Viiden vuosikymmenen kriisi
|
|
- Ville-Veikko Manninen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Kertausharjoitukset lisääntyvät Puolustusbudjetissa nostetaan selvästi toiminnan tasoa uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 52. vuosikerta n:o 17 (1150) verkossa > Viiden vuosikymmenen kriisi Kyproksella on ollut rauhanturvaajia jo 50 vuoden ajan. Unficyp-operaation aikana saarella on palvellut yli suomalaista rauhanturvaajaa. Operaation komentaja, kenraalimajuri Kristin Lund ihmettelee, miten EU-jäsenmaassa voidaan vielä tarvita rauhanturvajoukkoja. Lund aikoo seurata tiiviisti syyskuussa jatkuneita rauhanneuvotteluita. Norjalainen Lund aloitti tehtävässään elokuussa ja on ensimmäinen YK-operaatiota komentava nainen. uutiset, sivu 3 Apulaiskomentajat aloittavat joukko-osastoissa uutiset, sivu 4 Kun virka-apuosastolle tulee hälytys... kentällä, sivu 10 Kuva: Unficyp/YK Varusmiehen toinen koti vapaalla, sivu 15
2 2 ruotuväki 17/2014 pääkirjoitus Tutkimus on korkeakoulun perusta Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) tutkimustoiminnan kehittäminen on todella tärkeä osa korkeakoulun tulevaisuutta. Hyvä tutkimustoiminta on paitsi itsessään hyödyllistä, niin se tekee myös korkeakoulun edustajista arvostettuja asiantuntijoita. Viime kuukausina on ollut mielenkiintoista tarkkailla, keitä asiantuntijoita media haastattelee selostaessaan Ukrainan tapahtumia. Varsin usein kommentoija on tullut Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta. MPKK on Ukrainan tapahtumien ja viime vuosi- MPKK on saavuttanut yhä vankemman aseman median päivystävien dosenttien listalla. en aikana saavuttanut yhä vankemman aseman tornitouhua sotilaallisten ja yhteiskunnallisten kysymysten asiantuntijana suomalaisen median päivystävien dosenttien listalla. Menemättä johtopäätöksissä sen pidemmälle voidaan arvioida, että tällainen kehitys kertoo osittain myös arvostuksen kasvusta Maanpuolustuskorkeakoulua kohtaan. *** MPKK on viime vuosina pyrkinyt yhä määrätietoisemmin kehittämään tutkimustoimintaansa. Kuten sotilaspedagogiikan professori Juha Mäkinen toteaa (RV 16/2014), yliopisto tuottaa tietoa kolmelle taholle, joista tärkein on kansainvälinen tiedeyhteisö. Sen jälkeen tulevat veronmaksajat ja vasta kolmantena hyötyjänä on puolustusvoimat. Tutkimustoiminnan kehittämisessä ja yliopistona profiloitumisesa on toki edelleen monia haasteita. Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, lippueamiraali Veijo Taipalus huomautti lukuvuoden avajaispuheessaan syyskuun alussa, että yliopiston tutkimustoiminnan haasteellisuus tuli konkreettisesti esille vuoden 2010 Korkeakoulujen arviointineuvoston tekemässä laadunarvioinnissa. Tarkastelluissa toiminnan osaalueissa tutkimus oli ainoa asia, joka jäi alimmalle hyväksyttävälle eli alkavalle tasolle. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimustoiminnan suuntaamista kansainväliselle tiedeyhteisölle ei tällä hetkellä ainakaan edistä se, että julkaisut ovat suurelta osin suomenkielisiä. Voidaan toisaalta pohtia, onko puolustusvoimien korkeakoulun tutkimustieto enemmän hyödyksi kotimaan toiminnassa kun se ei ole vieraalla kielellä. *** Tutkimukseen panostaminen vaati pohjimmiltaan kahden seikan toteutumista. Ensinnäkin riittävät resurssit on turvattava, mikä lienee nykyisessä taloustilanteessa haastavaa. Toisaalta on tärkeää rekrytoida riittävän laadukasta opiskelija-ainesta jo perustutkintoihin eli upseerikoulutukseen. Opiskelijahaussa tilanne on ollut koko ajan parantumaan päin viime vuosina. Viime keväänä Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteelliseen koulutukseen haki yhteensä 757 henkilöä. Hakijoista koulutukseen valittiin noin viidennes. Hakijamäärän kehitys on kuitenkin suorastaan ilahduttava verrattuna esimerkiksi Ruotsin tilanteeseen, jossa aikoinaan maan suosituimman koulutusohjelman hakijamäärä on romahtanut. Tutkimuksen kehittämisen rinnalla tulee ehdottomasti muistaa MPKK:n tärkeä tehtävä upseerien perus- ja jatkokoulutuksen järjestäjänä. > nurkka Laillista ja laitonta asevoimaa Kaikissa valtioissa on erityiset säädökset aseiden käytöstä maanpuolustuksessa ja muissa valtiovallan ohjeistamissa tehtävissä. Näin laillisen väkivallan käyttö on säädetty valtiojohdon yksinoikeudeksi. Lujissa valtioissa se pysyykin sellaisena. Hauraissa valtioissa voi olla toisin. Puhutteleva esimerkki hauraasta maasta on nyt Ukraina. Siellä keskushallituksella ei ole koko valtioalue hallinnassaan. Itäisillä alueilla hallitusta vastustavat separatistit ovat perustaneet omaa erillistä hallintoaan ja omaa aseistettua sotaväkeäkin. Monissa muissakin valtioissa toimii separatistisia liikkeitä asevoimineen. Niiden väkivaltainen toiminta on hallituksen näkökulmasta laitonta ja siksikin vastustettavaa. Pahimmissa tapauksissa ajaudutaan sisällissotaan. Näin etenkin silloin, jos oppositiossa katsotaan olevan riittävästi asevoimaa hallituksen kaatamiseen. Muutamissa maissa hallitus vaihtuukin toisinaan aseellisen taistelun, ei kansanvaltaisten vaalien tuloksena. väkivaltaisesti. Ukrainassa itäosien separatistit tavoittelevat vähintään laajaa itsehallintoa, myös asein. Kiovan näkökulmasta se on laitonta toimintaa. Sisällissodista kehittyy laajempia selkkauksia, jos sen osapuolet pyytävät tuekseen apua ulkovalloilta ja alkavat sitä saada. Näin