Viiden vuosikymmenen kriisi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viiden vuosikymmenen kriisi"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Kertausharjoitukset lisääntyvät Puolustusbudjetissa nostetaan selvästi toiminnan tasoa uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 52. vuosikerta n:o 17 (1150) verkossa > Viiden vuosikymmenen kriisi Kyproksella on ollut rauhanturvaajia jo 50 vuoden ajan. Unficyp-operaation aikana saarella on palvellut yli suomalaista rauhanturvaajaa. Operaation komentaja, kenraalimajuri Kristin Lund ihmettelee, miten EU-jäsenmaassa voidaan vielä tarvita rauhanturvajoukkoja. Lund aikoo seurata tiiviisti syyskuussa jatkuneita rauhanneuvotteluita. Norjalainen Lund aloitti tehtävässään elokuussa ja on ensimmäinen YK-operaatiota komentava nainen. uutiset, sivu 3 Apulaiskomentajat aloittavat joukko-osastoissa uutiset, sivu 4 Kun virka-apuosastolle tulee hälytys... kentällä, sivu 10 Kuva: Unficyp/YK Varusmiehen toinen koti vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 17/2014 pääkirjoitus Tutkimus on korkeakoulun perusta Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) tutkimustoiminnan kehittäminen on todella tärkeä osa korkeakoulun tulevaisuutta. Hyvä tutkimustoiminta on paitsi itsessään hyödyllistä, niin se tekee myös korkeakoulun edustajista arvostettuja asiantuntijoita. Viime kuukausina on ollut mielenkiintoista tarkkailla, keitä asiantuntijoita media haastattelee selostaessaan Ukrainan tapahtumia. Varsin usein kommentoija on tullut Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta. MPKK on Ukrainan tapahtumien ja viime vuosi- MPKK on saavuttanut yhä vankemman aseman median päivystävien dosenttien listalla. en aikana saavuttanut yhä vankemman aseman tornitouhua sotilaallisten ja yhteiskunnallisten kysymysten asiantuntijana suomalaisen median päivystävien dosenttien listalla. Menemättä johtopäätöksissä sen pidemmälle voidaan arvioida, että tällainen kehitys kertoo osittain myös arvostuksen kasvusta Maanpuolustuskorkeakoulua kohtaan. *** MPKK on viime vuosina pyrkinyt yhä määrätietoisemmin kehittämään tutkimustoimintaansa. Kuten sotilaspedagogiikan professori Juha Mäkinen toteaa (RV 16/2014), yliopisto tuottaa tietoa kolmelle taholle, joista tärkein on kansainvälinen tiedeyhteisö. Sen jälkeen tulevat veronmaksajat ja vasta kolmantena hyötyjänä on puolustusvoimat. Tutkimustoiminnan kehittämisessä ja yliopistona profiloitumisesa on toki edelleen monia haasteita. Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, lippueamiraali Veijo Taipalus huomautti lukuvuoden avajaispuheessaan syyskuun alussa, että yliopiston tutkimustoiminnan haasteellisuus tuli konkreettisesti esille vuoden 2010 Korkeakoulujen arviointineuvoston tekemässä laadunarvioinnissa. Tarkastelluissa toiminnan osaalueissa tutkimus oli ainoa asia, joka jäi alimmalle hyväksyttävälle eli alkavalle tasolle. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimustoiminnan suuntaamista kansainväliselle tiedeyhteisölle ei tällä hetkellä ainakaan edistä se, että julkaisut ovat suurelta osin suomenkielisiä. Voidaan toisaalta pohtia, onko puolustusvoimien korkeakoulun tutkimustieto enemmän hyödyksi kotimaan toiminnassa kun se ei ole vieraalla kielellä. *** Tutkimukseen panostaminen vaati pohjimmiltaan kahden seikan toteutumista. Ensinnäkin riittävät resurssit on turvattava, mikä lienee nykyisessä taloustilanteessa haastavaa. Toisaalta on tärkeää rekrytoida riittävän laadukasta opiskelija-ainesta jo perustutkintoihin eli upseerikoulutukseen. Opiskelijahaussa tilanne on ollut koko ajan parantumaan päin viime vuosina. Viime keväänä Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteelliseen koulutukseen haki yhteensä 757 henkilöä. Hakijoista koulutukseen valittiin noin viidennes. Hakijamäärän kehitys on kuitenkin suorastaan ilahduttava verrattuna esimerkiksi Ruotsin tilanteeseen, jossa aikoinaan maan suosituimman koulutusohjelman hakijamäärä on romahtanut. Tutkimuksen kehittämisen rinnalla tulee ehdottomasti muistaa MPKK:n tärkeä tehtävä upseerien perus- ja jatkokoulutuksen järjestäjänä. > nurkka Laillista ja laitonta asevoimaa Kaikissa valtioissa on erityiset säädökset aseiden käytöstä maanpuolustuksessa ja muissa valtiovallan ohjeistamissa tehtävissä. Näin laillisen väkivallan käyttö on säädetty valtiojohdon yksinoikeudeksi. Lujissa valtioissa se pysyykin sellaisena. Hauraissa valtioissa voi olla toisin. Puhutteleva esimerkki hauraasta maasta on nyt Ukraina. Siellä keskushallituksella ei ole koko valtioalue hallinnassaan. Itäisillä alueilla hallitusta vastustavat separatistit ovat perustaneet omaa erillistä hallintoaan ja omaa aseistettua sotaväkeäkin. Monissa muissakin valtioissa toimii separatistisia liikkeitä asevoimineen. Niiden väkivaltainen toiminta on hallituksen näkökulmasta laitonta ja siksikin vastustettavaa. Pahimmissa tapauksissa ajaudutaan sisällissotaan. Näin etenkin silloin, jos oppositiossa katsotaan olevan riittävästi asevoimaa hallituksen kaatamiseen. Muutamissa maissa hallitus vaihtuukin toisinaan aseellisen taistelun, ei kansanvaltaisten vaalien tuloksena. väkivaltaisesti. Ukrainassa itäosien separatistit tavoittelevat vähintään laajaa itsehallintoa, myös asein. Kiovan näkökulmasta se on laitonta toimintaa. Sisällissodista kehittyy laajempia selkkauksia, jos sen osapuolet pyytävät tuekseen apua ulkovalloilta ja alkavat sitä saada. Näin on käynyt myös Ukrainan selkkauksessa. Separatisteja tukee eri tavoin Venäjä, keskushallitusta omilla tavoillaan EU ja Yhdysvallat. Selkkaus kärjistyy entisestään, jos tukijat alkavat toimittaa aseistusta suojateilleen. *** Myös Suomen syntyhistoriaa värittää kysymys laillisesta tai laittomasta asevoimasta. Kun Suomen suuriruhtinaskunta oli osa Venäjän keisarikuntaa sata vuotta sitten, itsenäistymistä vauhditettiin jääkäriliikkeellä. Siinä nelivuotiskautena kaikkiaan miestä lähetettiin Saksaan hankkimaan ja saamaan sotilaskoulutusta itsenäistämistaistelun tarpeisiin. *** Hauraissa valtioissa hallituksen kaatajiksi voi ilmaantua opposition militioita. Tällaisia toimii nyt Ukrainan lisäksi esimerkiksi Syyriassa, Libyassa, Irakissa, Jemenissä, Afganistanissa, Burmassa, Somaliassa ja Kongossa. Nämä kaikki ovat sisällissodan kaltaisessa tilassa, jossa oppositiovoimat uhmaavat hallitusvaltaa myös asein. Erikseen ovat ne alueelliset vastarintaliikkeet, joissa ajetaan jonkin kansanosan itsehallintoa tai jopa itsenäistymistä. Ne toimivat eri tavoin, enemmän tai vähemmän *** Venäjän valtiojohdon näkökulmasta siinä oli kyse laittoman sotaväen kouluttamisesta ja varustamisesta. Suomalaisten näkökulmasta kyse oli oikeutetusta toiminnasta maan itsenäistämiseksi. Vesa Jaakola Kirjoittaja on diplomaatti ja tiedotusalan luutnantti reservissä kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Luotatko puolustusvoimien kykyyn valvoa Suomen ilmatilaa? sosiaalisesta mediasta Kyllä 61% 23. syyskuuta Puolustus- & laitahan nuorten miesten liikunta kuntoon, (mm. amis) niin on intissä puhtia! ;) Rovaniemeläisen seurakuntavaaliehdokas Miikka Keräsen toivomus Suomen puolustusministeri Carl 24. syyskuuta Puolustusvoimat ulkoistaa liitureille MT Liito-oravat asettuivat tyhjenevään varuskuntaan Hennalan kasarmialueen uudet asukit on huomioinut myös Tiedelehden päätoimittaja Jukka 25. syyskuuta Puolustusvoimat perustaa kyberyksikön hybridisodan varalta. Eipä voi enää väittää, että armeija varautuu aina edelliseen sotaan... Media-alan freelance-konsultti Kimmo Halonen kommentoi uuden kyberyksikön perustamista. Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi 28. syyskuuta Matkaviihtyvyyttä lisäis istumapaikka junassa. #varusmies #lomamatkat Paikkalippuja junaan peräänkuuluttaa oululainen Reserviupseerikoulun oppilaskuntakokelas Niilo Heinonen. 39% Seuraava kysymys: Pitäisikö puolustusvoimien saada lisärahoitusta materiaalihankintoihin? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Joel Kontiainen Puh TOIMITTAJAT Kokelas Joona Kosloff Puh Kokelas Samu Saatsi Puh Alikersantti Sanna Närä Puh Kaartinjääkäri Rasmus Arikka Puh Kaartinjääkäri Pauli Loukola Puh Kaartinjääkäri Juho Mäki-Lohiluoma Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Eetu Lehmusvaara VALOKUVAAJAT Kokelas Olli Viljamaa Kaartinjääkäri Aku Siukosaari Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2014 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 17/ uutiset Tasapainoilua politiikan kanssa Unficypin komentaja, kenraalimajuri Kristin Lund ihmettelee, miten EU-jäsenmaassa voidaan edelleen tarvita rauhanturvaajia. Lundin mukaan kokemukset kansainvälisistä operaatioista ovat kasvattaneet hänestä johtajan. Helena Immonen Kenraalimajuri Kristin Lund osoittaa toimistonsa seinällä olevaa karttaa. Tuolla, kaakkoiskulman Napa-kaupungissa turistit voivat paistatella Välimeren auringon valossa. Noin viidentoista minuutin ajomatkan päässä Napasta pohjoiseen sijaitsee YK:n valvoman vihreän linjan puskurivyöhyke, ja vyöhykkeen läheisyydessä miinakenttä. Kyproksella on edelleen paljon miinakenttiä. Puskurivyöhykkeellä niitä ei enää ole, sillä täällä kävi Unifilistä miinanraivausryhmän puhdistamassa alueen. Mutta muualla on, ja tämä on aihe, jonka aion nostaa esille. Haluan, että voimme yhdessä selvittää tämän ongelman, Lund sanoo päättäväisesti. Ongelman ratkaisemiseen tarvitaan saaren pohjoispuolen kyproksenturkkilaisten ja eteläpuolen kyproksenkreikkalaisten yhteistyötä. Mutta juuri kreikkalaisten ja turkkilaisten erimielisyydet ovat syy, miksi YK:n Unficyp-operaatio on edelleen käynnissä jo viidettäkymmenettä vuotta. Vaikka Kypros on pitkään ollut varsin rauhallinen, ei siellä ole virallista rauhaa eikä edes tulitaukoa. Ynficypin 860 rauhanturvaajan tehtävä on valvoa kreikkalaisen etelän ja turkkilaisen pohjoisen välissä olevaa puskurivyöhykettä ja ylläpitää rauhaa alueella. Kypros on EU:n jäsenmaa, mutta täällä on edelleen rauhanturvaajia. Toivon todella, että ihmiset täällä ymmärtäisivät, miksi tämä kriisi on ratkaistava, Lund huomauttaa. Toivo ratkaisusta heräsi tänä vuonna uudelleen, kun rauhanneuvottelut jatkuivat parin vuoden tauon jälkeen. Myös Yhdysvallat on ilmaissut tukensa Kyproksen tilanteen ratkaisemiseksi. Odotan mielenkiinnolla, mitä neuvotteluissa tapahtuu. Yritän tehdä työni komentajana niin, että puskurivyöhykkeellä on rauhallista ja näin taata neuvotteluille hyvät olosuhteet, Lund toteaa. Kansainvälistä kokemusta Kuva: Unficyp/YK Kenraalimajuri Kristin Lund otti Kyproksen Unficyp-operaation komentoonsa elokuussa. Tarkastuskierroksella puskurivyöhykkeellä Lund kertoi kohdanneensa paljon surua. Lund aloitti Unficypin komentajana elokuussa. Aiempaa kokemusta kansainvälisistä operaatioista hänellä on Libanonista, Persianlahden sodasta, Balkanilta ja Afganistanista. Komentajuuden hän otti vastaan nöyrästi, mutta itsevarmana. Minulla on paljon kokemusta YK:sta ja eri operaatioista, joten uskon sopivani tehtävään hyvin. Kansainväliset tehtävät ovat myös muovanneet minua johtajana. Operaatioissa joutuu tekemään päätöksiä ja näkee heti niiden seuraukset. Jotkut kokemukset kasvattivat rankimman kautta. Balkanilla oli kaikkein rankinta. Siellä näki joka päivä kuinka ihmisiä kuolee eikä voinut tehdä mitään, koska mandaatti ei antanut siihen valtuuksia. Jos taas olisi toiminut mandaatin ohi, olisi voinut itse kuolla. Minulla kesti monta vuotta käsitellä niitä asioita, Lund muistelee. Nainen putoaa korkeammalta Lund aloitti sotilasuransa Norjan puolustusvoimien Home Guardissa. Elettiin 70-lukua, jolloin puolustusvoimat alkoi avautua myös naisille. Vuonna 1979 valittiin kymmenen naista Home Guardista koulutukseen Yhdysvaltoihin. Lund oli heidän joukossaan ja sillä reissulla hän jäi koukkuun. Palattuaan Norjaan Lund haki ja pääsi kadettikouluun. Naiset puolustusvoimien palveluksessa oli silloin uusi ja outo asia. Lundin mukaan naiset joutuivat tekemään kaksin verroin töitä miehiin verrattuna tullakseen hyväksytyiksi. Silloin ainoat roolimallit olivat miehiä, ja naiset pyrkivät vain kopioimaan heidän käyttäytymistään. Lund myöntää nyt, että häneltä kesti vuotta saada tarpeeksi itsevarmuutta olla oma itsensä ja sanoa rehellisesti myös eriävät mielipiteensä. Asenteet ovat muuttuneet paljon noista ajoista. Mutta meillä on vielä paljon tehtävää. Puolustusvoimissa on naisia vain noin kymmenen prosenttia, kun esimerkiksi poliisissa, joka avautui naisille myös 70-luvulla, on melkein 50 prosenttia, Lund sanoo. Edelleen mielestäni naisjohtaja putoaa korkeammalta kuin mies tehdessään virheen. Ja ensimmäisenä johonkin asemaan nouseva nainen tuntee paineet. Lund ei suoraan viittaa itseensä, mutta kyseiset paineet ovat hänelle tuttuja. Hän on ollut tienraivaajana naisille Norjan puolustusvoimissa koko uransa ajan. Hän oli ensimmäinen kenraalimajurin arvoon ylennetty nainen Norjassa ja nyt hän on ensimmäinen kokonaista YK-operaatiota komentava nainen. Rauhanturvaajat poliiseina Parissa kuukaudessa Lund on päässyt hyvin perille Kyproksen tilanteesta. Vaikka saarella ei eletä kuolemanpelossa, jännitteet pohjoisen ja etelän välillä ovat ilmiselvät. Osapuolet eivät keskustele suoraan keskenään vaan välittäjäksi tarvitaan Unficypia. Lundin mukaan Unficypissa haastavaa on operaation luonne: vaikka erilaisia selkkauksia puskurivyöhykkeellä on vuosittain noin tuhat, suurin osa niistä on poliisiasioita. Rauhanturvaajat joutuvat siis hoitamaan sotilaalle epätyypillisiä tehtäviä. Meillä ei ole voimaa mandaatin takana. Tämä on hyvin epätyypillinen YK-operaatio, jossa joutuu jatkuvasti tasapainoilemaan politiikan kanssa, Lund toteaa. Hänen mukaansa rauhanturvaajien yksi tärkeimmistä tehtävistä on luoda luottamusta pohjoisen ja etelän välille ja mahdollistaa hyvät olosuhteet rauhanneuvotteluille. Puskurivyöhykkeellä näkee paljon surua, kun kävelee autioituneiden kylien läpi. Tämä kriisi koskettaa monia ihmisiä. Pitäisi ymmärtää, ettei sopimus voi olla molemmille osapuolille sata prosenttisen tyydyttävä. Tällaisessa konfliktissa ei ole voittajia, mutta sopimukseen pitää päästä. Kumppanuus Millog Oy:n kanssa laajenee Kuva: puolustusvoimat Juho Mäki-Lohiluoma Puolustusvoimat ja Millog Oy allekirjoittivat pitkään valmistellun kunnossapitoa koskevan strategisen kumppanuussopimuksen 26. syyskuuta. Samassa yhteydessä allekirjoitetulla siirtosopimuksella noin 330 työntekijää siirtyy puolustusvoimilta Millogin palvelukseen ensi Kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi ja Millogin toimitusjohtaja Aarne Nieminen olivat tyytyväisiä siihen, että sopimuksen valmistelu pysyi aikataulussa. vuoden alussa. Kumppanuuden laajennus on osa puolustusvoimauudistusta. Eduskunnan tulee vielä hyväksyä kumppanuussopimuksen rahoitus vuoden 2015 talousarviossa. Ensi vuoden alusta voimaan astuvat muutokset koskevat maavoimien joukko-osastojen varuskuntakorjaamoita sekä merivoimien kunnossapitokeskuksia ja keskusvarastoa. Kumppanuuden laajentamisen taustalla ovat puolustusministeriön mukaan hyvät kokemukset nykyisestä kumppanuudesta sekä taloudelliset säästöt. Puolustusvoimat ulkoisti maavoimien materiaalin huollon ja kunnossapidon Millogille Tässä siirrossa työntekijöitä siirtyi Millogille 620. Jatkuvuus on nyt turvattu Millogin toimitusjohtaja Aarne Niemisen mukaan sopimus turvaa jatkuvuuden pitkäaikaisessa strategisessa kumppanuudessa. Nyt kunnossapitoa pystytään johtamaan kokonaisuutena. Tämä auttaa kehittämään toimintaa entistä paremmalle tasolle, Nieminen sanoo. Strategisen kumppanuuden laajentamisella arvioidaan saavutettavan 30 miljoonan euron säästöt kuuden vuoden sopimuskauden aikana. Uudelleenjärjestelystä ei aiheudu irtosanomisia ja Millogille siirtyvän henkilöstön palvelussuhde jatkuu automaattisesti. Henkilöstöä koskevan siirtosopimuksen allekirjoittaneen varaamiraali Juha Rannikon mukaan Millogille vuonna 2009 siirtyneiltä työntekijöiltä ei ole kuulunut negatiivista palautetta siirrosta.

