Puolustusvoimat hyvä kumppani viranomaiselle s Kouvolan perusturvapalvelut hankki VIRVEt s. 12 STUK valvoo koko ajan s. 15

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolustusvoimat hyvä kumppani viranomaiselle s. 4 11. Kouvolan perusturvapalvelut hankki VIRVEt s. 12 STUK valvoo koko ajan s. 15"

Transkriptio

1 Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti 3/0 Puolustusvoimat hyvä kumppani viranomaiselle s Kouvolan perusturvapalvelut hankki VIRVEt s. 12 STUK valvoo koko ajan s. 15 VIRVE-verkkoa kehitetään koko Suomen alueella s. 16 Svensk resumé s. 22

2 6 12 Sisältö VIRVE-uutiset 3/200 Pääesikunnan johtaja Markku Koli: Kokonaismaanpuolustuksen idea toimii myös tietohallinnossa PVJJK:n johtaja Pertti Hyvärinen: Luottamus on ansaittava joka päivä uudestaan PV haluaa kehittää yhteistyötä kuntien kanssa 10 Pelastustarkastaja ehdottaa: Kunnille yhteisiä johtokeskuksia 12 Kouvolan perusturvapalvelut luottavat VIRVEen 1 1 Sähköyhtiöstä tuli monialayhtiö VIRVEt huoltopalveluissa STUKin valvontaverkko valvoo koko ajan Ulkoiset säteilytiedot myös hätäkeskuksiin VIRVE tukee ja mahdollistaa yhteistyötä MODERNIN YHTEISKUNNAN tietointensiivisyys ja toimijoiden verkottuneisuus eri tahojen kesken asettavat kasvavia haasteita viranomaisten yhteistoiminnalle. Keskinäisen auttamisen ja tukemisen lisäksi toiminnan tavoitteena on tekninen ja toiminnallinen verkottuminen muiden viranomaisten kanssa. Kunkin omia vahvuuksia tarjotaan myös muiden viranomaisten käyttöön. Tätä verkostoituvaa yhteistyötä mahdollistavat nykyaikaiset viestintäpalvelut VIRVE niiden etunenässä. VIRVEn puheryhmät ovat täydessä toimintavalmiudessa. Prosessit on hiottu sujuviksi lukuisissa eri viranomaisten yhteisharjoituksissa, joihin myös Erillisverkot on osallistunut. VIRVE-verkon operoinnissa eri viranomaisten kanssa tehdään laajaa, jatkuvaa päivittäistä työtä. Tavoitteena on, että viranomaisten ja operaattorin välillä vallitsee saumaton yhteistyö. Kalustot ovat yhteensopivia, ja hankkeet on sovitettu yhteen. Toimintatapa on myös valtion talouden kannalta kustannustehokasta. Kimmo Manni toimitusjohtaja Pääkirjoitus Kuva: Seppo Haavisto Yhteistyöryhmä linjasi: VIRVE-verkkoa uusitaan koko maassa Uutisia 22 Svensk resumé Kuva: Seppo Haavisto Hyvä suunnittelu ja pienin askelin eteneminen Päätoimittaja: Satu Huhtela, Suomen Erillisverkot Oy, puh Toimitussihteeri: Tiina Jäppinen, puh Toteutus: Mediakonttori, Lehden taitto: Heli Penttinen Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti Yhteystietojen muutokset, lehtitilaukset ja palaute: Julkaisija: Suomen Erillisverkot Oy, PL 3, 0211 Espoo Painos: 000 kpl Kansikuva: Seppo Haavisto Painopaikka: Edita Prima Oy ERILLISVERKKOJEN STRATEGISEN LINJAUKSEN mukaisesti tehostamme asiakastyötä monin eri tavoin. Asiakkaat pyrimme ottamaan yhä enemmän mukaan Erillisverkkojen palvelujen kehittämiseen. Asiakasnäkemys on entistä suuremmassa roolissa. Saatujen kokemusten pohjalta lisäämme asiakaskohtaisia seminaareja, jotta käyttäjäkunnan tarpeet ja näkemykset saadaan kattavasti esille ja Erillisverkkojen asiantuntijoiden tietoon. Asiakkaiden palvelutarpeisiin halutaan vastata yhä paremmin hiotulla toimintamallilla ja organisaatiolla. Tässä lehdessä asiakaskuntamme strategisia näkemyksiä esittelevät mm. Puolustusvoimien Pääesikunnan johtaja, kenraaliluutnantti Markku Koli (s. 4 5) ja PV:n Johtamisjärjestelmäkeskuksen johtaja, eversti Pertti Hyvärinen (s. 6 7). Puolustusvoimien hyviksi osoittautuneita toimintatapoja tarjo- taan myös muiden viranomaisten sovellettavaksi. Yksi tärkeä vahvuus turvallisuuden ytimessä on Puolustusvoimien käytössä olevat VIRVE-palvelut. Tarvittaessa Puolustusvoimat toimittaa virka-apuna myös siirrettäviä VIRVE-tukiasemia esim. erilaisiin etsintöihin ja raivauksiin. Siirrettävät tukiasemat voidaan liittää osaksi VIRVEverkkoa, ja ne ovat kaikkien viranomaisten yhteiskäytössä. Monet ulkomaiset kollegamme ovat ihailleet erinomaisesti toimivaa virka-apuyhteistyötä viranomaisten kesken. Ison yhteistyökumppanimme hyvää suunnittelu- ja varautumismallia pyritään soveltamaan myös Erillisverkkojen toiminnassa. Yrjö Pylvänäinen johtaja 2 VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 3/2009 3

3 Kokonaismaanpuolustuksen idea toimii myös tietohallinnossa Puolustusvoimat on malliesimerkki siitä, miten tietohallinnossa voidaan päästä kaaoksesta järjestykseen. PV on marssinut tietohallinnon kehittämisessä jopa sellaista tahtia, että jotakuta on voinut alkaa hirvittää. Palveluita on keskitetty ja paketoitu ja nyt niitä ulkoistetaan. Sotilaan kumppaneiksi on valittu viranomaisten lisäksi myös kaupallisia tahoja. PÄÄESIKUNNAN JOHTAJA, kenraaliluutnantti Markku Kolin mukaan muutos on vaikuttanut siihen, mitä tietohallinnon palveluiden tuottamisessa pidetään ylipäänsä heidän talossaan nyt oikeana ja hyväksyttävänä. Hän korostaa, että vaikka ratkaisut olivat isoja, asioissa edettiin pienin askelin. Pääesikunnan johtaja Markku Koli puhuu verkostopuolustuksesta ja tietotaistelijoista. Eräs pettymys oli palveluarkkitehtuurin käyttöönotto, joka hyytyi heti alkumetreillä enemmän ja vähemmän. Koska etenimme pienin askelin, pystyimme kuitenkin ottamaan aikalisän ennen seuraavaa vaihetta. Uskon, että tällä periaatteella ja hyvällä suunnittelulla tietotekniikan uudistus on onnistunut keskimääräistä paremmin, kuvaa Koli. Monia kummastutti myös se, että uudistusta lähdettiin toteuttamaan hyvin avoimesti. Samankaltaisia asioita oli liikkeellä muuallakin, joten oli hyvä ajatus kutsua muut mukaan kertomaan, mitä pitäisi tehdä. Jos strategia oli se, että lähdetään hakemaan kumppanuuksia, silloin tarvitaan avautumista. Pääsimme samalla myös arvioimaan, mitä ulkoinen yhteisö pystyy meille tarjoamaan, kuvaa Koli lähtötilannetta. Silloin pohdittiin paljon sitä, miten pitkälle lähdetään avautumaan. Turvallisuuden ytimessä ollaan kuitenkin tiukkapipoisia edelleen, täsmentää Koli. Palkittua työtä Teko huomattiin myös tietotekniikan ammattilaisten keskuudessa. Koli sai Vuoden CIO valinnan yhteydessä raadin myöntämän elämäntyöpalkinnon Puolustusvoimien tietohallinnon muuttamisessa ja suuntaamisessa kohti verkostopuolustusta. Palkinto sekä ihastutti että hämmästytti. Koli huomauttaa, että muutosta ei voi tehdä yksin vaan sitä on ollut tekemässä tuhatpäinen IT-ihmisten joukko. Ensimmäinen ajatus oli, että teemme oikeita asioita. Toisaalta se osoitti, että myös valtion hallinnossa voidaan päästä korkean tekemisen tasolle. On myös kyse yhteistyökyvyn arvostuksesta, pohtii Koli. Verkostopuolustusta Verkostopuolustuksessa on kyse paremman tilannetietoisuuden mahdollistamasta itseohjautuvuudesta. Sen kautta saadaan suorituskykyä lisää koko Puolustusvoimille niiden kansainvälistyvissä ja muihin viranomaisiin yhä enemmän integroituvissa tehtävissä. Käytännössä verkostopuolustuskin nojautuu kokonaismaanpuolustuksen henkeen, jossa tukeudutaan yhteistyöhalukkuuteen. Siihen liittyvät taas suomalaisten tutkitusti korkea maanpuolustustahto ja osaamistaso. Tietohallinnossakin pitää olla hyvät yhteistyörakenteet. Jos ajatellaan Maanmittauslaitoksen roolia paikkatiedoissa tai Ilmatieteenlaitosta säätiedoissa, eihän meidän kannata rakentaa heidän järjestelmiään. Sen sijaan meillä pitää olla järjestelmissämme kyky käyttää, tukea ja varmentaa heitä. Haasteellista onkin rajapintojen hallinta, mikä on yhteistyökysymys, pohtii Koli. Kolin mielestä verkostopuolustus on yksi tulevaisuuden yhteistyön kuvauksista, joka tarkoittaa molemminpuolista huippuosaamisen hyödyntämistä. Olemme turvallisuusosaamisessa valtakunnan kärkijoukkoa ja valmiita tekemään yhteistyötä sekä liittymään muiden yhteistyöhankkeisiin, hän vakuuttaa. Tilannetietoisuus Olennainen osa verkostopuolustusta on tilannetietoisuus. Oikeat tiedot pitää saada oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Puolustusvoimissa sen tekee haasteelliseksi organisaation laajuus ja koko se tiedon kirjo, jota siellä käsitellään. Operatiivisella puolella tilannetietoisuuden tasoa kuvaa tosiaikaisuus, kuten hyvä valvontakyky merellä ja ilmassa. Jos ajatellaan hävittäjätorjuntaa, tutkatietoa pitää siirtää tuhannesosasekunneissa. Tietoa kerätään nopeasti, mutta suurin osa siitä on sellaista, jota ei taltioida, selostaa Koli. Toisaalla ovat valtavat tietopankit. Esimerkiksi pelkästään resurssien hallinnassa pitää olla kyky ei pelkästään :n vaan ihmisen organisaation hallintaan. Sosiaaliset mediat haastavat hierarkian Nykyisin kyetään jakamaan valtavan suuria tietomääriä todella nopeasti. Tämä näkyy nuoressa polvessa etenkin, kun tarkastellaan sosiaalisia verkostoja ja mediaa. Kaikki tämä heijastuu myös sodankäyntiin, joka on yhteiskunnan jatke, pohtii Koli. Sosiaaliset mediat haastavat hierarkkiset hallintomenetelmät. Koli kysyy, onko se sitten kielteinen ilmiö vai sellainen asia, jonka vahvuuksia pyritään käyttämään hyväksi. Meidän toiminnassamme keskeistä on tilannetietoisuus. Kun ennen tietoa jaettiin hierarkkisesti, nyt tieto, kuten sääennustus, voi tulla suoraan sotilaan mobiilipäätteeseen. Yksittäiset toimijat voivat arvioida ja sovittaa toimintansa siihen sekä vaikuttaa omaan tehtävätaktiikkaansa. Silti se, mitä on tarkoitus saavuttaa, säilyy samana, kuvaa Koli mobiilin tietotekniikan tuomaan muutosta yksilön näkökulmasta. Normaaliaikana Pääesikuntakin on asiantuntijaorganisaatio. Hierarkia otetaan käyttöön vasta silloin, kun tavalliset keinot eivät enää riitä. Toivon, että yhteiselle turvallisuustyölle osataan antaa arvoa silloinkin, kun asiat tuntuvat hitailta, haastavilta tai vaikeilta. Tietotaistelijat luotaavat Nykyisin on tarjolla paljon tietoa, jota eri järjestelmät jauhavat tahoillaan. Miten meitä ympäröivästä tietovirrasta löydetään juuri se oikea ja merkitsevä? Koli nostaa esiin termit monimutkaisuus, samanaikaisuus ja suodatus. Tiedonanalysointi on haastava alue, joka ei sovellu kaikille. Joillakin ihmisillä on kuitenkin keskimääräistä parempi kyky kriisiolosuhteissa verrata ja löytää olennaista tietoa, tietää Koli. VIRVE-käyttäjät Hän kutsuu sellaista tietotaistelijaksi ja vertaa häntä pörssimeklariin, joka etsii signaaleja markkinoilta ja analysoi tulevaa mutta joutuu samalla ottamaan myös riskejä. Tilannekuvaa varten tietoa voidaan kerätä eri tavoin. Esimerkiksi Rajavartiolaitos haluaa, että tilannekuva työnnetään rajamiehelle automaattisesti, kun taas poliisi hakee tiedot tietokannoista tarpeen mukaan. Kolin mielessä ainakin kriittisissä tiedontarpeissa olennainen tieto pitää tulla vastaanottajalle automaattisesti, jolloin voidaan käyttää hyväksi erilaisia tiedonkäsittelyn prosesseja. Turvallisuus kustannustehokasta vasta kriisissä Erillisverkkojen kaltaiselle toimijalla on tietoverkoissa ja viestijärjestelmissä sekä tilaa että tarvetta. Viittaan taas osaamiseen. Ei voi osata kaikkea itse, jolloin osaamisen verkostuminen on keskeistä, sanoo Koli, joka toimii Erillisverkkojen hallituksessa. Hänestä on kummallista, että yhtiö joutuu joka vuosi perustelemaan olemassaoloaan. Hänestä pitäisi sen sijaan miettiä, minkälainen yhteiskuntamme olisi ilman aikoinaan tehtyjä ratkaisuja. Erillisverkkojen järjestelmä liimaa yhteen viranomaisia. Sellaisiin asioihin, kuten että saadaan yhteistyötä kriisitilanteisiin, ei voida antaa laskennallisia arvoja. VIRVEä on suuri kiusaus verrata kaupalliseen mobiilimaailmaan. Turvallisuus on kuitenkin kustannustehokasta vain kriisitilanteissa, huomauttaa Koli. Hän toivoo, että Erillisverkot voi ja toivottavasti myös pystyy tuottamaan palveluita jatkossakin Puolustusvoimille. Se, miten verkoista päästään palvelutasolle, pitää ratkaista pieni pala kerrallaan. Yhden yön ihmettä ei tule, sanoo Koli. Toivon, että yhteiselle turvallisuustyölle osataan antaa arvoa silloinkin, kun asiat tuntuvat hitailta, haastavilta tai vaikeilta. Yhteistoiminnan rakentaminen on niin tärkeä asia, että sen eteen kannattaa hieman haaskata hermojakin, sanoo Koli. Kuva: Seppo Haavisto VIRVE-UUTISET 1/2009 VIRVE-UUTISET 3/2009