on käynyt myös Ukrainan selkkauksessa. Separatisteja tukee eri tavoin Venäjä, keskushallitusta omilla tavoillaan EU ja Yhdysvallat. Selkkaus kärjistyy entisestään, jos tukijat alkavat toimittaa aseistusta suojateilleen. *** Myös Suomen syntyhistoriaa värittää kysymys laillisesta tai laittomasta asevoimasta. Kun Suomen suuriruhtinaskunta oli osa Venäjän keisarikuntaa sata vuotta sitten, itsenäistymistä vauhditettiin jääkäriliikkeellä. Siinä nelivuotiskautena kaikkiaan miestä lähetettiin Saksaan hankkimaan ja saamaan sotilaskoulutusta itsenäistämistaistelun tarpeisiin. *** Hauraissa valtioissa hallituksen kaatajiksi voi ilmaantua opposition militioita. Tällaisia toimii nyt Ukrainan lisäksi esimerkiksi Syyriassa, Libyassa, Irakissa, Jemenissä, Afganistanissa, Burmassa, Somaliassa ja Kongossa. Nämä kaikki ovat sisällissodan kaltaisessa tilassa, jossa oppositiovoimat uhmaavat hallitusvaltaa myös asein. Erikseen ovat ne alueelliset vastarintaliikkeet, joissa ajetaan jonkin kansanosan itsehallintoa tai jopa itsenäistymistä. Ne toimivat eri tavoin, enemmän tai vähemmän *** Venäjän valtiojohdon näkökulmasta siinä oli kyse laittoman sotaväen kouluttamisesta ja varustamisesta. Suomalaisten näkökulmasta kyse oli oikeutetusta toiminnasta maan itsenäistämiseksi. Vesa Jaakola Kirjoittaja on diplomaatti ja tiedotusalan luutnantti reservissä kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Luotatko puolustusvoimien kykyyn valvoa Suomen ilmatilaa? sosiaalisesta mediasta Kyllä 61% 23. syyskuuta Puolustus- & laitahan nuorten miesten liikunta kuntoon, (mm. amis) niin on intissä puhtia! ;) Rovaniemeläisen seurakuntavaaliehdokas Miikka Keräsen toivomus Suomen puolustusministeri Carl 24. syyskuuta Puolustusvoimat ulkoistaa liitureille MT "@yleuutiset: Liito-oravat asettuivat tyhjenevään varuskuntaan Hennalan kasarmialueen uudet asukit on huomioinut myös Tiedelehden päätoimittaja Jukka 25. syyskuuta Puolustusvoimat perustaa kyberyksikön hybridisodan varalta. Eipä voi enää väittää, että armeija varautuu aina edelliseen sotaan... Media-alan freelance-konsultti Kimmo Halonen kommentoi uuden kyberyksikön perustamista. Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla 28. syyskuuta Matkaviihtyvyyttä lisäis istumapaikka junassa. #varusmies #lomamatkat Paikkalippuja junaan peräänkuuluttaa oululainen Reserviupseerikoulun oppilaskuntakokelas Niilo Heinonen. 39% Seuraava kysymys: Pitäisikö puolustusvoimien saada lisärahoitusta materiaalihankintoihin? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax helena.immonen@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Joel Kontiainen Puh ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Kokelas Joona Kosloff Puh Kokelas Samu Saatsi Puh Alikersantti Sanna Närä Puh Kaartinjääkäri Rasmus Arikka Puh Kaartinjääkäri Pauli Loukola Puh Kaartinjääkäri Juho Mäki-Lohiluoma Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Eetu Lehmusvaara graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJAT Kokelas Olli Viljamaa Kaartinjääkäri Aku Siukosaari Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2014 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >
3 ruotuväki 17/ uutiset Tasapainoilua politiikan kanssa Unficypin komentaja, kenraalimajuri Kristin Lund ihmettelee, miten EU-jäsenmaassa voidaan edelleen tarvita rauhanturvaajia. Lundin mukaan kokemukset kansainvälisistä operaatioista ovat kasvattaneet hänestä johtajan. Helena Immonen Kenraalimajuri Kristin Lund osoittaa toimistonsa seinällä olevaa karttaa. Tuolla, kaakkoiskulman Napa-kaupungissa turistit voivat paistatella Välimeren auringon valossa. Noin viidentoista minuutin ajomatkan päässä Napasta pohjoiseen sijaitsee YK:n valvoman vihreän linjan puskurivyöhyke, ja vyöhykkeen läheisyydessä miinakenttä. Kyproksella on edelleen paljon miinakenttiä. Puskurivyöhykkeellä niitä ei enää ole, sillä täällä kävi Unifilistä miinanraivausryhmän puhdistamassa alueen. Mutta muualla on, ja tämä on aihe, jonka aion nostaa esille. Haluan, että voimme yhdessä selvittää tämän ongelman, Lund sanoo päättäväisesti. Ongelman ratkaisemiseen tarvitaan saaren pohjoispuolen kyproksenturkkilaisten ja eteläpuolen kyproksenkreikkalaisten yhteistyötä. Mutta juuri kreikkalaisten ja turkkilaisten erimielisyydet ovat syy, miksi YK:n Unficyp-operaatio on edelleen käynnissä jo viidettäkymmenettä vuotta. Vaikka Kypros on pitkään ollut varsin rauhallinen, ei siellä ole virallista rauhaa eikä edes tulitaukoa. Ynficypin 860 rauhanturvaajan tehtävä on valvoa kreikkalaisen etelän ja turkkilaisen pohjoisen välissä olevaa puskurivyöhykettä ja ylläpitää rauhaa alueella. Kypros on EU:n jäsenmaa, mutta täällä on edelleen rauhanturvaajia. Toivon todella, että ihmiset täällä ymmärtäisivät, miksi tämä kriisi on ratkaistava, Lund huomauttaa. Toivo ratkaisusta heräsi tänä vuonna uudelleen, kun rauhanneuvottelut jatkuivat parin vuoden tauon jälkeen. Myös Yhdysvallat on ilmaissut tukensa Kyproksen tilanteen ratkaisemiseksi. Odotan mielenkiinnolla, mitä neuvotteluissa tapahtuu. Yritän tehdä työni komentajana niin, että puskurivyöhykkeellä on rauhallista ja näin taata neuvotteluille hyvät olosuhteet, Lund toteaa. Kansainvälistä kokemusta Kuva: Unficyp/YK Kenraalimajuri Kristin Lund otti Kyproksen Unficyp-operaation komentoonsa elokuussa. Tarkastuskierroksella puskurivyöhykkeellä