4 4 uutiset ruotuväki 17/2014 lyhyesti Puolustusvoimat vahvistaa verkkopuolustusta Puolustusvoimat perustaa ensi vuoden alussa uuden kybersotaan erikoistuneen yksikön. Yksikkö tulee osaksi johtamisjärjestelmäkeskusta. Tarkempia yksityiskohtia ei kerrota julkisuuteen. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindbergin mukaan tavoitteena on ensimmäisessä vaiheessa omien järjestelmien suojaus. Rahaa ei ainakaan tässä vaiheessa siirretä kyberpuolustukseen muista puolustushaaroista. Katsomme tietysti kybertulevaisuutta ja jos se edellyttää resurssien siirtoa, niin teemme sen, Lindberg linjaa Ylen haastattelussa. JMä-L Viranomaiset harjoittelivat merellä Suomen ja Viron viranomaiset harjoittelivat 17. ja 18. syyskuuta yhteistoimintaa Suomenlahdella. Kaksipäiväisessa harjoituksessa harjoiteltiin toimintaa operaatiossa, jossa kansainvälisillä alueilla tapahtuva vakava järjestyshäiriö vaatii monikansallista yhteistyötä. Operaatioon osallistui kalustoa ja erikoisjoukkoja Suomen ja Viron poliisivoimista sekä rajavartiolaitoksista. Poliisista kerrotaan, että harjoitukseen sisältyi muun muassa nousu Viking Linen Gabriella-alukseen. Tavoitteenamme oli harjoitella viranomaisten yhteistoimintaa mahdollisimman vaativassa tilanteessa, poliisijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo. JKon Hovioikeus hylkäsi palvelusrikossyytteet Hovioikeus on hylännyt kahden kersantin palvelusrikossyytteet kesällä 2012 järjestetyn sotaharjoituksen ylilyönteihin liittyen. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus oli aiemmin marraskuussa 2013 antanut tuomiot kuudelle sotaharjoitukseen osallistuneelle ammattisotilaalle, jotka olivat harjoituksessa puolustusvoimien Louhi-aluksella muun muassa riisuneet ja kastelleet kuulusteltavia loukaten heidän fyysistä koskemattomuuttaan. Oikeuden mielestä kuulusteltavat miehet eivät olleet tilanteessa sellaisessa avuntarpeessa, että syytteistä vapautettujen kersanttien olisi pitänyt puuttua asiaan. JKon Saamenkielinen sotilasvirsikirja käyttöön Ensimmäinen saamenkielinen Sotilaan virsikirja otetaan käyttöön Inarissa saamelaiskirkon jumalanpalveluksessa 2. lokakuuta. Sotilaskotiliitto lahjoittaa virsikirjat saamenkielisille varusmiehille. Virsikirjan tarkoituksena on antaa saamenkielisille varusmiehille mahdollisuus laulaa ja rukoilla omalla äidinkielellään. Tasapuolisuuden nimissä kirjaan on kerätty virsiä ja rukouksia kolmella Suomessa puhuttavalla saamen kielellä. Ihmiset ilmaisevat itseään parhaiten äidinkielellään. Haluamme, että kaikilla on siihen oikeus, kenttärovasti Jouni Parviainen sanoo. RAr Ei merkittäviä uusia säästöjä budjetissa Ensi vuoden määrärahoja käsitellään eduskunnassa. Toiminnan taso nostetaan suorituskyvyn edellyttämälle minimitasolle. Pauli Loukola Hallituksen talousarvioesityksessä palataan vuonna 2015 puolustushallinnon osalta suorituskyvyn edellyttämälle minimitasolle. Tulevan vuoden puolustubudjetti perustuu merkittäviltä osin vuonna 2012 tehtyihin päätöksiin puolustusvoimauudistuksesta. Pv-uudistus onnistuu suunnitelmien mukaisesti. Saamme palautettua toiminnan tason uuden organisaation edellyttämälle minimitasolle, Pääesikunnan suunnitteluosaston toiminnan ja resurssien suunnittelusektorin johtaja, komentaja Petri Vähäkangas sanoo. Puolustusvoimien esitetty budjetti on vähän alle 2,3 miljardia euroa. Määrärahoissa on otettu huomioon kaikki leikkaukset ja muut menosäästöt. Säästöjen yhteismäärä vuoden 2015 kehyksen piiriin kuuluvien menojen osalta tulee olemaan noin 91 miljoonaa suurempi kuin kuluvana vuotena. Varusmiehille lisää maastovuorokausia Reserviläisten kertausharjoitettavien määrä lisääntyy selvästi. Silti puhutaan vasta toiminnan edellyttävästä minimitasosta. Puolustusbudjetin painopisteenä on selvä toiminnan tason nostaminen. Kertausharjoituksia on määrä nostaa tämänvuotisesta 6 000:sta reserviläisten määrästä vähintään :een. Viime vuosina kertaamaan on kutsuttu lähinnä vain avainhenkilöitä, mutta jatkossa tarkoituksena on palata lähelle normaalia tasoa. Vähäkangas kertoo, että uudistus on suhteessa tehokkaampi kouluttamaan reserviläisiä sodan ajan joukkoon, vaikka koulutettavia on aikaisempaa vähemmän, koska myös sodan ajan joukkojen määrä on pienentynyt. Puolustusvoimat pystynee kouluttamaan ensi vuonna sodan ajan vahvuuden reserviläisistä lähes kahdeksan prosenttia. Varusmieskoulutuksessa maastovuorokausia on määrä nostaa keskimäärin 35:een viiden ja puolen kuukauden varusmiehillä. Lisäksi Hornet-lentotuntien määrää nostetaan 8 000:sta 8 900:aan, NH90 helikopterituntien sekä alusten valmiusvuorokausia lisätään myös. Esimerkiksi 35 maastovuorokautta ei ole mikään taivaallinen olotila, vaan olemme olleet liian alhaisella tasolla. Nyt päästään koulutuksen vaatimusta edellyttävälle minimitasolle, mutta ei sen ylemmäs. Eduskunnassa aktiivista keskustelua Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarviosta puolustusministeri Carl Haglund oli tyytyväinen siihen, että iso ja tärkeä puolustusvoimauudistus, jolla turvataan tulevaisuuden maanpuolustus, saadaan vietyä loppuun. Haglund antoi kiitosta henkilöstölle tiiviin muutoksen määrätietoisesta läpikäymisestä. Pauli Loukola Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään 447 miljoonan määrärahoja. Sodan ajan joukkojen edellyttämät materiaali-investoinnit jäävät alle puolustusvoimien edellyttämän suorituskyvyn minimivaatimustason. Maavoimien materiaalilaitoksen johtaja, kenraalimajuri Kyösti Halonen kertoo, että tällä hetkellä Aluetoimistot apulaiskomentajille Juho Mäki-Lohiluoma Sotilasläänien lakkauttaminen ensi vuoden alussa tuo apulaiskomentajat joukko-osastoihin. Apulaiskomentajat ottavat päävastuun sotilaslääneiltä joukko-osastoille siirtyvistä tehtävistä. Ensimmäinen tehtäväänsä nimitetty apulaiskomentaja on eversti Petri Kosonen Porin prikaatista. Sotilasläänien tehtävistä hänen vastuulleen siirtyy muun muassa yhteydenpito muihin viranomaisiin. Myös aluetoimistojen johtaminen sekä vapaaehtoinen maanpuolustustyö kuuluvat apulaiskomentajan vastuualueisiin. Tämän lisäksi apulaiskomentaja on komentajan ensimmäinen sijainen, Kosonen kertoo. Kosonen kuitenkin korostaa, että kuvatut muutokset astuvat voimaan vasta ensi vuoden alusta osana puolustusvoimauudistusta. Vielä toistaiseksi yhteydenpidosta muuhun yhteiskuntaan vastaavat sotilasläänit. Apulaiskomentajien perustehtävät tulevat olemaan samankaltaisia kaikissa joukko-osastoissa. Pieniä alueellisia eroja syntyy joukkoosastojen vastuulle tulevien toiminta-alueiden koosta ja aluetoimistojen määrästä. Aluetoimistot siirtyvät uudistuksen yhteydessä suoraan apulaiskomentajan alaisuuteen. Porin prikaatin tapauksessa tämä tarkoittaa Lounais-Suomen aluetoimistoa Turussa ja Pohjanmaan aluetoimistoa Vaasassa. Apulaiskomentaja johtaa viranomaisyhteistyötä juuri aluetoimistojen kautta. Yhteistyön tavoite on poikkeusoloihin varautuminen ja kokonaismaanpuolustuksen järjestäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi poikkeusolojen vastuiden koordinointia poliisin kanssa. Vastaavaa työtä on tehty puolustusvoimissa pitkään, nyt se ainoastaan organisoidaan uudella tavalla, Kosonen selostaa. Eduskunnan lähetekeskustelussa kansanedustajia puhututti puolustusbudjetin sisältö. Esimerkiksi kansanedustaja Ilkka Kanerva materiaalitilanne on kohtuullisen hyvä. Käytössä on edelleen vaihtelevasti vanhentuvaa materiaalia. Halonen muistuttaa, että ensi vuonna kalustoa käytetään enemmän koska maastovuorokaudet ja kertauspäivät lisääntyvät, joten myös korjauskustannuksia tulee enemmän. Häiritsevää on, että jos materiaalirahoitus ei yhtään parane, niin ei kyetä harjoittelemaan niin paljon kuin on tarkoitus, koska pohti sitä, onko Suomi varautunut turvallisuuspoliittisiin toimintatapojen muutokseen, kuten hybridisotaan. Puolustusmateriaalista säästetään Eversti Petri Kosonen siirtyi Afganistanista Porin prikaatin apulaiskomentajaksi. Kuva: Juho Mäki-Lohiluoma huoltoja ei pystytä tekemään ajoissa. Puolustusvoimat on esittänyt eduskunnalle, että materiaalihankintoihin saisi lisärahoitusta vuodelle 2016 noin 50 miljoonaa ja siitä eteenpäin portaittain niin, että vuoteen 2020 mennessä lisäraha olisi 150 miljoonaa euroa täysimääräisen indeksitarkistuksen lisäksi. Uusi yhteistyötaho Porin prikaatin toiminta-alue ei ole sama kuin lakkautettavan Länsi-Suomen Sotilasläänin. Tämä aiheuttaa omat haasteensa. Uuden organisaation vakiinnuttaminen ja siitä muulle yhteiskunnalle tiedottaminen on Kososen mukaan hänen tärkeimpiä tehtäviään lyhyellä aikavälillä. Yhteistyökumppanimme ovat tottuneet toimimaan sotilasläänien kanssa. Haasteena tulee olemaan se, että nämä yhteistyökumppanit oppivat asioimaan meidän kanssamme. Afganistanista keväällä palannut Kosonen kertoo odottavansa innolla työnkuvaansa kuuluvaa yhteistyötä vapaaehtoisen maanpuolustustyön kanssa. Olen ollut aikaisemmalla urallani aika vähän tekemisissä vapaaehtoisen maanpuolustustyön kanssa mutta koen asian henkilökohtaisesti kiinnostavana, hän kertoo. Kuva: Edvard Enqvist

5 ruotuväki 17/ uutiset Puolustusvoimat tarttui ideaan tähtäimessä Kotipesu on kielletty? Joona Kosloff Joona Kosloff ohjeistuksen mukaan saa pestä omatoimisesti kotona. Puolustusvoimat on yhteistyökumppanina valtakunnallisessa Tartu Ideaan -kilpailussa. Kilpailun alkukarsinnoissa 40 lukiota kahdeksalla eri alueella ideoivat yhteistyökumppaneiden antamiin tehtäviin. Puolustusvoimien Intistä innostavampi -tehtävään etsitään kilpailussa keinoja, miten naiset saadaan kiinnostumaan armeijasta. Tartu Ideaan -kilpailu kuuluu Innokampus-brändiin, joka on laajentanut toimintaansa lukiosta ammattikouluun ja ammattikorkeakouluun. Toiminnanjohtaja Rami Saarniahon mukaan nuorten kekseliäisyys on ollut menestyksekästä. Pelkästään lukiolaiset tuottivat innovaatiota kahden toimintakauden aikana. Näistä keksinnöistä on syntynyt yli 30 patenttisalkkua. Nuoret ovat pystyneet työllistymään keksintöjensä avulla, Saarniaho kehuu. Uudenmaan alkukarsinnassa mukana olivat Lohjan, Vihdin ja Tuusulan lukiot. Lohjalla alkukarsinnan tuomaristossa istui puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen. Tämä on uusi konsepti ja mielenkiinnolla olen mukana. Puolustusvoimat kuuli tällaisesta mahdollisuudesta, ja tartuttiin ideaan tämän teeman mukaisesti, Hyppönen kertoo syitä yhteistyöhön. Pisteitä karsinnoissa annettiin yhdestä kahdeksaan sen mukaan, Joona Kosloff Ratsupoliisin ja puolustusvoimien yhteistoiminnalla on pitkät perinteet. Näkyvimmillään yhteistyö on vartioparaateissa, joissa ratsupoliisi on paraatin lisäksi ohjaamassa liikennettä ja turvaamassa kulkua. Ratsupoliisi ja vanhempi konstaapeli Jukka Aarninsalo pitää edustustehtävien osuutta hyvin pienenä osana ratsupoliisin toimintaa. Jos miettii jotain prosentteja, niin varmaan 70 prosenttia on sitä yleisen järjestyksen, turvallisuuden valvontaa. Sitten tulevat nämä joukkojenhallinta- ja PR-tehtävät ja harjoitukset, Aarninsalo arvioi. Tänä vuonna ratsupoliisi oli mukana myös sotilasmusiikkitapahtuma Hamina-Tattoossa, jonne on toiveena päästä kahden vuoden Rasmus Arikka Lohjan lukiolla Heidi Joroinen esittelee KolmiNaiZeus-ryhmänsä ideaa web-kameralle Jonna Vuorenpään ja Iiris Särkilahden tukiessa vierellä. miten kekseliäs, keksinnällinen, innovatiivinen ja kehityskelpoinen idea on. Lisäksi idean esitystapa vaikutti arvosteluun. Esitykset kuvattiin ja niitä pystyi seuraamaan reaaliajassa netissä. Sen jälkeen palautteen sai tuomaristolta. Nimenomaan odotan uusia ideoita. Eli mehän mietitään tätä samaa asiaa työksemme ja meillä on 200 ideaa. Vielä kaivataan vähintään seitsemän uutta ideaa lisää, Hyppönen toivoi. kuluttua uudestaan yhteistoimintaa kehittämään. Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä ylläpitää ja kehittää puolustusvoimien suorituskykyä. Logistiikalla tarkoitetaan puolustusvoimissa muutakin kuin kuljettamista ja varastointia. Puolustusvoimissa logistiikka tarkoittaa kaikkea sitä, millä luodaan ja ylläpidetään joukkojen toimintakyky. Tähän kuuluu materiaalin hankinta sekä käytön jälkeinen huoltaminen ja ylläpitäminen. Logistiikkaan kuuluu myös joukkojen huoltaminen, eli ruoka- ja lääkintähuolto, insinööriprikaatikenraali Kari Renko sanoo. Logistiikkajärjestelmä on puolustusvoimien, kotimaisen ja kansainvälisen elinkeinoelämän logististen osien muodostama kokonaisuus. Järjestelmään kuuluu muun muassa logistiikan palvelukeskukset ja huoltojärjestelmät. Armeija kiinnostaa Poliisiratsu ei pauketta pelkää Vanhempi konstaapeli Jukka Aarninsalo kertoo ihmisten kunnioittavan hevosia. Vuonna 1882 perustetulla ratsupoliisiyksiköllä on Helsingissä Loogisuutta logistiikkajärjestelmään Logistiikkalaitos on mittava uudistus Puolustusvoimauudistuksessa vuonna 2015 nykyistä logistiikkajärjestelmää uudistetaan tekemällä siitä aiempaa yhtenäisempi kokonaisuus. Eri puolustushaarojen materiaalilaitoksia yhdistetään ja niitä tullaan johtamaan keskitetysti perustettavasta logistiikkalaitoksesta. Tämä on Rengon mukaan suurimpia uudistuksia, joita Lohjan lukion KolmiNaiZeus-ryhmän jäsenet ehdottavat puolustusvoimille parempaa tiedotusta niin kutsunnoissa kuin verkkosivuilla. Luulen, että suurin osa naisista on jossain vaiheessa elämää miettinyt lähtevänsä armeijaan. Mutta aika monella se kaatuu siihen, että pelottaa tai ei saa tarpeeksi tietoa tai kannustusta läheisiltä, ryhmän jäsen Iiris Särkilahti arvelee. Hän ja toinen ryhmäläinen Heidi Joronen harkitsevat varusmiespalvelusta vakavissaan. Uudenmaan alkukarsinnan voitti Tuusulan lukion LimuSipsi- Dippi-ryhmä, joka kilpailee Helsingissä 28. marraskuuta pidettävässä finaalissa raha- ja tuotepalkinnoista. Finaalissa tuomaroi puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa. Kuva: Aku Siukosaari kahdeksan ja Turussa kaksi hevosta. Isokokoiset hevoset herättävät huomiota ja laajentavat poliisin valvonta-aluetta jopa sadan metrin päähän. Varsinkin suurissa yleisötapahtumissa ja mielenosoituksissa tämä on etu. Mellakoissa pitää varautua paukkeisiin ja soihtuihin. Tätä varten ratsupoliisi harjoittelee vuosittain Santahaminassa sotilaspoliisien kanssa. Maaliryhmänä toimii 40 varusmiehen joukko, jonka tarkoitus on antaa hevosille konkreettista mellakan tuntua. Tähän on Aarninsalon mukaan panostettu. Kun ratsastajalla on varma tunne, ettei hevonen reagoi soihtuihin tai raketteihin, tunne tarttuu hevoseen ja molemmat pysyvät rauhallisena. Mutta tämä vaatii harjoittelua. puolustusvoimissa on tehty kymmeniin vuosiin. Uudistusten taustalla on resurssien väheneminen. Renko kertoo, että puolustusvoimien materiaalihankintavarat ovat pudonneet noin 30 prosenttia. Logistiikkajärjestelmän uudistaminen oli yksi keskeisistä teemoista puolustusvoimien Hanke- ja tutkimuspäivillä Tampereella syyskuuta. Kuva: Olli Viljamaa Viikon mittainen harjoitus on takana, eikä puhtaita vaatteita ole jäljellä. Varusvaihtoonkaan ei pääse. Tilannetta ei auta sekään, että armeijan vaatteiden peseminen on kielletty kotona. Miksi armeijan vaatteita ei saa pestä kotona, Puolustusvoimien vaatetuskorjaamon johtaja Markku Hannus? Asevelvollisille tarjottava vaatetushuolto on puolustusvoimien lakisääteinen velvollisuus. Kotipesuaineissa mahdollisesti olevat optiset kirkasteet kiinnittyvät tuotteeseen ja aiheuttavat infrapunasuojan menettämisen. Toisin sanoen taistelijat näkyvät pimeänäkölaitteilla. Puolustusvoimien vaatetuskorjaamolla on oma vaatetushuoltojärjestelmä, joka on kehitetty varmistamaan paras mahdollinen huolto vaatteille ja varusteille. Voiko sitten alusvaatteita pestä kotona? Mitään asevelvollisille luovutettavaa vaatemateriaalia ei uutisia muualta Harva keskeyttää Parolassa Kuinka suuri ilmiö kotipeseminen on? Toivottavasti ei pestä yhtään. Asevelvollisille jaetaan vaihtovaatetusta niin paljon, että kotipesuun ei ole tarvetta. Tuoteturvallisuussyistä on päädytty siihen ratkaisuun, että kaikki varusmiesten ja -naisten vaatteet pestään keskitetysti puolustusvoimien omissa tuotantolaitoksissa, esimerkiksi allergiasyistä. Miten puolustusvoimien vaatepesu eroaa kotipesusta? Puolustusvoimien vaatetushuoltoon kuuluu pesun lisäksi tarkastus ja korjaustoiminta. Tarkastusvaiheessa muun muassa määritellään, täyttääkö lomavaatetus sille asetetut kriteerit vai muutetaanko se palvelusvaatetukseksi. Jokaiselle tuotteelle on oma pesuohjelmansa, jota valvotaan ja raportoidaan reaaliaikaisesti. Puolustusvoimien pesuprosessit on suunniteltu kullekin tuotteelle erikseen sopivaksi ja massat ovat kotipesuun verrattuna moninkertaiset. Heinäkuussa palvelukseen astuneista Parolan panssariprikaatin alokkaista ainoastaan 5,5 prosenttia on keskeyttänyt palveluksensa. Määrä on merkittävän pieni, sillä valtakunnallisesti leikin jättää kesken vuosittain prosenttia varusmiehistä. Panssariprikaatin komentaja, eversti Pekka Järvi uskoo matalan prosentin johtuvan alokkaiden hyvästä asenteesta, ryhmänjohtajien erinomaisesta toiminnasta sekä hyvistä kouluttajista. Peruskoulutuksen jälkeen jokainen varusmies täyttää kirjallisen palautteen. Ensimmäinen kysymys kuuluu, tunsitko olosi tervetulleeksi. Jos yksikin vastaa tähän kielteisesti, olemme epäonnistuneet. Punaisena lankana Järvi pitää inhimillisyyttä. Lähiesimiehiä kehotetaan jo koulutusvaiheessa luomaan henkilökohtainen side jokaiseen alaiseensa sekä tutustuttamaan heidät toisiin alokkaisiin ja esimiehiin. Hämeen Sanomat Suomen ilmatilan käyttö uudistuu Lentokoneiden käyttämät reitit suoristuvat ja harrastelentäjille vapautuu lisää tilaa, kun Suomen ilmatilan käyttö uudistuu marraskuussa. Uudistus vaikuttaa kaikkeen ilmailuun Suomessa. Kaupallisessa liikenteessä merkittävä muutos on lentoreittien lyhentyminen erityisesti lähestyttäessä Helsinki-Vantaata ja sotilasilmailulle varattujen alueiden vapautuminen myös siviililiikenteelle. lmavoimien toiminnan päättyttyä Kauhavalla, koulutus on keskittynyt Jyväskylän alueelle. Toinen merkittävä muutos on Satakunnan lennoston hävittäjien muutto Kuopion ja Rovaniemen lentoasemille. Tämä lisää Ilmavoimien toimintaa erityisesti Suomen itärajan läheisillä harjoitusalueilla. Marraskuun jälkeen pysyviä lentokieltoalueita on vähemmän, kun Ilmavoimat varaa alueita todellisen tarpeen mukaan. Sotilaslentäminen vähenee erityisesti Tampereen alueella. YLE Terävä torjuntakärki kehitteillä Puolustusvoimat suunnittelee "teräväksi torjuntakärjeksi" kutsutun joukon perustamista. Kyseessä olisi muutaman tuhannen hengen joukko eri aselajien ammattilaisia ja reserviläisiä. Se olisi määrä saada tarvittaessa kokoon "osalta päivissä, osalta viikoissa", kertoo Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg. Yhtenä syynä tarpeeseen nostaa puolustusvalmiutta on se, että Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut tänä vuonna olennaisesti Ukrainan kriisin myötä. Merkkejä muutoksesta on Lindbergin mukaan useita. Selvimpiä ovat Venäjän sotaharjoitukset lähialueilla ja sen toimet Ukrainassa. Venäjä on myös ryhmittänyt joukkojaan uusiksi, tehnyt joukkojen siirtoja ja järjestänyt aiemmasta poikkeavia sotaharjoituksia. HS Toimittanut Joel Kontiainen

