Vain taivas rajana. Kun sotaa käydään tietoverkossa... Mahdollisiin kyberuhkiin on Suomessakin varauduttu uutiset, sivu 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vain taivas rajana. Kun sotaa käydään tietoverkossa... Mahdollisiin kyberuhkiin on Suomessakin varauduttu uutiset, sivu 4"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Kun sotaa käydään tietoverkossa... Mahdollisiin kyberuhkiin on Suomessakin varauduttu uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 53. vuosikerta n:o 4 (1159) verkossa > Kuva: Eetu Lehmusvaara Vain taivas rajana Puolustusvoimauudistus mullisti ilmavoimien rakenteita: joukko-osastojen määrä supistui ja henkilökunta väheni noin tuhannella. Yksi merkittävä muutos oli koulutuksen keskittäminen Ilmasotakouluun Tikkakoskelle. Taloon astui 250 uutta henkilökunnan jäsentä, ja aloittavien varusmiesten määrä kaksinkertaistui. uutiset, sivu 3 Sotilasrikosten määrä on edelleen laskussa uutiset, sivu 5 Erikoisjoukkojen upseerioppilaat tähtäävät sotilasuralle kentällä, sivu 10 Mestarikokin munkki Tanskan malliin vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 4/2015 pääkirjoitus Jumalan tai kunnian kautta Tuhannet varusmiehet ovat jälleen vannoneet omaistensa ja ystäviensä läsnä ollessa sotilasvalansa tai antaneet vakuutuksensa. Vuonna 1918 vahvistettu Suomen sotilasvala vannotaan kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä, eikä Herran nimeä tässäkään kohtaa lausuta turhaan. Tällaisen valan merkitys onkin alun perin uskonnollinen; vannoja kutsuu tilaisuudessa Jumalan todistajakseen. Aikoinaan valan rikkomisen ei uskottu johtavan ainoastaan maallisiin seuraamuksiin, vaan rikkoja sai vastata teostaan myös jumalalliselle taholle. Vanhan testamentin Sananlaskujen kirjassa sanotaan, että kuutta asiaa Itsekunnioitus lienee useille se viimeinen tuomari. Herra vihaa ja seitsemää hän ei edessään siedä. Listaan sisältyvät petollinen kieli ja väärä todistaja. Jos siis vannoit jotain Jumalan edessä, etkä lupaustasi pystynyt pitämään, Jumala vihastui. tornitouhua *** Valaa ei tosin ole enää vuosikymmeniin ollut pakko vannoa Jumalan edessä. Uskontoon ja vakaumukseen sitomattomana mahdollisuus sotilasvakuutuksen antamiseen asettaa asevelvolliset yhdenvertaiseen asemaan. Juuri kunnian ja omantunnon kautta annetussa sotilasvakuutuksessa (ja valan lopussa) annetut lupaukset liitetään henkilön itsekunnioitukseen, joka nykyisessä maallistuneessa yhteiskunnassa lienee useille se viimeinen tuomari Jumalan sijaan. Vaikka sotilasvalan uskonnollinen merkitys on joka tapauksessa himmennyt, se ei ole pelkkä symbolinen ele tai omaisille osoitettu näytös. Vala ja vakuutus tuovat nimittäin lain mukaisia velvoitteita. Niiden kaavat löytyvät suoraan lakikirjan lehdeltä, ja laista tulee myös suurin osa niiden asiasisällöstä. Vala velvoittaa puolustamaan isänmaata, valtiojärjestystä ja esivaltaa sekä tottelemaan käskyjä ja suorittamaan annetut tehtävät. Ja jos kuka tahansa henkilö havaitsee tai saa tietää jotakin olevan tekeillä esivaltaa tai valtiojärjestystä vastaan eikä ilmoita asiaa viranomaisille, syyllistyy hän ehkä törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämiseen. Sotilasvala siis ilmaisee sekä asevelvollisuuslain että rikoslain sisältöä. *** Miksi sotilasvala siis vannotaan, jos sen keskeinen sisältö löytyy kurkkaamalla lakikirjoihin tai verkossa Finlexiin? Eräs vastaus voi löytyä siitä, että sotilaalle on ennen valaa opetettava sotilaan oikeudet ja velvollisuudet sekä valan merkitys. Asevelvollinen näin tiedostaa, mihin vala hänet johtaa. Lainsäädännön noudattamisen lisäksi asevelvollinen nimittäin sitoutuu myös valassa mainittuihin sotilaan hyveisiin: hän käyttäytyy kunnollisesti ja ryhdikkäästi, on suora ja auttavainen palvelustovereita kohtaan ja esimiehenä oikeudenmukainen, huolehtivainen ja kannustava. Tämän kaiken sisäistäminen ja lupaaminen juhlallisessa tilaisuudessa kohottaa maanpuolustustahtoa ja joukon yhtenäisyyttä sekä korostaa näiden velvoitteiden merkitystä osana sotilassukupolvelta toiselle siirtyvää kaunista perintöä. > nurkka Käsittämättömästä raakuudesta On epäselvää, onko Irakissa ja Syyriassa toimiva ISIS- jihadistijärjestö kovinkaan taitava käymään sotaa määrätietoista vastustajaa vastaan. Huomion herättämisessä järjestö sen sijaan kunnostautuu kuukaudesta toiseen. Viimeisin esimerkki ISIS:in noususta kansainvälisen huomion keskipisteeksi on tammikuulta 2015, jolloin järjestö ilmoitti polttaneensa hallitsemallaan alueella alas ammutun jordanialaislentäjä Moaz al-kassasbehin elävältä kostoksi siitä, että Jordanian hallitus ei suostunut vaihtamaan häntä erääseen Jordaniassa vangittuna olevaan jihadistiin. ISIS:in ilmoitusta kuoliaaksi polttamisesta säesti järjestölle tyypilliseen tapaan näyttävä Youtube-video. *** Tapahtumaa seurannut kansainvälinen reaktio on ollut odotetunlaisesti tyrmistynyt. Jordaniassa Isisksen suorittama lentäjän raaka teloitus nostatti raivoa. Jordania kostikin polttamisen samalla mitalla hirttämällä kaksi hallussaan ollutta ääri-islamilaista vankia, mukaan lukien vanki, johon ISIS olisi lentäjän halunnut vaihtaa. Tämän lisäksi Jordanian armeija ilmoitti ryhtyvänsä suunnittelemaan maahyökkäystä järjestöä vastaan. ISIS:in vastaiseen kansainväliseen liittoumaan kuuluva Yhdistyneet arabiemiirikunnat sen sijaan ilmoitti keskeyttävänsä järjestön vastaiset ilmaiskut vedoten lentäjiensä turvallisuuteen. Idän tilanteen sekasortoisuudesta ja ääriryhmien järjettömyydestä? Kaikkea muuta! Monet teon seuraukset ovat itse asiassa ISIS:in kannalta myönteisiä ja edistävät sen tavoitteita. Symmetrisellä kostollaan kansainvälisen yhteisön tunnustettu jäsen Jordania tuli ikään kuin tunnustaneeksi ISIS:in kanssaan tasaveroiseksi vastustajaksi. Arabiemiraattien horjunta tapahtuman edessä taas heikentää liittoutuman toimintakykyä ja luo säröjä sen jäsenten välille. Näin ollen yksittäinen, todennäköisesti harkitun julmalla tavalla toimeenpantu lentäjän murha näyttää kannattaneen. Harkitussa julmuudessaan ISIS seuraa pitkää ajattelun perinnettä, jossa kohdistettu, pistemäinen raakuus nähdään olennaisena osana poliittisia kampanjoita. Kuuluisa esimerkki on italialainen renessanssikirjoittaja Niccolò Machiavelli, joka Ruhtinaassaan vuodelta 1515 ohjeistaa vallanpitäjää varta vasten harjoittamaan silloin tällöin valikoitua ja näyttävää julmuutta, koska Machiavellin mukaan tällaiset teot auttavat ylläpitämään kansan sekä ruhtinaan sotajoukon järjestystä, yhtenäisyyttä ja uskollisuutta. *** Aikamme sotilaallisissa konflikteissa on paljon raakuutta, mutta käsittämätöntä raakuutta on loppujen lopuksi hyvin vähän. *** Mitä tästä järkyttävästä tapahtumasta jäi siis käteen? Onko episodi vain yksi uusi todiste Lähi- Tommi Koivula Kirjoittaja on reservin korpraali ja erikoistutkija Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksella kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Koulutetaanko merivoimien tehtäviin tarpeeksi varusmiehiä? sosiaalisesta mediasta Olipa tuoreimman Ruotuväen mukana onnistunut ja mielenkiintoinen erikoislehti. Vaimokin luki! Savon Sanomien toimittaja Jukka-Pekka Räsänen kehuu suurta kiinnostusta herättänyttä Ruotu-erikoisnumeroa. Poika tuskaili ens viikon mettäkeikkaa, mä mietin, että tarviiko valatilaisuuteen varautua nessupaketilla Lahtelainen Katja Aalto pohtii, onko alokkaiden sotilasvalan vannominen niin tunteellinen tilaisuus, että mukaan tarvitsisi nenäliinoja. Kello 4:37. Jäinen teltta. Tv-mixkarkkipussi, Ediä ja Twitter. Voiko kipinävuoro paremmaksi muuttua? Kipinävuorossa vahtimisen voi suorittaa monella eri tavalla, kuten alokas Valtteri Parikka twiitissään todistaa. Vähän jäi tänään hampaankoloon, kun ammunnasta saatava kuntoisuuslomapäivä jäi viidestä sentistä kiinni. Porilainen Niko Alanko harmittelee ampumataitotestinsä tulosta. Kyllä 48% 52% Ei Seuraava kysymys: Pitäisikö Suomen ja Ruotsin sotilasliitosta tehdä selvitys? Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen www-sivuilla osoitteessa > Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Joel Kontiainen Puh TOIMITTAJAT Alikersantti Jukka Isomaa Puh Alikersantti Aappo Jutila Puh Alikersantti Mika Niskanen Puh Kaartinjääkäri Rasmus Arikka Puh Kaartinjääkäri Pauli Loukola Puh Kaartinjääkäri Juho Mäki-Lohiluoma Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Eetu Lehmusvaara VALOKUVAAJAT Upseerikokelas Tommi Selander Kaartinjääkäri Aku Siukosaari Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2015 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 4/ uutiset Ilmavoimien koulutus lensi saman katon alle Kolmen ilmavoimien koulun toiminta siirtyi yhteen puolustushaarakouluun. Puolustusvoimauudistus muutti ilmavoimia monipuolisesti. Mika M. Niskanen Ilmavoimien koulutus keskitettiin tämän vuoden alussa Tikkakosken Ilmasotakouluun, kun puolustusvoimauudistuksen myötä Ilmavoimien teknillinen koulu Hallissa ja Lentosotakoulu Kauhavalla lakkautettiin. Muutoksen myötä Ilmasotakoulussa aloittavien varusmiesten määrä kaksinkertaistui ja kouluun astui 250 uutta työntekijää. Ilmataistelun lennonopettaja, kapteeni Jaakko Määttä muutti koulun läheisyyteen viime kesänä Rovaniemeltä. Määttä kertoo, että muutokseen liittyi henkilökohtaisia haasteita. Miehen avopuoliso joutui vaihtamaan yliopistoa ja työpaikkaa. Puolustusvoimat tuki tarjoamalla asunto- ja matkakorvauksia. Tällä hetkellä Määttä on tyytyväinen tilanteeseen ja uusiin mahdollisuuksiin. On hienoa, että saimme kaikkien lentokadettien koulutuksen Tikkakoskelle. Lisäksi yhteistyö eri yksiköiden kanssa helpottuu, kun olemme niin lähellä toisiamme, sanoo Määttä. Ilmasotakoulun johtaja, eversti Pasi Hakala uskoo, että keskittämisen ansiosta koulutuksen laatu paranee ja henkilökunnan osaamista pystytään hyödyntämään tehokkaammin. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa seuraavaa: varusmiehet harjoittelevat todenmukaisissa kokoonpanoissa ja opettajat sekä kadetit toimivat samassa paikassa liikkuminen eri paikkakuntien välillä vähenee. Lisäksi sotilaslentäjien jatkokoulutuksen ja Hawk-suihkukonekaluston siirtyminen Kauhavalta Tikkakoskelle antaa kadeteille mahdollisuuden jatkaa koulutustaan samalla paikkakunnalla koko opiskeluidensa ajan. Hakala uskoo, että muutokset heijastuvat myönteisesti joukkojen toimintaan mahdollisissa poikkeusoloissa. Hänen mukaansa suurin haaste on uusien mahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen. Vain taivas on rajana, kuten Ilmasotakouluun hyvin sopii, Hakala toteaa. Uudistus muutti ilmavoimat Koulutuksen keskittämisen ohella Kuva: Tommi Selander Ilmasotakoulun johtaja, eversti Pasi Hakala Ilmasotakoulun Esikunnan edessä. Rakennushankkeet, eli muiden muassa uusi laivue- ja simulaattorirakennus sekä 3. hallin muutostyöt, ovat mahdollistaneet uudistuksen mukaisen koulutuksen aloittamisen Ilmasotakoululla. siirtyipuolustusvoimauudistus muutti ilmavoimien rakenteita laajasti. Joukko-osastojen määrä supistui seitsemästä neljään ja henkilöstömäärä putosi henkilöstä 2 012:een. Suurin osa henkilöstöstä siirtyi muihin tehtäviin puolustusvoimien sisällä. Vuoden 2015 alusta lähtien ilmavoimat on koostunut Ilmavoimien esikunnasta, Ilmasotakoulusta, Karjalan lennostosta, Lapin lennostosta ja Satakunnan lennostosta. Uudistuksen myötä ilmavoimien taistelutapa uudistettiin vastaamaan tulevaisuuden haasteita. Täten myös joukko-osastojen tehtävät poikkeusoloissa ovat muuttuneet. Uudistuksen tavoitteena on ollut saattaa toiminta ja resurssit tasapainoon sekä varmistaa, että Ilmavoimat kykenee jatkamaan tehtävänsä toteuttamista laadukkaasti. Tavoite on täyttynyt ja toiminta uudessa organisaatiossa ja uusin toimintatavoin on käynnistynyt suunnitellusti, sanoo Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Petri Tolla. Tolla kertoo uudistuksen mahdollistavan toiminnan tason palauttamisen aikaisemmalle tasolle niin lentotuntien, maastovuorokausien kuin reservin kertausharjoitusten muodossa. Esimerkiksi Hornet-kaluston lentotuntien vuosittainen määrä nousee tänä vuonna tuntiin viime vuosien tunnista. Toimintakulttuurin löytyminen haastaa Ilmavoimien tiedotuspäällikkö Joni Malkamäki arvioi, että yksi puolustusvoimauudistuksen luomista haasteista on ollut lähes tuhatta ilmavoimien työntekijää koskenut siirtyminen uusiin tehtäviin vuosien aikana. Heistä noin 600 on muuttanut uudelle paikkakunnalle. Henkilöstölle uudistus on ollut mittava haaste. Yhteiset selkeät tavoitteet ja hyvä yhteishenki luovat kuitenkin tekemisen meininkiä, Malkamäki sanoo. Lähes puolet paikkakuntaa vaihtaneista työntekijöistä saapui Ilmasotakouluun: aikaisemmin Tikkakoskella oli työntekijöitä 320, nyt 450. Muutos on suuri myös koulun alkuperäiselle henkilökunnalle. Eversti Hakalan mukaan eri paikkakunnilta tulevilla työntekijöillä voi olla omat rutiininsa ja toimintatapansa. Tämän takia Ilmasotakouluun tulee luoda uudet toimintakulttuurit. Tarvitsemme toimenpiteitä, jotka kohdistuvat siihen, että kykenemme muuttamaan vanhaa ja luomaan uusia yhteisiä toimintatapoja. Hakala sanoo. Ilmasotakoulun koulutuspataljoonan komentaja, everstiluutnantti Mika Hakanen korostaa, että muutoksessa on voimaa. Monelle työntekijälle tuli eteen uusia tehtäviä, ja täten myös uutta mielekkyyttä työntekoon. Tilannetta voisi kuvastaa siten, että otetaan eri puolilta ihmisiä saman nuotion ympärille ja aletaan yhdessä puhaltaa. Sehän roihahtaa isoksi kokoksi, ja siitä on paljon enemmän iloa ja hyötyä kuin monesta pienestä risukasasta, Hakanen kuvailee. Adolf Ehrnroothin tunnustuspalkinnot jaettiin Säätytalolla Kuva: Tommi Selander Juho Mäki-Lohiluoma Prikaatikenraali Mauri Koskelan mukaan tunnustuksiin johtaneita saavutuksia ei ole saatu aikaiseksi yksin. Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin tunnustuspalkinnot jaettiin 9. helmikuuta Säätytalolla Helsingissä. Tunnustuspalkinnot ovat yksi merkittävimmistä sotilaille myönnettävistä huomionosoituksista. Tänä vuonna tunnustuspalkinnon saivat prikaatikenraali Mauri Koskela, everstiluutnantit Markku Pajuniemi ja Timo Iltanen, komentaja Kristian Isberg ja kapteeni Joni Pirinen. Palkinnot myöntää Louise ja Göran Ehrnroothin Säätiö ja ne jakoi puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg. Lindbergin mukaan palkinto on puolustusvoimien johdolle ainutlaatuinen mahdollisuus huomioida niitä maanpuolustustekoja, joiden katsotaan olevan lajissaan erityisiä. Tänään palkittaville upseereille on yhteistä se, että palkintoon on heidän kohdallaan päädytty pitkäaikaisten näyttöjen perusteella, Lindberg sanoi. Koskela palkittiin vaativista komentajan tehtävistä Palkittavien vanhimman ominaisuudessa kiitospuheen pitäneen prikaatikenraali Koskelan mukaan tunnustuksien perustelut olivat lähes sanattomaksi vieviä, mutta kuvaavat hyvin sitä, että tunnustuspalkintoon johtaneita saavutuksia ei ole saatu aikaiseksi yksin. Saavutuksiin on tarvittu koko työyhteisö ja hyviä kollegoja. Vuodenvaihteessa reserviin siirtynyt Koskela palkittiin yli 30 vuoden urasta, johon mahtui useita vaativia komentajan tehtäviä sekä kotimaassa että kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa. Haluan tässä yhteydessä nostaa esiin myös kaikkien meidän perheitä ja läheisiä, jotka ovat mahdollistaneet työskentelymme niiden päämäärien eteen, joiden johdosta nämä palkinnot tänään myönnettiin, Koskela sanoi.