4 VIRVE-käyttäjät PVJJK:n johtaja: Luottamus on ansaittava joka päivä uudestaan Puolustusvoimat keskitti vuonna 2007 eri puolella Suomea sijaitsevien yksiköiden laitehankinnat, ylläpidon ja kehitystyön. Syntyi Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK), jonka johtajana on toiminut viime maaliskuusta lähtien eversti Pertti Hyvärinen. PVJJK:n tehtävä on tarjota palveluita. Joukkojen tehtävä on varmistaa, että niitä osataan käyttää. UUDEN TEHTÄVÄN MYÖTÄ Hyvärisen työhuone siirtyi Helsingin Kasarmintorin maisemista Jyväskylän kiviseen luolaan. Näkökulma vaihtui hallinnosta operatiivisen toiminnan keskiöön. Tehtävä on ollut suuri luottamuksen osoitus, mihin lähdin nöyrin mielin. Tänne oli helppo tulla, koska edeltäjäni johdolla keskus oli jo muodostettu ja toiminta käynnistetty. Pääsin valmiiksi katetun pöydän ääreen, kehuu Hyvärinen. Hän on palvellut aiemmin mm. Pääesikunnan kanslian päällikkönä sekä puolustusministeriössä turvallisuusja puolustusasian komitean pääsihteerinä. Harva keskushallinnon virkamies on kuitenkaan päässyt toteuttamaan omia suunnitelmiaan myös käytännössä, kuten Hyvärinen, joka on yksi tietohallintouudistuksen arkkitehdeista. Tänään Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksessa työskentelee 800 henkilöä, joista 165 on sotilaita ja 635 siviileitä. Asiakkaina on 55 hallintoyksikköä valtakunnan laajuisesti Pääesikunnasta joukko-osastoihin. Palveluita tuotetaan myös muille viranomaisille sekä keskeisimmille yhteistoimintayrityksille. PVJJK:n tehtävä on kehittää ja ylläpitää integroitua tiedustelu-, valvonta- ja johtamisympäristöä. Tärkein tehtävä on kuitenkin mahdollistaa Puolustusvoimien operatiivinen johtaminen valmiuden kohottamisen kaikissa vaiheissa. Jos jokin palvelu loppuu, havaitaan se nopeasti. On ilmeisesti luonnonlaki, että kaikkea sitä hienoa ja toimivaa, mitä tuotamme, pidetään itsestään selvänä. Sitten kun jokin yksittäinen asia ei toimi, palaute tulee hyvin nopeasti. Tässä työssä oma luottamus pitää ansaita joka päivä, painottaa Hyvärinen. Kaaoksesta järjestykseen Palataanpa ajassa vielä hieman taaksepäin. Hyvärinen kaivaa esiin vanhat kalvosulkeiset, jotka on tehty tietohallinnon rationalisoinnin alkuvaiheessa. Hän toteaa tyytyväisenä, ettei esitykseen ole tarvinnut tehdä monta muutosta. Alku oli vaikeaa, kun joukko-osastojen piti luopua esimerkiksi omista atktukihenkilöistään. Tietohallinnon uudistus osoitti, että myös Puolustusvoimissa on sekä halua että kykyä tehdä tekniikan mahdollistamat muutokset. Olemme pystyneet kulkemaan kehityksen kärjessä, toteaa Hyvärinen. Tietohallinnon rationalisoinnin ensimmäinen haaste oli pysäyttää kaaos, jotta päästäisiin keskitettyyn verkkojen, työpisteiden ja palveluiden hankintaan, tuottamiseen ja kehittämiseen. Lähtötilannetta kuvaa esimerkiksi se, että ennen vuotta 2007 jokainen joukko-osasto sai hankkia itse tietohallinnon laitteita ja ohjelmia, vaikka paikalliselta kyläkauppiaalta. Hallinnossa käytettiin kaikkia mahdollisia laitetyyppejä ja ohjelmistoversioita, joista oli maksettu suolainen hinta ilman suuren organisaation keskitettyjen hankintojen etua, kuvaa Hyvärinen lähtötilannetta. Tällainen ostaminen yksinkertaisesti kiellettiin ja hankinnat keskitettiin. Nyt laitekirjosta on päästy ja esim. pöytäkoneiden osalta on päästy jo 3 5 vuoden elinkaariajatteluun. Ennen työntekijän käytössä saattoi olla neljäkin erillistä tietokonetta. Yksi hallinnollisessa käytössä, yksi oli kiinni operatiivisessa järjestelmässä, yksi julkisessa internetissä ja lisäksi oli kannettava. Nykyisin käytössä on yleisimmin enää kaksi konetta, toinen operatiiviseen ja toinen hallinnolliseen verkkoon. Näistä jälkimmäinen on yhä useammin läppäri tai telakka-asennus. Aiemmin hajautettu käyttäjä-, tietoturva- ja ohjelmistoversioiden hallinta sitoi valtavasti myös voimavaroja. Silloisella noin sadalla joukko-osastolla saattoi olla 150 tietokonetta ja jokaisessa 20 sovellusta, jotka aiheuttivat noin päivitys- ja ylläpitotehtävää. Nyt asia hoituu keskitetysti muutamasta PVJJK:n tuotantopaikasta. Täyskäännös Tietohallinnon rationalisoinnissa eli TIE- RAssa Puolustusvoimien operatiivinen ja hallinnollinen tietohallintoympäristö erotettiin toisistaan. Nykyisin PV voi tarjota fyysisesti ja sähköisesti suojattuja sekä varmennettuja siirtoteitä myös viranomaisten välisiin yhteistoimintaverkkoihin koko valtakunnan laajuisesti. TIERA mahdollisti kykymme nykylaajuiseen viranomaisyhteistyöhön. Katson sen yhdeksi tärkeimmäksi saavutukseksi. Valtakunnallinen organisointi on edellytys myös valtakunnalliselle yhteistyölle, painottaa Hyvärinen. Nykyisessä toimintamallissa TIERAn hyvä lopputulos on Hyvärisen mielestä se, että joukot joutuvat miettimään, mitä tietohallintopalveluita he todella tarvitsevat työssään, sekä keskittymään niiden käyttöön. PVJJK:n tehtävä on tarjota palveluita. Joukkojen tehtävä on varmistaa, että niitä osataan käyttää. Pääesikunta toimii orkesterinjohtajana, joka katsoo kokonaisuuden, kuten sen, että tehtävät on jaettu oikein ja resursointi tulee turvatuksi, kuvaa Hyvärinen työnjakoa. PVJJK:n palveluita käyttää Puolustusvoimissa työntekijää. Hyvärisen mielestä yksiköille on kova vaatimus jo pelkästään se, että kaikki osaavat käyttää palveluita mahdollisimman tehokkaasti. Rönsyt pois Rauhanaikana PVJJK tekee palvelusopimuksen 55 hallintoyksikön kanssa. Peruspalvelut ovat ilmaisia, mutta lisäksi on paljon muita tilausperusteisia maksullisia palveluita. Joukko-osastot eivät voi yksin vaatia, mitä haluavat, vaan me teemme puolustushaaraesikuntien kanssa ensin puitesopimukset, joissa määritellään se palveluvalikoima, joista hallintoyksiköt valitsevat omansa, toteaa Hyvärinen. Voimavarat yhteen Palvellessaan puolustusministeriössä Hyvärisestä tuli YETT eli yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian sielu ja sydän. Hän on iloisesti yllättynyt siitä, miten tunnollisesti sitä eri hallinnonaloilla on noudatettu. Valtakunnalliset hankkeet pitääkin pystyä valtioneuvostotasolla sovittamaan yhteen riippumatta siitä, kuka on vetovastuussa oleva ministeriö. Jos joka paikassa ollaan kovin innovatiivisia ja viedään vain omia hankkeita eteenpäin, toimintatapa ei ole valtiontalouden kannalta kustannustehokasta, pohtii Hyvärinen. Hänestä on tärkeää, että käytössä on yhteen sovitettavia YETT-strategian ta- VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 3/2009