Lund kertoi kohdanneensa paljon surua. Lund aloitti Unficypin komentajana elokuussa. Aiempaa kokemusta kansainvälisistä operaatioista hänellä on Libanonista, Persianlahden sodasta, Balkanilta ja Afganistanista. Komentajuuden hän otti vastaan nöyrästi, mutta itsevarmana. Minulla on paljon kokemusta YK:sta ja eri operaatioista, joten uskon sopivani tehtävään hyvin. Kansainväliset tehtävät ovat myös muovanneet minua johtajana. Operaatioissa joutuu tekemään päätöksiä ja näkee heti niiden seuraukset. Jotkut kokemukset kasvattivat rankimman kautta. Balkanilla oli kaikkein rankinta. Siellä näki joka päivä kuinka ihmisiä kuolee eikä voinut tehdä mitään, koska mandaatti ei antanut siihen valtuuksia. Jos taas olisi toiminut mandaatin ohi, olisi voinut itse kuolla. Minulla kesti monta vuotta käsitellä niitä asioita, Lund muistelee. Nainen putoaa korkeammalta Lund aloitti sotilasuransa Norjan puolustusvoimien Home Guardissa. Elettiin 70-lukua, jolloin puolustusvoimat alkoi avautua myös naisille. Vuonna 1979 valittiin kymmenen naista Home Guardista koulutukseen Yhdysvaltoihin. Lund oli heidän joukossaan ja sillä reissulla hän jäi koukkuun. Palattuaan Norjaan Lund haki ja pääsi kadettikouluun. Naiset puolustusvoimien palveluksessa oli silloin uusi ja outo asia. Lundin mukaan naiset joutuivat tekemään kaksin verroin töitä miehiin verrattuna tullakseen hyväksytyiksi. Silloin ainoat roolimallit olivat miehiä, ja naiset pyrkivät vain kopioimaan heidän käyttäytymistään. Lund myöntää nyt, että häneltä kesti vuotta saada tarpeeksi itsevarmuutta olla oma itsensä ja sanoa rehellisesti myös eriävät mielipiteensä. Asenteet ovat muuttuneet paljon noista ajoista. Mutta meillä on vielä paljon tehtävää. Puolustusvoimissa on naisia vain noin kymmenen prosenttia, kun esimerkiksi poliisissa, joka avautui naisille myös 70-luvulla, on melkein 50 prosenttia, Lund sanoo. Edelleen mielestäni naisjohtaja putoaa korkeammalta kuin mies tehdessään virheen. Ja ensimmäisenä johonkin asemaan nouseva nainen tuntee paineet. Lund ei suoraan viittaa itseensä, mutta kyseiset paineet ovat hänelle tuttuja. Hän on ollut tienraivaajana naisille Norjan puolustusvoimissa koko uransa ajan. Hän oli ensimmäinen kenraalimajurin arvoon ylennetty nainen Norjassa ja nyt hän on ensimmäinen kokonaista YK-operaatiota komentava nainen. Rauhanturvaajat poliiseina Parissa kuukaudessa Lund on päässyt hyvin perille Kyproksen tilanteesta. Vaikka saarella ei eletä kuolemanpelossa, jännitteet pohjoisen ja etelän välillä ovat ilmiselvät. Osapuolet eivät keskustele suoraan keskenään vaan välittäjäksi tarvitaan Unficypia. Lundin mukaan Unficypissa haastavaa on operaation luonne: vaikka erilaisia selkkauksia puskurivyöhykkeellä on vuosittain noin tuhat, suurin osa niistä on poliisiasioita. Rauhanturvaajat joutuvat siis hoitamaan sotilaalle epätyypillisiä tehtäviä. Meillä ei ole voimaa mandaatin takana. Tämä on hyvin epätyypillinen YK-operaatio, jossa joutuu jatkuvasti tasapainoilemaan politiikan kanssa, Lund toteaa. Hänen mukaansa rauhanturvaajien yksi tärkeimmistä tehtävistä on luoda luottamusta pohjoisen ja etelän välille ja mahdollistaa hyvät olosuhteet rauhanneuvotteluille. Puskurivyöhykkeellä näkee paljon surua, kun kävelee autioituneiden kylien läpi. Tämä kriisi koskettaa monia ihmisiä. Pitäisi ymmärtää, ettei sopimus voi olla molemmille osapuolille sata prosenttisen tyydyttävä. Tällaisessa konfliktissa ei ole voittajia, mutta sopimukseen pitää päästä. Kumppanuus Millog Oy:n kanssa laajenee Kuva: puolustusvoimat Juho Mäki-Lohiluoma Puolustusvoimat ja Millog Oy allekirjoittivat pitkään valmistellun kunnossapitoa koskevan strategisen kumppanuussopimuksen 26. syyskuuta. Samassa yhteydessä allekirjoitetulla siirtosopimuksella noin 330 työntekijää siirtyy puolustusvoimilta Millogin palvelukseen ensi Kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi ja Millogin toimitusjohtaja Aarne Nieminen olivat tyytyväisiä siihen, että sopimuksen valmistelu pysyi aikataulussa. vuoden alussa. Kumppanuuden laajennus on osa puolustusvoimauudistusta. Eduskunnan tulee vielä hyväksyä kumppanuussopimuksen rahoitus vuoden 2015 talousarviossa. Ensi vuoden alusta voimaan astuvat muutokset koskevat maavoimien joukko-osastojen varuskuntakorjaamoita sekä merivoimien kunnossapitokeskuksia ja keskusvarastoa. Kumppanuuden laajentamisen taustalla ovat puolustusministeriön mukaan hyvät kokemukset nykyisestä kumppanuudesta sekä taloudelliset säästöt. Puolustusvoimat ulkoisti maavoimien materiaalin huollon ja kunnossapidon Millogille Tässä siirrossa työntekijöitä siirtyi Millogille 620. Jatkuvuus on nyt turvattu Millogin toimitusjohtaja Aarne Niemisen mukaan sopimus turvaa jatkuvuuden pitkäaikaisessa strategisessa kumppanuudessa. Nyt kunnossapitoa pystytään johtamaan kokonaisuutena. Tämä auttaa kehittämään toimintaa entistä paremmalle tasolle, Nieminen sanoo. Strategisen kumppanuuden laajentamisella arvioidaan saavutettavan 30 miljoonan euron säästöt kuuden vuoden sopimuskauden aikana. Uudelleenjärjestelystä ei aiheudu irtosanomisia ja Millogille siirtyvän henkilöstön palvelussuhde jatkuu automaattisesti. Henkilöstöä koskevan siirtosopimuksen allekirjoittaneen varaamiraali Juha Rannikon mukaan Millogille vuonna 2009 siirtyneiltä työntekijöiltä ei ole kuulunut negatiivista palautetta siirrosta.