6 6 maailmalla ruotuväki 17/2014 lyhyesti Yhdysvaltojen ilmavoimat poisti uskonnon valastaan Ilmavoimat oli Yhdysvaltojen asevoimien viimeinen haara, jossa sotilasvala oli pakko vannoa Jumalan nimeen. Nyt tehdyllä päätöksellä käytäntöä muutetaan ja sallitaan myös uskonnollisesti neutraali vakuutus. Muutoksen takana on ilmavoimien ajautuminen riitaan uskontokuntiin kuulumattoman sotilaan kanssa. Päätöksellään ilmavoimat välttää oikeusjutun, jolla uskontokuntiin kuulumattomien etuja ajava American Humanist Assosiation (AHA) oli sitä uhannut. (Yle 18.9.) JMä-L Nato varoittaa hybridisodasta Naton komentajakenraali Philip Breedlove sanoo nähneensä Moldovassa merkkejä Ukrainan kaltaisesta hybridi-invaasiosta. Hän myös toteaa Pohjois- Atlantin neuvoston kokouksessa 15. syyskuuta, ettei Nato salli Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumien toistumista muualla. Breedlove sanoo Naton reagoivan, jos Venäjä yrittää uutta invaasiota erikoisjoukoilla. Hänen mukaansa hybridisotaan on varauduttava, ja se on tunnistettava ajoissa. Breedloven mukaan on ymmärrettävä puitteet, joissa Venäjä taistelee, eikä pidä odottaa liian pitkään ennen vastatoimien aloittamista. (verkkouutiset.fi 17.9.) RAr Afgaaniupseerien loikkausyritys epäonnistui Afganistanin armeijaan kuuluvat majuri ja kaksi kapteenia yrittivät pyrkiä Yhdysvalloista rajan yli Kanadaan. Upseerit olivat Yhdysvaltain armeijan koulutuksessa, kun he katosivat vapaa-ajallaan ostoskeskuksessa Hyannisissa, Massachusettsissa. Karkurit saatiin kiinni muutaman päivän kadoksissa olemisen jälkeen Kanadan rajalla, lähellä Niagaran putouksia. Tapaus oli jo toinen viikon sisään, kun afgaanisotilaat yrittivät karata koulutuskurssiltaan Yhdysvalloissa. USA:n sotilasviranomaiset vahvistavat, että koulutuksessa mukana olevien taustat on tutkittu. (iltasanomat.fi 22.9.) PLo Yhdysvaltojen armeijan kumppanit ovat haavoittuvaisia verkossa Kiinan hallituksen kanssa työskentelevät tietomurtajat ovat toistuvasti murtautuneet Yhdysvaltojen armeijan kumppaniyritysten verkkoihin, väittää Yhdysvaltojen senaatin Senate Armed Services -valiokunnan raportti. Kumppaniyrityksiä vastaan hyökättiin noin 50 kertaa vuoden aikana. Hyökkäyksistä 20 onnistui ja niiden kaikkien takana on raportin mukaan Kiina. Kumppaniyritysten verkot ovat armeijan omia tietojärjestelmiä haavoittuvaisempia ulkoisille hyökkäyksille. (Digitoday 18.9.) JMä-L Tehtävä Kyproksella Moni rauhanturvaaja ihmettelee, miksi Unficyp-operaatio on edelleen käynnissä. Kyproksen rauhanneuvottelut jatkuivat syyskuussa. Helena Immonen Brittisotilas seisoo turhautuneen näköisenä portilla ja antaa argentiinalaisen kollegansa availla puomia sisääntulijoille. Yhdeksän päivää vielä, niin pääsen kotiin. Olen ollut Afganistanissa ja Irakissa, mutta täällä availen vain porttia, sotilas tuhahtaa. Tämä on puhtaasti poliittinen operaatio, siksi tätä ei tulla lopettamaan. Nuoren miehen kommentit eivät yllätä. Pitkään rauhallisena pysynyt Kypros tuntuu monelle operaatioita kiertäneelle sotilaalle lomailulta. Unficypissä operaatioupseerina toimiva majuri Joanna Ramsumair kertoo, että yksi suuri haaste on pitää rauhanturvaajat järkevän toiminnan parissa ja pois ongelmista. Hän myöntää, että moni pohtii operaation olemassaolon merkitystä. Itse työskentelen operaation päämajassa, jossa operaation syyt ja taustat oppii ymmärtämään. Ehkä suurin kysymys on se, miksi operaatio on kestänyt näin kauan ja miksi ratkaisua konfliktiin ei ole löytynyt, Ramsumair pohtii. Henkilökohtaisesti en usko, että kriisi täällä eskaloituisi, jos rauhanturvaajat lähtisivät pois. Mutta sitä ei kuitenkaan voi koskaan varmuudella tietää, eikä riskiä haluta ottaa. Kyproksen tilanteen kiristyminen kahden Nato-maan väliseksi Rasmus Arikka avoimeksi sodaksi olisi kansainvälinen painajainen. Etninen kiista Kyproksen operaatio alkoi vuonna 1964 kyproksenkreikkalaisten Kyproksella palvelleita suomalaisia rauhanturvaajia vierailulla Nikosiassa keväällä Operaation komentajana toiminut kenraalimajuri Ahti Vartiainen laskemassa seppelettä suomalaisten muistomerkille. Rauhanturvaajat valvovat Kyproksella kreikkalaisen etelän ja turkkilaisen pohjoisen välissä olevaa puskurivyöhykettä. Vaikka tilanne on vuosia ollut rauhallinen, puskurivyöhykettä kiertäessä näkee edelleen sodan jäljet. Ashraf Ghani on valittu Afganistanin uudeksi presidentiksi. Ghani ja hänen vastaehdokkaansa Abdullah Abdullah sopivat vallanjakamisesta sunnuntaina 21. syyskuuta kuukausia kestäneen eripuran jälkeen. Kesäkuussa järjestetyn vaalien toisen kierroksen hävinnyt Abdullah vaati äänten uusintalaskentaa vilppiepäilyn tähden. Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksella työskentelevän kapteeni Antti Parosen mukaan uusintalaskenta oli tarpeellinen menettely, vaikkei se lopulliseen tulokseen vaikuttanut. Toisen kierroksen jälkeen sekä Ghani että Abdullah julistautuivat voittajiksi, mutta nyt he ovat päässeet sopuun. Paronen sanoo, että länsimaissa oltiin huolestuneita vaalikiistasta, mutta nyt voidaan olla helpottuneempia. Länsimaissa iloitaan siitä, että parlamentaariset keinot on pystytty istuttamaan Afganistaniin. Toisaalta ollaan huolestuneita siitä, toimiiko parlamentarismi kunnolla vai ajautuuko maa sekasortoon länsimaisten joukkojen poistuttua. Presidentiltä tullaan vaatimaan paljon ja kyproksenturkkilaisten välisten väkivaltaisuuksien seurauksena. Operaation tiedottaja Michel Bonnerdeaux kertoo, että alussa Kyproksen kriisissä oli kyse etnisestä kamppailusta. Silloin eri etniset ryhmät taistelivat keskenään, ja YK:n piti olla läsnä suurin joukoin, jotta voitiin estää väkivaltaisuudet. Vuonna 1974 tilanne muuttui radikaalisti, kun mukaan astuivat valtiolliset toimijat. Ensin oli Kreikan sotilaallinen väliintulo, jota seurasi massiivinen Turkin sotilaallinen väliintulo saarelle. Operaation alkuaikoina, vuosina saarella palveli myös suomalainen pataljoona. Yhteensä suomalaisia on palvellut Unficypissä yli henkilöä. Lopullisesti Suomi vetäytyi operaatiosta vuonna Bonnerdeaux myöntää, että tilanne Kyproksella on ollut pitkään rauhallinen, mutta uskoo kuitenkin, että YK:n joukkoja edelleen tarvitaan. Afganistanin vaalikiistat ratkottiin Ehdokkaat ovat vihdoin päässeet yhteisymmärrykseen. Kuva: Unficyp/YK Paronen uskoo, että tulevaisuudessa ainakin Yhdysvallat tulee jatkamaan yhteistyötä Afganistanin kanssa, vaikka iso osa joukoista poistuukin maasta vuodenvaihteen jälkeen. Parosen mukaan on mielenkiintoista nähdä, miten Afganistanin uusi presidentti pystyy nousemaan koko kansan johtajaksi ja ottamaan vastuun koko maasta. Onnistuakseen Ghanilta vaaditaan itsensä peliin laittamista ja aktiivista vuoropuhelua eri vaikuttajien kanssa, Paronen sanoo. Ashraf Ghi ja Abdullah Abdullah kättelevät useamman kuukautta kestäneen vaalikiistan päätyttyä. Sotilastasolla eri puolet eivät keskustele keskenään, joten meidät tarvitaan siihen keskelle. Jos me emme ole täällä, jännite osapuolten välillä kasvaisi. Täällä ei ole edes virallista tulitaukoa. Operaation kokoa on vuosien varrella pienennetty rajusti. Ehdoton minimi operaation pyörittämiseen on 860 rauhanturvaajaa, ja sen verran Unficypissä nyt on joukkoja. Rauhanneuvottelut jatkuvat Alkuvuonna kreikkalainen etelä ja turkkilainen pohjoinen sopivat yhdessä rauhanneuvotteluiden sisältötavoitteista. Neuvottelupöytään palattiin syyskuussa. Tavoitteena on, että Kyproksen tasavalta on yksi itsenäinen ja kansainvälisesti tunnistettu valtio, jonka sisällä toimivat toisiinsa nähden tasa-arvoiset kyproksenkreikkalainen ja kyproksenturkkilainen osavaltiot. Majuri Joanna Ramsumair kertoo, että rauhanturvaajien tehtävä on taata rauhanneuvotteluille suotuisat olosuhteet. Meillä on nyt uusi erikoisneuvonantaja mukana neuvotteluissa ja uusi operaation komentaja, kenraalimajuri Kristin Lund tulee kyllä toimimaan, mikäli neuvotteluissa mokataan pahasti, Ramsumair vakuuttaa. Varsinaista rauhanturvaamista Unficypissä ei ole tarvinnut tehdä enää vuosiin. Operaation luonteen muuttuminen tasapainon ylläpitämiseksi oli myös yksi syy siihen, miksi Suomi päätti vetäytyä operaatiosta. Unficyp maksaa vuosittain noin 43 miljoonaa euroa, josta kolmasosan maksaa Kyproksen tasavalta. Bonnerdeaux huomauttaakin, että konfliktin osapuolet haluavat YK:n olevan edelleen läsnä saarella. YK ei ole täällä kertomassa, missä on kompromissiratkaisu, vaan osapuolten on sovittava kaikesta itse. Kuva: Unficyp/YK Kuva: Getty Images

