muutostilanteiden hallinta II-hankkeeseen. Hanke kuuluu EU:n tavoite 2-ohjelmaan. Projektin
LisätiedotRANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA
1 (14) Kaupunkirakenneyksikkö RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA Yleissuunnitelma 2 (14) Sisällysluettelo 1. Suunnittelualue 1.1 Yleistä 1.2 Kadut, LP-alue, Rantakyläntori
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotMaisemarakenne kaavoituksessa
Maisemarakenne kaavoituksessa Esityksen sisältö 1. Maankäytön suunnittelusta 2. Maisemarakenne analyysimenetelmä ja keskeinen teoria 3. Case Yttersundomin maankäyttöselvitys VAMK opinnäytetyö 4. Vaasan
LisätiedotPaikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit
Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit Paikkatietokysely 5.7. 13.8.2018 Loviisan kaupunki suoritti 5.7. 13.8.2018
LisätiedotKulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla
Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yleisötilaisuus 12.4.2018 Heli Vauhkonen, maakunta-arkkitehti, Uudenmaan liitto Mikä on kulttuuriympäristöä? Ympäristössä
Lisätiedot41 VL-1 AK VL-1. Ra 40 RAMSINNIEMEN KOIVUNOKAN ASEMAKAAVAKARTTA 1:1000 V 2400 RAMSINNIEMENTIE KOIVUNOKANPUISTO ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
RAMSINNIEMEN KOUNOKAN ASEMAKAAAKARTTA 1:1000 7 2400 RAMSINNIEMENTIE 6 2400 p AK 42 5 2400 1400 1 2400 2 p 2400 AK 40 3 1300 2592 4 2450 456 p AK 41 L-1 KOUNOKANPUISTO 10 m 50 m 100 m 576 2016 W 2400 Rakennusoikeus
LisätiedotJÄRVENPÄÄN YLEISKAAVA 2040
JÄRVENPÄÄN YLEISKAAVA 2040 YLEISÖTILAISUUS 25.4.2019 1. YLEISKAAVAPROSESSI, LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2. YLEISKAAVARATKAISU Monipuoliset asumisen alueet Elinvoimaiset palvelut ja elinkeinoelämän alueet
LisätiedotHAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell f
HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2007 f. 144134 MUSEOVIRASTO 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 4 Kaava-aluekartta
Lisätiedotkaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16.12.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Kiviniemen kaupunginosan korttelin 86 tonttia nro 2 koskevaan asemakaavan muutokseen (Kultasirkuntie 21) kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen
LisätiedotKaavoitus ja maaseudun kehittäminen
Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä
LisätiedotKATARIINAN MERIPUISTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KATARIINAN MERIPUISTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 5. KAUPUNGINOSA KATARIINA, KORTTELIT 6, 7, 127 JA 128, PUISTOALUE, KATUALUE, LIIKENNEALUE JA VESIALUE VALMISTELIJA: PATRICIA
LisätiedotRakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala
Rakennusten sujuva suojeleminen Museoviraston tehtävät kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen. vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön,
Lisätiedot