4 4 uutiset ruotuväki 17/2014 lyhyesti Puolustusvoimat vahvistaa verkkopuolustusta Puolustusvoimat perustaa ensi vuoden alussa uuden kybersotaan erikoistuneen yksikön. Yksikkö tulee osaksi johtamisjärjestelmäkeskusta. Tarkempia yksityiskohtia ei kerrota julkisuuteen. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindbergin mukaan tavoitteena on ensimmäisessä vaiheessa omien järjestelmien suojaus. Rahaa ei ainakaan tässä vaiheessa siirretä kyberpuolustukseen muista puolustushaaroista. Katsomme tietysti kybertulevaisuutta ja jos se edellyttää resurssien siirtoa, niin teemme sen, Lindberg linjaa Ylen haastattelussa. JMä-L Viranomaiset harjoittelivat merellä Suomen ja Viron viranomaiset harjoittelivat 17. ja 18. syyskuuta yhteistoimintaa Suomenlahdella. Kaksipäiväisessa harjoituksessa harjoiteltiin toimintaa operaatiossa, jossa kansainvälisillä alueilla tapahtuva vakava järjestyshäiriö vaatii monikansallista yhteistyötä. Operaatioon osallistui kalustoa ja erikoisjoukkoja Suomen ja Viron poliisivoimista sekä rajavartiolaitoksista. Poliisista kerrotaan, että harjoitukseen sisältyi muun muassa nousu Viking Linen Gabriella-alukseen. Tavoitteenamme oli harjoitella viranomaisten yhteistoimintaa mahdollisimman vaativassa tilanteessa, poliisijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo. JKon Hovioikeus hylkäsi palvelusrikossyytteet Hovioikeus on hylännyt kahden kersantin palvelusrikossyytteet kesällä 2012 järjestetyn sotaharjoituksen ylilyönteihin liittyen. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus oli aiemmin marraskuussa 2013 antanut tuomiot kuudelle sotaharjoitukseen osallistuneelle ammattisotilaalle, jotka olivat harjoituksessa puolustusvoimien Louhi-aluksella muun muassa riisuneet ja kastelleet kuulusteltavia loukaten heidän fyysistä koskemattomuuttaan. Oikeuden mielestä kuulusteltavat miehet eivät olleet tilanteessa sellaisessa avuntarpeessa, että syytteistä vapautettujen kersanttien olisi pitänyt puuttua asiaan. JKon Saamenkielinen sotilasvirsikirja käyttöön Ensimmäinen saamenkielinen Sotilaan virsikirja otetaan käyttöön Inarissa saamelaiskirkon jumalanpalveluksessa 2. lokakuuta. Sotilaskotiliitto lahjoittaa virsikirjat saamenkielisille varusmiehille. Virsikirjan tarkoituksena on antaa saamenkielisille varusmiehille mahdollisuus laulaa ja rukoilla omalla äidinkielellään. Tasapuolisuuden nimissä kirjaan on kerätty virsiä ja rukouksia kolmella Suomessa puhuttavalla saamen kielellä. Ihmiset ilmaisevat itseään parhaiten äidinkielellään. Haluamme, että kaikilla on siihen oikeus, kenttärovasti Jouni Parviainen sanoo. RAr Ei merkittäviä uusia säästöjä budjetissa Ensi vuoden määrärahoja käsitellään eduskunnassa. Toiminnan taso nostetaan suorituskyvyn edellyttämälle minimitasolle. Pauli Loukola Hallituksen talousarvioesityksessä palataan vuonna 2015 puolustushallinnon osalta suorituskyvyn edellyttämälle minimitasolle. Tulevan vuoden puolustubudjetti perustuu merkittäviltä osin vuonna 2012 tehtyihin päätöksiin puolustusvoimauudistuksesta. Pv-uudistus onnistuu suunnitelmien mukaisesti. Saamme palautettua toiminnan tason uuden organisaation edellyttämälle minimitasolle, Pääesikunnan suunnitteluosaston toiminnan ja resurssien suunnittelusektorin johtaja, komentaja Petri Vähäkangas sanoo. Puolustusvoimien esitetty budjetti on vähän alle 2,3 miljardia euroa. Määrärahoissa on otettu huomioon kaikki leikkaukset ja muut menosäästöt. Säästöjen yhteismäärä vuoden 2015 kehyksen piiriin kuuluvien menojen osalta tulee olemaan noin 91 miljoonaa suurempi kuin kuluvana vuotena. Varusmiehille lisää maastovuorokausia Reserviläisten kertausharjoitettavien määrä lisääntyy selvästi. Silti puhutaan vasta toiminnan edellyttävästä minimitasosta. Puolustusbudjetin painopisteenä on selvä toiminnan tason nostaminen. Kertausharjoituksia on määrä nostaa tämänvuotisesta 6 000:sta reserviläisten määrästä vähintään :een. Viime vuosina kertaamaan on kutsuttu lähinnä vain avainhenkilöitä, mutta jatkossa tarkoituksena on palata lähelle normaalia tasoa. Vähäkangas kertoo, että uudistus on suhteessa tehokkaampi kouluttamaan reserviläisiä sodan ajan joukkoon, vaikka koulutettavia on aikaisempaa vähemmän, koska myös sodan ajan joukkojen määrä on pienentynyt. Puolustusvoimat pystynee kouluttamaan ensi vuonna sodan ajan vahvuuden reserviläisistä lähes kahdeksan prosenttia. Varusmieskoulutuksessa maastovuorokausia on määrä nostaa keskimäärin 35:een viiden ja puolen kuukauden varusmiehillä. Lisäksi Hornet-lentotuntien määrää nostetaan 8 000:sta 8 900:aan, NH90 helikopterituntien sekä alusten valmiusvuorokausia lisätään myös. Esimerkiksi 35 maastovuorokautta ei ole mikään taivaallinen olotila, vaan olemme olleet liian alhaisella tasolla. Nyt päästään koulutuksen vaatimusta edellyttävälle minimitasolle, mutta ei sen ylemmäs. Eduskunnassa aktiivista keskustelua Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarviosta puolustusministeri Carl Haglund oli tyytyväinen siihen, että iso ja tärkeä puolustusvoimauudistus, jolla turvataan tulevaisuuden maanpuolustus, saadaan vietyä loppuun. Haglund antoi kiitosta henkilöstölle tiiviin muutoksen määrätietoisesta läpikäymisestä. Pauli Loukola Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään 447 miljoonan määrärahoja. Sodan ajan joukkojen edellyttämät materiaali-investoinnit jäävät alle puolustusvoimien edellyttämän suorituskyvyn