7 ruotuväki 17/ reportaasi Kuva: Aku Siukosaari Tough Viking kuivaa sen, minkä kastelee. Esteratakilpailuun sisältyi niin vettä, mutaa, sähköä kuin tultakin. Varusmies viikinkitestissä 15 estettä piristivät 12 kilometrin aamulenkkiä. Kivikon esteratatreeni oli yksi useista kilpailun etukäteisharjoituksista. Joona Kosloff Patrioottinen musiikki soi taustalla. Taivaalta sataa miehiä. Käteni hikoavat. Kyseessä ei vielä ole tänä vuonna Suomeen rantautunut Tough Viking -esteratakilpailu, vaan pelkkä treenikerta kyseistä rupeamaa varten. Kivikon esteradalle on kutsuttu useita huippu-urheilijoita, jotka haluavat valmistautua paremmin kisaan. Apuna heillä on Kaartin jääkärirykmentistä luutnantti Jukka Saarela, joka on menestynyt myös sotilasmoniotteluissa. Rakastan esteratoja ja todella tykkään pitkän matkan juoksusta! Meidän esterata on hyvä. Käyn viikoittain pari kertaa vetämässä sen. Pysyy tatsi yllä, Saarela puhkuu intoa. Käymme harjoitusrataa este kerrallaan läpi Saarelan opastuksella ja neuvoilla. Esteet ovat samanlaisia kuin kisassa mutta vain leikkipuistokoossa. Eikä ole yhtä sottaista. Fitness-urheilija Oona Tolppanen on myös mukana harjoittelemassa, muttei saa ensimmäisistä vedoista tarpeekseen. Niinpä hän kisaa päivän päätteeksi vielä Saarelaa vastaan. Tosi hyvä fiilis! Just tolla tokalla kerralla sai ite sen tuntuman. Eka oli vielä semmonen lämmittelymeininki, Tolppanen hehkuu. Muutaman harjoitustunnin aikana porukan yhteishenki on kasvanut melkoisesti. Onko itse kilpailussa tällaista taikaa? Lähtö Kaunis syyskuinen lauantaiaamu lämmittää kehoa ja mieltä. Vaikka kipinävuoroa ei yölle osunutkaan, olen nukkunut kehnosti. Mihin olen lupautunut? Kaisaniemen puistosta lähtevä 12 kilometrin juoksumatka kiertää Töölönlahden ja Eläintarhanlahden alueella. Mausteena on tosin 15 estettä, joihin sisältyy niin vettä, tulta, sähköä kuin mutaakin. Paikalla on yli osallistujaa, jotka on jaoteltu 15 minuutin välein lähteviin osastoihin. Osa on erikoisempia julkkis- ja palomieslähtöjä. Kello starttaavaan lähtöön on ilmoittanut ohellani yli 140 muuta kilpailijaa. Miten voi aikuista ihmistä jännittää näin? joku kanssakilpailijani toteaa. Amerikkalaisen jalkapallon pelaajat tulevat provosoimaan aivan lähtöviivalle. Tunnelma on odottava. Kello lyö 10.45, ja lähdemme isona laumana kohti ensimmäistä estettä: jenkkifutarit yrittävät torpata matkamme heti alkuun. Pujottelen välistä ilman osumaa. Kaikki eivät ole aivan yhtä onnekkaita. Hymyni hyytyy jo seuraavalla esteellä. Jäävesiallas yllättää raikkaudellaan. Ensi maaliskuun Levin Winter Tough Viking -kilpailussa voin vain kuvitella yhden esteen olevan avanto. Ajatus hirvittää. Jäävesiesteen jälkeen tajuan tehneeni erittäin huonon ratkaisun. Juoksuhousuni eivät ole ihonmyötäiset ja veden takia ne muuttuvat painaviksi. Tuskailen jo nyt tulevaa juoksumatkaa. Nostan Kuva: Riku Niemi housuja ja kiristän vyötärönnarua. Yhteishenki on uskomatonta. Korkeilla seinillä autan edessä olevaa kaveria ja joku tuuppaa minutkin ylös. Vastaantulijoita tsempataan ja ylävitosia heitellään. Tämä tuo jatkuvasti lisävoimaa. 4,5 metriä kohti taivasta Puolivälissä odottaa kenties pahin este: neljä ja puoli metriä korkea skeittirampin puolikas, josta olen kuullut huhuja. Ilman apuja omin voimin pääsee harva, ehkä yksi neljästäkymmenestä. Katson yksitellen putovia kilpailijoita, ja yritän omaksua tekniikkaa. Tasaan hengityksen ja Fitness-urheilija Oona Fit-Oona Tolppanen ja luutnantti Jukka Saarela pitivät sykettä yllä Kivikon esterataharjoituksessa. Kuva: Aku Siukosaari pingon juoksuun. Ponnistus. Kurkotus. Käteni harovat jotain mistä pitää kiinni. Puoli sekuntia myöhemmin löydän itseni pulikoimasta virkistävästä vedestä. Oho, sä pääsit omin avuin, ylhäällä auttava kanssakilpailija hämmästelee. Niin hämmästelen minäkin. Tough Vikingin tiedottaja Saana Tolonen tarjoaa myöhemmin selitykseksi täysin kuivan rampin. Räntäsateessa tunnelma on erilainen. Ryömiminen oli toimittajalle rakkautta ja piikkilankaa. Oli miten oli, ylitys tuo virtaa loppumatkaa varten. Juon muutamat eksoottisen väriset palautusjuomat juomapisteellä ja kiristän juoksutahtia. Märällä tukilla tasapainottelu ei pääty hyvin, kuten arvata saattaa. Puoli sekuntia myöhemmin löydän itseni pulikoimasta virkistävästä vedestä. Polveeni taisi osua, sillä hieman tuntuu kivuliaalta. Oli hiertymiä ja palovammoja ja pieniä haavereita. Yli kilpailijasta noin 60 tarvitsi hoitoa, mikä on kilpailun luonteeseen nähden pieni määrä, Tolonen kertoo myöhemmin SPR:n raportista. Kaksi isompaa tapausta olivat polvivamma ja sormenmurtuma, joita lähdettiin hoitamaan sairaalaan. Pian kipu kuitenkin hälvenee ja jäljellä on loppukiri ja viimeinen sähkölankaeste. Sähköisku antaa pienen lamauttavan iskun. Tasapainoni säilyy mutta hämmennyn. Paljasjaloin olisin varmaan kaatunut. Maalissa kaulaan isketään arvokkaan tuntuinen Tough Viking - mitali, enkä voi lopettaa hymyilyä. Sama ilmiö vaivaa muitakin. Tolosen mukaan 95 prosenttia palautekyselyyn vastanneista kilpailijoista aikoo osallistua kilpailuihin jatkossa. Tough Viking paljasti jopa kadonneen identiteettini. Olen varusmies. Olen viikinki.

8 8 HERALDIIKKA ruotuväki 17/2014 HERALDIIKKA ULKOASU: EETU LEHMUSVAARA TEKSTI: SAMU SAATSI Joukko-osastojen tunnukset, aselajimerkit ja valtiolliset tunnukset. Kaikki kuuluvat heraldiikkaan, toisin sanoen vaakunaoppiin. Kuitenkin heraldiikka itsessään on laajempi käsite, sisältäen kaiken vaakunoihin ja vaakunamaisesti käytettyihin tunnuksiin sekä merkkeihin liittyvät asiat käytännön, säännöstöjen ja näiden tutkimuksen alueelta. Heraldiikan yleiskäsitteeseen kuuluvien asioiden lisäksi on mahdollista myös eritellä vielä tarkempia käsitteitä, kuten vaakunatiede ja vaakunataide. Näiden sisällä vuorostaan on eritellympiä aloja, kuten vaakunakäytännön säännöt ja sopimukset, heraldiikan tyylioppi sekä vaakunalajit. Suomalainen heraldikko Tapani Talari tiivistää heraldiikan ja heraldisten merkkien käyttötarkoituksen. Heraldiset tunnukset ovat osa sotilasjoukon ulkoisia tunnuksia, joiden tarkoituksena joukon yhtenäisyyden tunteen kohottaminen sen esiintymisissä. Sotilaiden asun heraldisia perustunnuksia ovat perinteinen kokardi ja lakkimerkit sekä joukko-osastotunnukset. Koulutusta ja sen tasoa osoittavat koulutushaara- ja kurssimerkit sekä tutkintotunnukset, kuten yleisesikuntaupseerin punokset. Arvomerkit osoittavat komento- ja päällikkyyssuhteita, joukkoosastoristit ja kunniamerkit puolestaan esimiesten sotilaalle osoittamaa arvostusta. Heraldisilla tunnuksilla on siis edelleen tärkeä merkitys sotilaan asussa. Sotilasjoukon heraldisiin ulkoisiin tunnuksiin kuuluvat liput ja viirit, joiden perinne on historiallisesti pitkä ympäri maailman. Tunnetuimpia ovat joukon edessä kannettavat roomalaiset sotamerkit, joissa usein oli kotkankuva. Mainita voi myös roomalaisassyyrialaiset päällikkyyssauvat, atsteekkien sotamerkit, egyptiläiset päällikkyyssauvat unohtamatta vähemmän tunnettua kaukoidän, erityisesti Japanin sotilaslippuperinnettä. Nykyajan varusteet on luotu naamioimaan taistelija ja hämäämään vastustajaa. Näin myös heraldiikan esittäminen on muuttunut itse taistelukentällä. Enää eivät kirjavat ja selkeästi esiintyvät merkit sekä tunnukset kerro, kuka taistelee kenellekkin, vaan yhtenäiset kenttävärit, jotka kuitenkin muistuttavat asevoimilla paljon toisiaan. Kiinnostava ilmiö nykymaailmassa on, että toisaalla sotilaat on puettu ilman tunnuksia olevaan asuun, mutta toisaalla yhtenäisen asun ja lippujen selvä näyttäminen joukon edessä palvelee silminnähden korostetusti joukon tunnettavuutta, Talari toteaa. EUROOPAN EHDOTONTA KÄRKEÄ Suomalainen heraldiikka sai alkunsa leijonavaakunasta. Tämän alun jälkeen on edetty nykyhetkeen, ja siihen, että Suomessa on useita osaavia heraldikkoja. Yksi tuotteliaimmista suomalaisista heraldikoista on Jukka Suvisaari, joka on eniten Suomen Heraldisen Seuran vaakunarekisteriin rekisteröityjä vaakunoita suunnitellut nykyheraldikko. Suvisaari kertoo, että turhaa vaatimattomuutta tuntematta voidaan sanoa Suomen heraldiikan ja suomalaisten heraldikkojen edustavan Euroopan ehdotonta kärkeä. Ja heraldiikassa Eurooppa tai ainakin eurooppalainen tyyli on käytännössä yhtä kuin maailma. Suomessa on vallinnut viime sotien ajasta lähtien heraldinen nousu ja kehitys. Suomalaiset uudet vuonna 1949 asiaa koskevan lain voimasta syntyneet kunnallisvaa kunat saavuttivat ja 1960-luvuilla maailmanmaineen, ja tämä heraldisen kulttuurimme huomattava nousu vaikuttaa edelleen, myös puolustusvoimissa, mutta ennen kaikkea henkilö-, suku- ja yhteisövaakunoiden määrän kasvussa ja tason aina vain noustessa tai pysyessä huonoimmissakin tapauksissa ainakin ennallaan, Suvisaari toteaa. Heraldiikka syntyisotimista varten Nykymuotoinen heraldiikka syntyi 1150-luvulla. Tuolloin vihollisten erottaminen oli vaikeutunut suuresti, kun haarniska oli kehittynyt muotoon, jossa kypärä peitti kasvot. Kyseisen patakypärän takia kilpi ja sen kuviointi, sekä samaan aikaan yleistynyt, haarniskan päällä pidettävä hihaton asetakki olivat keinot, joilla taistelija erotti oman väkensä vihollisesta. Sekä kilpeen että Sotimisessa on edelleen tärkeää, että voidaan nopeasti tunnistaa vihollinen tai oma mies. asetakkiin kirjailtiin kuvioita heraldisten sääntöjen mukaisesti. Tämän asetakin englanninkielisestä nimestä coat of arms on saanut alkunsa englannin vaakunaa tarkoittava sana. Tämä tapahtui 1100-luvun lopun ja 1200-luvun alun Euroopassa. Heraldiikka onkin erityisesti eurooppalainen järjestelmä ja sovelletun taiteen laji. Kaikkina aikoina ja kaikkialla on ollut tunnustusjärjestelmiä, mutta missään ei ole tehty niin tehokasta, loogista ja ajatonta systeemiä kuin on länsimainen heraldiikka. Sotimisessa ja sotataidossa ja -menetelmissä on edelleen tärkeää, että voidaan nopeasti tunnistaa vihollinen tai oma mies juuri niin kuin keskiajallakin! Osa sodankäynnistähän on edelleen lähitaistelua, ja hiukan kauempaakin on hyvä, jos esimerkiksi tuntematon laiva tai lentokone voidaan heti tunnistaa, Suvisaari tiivistää. Vaikka vuodet ovat vierineet heraldiikan alkusysäyksestä, eivät sen perusperiaatteet ole muuttuneet, vaan ne ovat säilyneet selkeinä. Heraldiikan säännöt ovat edelleen yksinkertaiset, ja ne perustuvat sotakokemuksien lisäksi normaaliin maalaisjärkeen. Heraldiikan peruspiirteet eivät ole välillä vallinneen rappion jälkeen, kun on palattu keskiajan kulta-ajan tyyliin, varsinkin viime sotien jälkeen muuttuneet. Ne ovat syntyneet yrityksen ja erehdyksen kautta taistelutilanteiden antaman käytännön opetuksen mukaan. Luomistavat uudistuneet Vaikka heraldisten tunnusten ja merkkien perusaatteet eivät ole muuttaneet pohja-ajatustaan vuosien saatossa, on niiden luomiseen tullut tekniikan myötä paljon kehitystä, joka on osittain myös vaikuttanut itse lopputuloksiin. Muutos on lähinnä tapahtunut heraldiikan sovellutuksissa. Meillä on paljon teknisiä välineitä ja mahdollisuuksia toteuttaa sekä kuvata heraldiikkaa ja heraldisia tunnuksia uusilla tavoilla, kun keskiajalla mahdollisuudet olivat lähinnä kilpien maalausta, puu- ja kivitöiden ja sinettien ja lippujen tekoa sekä vastaavaa. Nykyään ovat graafinen kuvaus, painotekniikka, tietokonegrafiikka ja metallien käsittelyn uudet tekniikat, sekä

9 ruotuväki 17/2014 HERALDIIKKA 9 tekninen kehitys lipputekniikassa mahdollistaneet monia uusia sovellutus-aloja. Teknisistä uutuuksista on tietokonegrafiikka aivan erikoisasemassa ja se tekee mahdollisiksi mitä erilaisimmat tunnussovellukset. Kaikki voidaan tehdä uskomattoman nopeasti ja loputtomasti kopioiden. Suvisaari toteaa myös, että mitä tarkemmin heraldiikan alkuperäisidea muistetaan myös jatkossa, sitä parempia ja monipuolisempia teokset ovat. Itse tunnusten luominen on pysynyt edelleen taiteellisena työnä. Heraldisten merkkien luominen on luovaa työtä ja tunnuksen asu sekä sanoma on keksittävä. Näin ollen ei voida sanoa yksiselitteisesti, paljonko työtä ja aikaa luominen vaatii, mutta yleisesti voi sanoa, että jos suunnittelijana on asiansa osaava heraldikko, tulee tuloksesta yleensä aina parempi ja aikaakin säästetään. Ammatti heraldikkojen käyttö ei myöskään tee suunnittelua kalliimmaksi. Monipuolisempaa käyttöä Armeijoiden tapa taistella on muuttunut vuosien varrella. Varusteiden ulkomuoto on uudistunut. Sotiminen yleensäkin on ottanut valtavia harppauksia uuteen aikojen saatossa. Tämä ei kuitenkaan ole Suvisaaren mielestä vaikuttanut itse heraldiikan kehitykseen. Asevoimien kehitys ei suoraan ole vaikuttanut heraldiikan kehitykseen, Vanhat periaatteet pätevät ja pätee myös se, että heraldiikan tekeminen ja käyttö on monipuolisempaa ja helpompaa asevoimien ja muun sotilastekniikan kehityttyä, Suvisaari kertoo. Itse tunnusten luominen on pysynyt edelleen taiteellisena työnä. Perinteiset heraldiikan esittämistavat ovat edelleen voimissaan. Liput liehuvat saloissaan, kaupungin vaakunat koristavat tienvarsikylttejä ja virastojen tunnukset ovat edelleen painettuina virallisille papereille. Median ja elektronisen esittämisen kehittäminen kiihtyy jatkuvasti, joka myös osaltaan lisää heraldisten merkkien esiintymistä uusilla paikoilla. Mutta, mikä sitten on kehitystä heraldiikalle? Kaikki, mikä liittyy painamiseen ja tunnusten kuvalliseen esitykseen myös näyttöpäätteillä ja kuvaruuduissa, sekä elektronisesti muutenkin, on suurta kehitystä heraldiikan kannalta. Moni muukin tekniikan ala tarjoaa uusia jännittäviä mahdollisuuksia heraldiikan esittämiseen ja käyttämiseen ja sen nopeaan levittämiseen kaikkialle, minne halutaan, Suvisaari toteaa. VAIKUTTAVAT VAAKUNAMME Leijonavaakuna on suomalaisille luultavasti tutuin heraldinen asia. Se on näkyvillä jatkuvasti, kun sitä käyttävät asiakirjojen varmenteena ja sinettinä valtioneuvosto, ministeriöt, puolustusvoimat, Korkein oikeus, Korkein hallinto-oikeus, Suomen pankki ja Helsingin yliopiston kansleri. Vaakunan historia ulottuu pitkälle ja näin sen perinteikkyys lisää myös vaakunan tunnettavuutta. Suomen vaakunan ensimmäinen esiintyminen on Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan muistomerkissä Uppsalan tuomiokirkossa, joka on valmistunut 1580-luvulla. Ensiesiintymisestään asti se kuvasi Ruotsin valtakunnan itäisiä osia aina vuoteen 1809, jolloin siihen lisättiin kilven yläpuolelle Venäjän keisarikunnan Suomen suuriruhtinaskunnan herttuakruunu. Itsenäisen Suomen tunnukseksi vaakuna vaihtui joulukuun 1917 itsenäistymisen myötä, jolloin kruunu poistettiin. Vaakunaa on pyritty myös uudistamaan. Valtioneuvosto asetti vuonna 1934 komitean suunnittelemaan Suomen tasavallalle täydellisen vaakunan, johon komitea ehdotti Suomelle niin sanottua täysvaakunaa eli suurta valtakunnanvaakunaa. Vaakunakilpenä olisi ollut vanha leijonavaakuna, mutta vaakunaan olisi lisätty kilvenkannattajiksi kaksi heraldista karhua. Kilven ylle olisi asetettu arvokruunu, joka olisi ollut Suomen suurruhtinaan kruunu sekä jalustaksi havuja. Tunnuslauseena vaakunakomitean ehdotuksessa oli vapaa, vankka, vakaa. Täysvaakunaa ei lopulta otettu käyttöön Suomen valtion tunnukseksi. Puolustusvoimien leijona ja torni Suomen puolustusvoimien tunnukseksi on vakiintunut heraldikko Gustav von Numersin suunnittelema leijona ja torni. Valtion muilla laitoksilla, kuten rautatiehallituksella ja tullihallituksella oli ennen puolustusvoimia omat yleistunnuksensa. Pääesikunnan esityksestä vuonna 1962 perustettu työryhmä päätti yhteisen tunnuskuvan tarpeesta puolustusvoimille. Tornileijona otettiin käyttöön seuraavana vuonna. Vaakunaleijona edustaa puolustusvoimien valtiollista asemaa. Tunnuskuvan leijona poikkeaa hieman muotoilultaan Suomen vaakunan leijonasta, mutta tornileijonan värit, punainen, keltainen ja valkoinen ovat samat kuin Suomen vaakunassa. Heraldiikan kuvauksessa leijona kuvaa valtaa, herruutta ja voimaa. Tornilla von Numers on halunnut kuvata vankkaa ja kestävävää puolustusta, jotakin mikä pysyy ylväänä ja näkyvissä. Leijonan katseen suunta on myös heraldisesti tärkeä. Heraldisessa tunnuksessa vasemmalle suuntautuva katse kertoo suunnasta eteenpäin. Mikäli leijona katsoisi oikealle, heraldisesti se tarkoittaisi perääntyvää, taakseen katsovaa.