4 4 uutiset ruotuväki 4/2015 lyhyesti Suomi teki arviointikäynnin Azerbaidzaniin Suomi teki tällä viikolla arviointikäynnin Azerbaidzanin asevoimien Galassa sijaitsevaan helikopterirykmenttiin. Arviointikäynti on Wienin asiakirjan mukaisia luottamusta ja turvallisuutta lisääviä toimia, joilla pyritään jäsenmaiden väliseen sotilaalliseen avoimuuteen, läpinäkyvyyteen ja epäluulojen hälventämiseen. Majuri Arto Toivasen mukaan arvointikäynti sujui ongelmitta. Vastaanottavan maan edustajat ovat olleet tavanomaiseen tapaan erittäin ystävällisiä arviointiryhmää kohtaan. Itse joukon arviointi oli hyvin sujuvaa, avointa ja läpinäkyvää, Toivanen sanoo. JKon Peräänajo Niinisalossa Viisi Porin prikaatin varusmiestä loukkaantui liikenneonnettomuudessa Niinisalossa tiistaina 3. helmikuuta. Panssaroidun miehistönkuljetusajoneuvon kuljettaja menetti ajoneuvon hallinnan ja se suistui ojaan. Perässä ajanut maastohenkilöauto törmäsi edellä ajaneeseen ajoneuvoon. Viidestä loukkaantuneesta neljä oli ollut perään ajaneessa autossa. Sairaalaan kuljetetut varusmiehet saivat vain lieviä vammoja. Lounais-Suomen poliisi tutkii onnettomuutta. Tutkimme olivatko tilannenopeus ja turvavälit riittävät noissa sääolosuhteissa, Leo Tusa Porin poliisilaitokselta kommentoi. AJu Haglund ei tukisi reserviläisten asehankintoja Kansanedutaja Ari Jalonen (ps.) kysyi kirjallisessa kysymyksessä, voisiko valtio edistää Sako Oy:n aseenvalmistuksen säilymistä Suomessa tukemalla reserviläisten tarkkuuskiväärihankintoja. Jalosen mukaan asehankintojen tukeminen edistäisi reserviläisten aseenkäyttötaioja ja varmistaisi maan huoltovalmiutta. Puolustusministeri Carl Haglund (r.) ei lämmennyt Jalosen esitykselle. Tällä hetkellä aseistus tulee kertausharjoituksissa reserviläisille jakoon puolustusvoimilta. Valtio ei voi lähteä subventoimaan yksittäisten kansalaisten asehankintoja, Haglund totesi. JKon Opas yhteiskunnan sähköriippuvuudesta Puolustusministeriö ja Turvallisuuskomitea ovat julkaisseet Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa -oppaan. Sen tarkoitus on auttaa viranomaisia, elinkeinoelämää, järjestöjä ja kansalaisia havaitsemaan, kuinka sähkönsaannin häiriöt vaikuttavat yhteiskuntaan. Julkaisu on oppikirjamai-nen teos, joka on jatkoa vuonna 2008 julkaistulle sähkön merkitystä käsittelevälle opukselle. Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Virtasen mukaan oli jo päivitysten aika. Kyberilmiöt ovat yksi syy uudelle kirjalle. Lisäksi ilmastonmuutos on aiheuttanut sähkökatkoja, ja niistä on opittu. RAr Kyberuhkiin on varauduttu Puolustusvoimien valmius suojautua mahdollisilta kyberhyökkäyksiltä on hyvä. Kyberhyökkäykset ovat tulleet lähtemättömäksi osaksi modernia sodankäyntiä. Jukka Isomaa Nykyajan sodankäynnissä perinteisten aseiden ohella taistelua käydään yhä enemmän kyberhyökkäyksinä tietoverkoissa. Sodat eivät enää ala vihollisen ylittäessä vieraan valtion rajan, vaan raja saatetaan ylittää tietoverkkotasolla kauan ennen perinteisten aseiden käyttöä. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäosaston kyberpuolustussektorin johtaja, Catharina Candolinin mukaan, puolustusvoimat kehittää kyberpuolustuksen suorituskykyjä tiedustelun, vaikuttamisen ja suojautumisen osalta. Puolustusvoimien kybertoiminnan rooli korostuu erityisesti silloin, kun Suomi käyttää sotilaallista voimaa. Esimerkiksi pankkien palvelinhyökkäykset käsitellään rikoksina, ja niiden selvittäminen kuuluu poliisille, Candolin kertoo. Candolinin mukaan puolustusvoimat tukee tarvittaessa muita viranomaisia. Yhteistyötä yritysten ja poliisin kanssa tehdään muun muassa asiantuntija-avun muodossa. Uhat yhteisiä kaikille Maanpuolustuskorkeakoulun professori, everstiluutnantti Jari Rantapelkosen mukaan puolustusvoimien ja siviililaitosten kyberuhat ovat samankaltaisia. Keskeisiä uhkakuvia ovat tietomurrot arkaluontoista tietoa sisältäviin järjestelmiin, sekä järjestelmiä lamauttava laajamittaisen kyberisku. Paras suojaus tietourkintoja ja hakkereita vastaan ovat omat verkot, järjestelmät ja palvelut. Lisäksi kriittisimmät tiedot salataan, Rantapelkonen luettelee. Rantapelkosen mukaan usein ajatellaan, että puolustusvoimat ryhtyy toimenpiteisiin vasta vakavan tietoiskun tapahduttua. Hyökkäyksen pysäyttäminen voi kuitenkin olla vaikeaa, mikäli iskun toteuttaneelle taholle annetaan Yksittäisten hakkereiden ohella nousevan uhan muodostavat useiden valtioiden kiinnostus kybersodankäyntiin. ensin mahdollisuus toimia tietojärjestelmissä näkymättömästi kuukausien ajan. Hyökkäys on paras puolustus Osa toimivaa kyberpuolustusta on myös kyky itse toteuttaa kyberoperaatioita. Rantapelkosen mukaan puolustusvoimissa on jo pitkään pohdittu keinoja, joilla vakavan kyberhyökkäyksen tapauksessa vastustaja voitaisiin lamauttaa ja tehdä toimintakyvyttömäksi. Sodankäynnissä hyökkäystä ja puolustusta ei eroteta toisistaan, Rantapelkonen sanoo. Rantapelkonen näkee, että kyberhyökkäykset ovat tulleet lähtemättömästi osaksi modernia sodankäyntiä, mutta pelkästään niitä toteuttamalla ei voida vielä puhua sodasta. Jokainen sota on erilainen, Jukka Isomaa Kybersodankäynti on melkein yhtä vanha ilmiö kuin internet itse. Toiminta on kuitenkin muuttunut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana ja viranomaisten haaste onkin pysyä kehityksen perässä. Puolustusvoimien näkökulmasta tulevaisuuden haasteena on eritoten löytää keinoja, joilla riittävä määrä asiantuntijoita saadaan valtion palvelukseen. Kilpailu alan asiantuntijoista on Prinssi vaikuttui varusmiehistä Mika M. Niskanen Ei ole helppoa harjoitella näissä lämpötiloissa ja olosuhteissa. Olen hyvin vaikuttunut näkemästäni. Tätä mieltä oli Wessexin jaarli, Iso-Britannian prinssi Edward vierailtuaan helmikuun alussa puolisonsa, kreivitär Sophie Rhys-Jonesin kanssa Jääkäriprikaatissa Sodankylässä. Vierailun tarkoituksena oli tutustua varusmiesten koulutukseen arktisissa oloissa. Vierailuun sisältyi varusmiesten hiihtoharjoituksen seuraamista sekä talvikoulutuksen, hiihtohinauksen ja kaluston esittelyä. Päivän aikana jaarlin seurue nautti myös perinteisiä suomalaisia herkkuja, kuten poroa. Prinssi kehuu Jääkäriprikaatia siitä, kuinka lyhyessä ajassa varusmiehiä koulutetaan valmiiksi taistelijoiksi. On selvää, että harjoittelu täällä on hyvin taitavaa, hän sanoo. Jaarli pyhitti työviikon mittaisesta vierailustaan kokonaisen päivän Jääkäriprikaatille. Tämän lisäksi prinssi kävi Helsingissä, Ahvenanmaalla sekä Kuusamossa ja tapasi tasavallan presidentti Sauli Niinistön sekä kulttuuri- ja asuntoministeri Piia Viitasen (sd.). Wessexin Jaarli on Britannian kuningattaren Elisabet II:n ja prinssi Philipin nuorin lapsi. Hän on kruununperimysjärjestyksessä kahdeksas. Hyötyä palveluksesta Jääkäriprikaatissa palveleva alikersantti Samu Mikael Kangas tapasi jaarlin esitellessään seurueelle puolustusvoimien kalustoa. Hän vaikutti oikein lepposalta ja kyseli paljon, esimerkiksi palveluksen kohokohdista, Kangas sanoo. Pikkuisen jännitti, kun on niin korkea-arvoinen henkilö kyseessä, muttei kuitenkaan hirveästi, hän virnistää. Resurssipula uhkaa kovaa, sillä puolustusvoimien ohella, myös muut valtion laitokset sekä yksityinen sektori tarvitsevat riveihinsä kyberosaajia. Parhaat viedään nopeasti päältä, ja moni suuntaa myös ulkomaille. Sekä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäosaston kyberpuolustussektorin johtaja, Catharina Candolin että Maanpuolustuskorkeakoulun professori, everstiluutnantti Jari Rantapelkonen huomauttavat, että kyberturvallisuuteen olisi vara keskittää enemmän Prinssi seurueineen oli pukeutunut vierailun ajaksi Jääkäriprikaatin tarjoamiin M05 maastovarusteisiin. Pakkasta oli -15 astetta. Kuva: Oskari Friman mutta myös tulevaisuuden sodat ovat aina fyysisen väkivallan käyttöä. Mitään valtiota ei voida valloittaa pelkillä kyberhyökkäyksillä, Rantapelkonen sanoo. taloudellisia resursseja. Nykyisiä resursseja ei ainakaan ole liikaa. Yksityisen sektorin palkkaus houkuttelee varmasti monia, Candolin kommentoi. Kyberpuolustuksen rakentaminen ei vaadi muiden puolustusmuotojen tapaan isoja materiaalihankintoja mutta kyberpuolustuksen taloudellisia tarpeita ei tulisi vähätellä. Asiantuntijaosaaminen on riittävän kyberpuolustuksen kannalta välttämätöntä. Jääkäriprikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Jari Osmosen mukaan jaarlille haluttiin tarjota mieleenpainuva kokemus Lapista ja arktisesta koulutuksesta. Osmonen kertoo, että Jääkäriprikaatin tavoitteena on antaa varusmiehille koulutus Lapin vaativiin olosuhteisiin. Kaupan päälle tulee kuitenkin myös muuta. Varusmiehet omaksuvat kansalaistaitoja ja joissakin kuten autonkuljettajien tapauksissa lisäksi ammatin, Osmonen sanoo. Myös jaarli toivoo, että varusmiehet hyötyvät palveluksessa oppimistaan taidoista. Varusmiehillä ei tietenkään ole valinnanvaraa palvelukseen liittyen, mutta toivottavasti ajanjakso on heille antoisa kokemus, Jaarli sanoo. Toivon, että he kokevat yhteiskunnalleen antamansa panoksen olevan arvokas. Kuva: Tommi Selander