5 paisia vahvoja linjauksia, jotta maamme vähät resurssit tulevat käytetyksi hyvin. Isoissa hankkeissa on vaarana, että henkilöstö katsoo vain yhtä osa-aluetta eikä kokonaisuutta. Liikenne- ja viestintäministeriön TELVE, valtiovarainministeriön turvallisuusverkkohanke TUVE sekä valtiovarainministeriön 24/7-hanke ovat esimerkkejä toimenpiteistä, jotka on ehdottomasti sovitettava yhteen. Kaikissa pelataan lopulta samalla hiekkalaatikolla, hän huomauttaa. Myös Puolustusvoimissa on toimittu YETT-strategian mukaisesti. Jos jollain virastolla on erikoisosaamista tai suorituskykyä, PV voi hyödyntää sitä ja toisin päin. Jos ajatellaan sisäasiainhallinnon HALTIKia, Suomen Erillisverkkojen VIR- VEä ja vaikkapa meidän PVJJK:ta, Suomessa on vahva yhteistoiminnan kulttuuri, johon liittyy paljon osaamista, sanoo Hyvärinen. Parempaa elinkaariajattelua Esimiestyön haasteena on ensinnäkin muutosvalmiuden ylläpito. Henkilökunnan pitää olla koko ajan valmiina muutoksiin. Toisaalta on palveluorganisaation mukanaan tuomat vaatimukset. Olemme täällä asiakkaita varten, emme itseämme varten, painottaa Hyvärinen. Palvelutuotannon haasteena on kokonaisuuden hallinta ja toiminnan kehittäminen elinkaariajattelun mukaisesti. Niin henkilö-, tila- kuin raharesurssitkin pitää nähdä elinkaariajattelun mukaisesti. Kyse on kokonaisuuden hallinnasta. Meilläkin on henkilöresurssien vähennystavoitteita. Parhaillaan pohdimme sitä, miten ne voidaan toteuttaa niin, etteivät ydintehtävät kärsi, sanoo Hyvärinen mietteliäänä. Kuva: Janne Nousiainen Virka-apu liittyy järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon, etsintä- ja pelastustöihin, räjähteiden raivaustehtäviin tai liikenteen ohjaamiseen. Yhteistyötä kuntien kanssa halutaan kehittää Puolustusvoimat hyvä kumppani viranomaiselle NYKYISIN PUOLUSTUSVOIMIEN Puolustusvoimat sodan ajan joukkoihin kuuluu maakuntakomppanioita, joihin on rekrytoitu alu- antaa virka-apua pääasiassa poliisille ja eelta aktiivisia reserviläisiä. Sellainen oli auttamassa myös Nokian vesikriisissä pelastusviranomaisille, vedenjakelussa, mikä on hyvä esimerkki mutta myös kunnille. sotilaiden ja kunnan välisestä yhteistyöstä. Yhteistoiminta on myös yhä vahvemmin esillä puolustusvoimien sotilaallisissa harjoituksissa. Laki puolustusvoimien tehtävistä uudistui pari vuotta sitten, jolloin lakiin kirjattiin kolme päätehtävää. Ensimmäinen on sotilaallinen puolustaminen, toinen on muiden viranomaisten tukeminen ja kolmas kansainvälinen sotilaallinen kriisinhallinta. Näistä keskimmäinen liittyy juuri kuntien ja puolustusvoimien väliseen yhteistoimintaan. Yleensä meidän antamamme virka-apu liittyy järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon, etsintä- ja pelastustöihin, räjähteiden raivaustehtäviin tai liikenteen ohjaamiseen, sanoo Karjalan Prikaatin Itä-Suomen Viestipataljoonan komentaja everstiluutnantti Jukka-Pekka Virtanen. Esim. pandemian uhatessa kunnat saisivat apua puolustusvoimilta evakuoinnissa, tulvan tullessa ihmisten turvaan saattamisessa ja tarvittaessa myös omaisuuden suojaamisessa. Näitä asioita harjoitellaan myös normaaliaikana. Sotilaan ja virkamiehen uhat lähentyneet Aiemmin uhkakuvat siviili- ja sotilaspuolella kulkivat melko lailla omia teitään. YETT-strategian myötä uhkakuvia on yhtenäistetty, mikä auttaa varautumista ja helpottaa Virtasen mukaan yhteistyötä. On vaikea tietää, mitä todellisuudessa voi tapahtua, ja uhatkin ovat vain arvioita. On silti ilmeistä, että esim. tietojärjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset tai myrskyn aiheuttamat tuhot ja sähkökatkokset ovat todennäköisempiä uhkia kuin sotatila, kuvaa Virtanen. Eräs haaste virka-apua koskevan yhteistoiminnan kehittämisessä on se, että uhkien arkipäiväistyessä ja varautumisen keskittyessä yhä voimakkaammin normaaliajan häiriötilanteisiin, niin osa tarvittavista oikeuksista on kuitenkin sidoksissa valmiuslain pykäliin, joiden käyttöönoton kynnys on varsin korkea. Eri harjoituksissa on huomattu, että vastaaminen häiriötilanteiden edellyttämiin haasteisiin edellyttää nykyistä suurempia normaaliajan lainsäädännöllisiä oikeuksia. Parhaillaan muun muassa liikenne- ja viestintäministeriö selvittää omalla hallinnonalallaan, mi- tä valmiuslain oikeuksia tulisi siirtää normaaliolojen lainsäädäntöön, jotta tarvittavat avustustoimenpiteet saadaan nopeasti käyntiin, sanoo Virtanen ja huomauttaa: Häiriötilanteessa alkuhetket ovat yleensä ratkaisevia vahinkojen minimoimiseksi. Viestiasioissa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi teleyrityksen omistaman yhteyskapasiteetin tai suojatilan käyttöönottoa varautumistarkoitukseen. Virka-apuosasto päivystää Jokaisessa varuskunnassa on oma virka-apuosastonsa, jossa joukkoyksiköt päivystävät vuorollaan. Virka-apupyyntö tulee yleensä puhelimitse, ja siihen liittyy kirjallinen pyyntö. VIRVEt ovat käytössä varuskuntien jokapäiväisessä toiminnassa. Sitä käytetään myös viranomaisyhteistyössä. Hätäkeskukset tavoittavat heidät VIRVEn kautta. Yhteistyölle viranomaisten kanssa on paljon uusiakin mahdollisuuksia. Tänne Pohjois-Kymenlaakson alueelle on uuden Kouvolan kaupungin myötä syntynyt iso varuskunta, joka tarjoaa alueelliseen yhteistoimintaan paljon resursseja, erityisosaamista ja kalustoa, muistuttaa Virtanen ja mainitsee erityiskalustosta esimerkkeinä helikopterit ja panssaroidut johtamisajoneuvot. Yhteistyötä voisi lisätä etenkin sosiaali- ja terveyshuollossa sekä viestintä- ja tietojärjestelmien turvaamisessa. Voimme ylläpitää myös yhteisiä suojatiloja, listaa Virtanen. Yhteistoimintaa voidaan lisätä myös tiedottamisessa esimerkiksi virka-aputehtävän yhteydessä. Nykyisin meillä on jokaisessa varuskunnassa oma tiedottaja, kertoo Virtanen. Kuva: Lehtikuva / Gunnar Bäckman PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAOSAPUOLIA VIRVE-käyttäjät Sotilasläänin kanssa yhteistyötä tekevät esim. alueen lääninhallitukset, rajavartiostot, YLE, Itella, Tiepiirit, Ilmailulaitos, Ilmatieteenlaitos, TE-keskukset ja Ympäristökeskukset sekä hätäkeskukset. Varuskuntien kanssa yhteistyötä tekevät alueen poliisilaitokset, pelastuslaitokset, kaupungit ja kunnat, satamalaitokset, lentoasemat jne. Muiden viranomaisten tukeminen: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen pelastustoimintaan osallistuminen: kalusto-, henkilöstö- ja asiantuntija-apu avunanto toiselle valtiolle: terrorismi, luonnononnettomuudet, suuronnettomuudet ym. Virka-apua annetaan: henkilön etsintä ja kiinniottaminen paikan tai alueen eristäminen ja tutkiminen liikenteen ohjaus henkilöiden tai omaisuuden suojaus räjähteiden raivaus muut tehtävät, joissa tarvitaan puolustusvoimien erityishenkilöstöä tai -välineistöä Puolustusvoimista saatiin virka-apua myös Kauhajoen kouluampumistragediaan syyskuussa vuonna muuhun kansainvälistä erityissuojelua nauttivien henkilöiden suojelu (esim. valtiopäämiehet) VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 3/2009

6 VIRVE-käyttäjät Kunnille yhteisiä johtokeskuksia? Vastuu kunnan varautumisessa kriisiin on nykyisin viime kädessä kaupungin- tai kunnanjohtajalla. Silti monessa kunnassa on herätty varautumisen merkitykseen vasta, kun jotain on jo tapahtunut, ja silloin ollaan myöhässä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimea ovat ravistelleet pandemian uhat, sivistystoimea kouluampumiset ja teknistä toimea vesikriisit. Puolustusvoimien maakuntajoukkoihin kuuluva Hiidenveden Komppania asetti 2. tammikuuta 2008 osaston tukemaan Nokian kaupungin vesihuoltoa. Kertausharjoituksena toteutettava työvoima-aputehtävä oli ensimmäinen kerta, kun maakuntajoukko osallistuu tämäntyyppiseen tehtävään. teisiä hyvän toimintavalmiuden omaavia johtokeskuksia, joissa voisi toimia useampi kunta ja toimija luotettavasti yhdessä. On ehkä turhaa pitää joka kunnassa omaa johtokeskusta, jota voidaan käyttää suurin osa ajasta vain kuntosalina tai varastona. Lukkarinen uskoo puolustusvoimien ja viranomaisten yhteistyöhön. Puolustusvoimilta löytyy potentiaalia VIRVE-toiminnan tukemiselle ja muutenkin erinomaista ammattitaitoa johtamis- ja viestitoimintaan. Heillä on mm. nopeasti pystytettäviä paikallisia verkkoja, joita on käytetty esim. kansainvälisissä kokouksissa. Tässäkin tarvitaan yhteistyötä, koska onnettomuudet eivät rajoja katsele. Yhteistoimintaa tarvitaan niin kuntien, viranomaisten kuin esim. järjestöjenkin kanssa. VIRVE arkikäyttöön Paraskaan suunnitelma ei toimi ilman viestiyhteyksiä. Niin arjen kuin kriisinkin johtaminen edellyttää toimivaa viestintää. Tällä hetkellä kunnan johtokeskuksilta on vaadittu kiinteät puhelinliittymät ja faksit. Ne eivät ole enää nykyaikaa eivätkä saa olla ainoita ratkaisuja, jolloin VIRVE ja muut tekniset välineet ovat tulleet yhdeksi mahdollisuudeksi. Siihen suuntaan ollaan menossa vahvasti, sanoo Lukkarinen. On monta mahdollisuutta siihen, ettei viestintä toimi, kuten sähkökatkot, linjojen tukkeutuminen, kaapeliviat, ohjelmistoviat, virukset jne. Myös kiinteiden puhelinlinjojen yhteydet kulkevat tietoverkoissa, ja tietojärjestelmien käyttäjät aiheuttavat usein myös itse ongelmia verkoissa. Sen sijaan VIRVEllä saadaan suojattu ja turvattu yhteys, toteaa Lukkarinen. Hän toivoo, että VIRVE olisi kuntien arkikäytössä, ja uskoo, että VIRVElle löytyy varmasti käyttöä esim. kotihoidon ja teknisen toimen puolelta. Hänestä VIR- VEn kustannukset ovat mitättömiä kuntien koko talouden ja varautumisen kannalta. Jos kunnissa hankitaan ainoastaan johtokeskukseen yksi kiinteä ratkaisu, voi se olla jo viiden vuoden kuluttua vanha, eikä sitä oikein kukaan osaa käyttää tarpeen tullen, hän huomauttaa. Ryhmäpuhelu nopeuttaa päätöksentekoa Kajaanissa ja Oulussa pidetyissä valmiusharjoituksissa VIRVE on koettu hyvänä, kunhan sen käyttöä vain harjoitellaan tarpeeksi, kertoo Lukkarinen. Matkapuhelin on ihan hyvä väline siihen asti, kun se toimii. Sillä voidaan olla yhteydessä vain yhteen kerrallaan ja niin kauan kuin verkko on pystyssä. VIR- VEssä on myös ryhmäpuhetoiminne, jolloin sama tieto saadaan jaetuksi kaikille samalla kertaa, mikä lisää tilannetietoisuutta ja nopeuttaa päätöksentekoa, hän vertaa. VIRVEn lisäksi harjoituksissa on käytetty sähköpostia ja intraa, mutta ne eivät sinällään kuitenkaan riitä vielä tilannekuvan luomiseksi. Viime aikoina kunnissa onkin testailtu erilaisia tilannekuvajärjestelmiä. Selkeät ohjeet puuttuvat Ennen sisäasiainministeriön ohjeet olivat yksinselitteisiä siinä, mitä kuntien piti varautumisen eteen tehdä. Nykyisin missään ei oikein sanota selvästi vaikkapa sitä, mitä teknisiä apuvälineitä pitäisi olla ja miten toimitaan. On ihan oikein ja nykypäivää, ettei määrätä liian tiukasti, mutta asialla näyttäisi olevan myös varjopuolensa. Kunnat ja muut kokonaisvarautumisen kannalta keskeiset toimijat käyttävät resurssejaan nyt siihen, että ne kehittävät omia johtamisjärjestelmiään, jotka sitten eivät kuitenkaan ole toimivia ja yhteensopivia muiden toimijoiden järjestelmien kanssa. Jos on liikaa soveltamisvaraa, poltetaan kaikkien resursseja, pahoittelee Lukkarinen. Kuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Kuva: Tiina Jäppinen ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSEN pelastustarkastaja Esa-Pentti Lukkarinen kertoo, että varautumisen taso vaihtelee eri kunnissa. Suurissa kaupungeissa varautumista voi hoitaa oma yksikkönsä, kun taas pienemmissä kunnissa varautuminen voi olla vasta lapsenkengissä ja eikä sitä ole vastuutettu selvästi tietylle henkilölle. Asian ei tarvitse olla silti kunnan koosta kiinni. Suuressa kunnassa haasteena voi olla toimintojen ulkoistaminen ja moniulotteiset palveluverkot. Pienessä kunnassa asiat on helpompi pitää näpeissään, pohtii Lukkarinen. Tässäkin tarvitaan yhteistyötä, koska onnettomuudet eivät rajoja katsele. Yhteistoimintaa tarvitaan niin kuntien, viranomaisten kuin esim. järjestöjenkin kanssa, painottaa Lukkarinen. Kuntien kannattaisi muodostaa yh- Jos kunnissa hankitaan ainoastaan johtokeskukseen yksi kiinteä ratkaisu, voi se olla jo viiden vuoden kuluttua vanha. 10 VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 3/