10 10 kentällä ruotuväki 17/2014 lyhyesti Kun hälytys tulee Puolustusministeristä myös urheiluministeri Puolustusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund ottaa vastuun myös liikunta- ja urheiluasioista opetus- ja kulttuuriministeriössä. Vihreiden lähtö on syynä hallituksen uudelleenjärjestelylle. Urheilu ja liikunta ovat minulle lähellä sydäntä. Urheilulla ja liikunnalla on keskeinen merkitys meidän hyvinvoinnillemme. Liikunta on entistä tärkeämpi myös työn jaksamisen kannalta, Haglund sanoo RKP:n tiedotteessa. Haglund toimi vuosina opetus- ja kulttuuriministeriössä muun muassa urheilukysymyksistä vastaavana valtiosihteerinä. PLo Vekaranjärveltä löydettiin lutikoita Karjalan prikaatin yhdestä tuvasta löytyi luteita 18. syyskuuta. Tuvassa majoittuvat havaitsivat luteet ja ilmoittivat niistä esimiehilleen, eversti Rami Saari kertoo. Saari kehuu varusmiesten oma-alotteisuutta esimerkilliseksi. Ludehavainnon jälkeen ryhdyttiin heti toimiin. Tupa, josta lutikat löydettiin tyhjennettiin ja puhdistettiin asianmukaisesti. Vaatteet pakastettiin ja miehet saunotettiin, sillä luteet eivät siedä kylmää tai kuumaa. Aiemmin varuskunnassa ei ole ollut luteita. Koko kasarmi tutkittiin, mutta enempää ei löytynyt, Saari sanoo. RAr Yhteispohjoismainen harjoitus Satakunnassa Pioneerirykmentti järjesti kolmivaiheisen pioneeri- ja suojelualan harjoituksen Satakunnassa syyskuuta. Yhteispohjoismaiseen vaiheeseen osallistui joukkoja Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Joukot harjoittelivat muun muassa Olkiluodon ydinvoimalan, Rauman sataman ja Porin lentokentän alueilla. Harjoitusta johtanut Pioneeri- ja suojelukoulun johtaja, everstiluutnantti Timo Iltanen kertoi pohjoismaiden tiiviistä harjoitusyhteistyöstä. Joukot harjoittelevat yhdessä siten, että samoissa joukkueissa on ryhmiä useista maista. SNä Kamppailupäivät käytiin Haminassa Haminan Varuskunnan Urheilijoiden ja Reserviupseerikoulun järjestämät Suomen Sotilasurheiluliiton kamppailupäivät keräsivät lähes 300 osanottajaa. Haminan liikuntahallissa kisattiin varusmiesten ja kantahenkilökunnan sarjoissa ja lajeina oli judo, paini, sotilaspaini, vapaaottelu, nyrkkeily, sotilaspenkkipunnerrus ja sisäsoutu. Vapaaottelun tekniikkasarjan painoluokan 70,3 kiloa voittanut aliupseerioppilas Benjamin Bruun on karateka. Oli hauska otella muidenkin lajien edustajien kanssa ja yrittää etsiä heidän heikkouksiaan. SNä Varusmiehillä on monipuolisia virka-aputehtäviä. Virka-avusta tulee positiivinen kytkös muuhun yhteiskuntaan. Sanna Närä Puolustusvoimilla on kolme lakisääteistä tehtävää: Suomen sotilaallinen puolustaminen, osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan ja muiden viranomaisten tukeminen. Tästä viimeksi mainitusta on Tykistöprikaati ollut useasti median huomion kohteena. Niinisalossa sijaitsevan varuskunnan virka-apuosaston varusmiehet löysivät viimeksi kesäkuun lopussa Teuvalla kadonneen pikkutytön ja aiemmin keväällä he avustivat Jämijärven lento-onnettomuuspaikan eristämistehtävissä. Auttajat tehtävän mukaan Tykistöprikaatin operatiivisen osaston valmiustoimialapäällikkö, kapteeni Harri Lähde kertoo virka-avun määräytyvän sen mukaan minkälainen pyyntö varuskuntaan tulee. Varusmiehiä ei voi käyttää kaikkiin tehtäviin. Esimerkkinä raivaustehtävä: on löytynyt vaarallinen sodanaikainen kranaatti, jolloin tehtävään lähetetään henkilökuntaan kuuluvia koulutettuja raivaajia. Jos varusmiehiä käytetään vähänkään vaarallisiin tehtäviin tulee sen Lähteen mukaan perustua vapaaehtoisuuteen ja heillä tulee olla siihen sopiva pätevyys. Jos kyseessä olisi vaikka järjestyksenvalvontatehtävä, tulisi siihen olla varusmiehellä sekä halukkuus tehtävään että voimassaoleva järjestyksenvalvojan kortti. Voimankäyttöä vaativiin tehtäviin tarvitaan vielä erikseen puolustuvoimien voimankäyttöoikeus. Tykistöprikaatissa varusmiehistä koostuvan virka-apuosaston vahvuus on 27 ja sen valmiusaika on kaksi tuntia. Vuoro alkaa tiistaiaamuisin kello seitsemän ja se jatkuu seuraavaan tiistaihin. Jos virka-apupyyntö tulee viikonloppuna tai pyhäpäivänä, ei varuskunnassa ole juuri muita paikalla. Median kiinnostus virka-aputehtäviin on kasvussa Nykyiset mediamuodot mahdollistavat, että vaikka virka-aputehtäviä ei ole ollut juuri enempää kolumni Kuva: Olli VIljamaa Kuuleeko kukaan? Kybersulkeisiin aikaa kaksi minuuttia! alikersantti rääkyy. Teknologia ja kyber-etuliite ovat jatkossa yhä näkyvämpi osa varusmiespalvelusta, sillä puolustusvoimat perustaa kybersotaan erikoistuvan yksikön ensi vuoden alussa. Täten pystytään vastaamaan entistä paremmin mahdollisiin kyber- tai hybridisotiin, joissa perinteiseen sodankäyntiin yhdistetään informaatio-, some- ja kyberhyökkäyksiä. Kotimaisten kielten keskus valitsi hybridisodan jopa kuukauden sanakseen syyskuussa. Samalla kun lähdetään kehittelemään kyberkoulutusta, voitaisiin Valmiina tehtävään. Tykistöprikaatin 1. patterin virka-apuosasto käskynjaossa. kuin aiemmin, ne ovat saaneet enemmän näkyvyyttä. Esimerkiksi Niinisalon virka-apuosaston toiminnasta on uutisoitu useampaan otteeseen. Vaikka välillä on negatiivisia uutiskynnyksen ylittäviä tapahtumia, niin se on pelkästään hyvä asia, että puolustusvoimat nähdään paikalla tukemassa muiden viranomaisten toimintaa, Lähde kiteyttää. Virka-apupyyntöjen määrissä on Lähteen mukaan vuosittaista vaihtelua. Myös yksittäisen virkaaputehtävän kesto vaihtelee. Tänä vuonna virka-apupyyntöjä tulee olemaan noin 20, joka on normaali vuosimäärä. Tykistöprikaatilla on ollut vuosien saatossa virkaaputehtäviä muun muassa talvimyrskyihin, suopaloihin ja Nokian veden saastumiseen liittyen. Emmehän me halua nakukuviemme joutuvan vastapuolen haltuun. Varusmiehille tukea Virka-apuosastoa ei hälytetä pelkästään positiivisiin tehtäviin, kuten Jämijärven lentoturma osoitti. Lähde kertoo organisaatiosta löytyvien ammattilaisten, sotilaspastorin ja sosiaalikuraattorin, astuvan toimiin, jos tehtävän luonne sitä vaatii. Tietyssä tilanteissa on mahdollisuus tapahtuneen jälkikäsittelyyn. Joskus jälkipuinti on ihan käsketty, jos kokemus on ollut traumaattinen. Meillä ei ole etukäteisvalmistautumista, mutta meillä on tämä jälkiventtiili, jolla käsitellä asiaa. Jos ikävä tehtävä pitkittyy, niin mikään ei estä lähettämästä näitä tukihenkilöitä paikan päälle. Virka-aputehtäviin ei ole erillistä käytännöntason harjoittelua, sillä tehtäviä on laidasta laitaan. Lähde alleviivaa, että varusmiehille annetaan toki teoriaperusteet ja virka-aputehtäviä tukee muu palveluksessa saatu sotilaskoulutus. Kun tehtävää suoritetaan, se on muiden viranomaisten näkökulmasta helposti johdettavaa. Hyvin hoidetusta virka-aputehtävästä on varusmiehille annettu palkinnoksi kuntoisuuslomia, mutta mitään tiettyä palkitsemiskaavaa ei ole. Virka-apu on muutakin kuin kiinnioloa Virka-aputehtävissä useampaan otteeseen mukana ollut 1. patterin tykinjohtaja, kersantti Jesse Santaoja kuvailee tunnelmien muuttuvan tehtävän luonteen mukaan. Santaoja on osallistunut sekä kadonneen pikkutytön etsintöihin että lentoturma-alueen vartiointiin. Motivaatio ei ollut kauhean korkealla silloin. Ei ollut kenestäkään kivaa seisoskella toisten kuolinpaikalla. Siellä oli kauhea tunnelma. Välittömästi tehtävän jälkeen päästiin kyllä juttelemaan sotilaspastorin johdolla tapauksen herättämistä tunteista. Kurjaa se oli, mutta tuli kumminkin tehtyä. Tunneskaalan toisessa ääripäässä Santaojan mukaan oltiin kadonneen pikkutytön löydyttyä. Kaikki oli tosi innoissan ja tuntui hyvältä. Kyllä oli todella erilainen fiilis. Onnistunut tehtävä tekee kiinnioloviikonlopuista sen arvoisen. Santaoja myöntää, että vaikka tehtävää ei koskaan tiedä etukäteen, niin toiveissa on aina positiivinen tehtävä ja asenne. Lähdetään pelastamaan maailmaa. Joona Kosloff > uhrata ajatus myös viestinnän ja tiedonkulun parantamiselle. Tämä on välttämätöntä ajassa, jossa informaation ja median vaikutukset yhteiskuntaan ovat valtavat. Ongelmana ei ole pelkästään varusmiesten on-off-suhde LV 141 -radioihin, sillä yhteydenottaminen on hankalaa jo avoimessa GSM-verkossa. Näin toimittajankin näkökulmasta haastateltavani on usein monotoninen puhelinvastaaja valitettavasti. Tuntuu, että joskus helpompi tapa olisi lähestyä Twitterissä. Siellä ainakin puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg tetsaa sulavasti. Vaikka puolustusvoimilla on some-ohjeet varusmiehille, tulisi viestiminen viedä vielä pidemmälle. Twitterissä käskyttäminen vaatii vielä hiomista. Siksi ratkaisuna on tietysti teknologian kehittäminen. Odottelenkin jo innoissani, milloin varusvarastolta jaetaan älykello, vihreä M/14. Apple julkaisi oman älykellonsa syyskuussa, joten on odotettavaa, että teknologia ja vaatteet tekevät tulevaisuudessa yhtä tiivistä yhteistyötä kuin jääkärit ja tulenjohto. Suoraan Applen tuotteita ei välttämättä kannata ottaa kuitenkaan käyttöön, sillä emmehän me halua nakukuviemme joutuvan vastapuolen haltuun julkkisten icloud-murron lailla. Vielä enemmän tulevaisuutta ovat Googlen älylasit, joista olisi oikeasti hyötyä. Reaaliaikaisen videokuvan lähettäminen auttaisi johtamisessa ja strategian hieromisessa. Onneksi videomateriaalia kerätään sentään jo nyt Combat Cameran toimesta. Ennen kuin varusmiehet pääsevät täyttelemään häviämisilmoituksia älykelloista, -laseista ja -kalsareista, tarvitaan niiden kehittelyyn rahaa esimerkiksi puolustusmäärärahoja nostamalla. Bitcoinitkin käyvät. Haluan siis vain todeta, että kyberviestintään ja -teknologiaan on panostettava. Voidaan aloittaa vaikka ihan Twitter-sulkeisista. Pelkona tosin on, ettei tämäkään viesti mene perille. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki

11 ruotuväki 17/ kentällä Oikeudellinen ala koolla Turussa palveluksessa Sotatuomari 14 -tapahtuma kokosi yhteen oikeudellisen alan ammattilaiset. Tapahtumassa vaihdettiin kokemuksia ja verkostoiduttiin. Juho Mäki-Lohiluoma Turussa syyskuuta järjestetty Sotatuomari 14 -tilaisuus kokosi yhteen oikeudellisen alan ammattilaisia. Puolustusvoimat tekee yhtenä esitutkintaviranomaisena yhteistyötä useiden eri sidosryhmien kanssa. Noin neljän vuoden välein järjestettävissä tilaisuuksissa muun muassa vaihdetaan kokemuksia uudesta lainsäädännöstä. Tärkeitä sidosryhmiä meille ovat esimerkiksi muut rikosprosessitoimijat, kuten sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevät käräjäoikeudet, Helsingin hovioikeus, sekä oikeusministeriö. Heidän kanssaan on tasaisin väliajoin syytä käydä puolin ja toisin läpi toistemme uudistuksia sekä keskustella uudesta lainsäädännöstä. Sitä tavoittelemme myös tällä tapahtumalla, puolustusvoimien asessori Tuija Sundberg kertoo. Tapahtuman järjestämisestä vastasivat oikeusministeriö ja puolustusvoimat yhteistyössä. Osallistujia saapui paikalle tuomioistuinlaitoksesta, syyttäjälaitoksesta, rajavartiolaitoksesta sekä puolustusministeriöstä. Ulkoisen laillisuusvalvontaviranomaisen näkökulmaa valottaneen puheenvuoronsa piti myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin. Pääsemme täällä vertailemaan kokemustietoamme, jota tarvitaan tilastotiedon tueksi, muun muassa esille tulleista tapauksista ja tulkintatarpeista. Tämä on tärkeää ruotuväki 40 vuotta sitten Varusmiesten paikoitusalueella normaalilla kierroksellaan ollut vartiomies oppilas Ilpo Nykänen soitti vartiotupaan. Kello oli Siellä oli erään auton luona sellaita outoa kähmimistä, Nykänen kertoo. Päivystävä upseeri, luutnantti Rauno Riekkinen kiirehti paikalle vaihdonjohtajan, oppilas Pertti Pullin kanssa. He näkivät kaksi miestä, jotka koettivat piiloutua autojen väliin. Ltn Riekkinen käski miesten tulla esiin. He nousivatkin, mutteivät aikoneet antautua. Toisella oli pään yläpuolelle kun pohditaan lainsäädännön toimivuutta ja raportoidaan siitä edelleen, Sundberg sanoo. Verkostoituminen helpottaa yhteistyötä Murtomiehet taltutettiin eteenpäin Joel Kontiainen Marjo Riihimäki aloitti elokuun alussa sotilasmusiikkialan intendenttinä Pääesikunnassa. Riihimäki on aikaisemmin opiskellut musiikkia laajasti Jyväskylän yliopistossa ja Sibelius-akatemiassa. Puhallinmusiikki on minulle hyvin rakas ala, ja olen johtanut erilaisia puhallinorkestereita vuodesta 2003 lähtien. Vuosina toimin Pälkäneen lukion ja kansalaisopiston musiikinopettajana, jolloin opetettavanani oli hyvin laaja kenttä yläasteikäisistä kansalaisopiston lapsiin ja mieskuoroon. Puolustusvoimien asessori Tuija Sundbergin mukaan Sotatuomari 14 -tapahtuma on tärkeä mahdollisuus päästä tutustumaan alan muihin toimijoihin. Myöhemmin siirryin Tampereen Musiikkiakatemialle johtamaan orkestereita ja kuoroja. Samalla aloitin opinnot Sibelius-akatemiassa, minä aikana olen muun muassa johtanut kaikkia Suomen sotilassoittokuntia. Tavallisesti olimme opiskelijaporukalla aina viikon jonkin soittokunnan vieraana, minkä jälkeen vierailumme huipentui konserttiin. Pääaineeni Sibelius-akatemiassa oli puhallinorkesterinjohto, minkä lisäksi opiskelin sivuaineena kuoronjohtoa. Musiikin maisterin paperit sain ulos vuonna Viime vuonna suoritin diplomikonserttini Kaartin soittokuntaa johtaen. Puolustusvoimien sotilasmusiikkialan intendentin työnkuva on Tärkeä osa tapahtumaa on myös eri toimijoiden tapaaminen ja tutustuminen. Sundbergin mukaan tämä muun muassa helpottaa jokapäiväistä esitutkintayhteistyötä. Sotilasoikeudenhoidon parissa toimiva henkilöstö vaihtuu aika ajoin. Uusille toimijoille tämä on verkostoitumisen lisäksi osaltaan myös perehdytyskoulutusta. Käydyissä paneelikeskusteluissa esillä olivat erityisesti uusi ratkaisupyyntömenettely sekä sotilaallisen kurin merkitys. Ratkaisupyyntömenettely on varusmiesten kannalta uusi oikeusturvakeino. Vaihdamme täällä ensikokemuksia menettelystä, Sundberg kertoo. kohotettu pitkävartinen metsänistutuskuokka iskuvalmiina, toinen oli aseistautunut omatekoisella pampulla. Ltn Riekkisen ensimmäinen varoituslaukaus maahan ei tehonnut miehiin. Seuraava patruuna ei lauennut. Ltn Riekkinen joutui saarroksiin. Tuntui siltä, että nyt on joko tai -tilanne. Että lähden tästä maailmasta jollen saa jotakin tehdyksi, ltn Riekkinen kertoo. Hän sai vartiomieheltä toimivan aseen, oli hetken sivuttain kuokkamieheen nähden ja tunsi kuokanterän viuhahtavan ohimonsa vierestä. Ltn Riekkinen laukaisi kohti miehen jalkoja ja osui hänen taskussaan olleisiin kolikoihin. Kuokkamies lähti pakoon pellon poikki. Pamppumies saatiin kiinni, vietiin vartiotupaan ja kahlittiin sängynjalkaan. Kuokkamies makasi piilossa kuokkansa päällä lähellä museota sijaitsevassa ovisyvennyksessä. Miehen löytymistä seuranneen käsikähmän tuoksinassa opp Nykänen mäjäytti miestä kiväärinperällä olkapäähän niin että aseen tukki murtui. Tämän jälkeen mies rauhoittui. melko laaja. Toisaalta teen paljon yhteistyötä soittokuntien ja ylikapellimestarin kanssa, mutta sen lisäksi työ sisältää paljon itsenäisiä tehtäviä ja projekteja. Nyt pöydällä ovat erityisesti viestintään liittyvät asiat, kuten nettisivut ja sosiaalisen median viestintä, sillä tavoitteena on tuoda sotilasmusiikkia yhä paremmin yleisön tietoisuuteen. Työnkuvaani kuuluu myös sotilasmusiikin ja soittokuntien yleinen kehittäminen. Tässä työssä tärkeässä roolissa on yhteistyö alan eri toimijoiden kanssa, ja aionkin lokakuussa käydä vierailemassa kaikkien soittokuntien luona. Tilaisuuteen osallistunut käräjätuomari Jorma Korvuo Kymenlaakson käräjäoikeudesta kertoo tilaisuuden hyödyn painottuvan puolustusvoimien ja oikeusministeriön ajankohtaisiin tilannekatsauksiin. Olen tehnyt näitä töitä pitkään. Tärkeää on kuitenkin päästä aina välillä myös tutustumaan kollegoihin ja puolustusvoimien toimintaan, Korvuo sanoo. Murtautujien pidätykseen osallistuneet varusmiehet saivat kolmen vuorokauden kuntoisuusloman. Puhallinmusiikki intendentin intohimona Marjo Riihimäki seuraamassa rockkiertueen harjoitusta. Kuva: Olli Viljamaa Kuva: Ruotuväki Kuva: Olli Viljamaa NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Tatu Suontausta, upseerikokelas 20 TOIMENKUVA Rannikkotutkajoukkueen upseerikokelas PALVELUSPAIKKA Upinniemi KOULUTUS Tekniikan ylioppilas JOTAIN MUUTA, MITÄ? Kirjoitti ylioppilaskirjoituksissa 10 laudaturia Priimus pesäpallopiireistä Juho Mäki-Lohiluoma Merisotakoulun reserviupseerikurssin 165 priimus Tatu Suontaustan hymy on leveä miehen saapuessa haastatteluun Upinniemen sotilaskotiin. Haastattelukutsu osui kuulemma sopivasti rankan taisteluharjoituksen päälle. Pieni tauko kahvin ja munkin parissa on miehelle mieluinen. Kyllä kokelaatkin näissä harjoituksissa töihin joutuvat, Suontausta naurahtaa. Laiskottelusta Suontaustaa ei kuitenkaan voi syyttää. Hän sai komppanian parhaat pisteet peruskoulutuskaudella ja jatkoi samaa tahtia aliupseerikurssilla. RUK:n osalta priimuksen miekka ja parhaan merivalvojan kiikarit puhuvat puolestaan. Vaikka varusmiespalvelus on sujunut Suontaustalta mallikkaasti, ei hän ole kiinnostunut jatkamaan sotilasuralla. Intti on kuitenkin ollut monilta osin mielenkiintoinen kokemus. Hienointa on ollut tavata erilaisia ihmisiä eri puolelta Suomea, Suontausta kertoo. Reservin aurinko näkyy jo ASUINPAIKKA Joulukuussa kotiutuva Suontausta kertoo reservin auringon paistavan jo vaikkakin himmeänä. Kotiutumisen jälkeen suunnitelmissa on jatkaa tuotantotalouden opiskelua Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa sekä aloittaa opinnot saman yliopiston kauppakorkeakoulussa. Opiskelupaikka kauppakorkeasta irtosi pääsykokeen kautta varusmiespalveluksen aikana. Suontausta valmistautui kokeeseen aliupseerikurssin ohessa. Pääsykokeisiin opiskelu oli ihan mukavaa vastapainoa. Se ylläpiti myös motivaatiota ja piti kiinni armeijan ulkopuolisessa maailmassa. Vaikka oma hakuprosessi olikin onnistunut, Suontausta jakaa myös pyyhkeitä nykyjärjestelmälle. On mielestäni aika käsittämätöntä, että esimerkiksi pääsykokeisiin pitää käyttää henkilökohtainen lomapäivä. On kuitenkin tärkeää, että ilman opiskelupaikkaa olevat varusmiehet pääsisivät takaisin kiinni siviilimaailmaan kotiutumisen jälkeen. Mielestäni hakemista pitäisi tukea enemmän ja vaikkapa mahdollistaa pääsykokeissa komennuksella käyminen. Merivalvonta kiinnosti Helsinki Suontausta toimii tällä hetkellä upseerikokelaana Suomenlahden meripuolustusalueen Meritiedustelukomppanian rannikkotutkajoukkueessa. Rannikkotutkalinjalle mies hakeutui älyllisten haasteiden perässä. Rannikkotutkakokelaana pääsee käyttämään laskupäätä, joka on aina ollut vahvuuteni, sekä toimimaan tiiviin porukan kanssa. Vapaa-ajallaan Suontausta valmentaa Espoon Pesiksen C- ikäistä tyttöjoukkuetta. Suontausta on ollut joukkueen mukana jo kuusi vuotta. Vuonna 2012 Nuori Suomi valitsi hänet vuoden juniorivalmentajaksi. Varsinkin liikuntakoulutuksista olen saanut paljon uusia ideoita valmentamiseen. On myös ollut hienoa, että valmentamisen jatkaminen on ollut mahdollista myös palveluksen aikana. Uskalsin jopa ottaa äskettäin vastaan Espoon Pesiksen valmennuspäällikön pestin, kun harjoitusvapaita on tätä varten saanut sen verran hyvin.

12 12 kentällä ruotuväki 17/2014 Tekniikkaa tulenjohtajan apuna Tulenjohtaja tarvitsee vaativassa tehtävässään apua. Maalinpaikannuslaite AFOTAS-ART paikantaa maalin myös pimeässä. Samu Saatsi Nykysodankäynnissä tykistöllä on suuri vastuu vihollisen hyökkäysten torjumisessa, joten myös avustavan laitteiston tulee olla kunnossa. Tämän takia puolustusvoimilla on käytössään maalinpaikannuslaite, jolla pystytään ilmoittamaan maali nopeasti. Suomen kenttätykistön käytössä oleva maalinpaikannuslaite AFOTAS-ART sisältää maalinpaikannuksessa tarvittavaa uutta tekniikkaa. Järjestelmä tarjoaa epäsuoran tulen johtamisen lisäksi myös paikkatiedon laskemista, jota voidaan käyttää tilannetietojen keräämiseen ja päivittämiseen. Lämpökamera käyttää kahta näkökenttää, leveää ja kapeaa, jotka valitaan eri käyttötarkoituksen mukaan. Se kykenee havaitsemaan kohteet yhdeksän kilometrin etäisyydeltä ja tunnistamaan ne 3500 metrin etäisyydeltä. Tällä tavalla pystytään vastaamaan vihollisen yötoimintaan kehitettyihin varusteisiin ja avustamaan omia joukkoja myös pimeän aikaan. Apu toiminnan nopeuttamiseksi Tulenjohtaja määrittää mihin tykistö keskittää tulensa. Kuvassa tulenjohtajia RUK:n ampumaharjoituksessa Pahkajärvellä kesällä Kuva: Juho Suni AFOTAS-ART maalinpaikannuslaitteen käyttäminen antaa vahvan edun tulenjohtopartiolle. Kun laitteen käyttäjä havaitsee kohteen lämpökameralla, saa hän nopeasti sen etäisyydet. Goniometri sisältää digitaalisen magneettikompassin, jonka tarkkuus on 10 piirua. Se laskee maalin koordinaatit mittaamansa suunnan ja laseretäisyysmittarin ilmoittaman etäisyyden perusteella. Sanomalaitteen ollessa kytkettynä datakaapelilla kiinni maalinpaikannuslaitteeseen, saadaan koordinaatit lähetettyä vauhdilla eteenpäin tuliyksikköön, jossa voidaan aloittaa toiminta epäsuoran tulen ampumakäskyn toteuttamiseksi. Maalinpaikannuslaitteen tärkein hankintasyy vuonna 2004 oli sen käytön helppous poikkeusolosuhteissa. Aina sää ei suosi taistelijaa, mutta apuvälineiden avustamana tekeminen pystyy jatkumaan. AFOTAS-ART varmistaa, että tulenjohtopartio pystyy toimimaan pimeässä ja muissa huonoissa olosuhteissa. Järjestelmän uusimista edessä Maalinpaikannusjärjestelmä on palvellut puolustusvoimissa epäsuoran tulen käyttäjiä nyt kymmenen vuotta. Järjestelmiä pyritään kuitenkin jatkossa uusimaan. AFOTAS-ARTin suhteellisen iso koko heikentää sen liikuteltavuutta. Puolustusvoimat ja Millog Oy:n ovat solmineet sopimuksen uusien järjestelmien toimituksesta vuosien aikana, sopimuksen arvon ollessa 26,8 miljoonaa euroa. Millogin toimittama maalinpaikannusjärjestelmä kantaa nimeä Millog LISA, joka on kädessäpidettävä yhden silmän kiikarimallinen lämpökamerajärjestelmä. LI- SAn kerrotaan olevan helposti käsiteltävä, käyttäjäystävällinen ja tarkka. Sen helppo liikuteltavuus lienee sen kaikista suurin etu verrattuna vanhempaan ja liikkuvuudeltaan hieman kankeampaan, mutta asiansa ajavaan AFOTAS- ARTiin. huomio! verkossa Tupalaisten välillä viestitellään Kiireessä matka taittuu nopeasti. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: RUK/Joona Pitkäniitty Rasmus Arikka Monet varusmiehet perustavat ryhmäkeskusteluja pikaviestisovelluksiin. Älypuhelimiin ladattavat pikaviestisovellukset ovat arkipäivää monelle varusmiehelle. Ilmaisia ja puoli-ilmaisia sovelluksia käytetään viestintään niin siviilielämässä kuin kasarmillakin. Osa varusmiehistä on perustanut tuparyhmiä sekä huvi- että hyötykäyttöön. Aliupseerioppilas Tuomas Antinkaapo Suomenlahden meripuolustusalueelta kertoo, että hänen tupansa aloitti ryhmäkeskustelun peruskoulutuskaudella. Whats- App-ryhmässä keskustellaan ja jaetaan kuvia aktiivisesti ilta- ja viikonloppuvapailla. Antinkaapo kertoo, että jaettavat kuvat ja viestit liittyvät palveluksen lisäksi myös siviilielämään. Hänen mukaansa ryhmäkeskustelu on hyvä tapa saada nopeasti yhteys tupakavereihin. Tuparyhmä on loistava väline yhteydenpitoon. Olemme viestitelleet paljon, kun peruskoulutuskauden jälkeen porukka hajosi osan lähdettyä suorittamaan palvelustaan eri varuskuntiin. Antinkaapo kertoo, että ryhmäkeskustelua käytetään lähinnä huvitteluun mutta myös tiedonhankintaan. Ryhmäkeskustelun kautta leviää tieto perusyksikön ja varuskunnan keskeisistä tapahtumista. Antinkaapo suosittelee tuparyhmien perustamista varusmiehille, jotka haluavat pitää helposti yhteyttä tupalaisiinsa palveluksen jälkeenkin. Hän itse haluaa tavata palvelustovereitaan mieluummin kasvotusten. Antinkaapo ei näe tuparyhmistä kuin yhden haittapuolen. Ryhmäkeskustelujen ainoa haitta on se, että puhelinta saatetaan käyttää myös palvelusajalla, hän toteaa. Kontaktit säilyvät palveluksen jälkeen Tykkimies Nina Läärä suoritti varusmiespalveluksensa Panssariprikaatissa ja kotiutui joulukuussa Läärä kertoo oman tupansa perustaneen Facebook-ryhmän Kuva: Aku Siukosaari palveluksen alussa, ja yhteydenpito jatkuu yhä. Facebook-ryhmämme on edelleen käytössä, vaikka Whats- App on osittain korvannut sen. Läärä kertoo, että palveluksen aikana ryhmässä jaettiin informaatiota satunnaisesti, mutta reserviin siirryttyä siitä tuli tärkeämpi yhteydenpitoväline. Välimatkat entisten tupakavereiden kanssa ovat suuret, mutta ryhmäkeskustelun kautta kuulumisten kyseleminen ja tiivis yhteydenpitäminen käy vaivatta; suljetun ryhmän kesken jaetaan lähes kaikki. Jaamme kuulumisia, muistelemme menneitä ja pidämme yllä hyvää ryhmähenkeä. Inttiajoista ajoista asti tupamme kesken on vallinnut avoin tunnelma: läppä lentää, mutta voimme jakaa toisillemme vakaviakin asioita, Läärä kertoo. Tuparyhmä on Läärälle tärkeä viestinnän väline. Hänen mielestään, se tarjoaa hyvät mahdollisuudet olla yhteydessä yhteen tai useampaan henkilöön. Läärä kuitenkin muistuttaa, että kiusaaminen ja syrjiminen on helppoa sosiaalisessa mediassa, eikä siksi suosittele tuparyhmiä kaikille.

13 ruotuväki 17/ vapaalla Kuvat: Ali Rinta-Jaskari Jukka Järvinen on FC Interin kasvatti, mutta tilkitsee nyt FC Hämeenlinnan maalinsuuta. Ilmatorjuja nurmikentiltä Työ puolustusvoimissa toi Hämeenlinnaan. Joonas Välilä Helsingin ilmatorjuntarykmentin 2. ohjusilmatorjuntapatterin kouluttajalla ja FC Hämeenlinnan maalivahdilla, vääpeli Jukka Järvisellä kiirettä riittää. Hän ehtii antamaan hetken ajastaan, vaikka uudemman saapumiserän ampumaratapäivä on täydessä vauhdissa. Järvisen työtehtäviin kuuluu peruskoulutuskaudella johtaa alokasjaosta. Erikois- ja joukkokoulutuskaudella hän kouluttaa ohjuslavetin varusmiehiä. Lisäksi olen Helsingin ilmatorjuntarykmentin liikuntakasvatusaliupseeri. Siihen kuuluu myös erilaisia hommia. Esimerkiksi valmennan Panssariprikaatin jalkapallojoukkuetta, Järvinen toteaa. Järvinen on ollut puolustusvoimissa vuodesta 2002 alkaen. Varusmiehenä hän oli Turussa Varsinais-Suomen ilmatorjuntarykmentissä 1/02 saapumiserässä. Panssariprikaatissa Järvinen on ollut vuodesta 2004 alkaen koko työuransa. FC Hämeenlinna oli luonnollinen valinta Järvinen pelaa myös jalkapalloa. Tällä hetkellä hän toimii FC Hämeenlinnan maalivahtina. Tie jalkapallon pariin on Järvisellä hyvin perinteinen. Nuorena hän pelasi useita eri palloilulajeja sekä harrasti muutamia yksilölajeja kuten painia ja yleisurheilua. Muita palloilulajeja ovat olleet muun muassa koripallo ja lentopallo. Jalkapallo on ollut mukana koko ajan siinä muiden lajien ohessa. Jossain vaiheessa, kun nuorena piti valita, niin jalkapallo jäi lopulliseksi lajiksi. Se on jostain syystä kiinnostanut aina. FC Hämeenlinnan riveihin Järvinen siirtyi, kun työpaikka Panssariprikaatista löytyi. Ennen FC Hämeenlinnaan liittymistä hän torjui palloja FC Inter Turun A- ja B-junioreiden riveissä eri SM-sarjoissa. Vääpeli Jukka Järvinen toimii muun muassa liikuntakasvatusaliupseerina Helsingin ilmatorjuntarykmentissä. Töiden takia tulin kaupunkiin ja sitä kautta sitten katsoin joukkueen. Pääsin sisään mukaan ja siitä lähtien olen ollut mukana FC:ssa. Tällä hetkellä pelaamme miesten kakkosdivisioonassa. Työn ja jalkapallon yhteensovittaminen on haaste Järvisen mukaan puolustusvoimat suhtautuu positiivisesti urheilun harrastamiseen työn ohella. Suuret ottelu- ja harjoitusmäärät toisaalta aiheuttavat päänvaivaa tietyissä tapauksissa. Maastoharjoitusten tai isompien sotaharjoitusten aikaan on vaikeaa päästä esimerkiksi otteluihin. Aikaa jalkapalloon menee kuitenkin lähes sen verran, että sitä voisi pelata ammatikseen. Varsinainen työ on kuitenkin puolustusvoimilla, joten tässä tekee vähän kuin kahta työtä samaan aikaan. Jalkapallon ja sotaharjoitusten yhteensovittaminen on haasteellista. Pelin ollessa samaan aikaan metsäkeikan kanssa menee varsinainen työ edelle. Joskus harjoitusten ja otteluiden suhteen käy myös tuuri. Olimme kerran Lohtajalla, jossa sijaitsee pisimmät sotaharjoitukset ja leirit. Samaan aikaan joukkueella sattui olemaan peli Kokkolassa, jonne Lohtajalta on vain puolen tunnin matka. Kävin pelaamassa ottelun ja palasin harjoitukseen, Järvinen muistelee. tupavisa 1. Kuinka monta luuta ihmisellä on? 2. Mikä on maailman yleisimmän haupitsin kaliiperi? 3. Mikä joukko-osasto kouluttaa laskuvarjojääkäreitä? 4. Millä lyhenteellä Euroopan rajaturvallisuusvirasto tunnetaan? 5. Kuinka monta naista aloitti varusmiespalveluksen vuonna 2014? 6. Minä vuonna Lordi voitti euroviisut? 7. Kuinka monta varusmiestä kotiutui 17.9.? 8. Mikä on Suomen yleisin sukunimi? 9. Mistä puolustuvoimista käytettävä termi intti on peräisin? 10. Minkä koulutushaaran merkki on kuvassa? vastaukset , mm, 3. Utin jääkärirykmentti, 4. Frontex, , , 7. Noin 1 500, 8. Korhonen, 9. Aikaisemmin käytetystä SA-Int -leimasta, joilla Intendentuuriosasto merkitsi kaikki varusteet, 10. Säämies