5 ruotuväki 4/ uutiset Sotilasrikosten määrä laski jälleen tähtäimessä Mikä on varusmiehen hiusten oikea mitta? Jukka Isomaa Palveluksen aikana tapahtuneiden sotilasrikosten määrä laski viime vuonna 15 prosentilla vuodesta Rikosten kokonaismäärä vuonna 2014 oli kappaletta kun vuonna 2013 se oli Sotilasrikosten määrä on vähentynyt nyt kahtena peräkkäisenä vuonna. Puolustusvoimien asessorin, varatuomari Tuija Sundbergin kehityssuunta on puolustusvoimien kannalta toivotunlainen. Palvelusviihtyvyyden parantamiseksi on tehty paljon työtä. Varusmiesten motivaatio on selkeästi parantanut ja se näkyy esimerkiksi luvattomien poissaolojen määrän vähentymisenä, Sundberg linjaa. Suurimmat rikosryhmät olivat aiempien vuosien tapaan palvelus- ja poissaolorikokset. Varusmiesten palvelusrikoksia kirjattiin viime vuonna 1355 ja poissaolorikoksia puolestaan Pienemmissä rikoskategorioissa, kuten vartiorikoksissa ja sotilaan sopimattoman käyttäytymisissä tapahtui niin ikään laskua edeltävään vuoteens. Rikosmäärän laskuun vaikuttaa moni tekijä. Ennakkoterveystarkastuksissa tartutaan nykyään myös entistä tarkemmin palveluksen suorittamista mahdollisesti häiritseviin tekijöihin. Perusyksiköihin on myös lisätty kouluttajia, jolloin koulutus on aiempaa kontrolloidumpaa. Juho Mäki-Lohiluoma Puolustusministeriön asettama eettistä opetusta ja sotilasparaatien kenttähartausosuutta tarkastellut työryhmä esittää, että erillisistä kirkollisen alan ja elämänkatsomustiedon oppitunneista luovutaan. Kenttäpiispa Pekka Särkiö pitää työryhmän ehdotuksia hyvinä. Raportin mukaan oppituntien tulee tulevaisuudessa olla tunnustuksettomia, mutta niiden pitäjiksi on suunniteltu pääasiassa sotilaspappeja. Se on herättänyt keskustelua. Minusta raportin ajatus on hyvä, että sodan ja rauhan eettisiä kysymyksiä koskevat oppitunnit ovat kaikille varusmiehille yhteisiä ja sotilaspapit voivat pitää niitä. Tällöin Mikko Ilkko Sotilasrikosten määrä painui nyt ensimmäistä kertaa alle tällä vuosituhannella. Merkittävä seikka on myös, että saapumiserien kotiutumiset tapahtuvat nykyään ennen juhannusta ja joulua, mikä puolestaan vähentää luvattomia poissaoloja ja alkoholiin liittyvien rikosten määrää. Lakimuutos ei vaikuttanut on selvää, että oppitunnit eivät sisällä tunnustuksellisuutta eivätkä Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta suomalaisten vapaaehtoisten sotilaskoulutuksen alkamisesta Saksassa. Hampurin lähellä sijaitseva Hohenlockstedt isännöi Saksan puolustusvoimien kanssa satavuotisjuhlallisuuksia Puolustusvoimat kunnioittaa jääkäreiden perinteitä lähettämällä 120 henkilön osaston juhlallisuuksiin. Siihen kuuluu muun muassa Kaartin soittokunta. Maavoimat vastaa tilaisuuden valmistelusta ja asettaa juhlallisuuksiin jääkärilipun, jääkärijoukkojen perinneliput kunniavartioineen sekä eri puolilla Suomea jääkäriperinteitä vaalivien joukkoyksiköiden varusmiehistä muodostetun lippujoukkueen. Matkan ohjelmaan kuuluu muun muassa historiaseminaari, muistojen marssi, konsertti, seppe- Raportti: eettinen opetus yhteen Kenttäpiispa Pekka Särkiön mukaan sotilaspapeilla on eettisten kysymysten opettamiseen soveltuva yliopistokoulutus. julistusta. Samalla tavoin koululaitoksessa uskonnoton voi opettaa Jääkäreiden 100-vuotisjuhlat Saksassa Kuva: Aku Siukosaari Sekä esitutkintalaki että sotilaskurinpitoa koskeva lainsäädäntö muuttuivat vuoden 2014 aikana. Sundbergin mukaan lainsäädäntömuutoksilla ei pitäisi oilla suoraa vaikutusta sotilasrikosten määrän laskuun, sillä itse esitutkinnan käynnistämiskynnyksessä ei ole tapahtunut muutosta. Tilastointitavan muutoksilla ei siis ole vaikutusta rikoslukumäärän laskuun. Esitutkinnan aloittamiskynnys ja rangaistusten määräämiseen liittyvät seuraamussuositukset ovat tasoltaan aiemman kaltaisia, Sundberg kertoo. Tilastomuutoksen taustalla olevia tekijöitä pyritään vielä tarkemmin selvittämään ja analysoimaan. Sundberg onkin asettanut työryhmän selvittämään selvittämään tilastomuutoksen taustalla olevia tekijöitä. Selvitystyön määräaika on 28. helmikuuta uskontoa tai pappisvihkimyksen saanut opettaja elämänkatsomustietoa, Särkiö huomauttaa. Sotilaspappeja käytetään myös ulkomailla Sotilaspappien käyttäminen eettisen opetuksen antajana on Särkiön mukaan perusteltua. Hänen mukaansa raportista välittyy epäilys siitä, että sotilaspappi ei olisi sopiva opettamaan kaikkia varusmiehiä. Sotilaspapeilla on eettisten kysymysten käsittelyyn soveltuva yliopistokoulutus sekä perehtyneisyys puolustusvoimiin. Siksi ei ole perusteita etsiä sotilaspappeja korvaavia opettajia puolustusvoimien ulkopuolelta. Myös muiden maiden asevoimissa sotilaspapit opettavat eettisiä kysymyksiä, hän sanoo. leen lasku sekä pääjuhla, selvittää osaston johtajana toimiva jalkaväen tarkastaja, eversti Jukka Valkeajärvi. Puolustusvoimien ylimmästä johdosta juhliin osallistuvat puolustusvoimain komentaja ja maavoimien komentaja. Poliittista johtoa edustaa eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Niinistö. Lisäksi juhliin osallistuu jääkäreiden jälkeläisiä, jääkäriperinteiden vaalijoita sekä eri reserviläistoimijoiden edustajia. Ruotuväki uutisoi juhlista verkossa ja painetussa lehdessä. Lisäksi matkaa voi seurata reaaliaikaisesti puolustusvoimien eri verkkokanavilla. Instagram.com/inttielamaa (tunnisteena #jaakarimatka) Facebook.com/puolustus Youtube.fi/puolustusvoimat Kuva: puolustusvoimat Rasmus Arikka Yleinen palvelusohjesääntö sanoo, että miesten hiukset on pidettävä lyhyeksi ja siistiksi leikattuna, puhtaana ja siistiksi kammattuna. Ohje jättää tulkinnan varaa. Varusmiehiä kiinnostaa, kuinka lyhyet hiusten täytyy olla. Pääesikunnan koulutusosastolta vastattiin asevelvollisia askarruttaviin kysymyksiin. Mitä Yleisen palvelusohjesäännön määräys hiusten pituudesta tarkoittaa käytännössä, majuri Ville Kostian? Miesten on pidettävä hiuksia YLPALVO:n ohjeistuksen ja esimerkin mukaisesti. Se ei kuitenkaan velvoita leikkaamaan niin sanottua siilitukkaa. Puolustusvoimissa palkattu henkilökunta tai varusmiesjohtajat eivät saa leikata varusmiehen hiuksia ilman että kyseinen varusmies siihen suostuu. Varusmiesjohtajien tehtäviin ei kuulu varusmiesten hiusten leikkaaminen, ellei siihen ole päälliköltä saatua lupaa. Kuka päättää, ovatko varusmiehen hiukset sopivan mittaiset? uutisia muualta Örö ja Reila uusille käyttäjille Perusyksikössä kurinpitovalta on ensisijaisesti päälliköllä mutta myös vääpelillä. Päällikkö vastaa yksikkönsä palveluksesta, sotilaallisesta kurista ja YLPAL- VO:n määräysten noudattamisesta sekä oikeudenmukaisesta, tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Vääpeli vastaa sisäjärjestyksestä ja käyttää tarvittaessa perusyksikön vääpelille säädettyä kurinpitovaltaa. Upseerikokelaat ja ryhmänjohtajat valvovat, että heidän joukkonsa tai ryhmänsä jäsenet noudattavat palveluksessa ja sen ulkopuolella pukeutumis- ja käyttäytymismääräyksiä ja huolehtivat henkilökohtaisesta siisteydestään. Miten toimitaan, jos hiukset ovat liian pitkät? Yleensä hiukset leikataan yksikössä asianomaisen varusmiehen suostumuksella. Mikäli varusmies ei suostu tähän, esimies käskee leikkauttamaan hiukset omakustanteisesti ensi tilassa esimerkiksi seuraavilla lomilla tai vapaalla. Jos annettua käskyä ei noudata, aloitetaan kurinpitomenettely. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä puolustusvoimat luopui kaikista alueista, joille ei ole käyttöä. Saaristomeren alkupuolella vuoden 2015 alusta ulkopuolisille käyttäjille luovutettaviin kohteisiin kuuluivat Örö ja Reila. Örön linnakesaari ja Reilan harjoitusalue Pyhärannassa tarjostivat molemmat omat haasteensa ennen kuin alueet voitiin luovuttaa uusille käyttäjille, sillä luovutetuille alueille ei saanut jäädä haitta-aineista johtuvia rasitteita. Poistimme Öröstä 35 tonnia painekyllästettyä puuta, 25 tonnia metallia ja 10 tonnia lajittelemattomaksi kelpaamatonta kaatopaikkajätettä. Hanke kesti kuukauden ja sen suunnitteluunkin meni kolme kuukautta, kertoo operaatiota johtanut yliluutnantti Tommi Tammero. Laivaston sanomat Haketuslinjalta löytyi tykin ammus Stora Enson Veitsiluodon tehtaalta Kemissä on löytynyt räjähtämätön tykinammus. Tehtaan tiedotuspäällikkö Taisto Saaren mukaan metallinpaljastin tunnisti ammuksen puupöllin sisästä. Pöllin kyljestä löytyi räjähtämätön tykinammus. Kyseessä oli puolentoista litran limukkapullon kokoinen ammus. Metallinilmaisin onneksi toimi ja pysäytti ammuksen etenemisen. Prosessinhoitaja tunnisti esineen ammukseksi ja otimme yhteyden hälytyskeskukseen. Noin viisimetrinen tukki piti sahata ensin kahtia, jotta saimme ammuksen kunnolla esille. Illalla paikalla kävi myös puolustusvoimien väkeä ja vei ammuksen pois, Saari kertoo. Saari arvelee, että ainakin 70 vuoden ikäinen puu on päätynyt tehtaalle itärajan tuntumasta Merivoimat ei tilaa aluksia Helsingin telakalta Helsingin telakka ei todennäköisesti tule saamaan tilauksia, kun merivoimat tilaa uusia sota-aluksia. Useat Hufvudstadsbladtin haastettelemat lähteet kertovat, että aluksia ei voida rakentaa Helsingissä telakan venäläisomistuksen vuoksi. Emme ole keskustelleet heidän [Helsingin telakan] kanssa, emmekä keskustele, toteaa merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali Juha Vauhkonen Laivue 2020-hankkeen tilanteesta. Hankkeella pyritään korvaamaan Suomen käytöstä poistuvat alukset uudemmilla sota-aluksilla. Myös puolustusministeriön virkamieslähteet ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) ovat todenneet, että Helsingin telakkaa tuskin voidaan valita alusten rakennuspaikaksi, koska sen omistaa venäläinen valtionyhtiö United Shipbuilding Corporation, USC. Hufvudstadsbladet 6.2. Toimittanut Joel Kontiainen

6 6 maailmalla ruotuväki 4/2015 lyhyesti Ranska netissä Isisiä vastaan Ranskan asevoimat on perustanut ammattimaisesti toimivan nettijoukon, joka taistelee Isisin verkkopropagandaa vastaan. Viestintäjoukko perustettiin Isisiä vastaan, joka houkuttelee ranskalaismuslimeja riveihinsä. Isisillä on kokonaisvaltainen viestintästrategia, ja me olemme yhä paikallislehtitasolla, sanoi sotilaslähde Le Monde -lehdelle viime syksynä. Ranskasta on lähtenyt jopa muslimia Irakiin tai Syyriaan, ja monet heistä ovat päätyneet Isisin mukaan. Uusi solu yrittää estää lähtijöitä, koska Ranskassa pelätään radikalisoituneiden iskua myös kotimaassa. (hs.fi, 7.2.) PLo Norjan puolustusvoimien video leviää Facebookissa Norjan puolustusvoimien video Minus fem on saavuttanut yhteisöpalvelu Facebookissa puolen miljoonan katselukerran rajan. Määrä on kunnioitettava, sillä video on norjankielinen. Video käsittelee vuosia , jolloin Norja oli natsien miehittämä. Norjan puolustusvoimien mukaan video on suunnattu nuorille ja sillä pyritään herättämään ajatuksia perustuslain merkityksestä. On todella hauskaa, että niin moni on nähnyt videon, mediakeskuksen päällikkö Tom Ovind iloitsee Norjan puolustusvoimien verkkosivuilla. (Video on nähtävillä norjankielisillä verkkosivuilla osoitteessa mil.no.) JMä-L Venäjän pommikoneet häiritsivät siviililentoja Lähellä Britannian ilmatilaa Englannin kanaalin yllä lentäneet venäläiset ydinpommitajat haittasivat siviililentoja tammikuun lopulla. Britannian ilmailuviranomaisten mukaan siviililiikennettä jouduttiin ohjaamaan uudelleen törmäysvaaran vuoksi. Venäläiskoneiden vuoksi Britannia määräsi Typhoonhävittäjiä nousemaan ilmaan. Venäjän Lontoon-suurlähettiläältä on pyydetty selvitystä siitä, miksi kaksi sotilaskonetta lensi Englannin kanaalissa Britannian ilmatilan lähellä. Maa on jo aiemmin esittänyt huolensa maan rajojen tuntumassa lentävistä koneista. (Reuters, YLE 29.1.) AJu USA tuhoaa sinappikaasuvarastonsa Yhdysvallat tuhoaa maaliskuussa suurimman jäljellä olevista kemiallisten aseiden varastoistaan. Coloradon osavaltiossa sijaitsevassa Pueblon varastossa on yhteensä tonnia vanhentunutta sinappikaasua, joka oli ensimmäisessä maailmansodassa käytetyin taistelukaasu. Sinappikaasu polttaa silmien limakalvot, synnyttää iholle rakkuloita ja tulehduttaa hengitystiet. Pahimmillaan se voi johtaa kuolemaan. Kansainvälinen sopimus vuodelta 1997 kieltää kemiallisten aseiden tuotannon, käytön ja varastoinnin. (ABC news 4.2.) RAr Naton korotukset ovat epätodennäköisiä Naton jäsenmaat ovat sitoutuneet kuluttamaan asevoimiinsa kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan. Ulkopoliittisen instituutin Teija Tiilikaisen mukaan Etelä-Euroopan valtiot eivä koe tarvetta korotuksiin. Mika M. Niskanen Pauli Loukola Yhdysvaltojen asevoimat astui uudelle aikakaudelle, kun sen merivoimat otti käyttöön ensimmäisen lasertykkinsä. Persianlahdella liikkuvan USS Poncen kannella on prototyyppi LaWS (Laser Weapon System) -tykki, jota on tarkoitus kokeilla vuoden ajan vesistöillä operatiivisessa käytössä. Lasertykillä torjutaan lähestyviä veneitä tai lennokkeja. Laser pystyy tuhoamaan tai sokeuttamaan uhkaavan laitteen toiminnan. Sen vahvuus on, että tykkiä ei tarvitse ladata ammunnan aikana ja yhden ammuksen arvioitu hinta on vain noin 0,5 euroa. Luxemburg käyttää Naton jäsenmaista vähiten bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Naton vara-apulaispääsihteeri Jonathan Parish sanoo, että Naton jäsenmaiden puolustusmenojen korotusten toteutuminen vaatisi ennen kaikkea poliittista tahtoa. Asevoimia seuraavan sivusto Jane'sin mukaan USS Poncessa on 30 kilowatin laser. Ensi vuoden aikana Yhdysvaltojen on määrä rakentaa kilowatin laserase. Tulevaisuudessa robotteja ja automatisaatiota Tulevaisuuden sodankäyntitapojen tutkimukseen paneutuva Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Jari Rantapelkonen kertoo, että laserteknologiassa seuraava askel on kehittää entistä tarkempia ja tehokkaampia aseita. Uusista aseteknologioista on Naton jäsenmaat sitoutuivat viime syyskuun Walesin kokouksessa käyttämään vuosittain kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihinsa vuoden 2024 syyskuuhun mennessä. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi tavoitteeseen pääsemistä epätodennäköisenä. Julkisten varojen käyttö on tiukalla, liikkumavara on pieni ja työttömyys kasvaa. On paljon muutakin, mihin valtiot haluavat laittaa varoja, Tiilikainen pohtii. Vuonna 2013 vain neljä Naton jäsenmaata ylsi tavoitteen tasolle: Yhdysvallat (4,4 prosenttia), Iso- Britannia (2,4 prosenttia), Kreikka (2,3 prosenttia) ja Viro (kaksi prosenttia). Sen sijaan Unkari, Espanja, Latvia, Liettua ja Luxemburg satsasivat asevoimiinsa alle prosentin bruttokansantuotteestaan. Naton kansainvälisen sihteeristön puolustuspolitiikan ja suunnittelun osaston vara-apulaispääsihteeri Jonathan Parish uskoo, että tavoite toteutuu pitkällä aikavälillä. Kun talous palautuu ja valtioiden bruttokansantuotteet alkavat kasvamaan, tulemme näkemään myös puolustusmenojen kasvavan, Parish arvioi. Hän kuitenkin kokee, että jäsenmaiden puolustusmenot saattavat aluksi laskea puolustusbudjetit vuodelle 2015 on tehty ennen Walesin kokousta ja Euroopan nykyinen taloudellinen tilanne heikentää halua korotuksiin. Tiilikainen uskoo, että osa jäsenmaista saattaa korottaa puolustusmenojaan Euroopan kiristyneen turvallisuuspoliittisen tilanteen takia. Hänen mukaansa esimerkiksi Etelä-Euroopan valtiot eivät kuitenkaan näe Ukrainan kriisiä itselleen yhtä vakavana kuin Itä- ja Keski-Euroopan maat. Maiden, joilla ei ole uhkakuvaa historiasta, on vaikea perustella puolustukseen satsaamista talouskriisin aikana, Tiilikainen sanoo Myös Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg uskoo, että Ukrainan kriisi kannustaa, joitakin Naton jäsenmaita lisäämään määrärahoja puolustukseen. Hän kuitenkin kokee, että korotusten tekeminen on kautta linjan epätodennäköistä. Naton paine ei ole niin suuri, että se saisi sinällään tekemään muutoksia, Forsberg uskoo. Vastuu halutaan jakaa vaikea varmuudella sanoa, mutta esimerkiksi kogniiivi,- nano,- geeni -ja informaatioteknologia ovat alueita, joilla tapahtuu ja jotka vaikuttavat tulevaisuuden aseisiin. Lähitulevaisuudessa asejärjestelmiin vaikuttavat teknologiat näkyvät kyberin, robottien ja automaation sekä autonomisuuden lisääntymisenä. Tärkein syy Walesin kokouksessa tehdyn sitoumuksen takana on tasapuolisuus. Esimerkiksi Yhdysvaltojen puolustusmenot bruttokansantuotteeseen suhteutettuna ovat huomattavasti suuremmat kuin muiden jäsenvaltioiden. Uskon, että kaikki Naton jäsenet kokevat, että puolustusmenojen osuus pitää olla reilu kaikkia kohtaan, Parish sanoo. Tiilikainen kokee kyseen olevan osaltaan siitä, että Yhdysvallat haluaa vähentää vastuitaan. Valtio on pyrkinyt saamaan muita Naton jäsenvaltioita nostamaan puolustusmenojaan aktiivisesti kylmän sodan päättymisen jälkeen. Yhdysvallat saattaa nykyisin katsoa, että Eurooppa on valmiimpi ottamaan vastuuta puolustuksestaan myös taloudellisesti, Tiilikainen pohtii. Parish ei puolestaan usko, että muiden jäsenmaiden puolustusmenojen korottaminen vaikuttaisi Laserase on jo käytössä Yhdysvalloissa Laseraseella voidaan lamauttaa tai tuhota vihollisen elektro-optisia laitteita ja sensoreita. USS Ponce -aluksen kannella olevaa lasertykkiä ei tarvitse ladata ammunnan aikana, joten se on todella tehokas. Yhdysvaltoihin. Hän korostaa, että kaikki jäsenmaat päättävät lopulta itse puolustusmenojensa tasosta ja muistuttaa, että Yhdysvaltojen puolustusvastuut ovat maailmanlaajuisia. Parishin mukaan tärkeä syy puolustusmenojen korottamisen taustalla on tasapuolisuuden lisäksi laaja piiri turvallisuushaasteita, joihin hän laskee Ukrainan kriisin lisäksi muun muassa Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan tilanteet sekä terrorismin. Jos kaikki Naton jäsenmaat käyttäisivät noin kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen, näihin vaatimuksiin olisi helpompi vastata, hän sanoo. Useat valtioista, jotka eivät yllä tavoitteeseen liittyivät Natoon kylmän sodan päättymisen jälkeen. Kahden prosentin tavoite on määritelty Naton ohjesäännöissä. Kuvat: Aku Siukosaari Kuva: Yhdysvaltain merivoimat