7 VIRVE käyttäjät Perusturvapalvelut luottavat VIRVEen Kouvolasta kasvoi 10. suurin kaupunki Kymijoen seudun kuusi kuntaa yhdistyivät vuoden 2009 alusta uudeksi Kouvolan kaupungiksi, johon kuuluvat entiset Kouvolan, Kuusankosken ja Anjalankosken kaupungit sekä Elimäen, Jaalan ja Valkealan kunnat. Kouvolassa VIRVEä pyritään käyttämään pienissäkin häiriötilanteissa niin, että sen käyttöön on valmius myös isommissa tilanteissa. Näin saadaan kokemusta siitä, miten organisoidutaan ja toimitaan erikoistilanteissa. KAUPUNGIN PERUSTURVAPALVELUIDEN tuotantojohtaja Mikko Komulainen toteaa, että palveluiden uudelleen järjestelyissä on ollut paljon tekemistä. Olemme yrittäneet löytää toiminnalle niin fyysiset paikat, täyttää avoinna olevat tehtävät kuin luoda yhteiset toimintatavatkin. Tähän mennessä on mennyt hyvin, jos ajatellaan, että kyse on näinkin mittavasta fuusiosta, jossa aikataulu on ollut todella tiukka. Olemme pysyneet aikataulussa, sanoo Komulainen. Uusi Kouvola käsittää yhtä lailla vanhoja teollisuuskaupunkeja kuin pieniä maaseutukuntia, joiden toimintakulttuurit ovat olleet erilaisia. Nyt Kouvolassa on yli asukasta ja se on kooltaan maamme kymmenenneksi suurin kaupunki. Nyt on otettu käyttöön tilaaja-tuottajamalli, jossa toimintatavat ovat hyvin erilaisia kuin ennen. Nykytilanteessa ihmiset joutuvat erikoistumaan ja tehtäviä pitää selkeyttää. Esimerkiksi vastuuta ja valtaa pitäisi pystyä jakamaan myös alaspäin. Pienemmissä kunnissa toimintatapa on voinut olla hyvinkin horisontaalinen, kuvaa Komulainen. Uuden kaupungin palveluiden organisointia on vaikeuttanut myös taantuma, jossa kunnat ja kaupungit painiskelevat ihmisten hyvinvoinnin ja taloudellisten reunaehtojen kanssa. Kuntien yhdistyminen on tuonut paljon odotuksia siitä, että palvelut pysyvät vähintään samanlaisina. Tehoa haetaan toimintatapojen uudistuksilla. Haasteena on, miten samalla rahalla saadaan entistä enemmän aikaiseksi, tuumii Komulainen. VIRVEn puheryhmät on luotu ensisijaisesti perusturvapalveluiden ja kaupungin konsernin sisäiseen käyttöön. Johtavalla ylilääkärillä on myös puheryhmä suoraan läänin tasolle ja ministeriöön. Myös pieniin poikkeamiin puututaan Kouvolan perusturvapalveluihin kuuluvat aikuissosiaalipalvelut, kotihoito ja vanhuspalvelut, lapsiperhepalvelut sekä terveydenhuolto. Kaikesta myllerryksestä huolimatta palveluissa ei ole unohdettu varautumista. Vaikuttaa siltä, että nykyisin pitää olla varautunut hyvin koko ajan. Vaikka esim. vatsatautia aiheuttava norovirus ei ole vaarallinen terveelle, voi se olla hyvinkin kohtalokas huonokuntoiselle ja iäkkäälle ihmiselle, sanoo Komulainen. Pieneltä tuntuva ongelma johtaa nopeasti kerrannaisvaikutuksiin. Esimerkiksi Kouvolan pääterveysasemalta on jouduttu siirtämään asiakkaita Anjalankoskelle Keltakankaan osastolle. Heikkokuntoisille potilaille lyhytkin odottaminen voi olla kohtalokas. Keskeistä onkin, kuinka ketterästi uuden organisaation perusturva pystyy reagoimaan. Tarvitaan nopeaa viestintää, ja siinä auttaa VIRVEn puheryhmien käyttö, sanoo Komulainen. VIRVEn pärähdys kertoo siitä, että nyt tulee jotain poikkeavaa, ja asia otetaan heti vakavasti. VIRVEä käytetään kaikissa normaalista poikkeavissa tilanteissa. Näin saamme kokemusta siitä, miten organisoidutaan ja toimitaan vaativissa erikoistilanteissa. Harjoittelua on sekin, kun nostetaan valmiutta, kuten tehtiin edellisen epidemian kohdalla, pohtii Komulainen ja tarkoittaa ns. sikainfluenssaa. Tavallisella kännykällä ei voi puhua samaan aikaan monelle. Sen sijaan VIR- VEn puheryhmien käyttö on tehokasta ja tieto saadaan nopeasti kaikille. Kun voimme toimia nopeasti, voimme myös minimoida lisävahinkojen synnyn, kuvaa Komulainen. Sosiaalitoimessa VIRVEt Kuten usein muissakin kunnissa, myös Kouvolassa VIRVEn edut on huomattu erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Kouvolan perusturvapalveluiden turvallisuussuunnittelija Birgitta Lindholm tietää, että valmiusasioissa pitää edetä varovasti mutta päättäväisesti. Ensimmäinen tehtäväni oli saada VIRVEt perusturvapalveluiden koko suojelujohtoryhmälle. Entuudestaan sellainen oli vain ympäristöpalvelujohtajalla sekä johtavalla ylilääkärillä. Lisäksi VIRVEä käytetään Kouvolan sosiaalipäivystyksessä, joka toimii samoissa tiloissa poliisin kanssa. Kouvolan perusturvapalveluissa VIR- VEn ovat saaneet toimialan kannalta keskeiset henkilöt. Heitä ovat tuotantojohtaja, tilaajajohtaja, ylilääkärit, avopalvelujen ylilääkäri, aikuispsykiatrian avopalvelujen ylilääkäri, johtava ylihoitaja sekä ensihoidon vastuulääkäri sairaanhoitopiiristä. Veimme yhden puhelimen myös kaupunginjohtajalle. On tärkeää, että VIRVEä käyttäisi myös kunnan johto, jotta meillä olisi suora yhteys myös heihin. Nokian vesikriisistä opittiin, että puhelimet ja sähköpostit ovat nopeasti jumissa, huomauttaa Lindholm. Toiveena olisi, että VIRVE saavuttaisi Postitalon Lääkäriasemalla Helsingissä desinfioidaan käsiä. Sikainfluenssaan ja muihin tarttuviin infektioihin varaudutaan muun muassa käsihygieniasta huolehtimalla. myös Kouvolan vesilaitoksen ja alueen sähkölaitoksen. Tekninen toimi tarvitsee VIRVEn myös sen takia, että heidän oma päivystyspuhelimensa tukkeutuu asiakkaiden puheluista nopeasti poikkeavissa tilanteissa, jolloin heidän yhteydenpitonsa voi ontua. Meillä on terveyskeskuksessa päivystyskännykkä, jos vaikka linnunpoika löytyisi vesisäiliöstä, sanoo Lindholm. VIRVEn puheryhmät on luotu ensisijaisesti perusturvapalveluiden ja kaupungin konsernin sisäiseen käyttöön. Johtavalla ylilääkärillä on myös puheryhmä suoraan läänin tasolle ja ministeriöön, kuvaa Lindholm. Komulaisen ja Lindholmin mukaan VIRVEn kustannukset ovat hyvin pienet verrattuna siihen, ettei viestintä toimisi kriisitilanteessa. Ensi kädessä toivomme VIRVEn käytön lisääntyvän kaupunkikonsernin sisällä. Vaikka vakavissa tapauksissa ohjaus tulee muualta, ulkopuolella ei ole koskaan samanlaista paikallista tuntemusta, mitä meillä on. Uhkakuvia on monentasoisia. Todennäköisimpiä ovat sellaiset, jotka voidaan hoitaa kaupungin sisällä, sanoo Komulainen. Kuva: Lehtikuva / Marja Airio 12 VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 3/

8 Kuvat: Haminan Energia VIRVE-käyttäjät Ulkoiset säteilytiedot myös hätäkeskuksiin STUKin valvontaverkko valvoo koko ajan Säteilyturvakeskuksen ulkoisen säteilyn valvontaverkko kerää tietoa ulkoisesta säteilystä koko ajan. Verkkoon kuuluu 2 STUKin mittausasemaa eri puolella Suomea. Lisäksi tietoa saadaan ydinvoimaloiden omilta 2 mittausasemalta läheltä laitoksia. Huoltopalvelut muuttuivat mukana Sähköyhtiöstä tuli monialayhtiö Haminan Energia Oy on hyvä esimerkki sähköyhtiöstä, josta on tullut monialayhtiö. Perinteisen sähkönjakelun lisäksi toimintaan kuuluvat nykyisin maakaasun paikallisjakelu, kaukolämmön jakelu sekä eri verkkojen liittymien myynti ja laajakaistaverkkopalvelut. YHTIÖ MYY MYÖS prosessiteollisuuden tarvitsemia hyödykkeitä, kuten prosessihöyryä, prosessivettä, vetyä sekä erilaisia teollisuuden tarvitsemia palveluita. Kaiken tämän toimivuudesta vastaa 11 hengen asennuspalveluyksikkö. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista apua etenkin verkon rakentamistöissä ja raivauksessa. Omalla porukalla tehdään huollot, tarkastukset sekä käyttö- ja kunnossapitotyöt. Jokaisen asentajan täytyy tietää aika laajasti asioista, koska kaikki toimialueet ovat saman päivystyksen alla ja melkein jokainen asentaja toimii myös päivystysringissä. Hoidamme myös lämpölaitosten ja voimalaitosten valvonnan, kertoo asennuspalveluosaston esimies, työnjohtaja ja käyttöteknikko Simo Klemola. Toiminnan kannalta kriittisimpiä ovat sähköverkot. Pienikin vika sähkönjakelussa saa usein aikaan ison haitan asiakkaille. Yhteys viranomaisiin ja kantaverkkoon Haminan Energia hankki VIRVEt sen jälkeen, kun oma VHF-radiopuhelinjärjestelmä tuli elinkaarensa päähän. Hamina otti VIRVEt käyttöön ensimmäisenä energiayhtiönä jo vuonna Omalla pöydälläni VIRVE-puhelin on koko ajan päällä, joten kuulen, millaisia hälytyksiä on meneillään, vaikka itse en olisi päivystysvuorossa. Näin olen koko ajan tasalla, mikä verkosto tai laitos hälyttää, kuvaa Klemola. Meillä on kolme kiinteää VIRVE-puhelinta, joista yksi on keskusvalvomossa ja kaksi sähköasemilla. Käsipuhelimia on 11. Kahdella päivystäjällä on VIRVEt koko ajan mukana. Loput puhelimet ovat laturilankussa, josta ne otetaan mukaan, kun tarvitaan radiopuheviestintää. Lisäksi VIRVEä käytetään valvontajärjestelmän osana. Tietokonevalvomoista on rajapinta kiinteään VIRVE-asemaan, joka lähettää automaattisesti statusviestin päivystäjän VIRVE-käsipuhelimeen, jos jotain vikaa ilmenee. VHF-järjestelmässä hälytyksenä toimi pelkkä piippariääni. VIRVEssä hälytyksen mukana tulee statusviesti, joka kertoo selkeästi sen, mikä laitos hälyttää ja mistä verkosta on kysymys. Lisäksi valvomon gsm-modeemi lähettää tarkenta- van tekstinviestin päivystäjälle siitä, mikä häiriö on kyseessä. Kaksi uutta puheryhmää Viime vuonna Haminan Energia sai radiopuhelimiinsa kaksi puheryhmää lisää, jotka ovat valtakunnallisen runkoverkkoyhtiön Fingridin yhteiskäyttöryhmä ja viranomaisten yleinen Kaakkois-Suomen alueen yhteistoimintakanava. Yritimme myös sitä, että asentajat hoitaisivat kaiken perinteisen puhelinliikenteen, kuten gsm-puhelunsa VIRVEllä, mutta laitteena VIRVE koettiin vähän kömpelönä ja lisäksi havaitsimme jonkin verran katvealueita, kertoo Klemola. Ajatuksesta luovuttiin, mutta VIRVEllä hoidetaan kaikki hälytysten vastaanotot ja tilanteet, joissa radiopuhelin on paras vaihtoehto kommunikointiin. STUKIN HAVAINNOINTIJÄRJESTELMÄLLÄ on kaksi keskeistä tehtävää. Se hälyttää, kun ulkoisen säteilyn annosnopeus ylittää ennalta asetetun raja-arvon. Toinen päätehtävä on muodostaa reaaliaikainen säteilytilannekuva, jonka avulla pystytään seuraamaan säteilytilanteen kehittymistä, kertoo laboratorionjohtaja Kaj Vesterbacka STUKin ympäristövalvonta ja valmius -yksiköstä. Valvontaverkon luotettavuus on yhtä hyvä kuin sen tiedonsiirron luotettavuus. Mittausasemien tietoliikenne on toteutettu VIRVE-verkon IP-pakettidatapalveluna ja varana käytetään tekstiviestejä (SDS). Tiedonsiirron nopeus on ollut riittävä ja luotettavuus hyvä. Paikalliset anturit mittaavat säteilyä minuutin välein, ja mittaustulokset siirretään kymmenen minuutin keskiarvoina siihen hätäkeskukseen, jonka alueella asema sijaitsee, ja samalla valtakunnalliseen STUKin keskusjärjestelmään, kertoo Vesterbacka. Valvontaverkon antama säteilytilannekuva on lähes reaaliaikainen paitsi STUKissa myös hätäkeskuksissa. STUKin päivystäjä saa varoituksen, jos yhden minuutin mittaustulos ylittää ennalta määritetyn säteilyn raja-arvon. Järjestelmä erottaa lyhytkestoiset vikahälytykset aidoista hälytyksistä. Myös tietojen puuttuminen paljastaa, jos järjestelmässä on vikaa, kertoo Vesterbacka. Pelastuslaitoksilla mittauspartioita Jos mittaustietoa halutaan alueellisesti tarkemmin, paikalle lähetetään mittauspartio. Pelastuslaitosten mittauspartiot ovat saaneet peruskoulutuksen säteilyn mittaamista varten Pelastusopistolla. Manuaalimittaustulokset ovat hyvin tärkeitä, kun halutaan kartoittaa jokin alue tarkasti. Kiinteitä mittauspisteitä on melko harvakseltaan, ja vaikka STUKillakin on mittauspartioita, niiden määrä on rajallinen, sanoo Vesterbacka. Mittauspartio lähettää mittaustiedot VIRVE-puhelimella tekstiviestinä, jossa on mittauspisteen paikka, annosnopeus sekä säätietoa. Aiemmin tulokset kerättiin ensin johtokeskukseen ja sieltä ne faksattiin STUKiin. Siihen verrattuna nyt mittaustieto saadaan lähes reaaliajassa ja suoraan kartalle säteilytilannekuvan esitysjärjestelmään. Seuraava vaihe on se, että VIRVE-puhelimen GPS:stä tulee viestiin automaattisesti myös koordinaatit, jolloin riittää lähettää pelkkä mittaustieto, sanoo Vesterbacka. 1 VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 3/2009 1