minimivaatimustason. Maavoimien materiaalilaitoksen johtaja, kenraalimajuri Kyösti Halonen kertoo, että tällä hetkellä Aluetoimistot apulaiskomentajille Juho Mäki-Lohiluoma Sotilasläänien lakkauttaminen ensi vuoden alussa tuo apulaiskomentajat joukko-osastoihin. Apulaiskomentajat ottavat päävastuun sotilaslääneiltä joukko-osastoille siirtyvistä tehtävistä. Ensimmäinen tehtäväänsä nimitetty apulaiskomentaja on eversti Petri Kosonen Porin prikaatista. Sotilasläänien tehtävistä hänen vastuulleen siirtyy muun muassa yhteydenpito muihin viranomaisiin. Myös aluetoimistojen johtaminen sekä vapaaehtoinen maanpuolustustyö kuuluvat apulaiskomentajan vastuualueisiin. Tämän lisäksi apulaiskomentaja on komentajan ensimmäinen sijainen, Kosonen kertoo. Kosonen kuitenkin korostaa, että kuvatut muutokset astuvat voimaan vasta ensi vuoden alusta osana puolustusvoimauudistusta. Vielä toistaiseksi yhteydenpidosta muuhun yhteiskuntaan vastaavat sotilasläänit. Apulaiskomentajien perustehtävät tulevat olemaan samankaltaisia kaikissa joukko-osastoissa. Pieniä alueellisia eroja syntyy joukkoosastojen vastuulle tulevien toiminta-alueiden koosta ja aluetoimistojen määrästä. Aluetoimistot siirtyvät uudistuksen yhteydessä suoraan apulaiskomentajan alaisuuteen. Porin prikaatin tapauksessa tämä tarkoittaa Lounais-Suomen aluetoimistoa Turussa ja Pohjanmaan aluetoimistoa Vaasassa. Apulaiskomentaja johtaa viranomaisyhteistyötä juuri aluetoimistojen kautta. Yhteistyön tavoite on poikkeusoloihin varautuminen ja kokonaismaanpuolustuksen järjestäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi poikkeusolojen vastuiden koordinointia poliisin kanssa. Vastaavaa työtä on tehty puolustusvoimissa pitkään, nyt se ainoastaan organisoidaan uudella tavalla, Kosonen selostaa. Eduskunnan lähetekeskustelussa kansanedustajia puhututti puolustusbudjetin sisältö. Esimerkiksi kansanedustaja Ilkka Kanerva materiaalitilanne on kohtuullisen hyvä. Käytössä on edelleen vaihtelevasti vanhentuvaa materiaalia. Halonen muistuttaa, että ensi vuonna kalustoa käytetään enemmän koska maastovuorokaudet ja kertauspäivät lisääntyvät, joten myös korjauskustannuksia tulee enemmän. Häiritsevää on, että jos materiaalirahoitus ei yhtään parane, niin ei kyetä harjoittelemaan niin paljon kuin on tarkoitus, koska pohti sitä, onko Suomi varautunut turvallisuuspoliittisiin toimintatapojen muutokseen, kuten hybridisotaan. Puolustusmateriaalista säästetään Eversti Petri Kosonen siirtyi Afganistanista Porin prikaatin apulaiskomentajaksi. Kuva: Juho Mäki-Lohiluoma huoltoja ei pystytä tekemään ajoissa. Puolustusvoimat on esittänyt eduskunnalle, että materiaalihankintoihin saisi lisärahoitusta vuodelle 2016 noin 50 miljoonaa ja siitä eteenpäin portaittain niin, että vuoteen 2020 mennessä lisäraha olisi 150 miljoonaa euroa täysimääräisen indeksitarkistuksen lisäksi. Uusi yhteistyötaho Porin prikaatin toiminta-alue ei ole sama kuin lakkautettavan Länsi-Suomen Sotilasläänin. Tämä aiheuttaa omat haasteensa. Uuden organisaation vakiinnuttaminen ja siitä muulle yhteiskunnalle tiedottaminen on Kososen mukaan hänen tärkeimpiä tehtäviään lyhyellä aikavälillä. Yhteistyökumppanimme ovat tottuneet toimimaan sotilasläänien kanssa. Haasteena tulee olemaan se, että nämä yhteistyökumppanit oppivat asioimaan meidän kanssamme. Afganistanista keväällä palannut Kosonen kertoo odottavansa innolla työnkuvaansa kuuluvaa yhteistyötä vapaaehtoisen maanpuolustustyön kanssa. Olen ollut aikaisemmalla urallani aika vähän tekemisissä vapaaehtoisen maanpuolustustyön kanssa mutta koen asian henkilökohtaisesti kiinnostavana, hän kertoo. Kuva: Edvard Enqvist
5 ruotuväki 17/ uutiset Puolustusvoimat tarttui ideaan tähtäimessä Kotipesu on kielletty? Joona Kosloff Joona Kosloff ohjeistuksen mukaan saa pestä omatoimisesti kotona. Puolustusvoimat on yhteistyökumppanina valtakunnallisessa Tartu Ideaan -kilpailussa. Kilpailun alkukarsinnoissa 40 lukiota kahdeksalla eri alueella ideoivat yhteistyökumppaneiden antamiin tehtäviin. Puolustusvoimien Intistä innostavampi -tehtävään etsitään kilpailussa keinoja, miten naiset saadaan kiinnostumaan armeijasta. Tartu Ideaan -kilpailu kuuluu Innokampus-brändiin, joka on laajentanut toimintaansa lukiosta ammattikouluun ja ammattikorkeakouluun. Toiminnanjohtaja Rami Saarniahon mukaan nuorten kekseliäisyys on ollut menestyksekästä. Pelkästään lukiolaiset tuottivat innovaatiota kahden toimintakauden aikana. Näistä keksinnöistä on syntynyt yli 30 patenttisalkkua. Nuoret ovat pystyneet työllistymään keksintöjensä avulla, Saarniaho kehuu. Uudenmaan alkukarsinnassa mukana olivat Lohjan, Vihdin ja Tuusulan lukiot. Lohjalla alkukarsinnan tuomaristossa istui puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen. Tämä on uusi konsepti ja mielenkiinnolla olen mukana. Puolustusvoimat kuuli tällaisesta mahdollisuudesta, ja tartuttiin ideaan tämän teeman mukaisesti, Hyppönen kertoo syitä yhteistyöhön. Pisteitä karsinnoissa annettiin yhdestä kahdeksaan sen mukaan, Joona Kosloff Ratsupoliisin ja puolustusvoimien yhteistoiminnalla on pitkät perinteet. Näkyvimmillään yhteistyö on vartioparaateissa, joissa ratsupoliisi on paraatin lisäksi ohjaamassa liikennettä ja turvaamassa kulkua. Ratsupoliisi ja vanhempi konstaapeli Jukka Aarninsalo pitää edustustehtävien osuutta hyvin pienenä osana ratsupoliisin toimintaa. Jos miettii jotain prosentteja, niin varmaan 70 