7 ruotuväki 4/ reportaasi Kuvat: Aku Siukosaari Rajavartiolaitoksen kopteri laskeutuu matkavauhtiaan kulkevalle Tallink Starille. Hälytystilanteessa laiva hidastaisi ja kääntyisi taatakseen kopterille edulliset tuuliolot. Rajan kopterilla Tallinkille Vartiolentolaivue vastaa laajasta joukosta viranomaistehtäviä. Laivueen meripelastuskopteri on ilmassa parhaimmillaan kymmenessä minuutissa. Juho Mäki-Lohiluoma Lumi nousee valkoiseksi savuverhoksi taivaalle kiipeävän helikopterin ympärillä Helsinki-Malmin lentokentällä. Meneillään on Vartiolentolaivueen harjoitus. Vartiolentolaivue on Rajavartiolaitoksen lakisääteisen lentotoiminnan toteuttava hallintoyksikkö. Sen päätehtävä on rajojen valvonta maalla ja merellä, mutta laivue ylläpitää myös jatkuvaa meripelastusvalmiutta kolmella paikkakunnalla. Helsingissä, Rovaniemellä ja Turussa sijaitsevat päivystävät meripelastuskopterit saadaan virka-aikoina ilmaan jopa kymmenessä minuutissa. Virka-aikojen ulkopuolella aikaa kuluu noin tunti. Vartiolentolaivueen komentaja, eversti Antti Pesari kertoo, että valmiutta voidaan myös säädellä joustavasti. Jos esimerkiksi on heikot jäät keväällä ja tulee kauniita ulkoilupäiviä, niin silloin meillä on koneet tukikohtavalmiudessa ja lähteminen tapahtuu tarvittaessa kymmenessä minuutissa. Valmiutta on kehitetty viime vuosina paljon ja olemme aika tyytyväisiä siihen tasoon, jolla se nyt on. Valtionhallinnon säästötoimet ovat kuitenkin näkyneet myös Vartiolentolaivueen toiminnassa. Lentotunteja on leikattu noin kymmenen prosenttia. Pesarin mukaan resurssit on nyt säädetty minimitasolle. Pimeälentäminen on haasteellista Tänään kukaan ei ole merihädässä, mutta miehistön taitoja täytyy ylläpitää jatkuvalla harjoittelulla. Harjoituksen kohteeksi on valittu Helsingistä Tallinnaan seilaava autolautta Tallink Star. Majuri Mikko Paihon johtamaan nelihenkiseen miehistöön kuuluu perämies, mekaanikko ja pintapelastaja. He ovat juuri aloittaneet yleensä noin 2 6 päivää kestävän päivystysvuoronsa. Kopterin noustessa matkalentokorkeuteensa on luonnonvalo siirtynyt jo länteen, mutta lähes avomerelle ehtinyt Tallink Star loistaa kirkkaana. Kopteri lähestyy kohdettaan vakaasti, vaikka tuulen nopeus lähentelee kymmentä metriä sekunnissa. Laivan kannella sijaitsevan laskeutumisalustan päällä miehistö tempaisee kopterin molemmat takaovet auki. Viimeiset metrit hoidetaan tiimityönä: kapteeni lentää, perämies avustaa ja hoitaa kommunikaation, takana pintapelastaja ja mekaanikko neuvovat kopterin kohteeseensa. Tällä kertaa sisäradiossa on hiljaista, sillä laivalaskeutumiset hoituvat rutiinilla. Mikko Paiho on lentänyt Rajavartiolaitoksen koptereita jo kaksikymmentä vuotta. Silti pitää olla aina tarkkana, kun laivalle laskeudutaan. Siinä on kuitenkin aika paljon tavaraa laskeutumisalustan ympärillä. Pimeä ja huono sää tietysti aina lisäävät haastetta, Paiho sanoo. Siirrymme kopterista laivan kannelle seuraamaan harjoitusta. Ohjelmassa on vielä kolme laskeutumista, joista kahdessa perämies ja kapteeni vaihtavat rooleja. Sen jälkeen laskeudutaan vielä kertaalleen luodolle avomerellä. Virka-apulaivue Luonnonvalo on jo siirtynyt länteen, mutta lähes avomerelle ehtinyt Tallink Star loistaa kirkkaana. Eversti Antti Pesari kiittelee laivueen huoltotoimintaa, joka pitää koptereiden käyttöasteen korkeana. Meteli on korviahuumaava, kun kaksimoottorinen A/AB 412 nousee ilmaan. Roottoreiden ilmavirtaa tuskin erottaa avomereltä puskevasta viimasta, mutta kopteri ei pyöri tai poukkoile. Poliisilla ja pelastuslaitoksella ei ole omaa kopterikalustoa, joten Vartiolentolaivue vastaa ydintehtäviensä lisäksi myös muiden viranomaisten tarpeisiin tehtävästä lentotoiminnasta. Henkilöstöltä se vaatii ammattitaitoa ja koptereilta monipuolista kalustoa. Niiden pitää pystyä muun muassa pelastamaan hukkuvia, sammuttamaan metsäpaloja, etsimään kadonneita ja kuljettamaan poliisin erityisryhmä terrorisminvastaiseen operaatioon. Vartiolentolaivueen kaikista lentotunneista noin kymmenen prosenttia on virka-apuhälytyksiä. Määrä on nousussa ja osuus lähes yhtä suuri kuin meripelastuksella. Ylivoimaisesti isoimman siivun tunneista haukkaa kuitenkin rajavalvonta, jota tehdään merialueella pääosin Dornier-valvontalentokoneilla ja maarajalla kevyemmällä A119- helikopterilla, osin myös Euroopan Unionin Frontex -yhteistyön puitteissa. Antti Pesari arvioi viranomaisyhteistyöllä saatavien hyötyjen olevan merkittäviä. Näin syvälle vietynä tämänkaltainen malli on poikkeuksellinen. Kansainvälisesti on melko tavallista, että esimerkiksi poliisi- ja meripelastustehtäviin on erillinen kopterikalusto. Tehtävämäärät Tallink Starin valot värjäävät mainingit kullankeltaisiksi talvisella Suomenlahdella. jäävät näillä koneilla melko pieniksi ja resurssia käyttämättä, Pesari sanoo. Suomessa meidän tehtävämäärä, joka on noin 700 tehtävää kolmea yksikköä kohden, ei ole vielä mitenkään suuri. Olisi varaa tehdä vielä enemmänkin, eli käyttämätöntä resurssia on tällä puolella. Tallink Star pääsee jatkamaan kohti Tallinnaa aikataulussa ja kiittää radiossa kopterimiehistöä. Pian vaahtopäinen Suomenlahti ja iltavalaistu Helsinki jäävät taakse. Malmilla Mikko Paihion miehistö parkkeeraa kopterinsa lähes millintarkasti sitä odottavalle lavetille. Heille tämä oli ilta muiden joukossa.

8 8 LAPSISOTILAAT ruotuväki 4/2015 LAPSET SODAN VÄLINEINÄ Lapsisotilaita on maailmalla noin He osallistuvat aseellisiin konflikteihin ainakin neljällä mantereella. He tappavat ja tulevat tapetuiksi. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) määritelmän mukaan lapsisotilas on alle 18-vuotias, joka on liittynyt asevoimiin tai aseelliseen konfliktiin joko vastentahtoisesti tai vapaaehtoisesti. Suurin osa lapsisotilaista taistelee ääriryhmien riveissä, mutta heitä käytetään myös valtioiden virallisissa asevoimissa. Kaikki lapsisotilaat eivät kanna asetta ja taistele rintamalla, vaan monet toimivat erilaisissa huolto- ja tukitehtävissä. He laittavat ruokaa, siivoavat tai toimivat esimerkiksi kantajina, ja heitä käytetään usein tiedustelijoina sekä vakoojina. Moni lapsisotilas joutuu myös seksuaalisen väkivallan kohteeksi sukupuoleen katsomatta. Vaikka kansainväliset sopimukset, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimus, kieltävät alaikäisten pakottamisen asevoimiin ja aseellisiin konflikteihin, lapsisotilaiden käyttö on yleistä. Arviot vaihtelevat kymmenistä tuhansista jopa kolmeensataan tuhanteen. Lasten oikeuksia puolustava Unicef arvioi lapsisotilaita olevan noin Lapsisotilaita käytetään monissa kehittyvissä maissa Lähiidässä, kuten Syyriassa ja Afganistanissa sekä ympäri Afrikkaa. Lisäksi heitä käytetään Etelä- Amerikassa ja Aasiassa esimerkiksi Nepalissa. Tällä hetkellä mahdollisesti myös Ukrainassa taistelee alaikäisiä sotilaita. Yhteistä lapsisotilasongelmasta kärsiville maille on köyhyys, epätasa-arvo ja poliittinen epävakaus. Esimerkiksi Nigerian pohjoisosissa asuu noin 90 prosenttia maan köyhästä väestöstä, joista kaksi kolmasosaa lapsista ei käy koulua. Maan varakkaammissa kaakkoisosissa vain viisi prosenttia lapsista jää koulujen ulkopuolella. Ei ole sattumaa, että lapsisotilasongelma korostuu juuri Pohjois-Nigeriassa. Kehittyvissä maissa on alhainen koulutustaso, eikä lapsilla välttämättä ole kykyä ajatella tekojensa seurauksia. Lapset ovat helposti aikuisten manipuloitavissa, jos he eivät itse pysty arvioimaan, onko asevoimiin liittyminen kannattavaa. Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki sanoo lasten olevan asevoimille halpaa työvoimaa, koska heille ei tarvitse maksaa palkkaa yhtä paljon kuin aikuisille. Jos käytän raadollista ilmaisua, lapset ovat ehtymätön luonnonvara, Hetemäki toteaa. Karu ilmaisu osuu oikeaan: kehittyvien maiden väestöstä jopa puolet on lapsia. Ihmiskilpiä ja pommeja Liberiassa entisiä tyttösotilaita tutkinut valtiotieteiden maisteri, Turun yliopiston tohtorikoulutettava Leena Kotilainen huomauttaa, että lasten käyttäminen sotilaina on kätevää. Tämä johtuu aikuisten luontaisesta tavasta toimia lasten kanssa. Jos aikuinen näkee lapsen, ensimmäinen ajatus ei ole ampua, vaan suojella lasta. Näin lapsisotilas saa tilaisuuden ampua ensin, Kotilainen kuvailee. Kotilainen kertoo, että Liberian sisällisodissa ja 2000-luvuilla nuorten tyttöjen seksuaalista vetovoimaa käytettiin hyväksi vihollisten houkuttelussa. Lapsisotilaita käytetään yleisestikin syötteinä ja ihmiskilpinä, joihin taistelukentän ensimmäiset luodit osuvat säälittä. Erityisesti tyttölapsia on viime vuosina käytetty myös pommi-iskuissa. Hetemäki painottaa, että itsensä räjäyttäneistä marttyyrilapsista ei pidä puhua itsemurhapommittajina, sillä he eivät ole pommittajia eivätkä tee itsemurhaa. He ovat ihmispommeja. Tyttöjen käyttäminen on hyvin pelottavaa, sillä kukaan ei osaa epäillä pientä tyttöä. Se on tehokas tapa kylvää kauhua, kun kukaan esimerkiksi torilla ei osaa aavistaa, mistä suunnasta pommi tulee, Hetemäki sanoo. Viime vuosikymmeninä on tietoisesti kitketty asennetta, jonka mukaan vain ase kädessä rintamalla kulkevat lapset ovat sotilaita. Esimerkiksi pommeina käytettävät ovat myös lapsisotilaita. Heistä nuorimmat ovat alle kymmenvuotiaita. Pojat ovat fyysisesti hieman tyttöjä vahvempia, mikä selittää sen, että he ovat enemmän rintamalla. Se näkyy myös mediassa: valokuvatut lapsisotilaat ovat useimmiten aseistettuja poikia. Tampereen yliopiston tutkijatohtori, psykologian dosentti Kirsi Peltonen sanoo, että lapsisotilaaksi joutuminen on äärimmäisen traumaattinen kokemus. Lapsille jää teoistaan usein häpeän ja syyllisyyden tunteita, mikä saattaa vaikuttaa heidän kehitykseensä. Peltosen mukaan sotaan liittyy paljon kokemuksia, joista Jos aikuinen näkee lapsen, ensimmäinen ajatus ei ole ampua, vaan suojella lasta. jo yksikin olisi potentiaalinen järkyttämään lapsen kehitystä pitkällä aikavälillä. Tällaisessa tilanteessa häiritään koko lapsen normaalia kehitystä. Lapselle ei jää aikaa eikä voimavaroja toteuttaa ikäkaudelleen tyypillisiä kehitystehtäviä, kun voimavarat ovat uhasta ja pelosta selviytymisen käytössä, Peltonen sanoo. Peltonen kuitenkin muistuttaa, että vakavistakin traumoista voi toipua, mutta se vaatii tukevan ympäristön ja ammatillista hoi-

9 ruotuväki 4/2015 LAPSISOTILAAT 9 toa. Esimerkiksi Sudanissa ja Ruandassa lapsisotilaiden hoidossa on saatu lupaavia tuloksia niin sanotulla narratiivisella altistusterapialla, jossa keskitytään käsittelemään traumatisoivia kokemuksia. Syy ja seuraus Suuri osa lapsista kaapataan aseryhmien palvelukseen, mutta joskus myös omat vanhemmat lähettävät lapsiaan sotimaan perheen, suvun tai kylän kunnian puolesta. Lapsille syötetään erilaisia tarinoita siitä, kuinka tappamalla vihollisheimoon tai -ryhmään kuuluvia jäseniä pääsee taivaaseen ja pelastuu. Aikuiset ovat lapsille auktoriteetti ja heidän sanaansa luotetaan. Leena Kotilainen kertoo, että hänen haastattelemistaan 130 Liberian entisistä tyttösotilaista pakotettuja oli lähes 70 prosenttia. Toisaalta lapset saattavat liittyä vapaaehtoisesti aseellisiin konflikteihin kostaakseen lähiomaisen kuoleman. Osa liittyy aseellisiin joukkoihin myös ikätovereiden esimerkistä. Ase kädessä esiintyvät nuoret sotilaat voivat herättää muissa lapsissa ihailua ja kunnioitusta. Heihin halutaan samaistua. Lasten sieppauksiin kotoa ja koulusta on vaikea varautua. Keniassa paikallisissa kylissä on kokeiltu niin sanottuja suojelurinkejä, eli kaikki lapset on sijoitettu samaan vartioituun paikkaan yöksi. Kuitenkin esimerkiksi Nigeriassa Boko Haram -terroristijärjestö sieppasi viime vuonna arvaamatta yli 200 koulutyttöä, jotka pakotettiin osallistumaan hyökkäyksiin ja kantamaan aseita. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin raportin mukaan näitä kaapattuja tyttöjä käytettiin myös seksuaalisesti hyväksi sekä pakkonaitettiin. Vaikka enemmistö lapsisotilaista ajautuu aseellisiin selkkauksiin pakotettuna, asevoimat saattaa olla lapsille myös tapa selviytyä. Äärimmäisen köyhyyden kierteessä painiville asevoimat tarjoaa tiettyä turvaa ja useimmiten ainakin säännöllisen ruuan. Lapsia myös lahjotaan liittymään asevoimiin. Heille luvataan esimerkiksi rahaa, vaatteita tai huumeita, jotka ovat hyviä houkuttimia köyhille lapsille. Näin lapset tekevät itse liittymispäätöksensä. Mutta ovatko vapaaehtoiset lapset oikeasti vapaaehtoisia? Inka Hetemäki sanoo, että joillekin lapsille sotiminen on elinkeino ja pakon sanelema ratkaisu. Kotilainen puolestaan vastustaa ajatusta siitä, että lapset nähdään pelkästään uhreina. Osa lapsista on saattanut joutua sotaan olosuhteiden pakosta, mutta se ei ole yksin syy lapsisotilasongelmaan. Myös lapset voivat olla pahantekijöitä. Jotkut ovat kuvanneet mielenkiintoisesti, miten sotavoimissa oleminen tekee psykologisen muutoksen: Pikkuhiljaa aletaan pitää normaalina asioita, jotka eivät ole normaaleita siviiliihmisille. Esimerkiksi kaupan ryöstäminen ja julman väkivallan tekeminen voidaan nähdään oikeutettuna, Kotilainen sanoo. Lasten ensimmäiset väkivallan teot ovat usein pakotettuja, mutta myöhemmin tilanne normalisoituu. Psykologi Kirsi Peltonen vahvistaa Kotilaisen päätelmiä. Jos lapsi kasvaa väkivaltaiseen ympäristöön, hän voi alkaa pitää sitä normaalina, jopa Joillekin lapsille sotiminen on elinkeino ja pakon sanelema ratkaisu. palkitsevana. Mikä sitten on syyn ja seurauksen välinen suhde? Kotilainen muistuttaa, että Suomessa sattuneiden kouluampumisten taustalta on löydetty tekijöitä yhdistäviä elementtejä muun muassa yksinäisyydestä ja kiusaamisesta, mutta silti ei voida tehdä johtopäätöstä, että kaikki yksinäiset tai kiusatut ovat kouluampujia. Lapsisotilaat saattavat joutua sotaan olosuhteiden pakosta, mutta osa väkivallan teoista on heidän omiaan. Vaikka osa lapsisotilaista on vasta seitsenvuotiaita, suurin ikäryhmä koostuu vuotiaista lähes aikuisista nuorista. LIBERIAN TYTÖT Afrikan länsirannikolla Liberiassa on viime vuosikymmenten aikana käyty kaksi sisällisotaa. Tyytymättämyys vallitseviin oloihin sai liikkeelle kapinallisjoukot, ja maa ajautui ensimmäiseen sisällissotaan vuonna Se päättyi vajaa kymmenen vuotta myöhemmin, mutta vuosituhannen vaihteessa maassa syttyi uusi sota. Arvioiden mukaan Liberian sisällissodissa taisteli kymmeniä tuhansia lapsisotilaita, joista jopa puolet olivat tyttöjä. Koko maailmaa koskevan arvion mukaan lapsisotilaista on tyttöjä noin 40 prosenttia. Kuten muuallakin suurin osa Liberian tyttösotilaista palveli sota-aikana erilaisissa tukitehtävissä. Toisaalta monet nuoret tytöt ylenivät etulinjan taistelijoiksi ja jopa komentajiksi. Komentajat olivat eri kokoisten joukkueiden johtajia, joiksi valikoituivat fyysisesti vahvimmat ja henkisesti sitkeimmät lapset. Komentajaksi edenneet tytöt olivat arvostettuja taistelijoita, mikä paransi heidän sosiaalista asemaansa yhteisössä. Komentajat johtivat muita lapsia, mutta myös aikuisia miehiä ja naisia. Tyttösotilaita tutkinut Leena Kotilainen kertoo esimerkin 12-vuotiaasta tytöstä, joka johti aikuisista miehistä, naisista ja lapsista koostuvaa sodanajan joukkoa. Tytön käskyvallassa oli parhaimmillaan lähes 200 ihmistä, jotka kyseenalaistamatta tappoivat lapsen käskystä. Lapsisotilaat ja erityisesti tukitehtävissä olevat tytöt ovat usein väkivallan kohteina. Kotilainen kuitenkin kertoo, että kun tyttö Liberiassa yleni taistelijaksi ja sai aseen käteensä, asenteet muuttuivat. Rintamalla taistelleet tytöt joutuivat epätodennäköisemmin esimerkiksi seksuaalirikosten uhreiksi. Muistan jutelleeni yhdelle liberialaiselle kenraalille, jolta kysyin, mitä eroa on mies- ja naiskomentajalla. Vanha herrasmies purskahti nauruun ja sanoi: Komentaja on komentaja, ei sukupuolella ole väliä. Kotilainen korostaa, että komentajaksi valittiin omien ansioiden perusteella ja tehtäviin pääsivät vain kaikkein sinnikkäimmät. Tutkimustyössään Kotilainen on havainnut, että usein komentajaksi edenneet tytöt ovat pystyneet parhaiten sotien jälkeen rakentamaan elämänsä uudelleen. Tuntuu siltä, että sodan aikana ylempiin tehtäviin on valikoitunut henkisesti vahvoja ihmisiä. Monet heistä ovat pystyneet hyvin rajallisista resursseista huolimatta rakentamaan jonkinlaisen verkoston ympärilleen. Nykyään heillä ei ehkä ole kuin pieni kauppa slummissa, mutta se on paljon enemmän kuin monella muulla. Reilu kymmenen vuotta sotien päättymisen jälkeen monet liberialaisnaiset, entiset tyttösotilaat, ovat huumekoukussa tai heidät on tuomittu ikuiseen köyhyyteen. Vaikka melko moni on saanut jonkinlaisen koulutuksen, pääkaupunki Monrovian likaisissa ja ahtaissa slummeissa asuvat naiset joutuvat usein elättämään itsensä ja perheensä prostituutiolla. ULKOASU: Eetu Lehmusvaara TEKSTI: Rasmus Arikka