14 14 vapaalla ruotuväki 17/2014 kirjat kirja Laiton matkaaja Kirjoittaja Shahram Khosravi Kustantaja Gaudeamus Julkaisuvuosi 2013 Kirjallisuuden yksi tärkeimmistä tehtävistä on mielestäni poistaa ennakkoluuloja. Kirjailijoiden kertomukset tarjoavat parhaimmillaan lukijoille mahdollisuuden irtautua todellisuudesta ja tarkastella maailmaa sellaisesta näkökulmasta, johon ei ole tottunut. Iranilaistaustaisen sosiaaliantropologin Shahram Khosravin teos Laiton matkaaja onnistuu täyttämään määritelmän erinomaisesti. Teos kertoo luvattomasta rajanylityksestä laittoman siirtolaisen silmien lävitse. Teoksessa Khosravi kertoo pakomatkansa vaiheista, rajoista ja rajapolitiikasta. Khosravi on siirtolainen, joka kulkee pitkän ja vaarallisen matkan 1980-luvun sotivasta Iranista turvapaikanhakijaksi Ruotsiin. Matka ei ole helppo, sillä sen varrella Khosravi joutuu useasti hankaluuksiin viranomaisten kanssa. Hän tapaa ihmissalakuljettajia ja tutustuu toisiin paperittomiin siirtolaisiin, joiden kokemukset nivoutuvat osaksi hänen omaa tarinaansa. Vaikka teos kertoo tositapahtumista, muistuttaa se koko ikänsä turvallisessa ja rauhallisessa Suomessa asuneen mielestä ennemminkin seikkailukirjaa. Henkeäsalpaavia pakoretkiä ja pysäyttäviä konflikteja tapahtuu jatkuvasti. Khosravin elämä nivoutuu erinomaisesti hänen pohdintoihinsa rajapolitiikasta. Lukukokemus on silmiä avaava. Teoksen jälkeen käsitykseni pakolaisista muuttui, sillä kuva paperittomista siirtolaisista valtion sosiaalietuuksia hyödyntävinä katosi. Siirtolaisen näkökulmasta paperittomat siirtolaiset ovat yhteiskunnan väärinymmärrettyjä mallikansalaisia. Tarina on sydäntäsärkevä. Miksen siis asettuisi heidän puolelleen? Teemu Kakko Kirjailija Jere Laineen mukaan sota on nykyään epäsymmetristä ja siitä tehdään tarkoituksella sekavaa. Sellaista sotaa hän halusi kuvata kirjassaan. Kuva: Ali Rinta-Jaskari Putinin väkeä Kirjoittaja Kalle Kniivilä Kustantaja Into Kustannus Julkaisuvuosi 2014 Sota Suomessa Millaisia ovat ne venäläiset, jotka ihmisoikeuksien polkemisesta, sananvapauden rajoittamisesta ja homovastaisesta propagandasta huolimatta äänestävät aina Vladimir Putinin Venäjän johtoon? He ovat tavallista kansaa: työssäkäyviä perheellisiä ihmisiä, joita ei politiikka suuremmin kiinnosta. He ovat Putinin väkeä Venäjän hiljainen enemmistö. Toimittaja Kalle Kniivilä teki kirjaa varten haastattelumatkan Venäjälle syksyllä Haastateltavat kertovat koruttomasti näkemyksistään nykypäivän Venäjästä. Kniivilä ohjaa keskusteluja välikysymyksillä ja kommenteilla, mutta kirja on haastateltujen näköinen. Välillä puheenvuoron saa myös toisinajattelijat ja demokratian puolestapuhujat. Kniivilä luo kirjaan sopivan tasapainon Putinin kannattajien, vastustajien ja omien huomioidensa välille. Teoksessa käy ilmi, että demokratia koetaan turhana ja äänestäminen kannattamattomana, koska se ei kuitenkaan muuta mitään. Moni haastatelluista näkee Putinin aikakauden pelkästään hyvänä, sillä kehitys on mennyt parempaan suuntaan, palkat ovat nousseet ja etenkin 1990-luvun nöyryytykset on jätetty kauas taakse. Kniivilä muistuttaa kuitenkin tosiasiasta, että tullessaan valtaan vuonna 2000 Putin sai suoraan käsiinsä valttikortit, toisin kuin kaksi edeltäjäänsä. Öljyn hinnan nousu takasi hänelle ilmaisen kyydin, eikä ymmärrystä markkinataloudesta tarvittu. Kniivilä nostaa esiin Putinin vallan kulmakiviä: korruption ja mediakontrollin. Keväällä 2014 yli 80 prosenttia Venäjän väestöstä kannattaa Putinia. Voi silti olla, ettei päätöstä Putinin seuraajasta tee kansa vaan lopulta hän itse. Sanna Närä Veren peittämä eversti kaatui eteisensä matolle ja kuoli siihen. Hän oli sodan ensimmäinen suomalainen sotilas, joka tappoi vihollisen vuoden 2016 sodassa. Hän oli myös sodan ensimmäinen uhri. Näin alkaa Suomen ja Venäjän välinen sota Jere Laineen kirjassa Sota Kirja on fiktiivinen jännitystarina siitä, miten sota voisi edetä, jos sellainen syttyisi Suomeen tällä vuosikymmenellä. Kirjailija on puolustusvoimista eläkkeellä oleva kapteeni, joka työskenteli kymmenen vuotta taktiikan opettamisen parissa. Tarinassa Laine onkin hyödyntänyt taktista taustaansa ja kuvailee hyvin yksityiskohtaisesti joukkojen etenemistä ja ryhmittymistä. Kirjasta löytyvät jopa karttakuvat tilanteille. Alkusanoissa Laine kertoo yhdistelevänsä taitoja, taktiikkaa ja sisältöjä tosiasioiden ja fiktion sekamelskaksi niin, ettei kirjasta saa tarkkaa kuvaa Suomen puolustusvoimien todellisesta taistelusta. Idean kirjalleen Laine kertoo saaneensa seuratessaan televisiokeskustelua turvallisuuspolitiikasta vuonna Siellä puhuttiin, että mihin puolustusvoimia tarvitaan, eihän täällä nykyään ole mitään kriisejä. Se asenne rupes polttaan. Halusin sanoa, että Suomi tarvitsee oman vahvan puolustuksen, Laine kommentoi. Propagandasota Sota 2016 on kirjoitettu ennen Ukrainan kriisiä, mutta on teemoiltaan nyt enemmän kuin ajankohtainen. Laine toteaakin leikkisästi, että jos kirja olisi ilmestynyt alkuperäisen suunnitelman mukaan vuonna 2012, sille olisi naurettu. Ukrainan takia kukaan ei enää epäile, etteikö tällaista voisi tapahtua Euroopassa, Laine sanoo. Tarinassa Venäjän harjoittamalla informaatiosodankäynnillä on merkittävä rooli. Laine haluaa kuitenkin huomauttaa, ettei Venäjä ole ainoa taho, joka levittää propagandaa. Täällä kauhistellaan sitä, miten Venäjä voi puhua niin höpöjä. Ihmisten pitäisi sen sijaan tajuta, miten valtavan lännen propagandan vaikutuksessa olemme jatkuvasti. Me olemme siinä niin syvällä, ettemme erota sitä, samoin kuin Venäjällä kansa ei huomaa propagandaa. Kukaan ei enää epäile, etteikö tällaista voisi tapahtua Euroopassa. Monta ulottuvuutta Laineen kirja on herättänyt huomiota jopa rajan takana. Venäläinen Notum.info-sivusto kutsui kirjaa operatiiviseksi sotakirjaksi, jonka tarkoitus on tukea Venäjävastaista upseerien muodostamaa oikeistosektoria Suomessa ja lietsoa kauhua ja russofobiaa suomalaisten keskuudessa. Laine itse suhtautuu kyseenalaiseen julkisuuteen positiivisesti; kaikki julkisuus tuo lisää lukijoita. Lukukokemuksena Sota 2016 on kiehtova ja ajatuksia herättävä. Voisiko sota todella syttyä näin, meillä Suomessa? Kuvaako kirja realistisesti Suomen kykyä puolustaa itseään? Etenkin kuvailut informaatiosodan kohdistamisesta Suomeen herättävät kysymyksiä siitä, mikä on Suomen kyky vastata informaatiosotaan. Laine kommentoi, että hän halusi kirjoittaa hyvän tarinan, joka kiehtoisi muitakin kuin sotilaita. Kirjan, jossa on monta ulottuvuutta. Hän myöntää kuitenkin, että kirjan tarkoitus on myös herättää keskustelua Suomen puolustuskyvystä. Nykymuotoisen hybridisodan nostaessa päätään Euroopassa Laineen kirjan tarina on kaikessa fiktiivisyydessään harvinaisen mahdollinen. Helena Immonen levyt Maroon 5: V Interscope Maroon 5:n viides albumi V asettaa odotukset korkealle, sillä levyn ensimmäinen single Maps eroaa raikkaalla tavalla bändille tunnusomaisesta musiikista. V on kuitenkin pettymys. Levyn 11 kappaleesta oikeasti hyvien poppibiisien määrän voi laskea yhdellä kädellä. Uusi näkökulma rakkaudesta kertovista kappaleista puuttuu, vaikka sävy on bändin itsensäkin mukaan mennyt synkemmäksi. Kenties pisimmälle uudessa suunnassa menee Animals, joka nousee albumin mielenkiintoisimmaksi kappaleeksi menevällä kertosäkeellä ja sanoituksellaan. Kitaristi James Valentinen mukaan vaikutteita on haettu hieman yhtyeen Songs About Jane -debyyttialbumilta. Ehkä sen vuoksi suuri osa kappaleista jää mauttomaksi popiksi, josta ei pysty sanomaan edes julkaisuvuotta. Kappaleet sopivat yhtä hyvin vanhoihin albumeihin. Tuttuus ei ole automaattisesti negatiivinen asia, mutta uudistumiskyky ja monipuolisuus pidentävät usein yhtyeiden elinikää. Vaikka laulajan ja keulakuvan Adam Levinen persoonallinen lauluääni tekee parhaimmista hiteistä jopa Grammy-palkintoehdokkaita, ei yhtätoikkoista, ennalta-arvattavaa kiekumista jaksa kuunnella koko levyä. Ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen albumista jää päällimmäiseksi mieleen tasapaksuus. Viimeistelykin mietityttää. Monessa kappaleessa on hitin ainekset, mutta banaalit kertosäkeet tai typerät lopetukset ovat turn off. Sen sijaan, jo mainittujen kappaleiden lisäksi, hyviksi poiminnoiksi on nostettava tuleva single Sugar ja tummanpuhuva In Your Pocket. Yksittäiset singlet ovat Maroon 5:n vahvuus ja kantavat pitkälle, vaikkei edellisen Overexposed-levyn kaltaista korvamatolistaa tällä kertaa saadakaan yhtä pitkäksi. Joona Kosloff U2: Songs of Innocence Island Records Irlantilainen rock-yhtye U2 jatkaa uskollisesti sillä tyylillä, jolla se runnoi itsensä musiikkimaailmaan jo 70-luvulla. Yhtyeen 13. studioalbumi Songs of Innocence on tuttua kevyttä rockia. U2 on kahminut useita Grammy-palkintoja, mutta uusimmalla albumillaan yhtye niistä tuskin kilpailee. Levy on varma mutta samalla tylsä kokonaisuus. U2 on yhtyeenä saavuttanut sellaisen maineen, että kuuntelijoita uudelle albumille on varmasti. Vannoutumattomana U2-fanina vain levyn ensimmäinen kappale The Miracle (Of Joey Ramone) saa pääni keikkumaan musiikin tahdissa puolelta toiselle. Albumin ainoa julkaistu single on helppoa kuunneltavaa, ja sen tarttuva melodia sekä yksinkertainen rumpukomppi jäävät soimaan päähän. Albumin viides raita Iris (Hold Me Close) on juuri niin klassinen rakkauslaulu kuin nimen perusteella voi olettaa. Kappale sopii korkeintaan taustamusiikiksi, sillä ylidramaattista kertosäettä ei voi kuunnella ärsyyntymättä. 80-luvulla U2:n laulut tulivat tunnetuiksi uskaliaista aiheista ja rohkeista sanoituksista, mutta uusimman levyn lyriikat ovat pääosin tylsiä tekotaiteellisia yritelmiä. Levyn seitsemäs laulu Raised By Wolves alkaa lupaavasti, ja miellyttävä kitaransoitto pakottaa keskittymään kuulemaansa. Kappaleen mystisen tunnelman rikkoo sanoituksen piinallinen toisto, jonka tarkoituksena on luultavasti ylläpitää kuuntelijan mielenkiintoa. Tämä yritys ei kuitenkaan onnistu. The Troubles on albumin viimeinen kappale, jonka uninen tunnelma ei houkuttele kuuntelemaan sitä uudelleen. Uusi levy on U2:n tuotannon heikkotasoisimpia, ja tämän suorituksen perusteella keikkaliput jäisivät ostamatta. Rasmus Arikka

15 ruotuväki 17/2014 VAPAALLA 15 VARUSMIEHENTOINEN Teksti: Sanna Närä KOTI ULKOASU: Eetu Lehmusvaara Toimintaa varusmiesten hyväksi Sotilaskoteja hoitaa palkattu henkilökunta yhdessä vapaaehtoisten sisarten kanssa. Sotilaskoti, tuttavallisemmin sotku tai sode, on varusmiehen virkistäytymiskeidas keskellä varuskuntaaluetta. Se on paikka, jossa voi hetkeksi unohtaa yleisen palvelusohjesäännön vaativat käyttäytymisnormit ja tuntea olevansa vapaalla. Sotkun asiakaskuntaan kuuluvat pääasiassa varusmiehet ja heidän läheisensä, varuskunnan kantahenkilökunta ja reserviläiset. Toki asiakkaina käy myös jonkun verran tavallisia siviilejäkin maistamassa kahvilatuotteita. Varusmiehen ensikosketus sotkuun tulee ensimmäisten palvelusviikkojen aikana. Jokaiselle saapumiserälle pidetään sotilaskodissa alokasinfo, jossa kerrotaan sotilaskodin palveluista ja siellä noudatettavista käytöstavoista. Tämän jälkeen alokkaat pääsevät vapaasti käymään sotkussa päiväpalveluksen päätyttyä ja kutsumaan omaisiaankin paikalle. Sotilaskodissa järjestetään myös kotiutusjuhla neljästi vuodessa, kun varusmiehet viettävät viimeistä iltaa palveluksessa. Enemmän vapaa-aikaa ja hemmottelua Sotilaskotiuransa aikana Pursi on ehtinyt nähdä myös selvän muutoksen varusmiesten arjessa. Minusta tuntuu, että varusmiehille suodaan nykyään enemmän vapaa-aikaa. On paljon vlk-kerhoja ja muuta vapaa-ajantoimintaa ihan kasarminkin puolelta. Sotilaskodeissa ei yleensä kerhotoimintaa järjestetä, sen sijaan keskitytään tarjoamaan kahvilapalveluja ja mahdollisuutta vapaaseen olemiseen. Varusmiesten ruokahuolto on toinen asia, johon sotilaskodit eivät puutu, vaan sotkut pyrkivät tarjoamaan henkistä ja fyysistä hemmottelua vapaa-ajalle. Sotilaskotiautoa pyydetään joukko-osaston puolelta mukaan metsäharjoituksiin, joten kyllä varusmiehiä halutaan hemmotella, Pursi toteaa. Hemmottelutuotteet, kuten virvoitusjuomat, munkit, leivonnaiset ja karkit, ovat aina kysyttyjä, mutta myös terveellisempiä vaihtoehtoja löytyy. Esimerkiksi suosittuja ovat kivennäisvedet ja proteiinipitoiset rahkat. Pursin mukaan suosikkituotteiden lista vaihtelee ajankohdan ja saapumiserän mukaan. Ja niinhän se on, nopeasti muistellen olen useammankin kerran suunnannut sotkuun nimenomaan palkitakseni itseni munkkikahveilla rankan harjoituksen jälkeen tai saadakseni pienen irtioton palvelusarjesta. Varusmiehen ensikosketus sotkuun tulee ensimmäisten palvelusviikkojen aikana. Vihreitä sisaria rannikolla liki sata vuotta Kuva: RUK/ Joel Saarimäki Rauhaa, ruokaa ja rupattelua Paitsi kahvilana, sotilaskodin erinomaisuus nousee esiin etenkin vapaa-ajanviettopaikkana. Sotilaskodinhoitaja Raili Pursi Upinniemen sotilaskodista osaa 20 vuoden kokemuksella kertoa varusmiesten tavoista viettää vapaata. Ensimmäiseksi kello 16 jälkeen syödään pizzaa, kun laivapojat tulevat. Sitten pelataan biljardia ja käydään tietokoneella. Ennen kaikkea pojat pitävät täältä yhteyksiä ulkomaailmaan älypuhelimilla, ja osa pyytää kavereita vierailemaan. Pursi kertoo varusmiesten käytössä olevan tällä hetkellä Playstationin, langattoman verkon sekä neljä tietokonetta, joissa on tulostusmahdollisuus. Televisio kanavapaketteineen löytyy myös, ja Pursi myöntää Salattujen Elämien olevan varusmiehille aika tärkeä juttu. Vaikka nykyajan vapaa-ajanviettoa vauhdittavat kaikki tekniset vempaimet, löytyy Upinniemen sotilaskodin alakerrasta tuttuun tapaan myös kirjasto, jonne voi vetäytyä rauhoittumaan tai lukemaan pääsykokeisiin. Kuva: RUK/ Joel Saarimäki Rannikkosotilaskotiyhdistyksen johtava sotilaskodinhoitaja Leila Salmijärvi kertoo sotilaskodin tehtävän olevan selkeä: toimia varusmiesten toisena kotina heidän koko asevelvollisuusaikansa. Upinniemen varuskunnan sotilaskoti toimii Suomenlahden meripuolustusalueella Kirkkonummella. Upinniemen sotilaskodissa on yhteensä noin 15 vakituisia ja osa-aikaisia työntekijää. Nuorille naisille sotilaskoti on usein se ensimmäinen työpaikka. Upinniemessä toimii Rannikkosotilaskotiyhdistyksen paikallisosasto, jonka kautta vihreät, vapaaehtoiset sisaret rummutetaan henkilökunnan apuun esimerkiksi vala- ja omaistenpäivinä. Sisaret vastaavat myös liikkuvan sotilaskotiauton Unelman toiminnasta, jolla taataan sotilaskotipalvelut varusmiesten leiriolosuhteisiin. Sotilaskodissa toimii leipomo ja pizzapiste, josta asiakas voi tilata mieleisensä pizzan. Pizzat tehdään taikinaa myöden alusta asti sotilaskodissa. Leipomo tuottaa kaikille tuttuja sodemunkkeja, mutta myös paljon muuta. Tuotevalikoimasta löytyvät moniviljasämpylät, patongit, ruokaisat piirakat, berliininmunkit, voisilmäpullat, korvapuustit, leivokset ja paljon muuta. Kaikkialla muuallakin esille nousseet ruokabuumit näkyvät myös sotilaskodissa, ja pyrimme Upinniemessä toteuttamaan toiveet. Työ sotilaskodissa on palkitsevaa ja asiakastyytyväisyys näkyy heti. Työntekijöiden on mahdollisuus onnistua vaikka joka päivä ja motivaatiota palvelemiseen löytyy. Rannikkosotilaskotiyhdistys ry on toiminut vuodesta 1918 alkaen varusmiesten hyväksi merivoimien kumppanina rannikkoalueella Kotkasta Raumalle. Maantieteellisen välimatkan vuoksi on yhdistys jaettu seitsemään paikallisosastoon, joissa vapaaehtoiset vihreät sisaret toimivat. Rannikkosotilaskotiyhdistyksellä on kolme toimivaa sotilaskotia Upinniemessä, Pansiossa ja Merisotakoululla. Vapaaehtoisia sisaria on toiminnassa mukana noin 300.