9 VIRVE-käyttäjät Kuva: STUK Yhteistyöryhmä linjasi: VIRVE-verkkoa uusitaan koko maassa VIRVE-yhteistyöryhmä on sisäasiainministeriön asettama virallinen toimielin, joka linjaa VIRVE-verkon kehitystyötä ja sovittaa eri tahojen intressejä yhteen. Erillisverkot Oy uusii VIRVE-tukiasemia koko maan alueelta ryhmän suosituksen mukaisesti. Ulkoista säteilyä on valvottu Suomessa säännöllisesti 10-luvulta lähtien. Automaattinen valvontaverkko rakennettiin 10-luvun lopussa vuonna 1 sattuneen Tshernobylin ydinturman jälkeen. Nykyinen STUKin suunnittelema valvontaverkkoa ohjaava USVA-ohjelmisto otettiin käyttöön vuonna Valvontaverkko uusittiin ja sen tiedonsiirrossa käytetään VIRVE-verkkoa. Hätäkeskus valvoo mukana Hätäkeskuksiin säteilytiedot tulevat ja näkyvät erillisessä päätelaitteessa, joka on STUKin hallinnoima. Jos säteilyn määrä ylittää tietyn raja-arvon, tieto siirtyy automaattisesti hätäkeskuksen tietojärjestelmään. Erillisverkot on tuonut VIRVEn palveluverkon jokaiseen hätäkeskukseen. Vesterbacka kertoo, että tätä mahdollisuutta aiotaan hyödyntää jatkossa STUKin etähallinnassa ja säteilytietojen siirrossa. Valvontaa yli rajojen STUKilla on päivystysjärjestelmä, joka reagoi säteilyyn liittyviin tapahtumiin 15 minuutissa. STUKin päivystäjä toimii kansallisena ja kansainvälisenä kontaktipisteenä, joka vastaa STUKin toiminnan käynnistämisestä eri tilanteissa, selostaa Vesterbacka. Säteilytiedot Suomesta menevät myös EURDEP-järjestelmään, joka kerää ja kokoaa kaikkien EU-maiden lähettämät säteilymittaustulokset. Sitä kautta myös Suomi voi seurata muiden maiden säteilytilannetta. Jokaisessa maassa säteilyvalvonnan strategia on päätetty kansallisesti, miten mittausasemat on sijoiteltu ja miten usein tietoa kerätään. Joissakin maissa säteilyä mitataan ainoastaan siellä, missä on paljon ihmisiä. Suomen strategiana on ollut säteilymittausten alueellinen kattavuus. Mitä tiheämpi valvontaverkko on, sitä tarkemmin voidaan myös seurata, miten radioaktiivinen pilvi liikkuu, selostaa Vesterbacka. VIRVE-VERKOSSA ON noin tukiasemaa, joista uudistetaan lähes joka kolmas. Parhaiten käyttäjä hyötyy TB3- tyyppisten tukiasemien eduista uusilla TETRA-päätelaitteilla. Uudet tukiasemat tukevat myös TEDS-tekniikkaa ja nopeampaa tiedonsiirtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa tukiasemia olisi uusittu siellä, missä asumusta ja liikennettä on eniten, eli tukiasemia olisi uusittu muualla paitsi harvaan asutussa Pohjois-Suomessa. Toisessa vaihtoehdossa, jonka Erillisverkot meille esitti ja jota yhteistyöryhmä kannattaa, VIRVE-verkkoa kehitetään koko Suomen alueella, kertoo yhteistyöryhmän jäsen, Huoltovarmuuskeskuksen infrastruktuuriosaston johtaja Veli-Pekka Kuparinen. Uusi tekniikka nostaa turvallisuutta kaikella tavalla. Koska Erillisverkkojen strategia on toimia asiakaslähtöisesti, yhtiö on myös päättänyt toteuttaa tukiasemauudistukset VIRVE-yhteistyöryhmän suositusten mukaisesti. Ensimmäistä vaihtoehtoa olisi puoltanut mm. se, että VIRVE-verkon vanhimmat tukiasemat sijaitsevat Kaakkois- ja Etelä-Suomessa, samoin se, että pääteille ja asutusalueille olisi saatu tiheämpi ja yhtenäisempi verkko. Toisaalta todettiin, että käyttäjäryhmillä, etenkin poliisilla ja pelastuksella, on tarpeita myös Pohjois-Suomessa, jossa liikkuu ajoittain suuriakin ihmismääriä. Lopulta tukiasemien uusimisessa päädyttiin koko Suomen kattavaan ratkaisuun, kertoo Kuparinen. Parempaa käytettävyyttä VIRVE-verkon vanhimpien tukiasemien mekaniikka on jo 10 vuotta vanhaa. Uusissa TB3-tyyppisissä tukiasemissa on sellaista edistyksellistä tekniikkaa, josta verkon käyttäjät hyötyvät monin eri tavoin. Uudet tukiasemat lisäävät mm. päällekkäispeittoa, koska yhden tukiaseman kantama on pidempi, mikä taas parantaa puhekuorman jakamista. Uusi tekniikka lisää myös verkon vikasietoisuutta. Uudet tukiasemat vaativat vähemmän tehoa, säästävät energiaa ja lisäävät esim. sähkökatkoksessa korjausaikaa, listaa Kuparinen. Uudet tukiasemat tarjoavat lisää datasiirtokapasiteettia ja kuormituksen optimointia. Uusi tekniikka nostaa turvallisuutta siis kaikella tavalla, kuvaa Kuparinen. Vaikka tukiasemien uusimisessa tehtiin koko maan kattava ratkaisu, Kuparinen muistuttaa edelleen, että 90 prosenttia tukiasemista uusitaan harvaan asutun Pohjois-Suomen ulkopuolella. Yhteistyöryhmä toimii tehokkaasti VIRVEn yhteistyöryhmä on toiminut marraskuusta 2007 lähtien ja kokoontuu yleensä kuukausittain tai erikseen tarvittaessa. Ryhmä valmistelee linjaukset VIR- VEn kehittämisestä, sovittaa eri tahojen intressejä, kohdentaa Huoltovarmuuskeskuksen antamaa rahoitusta ja hoitaa kansainvälisiä yhteyksiä. VIRVE-yhteistyöryhmän jäseninä ovat pelastustoimen, puolustusvoimien, poliisin ja rajavartiolaitoksen edustajat, sosiaali- ja terveysministeriön edustaja, pääkäyttäjäryhmän edustaja sekä Erillisverkkojen ja Huoltovarmuuskeskuksen edustajat. Lisäksi käytämme pysyviä asiantuntijoita, listaa Kuparinen. Siitä, miten tukiasemia uusitaan, käytiin laaja keskustelu. VIRVEyhteistyöryhmän yhteistyö toimii kuitenkin hyvin, sanoo Kuparinen. VIRVE-yhteistyöryhmä huomioi pääkäyttäjäryhmän ehdotukset. Pääkäyttäjäryhmä hoitaa VIRVEn teknisiä ja käyttötoimintaan liittyviä asioita sekä VIRVEkäytön yhteisiä pelisääntöjä. Miten etenee? Tukiasemaverkkojen uusiminen voidaan aloittaa heti eri puolella Suomea. Uudet tukiasemat sijoitetaan valmiisiin paikkoihin, eikä uusia mastoja tarvitse pystyttää. Näin työ on kustannustehokasta ja ekologista. Huhtikuussa 2009 käyttöön otettu testiympäristö on toteutettu uudella TB3-tekniikalla. Tukiasemien lisäksi käytössä on uusi keskustyyppi. VIRVE-verkon uudet ohjelmistotasot ja niiden päivitykset testataan ensin testiympäristössä ennen niiden käyttöönottoa. Ympäristö mahdollistaa myös käyttäjien sovellusten testaamisen. Kuva: Pertti Virtanen 1 VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 3/2009 1