10 10 kentällä ruotuväki 4/2015 lyhyesti Ruutitehtaasta tuli kannattava Vuosi sitten pohjoismaisen Nammon omistukseen siirtynyt Vihtavuoren ruutitehdas tuotti viime vuonna voittoa puoli miljoonaa euroa. Samalla tehtaan liikevaihto kasvoi viidenneksen. Tehdas oli toiminut tappiollisesti edelliset kuusi vuotta. Kahtena edellisenä vuonna tappiota oli tehty vuosittain neljän miljoonan euron edestä. Nammo Lapuan toimitusjohtaja Raimo Helasmäen mukaan tulosta kasvattivat etenkin toimitukset Ranskan armeijalle sekä jälleenlatausruutien myynnin kasvu. Lisäksi Huoltovarmuuskeskuksen tekemät investoinnit vaikuttivat merkittävästi, Helasmäki sanoo. MNi Pohjoismailla yhteistä koulutusta Turussa on käynnissä Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan erikoisjoukkojen yhteinen lääkintäkoulutus. Sen tavoitteena on antaa lääkintäaliupseereille edellytyksiä hoitaa loukkaantuneita tai sairastuneita sotilaita jopa parin vuorokauden ajan taisteluolosuhteissa. Lääkintäkoulutus liittyy Pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön. Lääkintäeversti Matti Lehesjoki kertoo, että koulutus kestää yhteensä viisi kuukautta. Suomen vastuulla on opettaa yleisimpien sairauksien tunnistamista ja hoitamista. Kurssilla tutustutaan myös ääriolosuhteissa tarvittaviin taitoihin. AJu Rami Kilpi on vuoden turvallisuuden tekijä Puolustusvoimat palkitsi 9. helmikuuta Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen turvallisuuspäällikkön, majuri Rami Kilven Vuoden turvallisuuden tekijä - kiertopalkinnolla. Kilpi osallistui vuodenvaihteessa perustetun logistiikkalaitoksen turvallisuustoimialan suunnitteluun. Palkinnon perusteissa Kilvellä kehutaan olevan kyky löytää toimivia ratkaisuvaihtoehtoja toimialansa ongelmiin. Tunnustus tuntuu erittäin hyvältä. Näen, että se on osoitettu koko työryhmälle ja sektorille, sillä näitä asiota on tehty porukalla, Kilpi kiitteli. JKon Haku naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen on päättymässä Vapaaehtoiseen asepalvelukseen haluavien naisten on jätettävä hakemus palvelukseen pääsystä oman alueensa aluetoimistolle maaliskuun alkuun mennessä. Hakemuksen on oltava perillä viimeistään 2. maaliskuuta. Naiset voivat hakea molempiin vuoden 2016 saapumiseriin sekä vuoden 2015 kesän saapumiserään. Naiset voivat hakea myös erikoisjoukkoihin. Hakijoilta edellytetään palveluksen alkaessa vuoden ikää sekä sotilaskoulutukseen sopivia henkilökohtaisia ominaisuuksia ja terveydentilaa. Viime vuonna vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki ennätykselliset 818 naista. JKon Erikoisjoukoista upseeriksi Laskuvarjo- ja erikoisrajajääkäreiden reserviupseerikurssi järjestetään ensimmäistä kertaa yhdessä. Suuri osa erikoisjoukkojen reserviupseereista tähtää sotilasuralle. Juho Mäki-Lohiluoma Utin jääkärirykmentti järjestää tänä vuonna ensimmäistä kertaa yhteisen reserviupseerikurssin laskuvarjo- ja erikoisrajajääkäreille. Reserviupseerikurssi on jo 25. Utin jääkärirykmentille, mutta ensimmäinen yhdessä Rajavartiolaitoksen alaisen Raja- ja merivartiokoulun kanssa. Erikoisrajajääkäreiden reserviupseerikurssi on aiemmin järjestetty Reserviupseerikoulussa Haminassa. Laskuvarjojääkärikomppanian päällikkö, kapteeni Antti Heinola ja erikoisrajajääkärikomppanian kouluttaja, yliluutnantti Joni Hurppu kertovat, että 14-viikkoisesta kurssista viisi viikkoa järjestetään yhdessä. Jäljelle jäävät yhdeksän viikkoa käytetään erilliskoulutukseen kummassakin yksikössä. Kurssi on suunniteltu niin, että yhdessä suoritettavien viikkojen asioita päästään harjoittelemaan kotiyksikössä omien johdettavien kanssa. Yhteinen koulutus sisältää muun muassa johtamistaitoa, taktiikkaa ja tehtävänsuunnittelua, joka on iso painopistealue, Antti Heinola sanoo. Yhteinen koulutus antaa vertailupohjaa kolumni Erikoisjoukkojen upseerioppilaat, laskuvarjojääkäri Antti Venäläinen (vas.) ja erikoisrajajääkäri Santeri Saarenkunnas, kertovat reserviupseerikurssin vastanneen odotuksia. Kilpailu paikoista reserviupseerikoulutuksessa oli molemmissa joukoissa kovaa. Laskuvarjo- ja erikoisrajajääkäreiden reserviupseereille asetettavat vaatimukset ovat pitkälti samanlaisia. Molemmissa joukoissa reserviupseereita koulutetaan partion- ja ryhmänjohtajan tehtäviin, eli johdettavia on tavallista vähemmän, mutta johtamistilanteet vaativia. Erikoisjoukkojen toiminnan luonne johtaa tilanteisiin, joissa voidaan olla erittäin pitkiä aikoja oman osaston kanssa jossain, mistä ei saada mitään kosketusta muuhun joukkoon. Ryhmän täytyy olla todella hyvin hitsautunut yhteen, Heinola sanoo. Antti Heinolan mukaan toimiminen yhdessä erikoisrajajääkäreiden upseerioppilaiden kanssa antaa laskuvarjojääkäreille arvokasta oppia ja vertailupohjaa. Esimerkin ottaminen puolin ja toisin sekä terve näyttämisen halu ovat tervetullut lisä Utin jääkärirykmentin reserviupseerikoulutukseen. Lisäksi se, että meillä on toinen joukko mukana tässä kurssilla, osaltaan vakiinnuttaa asemaamme reserviupseerikoulutusta antavana joukko-osastona. Erikoisrajajääkäreiden Joni Hurppu nostaa johtajakoulutuksen laadun heidän kannaltaan tärkeäksi hyödyksi. Miehet ovat valmiimpia johtamaan omia ryhmiään ja partioitaan. Haminan koulutus on erittäin laadukasta, mutta se ei sisällöltään suoranaisesti vastannut niihin tehtäviin, joihin meidän tulee miehiä kouluttaa. Sekä erikoisrajajääkäreitä että Litteroista luopuminen oli vikatikki Varusmiehet matkustavat nykyisin pitkätkin kotimatkat junan käytävillä istuen. Ihan lähihistoriasta ei lyöydy toista yhtä ylistettyä hallintouudistusta, kuin junalitteroiden eli sotilasmatkalippujen käytön lopettaminen reilu vuosi sitten. Hallinnon näkökulmasta tilanne tarkoitti tuhansien turhien työtuntien vähentymistä, kun jokaisen varusmiehen matkaa ei erikseen tarvitse todeta tarpeelliseksi, kirjata yksikössä ja tarkastaa junassa. Vääpeleiden ja konduktöörien riemun alla varusmiehen aseman heikennys jäi kuitenkin huomaamatta. Litteroiden myötä varusmiehiltä nimittäin katosi mahdollisuus istumapaikan varaamiseen VR:n lipunmyyntipisteistä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että varusmiehet matkustavat nykyisin pitkätkin kotimatkat junan käytävällä tai kalliissa ravintolavaunussa istuen tai jatkuvasti paikkaa vaihtaen. Uudistusta tehtäessä puolustusvoimien ajatuksena varmasti oli, Kuva: Aku Siukosaari laskuvarjojääkäreitä koulutetaan vain yksi saapumiserä vuodessa, ja kaikki varusmiehet suorittavat vähintään aliupseerikurssin. Yhdessä aloittaneelle joukolle nostetaan reserviupseerikurssin kautta johtajat, joten on tärkeää, että RUlinjalle valikoituu vertaistensa arvostamia luontaisia johtajia. Valikointi tapahtuu monipuolisen testaamisen kautta. Joni Hurppu kertoo vertaisarvioinnin olevan erikoisrajajääkärikomppaniassa keskeinen kriteeri, kun kovasta joukosta valikoidaan reserviupseerikurssille lähtevät. Ne miehet, joita omat tupakaverit kunnioittavat ja jotka nousevat esiin kun kysytään, kenen haluaisit toimivan sodanajan johtajana edellyttäen, että he muuten täyttävät fyysiset, tiedolliset ja taidolliset ominaisuudet pyritään valitsemaan johtajiksi, hän sanoo. Myös Antti Heinola korostaa luottamuksen merkitystä: jos ei ole ansainnut vertaistensa luottamusta ennen reserviupseerikurssia, on koulutettavasta hyvin vaikeaa saada joukolle johtajaa. Kurssi on vastannut odotuksia Upseerioppilaat Santeri Saarenkunnas, 20, ja Antti Venäläinen, 20, lähtivät erikoisjoukkoihin tavoitteenaan reserviupseerikoulutus. He kertovat kilpailun RU-linjan paikoista olleen molemmissa joukoissa kovaa. Reserviupseerikoulutus on vastannut miesten odotuksia, ja kahden joukon välinen yhteiselo sujunut hyvin. Vähän leikkimielisiä urheilukilpailuitakin on ollut, esimerkiksi jalkapallo-ottelu. Se päättyi valitettavasti tasan, Venäläinen naurahtaa. Saarenkunnas ja Venäläinen odottavat yhteishengen vielä kasvavan kurssin loppua kohden. Vaikka koulutus on ollut mielekästä, Saarenkunnas ja Venäläinen eivät ole varmoja sotilasuralle hakeutumisesta. Laskuvarjojääkäreissä reserviupseerikoulutuksen saaneista varusmiehistä yli 80 prosenttia hakee palveluksen jälkeen Maanpuolustuskorkeakouluun tai sopimussotilaaksi puolustusvoimien erikoisjoukkokurssille. Saarenkunnas ja Venäläinen uskovat, että kokemuksesta on hyötyä, vaikka matka ei sotilasuralla jatkuisikaan. Täältä saa sellaista henkistä ja fyysistä kestävyyttä, mitä muualta ei. Uskon, että siitä on ehdottomasti hyötyä esimerkiksi työelämässä ja kaikilla muillakin elämänaloilla siviilissä, Venäläinen arvioi. Joel Kontiainen että varusmiehet voisivat matkustaa junan muilta matkustajilta vapaaksi jäävillä paikoilla. Ajatus istuu kuitenkin huonosti yhteen sen tosiasian kanssa, että varusmiehet pääasiassa matkustavat viikon ruuhkaisimpiin aikoihin perjantaija sunnuntai-iltaisin. VR:n ajatuksena puolestaan lienee epäilemättä ollut se, että tällä tavoin ruuhkaisimpiin juniin saadaan mahdutettua istumapaikkoja enemmän maksavia tai puolustusvoimien maksamia matkustajia. En väitä, etteikö paperisilpun väheneminen ja mahdollisuus matkustaa varusmieskortilla minne tahansa olisi varusmiehen kannalta parannus. Joka viikonloppu satoja kilometrejä samalle kotipaikkakunnalle matkaavalle ne kuitenkin ovat varsin marginaalisia hyötyjä sen rinnalla, että saisi istua koko matkan omalla istumapaikalla. Ainakin itselleni on Helsingin ja Pohjanmaan välisen matkan alkaessa yhdentekevää, näytänkö konduktöörille litteraa vai varusmieskortin viivakoodia. Istumapaikan varausmahdollisuuden palauttaminen varusmieille ei liene tekninen mahdottomuus, vaikka litterajäjestelmä jätettäisiinkin sinne minne se kuuluu historiaan. Kyse on mitä suurimmissa määrin tahdon asiasta. Sekä puolustusvoimat että VR painottavat viestinnässään, että juna on autoa turvallisempi ja rentouttavampi tapa matkustaa lomille, ja että molempien tavoitteena on julkisen liikenteen käytön lisääminen varusmiesten keskuudessa. Sinänsä tärkeä viesti kaikuu kuitenkin nyt kuuroille korville hyvin yksinkertaisesta syystä. Omalla autolla matkustaessa saa varmasti istumapaikan. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki

11 ruotuväki 4/ kentällä Vartijat palasivat linnaan palveluksessa Presidentinlinnan kunniavartiosto sai uudet vartiokatokset remontin yhteydessä. Tarkkuutta vaativa vartiotyö edellyttää oikeanlaista asennetta. Jukka Isomaa Kylmä tuuli puhaltaa mereltä päin kasvoja, mutta Presidentinlinnan edessä kaksi varusmiestä seisoo hievahtamatta katse Suomenlahdelle päin. Kellon tullessa tasatunnille kiiltävät linnan portit avautuvat ja uudet vartiomiehet marssivat vapauttamaan edellisen vartioparin. Presidentinlinnan kunniavartion perinne on jatkunut jälleen viime joulukuusta eteenpäin Presidentinlinnan valmistuttua peruskorjauksesta. Remontin ajaksi linnan julkisivu peittyi rakennustelineiden ja pressujen alle, eikä vartiota järjestetty. Vaikka vartiotehtävä ei ole muuttunut remontin takaisesta, ovat linnan vartiomiehet nyt saaneet aiempaa järeämmät, teräksestä ja betonista valmistetut vartiokatokset. Julkisivun uudistamisen yhteydessä arkkitehtitoimisto suunnitteli pihalle uudet vartiokatokset, jotka sopisivat eleettömästi linnan pihalle, linnanvouti Anne Puonti Tasavallan presidentin kansliasta kertoo. Katoksissa on myös merkittäviä teknisiä parannuksia aiempiin verrattuna. Katokseen on hankittu valaistus ja sen betonilaatta on varustettu lattalämmityksellä, jotta lumisade ei tee laatasta kenkien alla liukasta. Kuten aiemmissa vartiokatoksissakin, myös uusissa on puheyhteys Linnaan. ruotuväki 40 vuotta sitten Puolustusvoimien kuljetuskalusto on kirjavaa. Eräs uusin osoitus tästä on vajaan metrin mittainen puinen leikkiauto. Lelu on kuitenkin tarkoitettu aivan tosikäyttöön. Se on tarkka ja toimiva pienoismalli täysperävaunullisesta kuorma-autosta. Tämän puuauton kanssa oppivat kuljettajakoulutuksen saavat varusmiehet käsittelemään suuria yhdistelmäajoneuvoja jo ennen autoon nousemista. Taloudellinen säästö on melkoinen. Puuauton on kehittänyt insinöörimajuri Raimo Moilanen Pääesikunnan kuljetusosastolta. Runsaan Aappo Jutila Kommodori Vesa Tuominen aloitti vuodenvaihteessa Merivoimien esikunnassa merivoimien henkilöstöpäällikkönä. Nuorempana upseerina palvelin eri tehtävissä linnakkeilla; kouluttajana ja päällikkötehtävissäkin. Merivoimissa olen palvellut muun muassa silloisella Suomenlahden meripuolustusalueella ja pataljoonan komentajana Kotkassa. Ennen nykyistä tehtävää Merivoimien esikunnassa toimin Pääesikunnan suunnitteluosastolla hallinnon kehittämisen sektorin Se on asenteesta kiinni Presidentinlinnan vieressä sijaitseva Helsingin päävartio järjestää vartioon aina kolme varusmiestä: kaksi Presidentinlinnalle sekä yhden Päävartion ovelle. Linnan edessä vartiota pidetään pääsääntöisesti aamukahdeksasta iltapäiväneljään, kun taas Päävartion vartiovuorot jatkuvat iltakymmeneen saakka. Linnan vartijat vaihdetaan aina tasatunnilla. Juuri vartiovuoronsa vuoden ikäinen keksintö palvelee nyt varuskunnissa varusmiesten kuljetajakoulutuksen apuna. Puuauton avulla tutustuvat koulutettavat perävaunullisen kuorma-auton käyttäytymiseen ennenkuin pääsevät kentälle peruuttamaan aisaa linkkuun. Oulussa suoritettujen kokeilujen perusteella voidaan Moilasen kehittämällä puuautolla korvata käytännön ajokoulutusta noin neljänneksellä. Moilasen mukaan varovastikin arvioiden tästä syntyy vuosittain säästöä markkaa. johtajana. Suunnitteluosasto oli vahvasti mukana puolustusvoimauudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa. Työssä tulivat tutuksi eri organisaatioiden, laitosten ja toimialojen toiminta ja niiden välisiin rajapintoihin liittyvät kysymykset. Jään kaipaamaan erityisesti suunnitteluosaston ihmisiä, joilta sai tukea omaan työtehtävään. Henkilöstöala on minulle uusi toimiala ja varmasti alkuvaiheessa uudet asiat ja toimintaympäristö aiheuttavat kysymyksiä ja perehtymistä. Uskon, että aiemmat tehtävät tukevat myös tätä tehtävää. Odotan, että minulla on mahdollisuus kehittyä ammatillisesti uusien Puuautolla voivat koulutettavat oppitunneilla tai jopa vapaa-aikoinaan tuvissa harjoitella perävaunullisen auton peruuttamista. Pienoismalli opettaa perävaunun käyttäytymistä oikeaa autoa tehokkaammin, koska sitä työntäessään näkee mies auton eri osien liikkeen selvemmin kuin oikean auton ohjaamon peilistä. ihmisten ja asioiden parissa merivoimissa. Uudessa tehtävässäni Merivoimien esikunnassa joudun usein ratkaisemaan ihmisten henkilökohtaisiin tehtäviin liittyviä asioita. On tärkeää olla maltillinen ja katsoa asioita eri näkökulmista. Joku onkin joskus todennut: Pidä pää kylmänä, mutta sydän lämpimänä. Haluan korostaa työyhteisössä sitä, että työtä ei tehdä yksin, vaan siinä on aina mukana monta toimijaa. Tavoitteenani on kehittää osaamistani uusien tehtävien ja töiden parissa. Olisi mukava osallistua myös kansainväliseen tehtävään, nyt kun perhetilanne sen paremmin mahdollistaa. päättänyt sotilaspoliisi kaartinjääkäri Topias Jussila kertoo, ettei kunniavartion työ ole pelkkää ulkona seisomista. Oman vuoron jälkeen on yleensä taukoa, jolloin huolletaan omaa varustusta ja siivotaan yhteisiä tiloja. Satunnaisesti miehistöstä tarvitaan myös päivystystehtäviin, Jussila selostaa. Uusi vartioviikko alkaa aina perjantaina ja kestää seuraavan viikon perjantaihin. Jussila kertoo hakeneensa kunniavartioon ensisijaisena sijoituskohteena, vaikka tehtävään ei suurempaa tunnesidettä liitykään. Jussilan mukaan kunniavartiotehtävästä kuulee yhtä lailla sekä positiivisia että negatiivisia mielipiteitä. Kyse on paljon asenteesta. On hyvin yksilöllinen asia, miten pitkältä tunnin vartio omassa päässä tuntuu. Myös jalkapohjat kipeytyvät helposti, mutta siihenkin mielestäni tottuu, jos haluaa, Jussila kommentoi. Leikkiautolla säästetään markkaa eteenpäin Ulkopuolisen näkökulmasta vartion vaihto on millintarkkaa työtä. Oikean rytmiikan aseotteisiin ja askeliin oppii muutaman vartiovuoron jälkeen, Topias Jussila kommentoi. 1. ErAutoK:ssa Oulussa peruuttamista harjoitellaan puuauton avulla. Yhteistyö on tärkeää työpaikalla Kommodori Vesa Tuomisen mukaan uudet ja erilaiset tehtävät ovat mahdollisuus ammattitaidon kehittämiseen. Kuva: Tommi Selander Kuva: Ruotuväki Kuva: puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Tommi Niinisalo, ylikersantti 34 TOIMENKUVA Soittaja-aliupseeri ASUINPAIKKA Turku KOULUTUS Musiikkialan perustutkinto, Maavoimien sotilasammatillinen opintojakso 2 JOTAIN MUUTA, MITÄ? Nolla tapaturmaa on mahdollista! Soittoniekka laivastossa Rasmus Arikka PALVELUSPAIKKA Turku Ylikersantti Tommi Niinisalo on viime vuosina turkulaistunut. Hänet siirrettiin lokakuussa 2013 Panssariprikaatin soittokunnasta Parolasta Laivaston soittokuntaan. Trumpettia soittavalle Niinisalolle siirtyminen Turkuun oli mahdollisuus päästä suurempaan orkesteriin. Puolustusvoimien organisaatiouudistuksen myötä koko sotilasmusiikkikenttä myllerrettiin ja jäljelle jääneiden soittokuntien kokoa kasvatettiin. Isoissa orkesteissa on paljon sellaisia soittimia, joita ei löydä pienemmistä kokoonpanoista, Niinisalo kommentoi. Niinisalon mukaan iso soittokunta mahdollistaa pienyhtyetoiminnan hyvin. Hän soittaa konserttisoittokunnan lisäksi vaskiseitsikossa kornettia, joka on trumpetin kaltainen korkeaääninen vaskipuhallin. Laivaston soittokuntaan kuuluu lisäksi vaskikvintetti sekä puhallinkvintetti. Laivaston sinfoniseen soittokuntaan kuuluu yhteensä 32 soittajaa ja se on yksi puolustusvoimien suurimmista musiikkikokoonpanoista. Soittokunta harjoittelee idyllisellä paikalla Aurajoen rannalla Turun konservatorion tiloissa. Niinisalon mielestä harjoitteluun on hyvät puitteet. Olen innostunut soittokunnan toimitiloista, jotka on suunniteltu erityisesti musiikin tekemiselle. Niissä on hyvä harjoittella ja ne lisäävät motivaatiota. Positiivisuus huokuu Niinisalosta. Hän on tyytyväinen Laivaston soittokuntaan ja muutto uusiin tehtäviin kävi helposti, sillä hänen lisäkseen kuusi muuta panssarisoittajaa siirtyi Hämeenlinnasta merellisempiin maisemiin. Uusi työpaikka ei ollut täysin vieras, sillä jo Panssarisoittokunnan aikana Niinisalo oli esiintynyt yhteiskonserteissa Laivaston soittokunnan kollegoiden kanssa. Niinisalon työtä puolustusvoimissa leimaa monipuolisuus. Ammattimuusikon työn ohella hän toimii Laivaston soittokunnan työsuojeluasiamiehenä. Parasta työssäni on se, että jokainen päivä on erilainen. Pidän myös erityyppisistä esiintymistilaisuuksista. Taustoista tulevaisuuteen Niinisalo suoritti varusmiespalveluksensa vuonna 2000 Hämeen rykmentissä Lahdessa. Palvelusaika kului pääosin Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan riveissä muiden lahjakkaiden muusikonalkujen kanssa. Heti kotiuttamisen jälkeen Niinisalo päätyi koesoittomenettelyn kautta Panssarisoittokuntaan, jossa hän työskenteli aluksi siviilisoittajana, myöhemmin sotilasammattihenkilönä ja lopulta aliupseerina. Viimeisimpänä tehtävänään Niinisalo toimi soittokunnan vääpelinä. Aikaa Parolassa vierähti 13 vuotta, kunnes Panssarisoittokunta laukkautettiin. Käteen jäi paljon hyviä muistoja. Meillä oli erityisen tiivis työyhteisö, jossa oli hyvä ilmapiiri. Tapaamme aika ajoin entisten soittajien kanssa edelleen, Niinisalo kertoo. Sotilassoittokuntien vaiheita pitkään seuranneena Niinisalo huomauttaa, että työ on muuttunut ajan kuluessa. Erityisenä hasteena hän mainitsee pitkät esiintymismatkat. Tuntuu, että suuri osa työstä on auton penkillä istumista. Soittokuntien vähentyessä soittotoiminta-alueet ovat laajentuneet ja matkat siis pidentyneet. Jo urallaan edennyt Niinisalo ei ole menettänyt menestymisen nälkäänsä. Hän suhtautuu tulevaisuuteen mielenkiinnolla ja kertoo kaipaavansa yhä haasteellisempia tehtäviä.

12 12 kentällä ruotuväki 4/2015 Kypärän täytyy istua lentäjän päähän Hawk-harjoitussuihkukoneen lentäjät ottavat käyttöön uuden kypärän. Kypärät sovitetaan jokaiselle lentäjälle yksilöllisesti, näin taataan lentoturvallisuus. Aappo Jutila Ilmavoimissa otetaan tänä vuonna käyttöön uusia lentokypäriä. Ne on tarkoitettu Hawk-harjoitussuihkukoneiden lentäjille. Kyseessä on nykyaikaisemmasta materiaalista tehty aiempaa kevyempi kypärä. Muutaman sadan gramman muutos on merkittävä, sillä G-voimat aiheuttavat kaarroksissa painetta varsinkin niskan seudulle. Hävittäjälentäjien ammattitautina voidaankin pitää kaularangan kulumaa. Hiilikuidusta ja aramidista tehty kypärä painaa noin 1300 grammaa. Kun putoamiskiihtyvyys on 6 G:tä, on kypärän paino 1,2 kg kevyempi kuin vanha Alpha 300 -kypärä. Vanha kypärä on ollut lentäjien käytössä jo 1980-luvun lopulta saakka. Kypärään tuo lisäpainoa happinaamari, joka kuuluu olennaisena osana kokonaisuuteen. Yhdessä kypärä ja naamari suojaavat lentäjää ja mahdollistavat kommunikoinnin. Mekaanikko Harri-Petteri Nieminen Ilmasotakoulun lentotekniikkalaivueesta kertoo, että uuden kypärän painopiste on lähempänä päätä. Jo se itsessään vähentää niskaan kohdistuvaa painoa. Kypärät halutaan ottaa käyttöön mahdollisimman pian. Ensimmäisenä ne otetaan käyttöön lennonopettajille, sillä he lentävät eniten, Nieminen selittää. Oikean kypärän löytyminen on tärkeää Mekaanikko Hermanni Kojola ottaa mittoja sotilaslentäjä, kapteeni Henri Vormiston päästä. Kypärä täytyy saada istumaan hyvin, jotta Sotilaslentäjä ja ilmataisteluopettaja, kapteeni Henri Vormistolle sovitetaan uutta HGU-55/P lentokypärää ja siihen sopivaa happinaamaria. Uusi malli on kevyempi kuin vanha. Kuva: Tommi Selander se tuntuu mukavalta ja suojaa samalla lentäjän päätä, silmiä, kuuloa ja varmistaa sujuvan hengityksen. Aluksi mitataan pään leveys ja pituus. Sen jälkeen sovitetaan sopivan kokoinen kypärä niskapannan ja säädettävien pehmusteiden avulla päähän sopivaksi, Kojola selittää. Sen jälkeen valitaan sopivan kokoiset pehmusteet kuulokkeelle. Valmistaja on kouluttanut varusteiden kanssa työskentelevät lentovarustemekaanikot kypärän ja happimaskin sovitukseen ja huoltamiseen. Lentäjä Henri Vormisto kertoo, että uuteen kypärään liitettävä happinaamari on miellyttävämpi kuin vanha malli. Happinaamarille porataan kypärään vastakappaleet, jotka ovat jokaisella hieman erikohdassa. Naamarin pitää olla tiiviisti kasvoja vasten, jotta hengittäminen yläilmoissa onnistuu. Vanha naamari painoi ikävästi kasvoja. Tämä tuntuu paljon mukavammalta päällä, Vormisto toteaa kokeiltuaan happinaamarin toiminnan siihen tarkoitetussa testilaitteessa. Kypärän painoa on saatu kevennettyä muun muassa sillä, että visiirien kiinnikkeet on vaihdettu kuminauhallisiin neppareihin. Visiirejä voi käyttää kahta kerrallaan. Vaihtoehtoina ovat läpinäkyvä, musta ja keltainen visiiri. Keltaista visiiriä on tarkoitus käyttää varsinkin pilvisellä säällä, jolloin se parantaa kontrastia, Kojola kertoo. Gentex:n valmistama HGU- 55/P on rakenteeltaan samanlainen lentokypärä kuin Hornet-lentäjillä. Yhden kypärän hinta on noin euroa. huomio! verkossa Langattomat verkot tulevat varuskuntiin Kaartin jääkärirykmentin sotilaspoliisikomppania vyöryy Helsingin metroon. Seuraa Ruotuväkeä myös Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Aku Siukosaari Pauli Loukola Langattomien verkkoyhteyksien pitäisi tulla Suomen kaikkiin varuskuntiin kevään tai tulevan kesän aikana. Asevelvollisten informaatiopalvelujen projektipäällikkö, komentajajakapteeni Jari Holopainen sanoo, että kilpailutus langattomien verkkojen tuottajasta on juuri saatu päätökseen ja rakennustyöt ollaan valmiina aloittamaan. Verkot tulevat kaikkiin nykyisiin varuskuntiin, rajavartiolaitos mukaan luettuna. Verkon suunnittelusta vastaava Teemu Hyvärinen tuli projektiin reilu vuosi sitten mukaan. Hän myöntää, että hanke on edennyt hyvin hitaasti. Langattomien verkkojen yhdistämisestä varuskuntiin puhuttiin jo vuonna 2013, mutta projektissa on ollut käynnistämisvaikeuksia. Niinisalon varuskunnassa on ollut käytössä pilottihanke WLANyhteyksistä. Myös Kainuun prikaatissa ja Ilmasotakoulussa on ollut langattoman verkon yhteyksiä. Projektin jälkeen verkon pitäisi olla laajempi myös mainituissa varuskunnissa. Niinisalon varuskunnan sotilaskotitiloissa WLAN-yhteydet ovat olleet pilottikäytössä. Tykkimies Simo Välimäki nauttii langattomasta verkosta vapaa-ajallaan. Netistä löytyy vmmobi2014-hakusanalla varusmiehille tarkoitettu tyytyväisyyskysely nykyisestä verkkotilanteesta, riippumatta siitä onko langaton yhteys vai ei. Hyvärinen toivoo kyselyyn vielä aktiivisesti vastauksia, jotta projekti saisi tarkempaa palautetta nykytilanteesta varuskunnista. Erityisesti Kainuusta ja Niinisalosta valmiiden verkkojen osalta en pistäisi pahakseni, jos lisäotantaa tulisi. Kiinnostaa, että onko tehtävä jonkinlaisia korjaustoimenpiteitä. Prosessi käyntiin keväällä Puolustusvoimilla on langattomat verkkoyhteydet tuottava yhteistyöoperaattorikumppani, jonka nimeä projekti ei voi vielä kertoa. Operaattorit vastasivat puolustusvoimien tekemän suunnittelun kilpailutukseen, jonka perusteella operaattori valittiin. Kuva: Juhani Vuorisalo Fyysiset tukiasemat tulevat varuskunnissa lähtökohtaisesti taukotiloihin, kuten sotilaskoteihin, terveysasemille ja varusmiestoimikuntiin. Tämä on suunnittelun lähtökohta ja tupakuuluvuus ei ole vielä tässä vaiheessa tavoitteena, Hyvärinen toteaa. Kun valitun operaattorin kanssa saadaan selvitykset tehtyä, niin käytännössä sen jälkeen operaattori tulee asentamaan tukiasemia. Varuskunnissa näkyy jo varmasti lähiverkkotöiden valmisteluja, eli asennamme verkkopistokkeita valmiiksi. Operaattorien tullessa heidän pitää vain asentaa aktiiviset päätelaitteet ja tukiasemat ja kytkeä verkko pystyyn. Sen pitäisi olla nopea vaihe, kun esityöt on tehty hyvin. Puolustusvoimat valmistautuu tarjoamaan erilaisia verkon nopeusluokkia. Esimerkiksi Turun Pansioon riittää Hyvärisen mukaan selvästi kevyempi yhteys kuin vaikka Vekaranjärven suurikokoiseen varuskuntaan. Lopulliset päätökset tehdään paikallisten toimijoiden kanssa. Nopeuden kasvattamiseksi on muutosvaihtoehtoja, jos näyttää siltä, ettei verkko täytä tarpeita.