prosenttia on sitä yleisen järjestyksen, turvallisuuden valvontaa. Sitten tulevat nämä joukkojenhallinta- ja PR-tehtävät ja harjoitukset, Aarninsalo arvioi. Tänä vuonna ratsupoliisi oli mukana myös sotilasmusiikkitapahtuma Hamina-Tattoossa, jonne on toiveena päästä kahden vuoden Rasmus Arikka Lohjan lukiolla Heidi Joroinen esittelee KolmiNaiZeus-ryhmänsä ideaa web-kameralle Jonna Vuorenpään ja Iiris Särkilahden tukiessa vierellä. miten kekseliäs, keksinnällinen, innovatiivinen ja kehityskelpoinen idea on. Lisäksi idean esitystapa vaikutti arvosteluun. Esitykset kuvattiin ja niitä pystyi seuraamaan reaaliajassa netissä. Sen jälkeen palautteen sai tuomaristolta. Nimenomaan odotan uusia ideoita. Eli mehän mietitään tätä samaa asiaa työksemme ja meillä on 200 ideaa. Vielä kaivataan vähintään seitsemän uutta ideaa lisää, Hyppönen toivoi. kuluttua uudestaan yhteistoimintaa kehittämään. Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä ylläpitää ja kehittää puolustusvoimien suorituskykyä. Logistiikalla tarkoitetaan puolustusvoimissa muutakin kuin kuljettamista ja varastointia. Puolustusvoimissa logistiikka tarkoittaa kaikkea sitä, millä luodaan ja ylläpidetään joukkojen toimintakyky. Tähän kuuluu materiaalin hankinta sekä käytön jälkeinen huoltaminen ja ylläpitäminen. Logistiikkaan kuuluu myös joukkojen huoltaminen, eli ruoka- ja lääkintähuolto, insinööriprikaatikenraali Kari Renko sanoo. Logistiikkajärjestelmä on puolustusvoimien, kotimaisen ja kansainvälisen elinkeinoelämän logististen osien muodostama kokonaisuus. Järjestelmään kuuluu muun muassa logistiikan palvelukeskukset ja huoltojärjestelmät. Armeija kiinnostaa Poliisiratsu ei pauketta pelkää Vanhempi konstaapeli Jukka Aarninsalo kertoo ihmisten kunnioittavan hevosia. Vuonna 1882 perustetulla ratsupoliisiyksiköllä on Helsingissä Loogisuutta logistiikkajärjestelmään Logistiikkalaitos on mittava uudistus Puolustusvoimauudistuksessa vuonna 2015 nykyistä logistiikkajärjestelmää uudistetaan tekemällä siitä aiempaa yhtenäisempi kokonaisuus. Eri puolustushaarojen materiaalilaitoksia yhdistetään ja niitä tullaan johtamaan keskitetysti perustettavasta logistiikkalaitoksesta. Tämä on Rengon mukaan suurimpia uudistuksia, joita Lohjan lukion KolmiNaiZeus-ryhmän jäsenet ehdottavat puolustusvoimille parempaa tiedotusta niin kutsunnoissa kuin verkkosivuilla. Luulen, että suurin osa naisista on jossain vaiheessa elämää miettinyt lähtevänsä armeijaan. Mutta aika monella se kaatuu siihen, että pelottaa tai ei saa tarpeeksi tietoa tai kannustusta läheisiltä, ryhmän jäsen Iiris Särkilahti arvelee. Hän ja toinen ryhmäläinen Heidi Joronen harkitsevat varusmiespalvelusta vakavissaan. Uudenmaan alkukarsinnan voitti Tuusulan lukion LimuSipsi- Dippi-ryhmä, joka kilpailee Helsingissä 28. marraskuuta pidettävässä finaalissa raha- ja tuotepalkinnoista. Finaalissa tuomaroi puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa. Kuva: Aku Siukosaari kahdeksan ja Turussa kaksi hevosta. Isokokoiset hevoset herättävät huomiota ja laajentavat poliisin valvonta-aluetta jopa sadan metrin päähän. Varsinkin suurissa yleisötapahtumissa ja mielenosoituksissa tämä on etu. Mellakoissa pitää varautua paukkeisiin ja soihtuihin. Tätä varten ratsupoliisi harjoittelee vuosittain Santahaminassa sotilaspoliisien kanssa. Maaliryhmänä toimii 40 varusmiehen joukko, jonka tarkoitus on antaa hevosille konkreettista mellakan tuntua. Tähän on Aarninsalon mukaan panostettu. Kun ratsastajalla on varma tunne, ettei hevonen reagoi soihtuihin tai raketteihin, tunne tarttuu hevoseen ja molemmat pysyvät rauhallisena. Mutta tämä vaatii harjoittelua. puolustusvoimissa on tehty kymmeniin vuosiin. Uudistusten taustalla on resurssien väheneminen. Renko kertoo, että puolustusvoimien materiaalihankintavarat ovat pudonneet noin 30 prosenttia. Logistiikkajärjestelmän uudistaminen oli yksi keskeisistä teemoista puolustusvoimien Hanke- ja tutkimuspäivillä Tampereella syyskuuta. Kuva: Olli Viljamaa Viikon mittainen harjoitus on takana, eikä puhtaita vaatteita ole jäljellä. Varusvaihtoonkaan ei pääse. Tilannetta ei auta sekään, että armeijan vaatteiden peseminen on kielletty kotona. Miksi armeijan vaatteita ei saa pestä kotona, Puolustusvoimien vaatetuskorjaamon johtaja Markku Hannus? Asevelvollisille tarjottava vaatetushuolto on puolustusvoimien lakisääteinen velvollisuus. Kotipesuaineissa mahdollisesti olevat optiset kirkasteet kiinnittyvät tuotteeseen ja aiheuttavat infrapunasuojan menettämisen. Toisin sanoen taistelijat näkyvät pimeänäkölaitteilla. Puolustusvoimien vaatetuskorjaamolla on oma vaatetushuoltojärjestelmä, joka on kehitetty varmistamaan paras mahdollinen huolto vaatteille ja varusteille. Voiko sitten alusvaatteita pestä kotona? Mitään asevelvollisille luovutettavaa vaatemateriaalia ei uutisia muualta Harva keskeyttää Parolassa Kuinka suuri ilmiö kotipeseminen on? Toivottavasti ei pestä yhtään. Asevelvollisille jaetaan vaihtovaatetusta niin paljon, että kotipesuun ei ole tarvetta. Tuoteturvallisuussyistä on päädytty siihen ratkaisuun, että kaikki varusmiesten ja -naisten vaatteet pestään keskitetysti puolustusvoimien omissa tuotantolaitoksissa, esimerkiksi allergiasyistä. Miten puolustusvoimien vaatepesu eroaa kotipesusta? Puolustusvoimien vaatetushuoltoon kuuluu pesun lisäksi tarkastus ja korjaustoiminta. Tarkastusvaiheessa muun muassa määritellään, täyttääkö lomavaatetus sille asetetut kriteerit vai muutetaanko se palvelusvaatetukseksi. Jokaiselle tuotteelle on oma pesuohjelmansa, jota valvotaan ja raportoidaan reaaliaikaisesti. Puolustusvoimien pesuprosessit on suunniteltu kullekin tuotteelle erikseen sopivaksi ja massat ovat kotipesuun verrattuna moninkertaiset. Heinäkuussa palvelukseen astuneista Parolan panssariprikaatin alokkaista ainoastaan 5,5 prosenttia on keskeyttänyt palveluksensa. Määrä on merkittävän pieni, sillä valtakunnallisesti leikin jättää kesken vuosittain prosenttia varusmiehistä. Panssariprikaatin komentaja, eversti Pekka Järvi uskoo matalan prosentin johtuvan alokkaiden hyvästä asenteesta, ryhmänjohtajien erinomaisesta toiminnasta sekä hyvistä kouluttajista. Peruskoulutuksen jälkeen jokainen varusmies täyttää kirjallisen palautteen. Ensimmäinen kysymys kuuluu, tunsitko olosi tervetulleeksi. Jos yksikin vastaa tähän kielteisesti, olemme epäonnistuneet. Punaisena lankana Järvi pitää inhimillisyyttä. Lähiesimiehiä kehotetaan jo koulutusvaiheessa luomaan henkilökohtainen side jokaiseen alaiseensa sekä tutustuttamaan heidät toisiin alokkaisiin ja esimiehiin. Hämeen Sanomat Suomen ilmatilan käyttö uudistuu Lentokoneiden käyttämät reitit suoristuvat ja harrastelentäjille vapautuu lisää tilaa, kun Suomen ilmatilan käyttö uudistuu marraskuussa. Uudistus vaikuttaa kaikkeen ilmailuun Suomessa. Kaupallisessa liikenteessä merkittävä muutos on lentoreittien lyhentyminen erityisesti lähestyttäessä Helsinki-Vantaata ja sotilasilmailulle varattujen alueiden vapautuminen myös siviililiikenteelle. lmavoimien toiminnan päättyttyä Kauhavalla, koulutus on keskittynyt Jyväskylän alueelle. Toinen merkittävä muutos on Satakunnan lennoston hävittäjien muutto Kuopion ja Rovaniemen lentoasemille. Tämä lisää Ilmavoimien toimintaa erityisesti Suomen itärajan läheisillä harjoitusalueilla. Marraskuun jälkeen pysyviä lentokieltoalueita on vähemmän, kun Ilmavoimat varaa alueita todellisen tarpeen mukaan. Sotilaslentäminen vähenee erityisesti Tampereen alueella. YLE Terävä torjuntakärki kehitteillä Puolustusvoimat suunnittelee "teräväksi torjuntakärjeksi" kutsutun joukon perustamista. Kyseessä olisi muutaman tuhannen hengen joukko eri aselajien ammattilaisia ja reserviläisiä. Se olisi määrä saada tarvittaessa kokoon "osalta päivissä, osalta viikoissa", kertoo Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg. Yhtenä syynä tarpeeseen nostaa puolustusvalmiutta on se, että Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut tänä vuonna olennaisesti Ukrainan kriisin myötä. Merkkejä muutoksesta on Lindbergin mukaan useita. Selvimpiä ovat Venäjän sotaharjoitukset lähialueilla ja sen toimet Ukrainassa. Venäjä on myös ryhmittänyt joukkojaan uusiksi, tehnyt joukkojen siirtoja ja järjestänyt aiemmasta poikkeavia sotaharjoituksia. HS Toimittanut Joel Kontiainen
Vain taivas rajana. Kun sotaa käydään tietoverkossa... Mahdollisiin kyberuhkiin on Suomessakin varauduttu uutiset, sivu 4
Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj Kun sotaa käydään tietoverkossa... Mahdollisiin kyberuhkiin on Suomessakin varauduttu uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 53. vuosikerta n:o 4 (1159)
LisätiedotSuomi ja Nato. Suomen Atlantti-Seuran 10-vuotisjulkaisu. Toim. Terhi Suominen Jyrki Karvinen
Suomen Atlantti-Seuran 10-vuotisjulkaisu Suomi ja Nato Toim. Terhi Suominen Jyrki Karvinen SUOMEN ATLANTTI-SEURA Finlands Atlantsällskap Atlantic Council of Finland suomi ja nato Suomen Atlantti-Seuran
LisätiedotPerheessä kaikki hyvin s. 8
Väestöliitto 3/09 Vappu Taipale: Perhe tulisi nähdä voimavarana s. 4 Perheessä kaikki hyvin s. 8 Nuori, koulutettu ja työtön Miten tässä näin kävi? s. 20 Vinkit oman hyvinvoinnin hoitoon s. 22 päätoimittajalta
LisätiedotReserviläinen. Rauma-luokka päivittyi. Kersantti tulossa miehistöarvoksi. Nato-kannatus kasvussa. Sivu 5 Paikallisjoukot tulevat.
Reserviläinen Toukokuu 4/2014 AJANKOHTAISTA Kersantti tulossa miehistöarvoksi Puolustusvoimat valmistelee uudistusta, jossa ylimmäksi miehistöarvoksi tulisi kersantti. Sivu 9 KESKIÖSSÄ Rauma-luokka päivittyi
LisätiedotPuolustusvoimat hyvä kumppani viranomaiselle s. 4 11. Kouvolan perusturvapalvelut hankki VIRVEt s. 12 STUK valvoo koko ajan s. 15
Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti 3/0 Puolustusvoimat hyvä kumppani viranomaiselle s. 4 11 Kouvolan perusturvapalvelut hankki VIRVEt s. 12 STUK valvoo koko ajan s. 15 VIRVE-verkkoa kehitetään koko
Lisätiedotesikko Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s.
esikko ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI 4 2007 Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s. 14 esikko
LisätiedotVanhustenpäivä 5.10.2014
Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4
LisätiedotTajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä
Sitran selvityksiä 88 Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä Systeemi avaruudesta? Maaliskuu 2015 Sitra 2015 Sitran selvityksiä 88 ISBN 978-951-563-907-3 (nid.) ISBN 978-951-563-908-0 (PDF) www.sitra.fi
LisätiedotKauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä
Satakunnan 1 2014 Kauppakamari -lehti 6 Pöytä on katettu, kelpaako tarjonta vieläkään? 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Mainoseurot uusjaossa Luontoisedut osa palkkaa Satakuntalaisen talouselämän
LisätiedotPohjolan lapset Nuorilla on väliä!
Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus
Lisätiedottaito-hanke Syyttäjälaitospäivä
2 2014 taito-hanke Syyttäjälaitospäivä Tom IFStröm Mika AALto sisältö Tässä numerossa Pääkirjoitus: Kuuluuko? Kuuntelen 3 Lapsesta tuli TAITO 4 Korutonta kertomaa talousnäkymistä 7 Mika Aalto: Vain osaava
LisätiedotLiiton ARKKI SYYSKARAOKE. www.rttl.fi. Onko TES jo aivan täynnä? RTTL:n jäsenlehti Lokakuu 2011
RTTL:n jäsenlehti Lokakuu 2011 www.rttl.fi SYYSKARAOKE Onko TES jo aivan täynnä? Yle haluaa erottua eettisimpänä Förkortningen av Kvällsnytt ledde till personalnedskärningar Liiton ARKKI Liiton ARKKI 3/2011
LisätiedotAito avioliitto kunniaan. Tosimies uskoo esirukousten voimaan. 14 miljardia vuotta vai 7 päivää?
4 16 20 Aito avioliitto kunniaan Tosimies uskoo esirukousten voimaan 14 miljardia vuotta vai 7 päivää? 14. vuosikerta Sisällys 1 / 2015 KUSTANTAJA Faktapro Oy PL 4 02941 Espoo puh. (09) 54 79 74 10 fax
LisätiedotMIKÄ SE NATO OIKEIN ON? Karoliina Honkanen - Janne Kuusela
MIKÄ SE NATO OIKEIN ON? Karoliina Honkanen - Janne Kuusela www.eva.fi EVAn kotisivuilla raportteja, puheita ja artikkeleita suomeksi ja englanniksi Kustantaja: Taloustieto Oy Kansi: Antti Eklund Painopaikka:
LisätiedotNaisjohtajan tulee sanoa tahdon ja myös tarkoittaa sitä. www.hrviesti.fi. Elina Piispanen: 1/2014 Menestyvä Johtaja 2013 Tue tiimiä, tähtää tuloksiin
1/2014 Menestyvä Johtaja 2013 Tue tiimiä, tähtää tuloksiin Rekrytointi Rekrytointi siirtyy uuteen aikaan Työ ja hyvinvointi Stressistä eroon harjoittelemalla Elina Piispanen: www.hrviesti.fi HINTA 14,50
Lisätiedot8/2009. JUKOn pääluottamusmies Ari Hoppania: Sama palkka samanarvoisista tehtävistä samassa virastossa
8/2009 JUKOn pääluottamusmies Ari Hoppania: Sama palkka samanarvoisista tehtävistä samassa virastossa sisältö 10 Maailmalta vyörynyt taantuma mullisti suomalaisen ohjelmistoyrityksen ja ajoi henkilöstön
LisätiedotKANSALAISJÄRJESTÖT MEDIASSA Miten tiedottaja saa järjestönsä viestin tiedotusvälineissä läpi?
KANSALAISJÄRJESTÖT MEDIASSA Miten tiedottaja saa järjestönsä viestin tiedotusvälineissä läpi? Heta Ängeslevä Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma
LisätiedotElä sitä, mitä jo olet!
! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...
LisätiedotKainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie
1 Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kajaanin ammattikorkeakoulu 2015 Kajaanin ammattikorkeakoulu Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie Kajaanin ammattikorkeakoulu PL 52,
LisätiedotMITÄ TAPAHTUU HUOMENNA?
MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA? [ TYÖNANTAJUUDELLE ] VÄITEKIRJA-SARJA mitä tapahtuu huomenna? [ TYÖNANTAJUUDELLE ] KIRJOITTAJAT Maria Vesanen & Emma Varis KUVITUS JA TAITTO Lea-Maija Laitinen KUSTANTAJA Strateginen
Lisätiedotmaavoimien tulevaisuuden tekijä 8 Jalkaväkikoulun perustaminen Minustako tutkija? Osaaminen kaikkien etu Kriisinhallintaa Keski-Afrikassa Maasotakoulu
Maasotakoulun tiedotuslehti 2015 4 Maasotakoulu maavoimien tulevaisuuden tekijä 8 Jalkaväkikoulun perustaminen Minustako tutkija? 14 22 32 Osaaminen kaikkien etu Kriisinhallintaa Keski-Afrikassa 2015 MAASOTAKOULUN
LisätiedotTällä kertaa vain kävi näin
Tällä kertaa vain kävi näin Työtapaturmatarinoita Helsingin kaupungilta Julkaisija: Helsingin kaupungin henkilöstökeskus Osoite: PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki (Ensi linja 1, 00530 Helsinki) Tilaukset:
LisätiedotEDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN
EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA
LisätiedotCMC Finland Working Papers Vol. 3: No. 2/2009. Kriisinhallinnan asiantuntijuus muutoksessa: siviili- ja sotilastehtävien rajapinnat sekä identiteetti
CMC Finland Working Papers Vol. 3: No. 2/2009 Kriisinhallinnan asiantuntijuus muutoksessa: siviili- ja sotilastehtävien rajapinnat sekä identiteetti Otsikko Loppuraportti (Matine) CMC Finland & Tampere
LisätiedotBo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa
Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Sosiaalisen polkumyynnin torjunta kuljetusalalla POHJOISMAINEN KULJETUSTYÖVÄEN FEDERAATIO 2008 Kirjoittajat: Bo Rönngren, Malte Segerdahl
LisätiedotTurku sopii myös tamperelaiselle. Sivut 6 7. Liittoutumisen hyödyt ovat suuremmat kuin uhat. Sivu 4
Kampus Turun yliopisto tiedon ja taidon takoja. Turku sopii myös tamperelaiselle. Sivut 6 7 KUVA: ROBERT SEGER Liittoutumisen hyödyt ovat suuremmat kuin uhat. Sivu 4 Riitta Lahesmaan johtama Turun biotekniikan
LisätiedotKirjallisuuden vaihto hankintatapana
Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.
LisätiedotS/HYVÄJOHTAMINEN PYSTYTKÖ MAHDOTTOMAAN
S/HYVÄJOHTAMINEN Yleensä aikaa on riittävästi ja alaisia kannattaa kuunnella. Johtajalla on kuitenkin selkeästi vastuu ja siis myös valta ratkaista asiat. Alijohtajien kanssa voi käydä läpi päätavoitteet
Lisätiedots. 22 Karjaan asema on Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8
R a u t a t i e v i r k a m i e s 1 3. 6. 2 0 1 1 n : o 3 s. 22 Karjaan asema on seitsemän palveluneuvojan työpaikka Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8 TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtaja
Lisätiedot