10 UUTISIA Uudet markkinat ja uudet palvelut määrittelevät tulevaisuuden viestintätarpeet kisen turvallisuuden ja liikenteen sektorilta sekä öljy- ja kaasuteollisuudesta. Nopean ja vikasietoisen verkon lisäksi 79 prosenttia vastaajaorganisaatioista odottaa parannuksia teknologiaan, joka vahvistaa olemassa olevia järjestelmiä. Erillisverkoille Asiakastiedon myöntämä Suomen Vahvimmat luokitus Vuoden 2009 TETRA World Congress keräsi järjestäjien mukaan Müncheniin ennätykselliset yli kävijää. Esille nousivat mm. TETRA-standardin 10-vuotinen kehitys, TETRA Enhanced Data Services (TEDS) -taajuudet, laajakaistaominaisuudet ja tarpeet sekä TETRA-teknologian integrointi täydentävien teknologioiden kanssa. Vaikka standardin kehitys on ollut menestyksellistä, on seuraavan sukupolven TETRA-standardin etenemisen tiellä edelleen teknisiä, hallinnollisia ja taloudellisia kysymyksiä. TETRA 2 -TEKNOLOGIAN standardit on pääosin määritelty. Jotta TETRAn voittokulku jatkuu myös laajakaistan tullessa, tarvitaan ylimääräistä panosta kaikilta TETRA-yhteisön osapuolilta. Hyväksyntä laajakaistan käyttöönottoon myös TET- RAssa on saatava aikaan koko telekommunikaatioyhteisössä. Työ seuraavan sukupolven TETRAstandardin vaatimuksista on kuitenkin alkanut. TC TETRA (TETRA Association -järjestön tekninen komitea) julkaisee vuoden loppupuolella vaatimusmäärittelyt, jotka perustuvat TETRAn käyttäjiltä maailmanlaajuisesti kerättyyn palautteeseen teknologiaan kohdistuvista vaatimuksista. Evoluutio tulee sisältämään mm. mahdollisuuksia tehdä laajakaistapalveluita, kuten mahdollisuuden välittää tehtäväkriittistä materiaalia videona. - Ennen näkemättömän maailmanlaajuisen laman kourissa TETRA-markkinat pärjäävät hyvin. Vikasietoiselle ja turvalliselle kommunikointijärjestelmille on jatkuvasti kysyntää. Avautuvat Pohjois- Amerikan markkinat sekä turvallisen langattoman laajakaistan mahdollisuudet lupaavat tulevaisuudessa sekä haasteita että menestystä, sanoo puheenjohtaja Phil Godfrey, TETRA Association, ja näkee markkinatilanteen myönteisenä. Nopea ja vikasietoinen viestintä tärkeintä TWC-kongressissa Motorola esitteli markkinatutkimusyritys IDC:n kanssa tekemäänsä TETRA-käyttäjätutkimusta. IDC tutki EMEA-alueella (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) lähes 200 julkisen turvallisuustahon ja suuria teollisuusyrityksiä edustavan käyttäjäorganisaation näkemyksiä tulevaisuuden käytössä tarvittavista TETRA-järjestelmävaatimuksista. Vastaajista 82 prosenttia piti nopeaa ja vikasietoista viestintää tärkeimpänä. Tärkeää on parantaa käyttäjien turvallisuutta, laajentaa erilaisten sovellusten käyttömahdollisuuksia ja helpottaa palveluiden käyttöä. Nämä vaatimukset ovat olleet ja ovat yhä tärkeimpiä ominaisuuksia TETRAssa. Tutkimuksen vastaajat edustavat kahdeksaa EMEA-alueen maata ja tulevat jul- Tasaista kasvua lamasta huolimatta Vuonna 2008 TETRA-markkinat kasvoivat tasaisesti. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta kasvumahdollisuuksia näyttäisi olevan myös vuonna IMS-markkinatutkimusyritys ennustaa rippumattomassa Research mobile radio shipment tracker -tutkimuksessaan, että päätelaitteiden markkinat kasvavat yli 20 % seuraavan viiden vuoden aikana. Kehitysnäkymiksi ICM listaa seuraavat: valtakunnallisten TETRA-verkkojen toinen aalto käynnistyy seuraavan kolmen vuoden kuluessa projektit kehittyvillä markkinoilla realisoituvat (esim. Kiina ja Etelä- Korea) uusia järjestelmä- ja päätelaitetoimittajia tulee markkinoille uusia TETRA-päätelaitteita tulee markkinoille hintojen laskusta huolimatta liikevaihto kasvaa kaupalliset tietoliikennepalvelut nähdään lisämahdollisuuksina, ei kilpailevina toiminnallisuuksina. Suomalaiset hyvin esillä Suomalaiset alan yritykset olivat hyvin näkyvillä näyttelyalueella. Seminaaripuhujista VIRVE-palveluista kertoivat valmiusjohtaja Janne Koivukoski ja riskienhallintapäällikkö Kimmo Markkanen. Valmiusjohtaja Koivukoski sisäasiainministeriöstä kertoi VIRVE-yhteistyöryhmästä ja -pääkäyttäjäryhmästä sekä niiden merkityksestä VIRVE-palveluiden kehitykseen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Kimmo Markkanen esitteli viranomaisverkkoa hyödyntävää ratkaisua, jolla ohjataan väestöhälyttimiä ja hälytetään pelastushenkilöstöä. Teksti ja kuvat: Satu Huhtela ASIAKASTIETO OY:N muodostama asiantuntijaraati on myöntänyt Suomen Erillisverkot Oy:lle Suomen Vahvimmat luokituksen. Suomen Vahvimmat sertifikaattiin oikeutettu kuuluu Rating Alfa -luottokelpoisuusluokituksen parhaisiin AAA tai AA+ -luokkiin, joihin yltää vain noin joka kymmenes suomalaisyritys. Näitä Suomen luottokelpoisimpia yrityksiä on yhteensä noin Raati teki valintansa pk-yrityssektorilta eli liikevaihdoltaan 2 50 miljoonan euron yritysten joukosta. Valituilla yrityksillä on erittäin pieni riski saada maksuhäiriömerkintöjä tai joutua konkurssiin. Ne ovat tyypillisesti toimintansa vakiinnuttaneita yrityksiä, jotka ovat julkistaneet tuoreimmat tilinpäätöstietonsa. Yritykset ovat sidosryhmiensä näkökulmasta vahvoja kumppaneita. Raatiin kuuluvat professori Jarmo Leppiniemi, KHT, partneri Hannu Pellinen Pricewaterhouse Coopers Oy:stä, maajohtaja Petri Kokko Google Finland Oy:stä sekä toimitusjohtaja Mikko Parjanne ja erityisasiantuntija Pekka Salmivuori Suomen Asiakastieto Oy:stä. Vuoden viestintäteko: Kauhajoen kriisiviestintä KAUHAJOEN KRIISIVIESTINTÄ on valittu vuoden viestintäteoksi. Palkitsemisesta vastasi Viestinnän ammattilaisten järjestö ProCom. Tuomariston mukaan Kauhajoen koulusurmien viranomaisviestintä onnistui huomattavasti paremmin kuin edellisvuonna Jokelassa. Kauhajoella kriisiä ja viestintää johti poliisi, ja tuomariston mukaan malli toimi hyvin. Myös Kauhajoen kaupunki toimi aktiivisesti kriisinhallinnassa ja tiedottamisessa. 18 VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 1/

11 Belgiassa TETRA-koulutusta jo 10 vuotta ASTRID kouluttaa kouluttajia Erillisverkot tapasi Belgian viranomaisradioverkon ASTRIDin koulutuspäällikkö Peter Nelissenin. Belgiassa on tarjottu keskitettyä TETRA-koulutusta jo kymmenen vuotta. Erillisverkot halusikin tietää, miten koulutustarjonta on rakennettu ja organisoitu. BELGIASSA VIRANOMAISVERKON operaattorilla on velvollisuus tuottaa koulutuspalveluja ainakin suurimmille käyttäjäorganisaatioille sekä koordinoida ulkopuolisten antamaa koulutusta. Aluksi koulutuksesta vastasi ASTRIDin kaupallinen kumppani. Koulutus keskittyi lähinnä TETRA-standardin teoriaan. Verkon valmistuessa ja sen käytön lisääntyessä ASTRID otti koulutuksen omaan haltuunsa. Nykyisin verkon suurilla käyttäjillä on omat koulutuskeskuksensa. Kouluttajia on yli 80 henkilöä, joista moni toimii kouluttajana varsinaisen työnsä ohessa. Koulutusorganisaatiossa työskentelee ASTRIDin kolme päätoimista kouluttajaa, jotka hoitavat ulkopuolisten tahojen kouluttajien koulutuksen. Kun ASTRI- Din omat kouluttajat antavat toiminnallisuuskoulutusta, organisaatioiden omat kouluttajat vievät tietotaitonsa edelleen käyttäjien operationaaliselle tasolle. Kouluttajien kouluttaminen on kustannustehokasta. Koulutustilaisuudet tarjoavat myös erinomaisen paikan keskustella ja vaihtaa näkemyksiä kouluttajien kesken. Kurssien kouluttajat oppivat oppilailtaan ja oppivat näkemään asiat paremmin myös asiakkaiden näkökulmasta. Minkälaista koulutusta tarvitaan? Belgiassa koulutustarve on koettu jatkuvaksi. Peruskäyttökoulutuksen lisäksi tarvitaan myös järjestelmäkoulutusta. Koska koulutustarvetta on erilaisille toimijoille ja eritasoisille käyttäjille, on alettu keskustella myös erilaisista oppimistavoista ja -ympäristöistä. Mahdollisuutta opiskella niin lähi- kuin etäopetuksessa on pyritty kehittämään. Lisäksi ASTRID on luonut yhtenäisen pohjakoulutusmateriaalin, joka pyritään pitämään kaikkien saatavilla jatkuvasti. Peter Nelissen on ASTRIDviranomaisradioverkon koulutuspäällikkö. ASTRIDin asiakkaat tyytyväisiä ASTRIDin koulutusorganisaatio ei ole sertifioinut jälleenkouluttajiaan, mutta asiakkailta saatu palaute on ollut silti hyvin myönteistä ja kurssit koettu hyödyllisiksi. Koulutuksen kehittäminen on tärkeää. Koulutuspäällikkö Nelissen näkee kehityksen suuntana tasapuolisesti niin AST- RIDin antaman lähikoulutuksen kuin asiakkaille tarjottavan koulutusmateriaalin ja interaktiivisen koulutusympäristön kehittämisen. Suomessa panostettava lisää koulutukseen Suomessa on koulutettu käyttäjiä jo VIR- VEn käyttöönoton ajoista alkaen. Koulutusmateriaalia on tuotettu yhteistyössä järjestelmätoimittajan, operaattorin ja käyttäjien kesken. Suomessa suurin vastuu koulutuksesta on käyttäjäorganisaatioilla, joiden tulee VIRVEn käytön ohjeistuksen mukaan järjestää riittävä koulutus VIRVEä käyttäville työntekijöilleen. Suomessa kehitystarpeet ovat samansuuntaisia kuin Belgiassa. Lisäksi on koulutusmateriaalin päivitystarpeita, koska suurin osa nyt käytössä olevasta koulutusmateriaalista on 2000-luvun alkupuolelta. Erillisverkoissa on mietitty operaattorin suurempaa roolia koulutusmateriaalin tuottamisessa, koska käytettävän järjestelmän tunteminen vähentää myös käyttäjälähtöisiä ongelmatilanteita ja epäkäytettävyystilanteita. Koulutusta ja koulutusmateriaalia on suunniteltu yhteistyössä käyttäjäorganisaatioiden kesken. Myös interaktiivisen verkkoympäristön toteutusperiaatteita on selvitelty. Toimiva koulutusorganisaatio ja ajantasainen koulutusmateriaali ovat erittäin tärkeitä operatiivisessa toiminnassa käytettävässä viestintäverkossa, sillä viestijärjestelmät ovat usein keskeinen osa turvallisuustoimijoiden johtamisjärjestelmää. Tästäkin näkökulmasta katsottuna on paikallaan panostaa koulutukseen lisää myös Suomessa. Teksti: Satu Huhtela ja Harri Virtanen Kuva: Satu Huhtela Madonnan konsertti korotti valmiustilaa Madonnan konsertti Jätkäsaaressa 6. elokuuta työllisti konserttijärjestäjän lisäksi myös viranomaisia. TAPAHTUMA, JOKA KERÄSI lipun ostanutta katsojaa, oli Pohjoismaiden tähän mennessä suurin maksullinen konsertti. Konsertti vaatikin massiiviset turvajärjestelyt ja vaati mittavaa viranomaisyhteistyötä. VIRVE-verkon ohjelmistotasoa nostetaan VIRKE-kehitysohjelman myötä. VIRVE-VERKON VERSIOPÄIVITYS tasolta neljä tasolle viisi aloitetaan loppuvuoden 2009 aikana. Koska verkossa on vielä paljon vanhoja ensimmäisen sukupolven radiopuhelimia, Erillisverkot päätti testata puhelimia tulevan ohjelmistotason ympäristössä eli kesällä käyttöön otetussa Trevi-testiympäristössä. Kun Erillisverkot testasi vanhoja ensimmäisen sukupolven radiopuhelimia, havaittiin, että radiopuhelimet kyllä toimivat uudessa ohjelmistotasossa mutta tietyin rajoituksin. Keskeisiä puutteita uudempien radioiden toimintaan ovat seuraavat: 1. Radioiden liittyminen puheviestintään kestää keskimäärin neljä sekuntia, kun se on uudemmilla radioilla keskimäärin yksi sekunti. 2. Tukiaseman vaihtaminen on hitaampaa kuin uudemmilla radioilla. Puheessa Konserttipaikkaa ympäröivä vesialue oli suljettuna kello Kaikki huviveneliikenne ja siihen rinnastettava vesiliikenne muutamin poikkeuksin oli kiellettyä. Ilmatilaa valvottiin tilapäisellä lentorajoitusalueella, jonka Ilmailulaitos oli määrittänyt Jätkäsaaren alueelle konsertin ajaksi. Helsingin poliisi oli koonnut konserttia varten oman toimintaryhmän. Matkapuhelinverkot olivat kovilla Jätkäsaaressa ja ydinkeskustassa. Paikalle esiintyy katkoksia, ja puheenvuoro voi katketa kokonaan. 3. Radiot eivät pysty ottamaan vastaan lyhytsanomia (tekstiviestit, statukset) puhelun aikana. 4. Radiot eivät pysty käsittelemään yli 120 merkin pituisia tekstiviestejä. 5. Radiot eivät kykene käsittelemään suuria määriä lyhytsanomia. Lisäksi todettiin, että ensimmäisen sukupolven radioiden akuissa on huono kapasiteetti eikä varaosia ole enää saatavissa laitetoimittajalta. Miksi versiotasoa nostetaan? VIRVE-verkon versiotason nostaminen on tullut tarpeelliseksi, koska ohjelmiston valmistaja EADS ei enää kehitä VIRVE-verkon nykyistä ohjelmistotasoa. Näin esim. verkon korjauksien saaminen hankaloituu ja hidastuu. Uutisia saapuvia kehotettiin sopimaan tapaamispaikat etukäteen siltä varalta, että puhelinyhteydet eivät olisi toimineet. YLE:n tietojen mukaan matkapuhelinverkot ruuhkautuivat paikoin ydinkeskustan alueella, mutta vakavimmilta häiriöiltä vältyttiin. Matkapuhelinoperaattorit olivat toimittaneet runsaasti lisäkapasiteettia, jotta verkko kestäisi alueella jopa ylimääräisen puhelimen kuormituksen. Suurtapahtuman vuoksi myös Erillisvekkojen Hallintakeskus siirtyi korotettuun valmiustilaan eli oranssiin tilaan 6.8. torstai-iltapäivänä. Korotettu valmiustila loppui perjantaiaamuna. Verkon lisäkapasiteettia ei tarvittu, koska alueella sijaitsee varsin kattava ja suurikapasiteettinen VIRVE-verkko. Näinkään mittava tapahtuma ei vaatinut myöskään VIR- VE-viestiliikenteessä erityisjärjestelyjä, koska viranomaisten yhteiskäytössä olevat puheryhmät on suunnittelu ja rakennettu luotettaviksi ja toimiviksi ja niiden käyttöä on harjoiteltu kattavasti. Poliisin arvion mukaan Helsingin Lauttasaaren ranta-alueella oli ihmistä seuraamassa tapahtumaa. Vanhoja VIRVE-puhelimia testattiin uuden sukupolven VIRVE-verkossa Kuva: Satu Huhtela VIRVE-verkon käyttäjille ohjelmatason noston eli verkon päivityksen tärkeimpiä uusia ominaisuuksia ovat ilmoitus ryhmäpuhelusta yksilöpuhelun aikana (mahdollisuus ottaa yksilöpuhelu menettämättä ryhmäliikenteen kuunteluvelvoitetta), verkon kapasiteetin parempi valvonta ja hallinnointi, periodinen rekisteröinti (varmistaa mm. asemaradioiden aktiivisuuden) sekä radion sulkeminen ja kuolettaminen (esim. katoamistapauksissa). VIRKE-kehitysohjelmalla luodaan edellytykset entistä tehokkaampaan ja luotettavampaan viestintään ja näin ollen pyritään vastaamaan käyttäjäorganisaatioiden lisääntyneisiin viestintätarpeisiin. Päivittämällä radiot uudempiin parannetaan käyttäjien kykyä hyödyntää verkkoa paremmin ja luotettavammin. 20 VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 3/

12 Svensk resumé Bild: Seppo Haavisto Försvarsmakten förnyar sin informationshantering FÖRSVARSMAKTEN ÄR ETT modellexempel på hur man inom informationshanteringen kan övergå från kaos till ordning och reda. Tjänsterna har koncentrerats och paketerats, och nu ska man lägga ut dem. Som samarbetspartner för soldaterna har man valt både myndigheter och kommersiella instanser. Idén om ett totalförsvar för landet lever även inom informationshanteringen. Enligt generallöjtnant Markku Koli, som är chef för huvudstaben, har förändringen inverkat på vilka lösningar som man på huvudstaben i övrigt anser vara lämpliga och godtagbara när det gäller att producera dataadministrativa tjänster. Informationshanteringen har ändrats och riktas nu till nätverksförsvaret. Detta innebär en självstyrning som möjliggörs av kännedomen om läget och en därigenom ökad prestationsförmåga för hela försvarsmakten när det gäller uppgifter som blir allt mer internationella och som i allt större utsträckning integreras med andra myndigheters uppgifter. I praktiken stödjer sig nätverksförsvaret på idén om ett komplett försvar, som utgår från samarbetet med olika aktörer. Koli betonar samarbetsstrukturerna inom informationshanteringen. En utmaning är t.ex. hur användargränssnitten ska kunna hanteras. Nätverksförsvaret förutsätter att de korrekta uppgifterna ska flyttas till rätt ställe i rätt tid. Inom försvarsmakten är denna uppgift utmanande på grund av organisationens omfattning och all den information som behandlas inom försvarsmakten. Koli anser att det finns både utrymme för och behov av en aktör som Erillisverkot i fråga om datanät och kommunikationssystem. Han påminner att säkerhet är kostnadseffektiv endast i krissituationer. Från kaos till ordning och reda ÅR 2007 KONCENTRERADE försvarsmakten anskaffningen av utrustning, underhållet och utvecklingen för enheterna som ligger spridda i olika delar av Finland. Till följd av detta bildades Försvarsmaktens Ledningssystemcenter (PVJJK), som leds av överste Pertti Hyvärinen. Hyvärinen säger att man måste vinna kundernas förtroende på nytt varje dag. PVJJK:s kunder är 55 förvaltningsenheter på riksnivå, från huvudstaben till truppförbanden. Tjänster produceras också till andra myndigheter och de viktigaste samarbetsföretagen. På PVJJK arbetar 800 personer. Organisationen har till uppgift att utveckla och underhålla en integrerad spanings-, övervaknings- och ledningsmiljö. Viktigast är att möjliggöra en operativ ledning i alla situationer. Enligt Hyvärinen ska de riksomfattande projekten kunna samordnas med varandra i statsrådet oberoende av vilket ministerium som ansvarar för ledningen. Han prisar den starka samarbetskultur som råder i Finland. Handräckningsavdelningarna har jour ALLA GARNISONER HAR en egen handräckningsavdelning där truppenheterna har jour i tur och ordning. VIRVE används även i samarbetet med andra myndigheter, och nödcentralerna når myndigheterna just via VIRVE. PV ger vanligen handräckning till polisen och räddningsmyndigheterna, men även till kommunerna. Till försvarsmakten hör nuförtiden landskapskompanier till vilka man har rekryterat aktiva reservister från den omgivande regionen. Det var just de som tilldelade vatten i vattenkrisen i Nokia. Enligt överstelöjtnant Jukka-Pekka Virtanen, som är kommendör för Östra Finlands Signalbataljon i Karelska Brigaden, har soldaternas uppgifter kommit närmare tjänstemännens uppgifter när det gäller olika hot. Därför anknyter PV:s handräckning till att upprätthålla ordning och säkerhet, leta efter och rädda människor, röja sprängämnen och reglera trafiken. Räddningsöverinspektör Lukkarinen: Gemensamma ledningscentraler för kommuner I SISTA HAND är det stads- eller kommundirektörerna som ansvarar för beredskapen mot kriser i kommunerna. Beredskapsnivån varierar dock beroende på kommun. Ofta inser man beredskapens betydelse först efter att en olycka redan har inträffat. Social- och hälsovården har skakats av hot om pandemier, bildningsväsendet av skolskjutningar och tekniska väsendet av vattenkriser. Bild: Lehtikuva / Gunnar Bäckman Bild: Lehtikuva / Marja Airio Esa-Pentti Lukkarinen, som är räddningsöverinspektör vid Länsstyrelsen i Södra Finlands län, anser att beredskapen inte behöver bero på kommunens storlek. Det behövs dock samarbete med såväl kommuner och myndigheter som exempelvis olika organisationer. Olyckor inträffar oavsett kommungränser. Lukkarinen föreslår gemensamma ledningscentraler för kommuner och påminner att kommunikationen kan falla på många olika problem. Lukkarinen uppmanar att även anlita försvarsmakten. Där finns det potential för bl.a. stöd för VIR- VE-verksamheten och också i övrigt yrkesskicklighet för lednings- och kommunikationsarbetet. Enligt Lukkarinen är kostnaderna för VIRVE obetydliga med tanke på den totala ekonomin och beredskapen i kommunerna. VIRVE säkerställer en snabb reaktion i de grundläggande säkerhetstjänsterna DE SEX KOMMUNERNA i regionen kring Kymmene älv sammanslogs till den nya staden Kouvola i början av år Kommunsammanslagningen medförde även många förväntningar på att kommunerna i fortsättningen ska erbjuda minst lika bra tjänster som tidigare. Under sammanslagningen har man inte heller glömt beredskapen. För att ett problem som ser obetydligt ut inte skulle medföra snabba multiplikativa effekter måste man t.ex. flytta kunder från ett ställe till ett annat. Även om exempelvis norovirus som orsakar magsjukdom inte är farligt för friska personer, kan det väl vara ödesdigert för äldre personer som är i dåligt skick, säger Mikko Komulainen, produktionschef för de grundläggande säkerhetstjänsterna. Det som är viktigt är hur fort man inom den grundläggande säkerheten i en ny organisation kan reagera. Det behövs en snabb kommunikation där VIRVE:s talgrupper är till hjälp, säger Komulainen. I Kouvola används VIRVE också i små avvikande situationer. Då kan man dessutom öva sig i hur man ska agera i olika specialsituationer, t.ex. i fråga om svininfluensa. Med en vanlig mobiltelefon kan man inte samtidigt tala med många olika personer. Användningen av VIRVE:s talgrupper är effektiv, och det är möjligt att snabbt dela ut information till alla inblandade parter. När vi kan agera snabbt kan vi även minimera risken för ytterligare skador, beskriver Komulainen. Samarbetsgruppen leder VIRVE VIRVE-SAMARBETSGRUPPEN är ett officiellt organ som har tillsatts av Inrikesministeriet. Gruppen bestämmer om riktlinjerna för utveckling av VIRVE-nätet och samordnar olika instansers intressen med varandra. Erillisverkot moderniserar en del av VIRVE-basstationerna i hela Finland enligt gruppens rekommendationer. Det fanns två alternativ till hur nätet ska förnyas. Veli-Pekka Kuparinen, som är medlem av samarbetsgruppen och direktör för infrastrukturavdelningen i Försörjningsberedskapscentralen, säger att det första alternativet fokuserade på att förnya nätet i de områden där det finns mycket folk och trafik. Till slut beslutade samarbetsgruppen att tillämpa det andra alternativet, vilket innebär att nätet utvecklas i hela Finland. Detta beslut stöds bl.a. av att polisen och räddningsväsendet har vissa behov även i norra Finland, där det då och då rör sig även mycket stora folkmängder. I och med de nya basstationerna ökar den överlappande täckningen, nätets kapacitet att klara av felsituationer, dataöverföringskapaciteten och optimeringen av belastningen, vilket höjer säkerheten till alla delar. Strålningsinformation i realtid BILDEN OM STRÅLNINGSLÄGEt i Finland finns tillgänglig nästan i realtid. Strålsäkerhetscentralens övervakningsnät samlar kontinuerligt in information från olika håll i Finland. Nätet omfattas av STUK:s 254 och kärnkraftverkens 27 mätstationer. Bilden om strålningsläget syns även i nödcentralerna. Nätet ger alarm när doshastigheten för extern strålning överskrider gränsvärdet som har fastställts på förhand. Den andra huvuduppgiften är att skapa en bild om strålningsläget i realtid som hjälper till att följa upp hur strålningsläget utvecklas, säger Kaj Vesterbacka, laboratoriechef på STUK:s enhet Miljöövervakning och beredskap. Övervakningsnätet är lika tillförlitligt som dataöverföringen i nätet. Datatrafiken på mätstationerna har genomförts som VIRVE-nätets IP-paketdatatjänst, och som reservsystem används textmeddelanden. Om man vill ha mer exakt mätinformation om ett visst område, skickas STUK:s egen eller räddningsverkets mätpatrull till platsen. Även då överförs information via VIRVE. 22 VIRVE-UUTISET 3/2009 VIRVE-UUTISET 3/

13 Suomen Erillisverkot Oy Suomen Erillisverkot Oy operoi maailman ensimmäistä valtakunnallista ja viranomaisten yhteiskäytössä olevaa TETRA-radioverkkoa. Verkon VIRVE-palvelut mahdollistavat luotettavan ja turvallisen viranomaisviestinnän yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Toiminta perustuu turvallisuusnäkökohtien tarkkaan huomioimiseen, asiakkaiden hyvään palveluun ja edistyksellisiin teknisiin ratkaisuihin. Erillisverkot on valtion omistama osakeyhtiö. Omistajaohjauksesta vastaa Sisäasiainministeriö. Yhtiön toimii valtakunnallisesti. Tärkeimmät VIRVE-verkon käyttäjät ovat pelastustoimi, poliisitoimi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli, sosiaali- ja terveystoimi sekä eri ministeriöt. Erillisverkkojen tytäryhtiö VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy myy ja huoltaa TETRA-verkkoihin soveltuvia radiopäätelaitteita, joita käytetään mm. VIRVE-verkossa. Yhtiön on EADSin päätelaitteiden johtava myynti- ja huoltopiste Suomessa. Suomen Erillisverkot Oy Tekniikantie 4 B, Espoo PL 357, Espoo Puh VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Pyhäranta Tampere Puh

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Suomen Erillisverkot 10/2015

Suomen Erillisverkot 10/2015 Suomen Erillisverkot 10/2015 Yhteiskunnan turvallisuuden mestari 2 Turvaamassa yhteiskunnan kriittistä johtamista ja tietoyhteiskunnan palveluja - Suomen Erillisverkot -konsernin tehtävänä on turvata yhteiskunnan

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö TIETO2007-OPIT Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Pääesikunta, Johtamisjärjestelmäosasto TIETO 2007 TIETO 2007 Valtakunnallinen tietojärjestelmäalan valmiusharjoitus Turvallisuustilanteiden yhteistoimintaa

Lisätiedot

ICT kehitysnäkymät. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8.10.2015 Ylitarkastaja Teemu Luukko

ICT kehitysnäkymät. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8.10.2015 Ylitarkastaja Teemu Luukko ICT kehitysnäkymät Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8.10.2015 Ylitarkastaja Teemu Luukko 2 Mikä ICT? Digitaalisuus Kyber IoT LTE, MKR PRS.. Vaatii pohjalle yhteiset toimintatavat ja -ratkaisut 3 4 5 ICT:n

Lisätiedot

TIVA. Pertti Virtanen Myyntijohtaja

TIVA. Pertti Virtanen Myyntijohtaja TIVA Pertti Virtanen Myyntijohtaja Suomen Erillisverkot Oy on valtion 100 % omistama teleoperaattori - Sisäasiainministeriön omistajaohjaus - N. 65 henkilöä ja liikevaihto n. 21 m - Turvallisuusverkkojen

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014 Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi

Lisätiedot

Helsingin valmiussuunnitelma

Helsingin valmiussuunnitelma Helsingin valmiussuunnitelma Rakennusviraston toiminnan jatkuvuudenhallinta SKTY syyspäivät 21.10.2014 Timo Rytkönen Kaupungin valmiussuunnittelu Valmiuslaki (22.7.1991/1080) 40 : kunnan tulee valmiussuunnitelmin

Lisätiedot

Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA. Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos

Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA. Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos LUOVA -järjestelmästä LUOVA on suljettu järjestelmä ja tarkoitettu valtion

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU Kimmo Manni SUOMEN ERILLISVERKOT OY:N PERINTEISET TOIMINNOT - Viranomaisradioverkko VIRVEn operaattori - Yksittäisten turvallisuusviranomaisten erillisjärjestelmien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila HÄTÄKESKUS Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila Suomessa pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviä välittävät hätäkeskukset ovat tähän asti kuuluneet pelastustoimen organisaatioon ja nämä hätäkeskukset

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Sähköriippuvuuden riskit

Sähköriippuvuuden riskit 1 Sähköriippuvuuden riskit Käyttövarmuuspäivä Fingrid Oyj, 26.11.2009 Dosentti, tekn. tri Veli-Pekka Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Sähköenergiatekniikka 25.11.2009 Mikä ihme energiassa, sähkössä

Lisätiedot

Terveydenhuollon kriisivalmius

Terveydenhuollon kriisivalmius Terveydenhuollon kriisivalmius Markku Lehto 1.3.2005 2 Lähtökohdat valmistautumiseen Palvelut kykenevät vastaamaan nopeasti tavanomaisiin häiriötilanteisiin Yhteistyö viranomaisten välillä on vakiintunutta

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö

Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäset riippuvuudet Raportti laadittu projektiryhmässä, jonka jäsenet olivat sähköyhtiöistä

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

Toimintoja harvaan asutulla alueella. Jorma Parviainen pelastusjohtaja. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Toimintoja harvaan asutulla alueella. Jorma Parviainen pelastusjohtaja. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Toimintoja harvaan asutulla alueella Jorma Parviainen pelastusjohtaja HARVA-hankkeen tavoitteista ja järjestelyistä (1) Sisäasiainministeriö asetti 16.6.2009 ns HARVA-työryhmän. Toimikausi 2009-2010. Tavoitteena

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

CERT-CIP seminaari 20.11.2008

CERT-CIP seminaari 20.11.2008 CERT-CIP seminaari 20.11.2008 Johtaja Veli-Pekka Kuparinen Viestintävirasto Helsinki 24.11.2008 1 Huoltovarmuusorganisaatio 01.07.2008 Huoltovarmuuskeskuksen hallitus TEM nimittänyt 11 jäsentä 4 yksityiseltä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI

10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI Toiminnanohjaus Taloushallinto HR ja palkanlaskenta CRM asiakkuudenhallinta Konsultointi ja lakipalvelut Hankinta ja perintä 10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI VISMA SOFTWARE OY Paraskaan ohjelmisto

Lisätiedot

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Tapani -myrsky 26.12.2011 ja mitä myrskyistä on opittu

Tapani -myrsky 26.12.2011 ja mitä myrskyistä on opittu Tapani -myrsky 26.12.2011 ja mitä myrskyistä on opittu Johtaja, valmiuspäällikkö Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirasto LSAVI, Pelastustoimen ja varautumisen vastuualue, IH 20.11.2013 1 2 3 Lounais-Suomen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Airwave: Suuret tapahtumat

Airwave: Suuret tapahtumat Airwave: Suuret tapahtumat Suunniteltujen ja suunnittelemattomien tapahtumien hallinta: pelastustoiminnan valmiuksien parantaminen Euros Evans teknologiajohtaja Airwave-verkko Verkko valmistui vuonna 2005

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta

Varmaa ja vaivatonta Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tekninen valvonta sähköisissä palveluissa Päällikkö Jarkko Saarimäki Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika jarkko.saarimaki@ficora.fi Ennakkokysymys

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Yksi kumppani riittää

Yksi kumppani riittää Yksi kumppani riittää Jari Toivola Johtaja / Yritysasiakasliiketoiminta Haasteita tämän päivän työskentelyympäristössä Miten kehittää ja hallita monipuolistuvaa tieto- ja informaatioteknologiaympäristöä?

Lisätiedot

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Byrokratian ikeestä innostavaan yhdessä tekemiseen Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Valvottu ilmoituksensiirto

Valvottu ilmoituksensiirto Valvottu ilmoituksensiirto Hätäkeskusyhteys palveluna Sampo Jokinen 2.9.2009 Hälytyksensiirtojärjestelmät, ilmoituksensiirto -Tapa siirtää automaattisia hälytyksiä Hätäkeskuksiin -Tapa luoda valvotut hälytyksensiirtoyhteydet

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015 Kuntien integraatioalusta Hannes Rauhala 3.11.2015 Johdantoa asiaan Espoon kaupunki on toiminut edelläkävijänä kansallisen palveluväylän (Xroad) käyttöönotossa. Asiasta järjestettiin Espoossa ja Lahdessa

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ?

KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ? KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ? 1936 Motorola esittelee Police Cruiser -autoradiopuhelimen, joka otettiin ensimmäisenä käyttöön Chicagon poliisiautoissa. 1940

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on

Lisätiedot

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013

Lisätiedot

Tervetuloa! Tietohallinnon rajapinnat ja organisointi

Tervetuloa! Tietohallinnon rajapinnat ja organisointi Tervetuloa! Tietohallinnon rajapinnat ja organisointi Reino Myllymäki CxO Mentor Oy johtava mentori, päätoimittaja / Tietohallinnon johtaminen 20.11.2014 Reinon aikajana IT-LT-yhteistyö 2.0 Muutosjohtaminen

Lisätiedot

Sähköturvallisuuden kolmas ulottuvuus

Sähköturvallisuuden kolmas ulottuvuus EK Yritysturvallisuus Juhlaseminaari 12.-13.12.2007 13.12.2007 Sähköturvallisuuden kolmas ulottuvuus Toimitusjohtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Tampereen Sähkölaitos Tammerkosken Energia Oy TJ, Dos. Veli-Pekka

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

VIRVE hälyttää pelastustoimen henkilöstön Case Pirkanmaa

VIRVE hälyttää pelastustoimen henkilöstön Case Pirkanmaa VIRVE hälyttää pelastustoimen henkilöstön Case Pirkanmaa VIRVE-päivä 2011 2.3.2011 Tampereen aluepelastuslaitos Jari Helsing Pelastustoimen toimintaympäristö Kunnat Erillisverkot Oy Tampere Johtokeskus

Lisätiedot

Lisää tehoa kommunikointiin

Lisää tehoa kommunikointiin Lisää tehoa kommunikointiin We accept the challenge! presented by Rauno Nousiainen Lisää tehoa kommunikointiin Rauno Nousiainen Manager, IT Infrastructure services Andritz Oy 2 Lisää tehoa kommunikointiin

Lisätiedot

Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen

Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusfoorumi, Jyväskylä 6.5.2015 Taustayhteisöt Suomen Palopäällystöliiton koolle kutsuma Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset Vuosikatsaus 2013 Muutosten vuosi 2013 Johtajan terveiset HALTIKin kuudes toimintavuosi oli työntäyteinen. Muun muassa hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) saatiin onnistuneesti maaliin ja samalla

Lisätiedot

Mobiililaitteiden tietoturva

Mobiililaitteiden tietoturva Mobiililaitteiden tietoturva 2009-02-23 Raahe Erka Erka Koivunen Koivunen Yksikön Yksikön päällikkö päällikkö CERT-FI CERT-FI CERT-FI:n esittely CERT-FI kansallinen CERT-viranomainen Coordinated CERT ==

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen 20.5.2015, Vesihuolto 2015 Insta Automation Oy, Jyri Stenberg Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Porin kaupungin tietohallinnon uudistus

Porin kaupungin tietohallinnon uudistus Kilpailutyö Porin kaupungin tietohallinnon uudistus Ryhmä numero 17 Ehdotus toimintamallista, miten Porin kaupunkikonsernin tietohallinto tulisi uudelleenorganisoida siten, että se voi parhaalla mahdollisella

Lisätiedot

Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta

Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin Information Securityn tilaamassa tutkimuksessa kysyttiin sadan yritysjohtajan näkemyksiä tietoturvan

Lisätiedot

LUC Service Desk. Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen

LUC Service Desk. Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen LUC Service Desk Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen Taustaa IT-palvelut ovat osa konsernin tukipalvelukeskusta IT-henkilöstöä noin 70 IT-palveluja tarjotaan seuraaville asiakkaille

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta. Seinäjoki 8.10.2013 Kouvola 9.10.2013 Eija Raasakka

Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta. Seinäjoki 8.10.2013 Kouvola 9.10.2013 Eija Raasakka Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta Seinäjoki 8.10.2013 Kouvola 9.10.2013 Eija Raasakka Esityksen sisältöä Taustaa matkailun turvallisuustyölle Matkailun turvallisuusverkosto

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Vaivattomasti parasta tietoturvaa

Vaivattomasti parasta tietoturvaa Vaivattomasti parasta tietoturvaa BUSINESS SUITE Tietoturvan valinta voi olla myös helppoa Yrityksen tietoturvan valinta voi olla vaikeaa loputtomien vaihtoehtojen suossa tarpomista. F-Secure Business

Lisätiedot