13 ruotuväki 4/ vapaalla Kuvat: Aappo Jutila Sotilaspoliisina Haapajärven varikolla työskentelevä Jyrki Markkinen harrastaa vapaa-ajallaan muun muassa piirtämistä. Vaikeinta piirtämisessä on oikean tunnelman löytäminen, Markkinen pohtii. Luonto viehättää sotilaspoliisia Ylikersantti Jyrki Markkinen piirtää vapaa-ajallaan eläimiä ja touhuaa koirien kanssa. Aappo Jutila Ihmiset tarvitsevat työnsä vastapainoksi jotain erilaista. 3. logistiikkarykmentissä, Haapajärven varikolla sotilaspoliisialipuseerina työskentelevä, ylikersantti Jyrki Markkinen taiteilee vapaa-ajallaan. Nuorempana harrastin aktiivisesti kilpahiihtoa, mutta silloinkin ehdin piirtelemään ja käymään koirien kanssa metsällä, Markkinen kertoo. Kun isäni loukkaantui autoonnettomuudessa hän alkoi aikansa kuluksi maalata öljyväreillä. Häneltä olen oppinut myös eläinten täyttämiseen tarvittavat taidot, hän jatkaa. Sieltä on lähtenyt kipinä myös Markkisen omiin harrastuksiin. Hän piirtää, maalaa, kirjoittaa, väkertelee kaikenlaista ja touhuaa koirien kanssa. Luonto on Markkiselle tärkeä. Hän käy koiriensa kanssa lenkillä ja saa usein luonnosta ideoita, joita myöhemmin piirtää paperille Ehkä olen sellainen erakkoluonne, että viihdyn luonnossa. Haaveilen, että joskus voisin vain jättää kaiken taakseni ja mennä luontoon metsästämään koirien kanssa, hän pohtii. Jyrki Markkinen kertoo, että aloitti piirtämisen tosissaan vasta muutama vuosi sitten, kun Aliupseeriliiton luottamusmiespäivillä liiton järjestösihteeri Asta Ruuskanen innosti häntä. Muutama huomoristinen ajankohtaispilapiirrokseni on myös julkaistu liiton Ammattisotilas-lehdessä. On mukava saada palautetta omista töistään, Markkinen sanoo. Karut maisemat puhuttelevat Ylikersantti Jyrki Markkinen tekee sotilaspoliisin työtään koiran kanssa. Hän viihtyy lemmikkien seurassa myös vapaa-ajalla. Viime vuonna Markkinen kokeili veistää moottorisahan avulla puupölkystä karhun. Katselin netistä kuvia, mutta sen suurempaa apua en mistään ole saanut. Lopulta karhusta tulikin pöllö. Sen tekeminen oli kuitenkin mukavaa, hän kertoo ja jatkaa, että hänellä on kaksi puupölkkyä odottelemassa ilmojen lämpenemistä. Ennen puolustusvoimien palvelukseen siirtymistä Markkinen työskenteli vartiointiliikkeessä ja rekan kuljettajana. Hän kaipasi vaihtelua, ja päätyi Haapajärven varikolle koiranohjaajaksi ja sotilaspoliisiksi. Koirien kanssa työskentely on aina mukavaa! Markkisen lyijykynätöistä näkee, että karut luonnon maisemat ja eläimet ovat hänelle tärkeitä. Useimmissa töissä keskiössä onkin koirat tai sudet ja taustalla on Suomen Lapista tutut maisemat. Yleensä aloitan luonnostelun piirtämällä ensin jonkin hahmon. Sen ympärille hahmottelen maisemaa. Kun alan piirtää tai tehdä jotain muuta, niin en yleensä osaa vielä aloittaessa sanoa mitä siitä syntyy. Mielikuva valmiista työstä muotoutuu samalla kun työ valmistuu. Markkinen kertoo, että hän tarvitsee yleensä jonkin inspiraation piirtämiseen. Ilman sitä hänen on vaikea piirtää. Hänen mukaansa piirtämisessä haastavinta on se, että saa luotua tunnelman, jonka myös katsoja voi tavoittaa. Markkisen lapset ovat seuranneet isänsä jalanjälkiä piirtämisessä. Joskus poikani laittaa minulle kuvan piirustuksestaan ja pyytää apua. Silloin juttelemme yhdessä mitä kuvasta puuttuu ja miten siitä saisi paremman, lapsistaan ylpeä isä kertoo. tupavisa 1. Minkä korkeakoulun kunniatohtorin arvo kenraali Jarmo Lindberglle myönnetään toukokuussa? 2. Minkä tahon lyhenne on PVKVK? 3. Minä vuonna Ruotuväki ilmestyi ensimmäisen kerran? 4. Mitkä on normaalin verenpaineen yläraja? 5. Kuinka kauan aliupseerikurssin ensimmäinen vaihe kestää? 6. Missä maakunnassa sijaitsee Lappajärvi? 7. Minä vuosina Gustav Hägglund oli puolustusvoimain komentaja? 8. Missä sijaitsee Suomen ainut ruutitehdas? vastaukset 9. Mikä on Lappeenrannan ruotsinkielinen nimi? 10. Mikä laite on kuvassa? Maanpuolustuksen kannatussäätiön apurahat Maanpuolustuksen kannatussäätiö on vuodesta 1953 lähtien toiminut eri tavoin maanpuolustuksen hyväksi. Maanpuolustuksen kannatussäätiö käyttää omaisuuttaan puolustusvoimissa tapahtuvan koulutuksen ja liikuntakasvatuksen, maanpuolustusta edistävän valistus- ja tutkimustyön sekä yleistä kansalaiskuntoa kehittävän toiminnan tukemiseen. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa myöntämällä avustuksia joko hakemuksesta tai omasta aloitteestaan. Maanpuolustuksen kannatussäätiö julistaa vuoden 2015 kevään apurahat haettaviksi. Apurahahakemus laaditaan sähköiselle lomakkeelle, joka löytyy säätiön kotisivuilta Hakemuslomake täytetään verkkopalvelussa ja sen lisäksi hakemuksen kansilehti tulostetaan, allekirjoitetaan ja postitetaan säätiölle. Apurahahakemuksen liitteet liitetään ainoastaan sähköiseen hakemukseen tiedostoliitteinä. Kotisivuilta löytyvät myös säätiön yhteystiedot. Apurahahakemuksesta tulee käydä selkeästi ja riittävän yksityiskohtaisesti ilmi toiminta tai hanke, johon avustusta haetaan sekä miten se edistää Maanpuolustuksen kannatussäätiön tarkoitusta. Apurahahakemuksen liitteenä tulee olla riittävästi eritelty kustannusarvio, josta selviää haetun avustuksen suunniteltu käyttö eri käyttökohteisiin. Apurahojen hakuaika päättyy Käsiteltäväksi otetaan ainoastaan hakemukset, jotka on tehty määräaikaan mennessä annettujen ohjeiden mukaisesti. Lisätietoja antaa säätiön asiamies Timo Norbäck puh ja sähköpostiosoite 1. Turun kauppakorkeakoulun, 2. Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen, , /85 mmhg, 5. 7 viikkoa, 6. Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, , 8. Vihtavuorella, 9. Villmanstrand, 10. BMP-2 -rynnäkköpanssarivaunu Maanpuolustuksen kannatussäätiön hallitus

14 14 vapaalla ruotuväki 4/2015 elokuvat teatteri Night at the Museum Haudan salaisuus Ohjaus Shawn Levy Pääosissa Ben Stiller, Owen EWilson, Dan Stevens, Robin Williams Ensi-ilta Trilogiaksi muodostuneessa Night at the Museum -komediassa museon yövahti Larry (Ben Stiller) pyrkii pelastamaan museon henkiin herättävän taulun tuhoutumiselta. Haudan salaisuus on yllättävän hauska jatkoosa sarjalle, jonka ei olisi ikinä uskonut kantavan kolmanteen osaan asti. Tuoreutta vanhalle idealle tuovat Dan Stevensin hahmo Sir Lancelotina sekä British Museum uutena miljöönä. Muinainen Egyptin ajoilta peräisin oleva taulun taika alkaa ehtyä, joten Larryn on keksittävä ratkaisu öisin henkiin heräävien vahanukkekaveriensa pelastamiseksi. Larry suuntaa ydinjenginsä kanssa Lontooseen selvittämään taulun kirouksen purkavan tempun. Jengiä hidastavat British Museumissa henkiin heräävät luurangot, taulut, taruolennot ja jopa Vesuviuksen uudelleenpurkautuva tulivuori. Ida Ohjaus Pavel Pawlikowski Pääosissa Agata Kulesza, Agata Trzebuchowska Ensi-ilta Mukaan reissuun tarttuvat Larryn teini-ikäinen, minäkuvaa etsivä poika sekä kunniallinen, herisyttävän hauska ritari, Sir Lancelot. Tarina kantaa hyvin useiden tähtinäyttelijöiden avulla, vaikka elokuvan perusidea onkin hyvin tuttu aikaisemmista osista. Jedediah (Owen Wilson) ja Octavius (Steve Coogan) naurattavat urhoollisina Larryn apureina. Isossa roolissa on myös edesmennyt Robin Williams Teddy Rooseveltina. Jos jaksoit katsoa trilogian toisen osan, niin kolmas yllättää varmasti positiivisesti. Toisaalta jos ensimmäisen tarinankin seuraaminen puudutti, niin järisyttävästi huumori ei ole kehittynyt. Pauli Loukola Sotilaspojan tarina on rankka, mutta Essi Räisänen ja Johannes Holopainen (kuvassa) korostavat sen olevan myös elämänmyönteinen. Joe Bonham ei näe, ei kuule, ei liiku mutta hän ajattelee. Järjetön sota Kuva: Ilkka Saastamoinen 1960-luvun Puolassa vaikuttivat vielä toisen maailmansodan traumat, ja kansalaisia riepotteli stalistinen hallinto. Mustavalkoinen elokuva Ida on Pawel Powlikowskin ohjaama ylistetty teos nuoresta nunnakokelaasta, Annasta (Agata Trzebuchowska), joka lähtee abbedissan käskystä tapaamaan tätiään (Agata Kulesza). Yllätyksekseen Anna kuulee olevansa juutalaisperheestä ja oikealtaan nimeltään Ida. Tarina jatkuu, kun Anna lähtee Wanda-tätinsä kanssa etsimään vanhempiensa hautaa. Elokuva kuljettaa katsojaa rauhallisesti eteenpäin. Pysähtyneet kuvat luovat teatraalisen, hieman synkän ja dramaattisen tunnelman. Katsojan arvailujen varaan jää paljon, sillä huolellisesti valitut kuvakulmat eivät paljasta kaikkea. Se ärsyttää, mutta on samalla onnistunut tehokeino. Ida on ennenkaikkea tarina minuudesta ja itsensä etsimisestä. Kuka olen? Mihin kuulun? Ne ovat kysymyksiä, joita jokainen esittää itselleen jossain tilanteessa. Vaikka elokuvan päähenkilöt ovat täysin toistensa vastakohtia, molempia yhdistää sama epävarmuus. Alkoholismiin taipuvainen Wanda on pettynyt pudottuaan valtakunnansyyttäjän pallilta rivituomariksi, eikä hän löydä elämälleen tarkoitusta miesten nielemisen lisäksi. Hauras ja siveellinen Anna verhoutuu nunnakokelaan kaapuun, jonka taakse hän pakenee vain itseään. Koruttomuudessaan Ida on hyvin kaunis elokuva. Rasmus Arikka Ensimmäisessä maailmansodassa kaatui lähes kymmenen miljoonaa sotilasta. He olivat voittajia ja häviäjiä, mutta kuolleena sillä ei ollut merkitystä. Osa sotilaista kohtasi kuolemaakin pahemman rangaistuksen: he vammautuivat vakavasti loppuelämäkseen. Dalton Trumbon kirjoitti luvulla romaanin Sotilaspoika. Se on tarina nuoresta amerikkalaisesta, Joe Bonhamista, joka lähtee viimeisten joukossa ensimmäiseen maailmansotaan Eurooppaan. Joe haavoittuu vakavasti ja menettää kätensä sekä jalkansa. Hänestä tulee kuuro, mykkä ja sokea torso, mutta hän säilyttää tuntoaistinsa ja pystyy kommunikoimaan morsettamalla päällään. Päivästä toiseen Joe miettii sotaa ja elämäänsä ennen sitä: tyttöystäväänsä sekä suhdetta vanhempiinsa ja ystäviinsä. Jatkuvat painajaisunet piinaavat nuorukaista, mutta hän ei voi jakaa niitä muille. Hän on omien ajatustensa vanki. Essi Räisänen ohjaa loistavan teatterisovituksen Trumbonin romaanin pohjalta. Lappeenrannan kaupunginteatterin Veeran kammarissa esitettävä monologi pysäyttää katsojan. Johannes Holopaisen roolisuoritus Joena on ihailtavaa katseltavaa. Holopainen täyttää lavan sellaisella energialla ja tuhoavalla voimalla, että katsoja hikoilee näyttelijän mukana. Hän käyttää monipuolisesti kaikkia näyttelijäntyön keinoja lähes oppikirjamaisesti. Sormenpäitä myöten jokainen vartalon liike on harkittu ja täydellisesti ajoitettu. Ohjaaja Räisänen ihastui alkuperäisteokseen jo lukioiässä ja on lukenut sen useita kertoja. Hän halusi saada sen näyttämölle, mutta se on vaatinut vuosien työn. Räisänen uskoo, ettei olisi aiemmin pystynyt toteuttamaaan Sotilaspoika-näytelmää yhtä hyvin. Tässä näytelmässä pystyn käyttämään kaiken sen kokemuksen ja osaamisen, mitä olen kerännyt vuosien mittaan, Räisänen sanoo. Voimaa yleisöstä Sotilaspoika on nuorelle Holopaiselle ensimmäinen yli tunnin mittainen monologi. Rooli on vaatinut pitkän taustatyön, ja uskottava Joehahmo on syntynyt erehdyksen ja onnistumisen kautta. Aluksi Holopainen luki tekstiä ääneen, ja kun vähitellen Joesta tuli hänelle tuttu, tunne ja liike syntyivät itsestään. Yksinkertaisen reseptin tuloksena on uskottava sotilaspoika. Katsoja hikoilee näyttelijän mukana. Näytelmän Joe tulee hyvin lähelle yleisöä. Holopainen saa siitä näyttelemiseen tarvittavan voiman. On mukavampi kertoa juttua, kun joku kuuntelee. On jännittävää katsoa jotakuta silmiin, mutta yhtäkkiä lavalla onkin turvallista olla, kun uskaltautuu kohtaamaan ihmisen, Holopainen kuvailee. Vaikka teatterin lavalle kuuluu aina vuorovaikutus yleisön kanssa, niin Sotilaspoika-näytelmässä se korostuu. Joella ei ole kykyä puhua tai nähdä, mutta tarina kulkee eteenpäin, osittain katsojan käsissä. Holopainen vangitsee ammattimaisella otteellaan, ja yleisö on aidosti osa tarinaa. Vahvat tunteet vihasta, epätoivosta ja rakkaudesta välittyvät katsojaan. Ne lävistävät kehon rajummin kuin pelkistetyn lavastuksen kirkkaat loisteputket. Sotilaspoika-näytelmän pääteema on sodan järjettömyys. Se on sodanvastainen manifesti, jossa päähenkilö Joe kritisoi vapauden ja demokratian puolesta taistelemista. Ei ole ihme, että tarinan kirjoittanutta Trumbonia syytettiin aikoinaan epäisänmaallisuudesta: hän nosti esille sodan mielettömyyden ja sen, että voittajien joukossakin on häviäjiä. Joe menetti sodassa kaiken, minkä ihminen voi menettää, vaikka taistelikin voittajien puolella. Rasmus Arikka konsolipelit Evolve Playstation 4 2K Games Ollako metsästäjä vai metsästetty? Evolve tarjoaa mahdollisuuden olla vaikka molempia. Peli on nykyajan klassinen online-moninpeli, jossa neljä ihmishahmoa taistelee yhtenä joukkueena fantasiamaailman hirviötä vastaan. Huomioinnin arvoista on se, että pelissä voi asettua sekä hirviön että ihmishahmojen rooliin. Vaikuttavimman kokemuksen saa kuitenkin pelattaessa ihmisen silmin ensimmäisessä persoonassa. Silloin todella tuntee olevansa osa peliä. Asettuessaan hirviön rooliin pelaaja on ulkopuolinen tarkkailija, ja tällöin voisi kuvitella pelaavansa mitä tahansa videopeliä. Evolve on suunniteltu alunperin tietokoneelle, ja monet suhtautuvat hieman skeptisesti Playstation 4:n versioon. Ohjattavuus on kuitenkin todella hyvä, sillä ampuessa automaattitähtäin auttaa pelajaa osumaan viholliseen keskellä kiivaintakin taistelua. PS4 ei olekaan niin kömpelö kuin epäilijät antoivat ymmärtää, myös hallittavuus on hyvä. Parasta pelissä ovat mahtipontiset maisemat ja upeasti suunniteltu grafiikka. Yksityiskohdat eläimiä ja kasveja myöten ovat suunniteltu hyvin tarkasti ja huolellisesti. Pelialue on täysin avoin, joten grafiikka ei ole täydellinen, mutta tyydyttää varmasti kriittisimmänkin pelaajan odotukset. Positiivisen vivahteen tuovat myös fiktiiviset high tech - aseet, joista ei puutu laseria tai kunnon räjähdyksiä. Taisteluissa lisäarvoa tuovat todentuntuiset veripisarat tv-ruudussa ja romut, jotka jäävät tarkalleen siihen paikkaan mihin ne ovat taistelun tiimellyksessä lentäneet. Kokonaisuus on vakuuttava. Jopa äänimaailma on miellyttävä ja aito, vaikka musiikki sortuu ajottain sota- ja fantasiapelimaailman ylidramaattisuuteen. Rasmus Arikka Captain Toad: Treasure Tracker Wii U Nintendo Captain Toad: Treasure Tracker -peli on selkeää jatkoa kuuluisalle Mario-sarjalle. Se on juuri sellainen kuin puzzle-peleiltä voi odottaakin. Jatkuvasti vaikeutuvia tasoja ja erilaisia pulmia riittää ratkaistavaksi. Mistä kulkea, mitä tehdä ja miten tehdä? Jo ensimmäisellä helpolla radalla peli vie mukanaan. Pelaamista on vaikea lopettaa, koska epäonnistuneen suorituksen jälkeen on pakko yrittää vielä yhden kerran. Peliä pelaataan Captain Toad - hahmolla, joka on tuttu kaikille Nintendon julkaisuja aiemmin pelanneille. Mitään mullistavaa ei peliltä kannata odottaa, mutta vähimmäisvaatimukset se täyttää varmasti. Vihollisten, kasvien, rahojen ja muiden tavaroiden keräämisen parissa viihtyy pelottavankin hyvin. Voi jopa väittää, että koko perhe voi viihtyä pelin parissa. Tasojen ja tehtävien vaihtelevuus viehättää kaikkia. Wii U -konsoli ei ole Euroopassa saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin esimerkiksi kotimaassaan Japanissa. Jos vempain on vieras, suosittelen ainakin kokeilemaan, sillä huonoksi sitä ei voi kutsua. Se vaatii vain totuttelua. Captain Toad -pelissä hyödynnetään hyvin Wii U:n erikoisominaisuuksia: Pääohjain toimii itsessään käsikonsolina, mutta se on yhteydessä myös televisioon. Peliä voi seurata tv-ruudulta tai pieneltä kosketusnäytöltä. Captain Toad käyttää pääohjaimen sisäänrakennettua kosketusnäyttöä kekseliäästi: tiettyjä lisäominaisuuksia ja pelin tehtäviä ei voi suorittaa vain nappeja painamalla, vaan esimerkiksi mutteri on väännettävä auki pyörittämällä sitä kosketusnäytöllä. Tämä on onnistunut kikka Nintendolta. Peli on parhaimmillaan hyvin viihdyttävä, mutta toisaalta kaikki tämän tyyppiset pulmapelit alkavat lopulta maistua puulta. Rasmus Arikka