16 16 takakansi ruotuväki 17/2014 potretti Paluu puolustusvoimiin Juho Mäki-Lohiluoma Syväjohtamisen kehittäjänä tunnettu everstiluutnantti, kasvatustieteiden tohtori Vesa Nissinen palasi puolustusvoimien palvelukseen. Nissinen aloitti puolustusvoimain komentajan erityisavustajana syyskuun alussa. Erityisavustajan tehtävä perustettiin puolustusvoimien organisaatiossa nyt ensimmäistä kertaa. Erityisavustajan käytöllä komentaja voi vapauttaa resurssejaan päätöksentekoon ja ihmisten johtamiseen, Nissinen arvioi. Hänen mukaansa koko komentajan esikunnan, johon erityisavustajakin kuuluu, tehtävänä on tukea tämän johtamistoimintaa. Yhteistoimintaosapuolia on erityisavustajallakin paljon, tärkeimpänä niistä viestintä. Adjutantti liikkuu komentajan mukana, organisoi päivittäistä toimintaa ja vastaa sen välittömästä valmistelusta yhdessä sihteerin kanssa. Toimimme sihteerin ja adjutantin kanssa tiiminä ja kaikki asiat hoidetaan, joten todellisuudessa jako tuskin tulee olemaan näin selkeä, Nissinen jatkaa. Yritysvalmentaja ja muutosjohtaja Nissinen palaa armeijan harmaisiin viiden vuoden tauon jälkeen. Edellinen pesti Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen johtajana päättyi kesäkuussa Tästä matka jatkui yritysvalmentajaksi ja samasta työstä hän myös palasi puolustusvoimiin. Väliin mahtuivat jaksot muutosjohtajana Saudi-Arabiassa ja toimitusjohtajana suomalaisessa konsulttiyrityksessä. Johtamiskokemusta on tänä aikana karttunut monista eri ympyröistä. Valmentajana olen tehnyt johtajien henkilökohtaista coachingia, johtoryhmävalmennusta, esimiesvalmennusta ja myös työyhteisöjen kehittämistä monenlaisissa organisaatioissa, Nissinen kertoo työstään valmennuksen parissa. Vesa Nissinen on ensimmäinen puolustusvoimain komentajan erityisavustaja sekä ikämiesten pienoiskivääriammunnan suomenennätysmies. Saudi-Arabiassa Nissinen työskenteli kansainvälisen konsernin palkkaamana paikallisen rajavartiolaitoksen kehittämishankkeessa. Projektissa ryhdyttiin toteuttamaan maan rajavartiolaitoksenlaitoksen kokonaisvaltaista uudistusta. Saudi-Arabia toimintaympäristönä oli kokonaisuudessaan mielenkiintoinen kokemus. Se täytyy itse kokea, jotta ymmärtää mistä on kyse. Uusia asioita oli paljon. Työuran vaikeinta ja palkitsevinta työtehtävää kysyttäessä Nissinen naurahtaa ja aloittaa tarinan haasteellisesta luentoyleisöstä erään kauppaketjun kosteassa laivaseminaarissa. Ehkä tämä menee liikaa kevennyksen puolelle, hän kuitenkin vakavoituu pian. Palkitsevia työtehtäviä löytyy monia. Työ Bosniassa suomalaisen rauhanturvajoukon komentajana vuosina on jäänyt mieleen, samoin kuin aika alokaskouluttajana Kymen jääkäripataljoonassa. En pidä mahdollisuutta palata itsestäänselvyytenä. Nuorena luutnanttina havahduin siihen, kuinka suuri merkitys kouluttajan toiminnalla on alokkaiden ajatuksiin ja asennoitumiseen. Kyseessä oli lyhyt ja intensiivinen vaihe, jossa opin johtamiseen liittyvästä vastuusta ehkä kaikista eniten, Nissinen kertoo. Nöyränä kohti uusia haasteita Mikä sitten sai Nissisen palaamaan takaisin puolustusvoimiin puolen vuosikymmenen siviiliuran jälkeen? En pidä mahdollisuutta palata itsestäänselvyytenä, vaan olen siitä hyvin kiitollinen ja otan sen nöyränä vastaan. Laajemmin ajateltuna paluumotivaation taustalla ovat Nissisen mukaan havainnot, jotka hän teki oltuaan hetken reservissä. Siviilissä saadut kokemukset pakottivat hänet tarkastelemaan omaa johtamistoimintaansa syvällisemmin, vaikkeivat tehtävät penkin alle menneetkään. Persoonallisuuteni ja luontaisin tapani toimia ja johtaa sopivat todennäköisesti parhaiten juuri puolustusvoimiin. Olemme erilaisia ja lienee selvää, ettei kukaan ole parhaimmillaan kaikissa olosuhteissa. Sotilasuran lisäksi pieneltä tauolta on Nissisen elämään palannut myös ampumaharrastus: kesällä takataskuun tarttui pienoiskiväärin ikämiesten Suomen mestaruus. Toinen pitkäaikainen harrastus, rumpujen soitto, jatkuu puolestaan samassa yhtyeessä, jossa Nissinen on soittanut 14- vuotiaasta lähtien. Tänä kesänä bändillä tuli täyteen 36 vuotta yhteistä historiaa. Tyylilajeista miellyttävät rock ja blues. Perhejuhlissa pitää aina välillä soittaa myös tanssimusiikkia, hän naurahtaa. Vesa Nissinen Ikä: 50 Asuinpaikka: Helsinki Ammatti: Puolustusvoimain komentajan erityisavustaja Koulutus: Yleisesikuntaupseeri, kasvatustieteiden tohtori Sotilasarvo: Everstiluutnantti Ihmisiä johdetaan, asioista tehdään päätöksiä. Kuvat: Aku Siukosaari poiminta Vasara paukkuu taas Kalkussa Joel Kontiainen Maavoimien kunnossapito- ja elinkaaripalveluista vastaava Millog Oy järjestää puolustusvoimien käytetyn tavaran huutokaupan 8. ja 9. lokakuuta Tampereen Kalkussa. Huutokaupan painopisteenä ovat puolustusvoimien käytöstä poistuneet ajoneuvot, ja myynnissä on esimerkiksi maastokuormaautoja, perävaunuja sekä moottorityökoneita. Lisäksi myynnissä on kiinteällä hinnalla runsaasti erilaisia miehistön varusteita, kuten takkeja, saappaita ja talousalan materiaalia. Millog oy:n jälkikäsittelypäällikkö Heikki Välimäki kertoo, että samalla juhlistetaan seitsemänkymmentävuotista huutokauppatoimintaa. Kaupan on muun muassa lukuisia puolustusvoimien kuorma-autoja. Kuva: Heikki Välimäki Ensimmäinen huutokauppa Kalkussa järjestettiin 29. joulukuuta Tämänkertaiseen huutokauppaan nyt yritetään jotain pientä ekstraa järjestää, Välimäki sanoo. Puolustusvoimien ylijäämätavaraa on viime vuosina ollut hyvin saatavilla. Erityisesti varuskuntamateriaalia on tullut myyntiin varuskuntien lakkauttamisten seurauksena. Kaikkiaan Kalkkuun odotetaan säästä riippuen toistatuhatta kävijää. Puolustusvoimien poistomateriaalin huutokauppa Tampereen Kalkussa > kalenteri Rakuunasoittokunnan Konsertto syksylle Puolustusvoimien Rakuunasoittokunta esiintyy 3. lokakuuta kello Lieksan Brahe-salissa, missä Rakuunasoittokunta avaa perinteisen nuorille suunnatun Ruskatrööttä -puhallinmusiikkitapahtuman. Rakuunasoittokunta esiintyy tapahtumassa kolmikymmenhenkisen puhallinorkesterinsa kanssa. Konsertissa toimii solistina Lieksan vaskiviikon taiteellinen johtaja Jouko Harjanne. Soittokunnan johtajan, musiikkimajuri Petri Junnan mukaan illan repertuaariin on pyritty kasaamaan mahdollisimman monipuolista musiikkia. Konsertissa kuullaan muun muassa Haydnin trumperttikonserton osat kaksi ja kolme sekä Morriconen Farewell to Cheyenne. > Jääkäriprikaatin vuosipäivä Sodankylässä Vuonna 1979 perustetun Jääkäriprikaatin vuosipäivää vietetään 3.10 Sodankylän keskustassa. Päivä alkaa kello 9.00 seppeleenlaskutilaisuudella Sodankylän hautausmaan Jänkäjääkäri-muistomerkillä, minkä jälkeen Jääkärirykmentti järjestää kello paraatin Sodankylän Urheilupuistossa. Paraatiin osallistuu noin yhdeksänsataa varusmiestä ja noin viidenkymmenen ajoneuvoa. Paraatijoukkoja komentaa esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Jari Osmonen. Paraati päättyy ohimarssiin Jäämerentiellä. Ohimarssin vastaanottaa kunnanviraston edessä olevalla vastaanottopaikalla Jääkäriprikaatin komentaja, eversti Petteri Koskinen. >

Vain taivas rajana. Kun sotaa käydään tietoverkossa... Mahdollisiin kyberuhkiin on Suomessakin varauduttu uutiset, sivu 4

Vain taivas rajana. Kun sotaa käydään tietoverkossa... Mahdollisiin kyberuhkiin on Suomessakin varauduttu uutiset, sivu 4 Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj Kun sotaa käydään tietoverkossa... Mahdollisiin kyberuhkiin on Suomessakin varauduttu uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 53. vuosikerta n:o 4 (1159)

Lisätiedot

Suomi ja Nato. Suomen Atlantti-Seuran 10-vuotisjulkaisu. Toim. Terhi Suominen Jyrki Karvinen

Suomi ja Nato. Suomen Atlantti-Seuran 10-vuotisjulkaisu. Toim. Terhi Suominen Jyrki Karvinen Suomen Atlantti-Seuran 10-vuotisjulkaisu Suomi ja Nato Toim. Terhi Suominen Jyrki Karvinen SUOMEN ATLANTTI-SEURA Finlands Atlantsällskap Atlantic Council of Finland suomi ja nato Suomen Atlantti-Seuran

Lisätiedot

Perheessä kaikki hyvin s. 8

Perheessä kaikki hyvin s. 8 Väestöliitto 3/09 Vappu Taipale: Perhe tulisi nähdä voimavarana s. 4 Perheessä kaikki hyvin s. 8 Nuori, koulutettu ja työtön Miten tässä näin kävi? s. 20 Vinkit oman hyvinvoinnin hoitoon s. 22 päätoimittajalta

Lisätiedot

Reserviläinen. Rauma-luokka päivittyi. Kersantti tulossa miehistöarvoksi. Nato-kannatus kasvussa. Sivu 5 Paikallisjoukot tulevat.

Reserviläinen. Rauma-luokka päivittyi. Kersantti tulossa miehistöarvoksi. Nato-kannatus kasvussa. Sivu 5 Paikallisjoukot tulevat. Reserviläinen Toukokuu 4/2014 AJANKOHTAISTA Kersantti tulossa miehistöarvoksi Puolustusvoimat valmistelee uudistusta, jossa ylimmäksi miehistöarvoksi tulisi kersantti. Sivu 9 KESKIÖSSÄ Rauma-luokka päivittyi

Lisätiedot

Puolustusvoimat hyvä kumppani viranomaiselle s. 4 11. Kouvolan perusturvapalvelut hankki VIRVEt s. 12 STUK valvoo koko ajan s. 15

Puolustusvoimat hyvä kumppani viranomaiselle s. 4 11. Kouvolan perusturvapalvelut hankki VIRVEt s. 12 STUK valvoo koko ajan s. 15 Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti 3/0 Puolustusvoimat hyvä kumppani viranomaiselle s. 4 11 Kouvolan perusturvapalvelut hankki VIRVEt s. 12 STUK valvoo koko ajan s. 15 VIRVE-verkkoa kehitetään koko

Lisätiedot

esikko Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s.

esikko Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s. esikko ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI 4 2007 Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s. 14 esikko

Lisätiedot

Vanhustenpäivä 5.10.2014

Vanhustenpäivä 5.10.2014 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4

Lisätiedot

Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä

Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä Sitran selvityksiä 88 Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä Systeemi avaruudesta? Maaliskuu 2015 Sitra 2015 Sitran selvityksiä 88 ISBN 978-951-563-907-3 (nid.) ISBN 978-951-563-908-0 (PDF) www.sitra.fi

Lisätiedot

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Satakunnan 1 2014 Kauppakamari -lehti 6 Pöytä on katettu, kelpaako tarjonta vieläkään? 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Mainoseurot uusjaossa Luontoisedut osa palkkaa Satakuntalaisen talouselämän

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

taito-hanke Syyttäjälaitospäivä

taito-hanke Syyttäjälaitospäivä 2 2014 taito-hanke Syyttäjälaitospäivä Tom IFStröm Mika AALto sisältö Tässä numerossa Pääkirjoitus: Kuuluuko? Kuuntelen 3 Lapsesta tuli TAITO 4 Korutonta kertomaa talousnäkymistä 7 Mika Aalto: Vain osaava

Lisätiedot

Liiton ARKKI SYYSKARAOKE. www.rttl.fi. Onko TES jo aivan täynnä? RTTL:n jäsenlehti Lokakuu 2011

Liiton ARKKI SYYSKARAOKE. www.rttl.fi. Onko TES jo aivan täynnä? RTTL:n jäsenlehti Lokakuu 2011 RTTL:n jäsenlehti Lokakuu 2011 www.rttl.fi SYYSKARAOKE Onko TES jo aivan täynnä? Yle haluaa erottua eettisimpänä Förkortningen av Kvällsnytt ledde till personalnedskärningar Liiton ARKKI Liiton ARKKI 3/2011

Lisätiedot

Aito avioliitto kunniaan. Tosimies uskoo esirukousten voimaan. 14 miljardia vuotta vai 7 päivää?

Aito avioliitto kunniaan. Tosimies uskoo esirukousten voimaan. 14 miljardia vuotta vai 7 päivää? 4 16 20 Aito avioliitto kunniaan Tosimies uskoo esirukousten voimaan 14 miljardia vuotta vai 7 päivää? 14. vuosikerta Sisällys 1 / 2015 KUSTANTAJA Faktapro Oy PL 4 02941 Espoo puh. (09) 54 79 74 10 fax

Lisätiedot

MIKÄ SE NATO OIKEIN ON? Karoliina Honkanen - Janne Kuusela

MIKÄ SE NATO OIKEIN ON? Karoliina Honkanen - Janne Kuusela MIKÄ SE NATO OIKEIN ON? Karoliina Honkanen - Janne Kuusela www.eva.fi EVAn kotisivuilla raportteja, puheita ja artikkeleita suomeksi ja englanniksi Kustantaja: Taloustieto Oy Kansi: Antti Eklund Painopaikka:

Lisätiedot

Naisjohtajan tulee sanoa tahdon ja myös tarkoittaa sitä. www.hrviesti.fi. Elina Piispanen: 1/2014 Menestyvä Johtaja 2013 Tue tiimiä, tähtää tuloksiin

Naisjohtajan tulee sanoa tahdon ja myös tarkoittaa sitä. www.hrviesti.fi. Elina Piispanen: 1/2014 Menestyvä Johtaja 2013 Tue tiimiä, tähtää tuloksiin 1/2014 Menestyvä Johtaja 2013 Tue tiimiä, tähtää tuloksiin Rekrytointi Rekrytointi siirtyy uuteen aikaan Työ ja hyvinvointi Stressistä eroon harjoittelemalla Elina Piispanen: www.hrviesti.fi HINTA 14,50

Lisätiedot

8/2009. JUKOn pääluottamusmies Ari Hoppania: Sama palkka samanarvoisista tehtävistä samassa virastossa

8/2009. JUKOn pääluottamusmies Ari Hoppania: Sama palkka samanarvoisista tehtävistä samassa virastossa 8/2009 JUKOn pääluottamusmies Ari Hoppania: Sama palkka samanarvoisista tehtävistä samassa virastossa sisältö 10 Maailmalta vyörynyt taantuma mullisti suomalaisen ohjelmistoyrityksen ja ajoi henkilöstön

Lisätiedot

KANSALAISJÄRJESTÖT MEDIASSA Miten tiedottaja saa järjestönsä viestin tiedotusvälineissä läpi?

KANSALAISJÄRJESTÖT MEDIASSA Miten tiedottaja saa järjestönsä viestin tiedotusvälineissä läpi? KANSALAISJÄRJESTÖT MEDIASSA Miten tiedottaja saa järjestönsä viestin tiedotusvälineissä läpi? Heta Ängeslevä Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie

Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie 1 Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kajaanin ammattikorkeakoulu 2015 Kajaanin ammattikorkeakoulu Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie Kajaanin ammattikorkeakoulu PL 52,

Lisätiedot

MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA?

MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA? MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA? [ TYÖNANTAJUUDELLE ] VÄITEKIRJA-SARJA mitä tapahtuu huomenna? [ TYÖNANTAJUUDELLE ] KIRJOITTAJAT Maria Vesanen & Emma Varis KUVITUS JA TAITTO Lea-Maija Laitinen KUSTANTAJA Strateginen

Lisätiedot

maavoimien tulevaisuuden tekijä 8 Jalkaväkikoulun perustaminen Minustako tutkija? Osaaminen kaikkien etu Kriisinhallintaa Keski-Afrikassa Maasotakoulu

maavoimien tulevaisuuden tekijä 8 Jalkaväkikoulun perustaminen Minustako tutkija? Osaaminen kaikkien etu Kriisinhallintaa Keski-Afrikassa Maasotakoulu Maasotakoulun tiedotuslehti 2015 4 Maasotakoulu maavoimien tulevaisuuden tekijä 8 Jalkaväkikoulun perustaminen Minustako tutkija? 14 22 32 Osaaminen kaikkien etu Kriisinhallintaa Keski-Afrikassa 2015 MAASOTAKOULUN

Lisätiedot

Tällä kertaa vain kävi näin

Tällä kertaa vain kävi näin Tällä kertaa vain kävi näin Työtapaturmatarinoita Helsingin kaupungilta Julkaisija: Helsingin kaupungin henkilöstökeskus Osoite: PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki (Ensi linja 1, 00530 Helsinki) Tilaukset:

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

CMC Finland Working Papers Vol. 3: No. 2/2009. Kriisinhallinnan asiantuntijuus muutoksessa: siviili- ja sotilastehtävien rajapinnat sekä identiteetti

CMC Finland Working Papers Vol. 3: No. 2/2009. Kriisinhallinnan asiantuntijuus muutoksessa: siviili- ja sotilastehtävien rajapinnat sekä identiteetti CMC Finland Working Papers Vol. 3: No. 2/2009 Kriisinhallinnan asiantuntijuus muutoksessa: siviili- ja sotilastehtävien rajapinnat sekä identiteetti Otsikko Loppuraportti (Matine) CMC Finland & Tampere

Lisätiedot

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Sosiaalisen polkumyynnin torjunta kuljetusalalla POHJOISMAINEN KULJETUSTYÖVÄEN FEDERAATIO 2008 Kirjoittajat: Bo Rönngren, Malte Segerdahl

Lisätiedot

Turku sopii myös tamperelaiselle. Sivut 6 7. Liittoutumisen hyödyt ovat suuremmat kuin uhat. Sivu 4

Turku sopii myös tamperelaiselle. Sivut 6 7. Liittoutumisen hyödyt ovat suuremmat kuin uhat. Sivu 4 Kampus Turun yliopisto tiedon ja taidon takoja. Turku sopii myös tamperelaiselle. Sivut 6 7 KUVA: ROBERT SEGER Liittoutumisen hyödyt ovat suuremmat kuin uhat. Sivu 4 Riitta Lahesmaan johtama Turun biotekniikan

Lisätiedot

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.

Lisätiedot

S/HYVÄJOHTAMINEN PYSTYTKÖ MAHDOTTOMAAN

S/HYVÄJOHTAMINEN PYSTYTKÖ MAHDOTTOMAAN S/HYVÄJOHTAMINEN Yleensä aikaa on riittävästi ja alaisia kannattaa kuunnella. Johtajalla on kuitenkin selkeästi vastuu ja siis myös valta ratkaista asiat. Alijohtajien kanssa voi käydä läpi päätavoitteet

Lisätiedot

s. 22 Karjaan asema on Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8

s. 22 Karjaan asema on Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8 R a u t a t i e v i r k a m i e s 1 3. 6. 2 0 1 1 n : o 3 s. 22 Karjaan asema on seitsemän palveluneuvojan työpaikka Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8 TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtaja

Lisätiedot