15 ruotuväki 4/2015 VAPAALLA 15 MICHELIN-TÄHDEN MUNKKI Teksti: Juho Mäki-Lohiluoma Ulkoasu: Eetu Lehmusvaara Kuvat: Aku Siukosaari Keittiöpäällikkö Jari Vesivalo häärää kiireisenä ravintola Olon keittiössä. Kivenheiton päässä Presidentinlinnasta sijaitseva Olo on kantanut Michelin-tähteä jo vuodesta Vesivalon Ruotuväen pyynnöstä valmistettu munkkiresepti hakee inspiraationsa Tanskasta. Vaikka ainesosat eroavat, Vesivalon resepti muistuttaa monelta osin perinneherkku Aebleskiveria, eli erot sotilaskodin munkkiin ovat huomattavia. Myös resepti on pitkä ja työvaiheita monia, kuten munkissa yleensäkin. Vesivalon mukaan sen ei kuitenkaan kannata antaa hämätä. Tavallaan hyvin yksinkertainen, mutta myös erilainen. Isona erona on ehkä se, että munkki paistetaan puhtaassa rasvassa eikä upporasvassa. Siitä tulee freesi voin maku, Vesivalo sanoo. Munkkien valmistaminen vaatii aikaa, sillä esimerkiksi omenankuorien kuivaamiseen tulee varata vuorokausi. Varastoon munkkeja ei voi tehdä, vaan ne tarjoillaan pian paistamisen jälkeen. Muutaman minuutin jäähdyttäminen on kuitenkin Vesivalon mukaan paikallaan. Tottakai kaikki leivonnaiset ovat parempia, jos ne eivät seiso missään vaan tarjoillaan nopeasti. Hillossa luotetaan omenaan Omenahillo on Vesivalon mukaan melko perinteinen. Tarvittaessa ohjeen glukoosin voi korvata sokerilla, mutta glukoosia käyttämällä hilloon saa paremman rakenteen. Kuorrutuskin on periaatteessa sokeria, mutta siinä on otettu lakritsin maku muskovadosta. Sen lisäksi on vähän kuivattuja marjoja, joista saadaan vähän happoa sinne, niin kuorrutus ole pelkkä sokeri, Vesivalo kertoo. Paremman makuinen kuin normaalisti, mutta ei kuitenkaan mitään vippailua tai kikkailua, hän naurahtaa. Jäätelö on Vesivalon mukaan paras kaveri munkille, mutta korvaaja löytyy helposti esimerkiksi maidosta. Ei ensimmäinen tuunauskeikka Varusmiespalveluksensa Jari Vesivalo vietti Savon prikaatissa Mikkelissä. Sotilaskeittäjänä palvellut Vesivalo kertoo, että inttiaika kului pitkälti metsässä soppatykin kanssa. Tuunasimme aika paljon niitä soppatykkiruokia silloin. Tehtiin esimerkiksi nötkötin kanssa niin, että ajoimme ne hienoksi. Kun teimme siitä jauhelihan näköistä niin ei jengi edes tiennyt että se oli säilykenötköttiä ja vetivät sitä ihan onnessaan, Vesivalo naurahtaa. RESEPTI Munkki 170g Malmgårdin vehnäjauhoa 100g Malmgårdin hiivaleipäjauhoa 2g jauhettua kardemummaa 3g suolaa Sekoita vispilällä. 190g keltuaista, tuoreista munista 230g 35%-kermaa Sekoita ja lisää jauhopohjaan. 135g suolatonta voita Sulata 40 asteiseksi ja lisää jauho-kermapohjaan 280g valkuaista Vaahdota kevyesti, älä vatkaa liikaa. Lisää sen jälkeen massaan. Laita massa pursotinpussiin ja käytä mahdollisimman nopeasti. Omenatäyte à la Jari Vesivalo 75g sokeria 25g glukoosia 100g vettä Yhdistä kaikki paksupohjaiseen kattilaan ja keitä karamelliksi. Älä sekoita välillä. 30g suolatonta voita 600g kotimaista omenaa pestynä, kuoret poistettuna ja paloiteltuna. Säästä kuoret. 1,2g suolaa Lisää karamellipohjaan, sekoita kevyesti. 1 kanelitanko 1 vaniljatanko avattuna ja siemenet poistettuna. Säästä siemenet 20g sitruunamehua Lisää omena-karamellipohjaan. Hauduta hiljalleen noin 1 tunti. Lisää hieman vettä tarvittaessa. Lisää lopuksi vaniljatangon siemenet. Jäähdytä ja laita pursotinpussiin. Sokeripöly 50g muskovadosokeria Kuoret hillon omenoista Kuivaa 60 asteessa 24 tuntia ja aja hienoksi. 30g pakastekuivattua vadelmaa Aja hienoksi. 20g pakastekuivattua mustikkaa Aja hienoksi. Yhdistä ainesosat ja laita ilmatiiviiseen rasiaan. Maitojäätelö 600g mahdollisimman tuoretta vuohenmaitoa. 55g sokeria 60g hyvälaatuista kotimaista hunajaa 100g kermaa 1g suolaa 1,5g ksantaanikumia Laita pystymikseriin 300g maitoa, sokerit, suola ja ksantaanikumi. Aja kunnes sokeri on sulanut ja lisää loput maidosta ja kerma. Sekoita ja aja jäätelökoneessa. Valmistus Munkkimassa pursotinpussissa Omenahillo pursotinpussissa, hieman lämmitettynä Sokeripöly rasiassa Kirkasta voita Munkkipannu Maitojäätelöä Lämmitä munkkipannu ja lisää reilusti kirkasta voita. Pursota munkkimassaa puoleenväliin ja paista keskilämmöllä noin 2 minuuttia tai kunnes pohja näyttää kullanruskealta. Pursota keskelle lämmintä omenahilloa. Pursota omenahillon päälle lisää munkkimassaa. Käännä munkki ympäri ja paista vielä toiselta puolelta, kunnes pinta on kauniin ruskea. Kääntele munkkia pari kertaa ympäri munkkipannussa. Ota munkki pois ja kuivaa paperien päällä. Pyörittele munkki sokeripölyssä ja tarjoile heti jäätelön kanssa. Juho Saralehto viimeistelee pannukakun kuusenkerkillä ja sokerisiirapilla.

16 16 takakansi ruotuväki 4/2015 potretti Aito tunne puree Pauli Loukola Poliisit, Haapasalo Goes America, Martina ja hengenpelastajat kaikki tuttuja televisiosarjoja, joita yhdistää yksi yhteinen tekijä: ne pohjautuvat aitoihin tosielämän tarinoihin, joita on höystetty draamalla. Sarjojen tuottaja, Aito Median toimitusjohtaja Ilkka Hynninen sanoo rakastavansa ihmisten tarinoiden kertomista kuvan ja äänen keinoin. Hynninen uskoo voimakkaasti pitkäkestoisiin yhteistyön kaariin ihmissuhteissa sekä työelämässä. Hän on toiminut pitkään vaativassa mediatyössä samojen ihmisten kanssa, onnistuen kehittämään osaamistaan pala palalta. Hynninen päätyi varusmiespalveluksensa jälkeen Tampereen yliopistoon, jossa hän aloitti nykyisen työkaverinsa Eero Hietalan kanssa tuottamaan keskusteluohjelmaa radioon. Hynninen pääsi Ylelle työskentelemään vapaana toimittajana ja keskusteluohjelmakin sai näkyvyyttä isomman yleisön arvioitavana. Perustimme firman alunperin oman keskusteluohjelmamme ympärille. Teimme keskusteluohjelmaa viitisen vuotta, ohjasimme dokumentteja esimerkiksi Ville Haapasalosta, opettelimme tuottamista, teimme, epäonnistuimme ja opettelimme taas, Hynninen selostaa prosessin kehittymistä. Viiden vuoden jälkeen miehille valkeni, että heidän firmansa voisi kasvaa isommaksi toimijaksi. Vuosien välillä firma kasvoi isoksi. Nykyisin Aito Media tekee tuotantoja Suomen suurimmille televisiokanaville sekä ympäri maailmaa. Hynninen muistelee, että tuotantoa on levinnyt 40 maahan. Puolet Aito Median omistuksesta on Iso-Britanniassa. Brittiläisellä kumppanilla Content Medialla on sisaryrityksiä muun muassa Amerikassa ja Aasiassa. Tätä kautta Aito Media on hyvällä näköalapaikalla maailman mediassa, ja Hynninenkin pääsee kehittämään uusia ideoita kansainvälisessä yhteistyössä. Ilkka Hynninen uskoo, että audiovisuaalisuus tulee 10 vuoden aikana lisääntymään entisestään mediassa. Aika Ruotuväessä avarsi Hynninen ammensi ensimmäisiä mediaoppejaan varusmiespalveluksen aikana Ruotuväki-lehden toimittajana. Hän nautti jo aikoinaan vastuusta ja vapaudesta tuottaa asioita. Pystyimme ideoimaan tosi paljon erilaisia sisältöjä. Aloitimme esimerkiksi palstan nimeltä Ruotutreffit, jossa kävin tapaamassa varusmiesten iloksi kiinnostavia suomalaisia naisia. Se oli varusmiesnäkökulmasta ei huono ollenkaan, Hynninen muistelee vahvasti naureskellen. Lopulta paras juttu Hynniselle varusmiespalveluksessa oli kuitenkin kaveripiirin säilyttäminen myös palveluksen jälkeen. Useat palvelustoverit ovat päätyneet eri medioihin töihin ja yhteydenpito on jatkunut vahvana. Aloitimme palstan nimeltä Ruotutreffit, jossa kävin tapaamassa varusmiesten iloksi kiinnostavia suomalaisia naisia. Kuva: Ilkka Hynnisen arkisto Kaartinjääkäri (res) Hynninen ei ole aktiivinen reserviläinen, mutta hän sanoo olevansa kiinnostunut viranomaisten toiminnasta erityisesti tarinan ja viestinnällisyyden näkökulmasta. Hynninen vastaa sarjoillaan useasti kysymykseen: miten Suomi toimii? Puolustusvoimat olisi Hynnisen mielestä ajankohtainen ja mielenkiintoinen yhteistyökumppani, ja hän onkin tuottanut aikaisemmin sarjaa erikoisrajajääkäreistä. Ideasta luodaan tuote Hynninen uskoo hyvien tarinoiden kiinnostavan ihmisiä. Lisäksi ohjelmien päähenkilöiden pitää olla mukaansatempaavia ja tehdä mahdollisesti työtä, jossa on elämä pelissä. Menestyneimpiä Aito median sarjoja ovat Poliisit ja Haapasalon seikkailut Venäjällä. Vahvoista tarinoista, olivat ne fiktiivisiä tai tosia, voi tuottaa ohjelman, kunhan tarinan ydin on tanakka. Se pitää kuitenkin pukea sellaiseen muotoon, että ihmiset jaksavat katsoa sitä. Televisiossa korostuu, että se on nykyään äärimmilleen tunteen väline, ei tiedonjaon. Hynnisen päivät koostuvat nykyisin paljolti tapaamisista tv-kanavien ja tuottajien kanssa. Hän viihtyy silti edelleen luovassa ohjelmantekotyössä. Työssä keskeisintä on tuotteen luominen ideasta. Hynninen osallistuu vahvasti sarjojen käynnistämiseen ensimmäisillä tuotantokausilla, minkä jälkeen vastuuta siirtyy tuotantoryhmälle. Ohjelmien tuottamisessa mielenkiintoisimpana Hynninen näkee monipuolisuuden. Ympäri maailmaa kuvataan tälläkin hetkellä 17 eri tuotantoa, joiden kuvaustavat ovat täysin erilaisia. Draamasetissä voi olla kymmeniä ihmisiä, jotka tekevät ja toisenlaisessa, kuten Poliisit-tuotannossa, on tasan yksi. Samasta asiasta on kuitenkin kyse, eli tarinoiden kertomisesta. Ilkka Hynninen Ikä: 35 Asuinpaikka: Tampere Ammatti: Aito Median toimitusjohtaja Koulutus: Yhteiskuntatieteiden ylioppilas Sotilasarvo: Kaartinjääkäri (res) Elä niin kuin kuolisit huomenna, opi niin kuin eläisit iankaikkisesti. Kuva: Aku Siukosaarti poiminta Haku ilmavoimien erikoistehtäviin päättymässä Joel Kontiainen Ilmavoimien erikoistehtäviin voi vielä hakea johtokeskuslinjalle, lentotekniselle linjalle ja kuljettajakoulutukseen. Kuva: puolustusvoimat Hakuaika ilmavoimien erikoistehtäviin päättyy 1. maaliskuuta. Ilmavoimat hakee varusmiehiä aliupseerikoulutukseen johtokeskuslinjalle ja lentotekniselle linjalle, minkä lisäksi varusmiehiä haetaan sotilaskuljettajakoulutukseen. Lentoteknisellä linjalla varusmiehet koulutetaan lentokaluston huolto- ja ylläpitotehtäviin. Opiskeltavia aiheita ovat muun muassa aerodynamiikka sekä lentokonerakenteet, -järjestelmät ja -elektroniikka. Johtokeskuslinjalla varusmiehet koulutetaan johtokeskusten tilannevalvonta-aliupseereiksi ja osa saa jatkokoulutuksen taistelunjohtajatehtäviin. Sekä lentoteknisen että johtokeskuslinjan varusmiehet saavat myös johtajakoulutuksen. Sotilaskuljettajakoulutukseen valittavista varusmiehistä puolestaan koulutetaan kuljettajia ilmavoimien joukko-osastoihin. Majuri Ville Tolkki Ilmasotakoulusta kertoo, että alan koulutus ei ole kynnyskysymys kurssille pääsemiseksi, mutta opinnot voidaan katsoa eduksi valintoja tehtäessä. Erikoisjoukkohaun tarkoituksena on saada ilmavoimien toiminnasta kiinnostuneet henkilöt hakemaan. Jos voidaan valita, niin toki mahdollinen alan koulutus ja osaaminen valinnoissa huomioidaan, Tolkki sanoo. Ilmavoimien erikoistehtävät Hakuaika päättyy > kalenteri Maria Tyyster ja Rakuunasoittokunta Kuusankoskella Tangokuningatar Maria Tyyster ja Rakuunasoittokunta esiintyvät yhdessä Itä-Suomen aluetoimistojen vuosipäivän konsertissa 20. helmikuuta kello 19. Konsertti järjestetään Kuusankoski-talossa. Tyyster valittiin tangokuningattareksi viime vuonna Seinäjoella järjestetyillä Tangomarkkinoilla. Konsertin kapellimestarina toimii Riku Huhtasalo. > Valakonsertti Oulussa Lapin sotilassoittokunta esiintyy kapellimestari Juha Ketolan johdolla valakonsertissa 24. helmikuuta kello 19. Konsertti järjestetään Madetojan salissa Oulussa. Helmikuun konsertit ovat osa valakokonaisuuksien tapahtumia, joissa esitellään soittokunnan omaa solistiosaamista. Eric Ewazen Marimba-konserton tulkitsee Tomi Kauppila. Oulussa ja Rovaniemellä konsertteja isännöivät aluetoimistojen päälliköt vuosipäiväjuhlapäivän hengessä. > Maavoimien juhlakonsertti Finlandia-talolla Maavoimien komentajan, kenraaliluutnantti Seppo Toivosen isännöimässä juhlakonsertissa kuullaan ikivihreitä tangoja Olavi Virran hengessä sekä perinteistä sotilas- ja viihdemusiikkia. Konsertin solistina laulavat vuoden 2014 tangokuninkaalliset Maria Tyyster ja Teemu Roivanen. Konsertti järjestetään 24. helmikuuta kello 19. alkaen Finlandia-talossa Helsingissä. >

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ OMAISUUDELLE, JONKA JÄSENVALTIO OMISTAA, JOTA SE KÄYTTÄÄ TAI

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 7/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Maailman matkailujärjestön (WTO) perussäännön irtisanomisen hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Mitä partio on? 29.3.2012 2

Mitä partio on? 29.3.2012 2 PARTIO Mitä se on? Mitä partio on? Partio on monipuolinen harrastus lapsille, nuorille ja aikuisille Partio on käytännön toimintaa, jonka takana on kuitenkin arvoja ja ihanteita Viikoittaisissa kokouksissa

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. yhdenvertaisuusasiaa varusmiehille

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. yhdenvertaisuusasiaa varusmiehille Yksi univormu, monta erilaista suomalaista yhdenvertaisuusasiaa varusmiehille Yhdenvertaisuus ja tasaarvo varusmiespalveluksessa Taustoiltaan erilaisten varusmiesten yhdenvertaisuudessa ja tasa-arvossa

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Uimataitotutkimus 2011 Tutkimus laadittiin yhteistyössä LIKESin ja Opetushallituksen kanssa. Kysely lähetettiin sekä suomen- että ruotsinkielisiin kouluihin.

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan). MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Suomen suurin maanpuolustusjärjestö - 36.500 henkilöjäsentä - 18 reserviläispiiriä - 344 paikallista yhdistystä 178 avointa reserviläisyhdistystä

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV).

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV). SUOMEN ILMAILULIITTO RY PÖYTÄKIRJA Laskuvarjotoimikunta Koulutus- ja turvallisuuskomitea Kokous 4-2001 AIKA: PAIKKA: Ke 29.8.2001 klo 18.00 alkaen SIL ry, Malmi LÄSNÄ: Ilkka Keinänen puheenjohtaja Timo

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot