Reserviläinen. Rauma-luokka päivittyi. Kersantti tulossa miehistöarvoksi. Nato-kannatus kasvussa. Sivu 5 Paikallisjoukot tulevat.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reserviläinen. Rauma-luokka päivittyi. Kersantti tulossa miehistöarvoksi. Nato-kannatus kasvussa. Sivu 5 Paikallisjoukot tulevat."

Transkriptio

1 Reserviläinen Toukokuu 4/2014 AJANKOHTAISTA Kersantti tulossa miehistöarvoksi Puolustusvoimat valmistelee uudistusta, jossa ylimmäksi miehistöarvoksi tulisi kersantti. Sivu 9 KESKIÖSSÄ Rauma-luokka päivittyi Peruskorjaus takaa ohjusveneille toimintakyvyn 2020-luvulle asti. Sivut JÄRJESTÖT Nato-kannatus kasvussa Reserviläisliiton jäsenistä yli 40 prosenttia kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Sivu 27 Sivu 5 Paikallisjoukot tulevat

2 Reserviläinen 4/2014 SISÄLTÖ 3 Haastavia tehtäviä tarjolla reserviläisille Paikallisjoukot aloittavatensi vuoden alussa. Paikallisjoukkojen varustus vaihtelee toiminta-alueen, suunniteltujen tehtävien ja laaditun uhka-arvion mukaisesti. MAuRI VÄÄNÄNEN Tuomas Kaarkoski ensi vuoden alussa aloittavat paikallisjoukot tulevat tarjoamaan haastavia tehtäviä reserviläisille. Paikallispataljoonat antavat mahdollisuuden yli 35-vuotiaille aktiivisille ja omaehtoisille reserviläisille hakeutua sodanajan tehtäviin. Reserviläisille luodaan järjestelmässä urapolkuja, joita pitkin on mahdollista kouluttautua erittäin vaativiinkin kriisinajan tehtäviin, Reserviupseeriliiton puheenjohtaja MikkoHalkilahti toteaa. Paikallisjoukkojen tehtäviä tulevat olemaan muun muassa joukkojen perustaminen, alueen valvonta, erilaisten kohteiden suojaaminen, virka-apu sekä muiden joukkojen tukeminen ja paikallishuolto. Kasvavista kertausharjoitusmääristä huolimatta kertausten painopiste tulee jatkossakin olemaan operatiivisten ja alueellisten joukkojen kouluttamisessa, joten paikallisjoukkoihin kuuluvilta vaaditaan omatoimisuutta. Tämän vuoksi paikallisjoukkojen avaintehtäviin pyritään sijoittamaan aktiivisia reserviläisiä, jotka myös sitoutuvat omaehtoiseen harjoitustoimintaan, eversti Ali Mättölä maavoimien esikunnan suunnitteluosastolta vahvistaa. jatkuu sivulla 5 >>> AJANKOHTAISTA KESKIÖSSÄ JÄRJESTÖT ILTAVAPAA Pääkirjoitus: Reserviläisten vastuu kasvaa Se kolmas joukko RUL: Valkeakoski voitti toimintakilpailun RES: Katseet kohti juhlavuotta Suorituskyky kohtalaisen hyvä Ylimmäksi miehistöarvoksi tulossa kersantti Tuttutilanne georgialaisille RU-koulutus ennen ja nyt: Muuallakin kuin ympyräkaupungissa Näkökulma: Kyberulottuvuus sodankäynnin osana Kalusto: Rauma-luokan ohjusveneille peruskorjauksesta lisää käyttöikää Reportaasi: Vaatimukset kasvavat Koulutus: NASTAharjoitukset pätevöittävät naisia johtotehtäviin RUL: Mentorointia monesta vinkkelistä RES: Liperistä vuoden malliyhdistys Tähtäimessä: Vapaaehtoisia tarvitaan KARI LåNgSJÖ Yksi meistä: Miksi lennät, Perttu Karivalo? Elämäni reservissä: Jarmo Keto Muistatkovielä kenttäpuvun m/65? Reserviläisen matkavinkki Verkossa tapahtuu Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Kilpailukutsut ja -tulokset Koulutus: Sotilaallisia taitoja voiharjoitella verkossakin Me täällä olemme tottuneet pelkoon. Stepas Goginov 8 Jyrki Katainen muistutti, että uhkakuvilla ei kannata leikkiä. KANNEN KuVA: MAuRI VÄÄNÄNEN

3 4 PÄÄKIRJOITUS Reserviläinen 4/ Reserviläisten vastuu kasvaa Puolustusvoimauudistus on ollut pari vuotta vahvasti esillä mediassa. Pääpainon keskustelussa ovat vieneettunteitaherättäneet varuskuntien lakkautukset ympäri Suomea sekä Ukrainan tapahtumien myötä jälleen lisäkierroksia ottanut keskustelu puolustusmäärärahoista. Sen sijaan huomattavasti vähemmälle huomiolle on jäänyt uudistuksen vaikutus reserviläiseen. Hyvää perspektiiviä asiaan antavat yksinkertaiset luvut. Kun sodan aikaisten joukkojen määrä pienenee ensi vuoden alussa nykyisestä sotilaasta sotilaaseen, ymmärtää jokainen, että kyse ei ole mistään pienestä päivityksestä. Kertausharjoitusmäärät ponnistavat vuoden 2015 alussa ylös parin edellisen vuoden olemattomista pohjalukemista. Ensi vuodesta lähtien puolustusvoimat käskee kertausharjoituksiin reserviläisestä vuodessa. Kertauspäivien kasvu on tervetullut ja odotettu asia, mutta kaikkea sekään ei yksin ratkaise. Puolustusvoimainkomentaja kenraali Ari Puheloinenkin on suoraan todennut reserviläisten asiantuntemukselle ja osaamiselle olevan jatkossa entistä enemmän kysyntää. Kyse ei ole mistään pienestä päivityksestä Erityisen tärkeäksi Reserviläisliiton, Reserviupseeriliiton ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) roolit tulevat nousemaan paikallisjoukkojen koulutuksessa, jotkatulevatoperatiivisten ja alueellisten joukkojen rinnalle ensi vuodesta lähtien. Tarkemmin paikallisjoukoista voit lukea tämän Reserviläisen sivulta5. Loppuvuoden myötä puolustusvoimat on mielenkiintoisen viestinnällisen haasteen edessä. Sodanajan joukkojen merkittävä supistaminen tarkoittaa samalla sodan ajan sijoituksen häviämästäyhä useammalta suomalaiselta.puolustusvoimat on alustavissa kaavailuissaan harkinnut henkilökohtaisen kirjeen lähettämistä jokaiselle reserviläiselle.kirjeessä kävisi ilmi sijoituspaikka, sikäli jos vastaanottajalla sellainen vielä tammikuussa on. Sijoitettujen kanssa viestinnällinen haaste ei ole niin merkittävä. Sen sijaan ilman sijoituspaikkaa jääville sanat saa asetella todella tarkasti, jotta asiassa ei tule väärinymmärretyksi. Tyly ja yksinkertainen toteamus sijoittamattomuudesta kun voisi antaa vahvan signaalin, että puolustusvoimilla ei kyseiselle ihmiselle ole enää käyttöä. Sen sijaan jos toteamuksen perään liitetään ohjeistus erilaisista omatoimisista koulutusmahdollisuuksista yhdistettynä kehotukseen kääntyä lähimmän reserviläisyhdistyksen puoleen, voi lopputulos olla puolustusvoimienkinkannalta huomattavastiparempi. Puolustusvoimauudistus on samalla tavalla myös haaste kaikille meille reserviläisille.uudistusten myötä puolustusvoimat on luvannut tarjoaa reserviläisille entistä monipuolisempia koulutusvaihtoehtoja ja urapolkuja reserviläisenä. Esimerkiksi tulevissa paikallispataljoonissa esikunta tulee olemaan vahvasti reserviläispainotteinen ja onpa kaikista uutterimmilla mahdollisuus edetä yli 1000 hengen pataljoonan varakomentajaksi asti. Puolustusvoimien tarjoamat mahdollisuudet itsessään eivät kuitenkaan vielä johda mihinkään. Jääreserviläisten omille harteille kuinkahanakasti he näihin uudistuksien tuomiin mahdollisuuksiin tarttuvat. Tiiviin yhteistyön ja aktiivisen kommunikoinnin tarve reserviläisten ja puolustusvoimien välillä kasvaa ensi vuoden uudistusten häämöttäessä näköpiirissä. Haasteita riittää kummallekin osapuolelle, seon varma. Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Levikki (LT2013) Lukijoita keskimäärin kpl Vastaava päätoimittaja Mirva Brola Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPYOy Döbelninkatu 2, Helsinki Puh: (09) Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Toimitus Döbelninkatu 2, Helsinki Puh: (09) (osoitehuolto: kts. alla) Telefax: (09) Sähköposti: Lehden taitto Kari Långsjö Puh: Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Mainitse myös entinen osoite. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) , RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) , Maanpuolustuskiltojen jäsenet: puh: Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) , Ilmoitusmarkkinointi Media X-PerttiOy Petri Tanninen PL Kerava puh Painopaikka Sanoma Oy/ Hämeen Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 5/2014 ma (ke28.5.) 6/2014 ma 8.9. (ke20.8.) 7/2014 ma (ke1.10.) 8/2014 ma (ke19.11.) Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (82.) vuosikerta ISSN

4 Reserviläinen 4/2014 AJANKOHTAISTA 5 Se kolmas joukko Ensi vuonna aloittavien paikallisjoukkojen avaintehtäviin pyritään sijoittamaan aktiivisia reserviläisiä MauRi VäänänEn ensi vuoden alusta puolustusvoimien sodanajan joukotjaetaan nykyisten operatiivisten jaalueellisten joukkojen lisäksi myös paikallisjoukkoihin. Kolmijaottelun lisäksi sodan ajan joukot jaetaan vielä käytettävännopeuden perusteella valmius- ja pääjoukkoihin. Paikallisjoukkojen tehtäviä tulevat olemaan muun muassa joukkojen perustaminen, alueen valvonta, erilaisten kohteiden suojaaminen, virka-apu sekä muiden joukkojen tukeminen ja paikallishuolto. Paikallisjoukkoja voidaan käyttää normaalioloissa rajoitetusti muiden viranomaisten tukemiseen. Paikallisjoukkoihin sijoitetaan toiminta-alueen hyvin tuntevia reserviläisiä, eversti Ali Mättölä maavoimien esikunnan suunnitteluosastoltatoteaa. Alueellisesti paikallisjoukkojen tehtävät voivat erota merkittävästäkin keskenään. Juuri tämän takia osa paikallisjoukoista tulee olemaan mukana myös valmiusjoukoissa, jotka ovat paremmin varusteltuja. Paikallispataljoonien kokoonpano ja niiden varustus vaihtelee toiminta- Paikallisjoukkojen tehtäviin tulee kuulumaan muun muassa kohteiden suojaamista. Tuomas Kaarkoski alueen, suunniteltujen tehtävien ja laaditun uhka-arvion mukaisesti. Esimerkiksi tietyt pääkaupunkiseudun sotilaspoliisiyksiköt varustetaan paremmin kuin esimerkiksi tukialueen paikallishuoltoon tarkoitetut joukot. Reserviläisille luodaan järjestelmässä urapolkuja Haastavia tehtäviä tarjolla Vuoden 2015 alusta aloittavat paikallispataljoonat perustetaan osana paikallisjoukkoja. Vaikka paikallispataljoonien tehtävät vaihtelevat alueittain, tulee niiden perusrakenne olemaan sama. Perustamiskeskuksen ohella pataljoonaan tulevat kuulumaan maakunta-, sotilaspoliisi- ja paikallishuoltokomppania. Pataljoonat tulevat tarjoamaan paikoittain todella haastaviakin tehtäviä reserviläisille.esimerkiksi paikallispataljoonan esikunnasta tulee vahvasti reserviläistenmiehittämä. Komentaja tulee yli 1000 hengen vahvuisissa paikallispataljoonissa olemaan kantahenkilökuntaa, mutta vastaavasti esikunnan haastavat suunnittelu- ja taistelunjohtokeskuksien päällikköjen toimet tulevat reserviläisten johdettaviksi. Paikallispataljoonat ovat erittäin tärkeä joukkomuoto meille reserviläisille. Paikallispataljoonat antavat mahdollisuuden yli 35-vuotiaille aktiivisille ja omaehtoisille reserviläisille hakeutua sodanajan tehtäviin. Reserviläisille luodaan järjestelmässä urapolkuja, joita pitkin on mahdollista kouluttautua erittäin vaativiinkin kriisinajan tehtäviin, edellyttäen tietysti reserviläisen suurta omaa panosta eritoten vapaaehtoisiin harjoituksiin ja itseopiskeluun,reserviupseeriliiton puheenjohtaja MikkoHalkilahti taustoittaa. Samoilla linjoilla on myös Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola. Paikallisjoukkojen muodostaminen on reserviläisten kannalta tärkeä asia, joka tuo meille paljon mahdollisuuksia. Meitä tarvitaan muun muassa oikeiden ihmisten löytämisessä oikeisiin tehtäviin, Savola toteaa. Omaa aktiivisuutta Tulevista paikallisjoukoista ja nousevista kertausharjoitusmääristä huolimatta kertausharjoitusten painopiste tulee jatkossa olemaan operatiivisten ja alueellisten joukkojen kouluttamisessa. Tämän vuoksi paikallisjoukkojen avaintehtäviin pyritään sijoittamaan aktiivisia reserviläisiä, jotka myös sitoutuvat omaehtoiseen harjoitustoimintaan, Mättölä vahvistaa. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Tuunanen myöntää oma-aloitteisuuden olevan tarpeen, jotta kummatkin osapuolet löytävät toisensa. Se vaatii tiettyä interaktiivista aktiivisuutta. Jos on halukas reserviläinen, hänelle pitäisi pystyä kertomaan näistä mahdollisuuksista. Vastaavasti niiden löytämiseksi puolestaan reserviläisen tulisi olla itsekin aktiivinen, hakeutuipa hän sitten MPK:n koulutukseen tai paikallisen reserviläistoimintaan mukaan, Tuunanen pohtii. Eversti Mättölä lupaa, että uudistuksesta tullaan tiedottamaan laajemmin syksyn aikana. Syksyn aikana reserviläisille tullaan järjestämään erilaisia alueellisia ja paikallisia tilaisuuksia paikallisjoukkojen toiminnan tehtävien esittelemiseksi.

5 6 AJANKOHTAISTA -RUL Reserviläinen 4/2014 Valkeakoski voitti toimintakilpailun Aktiivinen toiminta on kasvattanut Valkeakosken Reserviupseerikerhon jäsenmäärää. Säännölliset sovelletun reserviläisammunnan viikkokilpailut ja harjoitustoiminta ovat tuoneet Valkeakosken kerhoon uusia jäseniä. VUK:n Jari-Pekka Walden valmistautumassa suoritukseen, tuomarina rastilla Tommi Leppänen. Janne Kosonen valkeakosken Reserviupseerikerho, VUK, palasi kymmenen vuoden tauon jälkeen Reserviupseeriliiton toimintakilpailun kärkeen. Aktiivinen toiminta, jäsenhuolto ja hallituksen selkeä työnjako ovat hyvän tuloksen keskeiset tekijät toteavat Pekka Poukkula ja Tuomas Kuusivaara. VUK:n puheenjohtajuus siirtyi vuoden alussa Poukkulalta Kuusivaaralle. VUK SRA:ta ja perinteitä Urheilulla ja kilpailutoiminnalla on tärkeä rooli kerhon toiminnassa. Uusiajäseniäon saatumukaantoimintaan muun muassa sovelletun reserviläisammunnan (SRA) ansiosta. Kerholla on SRA-kouluttaja ja -tuomareita, jotka järjestävät vuodessa yhteensä noin 50 tapahtumaa. Ohjelmassa on muun muassa säännöllisesti järjestettävät ohjatut viikkokilpailut sekä useita turvallisen ampujan kursseja, Kuusivaara toteaa. Kilpaurheilutoiminnan lisäksi osanotto piirin järjestämiin tapahtumiin on aktiivista. Vuosittaiset taitokilpailut ja Panssariprikaatissa järjestettävä herrasmieskilpailu saavat jäsenistön hyvin liikkeelle. Rivijäseniä saadaan hyvin mukaan myös itsenäisyyspäivän kansalaismarssille ja vuosijuhlaan. Lisäksi perinnetoiminta veteraanijuhlasta jouluaaton kunniavartioiden järjestämiseen on vuodesta toiseen toteutettu erinomaisesti. Vuosijuhlat ovat kerhon jäsenhuollolle tärkeä tapahtuma. Vuosijuhlat järjestetään joka vuosi marraskuun kolmantena perjantaina ja niihin osallistuu säännöllisesti kerhon jäsentä puolisoineen, Poukkula sanoo. Tärkeää on myös yhteistyö puolustusvoimien kanssa etenkin panssari-ruk:n kokelas-infojen järjestämisessä. Niitä VUK on järjestänyt vuodesta 1994 lähtien jokaiselle kurssille. Tilaisuuden ohjelma vaihtelee vuosittain, mutta pääpaino on ollut RUL:n, VUK:n sekä piirin toiminnan esittelyssä ja jäsenhankinnassa. Jatkossa näihin tapahtumiin liitetään myös mentorointia, Tuomas Kuusivaarakertoo. Jäsen on tärkein Toimintaa ei ole ilman aktiivisia jäseniä. Ja jäsenet saadaan mukaan toimintaan tehokkaalla tiedottamisella. Jäsenhuoltoon kuuluu myös jäsenten Toimintaa ei ole ilman aktiivisia jäseniä muistaminen merkkipäivinä. VUK:lla on käytössä postituslista, missä tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista viikottain. Lisäksi lippu- ja urheilu-upseeri rekrytoivat puhelimitse tapahtumiin jäsenistöämme. Tämän lisäksi kerho julkaisee kaksi kertaa vuodessa Lähetti -lehden, joka jaetaan paperisena kaikille jäsenille.nuorillaupseereilla on lisäksi oma Facebook-yhteisö, jossa tietoa jaetaan ajankohtaisista asioista. Tämän lisäksi yhdistyksen SRAampujilla on käytössään oma keskustelufoorumi. Selkeät tehtävät Hallituspesti kestää tyypillisesti viisi vuotta, minkä aikana on pyrkimys toimia kahdessa tehtävässä. Ensimmäiset kaksi vuotta pyritään takaamaan harjoitteluvaihe esimerkiksi toisen urheiluupseerin tai muun vastaavan viran hoidossa. Tällä tavoin pyritään takaamaan myös hiljaisen tiedon siirtyminen hallituksen sisällä. Puheenjohtajistossa toimivatovat tyypillisesti jo useamman vuoden vastuutehtävissä toimineita. Hallituksen jäsenille on määritelty vastuualueet ja työnkuvat, joita sovelletaan tilanteen mukaan. Jokaiseen tehtävään on hallituksessa osaamista vähintään kahdella jäsenellä, nykyinen ja entinen puheenjohtaja toteavat. Kuusivaara nimeää lähivuosien tärkeimmiksi tehtäviksi jäsenhuollon parantamisen ja kerhon toiminnan edelleen kehittämisen kaikkia jäseniä kiinnostavaksi. Omia haasteita ovat lisäksi nuorten upseerien aktivointi mukaan toimintaan sekä taloudellisten toimintaedellytysten parantaminen. PALKiTUT RUL jakoi kannustepalkkiona yhdistyksille ja piireille vuoden 2013 toiminnan perusteella yhteensä euroa. Toimintalomakkeen palautti 247 yhdistystäja20piiriä. Toimintakilpailun kärjessä olivat Valkeakoski, Töölö, Tikkurila, Kouvola, Takoru, Järvenpää ja Porvoo. Kaikki palkitut yhdistykset löytyvät netistä:

6 Reserviläinen 4/2014 AJANKOHTAISTA -RES 7 Katseet kohti juhlavuotta Reserviläisliiton jäsenmääräkasvoi viime vuonna Juhlavuotta pohtimassa Hattula-Tyrvännön puheenjohtaja Raimo Siren, Etelä-Hämeen Reserviläispiirin puheenjohtaja Juha Arvonen ja toiminnanjohtaja Reima lundberg. Mervi Mäki-Neste lepaan kartanon tiloissa järjestetyn, Reserviläisliiton sääntömääräisen vuosikokouksen käsittelyssä olivat viime vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös.liiton varsinaisen toiminnan kulut olivat yhteensä euroa ja tilikauden tulos2604 euroaylijäämäinen. Ammunta oli laajin toimintamuoto. Piireissä ja yhdistyksissä järjestettiin 7798 ampumatilaisuutta ja -kilpailua, joissa kirjattiin osallistumiskertaa. Erilaisia liikunta- ja urheilutapahtumia toteutui 6684 ja niissä kirjattiin osallistumiskertaa. Liitto oli vahvasti mukana myös koulutuksessa, sillä 47 prosenttia MPK:n vapaaehtoiskouluttajista tuli Reserviläisliiton riveistä. Jäsenmäärä kasvoi noin prosentin ja vuoden 2013 lopulla liittoon kuului henkilöjäsentä. Aliupseereita jäsenistä oli 60,miehistöä 27 ja upseereita neljä prosenttia. Armeijaa käymättömien osuus oli vajaat 10 prosenttia. Etelä-Hämeessä vahvapanostus Jäsenmäärän kasvu ilahdutti myös kokousjärjestelyistä vastanneen Etelä- Hämeen piirin puheenjohtaja Juha Arvosta ja katseet on jo suunnattu Reserviläisliiton juhlavuoteen. Arvosen mukaan piiripitää esillä liiton juhlavuotta omissa tapahtumissaan. Juhlavuosi toimii myös innoittajana OllI NybERg On tärkeää, että koko reserviläiskenttä on yhdessä mukana juhlavuoden tekemisessä, hän sanoo. Etelä-Hämeen piiri tulee aktiivisesti markkinoimaan juhlavuoden risteilyä. Reserviläisliitto on asettanut jokaiselle piirijärjestölle osallistujatavoitteen. Etelä-Hämeen tavoite on 141 osallistujaa. Tavoite on haastava, mutteimahdoton. Markkinointi on jo aloitettu ja seuraamme osallistujamäärän kehitystä. Arvosen mukaan tärkeänä osana tavoitteen täyttymisessä on paikallisyhdistysten tekemä työ. Piirin ja yhdistysten oma markkinointi tukee liiton tekemää laajaa tiedotus- ja markkinointityötä. Uskon, että tämä yhdessä mahdollistaa tavoitteet. Etelä-Hämeen piiri järjestää juhlavuoden aikana myösoman maakunnallisen tapahtuman. Ontärkeää viettää juhlavuotta myös kentällä ja saada näkyvyyttä. Tällä tavoin koko jäsenistö voi olla mukana juhlavuodessa, samoin tärkeät yhteistyökumppanimme. Arvonen toivoo juhlavuoden tuovan valtakunnallista lisänäkyvyyttä Reserviläisliitolle. Juhlavuosi toimii myösinnoittajana. Sen avulla jaksamme taas tehdä työtä seuraavina vuosina. Myös jäsenhankintaa on helpompi suorittaa, kun aihe on esillä. Arvonen korostaa yhtenäisyyttä ja yhteenkuulumisen tunnetta. Juhlavuodenaikana on hyvä mahdollisuus muistaa perinteitä ja panostaa myöstulevaisuuteen. Palkitsemiset ovat tärkeä osa juhlavuotta, näin voimme kiittää jäsenistöä pitkäaikaisesta työstä. Taloudellinen puoli on myös tärkeä Reserviläisliitolle.Onnistuessaan juhlavuosi mahdollistaa hyvän tuloksen, Arvonen muistuttaa. RESERvIläISlIITON JuHlAvuOdEN TApAHTuMAT Reserviläisliitto 60 vuotta -risteily Yhdistysten seppeleenlasku sankarihaudoille Piirien juhlavuoden tapahtumat syksy 2015 Liiton syyskokous ja juhlavuoden päätös MITEN ON? Miten Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä tulisi kehittää? Marjut Kriikku Reserviläinen oli mukana turvallisuuspoliittisessa seminaarissa torstaina 10. huhtikuuta. Kysyimme osallistujilta, miten Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä tulisi heidän mielestään kehittää. Tapani Kohonen,69 reservin kapteeni Riihimäen reserviupseerit Suomi on Ruotsin kanssa EU:n nopean toiminnan joukoissa puolen vuoden jaksoissa. Siinä yhteydessä on syytä ja mahdollista kehittää edelleen maiden puolustusyhteistyötä. Silloin myös kaluston yhteensopivuus on tärkeää. Yhteiset materiaalihankinnat ovat nykyisen taloustilanteen vuoksi järkeviä. Neuvotteluja on polittisella tasolla varmaankin käytyriittävästi, joten olisi aika ryhtyä sanoista tekoihin. Erkki Rautava,75 reservin majuri Urjalan reserviupseerit Pohjoismaiden yhteistyötukee Suomen puolustusta. Hävittäjien yhteismääräonmerkittävä ja yhteiset harjoitukset ovat hyväasia. YhteistyöRuotsin kanssa ei kuitenkaan riitä takaamaan Suomen itsemääräämisoikeutta. Varmistaakseen itsenäisyytensä Suomen on parannettava valmiuttaan ja liityttävä Natoon. Suurvalloilla joukkojen lähtövalmius on 6-8 tuntia. Meillä on pystyttävä samaan. Kaarlo Hyvärinen,45 reservin ylikersantti Vääpelikilta, MPK; Etelä- Suomen maanpuolustuspiirin koulutus- ja tukiyksikkö Historiaan kun katsoo niin Suomi on lopulta jäänyt yksin. Onneksi enää ei tarvitse kumarrella mitään suurvaltaa, vaan eriävän mielipiteen voi tuoda julki ilman suurempia nootteja. Liittoutumiset ovat materiaalihankintojen kannalta kustannustehokasta ja yhteistyötä tehdään jo monella tavalla ja taholla. En näe liittoutumista ajankohtaisena, mutta kanavattulisi pitää auki.

7 8 AJANKOHTAISTA Suorituskyky kohtalaisen hyvä Reijo Karhinen aloittaa Maanpuolustuksen Tuen hallituksen uutena puheenjohtajana 2015 KaRi Långsjö pääministeri jyrki Katainen piti Maanpuolustuksen Tuen vuosikokousesitelmän. tusten puolesta, mutta hänen käsityksensä mukaan puolustusvoimien leikkausten suhteen suurimmat halut ovatnyt hillitty. Ukrainan tilanteen myötä myös Nato-kysymys nousi esille. Katainen on henkilökohtaisesti myöntänyt kannattavansa jäsenyyttä. Tilaisuudessa hän painotti kuitenkin maltillisuutta. Ukrainan kriisiä ei kannata käyttää väärin edistääkseen Suomen Natojäsenyyttä. Uhkakuvilla ei pidä leikkiä. Iso potti Maanpuolustuksen tuki käytti jäsenjärjestöjensä tukemiseen yhteensä euroa Varainkeräys tuotti euroa. Tulosta Maanpuolustuksen tuki pitää tyydyttävänä. Kuluvan vuoden keräystavoite on vähintään euroa. Tämän vuoden keräyksen suojelijana toimii Elinkeinoelämän Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila. Jäsenjärjestöt saivat tukia seuraavasti: Suomen Reserviupseeriliitto sai euroa, Reserviläisliito euroa, Maanpuolustuskiltojen liitto euroa, Naisten Valmiusliitto euroa ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys puolestaan euroa. Tuomas Kaarkoski maanpuolustuksen tuen vuosikokousesitelmän pitänyt pääministeri Jyrki Katainen (kok.) painotti Ukrainan tapauksenosoittavan, että sotilaallisen vallankäytön uhka eiole hävinnyt maailmasta mihinkään. Ukrainan kriisi on jälleen yksi kiistaton esimerkki siitä, että perinteinen sotilaallinen voimankäyttö tai sillä uhkaaminen eivät ole kadonneet valtioiden keinovalikoimista. Reaalipoliittinen maailma ei jätä tilaa huolettomuudelle, Katainen totesi huhtikuun kymmenentenä päivänä Katajanokan kasi- nolla järjestetyssä tilaisuudessa. Kataisen mukaan viimeiset vuodet ovat resurssien puolesta olleet karua aikaa, myöspuolustusvoimissa. Puolustusvoimien suorituskyky on tänään toimintaympäristöön suhteutettuna kohtuullisen Uhkakuvilla ei pidä leikkiä hyvällä tasolla. Puolustusvoimien suorituskykyä pyritään luonnollisesti kehittämään koko ajan, vaikkahankintoja on jouduttu voimakkaasti sopeuttamaan muuttuneeseen tilanteeseen, Katainen totesi ja nosti puolustusvoimat malliesimerkiksi julkisen puolen onnistuneesta rakenneuudistuksesta. Kataiselta kysyttiin tilaisuudessa ovatko suurimmat leikkaukset nyt takana maanpuolustuksen osalta. Pääministeri totesi, että hän ei voi vastata tulevien halli- Puheenjohtaja vaihtuu Maanpuolustuksen Tuen halituksen puheenjohtaja vuorineuvos JukkaHärmälä totesi vapaaehtoisen maanpuolustustyön suosion säilyneen yhä vankkana. Varainkeräyksen yhdeksi haasteeksi hän nosti muut meneillään olevat keräykset. Pitkään puheenjohtajana toiminut Härmälä ilmoitti jättäytyvänsä sivuun toimesta vuoden lopussa. Vuoden 2015 alusta lähtien puhetta Maanpuolustuksen tuen hallituksessa johtaa OP-Pohjolan pääjohtajana toimiva Reijo Karhinen. MaanpUoLUsTUsMiTaLi MieKKojen KeRa Tilaisuudessa mitalit saivat: hallituksen jäsen Ari Tolppanen, teolllisuusneuvos Liisa Leino, hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius, pääministeri Jyrki Katainen, päätoimittaja Mirva Brola, puolustusministeri Carl Haglund, pääsihteeri Markku Honkasalo, kenraaliluutnantti Mika Peltonen ja pääsihteeri Heli Santala Reserviläiselle uusi päätoimittaja Tuomas Kaarkoski lehden johtoon Keskisuomalaisesta MiRva BRoLa Mirva Brola reserviläisen uutena päätoimittajana aloitti huhtikuun alusta filosofian maisteri Tuomas Kaarkoski, 29. Lappeenrannasta kotoisin oleva Kaarkoski on toiminut viimeiset kuusi vuottasanomalehti Keskisuomalaisen toimittajana ja toimitussihteerinä. Hän onopiskellut Jyväskylän yliopistossa yleistä historiaa ja journalistiikkaa. Reserviläisen päätoimittajaksi hänet houkutti ajatus näköalapaikasta suomalaisen maanpuolustuksen ytimessä. Aloitan tehtävässä innokkain mielin. Perin lehden, joka onhyvässä kun- aloitan tehtävässä innokkain mielin nossa eikä kaipaa isompia remontteja. Tulevaisuudessa edessä on toki lehden sähköisen puolen kehittäminen, Kaarkoski kaavailee. Lehden linjaan ei ole tulossa suuria muutoksia: tavoitteena on, että Reserviläinen taustoittaa ja tarkastelee asioita useista näkökulmista siten, että Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton ääni tulee kuuluviin. Kaarkoski on sotilasarvoltaan reservin luutnantti. Hän onsuorittanut varusmiespalveluksensa Karjalan prikaatissa Salpausselän ilmatorjuntapatteristossa vuosina Vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja reserviläistoimintaan hän pääsee perehtymään uuden tehtävän myötä. Kaarkoski pyrkii käymään ensimmäisen vuoden aikana mahdollisimman monessa reserviläistapahtumassa, sillä ihmisiin tutustuu parhaiten kentällä. Kaarkoski toivoo aktiivista vuoropuhelua lukijoiden kanssa. Kaikki palaute on tervetullutta, niin positiivinen kuin negatiivinenkin, sillä se kehittää lehden sisältöä. Uusi työtehtävä toi Tuomas Kaarkosken perheineen jyväskylästä pääkaupunkiseudulle.

8 Reserviläinen 4/2012 Reserviläinen 4/ Ylimmäksi miehistöarvoksi tulossa kersantti Mikäli Pääesikunnan henkilöstöosaston suunnitelmat toteutuvat, reservin ylin miehistöarvo voiparin vuoden kuluttua olla kersantti. JarmoSeppälä osastoesiupseeri, majuri Ilpo Kleemola pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo, että osasto valmistelee asiaa ja aikoo ehdottaa, että ylimmäksi miehistöarvoksi tulisi kersantti nykyisen alikersantin sijaan. Uudistuksella haluttaisiin kannus- TuoMaSKaarKoSKi Ensimmäiset uusimuotoiset miehistökersanttiylennykset toteutettaisiin mahdollisesti vuonna taa kaikkia reserviläisiä omaehtoiseen opiskeluun ja tarjota tällainen ylenemismahdollisuus niillekinhenkilöille,jotka eivät ole suorittaneet aliupseerikoulua varusmiespalveluksensa aikana, Kleemola perustelee. Jo nykyään asevelvollinen, joka ei ole saanut aliupseerin koulutusta, mutta on kriisinhallintajoukoissa tai puolustusvoimissa aliupseerin tai määräaikaisen aliupseerin virassa hoitanut esimiestehtävää jaosoittautunut tehtävään sopivaksi, voidaan reservissä ylentää enintään kersantin sotilasarvoon. Lisäkoulutusta tarvitaan Ylentämisen tarkoituksena on puolustusvoimien sodan ajan joukkojen sotilasarvoihin perustuvan esimiesjärjestelmän luominen ja ylläpitäminen. Uudet kersantit voitaisiin sijoittaa sellaiseen sodanajan tehtävään, johon vaaditaan vähintään alikersantin tai kersantin arvo. Kersantin arvolla voitaisiin osoittaa henkilön asema, kokemus ja osaaminen sotilasorganisaatiossa. Lähtökohtana on, että ensimmäiset tällä tavoin ylennyksensä saavat henkilöt olisivat johankkineet lisäkoulutusta tehtäväänsä ennen uudistuksen voimaantuloa, Kleemola korostaa. Suunnitelmaa ja päätöksiä valmistellaan siten, että ensimmäiset uusimuotoiset miehistökersanttiylennykset toteutettaisiin mahdollisesti vasta vuonna Ylentämisen edellytyksenä olevat tarkat koulutus- ja osaamisvaatimukset sekäniihin liittyvät täsmennykset ovat vielä kehitteillä. Ylennettäväksi esitettävän onedellisen ylennyksen jälkeen pitänyt osallistua puolustusvoimien johtamaan sotilaalliseen reservinkoulutustapahtumaan eli kertausharjoituksiin ja PVVEH-harjoituksiin. Reserviläiset voivat kehittää osaamistaan myös Maanpuolustusyhdistyksen koulutuksissa sekäpvmoodleverkko-opintojen avulla. Muitakin muutoksia luvassa Miehistön ylennyksiin on tulossa myös muita muutoksia.jatkossa joukko-osaston komentaja tai muu hallintoyksikön päällikkö voi ylentää reserviläisiä miehistön arvoihin. Tällöin kyseeseen tulevatjoukko-osaston järjestämissä kertausharjoituskoulutuksessa ansioituneet. Vuosikierron mukaiset ylennykset miehistön ja aliupseereiden osalta päättäisi sotilasläänin komentajan sijaan aluetoimiston päällikkö. Uudistus muuttaa joukko-osastojen nimiä Jarmo Seppälä puolustusvoimauudistukseen liittyväthallintomuutokset vaikuttavat myös joukko-osastojen ja joukkoyksiköiden sekä aluetoimistojen nimiin. Uuden organisaation esikunta- ja hallintotoimintoja on kevennetty ja uudet nimet kertovat joukko-osaston sijainnin organisaation rakenteessa. Kankaanpään Niinisalossa sijaitseva Satakunnan Tykistörykmentti tulee olemaan hallinnollisesti osa Säkylässä toimivaa Porin Prikaatia. Riihimäellä Viestirykmentti yhdistetään hallinnollisesti Hattulassa toimivan Panssariprikaatin organisaatioon. Nykyisen Viestirykmentin alueelle muodostetaan Elektronisen sodankäynnin (ELSO)keskus. Riihimäelle tulee myöslakkautettavastahämeen rykmentistä Logistiikkalaitoksen osia siten, että siitä Riihimäellä huollonkokonaisuudesta muodostuu Logistiikkakoulu. Lapin Ilmatorjuntarykmentti Rovaniemellä yhdistetään hallinnollisesti ja on jatkossa Sodankylässä toimivan Jääkäriprikaatin Rovaniemen Ilmatorjuntapatteristo.KauhavanLentosotakoulu lakkautetaan ja toimintoja siirretään Tikkakoskelle eli Jyväskylässä toimivaan Ilmasotakouluun. Haminassa Reserviupseerikoulu jatkaa entisellä nimellään, vaikka koulu siirtyykin hallinnollisesti Lappeenrannassa toimivan Maasotakoulunorganisaatioon. Lisäksi Pioneerirykmentti lakkautetaan ja toiminnot jaetaan jäljelle jääviin joukko-osastoihin. Merivoimissa nykyisen Saaristomeren meripuolustusalueen nimi muuttuu Rannikkolaivastoksi ja Suomenlahden meripuolustusalue muuttaa nimensä Rannikkoprikaatiksi. Uudistuksessa nykyiset 19 aluetoimistoa yhdistyvät kahdeksitoista. Uudet aluetoimistot sijoituspaikkakuntineen ovat Etelä-Savo (Mikkeli), Häme (Lahti), Kaakkois-Suomi (Kouvola), Keski-Suomi (Jyväskylä), Lappi (Rovaniemi), Lounais-Suomi (Turku), Pirkanmaa (Tampere), Pohjanmaa (Vaasa), Pohjois-Karjala (Joensuu), Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (Oulu), Pohjois-Savo (Kuopio) sekä Uusimaa (Helsinki). Organisaatio-janimimuutokset tulevat voimaan vuoden 2015 alussa. Reserviläiselle kehuja lukijatutkimuksessa Tuomas Kaarkoski reserviläisen lukijat arvostavat lehden korkealle tiedonlähteenä. Yhteensä 76,3 prosenttia Reserviläisen lukijoista pitää lehteä erittäin tai melko tärkeänä alan tiedonlähteenä. Tieto käy ilmi Aikakausmedian tekemästä tutkimuksesta ammatti- ja järjestölehdille. Reserviläisen osalta ADAMtutkimus käsitteli lehteä 2/2014. Kaikkiaan tutkimuksen kyselyyn vastasi yhteensä 632 lehden lukijaa. - Nähdäkseni ainoa lehti, joka on tar- koitettu palvelemaan reserviläisiä, joita kiinnostaa maanpuolustus, eräässä kirjallisessa palautteessa todettiin. Tutkimuksessa Reserviläinen sai kokonaisarvosanaksi 8,3. Lehden vaikutus käsitykseen järjestöistä ja ammattialoista, joita Reserviläinen edustaa, koettiin vahvasti positiiviseksi. 30,4 prosenttia lukijoista koki Reserviläisen vaikuttaneen käsitykseen edellä mainituista asioista hyvin myönteisesti ja 67,1 prosenttia melkomyönteisesti. Uskolliset lukijat ADAM-tutkimus paljasti myösreserviläisen lukijakunnan olevan äärimmäisen uskollista. Lukijoista 95,8 prosenttia lukee jokaisen Reserviläisen numeron. Peräti 79,1 prosenttia lukijoista on seurannut lehteä vähintään viisi vuotta. Rakenteeltaan Reserviläisen lukijakunta on hyvin miesvaltaista sillä 96,2 prosenttia lehden lukijoista on miehiä. Iällisesti suurimman lukijakunnan muodostavat 5064-vuotiaat, joita seuraajakunnasta on 31,2 prosenttia. 65,5 prosenttia lukijoista käyttää puolesta tunnista yli tuntiin Reserviläisen yhden numeron lukemiseen. Lukemisen selkeimmiksi eduiksi kyselyissä mainittiin muun muassa puolustus- ja turvallisuusasioiden uusimmista käänteistä perillä pysyminen, tiedon saaminen ajankohtaisista reserviläistapahtumista ja pysymisen kärryillä järjestökentän asioista. Paljon kiitosta saivat myös joka lehdessä olevat kirja-arviot. -Lehti pitää ajan tasalla, kyselyyn osallistunut lukija tiivisti ytimekkäästi Reserviläisen annin. Tutkimuksen kohteena olleen tämän vuoden toisen numeron kiinnostavimmaksi jutuksi koettiin Taistelukentän iso kissa, jossa esiteltiin kattavasti Suomen hankkimat uudet Leopard 2 A4 panssarivaunut.

9 10 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 4/2014 Tuttutilanne georgialaisille Georgian ja Venäjän välisestä sodasta on vain kuusi vuotta. Georgiassa Ukrainan kriisi on nostanut pintaan huolen Venäjän käytöksestä. Maaret Väkinen Maaret Väkinen tuulenpuuska lennättää hiekkapyörrettä kelmeän keltaisten matalien talojen välissä. Taloja on satoja, ja ne ovat kaikki tismalleen samannäköisiä. Erään talon kuistille on kannettu auton takapenkki korvaamaan aurinkotuolia. Gorin kaupungin reunalla sijaitsevassa pakolaiskylässä on hiljaista, jokunen kana juoksee kujan yli. Minullakin oli kanoja, mutta ne kuolivat, koska envoinut päästää niitä täällä ulos häkistä, sanoo Tsitsino Makedlidze. Makedlidze on asunut pakolaiskylässä Georgiassa kuusi vuotta. Hän pakeni kotikylästään Etelä-Ossetiassa Georgian ja Venäjän välisen sodan aikana vuonna Kotikylässäni meillä oli hauskaa yhdessä, vietimme paljon aikaa naapurien kanssa. En ole koskaan iloinnut täällä samoin, kuin vanhassa kylässäni, hän sanoo ja katsoo käsiään. Jonakin päivänä ehkä palaan omaan kotiini. Toivoa on vielä. Maked- tsitsino Makedlidze odottaa paluuta kotikyläänsä etelä-ossetiaan, kotitaloonsa, jonka hän rakensi yhdessä miehensä kanssa. lidze asuu pienessä talossa kaksin pojanpoikansa kanssa. Aviomies on kuollut, ja poika onmuuttanut töiden perässä Batumiin, jonne on matkaa monta sataa kilometriä.kuun lopulla poika on tulossa käymään, sillä vuotava savupiippu täytyy korjata. Makedlidze napsauttaa television kiinni ja nostaa vahakankaiselle pöytäliinalle kaksi kahvikuppia täynnä paksua, makeaa kahvia. Seuraan Ukrainan tilannetta television kautta. Krimin tapahtumien alettua olen pitänyt televisiota päällä koko ajan. Toivon koko ajan kuulevani hyviä uutisia Ukrainasta. Hän jatkaa, että Ukrainan ja Venäjän välinen poliittinen tilanne särkeehänen sydäntään. Georgialaisena hän sanoo ymmärtävänsä hyvin, miltä ukrainalaisista tuntuu. Säälin ukrainalaisia. En kuitenkaan usko, että sama voisi enää tapahtua Georgiassa. En usko, että tänne syttyy uudelleen sota. Konflikti pitää asukkaat varpaillaan Ergnetin kylässä Emma Doidžašvili kerääpolttopuita läheisestä pusikosta vesuri kainalossa. Etelä-Ossetian puolella sijaitseva Tshinvalin kaupunki näkyy hyvin Ergnetiin, mutta kaikki yhteydet Etelä-Ossetian ja Georgian välillä ovat olleet poikki jo vuosia. Täällä, Venäjän miehittämän Etelä-Ossetian rajalla, Ukrainan konflikti on nostanut pintaan pelon uudesta sodasta myös Georgian ja Venäjän välillä. Tiedäthän venäläiset, ei voi koskaan tietää, mitä he tekevät, Doidžašvili puuskahtaa. Mahtavatko he vielä uhata Georgiaakin? Ergneti oli aikanaan vilkas kauppapaikka, jossa asusti paljon lapsiperheitä. Nyt monet asukkaat ovat lähteneet. Ennen niin vilkkaassa kylässä asuu enää noin kaksikymmentä perhettä. Sodan murjomia taloja ei ole kunnostettu, ja kaikkialla näkyy pommitusten jälkiä. Doidžašvilin naapurissa asustaa Etelä-Ossetiasta pakolaisena Georgiaan saapunut Stepas Goginov. Hän asuu itse kunnostamassaan talossa yhdessä vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. Tilanne Ukrainassa on samanlainen, kuin Georgiassa oli vuonna Tulin itse silloin Tshinvalista pakolaisena tänne,goginovsanoo.sanomalehdet eivät kulje kylään saakka, mutta asukkaat seuraavat Ukrainan tapahtumia television kautta. Venäjän toimet Krimillä ovat saaneet Goginovin huolestumaan. Me täällä olemme kuitenkin tottuneet pelkoon, sillä sitä on jatkunut jo vuosia. HUIPPUMERKKIMME SIG 516 PATROL kaliiperi.223 Rem lyhytiskuinen kaasumäntämekanismi Flip-Up -tähtäinlaitteet suositushinta 2099,00 piipunpituus 420 mm säädettävä, 4-asentoinen kaasuportti kuvan ase erikoisvarustein,aseet toimitetaan A2-perällä Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, LAPUA Olemme mukana Riihimäen Erämessuilla! Tule tutustumaan messutarjouksiin osastollemme C88-89, !

10 JuhlaristeilySiljaEuropalla Reserviläisliittotäyttää 60 vuotta Varsinaiset juhlatapahtumat järjestetään Silja Europa -aluksella. Juhlaristeily kokoaa laivalle runsaat jäsentä seuralaisineen eri puolilta Suomea. Luvassa onkin suurin Suomessa koskaan järjestetty vapaaehtoisen maanpuolustuksentapahtuma. KYMPILLÄMUKAAN Reserviläisliiton jäsenille risteily on poikkeuksellisen edullinen, koska liitto tukee osallistumista. Mukaan pääsee halvimmillaan kymmenellä eurolla eikä ruojajuomat sisältävä juhlaillallinenkaan maksa kuin 33 euroa. KORKEATASOINEN OHJELMA -Juhlaristeilyn ohjelman ajankohtaiset tiedot sivulla Seuraa sivustoa! Juhlaristeilyn ohjelma on poikkeuksellisen korkeatasoinen. Luvassa on arvovaltainen juhlapuhuja, kuuluisa juontaja, viihdyttävä pääesiintyjä, puolustukseemme liittyviä tietoiskuja, yritysesittelyitä sekä muuta, ohjattuatekemistä. Tallinnassa on tarjolla neljä eri tutustumiskäyntikohdetta. Hinnat /hlö 1hlö 2hlöä 3hlöä 4hlöä DeLuxsis.erikoisaamiaisen A-lk B-lk B2 -lk (kerrosvuode) C-lk Hintaan sisältyy: risteily valitussa hyttiluokassa Helsinki-Tallinna -Helsinki Reserviläisliiton juhlaohjelma laivalla Laiva-aikataulu: Helsinki-Tallinna klo18:30-08:00 Tallinna -Helsinki klo 12:30-16:00 Tallinnassa mahdollisuus maissa käyntiin klo 08:00 12:00 Ateriahinnat (etukäteen ostettaessa): Juhlaillallinen, Buffet*) 33 Meriaamiainen 10,50 Erikoisaamiainen 16,50 Lounas,Buffet *) 25 *) sis. olut, viinit, virvokkeet Kysy alennetut lapsi- ja nuorisohinnat myynnistämme! Risteilyllä esiintyy Jean S. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Risteilyn ohjelmasta vastuullinen järjestäjä on Reserviläisliitto Ry, Y-tunnus Laivapalveluista vastuullinen on Tallink Silja Oy, Y-tunnus Tilausajokuljetusten ja retkien osalta vastuullinen matkanjärjestäjä on Matkapojat Oy, joka on asettanut matkasta valmismatkaliikkeistä annetun lain (939/2008) 9 :ssä tarkoitetun vakuuden Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Matka ei kuulu valmismatkalain piiriin. matkapojat.fi Varaukset p (ma-pe8-17) Ryhmävaraukset (yli 10 hlöä) p (ma-pe8-17) Nettivaraukset Eitoimitusmaksua!

11 12 HISTORIA Muuallakin kuin ympyräkaupungissa RU-koulutus Suomessa ennen ja nyt, osa 2/5: Nykyiset reserviupseerikurssit Haminan ulkopuolella PUolUStUSvoimat Panssarireserviupseerikurssitoteutetaan Parolassa, missä on alan monipuolisin kalusto ja osaaminen. Seppo Simola puolustushaarakouluilla sekä eräillä erikoisjoukoilla on omia reserviupseerikursseja. Tässä osassa esitellään ne koulutuspaikat, joissa koulutus on käynnissä edelleen. Seuraavassa jaksossa käydään läpi lakkautetut koulutuspaikat. Tarkastelun ulkopuolelle jää kokelasvaiheessa saatava jatko- ja täydennyskoulutus. Reserviupseereja koulutetaan myös kertausharjoituksissa moniin sellaisiin tehtäviin, joista ei varusmiehenä tiedä vielä mitään. Esimerkiksi sodan ajan joukkojen perustaminen on pitkälti reserviupseerien hoidossa. Puolustushaarakoulut ensimmäisinä Puolustushaarakoulujen reserviupseerikoulutus eriytyi jo ennen sotia. Merivoimissa aloitettiin koulutus vuonna 1930 ja ilmavoimissa vuotta myöhemmin. Lentoreserviupseerikurssille pyritään kerran vuodessa erikoisjoukkohaun kautta. Kahdesti vuodessa voi hakea Ilmasotakouluun kolmelle eri aliupseerikurssille, joilta parhaimmisto jatkaa koulun omalle ru-kurssille.ilmavoimien reserviin koulutetaan upseereita myöshaminassa. Merivoimissa vain noin kolme prosenttia saapumiserästä komennetaan reserviupseerikurssille. Pääosa koulutetaan Merisotakoulussa Suomenlinnassa ja pienempi joukko Haminassa. Merisotakoulussa on laivasto-ja rannikkojoukkolinjat. Merivoimiin pääsee normaalisti kutsuntojen kautta. Panssarimiehet seuraavaksi Panssarijoukkojen reserviupseerikoulutus siirtyi Parolaan vuonna 1972 ja se oli ensimmäinen sodan jälkeinen yhä jatkuva irtiotto Haminasta. Reserviupseerikoulutuksen siirtoa puolsi esimerkiksi kaluston käyttömahdollisuus sekä alan taktinen ja tekninen osaaminen Parolassa. Haminassa kokeiltiin panssarilinjaa vuosina ,mutta kokeilun päätyttyä aselajikoulutus annettiin vasta kokelasvaiheessa Parolassa. Eräässä vaiheessa panssarioppilaat palasivathaminasta Parolaan kurssin puolivälissä. Ensimmäinen panssarireserviupseerikurssi oli vahvuudeltaan 12 oppilasta jakautuen panssari- ja panssarijääkärilinjaan. Nykyisin Panssarikoulun kurssien vahvuus on oppilasta ja linjoja on seitsemän. Lääkärit ja urheilijat Lahteen Lääkintäreserviupseerikoulutus siirtyi vuonna 1976 Lääkintäkouluun Lahteen. Koulutuspaikka vaihtuu vuonna 2015, jolloin Riihimäellä aloittaa Logistiikkakoulu. Siirtymävaiheessa vuonna 2014 ei toteuteta lääkintäreserviupseerikurssia. Peruskoulutuskaudella hakeudutaan varusmieslääkärikurssille, josta valitaan lääkintäreserviupseerikurssin oppilaat. Lääkäreiden lisäksi kurssilla koulutetaan jonkin verran eläinlääkäreitä, hammaslääkäreitä ja proviisoreja alansa erikoisupseereiksi. Aiemmin Haminassa oli lisensiaattilinjaksi kutsuttu osasto, jonne valittiin eri alojen erikoisupseereiksi koulutettavat. Haminassa annettiin joukkueenjohtajan perustaidot ja perehtyminen omaan alaan tapahtui vasta kokelasaikana. Erikoisupseerikurssille lähdettiin suoraan alokaskoulutuksen jälkeen. Urheilukoulu aloitti oman reserviupseerikoulutuksen Lahdessa vuonna 1979 ja sinne hakeudutaan erikoisjoukkohaun kautta. Koulutus tapahtuu pitkälti urheiluharjoittelun ehdoilla ja siksi ru-kurssin kestokin on pidempi kuin normaalisti. Kaikki saavat yhtenevän aliupseerikoulutuksen, ja parhaiten menestyneet koulutetaan reserviupseereiksi. Kaikki Urheilukoulun upseerioppilaatkoulutetaan tiedusteluryhmän johtajiksi ja osa jatkokoulutetaan tiedustelutulenjohtajiksi, tiedustelujoukkueen johtajiksi tai viestiupseereiksi. Upseerit toimivat ryhmänjohtajina yleensä myös panssaritiedustelussa. Utin erikoismiehet Laskuvarjojääkärikoulu aloitti reserviupseerikoulutuksen Utissa vuonna 1990.Koulutus toteutetaan nykyään Erikoisjääkäripataljoonan laskuvarjojääkärikomppaniassa. Laskuvarjojääkärikoulutukseen pyritään erikoisjoukkohaun ja pääsykokeen kautta. Kaikki oppilaat saavat vähintään aliupseerikoulutuksen ja noin 20 prosenttia koulutetaan upseereiksi. Koulutus eriytyy aliupseerikurssin ykkösvaiheen jälkeen. Laskuvarjojääkäreillä on yksi saapumiserä vuodessa. Ennen omaa reserviupseerikoulutustakoulutettavatkomennettiin yleensä Haminan sissilinjalle. Varusmiespalveluksen voi suorittaa myös Rajavartiolaitoksessa. Rajalla ei kuitenkaan ole omaa ru-koulutusta, vaan

12 Reserviläinen 4/2014 NÄKÖKULMA 13 MerIvoIMat Merivoimien oman reserviupseerikurssin toteuttaa Merisotakoulu. Jarno Limnéll Kirjoittaja on sotatieteiden tohtori ja Intel Securityn kyberturvallisuusjohtaja Kyberulottuvuus sodankäynnin osana koulutettavat on komennettu Haminaan sissilinjalle.nykyisin rajan upseerit koulutetaan tiedustelutulenjohtolinjalla. Järjestelmä muuttuu kuluvan vuoden lopulla, kun Immolan Erikoisrajajääkärikomppaniasta komennetaan oppilaatjatkossauttin. Osa koulutuksesta saatetaan toteuttaa myös Immolassa. Rajan kahdesta muusta varusmiesyksiköistä upseerioppilaat komennetaan jatkossakin Haminaan. Erikoisrajajääkärikoulutukseen pääsee vain hakemusteitse.jos rankan koulutuksen kestää, niin mahdollisuudet päästä upseerikoulutukseen ovat hyvät. Upseereiksi koulutetaan prosenttia kurssin vahvuudesta eli noin 8 10 oppilasta. Uusin tulokas Viestirykmentti Tuorein Haminan ulkopuolinen koulutuspaikka onviestirykmentti Riihimäellä, jossa vuosien välillä toteutettiin viisi ru-kurssia. Erikoisjoukkohaun kautta voi nykyäänkin päästä elektronisen sodankäynnin koulutukseen Viestirykmenttiin. Puolustusvoimien nettisivujen mukaan aliupseerikoulutuksen jälkeen ELSOupseereiksi koulutettavat jatkavat joko Riihimäellä tai Haminassa. Niinpä Viestirykmentti lukeutuu ainakin ajoittain Haminan ulkopuolella reserviupseerikoulutusta antaviin joukko-osastoihin. Naisoppilaita pääsee Haminan ulkopuolisille reserviupseerikursseille samoin perustein kuin miehiä, ja vain Utti on osoittautunut hankalaksi rastiksi. Laskuvarjojääkärikoulutukseen on hyväksytty vain yksi naisoppilas,ja hän kotiutui aliupseerina. Lähteitä: Puolustusvoimien internet-sivut Ympyröiltä upseeriksi RUK Haastateltuja: evl. Mika Hakanen /Ilmasotakoulu evl. Jaakko Hamunen / Raja-jamerivartiokoulu evl. Ari Laaksonen / Panssarikoulu komkapt. Mika Karvonen / Merisotakoulu lääkmaj.jari Autti /Lääkintäkoulu kapt. Ohto Oksanen /Hämeen rykmentti kapt. Pekka Wallenstjerna / Viestirykmentti tiedottaja Pia Enroos /Utin jääkärirykmentti HaMInan ulkopuoliset reserviupseerien Kou- LutuSpaIKatnyKyISIn Oppilasmäärät vaihtelevat kursseittain joukkotuotannon tarpeiden mukaan. Suluissa on tyypillisiä oppilasmääriä. Merisotakoulu (Suomenlinna, 1930) (kaksi kurssia vuodessa) laivastolinja (12 15) rannikkojoukkolinja merivalvonnan opintosuunta (15 20) meritiedustelun opintosuunta (7 10) Ilmasotakoulu (Tikkakoski, 1931) (yksi kurssi vuodessa) lentoreserviupseerikurssi (30 35) johtamisjärjestelmälinja (8 12) lentotekninen linja (8 12) Panssarikoulu (Parola, 1972) (kaksi kurssia vuodessa) panssarijääkäri (15 25) panssaritulenjohto (5 15) panssariviesti (5 10) (yksi kurssi vuodessa) panssarivaunu (1 2) panssaritiedustelu (1 17) panssaripioneeri (5) panssarintorjuntaohjuslinja (2 4) Lääkintäkoulu (Lahti, 1976) (2015 alkaen osa Logistiikkakoulua Riihimäellä) (yksi kurssi vuodessa) lääkintälinja (20 25) Urheilukoulu (Lahti, 1979) (2015 alkaen osa Kaartin jääkärirykmenttiä Santahaminassa) (kaksi kurssia vuodessa) noin upseerioppilasta /kurssi reserviupseerikurssilla ei varsinaista linjajakoa Laskuvarjojääkärikomppania (Utti, 1990) (yksi kurssi vuodessa) n. 10 upseerioppilasta /kurssi reserviupseerikurssilla ei linjajakoa linjajakoon aliupseerikurssivaiheessa Viestirykmentti (Riihimäki, 1997) (tarpeen mukaan) elektroninen sodankäynti Useissa valtioissa kybermaailma on nostettu sodankäynnin viidenneksi ulottuvuudeksi, joka rinnastetaan maahan, mereen, ilmaan ja avaruuteen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Venäjällä on perustettu erilliset kybersodankäynnin esikunnat ja joukot, joiden johdolla kehitetään sotilaallisia kyberkykyjä. Tässä mielessä kybermaailma voidaan nähdä yhtenä toimintaulottuvuutena, joka on tullut aiempien toimintakenttien rinnalle ei korvaamaan fyysistä voimankäyttöä vaan luomaan uuden toimintaympäristön, jonka kautta voidaan myös sotilaallisesti vaikuttaa. Puhdasta kybersotaa, jossa sotaa käytäisiin vain bittien maailmassa, tuskin tulee koskaan tapahtumaan, mutta jokaisen tulevaisuuden sodan voi arvioida sisältävän kyberkomponentin.kyberhyökkäyksiä voidaan käyttää esimerkiksi poliittisen ja taloudellisen painostuksen välineenä ja vakavassa kriisissä yhtenä vaikuttamiskeinona muiden perinteisten sotilaallisten voimakeinojen rinnalla. Toinen vaihtoehto on nähdä, ainakin teknisesti kehittyneissä valtioissa, kybermaailman läpäisevän kaikki sodankäynnin tasot ja ulottuvuudet. Kun kybermaailma ymmärretään kaikkina niitä toimintoina, joissa ihmisen luoma keinotekoinen bittien maailma vaikuttaa, on vaikea kuvitella mitään maa-, meri-, ilma- tai avaruusoperaatiota suoritettavaksi ilman bittien maailman toimintaa. Bitit vaikuttavat kaikkialla, kaikissa sodankäynnin ulottuvuuksissa. Kyberulottuvuudessa ei ole kyse perustavanlaatuisesta sodankäynnin vallankumouksesta. Kyse on normaalista evoluutiosta kehityksestä, jossa sodankäynti seuraa yleistä yhteiskunnallista kehitystä. Sota ilmentää aina yhteiskuntien sen hetkisiä erityispiirteitä sekä teknologista kehitysvaihetta. Yhteiskunnat ovat tänä päivänä hyvin riippuvaisia, ja sen kääntöpuolena haavuttuvia, bittien maailman toimivuudesta. Jos bitit eivät toimi, jää moni toiminta tekemättä. Esimerkiksi sähkönjakelun pidempiaikaisen katkon tahallinen tuottaminen kyberhyökkäyksellä voi johtaa yhteiskunnassa hyvin vakaviin, jopayhteiskunnallista sekasortoaaiheuttaviin, seurauksiin. On luonnollista, että kybermaailma on otettava niin puolustuksen kuin vaikuttamisen elementtinä enenevissä määrin huomioon myös sotilaallisessa toiminnassa. Kun kyberkyvykkyyksien luomisessa osaaminen on keskeistä, on täysin mahdollista, että pienemmin resurssein, mutta oikeanlaista osaamista kyvykkäiden ihmisen muodossa hallussapitävä valtio tai ei-valtiollinen toimija voi tuottaa sellaisia kyvykkyyksiä ja teknologisia ratkaisuja kybermaailmaan, joita edes suurvalloilla ei ole. Resursseja toki tarvitaan, mutta niiden kustannukset ovat toista mittaluokkaa. Pienelle ja teknologisesti korkeatasoiselle valtiolle kyberuluttuvuus on parhaimmillaan kustannustehokas mahdollisuus vahvistaa omaa maanpuolustuskykyään ja sotilaallisia suorituskykyjään. On oleellista pitä mielessä, että sotilaallisen kybervaikuttamisen kohteena ovat monesti muut kuin varsinaiset sotilaalliset kohteet. Tehokkaimmin vastustajan yhteiskuntaan vaikutetaan iskemällä kriittisen infrastruktuurin kohteisiin, siis siviilikohteisiin, jotka ovat sotilaallisen kybervaikuttamisen ensisijaisiakohteita. Oleellista on havaita, että kriittinen infrastruktuuri on länsimaissa prosenttisesti yksityisen sektorin omistamia ja operoimia, ja juuri siksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöonkyberpuolustuksessa välttämätöntä. Viime vuosina kehitys on monissa valtioissa kulkenut siihen, että julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistoimintaa on olellisesti tiivistetty ja luotu uusia yhteistoimintamuotoja. Toisaalta yksityiselle sektorille on luotu uusia lainsäädännöllisiä velvotteita, mikä osaltaankuvaa kybermaailman asioiden huomioonottamisen painoarvoa poliittisten päättäjien ja turvallisuusviranomaisten keskuudessa. Itse uskon vahvasti, että Suomella on mahdollisuus tulla yhdeksi maailman kärkivaltioiksi kyberturvallisuudessa, sekä myös kybersuorituskykyjen kehittämisen myötä entisestään vahvistaa maanpuolustuskykyään. Mitä mieltä olet? Kirjoita meille palautetta: toimitus@reservilainen.fi.

13 14 KALUSTO Rauma-luokan ohjusveneille korjauksesta lisää käyttöikää Merivoimien iskukyvyn kärjen muodostavathamina- ja Rauma-luokan ohjusveneet. Jälkimmäisten peruskorjaushankevalmistui maaliskuussa. KuvaT: TeRO TuOMinen Ohjusvene Rauma Pansion sotasatamassa juhlaliputettuna peruskorjaushankkeen valmistumisen kunniaksi. Keulakannella on 40 mm Bofors-tykki. Ylimpänä näkyy Saab Sea Giraffe -tutkan antenni. Tero Tuominen rauma-luokka edustaa toista suomalaista ohjusvenesukupolvea. Se suunniteltiin 1980-luvulla ja ensimmäinen saatiin käyttöön vuonna 1990.Parikymmenvuotiaat alukset olisivat ilman päivityksiä nyt tiensä päässä. Alumiinirakenteisissa Raumoissa yhdistyy suuri nopeus,pieni koko ja meritorjuntaohjusten iskukyky. Oli järkevä päätös jatkaa luokan elinkaarta, sillä seuraajaa Peruskorjauksella taataan toimintakyky 2020-luvulle asti ei ole vielä näköpiirissä. Valitettavasti siinä missä luokan tietyt kyvyt paranivat modernisoinnissa, budjetti ei mahdollistanut uutta ilmatorjuntaohjusjärjestelmää. Puolustuskyky on nyt 40 mm tykin ja omasuojajärjestelmän varassa. Sen sijaan sukellusveneiden havaitsemiskykyä parannettiin uusimalla syvyytettävä kaikumittain. Peruskorjauksella taataan alusluokalle toimintakyky 2020-luvulle asti. Nykyisin Rauma- ja Hamina-ohjusveneet täydentävät toisiaan. Jälkimmäisissä on kyky ilmatorjuntaan Umkhontoohjuksillaan, mutta niissäeiole valmiutta sukellusveneentorjuntaan. Patria laajensi merelle Rauma-luokan peruskorjauksesta vastasi valtion pääosin omistama Patria, jota ei ehkä aivan ensimmäiseksi yhdistäisi meriteollisuuteen. Nykyisin Airbus Groupin (entinen EADS) 26,8 prosentilla omistama yhtiö hyödynsi kuitenkin järjestelmäosaamistaan kokoamalla yritysryppään, joka vastasi alusten päivityksestä. Patria järjesti peruskorjauksen kokonaissuunnittelun, alihankkijoiden toimitusten koordinoinnin sekä kokonaisintegroinnin. Alihankkijoina toimivat ruotsalainen Saab, Western Shipyard, norjalainen Kongsberg Maritime, Furuno Finland, AB-Marinel javalmarine. Hankkeen kokonaisarvo oli noin 70 miljoonaa euroa. Varsinaisen korjaustelakoinnin ohjusveneille järjesti Western Shipyards Salon Teijossa. Hanke takasi työllisyyden kolmen vuoden ajaksi. Peruskorjaukset käynnistyivät syyskuussa 2010 ja ensimmäinen alus valmistui toukokuussa Kaikki olivat valmiina viime vuoden marraskuun lopussa. Lopullisesti hanke saatettiin juhlalliseen päätökseenpansion laivastotukikohdassa maaliskuussa. Finnyard rakensi luokan ohjusveneet (Rauma, Raahe, Porvoo ja Naantali) 90-luvulla Raumalla. Nyt viimeksi korealaisen STX:n omistama telakka lopettaa toimintansa, kunhan Rajavartiolaitokselle tilattu ulkovartiolaiva Turva on luovutuskunnossa. Sisäinen muutos tärkein Ulkoisesti Rauma-luokan alukset eivät peruskorjauksessa muuttuneet, vaikka niille tehtiin myös alustekninen kunnostus. Tarkka havainnoitsija huomaa MASS-harhamaaliheittimen paikalla, jossa oli aiemmin Mistral-ilmatorjuntaohjuksia tai 23 mm tykki. Tärkeimmät uudistukset koki taistelunjohtojärjestelmä, joka päivitettiin nykyaikaan. Teknologiahyppäystä kuvattiin kodin tekniikkaan vertaamalla näin: suuri kuvaputkilaite kannettiin ulos ja tilalle tuotiin litteä HD-digitelevisio. Aluksen Sea Giraffe -tutka säilyi, mutta nyt sitä hyödyntää moderni Saab 9LV225 Mk4 -taistelunjohtojärjestelmä. Myös aiempi 90-luvun versio oli ruotsalaisyhtiön toimittama. 9LV-järjestelmä yhdistää aluksen kaikki sensorit, aseet ja viestivälineet samaan verkkoon. Avoimen arkkitehtuurin laitteistoonskaalattavissa eri kokoisille aluksille. Operaattoreille aluksen taistelunjohtokeskuksessa näkyy vain yksi selkeäkuvameritilanteesta. Järjestelmän käyttäjärajapinta on MFC-monitoimikonsoli. Siinä on 30 tuuman näytön, kahden pallohiiren ja näppäimistön ohella tehtävään sopeutuva kosketusnäyttö, jolla järjestelmää voidaan ohjata. Näppäimistö kestää jopa kahvimukin kaatumisen aluksen keikkuessa. Tilannetiedon perusteella voidaan käyttää aluksen eri aseita joustavasti joko operaattorin tai automaattisesti taistelunjohtojärjestelmän ohjaamina.

14 Reserviläinen 4/ Ylh: Rauma-luokan komentosilta modernisoitiin peruskorjauksessa. nyt se on samanlainen kuin muissakin merivoimien alusluokissa. oik: Rauma-luokan aluksissa on Riva-vesisuihkupropulsio. Tämä mahdollistaa operoinnin matalilla merialueilla. Takakannella hinattava kaikumittain. alh.oik: saab RBs-15 -merimaaliohjukset on suljettu laukaisuvalmiina säiliöhin. alh: 9lv-taistelunjohtokeskus. merivoimat ei esittele omaa versiotaan. kuva on australian anzac-luokan fregatilta. etualalla mfc-monitoimikonsoli. saab Ohjus kehittynyt vuosien varrella Suomalaisten ohjusveneiden pääaseena on Saab Robotsystem 15 (RBS- 15 SF) Mk.3 -merimaaliohjus. Suomessa se tunnetaan nimellä Meritorjuntaohjus MTO-85M. Rauma-luokan ohjusvene ottaa kannelleen enimmillään kuusi laukaisusäiliötä neljään telineeseen ( ). 80-luvulla kehitetyn, pienellä suihkumoottorilla varustetun ohjuksen uusin versio Mk.3 on ollut tuotannossa kymmenisen vuotta. Sen kantomatkaksi arvioidaan lähteistä riippuen kilometriä. Ohjus käyttää reitillään inertia- ja GPS-ohjausta. Lopullisesti se hakeutuu maaliinsa lähestymisvaiheessa käynnistyvän tutkan avulla. Taistelukärjessä on 200 kiloa räjähdettä. Suomessa MTO- 85M on käytössä myös ajoneuvoalustalla laukaistavana versiona. Ilmatorjunnasta piti tinkiä Rauma-luokan ilmatorjunnasta huolehtii ainoastaan Bofors 40 mm -ilmatorjuntatykki keulakannen tornissa. Alunperin aluksissa oli myös kuuden Matra Mistral -ohjuksen (ItO-91) laukaisulavetti peräkannella. Ohjus oli tarkoitettu olalta laukaistavaksi lämpöhakuiseksi ilmatorjuntaohjukseksi, mutta ohjusveneissä sesovitettiin aluspuolustukseen. Mistralin kantomatka oli noin viisi kilometriä. Järjestelmän tekninen vanheneminen edellytti sen poistamista. Rauma-luokassa käytettiin samalla lavetilla myös neuvostoliittolaisen Zu ilmatorjuntatykin suomalaista automaattisesti ohjattua laivatykkiversiota 23-M85.Perusratkaisultaan kyseessä on varusmiespolvien tuntema Sergei. MASS hämää ohjukset Peruskorjauksen yhteydessä takakannelle asennettiin saksalaisen Rheinmetallin valmistama MASS eli Multi Ammunition Softkill System -omasuojajärjestelmä. Se on käyttössä myös Haminaluokan ohjusveneissä sekä Hämeenmaaluokan miinalaivoissa. MASS on kytketty taistelunjohtojärjestelmään. Se osaa itsenäisesti torjua alusta uhkaavat ohjukset laukaisemalla niiden eteen monikerroksisen harhamaalikentän. Heitteet suojaavat savulla näkyvältä valolta, mutta samalla on huomioitu säteilyspektrin muitakin alueita kuten ultravioletti, infrapuna ja tutkataajuudet. MASS-heitin kääntyy uhkan suuntaan ja laukaisee heitteet eri korkeuksiin. Näkee pinnan alle Rauma-luokansukellusveneentorjuntakykyä parannettiin vaihtamalla aiempi hinattava kaikumittain moderniin norjalaisen Kongsberg ST2400 -malliin. Sukkulamainen laite lasketaan aluksen perästä. ST2400 sukeltaa kaapelin hinauksessa pinnan alle maksimissaan 150 metrin syvyyteen.sekaikumittaa tai kuuntelee aluksen alla olevaa vesialuetta. Laite on optimoitu sukellusveneiden havaitsemiseen. Sitä voidaan hinata jopa 16 solmun nopeudella. Sukellusveneitä Rauma-luokka torjuu Saabin Elma ASW-600 -syvyysraketinheittimillä sekäsyvyyspommeilla. Jälkimmäiset pudotetaan sukellusveneen yläpuolella. Neljän yhdeksänputkisen suunnattavan Elma-heittimen pienissä, noin kuusi kiloa painavissa raketeissa on onteloräjähde.sen pitäisi taata sukellusveneen rungon läpäisy. Vaikutus ei välttämättä tuhoa kohdetta, mutta todennäköisesti pakottaa sen nousemaan pintaan. Rauma-luokan ohjusvene Pituus 48 m Leveys8m Syväys 1,5 m Uppouma 240 t Nopeus noin 30 solmua Pääkoneet 2xMTU 3300 kw Propulsio 2xRivaWaterjet Henkilöstö 19+5 Alukset kuuluvat Saaristomeren Meripuolustusalueen 6. Ohjuslaivueeseen kotitukikohtanaan Pansio.

15 On the top of the world s highest mountains. Working with the best outdoor athletes and NATO Forces on some of the toughest expeditions on earth. That s where Berghaus has been for over 40 years. So when it comes to performance wear, weknow what matters. Vulcan Centurio 30 Wherever you re going, trust Berghaus. facebook.com/berghausfinland

16

17 18 REPORTAASI Reserviläinen 4/2014 Vaatimukset kasvavat Taistelijalta edellytetään yhä enemmän tulivoimaa, mikä nostaa kannettavan kuorman määrää. Kuinka sotilas saadaan jaksamaan? ArMy OperATiOnAL COMMAnd Tanskalaissotilaan taisteluvarustus Afganistanissa painaa keskimäärin 32 kiloa, joka on noin 40 prosenttia reilun 80-kiloisen sotilaan kehonpainosta. Mirva Brola varusteet painavat harteita entistä kipeämmin. Jos 1800-luvun taistelija pärjäsi vielä 15 kilon kantamuksilla, toisessa maailmansodassa varusteille kertyi painoa jo 35 kiloa ja Irakin sodassa mitattiin 53 kilontaakkoja. Suunta on ylöspäin: nykypäivänä Afganistanissa sotilaan selässä saattaa siirtymän aikana kulkea jopa 70 kiloa, kertovatkansainväliset tutkimukset. Taistelutilanteessa kannossa on vain tarpeellinen, mutta suojavarusteet tekevät olosta tukalan. Kun suomalainen m85-varustus taisteluvöineen, aseineen ja kypärineen oli vielä siedettävän 15 kilon tienoilla, nykyiseen m05:een kuuluva sirpaleliivi nostaa kuorman yli 20 kilon. Paitsi että sirpa tuo painoa, lisää se myös lämpökuormaa, muistuttaa Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian professori Heikki Kyröläinen. Nykypäivänä pitää suojautua entistä paremmin. Sirpaleliivistä kukaan ei ole vielä keksinyt kevyttä tai hengittävääversiota. Paremman suojan lisäksi taistelijalta edellytetään suurempaa tehokkuutta ja tulivoimaa. Esimerkiksi ammuksia tulisi olla kannossa aiempaa enemmän. Mikäli huolto on rajoitettua,myös vettä ja muonaa täytyy olla riittävästi omasta takaa. Vaikka erityisesti siirtymän aikana kannettava taakka onkasvanut huimasti, kehitys koskee vain osaa joukoista: etulinjassa taistelevia, tiedustelijoita, erikois- sekä kriisinhallintajoukkoja. Taaempana etulinjasta sekä tukitehtävissä palveleville riittää vähempikin varustus.tarve on tilanne-ja aselajikohtainen. Lihasvoimalla voidaan ehkäistä vammautumisia Lihasvoimaa ja kestävyyttä Kasvanut kuorma vaatii enemmän kantajaltaan. Suomessa on perinteisesti panostettu hyvään kestävyyskuntoon, jolloin lihasvoima on jäänyt toissijaiseen asemaan. Molempia tarvitaan, mutta ongelmana on, miten niitä treenataan siten, että molemmat kehittyvät. Tiedetään, että kestävyyskunnon harjoittelu häiritsee lihasvoiman kehittymistä, Kyröläinensanoo. Esimerkiksi varusmiesten ohjelmassa on paljon kestävyysharjoittelua, mikä näkyy Cooper-juoksutestin tulosten paranemisena. Sen sijaan lihaskuntoa on ollut hankala sovittaa koulutukseen siten, että se tuottaisi tuloksia. Kumpaakin tulisi Kyröläisen mukaan harjoittaa jaksoittain rytmittämällä,lepopäivätmuistaen. Ammattiarmeijoissa on todettu, että hyvällä lihasvoimalla voidaan ehkäistä vammautumisia. Yleisesti ottaen nuorten ongelmana on,ettei kestävyyskuntoa harjoiteta niin paljon kuin aiemmat sukupolvet tekivät. Kuntosalilla on helppo käydä, kun taas hiihtoladulla ei ole kivaa. Proteiinilisä voi olla tarpeen Työtä tekevät lihakset vaativat energiaa jaksaakseen. Kotimaan kasarmeilla sotilaan ravitsemus ei yleensä tuota ongelmia, mutta metsäleirillä tai ulkomaanoperaatioissa tilanne voi olla toinen. Esimerkiksi sissimuonapakkauksen painavat tai hankalasti avattavat tuotteet saattavat jäädä varuskuntaan sen sijaan, että niitä kannettaisiin mukaan harjoitukseen. Taistelutilanteissa puolestaan tarvitaan erilaista ravintoa. Yhdysvaltalaistutkimuksissa on todettu, että pitkäkestoisissa ja kuormittavissa operaatioissa olisi hyödyllistä nauttia lisäproteiinia. Esimerkiksikymmenenpäivänkaupunkitaisteluharjoitus laihdutti sotilaita 1,9 3,3 kilolla. Yhdysvallat kehittääkin koko ajan uusia lisäravinteita, kuten energiapurukumia. jatkuu s. 23 >>>

18 XXI Kansainväliset Erämessut on Suomen suurin eräalan tapahtuma. Erämessuja on järjestetty Riihimäellä vuodesta 1972 lähtien. Riihimäen vehreä Urheilupuisto kaupungin keskustassa on osoittautunut toimivaksi ja viihtyisäksi messualueeksi. Joka toinen vuosi metsästyksen, kalastuksen, retkeilyn ja luonnon harrastajat ja ammattilaiset kohtaavat alan kaupallisen tarjonnan sekä valtakunnallisten järjestöjen asiantuntijat. Metsästys Missään muussa tapahtumassa Suomessa et pääse tutustumaan alan tuotteisiin ja harrastukseen näin laajasti. Tule testaamaan uutuuksia Räiskylän ampumaradalle, tutustu Suomen suurimpaan trofeenäyttelyyn ja täytettyihin eläimiin, kokeile taitojasi ampumasimulaattoreilla, opettele riistaruokien salat. Kalastus Runsas ohjelma, huippuasiantuntijat ja tuoteuutuudet. Kuuntele asiantuntijoiden vinkit ja osallistu myös keskusteluun kestävästä kalastuksesta. Retkeily Päämiehet Euroopasta tulevat esittelemään alan uutuudet, vertaile tuotteita ja testaa itse. Suomen suurin telttanäyttely on vertaansa vailla. Alan järjestöt ja ammattilaiset ovat kertomassa sinulle retkeilymahdollisuuksista, antavat vinkkejä reiteistä, välineistä ja jokamiehen oikeuksista. Luonto Suomalainen kaipaa luontoon. Pidetään yhdessä huolta siitä, että jätämme puhtaan luonnon myös tuleville sukupolville. Auta lastensairaalaa Metsästäjäliiton osastolla U 480 Suomen Metsästäjäliitto ja Jahti-lehti osallistuvat Riihimäen Erämessuille tänä vuonna isolla 350 neliön ulko-osastolla. Uudenmaan piiri sorvaa ja myy osastolla linnunpönttöjä uuden lastensairaalan hyväksi koko messujen ajan. Myyntitulot lahjoitetaan kokonaisuudessaan lastensairaalalle. Lahjoita koti pihapiirin linnuille ja tue samalla tärkeää asiaa. Liiton nuorisotyöryhmä esittelee Mini-Metso-leirejä ja muuta nuorisotoimintaa tarkemmin perjantaina. Ja houkuttelupyynnin asiantuntija Aki S. Perälä vierailee osastollamme lauantaina. Tule kyselemään vinkkejä riistaeläinten houkutteluun. Lauantaina liiton osastolla järjestetään myös Luonnonturkisyhdistyksen turkishuutokauppa. Turkikset ovat esillä osastolla jo aiemmin. Tule istumaan leirinuotiolle, ota kuppi kahvia ja kysele lisää Metsästäjäliiton toiminnasta ja ajankohtaisista metsästysasioista. Kerromme muun muassa liiton tärkeästä edunvalvontatyöstä sekä Riista- ja Kalakerhoista ja muista nuorisohankkeista. Lisäksi kerromme käynnissä olevasta riistaruokaprojektista. Tutustu samalla tarkemmin Metsästäjäliiton monipuolisiin jäsenetuihin. Laserammunta Suomen Ampumaurheiluliiton osastolla pääsee testaamaan tarkkuutta laseraseilla. Kokeilla voi niin kiväärillä, pistoolilla kuin myös haulikolla. Karhunmetsästyksen maailmanmestaruutta voi tavoitella NatureDigin Hunting1.net osastolla olevalla metsästyssimulaattorilla. Molemmat osastot löytyvät E-hallista (Koulurakennus).

19 Ammunnat Räiskylässä Riihimäen Viestirykmentin ja Kansainvälisten Erämessujen yhteinen historia on jatkunut ensimmäisistä Erämessuista alkaen vuodesta Tänä vuonna Puolustuvoimat esittelee toimintaansa ja kalustoa, kertoo Viestirykmentin tiedottaja, Kapteeni Pekka Wallenstjerna. Tärkeänä messujen vetonaulana on myös Varuskunta-alueella Räiskylässä toimiva ampumarata. Siellä kävijöillä on mahdollisuus kokeilla näytteilleasettajien aseita. Riihimäen Sotilaskotiyhdistyksen hernekeitto ja munkkikahvit ovat monen kävijän ehdoton suosikki, niin tälläkin kertaa. Tule ja tutustu aseuutuuksiin ja eri ammuntalajeihin. Ohjelmassa hirvi-, luodikko-, trap-, peräkiekko-, riistamaali- ja sportingammuntaa. Ampumaradat sijaitsevat Riihimäen varuskunta-alueella Räiskylässä, jonne pääsee vain maksuttomalla bussikuljetuksella messualueen portilta 2. Ampumaradat ovat avoinna messuaikana arkisin klo 11-18, lauantaina klo ja sunnuntaina klo RIISTAMAALIAMMUNTA Haulikolla ammuttava riistapolku jäljittelee metsästystilannetta. Riistamaalit ilmestyvät näkyviin ampujan pyynnöstä. Radalla on viisi rastia, joista ammutaan kaksi laukausta kustakin. Ammunnan kesto n. 10 minuuttia. Se tapahtuu näytteilleasettajien 12:n kaliiberin haulikolla. Ampujalla on käytössään 10 patruunaa, jotka sisältyvät hintaan. Osallistumismaksu 6 euroa. TRAP-AMMUNTA Haulikko-trapradalla on viisi ampumapaikkaa. Ammunta kestää n. 10 minuuttia, näytteilleasettajien 12:en kaliiberin haulikolla. Ampujalla on käytössään 10 hintaan sisältyvää patruunaa. Osallistumismaksu 6 euroa. PERÄKIEKKOAMMUMTA Henkilökohtaisesti ohjattu ammunta on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole aiempaa ampumakokemusta. Ammunta tapahtuu haulikolla. Se sisältää 6 laukausta. Osallistumismaksu 6 euroa. Tällaisissa tilanteissa nauttii kun ase on mieleinen/krieghoff LUODIKKOAMMUNTA Ammutaan hirviradalla kiinteään maaliin, sisältää 4 laukausta. Suoritusaika on 5 minuuttia. Osallistumismaksu on 5 euroa. SPORTINGAMMUNTA Ammutaan lentävään kiekkoon yhdeltä paikalta. Sisältää 10 laukausta. Osallistumismaksu 6 euroa. Kuvat: Teuvo Louhisola Oy Erämessuammuntoihin osallistuminen ei vaadi aseenkantolupaa eikä edellytä aikaisempaa kokemusta. Ammunta tapahtuu ainoastaan näytteilleasettajien aseilla ja patruunoilla. Lipunmyynti lopetetaan tuntia ennen sulkemisaikaa. Ammuntoihin osallistuvan on pyydettäessä todistettava henkilöllisyytensä. Liikkuminen varuskunta-alueella on sallittu ainoastaan opastettuja reittejä pitkin. Varuskunnan alueelle saapuminen ja sieltä poistuminen on sallittu vain ammuntoihin liikennöivillä maksuttomilla bussikuljetuksilla. Team Krieghoffilla on ERÄmessujen Ampumaradalla omat heittimet jotka antavat haastavia näytteitä Sporting- sekä Compakammunnan saloista. Sinulla on mahdollisuus kokeilla samoilla aseilla jolla mm. maailmanmestari ampuu, K-80! Ampumaradalla mukana: Sako Oy: Sako, Tikka T3, Beretta Teuvo Louhisola Oy: Benelli Finn Enterprise Oy: Krieghoff Eloranta Oy

20 Trofeenäyttely ja täytetyt eläimet Valkohäntäpeura trofeenäyttelyjen juhlakalu 2014 Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta valkohäntäpeuran menestystarinan käynnistymisestä Suomessa. Valkohännät ovat löytäneet oman ekologisen lokeronsa luonnostamme, eivätkä ole uhkana kotoperäisten lajien olemassaololle. Peura on merkittävä riistalaji sekä metsästysettä riistanhoitomielessä. Monen eteläsuomalaisen metsästysseuran toiminta pyörii valkohäntien ympärillä. CIC Suomen delegaation trofeeneuvosto arvostaa tätä menestystarinaa nostaen valkohäntäpeuratrofeet kaikissa vuonna 2014 järjestettävissä trofeenäyttelyissä kunniapaikalle. Amerikansuomalaiset lahjoittivat Minnesotasta vuonna 1934 entiseen kotimaahansa pienen lauman peuroja. Niistä kuitenkin vain vahvimmat selvisivät, ensiksi laivalla yli Atlantin valtameren ja sen jälkeen Vesilahden Laukon kartanon hyvästä hoivasta luonnossa lisääntymään. Todennäköistä on, että peurakantamme on muodostunut lähinnä juuri näistä ensimmäisen lähetyksen selviytyjistä ja sen kantaisänä olisi siten ainoastaan yksi urospeura kolmen naaraan kera. Viimeaikainen DNA tutkimus on osoittanut että kapealta pohjalta startannut peurakantamme perintötekijöiden muuntelu vastaa silti laajuudeltaan lähes sen alkuperämaan tasoa. Valkohäntäpeura on tänään tulokaslajistatuksestaan huolimatta kansalaisoikeutensa ansainnut, hieno riistalaji. Suomen Kennelliitto 125v. Suomen Kennelliitto täyttää tänä vuonna 125 vuotta ja Kansainväliset Erämessut ovat yksi Kennelliiton juhlavuoden tapahtumista. Vuoden Eräkoira julkaistaan Kansainvälisten Erämessujen avajaisissa torstaina klo 13. Suomen Kennelliiton osastolla metsästyskoirajärjestöt esittelevät metsästyskoirarotuja. Noutaja noutaa Noutavaa koiraa käytetään metsästyksessä pääasiassa haavoittuneet ja kuolleen pienriistan talteenotossa. Näytöksessä esitellään noutajan käyttöä erilaisissa metsästystilanteissa. Konekarhu Konekarhu testaa koirasi reaktiot, kun se tapaa karhun. Testi on tarkoitettu ensisijaisesti korille, joilla ei ole aikaisempia karhukontakteja. Konekarhua voidaan kuitenkin käyttää myös kokeneempien koirien lisäkoulutukseen. Luolakoira metsästää Luolakoiria käytetään metsästettäessä supeja, kettuja ja mäyriä maan ja rakennusten alta. Kun riista löytyy, koiran tehtävä on karkottaa se metsästäjän ulottuville. Hyvä luolakoira on sisukas, harkitsevainen ja rohkea, mutta ei kuitenkaan tyhmänrohkea. Trofee on arvokas luontotallenne Trofeenäyttelyissämme ja muissa yhteyksissä mitattavien valkohäntien sarvitrofee- ja ikämääritystietojen perusteella seurataan metsästyksen ja evoluution vaikutuksia kantaan. Trofeiden mittaus yleensä on niin sanottua perustutkimusta, toimien samalla riistanhoidon ohjaustyökaluna lajin monimuotoisuuden ja tuottokyvyn säilyttämiseksi. Tutkitun tiedon ja hyvien käytäntöjen perusteella metsästystä voidaan ohjata kestävämpään, myös hyviä trofeita tuottavaan suuntaan. Jo parin viime vuoden ajalta on monilla kannanhoitoalueilla havaittavissa urospeurojen sarviaineiston kohenemista. Valkohäntäurosten sarvien pisterajat säädettiin aikoinaan (T.Lampio & K.Nygren) alemmalle tasolle kuin peurojen kotimaassa. Syynä oli se, että peuramäärät Suomessa olivat tuolloin nykyistä huomattavasti alhaisemmat ja mittauksiin haluttiin saada sarvimateriaalia. Samalla metsästäjille annettiin mahdollisuus saada saaliiksi myös mitalisavia. Euroopan ainoiden valkohäntäesiintymien, Suomen ja Tsekin osalta perusteet olivat saman suuntaiset. Tsekin valkohäntäpeura on eri alalajia (Odocoieus virginianus virginianus). Mitalien pisterajat nousevat Kansainvälinen metsästyksen ja riistansuojelun neuvosto (CIC) on ajantasaistamassa arvostelujärjestelmäänsä -CIC Trophy Evaluation System (TES). Joitakin muutoksia aikaisempiin käytäntöihin on tulossa valkohäntäpeuraakin koskien. Merkittävin uudistus liittyy mitalien pisterajoihin. CIC vahvistaa uusiksi mitalirajoiksi valkohäntäpeuralle (Odocoileus virginianus borealis alalaji) seuraavat pisterajat - kulta 370 (aiempi 360)pistettä, hopea 350(aiempi 330) pistettä ja pronssi 330(aiempi 300) pistettä. Aiemmat mittaustulokset jäävät voimaan ja epätyypillisten sarvien mitalirajat pysyvät ennallaan. Jousimetsästys Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry on jousimetsästyksen valtakunnallinen kattojärjestö, jonka tehtävänä on edistää jousimetsästystä Suomessa. Yli kolmikymmenvuotisen taipaleensa aikana liitto onkin onnistunut hyvin -Suomi on kansainvälisestikin arvioituna hyvä jousimetsästys maa. Erämessuilla SJML ry on mukana niin esittelemässä tätä elämyksellistä lajia kuin laajemminkin kertomassasuomalaisen jousimetsästyksen nykytilanteesta. Liiton osastolla U 554 pääsee lajiin tutustumaan ja jos oma kokeiluinto iskee, on paikalla myös liiton taitavia tutoreita ammutusjousineen. Pieni varoituksen sana tosin jo tässä vaiheessa kokeilijoille: jousimetsästykseen jää koukkuun! Suomessa jousella saa metsästää riistaa aina metsäkauriiseen asti. Jousimetsästys vaatii riistan tuntemista ja hyviä erätaitoja -sopiva etäisyys riistalaukaukselle on noin 20 metriä, eli saaliin lisäksi jousimetsästys tarjoaa myös kokonaisvaltaisia luontoelämyksiä. Perinnejousimetsästäjäin liiton osaston aiheena Perinnejousi, vaihtoehtoinen metsästysase. Osastolla U 552 esitellään mitä perinnejousimetsästys on ja millaisilla välineillä harrastetaan. Perinteiseen tapaan yleisöllä mahdollisuus kokeilla vaistojousiammuntaa. CIC on sopinut amerikkalaisen Boone &Crokett (B&C) klubin kanssa mittaus- ja arvosteludokumentointien yhtenäistämisperiaatteista. Eroja CIC pisteytyksen ja amerikkalaisen pisteytyksen välillä löytyy edelleen. Eurooppalaisten lajien pisteytyksessä CIC huomioi erilaisia muotopisteitä, jotka voivat lisätä tai miinuspisteinä vähentää pistemäärää. B&C:n arvostelujärjestelmässä keskeistä on trofeiden symmetrisyys. Esimerkiksi sarvipuoliskojen mittaerot tuottavat miinuspisteitä. CIC arvostelut perustuvat edelleen kymmenjärjestelmään ja B&C tuumajärjestelmään. Muiden lajien arvostelumenetelmiin ei ole tulossa merkittäviä muutoksia. Teksti ja lisätietoja: CIC Suomen delegaation trofeeneuvosto, Ilkka Ala-Ajos, Veli Lappalainen, Kaarlo Nygren. Suomen Jousimetsästäjäin Liitto esiintyy myös Ohjelma-areenalla jousiammuntanäytöksissä, näytösampujina kokeneet jousimetsästäjät Henri Harju ja Veli-Matti Dahlgren.

21 Sisänäyttelytilat: A, B, C, D, E Ulkonäyttelytilat: Kalastus Metsästyskoirat Jousiammunta Puolustusvoimat Salpausseläntie Rautatieasemalle Huoltoajo Portti Taksi Kalastusnäytökset Vesitorni Frisbeegolf 539 Media Jousimetsästys 572 Ohjelma-areena Nuotiopiiri Kohtaamispaikka Huoltoajo Portti Räiskylän ampumaradalle Peltosaaren P-alueelle Sipusaarentie Erätori 385 Inva P Taksi Luentosali (2. krs) Messutoimisto Telttanäyttely Portti 1 Koiraparkki Trofeenäyttely Täytetyt eläimet Messuravintola Aika, paikka, liput liikenneyhteydet: Aika: Paikka: Riihimäen Urheilupuisto. Messut ovat avoinna: to - pe klo 11-19, la - su Liput: Aikuiset 15 Lapset (7-15v) 10 Perhelippu 30 (kahden maksavan aikuisen mukana alle 16-vuotiaat ilmaiseksi) Pysäköinti 5 Ryhmälippu 10 (vähintään 10 hlöä, tilataan ennakkoon) Lippujen tilaus: ja Makuuneista. Vain portilta to-pe: opiskelijat, varusmiehet, invalidit ja eläkeläiset 10. Portilla esitettävä alennuksen oikeuttava kortti. Liikenneyhteydet: Messualue sijaitsee Riihimäen Urheilupuistossa. Riihimäen Matkakeskukselta non-stop bussikuljetus messuportille 3. Matkan hinta: aikuiset 2, alle 16-vuotiaat ilmaiseksi. Hevoskyydillä: Haukankallio Oy tarjoaa wanhan ajan henkeen hevoskyydityksiä rautatieasemalta messualueelle. Perhelippu 15 (max 4 hlöä), kertalippu 5 ja privat kyyditys Taksiasema: porteilla 1 ja 3. Taksin puh Omalla autolla tulijoille opastus ja ohjaus Riihimäen sisääntuloväyliltä messujen pysäköintialueille. Järjestäjä: Riihimäen Messut Oy, puh , info@riihimaenmessut.fi

22 Reserviläinen 4/2014 REPORTAASI 23 puolustusvoimat mirva Brola nuorten miesten kunto on keskimäärin heikentynyt, mutta jo lyhyessä ajassa saadaan huomattavaaparannusta aikaan. upseerioppilaita kirkkojärvenmarssilla Taina pirinen /puolustusvoimat suomalaissotilaan suojavarustus afganistanissa painaa kymmeniä kiloja. lisärasitusta tuo kuumuus. Hieman vanhempi mutta käyttökelpoinen materiaali riittää yhä taaempana etulinjasta. kuva vuodelta 2004 Jääkäriprikaatin kertausharjoituksesta. Siitä saa ainakin hetkellisesti virtaa. Monesti nämä liittyvät myösmielialaan, Kyröläinen tuumaa. Hänen mukaansa myös Suomen puolustusvoimien pitäisi tarjota proteiinilisää silloin, kun mennään pitkään ja kovaa. Nykyisin moni hankkii lisäravinteensa pitkälti itse. Monipuolisen liikuntaharjoittelun ja hyvän ravitsemuksen ohella sotilas tarvitsee lepoa. Yhdysvalloissa on todettu sekin, että huonosti nukkuvat sotilaat olivat lihavampia, söivät epäsäännöllisemmin ja liikkuvat vähemmän kuin muut. He myös pärjäsivät kuntotesteissä muita heikommin. Sukupuolten ero huomioon Entä kuinka naissotilaat pärjäävät vaatimusten kasvaessa? Suomessakin on haluja lisätä naisvarusmiesten sekä -rauhanturvaajien määrää. Naisten on todettu olevan lihasvoimaltaan keskimäärin kolmanneksen miehiä heikompia ja kestävyyskunnoltaan noin heikoimpien miesten tasoa. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuret. Kyröläisen mukaan myös kehonkoko tulee ottaa huomioon: miehissäkin on pienikokoisia yksilöitä. Israelissa on tutkittu, että työskentely suhteellisti suuremmalla kuormalla lisäävammautumisriskiä. Sitä edistävät myösnaisten pienempi koko sekäluuston erilaisuus. Harjoittelulla voidaan vähentää sukupuolten välistä eroa, mutta se säilyy silti merkittävänä. Siksi joissain tehtävissä naisten kapasiteetti ei keskimäärin riitä. Kuitenkin, kun sukupuolten ero tiedostetaan ja huomioidaan, naiset voivat saavuttaa vaatimukset toimiessaan yksiköissä, joissa on sekä miehiä että naisia. Suomessa naisilla on pääsy kaikkiin sotilastehtäviin, myöserikoisjoukkoihin, mikäli he täyttävät samat vaatimukset miesten kanssa. Kyröläisen mielestä tämä on hyvä linja. Mitään tehtäviä ei kannata estää, jos läpäisee testit. Olen vakuuttunut siitä,ettänaisillejapienikokoisille miehille löytyy sopivia tehtäviä erilaisista joukkojen kokoonpanoista. Vapautus vain hyvästä syystä Puolustusvoimien määritelmän mukaan etulinjan taistelutehtävissä ja erikoisjoukoissa tarvitaan jopa 3000 metrin cooper-kuntoa. Samaan aikaan nuorten miesten kunto on keskimäärin heikentynyt, ja huonokuntoisia on enemmän kuin aiempina vuosikymmeninä. Saadaanko riviin enää riittävästi vaatimukset täyttäviä vai pitäisikö siirtyä ammattiarmeijaan? Asevelvollisuus on erittäin toimiva malli, joka takaa meille edelleen riittävänhyväkuntoista porukkaa kovempiin tehtäviin ja vähemmän hyväkuntoista ei niin vaativiin tehtäviin, Kyröläinen rauhoittelee. Puolustusvoimat tuottaa päätehtävänsä ohella myös kansanterveydellisiä hyötyjä. Kyröläinen pitääkin tärkeänä, että mahdollisimman moni edelleen pääsisisuorittamaanasepalvelusta huolimatta kutsuntojen tiukennetuista terveystarkastuksista. Kyse on koko kansan armeijasta ja näkisin, että pitää olla hyvät syyt, jos nuorta ei oteta palvelukseen. Kyröläisen mielestä huonokuntoista tai ylipainoista ei saisi turhan herkästi jättää valitsematta varsinkin, jos nuori itse haluaa palvelukseen. Silloin hänelle pitäisi antaamahdollisuus parantaa kuntoaan ennen palvelukseen astumista. TanskalaisTen mikrotreeni Ulkomaan operaatioissa liikuntamahdollisuudet voivat olla heikot. Tanskalaiset ovat siksi kehittäneet mikrotreeni-ohjelman Afganistanissa. Ideana on harjoitella 5 10 minuuttia kerrallaan riittävänusein, kertaa viikossa. Harjoittelu tapahtuu sotilasvaatteissa omalla tai kaverin painolla: punnerruksia, kyykkyjä tai mitä vain. Mikrotreeni kehittää hyvin hapenottokykyämutta ei yksinään riitä kunnon ylläpitoon. Harjoitus tunnetaan siviilissä lyhenteellä HIT,high intensity training.

23 24 KOULUTUS Reserviläinen 4/2014 NASTA-harjoitukset pätevöittävätnaisia johtotehtäviin Kurssilaiset voivat edetä aina harjoituksen johtajaksi asti Sanna Mertsalmi vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta tarjoaa naisille mahdollisuuksia kehittyä johtajana. Naisten Valmiusliitto tarjoaa mahdollisuuksia edetä porras portaalta kohti vaativia johtotehtäviä valmiuskouluttamisen saralla. Liitto kokoaa yhteen vapaaehtoisen maanpuolustustyön ympärillä toimivia järjestöjä ja sitä kautta aktiivisia naisia. Nämä aktiivit toimivat liiton alueneuvottelukunnissa järjestäen vuorollaan valtakunnallisia NASTAharjoituksia. Harjoituksen organisointi ja harjoituksen läpivienti pätevöittävät naisia johtotehtävissä toimimiseen. Harjoituksissa on hierarkkinen organisaatio, jossa voi edetä kurssilaisesta aina harjoituksen johtajaksi asti. Organisointi parhaimmillaan 350-päiselle naisjoukolle on pitkä ja vaativa prosessi. JohdaNASTA on vuonna 2013 suunniteltu koulutuskokonaisuus, mikä antaa osallistujille kouluttamis- ja johtamisvalmiuksia -apuvälineitä harjoituksen johto-organisaatiossa toimimiseen. Johtamistaitojen ohella JohdaNASTAkoulutuksessa opetetaan myös alaistaitoja, joten koulutus on tarkoitettu koko organisaatiolle. NASTA-harjoituksessa johtotehtävissä toimiminen on erinomainen johtamiskoulu. Harjoituksen valmisteluvaiheessaorganisaatiossa toimiva saa johtamiskoulutusta ja itse harjoituksessa saamiaan oppeja voi toteuttaa käytännössä. Johtamiskoulusta on varmasti hyötyä myös siviilissä, lupaa Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Lotta Mertsalmi. nasta-harjoituksen organisaatiossa toimiminen vahvistaa johtamistaitoja. Johtamiskokemusta voikerryttää eri rooleissa toimimisen kautta. KuvassaKurssinjohtaja Minna Hytönen vetämässä Selviytyminen sähköttä -kurssia Wilma harjoituksessa lappeenrannassa. Kouluttajien valmennusta Uusin koulutusporras NASTA-harjoitukseen liittyen onkouluttajavalmennus.setoteutetaan ensimmäistä kertaa toukokuun päivinä järjestettävässä Helene 2014-harjoituksessa Tammisaaressa yhtenä harjoituksen kurssina. Kouluttajavalmennus-kurssi on tarkoitettu naisille, joilla on jonkin koulutusaiheen osaamista sekä teoriapohjaa kouluttamisesta. Kurssin toivotaan madaltavan naisten kynnystä lähteä kurssilaisen roolista mukaan kouluttajatehtäviin ja sitä kautta myös tulevien harjoitusten muihin johtotehtäviin. Kurssin avulla saamme lisättyä liiton omavaraisuutta kouluttajien suhteen, mikä osaltaan helpottaa tulevien NASTA-harjoitusten järjestämistä. Toki kyse on myöskoulutuksen laadukkuuden varmistamisesta, sanoo Mertsalmi. Sanna MertSalMi Kesäyönmarssi jääkäreiden jäljillä Järjestyksessään 17.Kesäyön marssi järjestetään Tuusulassa Reitti vie tänä vuonna kulttuurihistoriallisiin maisemiin Tuusulanjärvenrantoja seuraillen. Marssin teema on jääkärien jäljillä. Marssireittien pituudet ovat 5, 15, 30 ja 40 kilometriä. Marssi alkaa Tuusulan urheilukeskuksesta ja reitit kulkevat Tuusulan, Keravanja Järvenpään alueella. Marssiminen on mahdollista paitsi yksittäisille osallistujille, myös siviili- tai sotilasjoukkueille tai perhekunnittain. Ilmoittautuminen marssille on avoinna osoitteessa SUOMALAINEN TYÖ KANTAA SUOMEA Liput lippupalvelusta! Ennakkoon toimituskuluineen 48,50, ovelta toimituskuluineen 53,50. International Military Music Festival

24 Reserviläinen 4/2014 KOULUTUS 25 Sotilaallisia taitoja voi harjoitella verkossakin Monimuotokoulutus tarkoittaa etä- ja lähijaksojen vuorottelulle verkkoavusteisena rakentuvaa opiskelua. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MpK) uskotaan, että sotilaallisten taitojenkin harjoittelu soveltuu verkkoympäristöön. Katrina Carlson maanpuolustuskoulutuksen (MPK) verkkokoulutusosiot rakennetaan PVMoodle ympäristöön, jonka ylläpidosta vastaa Maanpuolustuskorkeakoulu. Moodlea moni on jo ennestään käyttänyt esimerkiksi ammatillisissa opinnoissa. PVMoodle tarjoaa monipuoliset verkko-opiskelun työvälineet, kuten mahdollisuuden tallentaa materiaaleja,käydä verkkokeskustelua, suorittaa verkkotenttejä ja antaa palautetta kirjallisena tai numeroin. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä PV- Moodlea käytetään eniten kurssimateriaalien tallentamiseen. Näin kursseja voidaan toistaa sisällöltään samankaltaisina. Valmistumassa on materiaalipankki, jonne talletetaan sähköistä koulutusaineistoa, esimerkiksi oppaita. Verkkoympäristö mahdollistaa myös eritasoiset ja erityyppiset tehtävät. Etätehtävien ratkaiseminen vaatii paneutumista Arvio edessä Parhaillaan Kymenlaakson koulutus- ja tukiyksikössä (KOTU) on käynnissä kouluttajakoulutuskurssi monimuotoisena nyt toista kertaa. Puolustusvoimat arvioi kurssin huhtikuussa, kertoo MPK:n monimuotokoulutusta kehittävä Kymenlaakson koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Tapio Lakela. Monimuotokoulutuksessa pystytään kohtaamaan opiskelijat yksilöllisesti. Kun perusasiat kerrataan itse, lähijaksoilla voidaan harjoitella vaativampia asioita. Kouluttajakurssi on kahden viikonlopun lähijakson ja niitä edeltävien etäjaksojen yhdistelmänä melko vaativa jalaaja. Kurssin keskeisenä päämääränä on kehittää reserviläisjohtajan kouluttajavalmiuksia. Lakela sanoo. Kurssilla opiskeleva Jari Kangas arvostaa mahdollisuutta jaksottaa opiskelua omien aikataulujen, tavoitteiden ja mielenkiinnon mukaisesti. Etätehtävistä saa eniten irti, kun on motivoitunut ja aktiivinen. On palkitsevaa saada käsitys omasta edistymisestään jo opintojen aikana. Etätehtävien ratkaiseminen vaatii paneutumista, enkä suinkaan ole saanut tehtyä niitä yhdessä illassa, Kangas summailee Etä- ja lähijaksojen vuorottelu ja tuki verkossa selkeästi tukee oppimisprosessia. Monimuotoinen koulutus näyttääkin löytävän hyvin paikkansa MPK:n koulutustarjonnassa. royylijoki toni Vehmola, Henri Harmia, Janne Hänninen, Henrik Ekroth, Kaarlo Hyvärinen ja Jari Kangas. työn touhussa maastolaatikon äärellä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kouluttajakurssilla. Tunnistatkokaluston? Osa 4: Suomen ilmatorjunta KuVat: puolustusvoimat 1 2 puolustusvoimat/mark antturi MikkoVirta tunnistatko ilmatorjuntakaluston? Vinkki: Kaikki vehkeet ovat tai ainakin ovat olleet puolustusvoimien käytössä. Vastaukset sivulla

25 26 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO Reserviläinen 4/2014 Mentorointia monesta vinkkelistä MarkoHonkanen kerran vuodessa järjestettävä valtakunnallinen johtamisen teemaseminaarissa keskityttiin tänä vuonna mentorointiin. Tänä vuonna seminaari järjestettiin Hennalassa. Ensimmäisellä kerralla 2012 Kauhavalla teemana oli sotilas- ja siviilijohtamisen yhteneväisyydet ja erot. Viime vuonna Tuusulassa keskityttiin puolestaan valmentavaan johtamiseen. Päivä oli jaettu kahteen osaan. Aamupäivällä kuultiin asiantuntijoiden alustuksia mentoroinnista. Everstiluutnantti (evp) Kari Sainio, toimitusjohtaja Juha Sarsama ja reservin vänrikki MikkoKoponen lähestyivät alustuksissaan mentorointia kansainvälisen kriisinhallinnan, yrityksen ylimmän johdon sekämentoroitavannäkökulmista. Iltapäivän osuudessa siirryttiin open space-työskentelyvaiheeseen, jossa useammassa eri keskustelupisteessä, joiden välillä osallistujat vapaasti kiertävät, pohdittiin alustajien asettamia väittämiä tai kysymyksiä valittuun teemaan liittyen. Tässä seminaarissa oli erityisen hyödyllistä kuulla näkemyksiä sekä mentoroijan että mentoroitavan näkökulmasta, Jenni Paasio kertoi seminaarin jälkeen. Havainnot yhteen Päivän päätteeksi käytiin yhdessä läpi Janne KoSonen havainnot ja ajatukset iltapäivän työskentelystä. Seminaariin osallistunut Kari I Mattila toi esiin omia havaintojaan päivästä. Tärkein muistinvirkistys ja oppi oli ehdottomasti se,että pysyvä vaikutus tulee aina itse löytämisestä. Sitä johtajankin pitäisi käyttää omassa työssään. Ei valmiiksi toisen puolesta pureskelemalla. Minusta se olennaisin juttu on siinä, että poikkeustilanteiden johtaminen perustuu arjen toiminnan kautta muodostuneeseen suhteeseen. Reservin johtajan joukkojen ja yksilöiden kehittämiskyky perustuu johtajuuteen, ei johtamiseen.tähän seminaari antoierittäin hyviä ärsykkeitä ja virikkeitä, Mattila pohti tapahtuman antia. Kysyttäessä seminaarin annista reservin johtajalle Paasio myönsi seminaarin antaneen ajateltavaa. Seminaari sinällään antaa ajateltavaa omalle johtajuudelle reservissä. Olisi erittäin hyödyllistä, jos vasta reserviin siirtyneillä johtajilla olisi mahdollisuus keskustella jo pitempään reservissä olleiden johtajien kanssa. Varsinkin jos he tulevat toimimaan aktiivisesti esimerkiksi maakuntakomppanioissa. Mattila oli asiasta samoilla linjoilla Paasion kanssa. Mitäjosseminaareihinosallistuneille luotaisiin jokin keskusteluryhmä tai alueellisten maanpuolustusyhdistysten toiminnan tapainen klubitoimintamalli? everstiluutnantti (evp) Kari Sainio kertoi teemaseminaarissa afganistanin armeijan johdon mentoroinnista. Vieras toimintakulttuuri ja maan vaikea tilanne tekevät mentoroinnista afganistanissa erittäin haastavaa. Liitolta lahjoitus tukisäätiölle Reserviupseeriliiton liittovaltuusto hyväksyi kevätkokouksessaan 12. huhtikuuta viime vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen lisäksi myös merkittävän euron lahjoituksen Suomen Reserviupseerien tukisäätiölle. Lahjoitus on osa säätiön toiminnan ja varainhoidon kehittämistä. Vuonna 1999 perustetun Suomen Reserviupseerien tukisäätiön tarkoituksena on tukea suomalaisten reserviupseerien henkisiä ja fyysisiä maanpuolustus- ja turvallisuusvalmiuksia. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukemalla maanpuolustusja turvallisuuspoliittista työtä reserviupseerien keskuudessa myöntämällä varoja apurahoihin muun muassa koulutus- ja julkaisutoimintaan, erillisprojektien tukemiseen ja uusien toimintamuotojen kehittämiseen. Säätiön apurahat ovat haettavissa elokuun loppuun mennessä. Lisätietoja säätiöstä löytyy osoitteesta: Peltomäki neuvottelukunnan puheenjohtajaksi Suomen Reserviupseeriliiton neuvottelukunta valitsi kevätkokouksessa 2. huhtikuuta uudeksi puheenjohtajakseen Tapio Peltomäen. Neuvottelukunta antoi lausunnon liiton toiminnasta Sen mukaan liiton 83. toimintavuosi on ollut liiton strategian mukaista. Neuvottelukunta pitää tärkeänä liiton itsenäisyyttä. Erityisen välttämätöntä on hyväjaläheinen yhteistyöpuolustusvoimien kanssa. Liiton talous on vakaa. Huolestuttavaasen sijaan on jäsenmäärän lievä lasku. Toimintavuoden aikana saatiin lupaukset sekä sodan ajan joukkojen, että reservin käytön kehittämisestä. Liiton on tarkoin valvottava,ettänämä suunnitelmat toteutuvat. Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että sekä koko maan puolustuksen että yleisen asevelvollisuuden välttämättömyyttä painotetaan. Kainuu ja Uusimaa voittivat piirikilpailut Liittovaltuuston kokouksessa julkaistiin vuoden 2013 reserviupseeripiirien välisten kilpailujen tulokset. Taistelukoulun kilvellä palkitaan vuoden paras kuntoliikuntapiiri. Kilpailussa huomioidaan sekä kuntokortin käyttöönotto että vähintään A- kuntoluokan saavuttaneiden määrä. Lisäksi huomioidaan prosenttiammunnan piirikohtaiset tulokset. Kilpailun voitti viidennen kerran peräkkäin Kainuun Reserviupseeripiiri 60 pisteellä. Seuraaviksi tulivat Etelä-Karjala ja Vaasa 49 pisteellä. Kalevanmaljalla palkitaan liiton paras piiri reserviläisliikunnassa. Yleismestaruutta laskettaessa huomioidaan Reserviupseeriliiton ampuma-mestaruuskilpailu, talvikilpailu, maastokilpailu, syysjotos sekä sovellettu reserviläisammunta ja palvelusaseammunnat. Maljan voitti Uusimaa 102 pisteellä ennen Keski-Suomea ja Pirkanmaata, jotka jäivät voittajasta kahdeksan pistettä. Yhdistykset ja mentorit Kasinolla Janne Kosonen monipuoliset viestintäkanavat ja henkilökohtaiset kontaktit, joilla kerrotaan yhdistyksen toiminnasta, nostettiin tärkeimmiksi jäsenhankinnan ja huollon osatekijöiksi Reserviupseeriliiton yhdistyspäivän keskusteluissa. Useassa puheenvuorossa korostettiin kaikkienjäsenten muistamista myös merkkipäivinä ja ylennysten kohdatessa. Sähköisen viestinnän rooli kasvaa jatkossa, mutta ne eivät korvaa suoria yhteydenottoja. Päivän toisena aiheena käsiteltiin yhdistysten yhteistyökäytäntöjä. Päivän parasta antia osanottajien mielestä olivat keskustelut yhteisistä haasteista toisten yhdistysten edustajien kanssa. Samanaikaisesti järjestetyssä mentortapahtuman ohjelmassa oli Sähköisen viestinnän rooli kasvaa jatkossa puolustusvoimain komentajan videotervehdyksen ja liiton tervehdyksen jälkeen Vesa Nissisen ja Mika Mäkeläisen innostavat esitykset mentoroinnista ja uravalinnoista. Tämän jälkeen nuorilla reserviupseereilla oli mahdollisuus pienryhmissä keskustella kokeneiden toimijoiden kanssa muun muassa yrittäjyydestä, asiantuntijapalveluista, kansainvälisestä toiminnasta sekä julkisen sektorin työmahdollisuuksista. Mittavanelämän- ja työkokemuksen kohtaaminen sekä mentoreiden laaja näkemys erilaisista uravaihtoehdoista teki nuoriin osanottajiin vahvanvaikutuksen. Liiton kolmas yhdistyspäivä jaensimmäinen mentortapahtuma järjestettiin maaliskuun lopussa Katajanokan Kasinolla Helsingissä. Onnistuneisiin tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 80 henkilöä.

26 Reserviläinen4/2014 RESERVILÄISLIITTO 27 Liperistä vuoden malliyhdistys Mervi Mäki-Neste liperin reserviläiset voitti Reserviläisliiton malliyhdistyskilpailun. Kilpailuun osallistui kuusi liiton jäsenyhdistystä. Nimitys julkaistiin Hattulan vuosikokoustapahtuman yhteydessä Lepaan Kartanolla. Reserviläisliitto on nimennyt vuosittain malliyhdistyksen vuodesta 1980 alkaen. Malliyhdistys toimii esikuvana muille yhdistyksille esimerkillisen toimintansa johdosta. Yhdistykset voivat itse ilmoittautua mukaan. Malliyhdistysvalinnan kautta yhdistyksen toiminta saa näkyvyyttä ja sillä on tietty positiivinen merkitys jäsenhankinnan kannalta, taustoittaa Reserviläisliiton järjestöpäällikkö Suvi Tuomanen. Liperin Reserviläisten voitto perustui muun muassa vahvaan ja monipuoliseen toimintaan. Yhdistys on parissa vuodessa kaksinkertaistanut jäsenmääränsä. Toiminta on suunnitelmallista ja siinä on huomioitu erimerkillisesti Reserviläisliiton viime vuoden teema ja painopistealueet, perustelee Tuomanen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana reserviläistoiminta on kehittynyt merkittävästi jalisännyt maanpuolustustahtoa paikkakunnalla, lisää Liperin Reserviläisten puheenjohtaja Marko Halonen. Monipuolisesti aktiivinen Yhteistä tahtoa on tarvittu, sillä Liperissä sijaitseva Ylämyllyn varuskunta lakkautettiin 1990-luvulla ja Kontiorannan varuskunta koki saman kohtalon tämän vuoden alussa. Liperiläisiä tämä ei ole masentanut. Kuluvan toimintavuoden aikana tulemme saavuttamaan yli 100 toiminnassa mukana olevan jäsenen rajapyykin, laskee Halonen. Kiitosta sai myösyhdistyksen aktiivisuus tiedotustoiminnassa ja veteraanityössä. Lisäksi tarjoamme jäsenistöllem- me hyvät mahdollisuudet kenttäkelpoisuuden ylläpitoon, sanoo Halonen. Tuomanen kiittelee myös yhdistyksenkansainvälistä otetta. Yhdistyksellä on toimintaa Liperin ystävyyskaupungin Buchenin ja siellä paikallisen ampumaseuran kanssa. Tuomanen kannustaa yhdistyksiä jatkossakin osallistumaan malliyhdistyskilpailuun. Monipuolinen toiminta on tärkeää. Toivon, että jäsenet tai mahdollisimman monet osallistuisivat yhdistysten tapahtumiin. Uusia jäseniä tulee hankkia ja heistä tulee pitää huolta, jotta he pääsevät vaivattomasti toimintaan mukaan. Jokaisella toimivalla yhdistyksellä on erityisiä tapahtumia, paikkakuntaan tai paikkakunnan historiaan liittyviä, niistä kannattaisi kertoa. Ensi vuonna nähdään mistä löytyy järjestyksessään 33.malliyhdistys. Olli Nyberg liperin reserviläisten lippua kantoi kokouksssa yhdistyksen aiempi puheenjohtaja Timo Mononen ja perässä kävelee yhdistystänyt vetävä Marko Halonen. Jäsenmaksulaskut vihdoin kaikille Uuden jäsenrekisterin ongelmat ovat vaivanneet erityisen pahasti Reserviläisliittoa ja näkyneet erityisesti laskutusvaikeuksina. Taustalla on liiton päätös kokeilla sähköpostia jäsenmaksu- ja ampumaturvalaskujen lähettämisessä. Kokeilun taustalla ovat jatkuvasti paisuvat laskutuskulut, jotka olivat viime vuonna jo euroa. Noin sähköpostilaskun saaneesta vain vajaa puolet oli maaliskuun loppuun mennessä maksanut laskunsa. Näille jäsenille lähetettiin pääsiäisen alla ns. paikkauslaskut, joiden liitteenä oli pahoittelukirje. Paikkauslaskun saivat myös ne ampumaturvanhaltijat, jotka eivät olleet maksaneet sähköpostilla tullutta turvalaskuaan. Mikäli laskua ei ole vieläkään tullut, tulee asiasta olla yhteydessä liittoon, puh (09) tai Juhlaristeilyn myynti käynnistyi Reserviläisliitto täyttää ensi vuonna 60 vuotta. Virallisia juhlallisuuksia vietetään yksityiskäyttöön vuokratulla Silja Europa -aluksella. Jäsen pääsee mukaan halvimmillaan kymmenellä eurolla eikä ruokajuomat sisältävä juhlaillallinenkaan maksa kuin 33 euroa. Pääesiintyjänä juhlaristeilyllä on Jean S. Reserviläisliitto 60 vuotta -risteilyn markkinointi alkoi vuosikokouksen yhteydessä. Markkinointia tehdään lähikuukausina lähinnä uutiskirjeillä sekä ilmoituksilla Reserviläisessä ja piirilehdissä. Myös liiton Facebook ja internet-sivuilla risteilyon näyttävästiesillä. Risteilymyynnistä vastaa Matkapojat Oy.Käytössä on internet-varaamo osoitteessa sekä puhelinvaraamo numerossa Vähintään kymmenen hengen ryhmävaraukset tehdään numerosta Juhlavuoden internetsivusto avattiin Reserviläisliiton juhlavuosi tapahtumat on koottu omalle internet-sivustolleen. Osoitteessa toimivalta sivustolta löytyvät niin liiton juhlaristeilykuin muutkin ensi vuoden erikoistapahtumat. Esillä ovat myös uusi, erittäin pitkäaikaisille jäsenille tarkoitettu Kultainen jäsenmerkki lehvillä sekä tammikuussa hakuun aukeava Erikoisluokan ansiomitali. Liiton kuusi vuosikymmentä kestänyttä taivalta juhlistetaan risteilyn ohella mm. valtakunnallisella seppeleenlaskulla, jossa liiton jäsenyhdistykset laskevat seppeleet sankarihaudoille Syksyllä 2015 reserviläispiireissä järjestetään juhlavuoteen liittyviä messu-, juhla- ja liikuntatapahtumia. Nykyisin Reserviläisliittona tunnettu Reservin Aliupseerien Liitto perustettiin Helsingissä. Nato-kannatus kasvanut liiton jäsenistössä Olli Nyberg huhtikuun alkupäivinä tehdyssä jäsenkyselyssä ilmeni, että yli 40 prosenttia Reserviläisliiton jäsenistä haluaisi Suomen liittyvän Natoon jäseneksi heti tai lähivuosina. Kannatus on kasvanut yli kymmenellä prosenttiyksiköllä vuodentakaisesta. Kyselyyn vastasi jäsentä. Jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien määrä onlaskenut 4,5 prosentilla. Kannatus on kasvanut yli kymmenellä prosenttiyksiköllä Myös Nato-optioomme uskovien määrä on pudonnut. Noin 35 prosenttia ei liittyisi nyt mutta säilyttäisi mahdollisuuden liittyä myöhemmin. Niiden, jotka eivät osaa sanoa kantaansa määrä onlaskenut vuodessa noin kymmenestä prosentista neljään prosenttiin. Ukrainan tapahtumat ovat lisänneet myös yhteispohjoismaisten puolustusratkaisujen kannatusta. Yli 20 prosenttia vastanneista katsoi, että pohjoismaiden tulisi mahdollisuuksien mukaan yhdistää puolustus. Noin kymmenen prosenttia kannatti ehdotettua puolustusliittoa Ruotsin kanssa. Täysin itsenäisen puolustuksen takana on enää vajaa viidennes jäsenistä. Reserviläisliitto kysyi myös, miten Suomen pitäisi reagoida Ukrainan tapahtumiin. Yli 35 prosenttia jäsenistä tukee vaikuttamista osana EU:ta. Vain vajaa viidennes neuvottelisi suoraan Venäjän kanssa. Runsas 15 prosenttia reserviläisistä lisäisi kertausharjoituksia ja vajaa kymmenesosa kohottaisi sotilaallista valmiutta. Vajaa viidennes katsoo, ettei Ukrainan tilanne edellytä Suomelta erityisiä toimenpiteitä.

27 28 TÄHTÄIMESSÄ Tunnistatkokaluston? Vastaukset: Kuva 1: Ilmatorjuntaohjus 12 -ohjuslavettijasisu-maastokuorma-auto. Keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjus on norjalaista tekoa. Kuva 2: Ilmatorjuntaohjus 90M asennettuna panssariajoneuvoon. Lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmä on ranskalaisvalmisteinen. Kuva 3: Ruotsalaisvalmisteinen lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjus 05M. Ohjusjärjestelmä on jalan liikuteltava. Kuva 4: 23 ilmatorjuntakanuuna 61, joka tunnetaan paremmin lempinimellä Sergei. Alunperin mallimerkinnällä ZU-23-2 varustettu kevyt ilmatorjuntakanuuna on neuvostoliittolaista tekoa. Etunimet Sukunimi Katuosoite Postiosoite Puhelin YLEINEN ASEVELVOLLISUUS TURVATTAVA! VELVOLLISUUS SUORITETTU -PINSSI KYLLÄ, tilaan VELVOLLISUUS SUORITETTU -pinssejä 1kpl /12 2kpl /18 4kpl /24 10 kpl /52 Hankkimalla Velvollisuus suoritettu -pinssin tuet Reserviläisliiton työtä yleisen asevelvollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi. Käyttämällä pinssiä kerrot suorittaneesi itse asevelvollisuuden ja olevasi ylpeä siitä! Lisätietoja jäsentuotteesta saa Reserviläisliitosta, puh ((09) Merkitse rasti ruutuun. Vastaanottaja maksaa postimaksun Reserviläisliitto ry Tunnus Vastauslähetys Pekka Tuunanen Kirjoittaja on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnanjohtaja. Vapaaehtoisia tarvitaan Maanpuolustuskoulutusyhdistys(MPK) vietti 20-vuotisjuhliaan viime vuoden lopulla. Maanpuolustusjärjestöjen perustamasta koulutusorganisaatiostaonkehittynyt 20 vuodessa osallistujan ja yli koulutusvuorokauden toimija. Vuoden 2008 alusta alkaen MPK:lla on ollut laissa säädetty julkisoikeudellinen asema. MPK toimii jokaisessa maakunnassa. MPK saa ohjausta sekä puolustusministeriöstä että Pääesikunnasta. Puolustusministeriön roolina on sekä vapaaehtoisenmaanpuolustuksen yhteensovittaminen että sotilaallisen koulutuksen ohjaus ja valvonta. Pääesikunta vastaavasti johtaa vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen kuuluvia sotilaallisia tehtäviä.mpk tekee vuosittaisen tulossopimuksen puolustusministeriön kanssa. Pääesikunnan ja MPK:n välillä on kumppanuussopimus sekä vuosittainen tilaussopimus puolustusvoimien MPK:lta tilaamasta sotilaallisesta koulutuksesta. Voin todeta,ettäohjausjasopimuksetovat kunnossa. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämisestä on tehty Pääesikunnan johdolla maanpuolustusjärjestöjen kanssa työ, jonka tulokset alkavat näkyä ensi vuodesta alkaen. Työ tuotti tehtävät puolustusvoimien yksiköille ja esitykset tehtäviksi MPK:lle ja maanpuolustusjärjestöille. MPK sai yhdeksäntehtävää, joiden kanssa seuraavat vuodet tehdään töitä. Liikennevaloilla mitaten kaikki taitavat olla keltaisia eli asioita on edistetty,mutta tavoitteen saavuttaminen vaatii useamman vuoden määrätietoisenponnistuksen.esimerkkinä vaikka puolustusvoimien tilaaman sotilaallisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto vuoden 2015 alkuun mennessä, joka alkaa olla suunnitelmana valmiina. Ja toisaalla sotilaskouluttajien määrälle asetettu 1500 tavoite,josta uupuu ainakin 200 kouluttajaa ja vaatii näin ollen pitempää ponnistusta löytää ja kouluttaa osaavia kouluttajia. Isona tavoitteena on, että vapaaehtoinen reserviläisten koulutus tehdäännäkyväksi osaksi reservin koulutusta. Määrälle annetaan tavoite, sitä seurataan ja siitä raportoidaan säännöllisesti ja näkyvästi. Edelleen on totta, että vain riman yli hypätään. MPK on valmis koviin, mutta realistisiin tavoitteisiin. Viime vuonna MPK:n koulutukseen osallistui reserviläistä ja heille kertyi koulutusvuorokautta. Vähän vai paljon, jätän sen kunkin lukijan arvioitavaksi. MPK on mielestäni vähintään kohtuullisessa kunnossa yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa ottamaan vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksenhaasteenvastaan. Puolustusvoimauudistuksen jälkeinen reservi tulee ilman muuta tarvitsemaanmyös vapaaehtoisen koulutuksen elementin. Pelkillä kertausharjoituksilla ei tarvetta täytetä. Ja toisaalta uudessa mallissa kertausharjoitukset ja vapaaehtoinen koulutus eivät taistele toisiaan vastaan vaan täydentävät kokonaisuutta. Pienenevä reservi on kuitenkin niin suuri, että todellinen vapaaehtoinen tulee mahtumaan kokoonpanoihin. Kun vielä kuntoasiat on hoidettu mallikkaasti, tilanne on kunnossa. Ja jos sitten tämä tie ei vedä, muun yhteiskunnan varautumistehtävät voivat olla hyvä keino palvella yhteistä isänmaata häiriötilanteissa. Yksi mahdollisuus tulee olemaan myös sijoittuminen MPK:n poikkeusolojen organisaatioon ja sen tehtäviin. Näistä kahdesta viimemainitusta olemme valmiimpia kertomaan suunnitelmien edettyä hieman valmiimmiksi. Aina ei tule kutsua,mutta aina on mahdollisuus hakeutua saamaan oppia MPK:n kursseilla. Viime vuonna sotilaallisessa koulutuksessa oli mahdollisuutta. Eikä tämä vuosi ole yhtään huonompi. Mitä mieltä olet asiasta? Kerro meille palautteesi: toimitus@reservilainen.fi. Sähköposti

28 Reserviläinen 4/2014 YKSI MEISTÄ 29 Miksi lennät, Perttu Karivalo? MIrvA BrolA PerttU KArIvAlon KotIAlBUMI Migin moottorissa on niin paljon tehoja, että kaikkea ei saanut käyttää, Karivalo kertoo. Perttu Karivalo reserviläislentäjän varustuksessa: lentohaalari, pelastusliivi ja kypärä. Mirva Brola kun istun ohjaamoon,unohdan kaiken muun. Keskityn pelkästään lentämiseen. Ilmailu yleisesti on upea harrastus ja ammatti, Perttu Karivalo kertoo. Tosin ammattia siitä ei koskaan olisi pitänyt hänelle tulla ainakaan jos Karivalo olisi uskonut psykologia kesällä Tuolloin hän oli hakenut Finnairille lentäjäksi. Testien loppulausumassa todettiin, ettei hän ollut lainkaan kiinnostunut ilmailusta. Ensikipinän lentämiseen Karivalo sai 5 6-vuotiaana isänsä tuomasta koottavasta lentokoneen mallista. Pienoismallien aiheina olleet todelliset koneet alkoivat kiinnostaa. Vuonna 1977 Helsinki-Vantaalla järjestettiin iso lentonäytös, joka viimeistään vei pikkupojan mukanaan. Asuimme Martinlaaksossa kentän laidalla ja ryhdyin valokuvaamaan koneita. Kiinnostus syveni, ja 1980-luvun puolivälissä kävimme kavereiden kanssa jo Englannissa kuvaamassa. Todellisiin koneisiin hän pääsi käsiksi III/89-saapumiserän varusmiehenä Hallissa Ilmavoimien teknillisessä koulussa. Tuore apumekaanikko halusi palvelukseen Karjalan lennostoon, jonne oli sijoitettu MiG-hävittäjät. Kahdessa muussa lennostossa kalusto oli ruotsalaisia Drakeneita. Neuvostoliiton sotateknologia kiinnosti: jos setoimii Siperiassa 50 asteen pakkasissa, miten se on tehty? Halusin itse käydä katsomassa. Armeijan jälkeen Karivalo opiskeli ammattilentäjäksi Yhdysvalloissa ja työskenteli Floridassa lentäjänä. Paluu Suomeen 1993 osui pahimpaan lama-aikaan. Mietin, jäänkö odottamaan lentotyötä, mutta luin sitten kauppakorkeassa toisen ammatin. Ilmailu jatkui kesätöinä Lapissa vesitason puikoissa sekä lennonopettajana. Käännekohta oli 1997 lentonäytös, Ilmailu on upea harrastus ja ammatti jossa Karivalo pääsi lanseeraamaan ilmavoimien taitolentoryhmä Midnight Hawksin. Olin osaston valokuvaaja ja näytösten selostaja vuoteen Sitä kautta opin tuntemaan ihmisiä ja minut opittiin tuntemaan. Vuodesta 2010 hän on järjestänyt päälentonäytöksiä eri puolilla Suomea. Johtamistaidot ovat koetuksella ensi kesänäkin, kun Ouluun tuodaan viisi Naton F-16-hävittäjää sekä lukuisia joukko muuta kalustoa. Ihmiset ja koneet vaativat tukea, vaikka lennostoa ei olisi käytettävissä. Matkan varrella myössa-sijoitus on vaihtunut mekaanikosta lentäjäksi. Olen käynyt useasti kertaamassa Satakunnan lennostossa, jossa lensin Valmet L-90TP Redigoa. Yhteys- ja jatkokoulutuskone poistui viime vuonna käytöstä. Osin tästä syystä Karivalo suoritti aliupseerista upseeriksi -kurssin parantaakseen mahdollisuuksiaanjatkosijoitukseen. Kertauksissa olemme harjoitelleet sellaista, mitä siviilissä ei voitehdä, kuten hyvin matalaa lentoa. Toivoisin, että määrärahojen noustessa pääsisin vielä johtamaan lentoyksikköä. KUKA? Nimi Perttu Karivalo Ikä 43 vuotta Sotilasarvo vänrikki res Yhdistys Oulun reserviupseerit Ammatti kehittämispäällikköpohto Oy:ssä, lentonäytösten johtaja oman yrityksen kautta

29 30 Reserviläinen 4/2014 ILTAVAPAA Elämäni reservissä Jarmo Keto Kirjoittaja on reservin vänrikki, joka työskentelee yrittäjänä ja on sekaantunut politiikkaan. Vaihtoehtoinen maailma arjen keskelle Ihmiset osallistuvat vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön monista eri syistä, joskin harvemmin vain yhdestä. Minullakin näitä syitä on luonnollisesti monta: ystävät, aate ja tahto tehdä jotain tärkeää. Yksi syy kuitenkin painottuu ylitse muiden. Työskentelen nimittäin pienen yrityksen vetäjänä ja olen sekaantunut varsin aikaa vievään ja henkisesti kuluttavaan harrastukseen. Hektinen siviilielämä tarvitsee arvoisensa vastapainon. On sanoinkuvaamattoman mainio fiilis heittää perjantaina läppäri kuuseen, kauluspaita hiiteen ja suunnata varuskuntaan. Ihminen omaksuu erilaisissa sosiaalisissa konteksteissa erilaisen identiteetin ja tavan toimia. Siviilielämän rooliteivät enää päde:vihreissä vaatteissaolen tyystin eri henkilö, erilaisissa tehtävissä ja henkisesti kovin kaukana siitä, mitä päivittäin teen. Rynkky kädessä kuusen juurella ei paljon tule mietittyä asiakkaita, työkavereita tai tekemättömiä asioita. Huomio kiinnittyy siihen hetkeen, jossa eletään. Pohjimmiltaan kyse onkin henkireiästä, mahdollisuudesta hypätä hetkeksi pois oravanpyörästä. Harjoituksen jälkeen työpaikka näyttää taas vähän erilaiselta. On hassua huomata, että ei ole oikeasti ajatellut työasioita viikonlopun aikana hetkeäkään. Ne edellisellä viikolla ärsyttämään jääneetasiat ovatsaaneet uutta perspektiiviä, kun ne on laitettu hetkeksi sivuun. Voin sanoa, että työelämässä tulee toisinaan asioita, jotka kannattaa jättää sanomatta. Tuumaustaukopitää huolen, että ne myösjäävätniin. Muistatkovielä kenttäpuvun m/65? MikkoVirta itsenäisen suomen armeijan pitkäikäisin kenttäpuku syntyi epäonnistuneen värikokeilun seurauksena. Kesäkuussa 1965 käyttöön määrättyäharmaata kenttäpukua m/65 edelsi vihertävän ruskea kokeilupuku m/53.heikon taloustilanteen takia ruskean puvun hankinta oli kuitenkinhidasta ja sitä jouduttiin käyttämään yhdessä sodanaikaisen harmaan kenttäpuvun m/36 kanssa. Kahden väristen pukimien samanaikainen käyttö tuotti niin epäsotilaallisen näköisiä yhdistelmiä, että puolustusvoimissa päätettiin siirtyä takaisin pelkästään harmaisiin kenttäpukuihin. Kenttäpukua m/65 valmistettiin kahdesta eri kankaasta. Kevyestä villasekoitekankaasta tehtyä pukua nimitettiin kevyeksi kenttäpuvuksi m/65 ja täysvillaisesta sarasta tehtyä pukua sarkaiseksi kenttäpuvuksi m/65. Näin samaa pukumallia pystyttiin käyttämään kesällä ja talvella. Uuden kenttäpuvun kanssa käytettävään varustukseen kuuluivat kesällä kypärä ja nahkasaappaat. Talvella taas käytettiin hiihtojalkineita, kaulaliinaa, päällystakkia ja turkislakkia. Sateella päälle puettiin kumisaappaat ja sadeviitta. Vuosien saatossa kevyttä kenttäpukua m/65 jouduttiin uudistamaan niin Jos ei jätkiä tuntisi, niin voisi sotilaiksi luulla! paljon, että sen nimeksi tuli puku m/83. Harmaa m/83 oli käytössä enimmäkseen lomapukuna, eikäseulkoisesti eronnut alkuperäisestä puvusta etutaskujen saumoja lukuun ottamatta. Kevyen palveluspuvun nimellä m/83 onvielä nykyään käytössä kantahenkilökunnalla sekä tietyillä erityistehtävissä olevilla varusmiehillä, kutenmaavoimienkunniakomppanialla. Sotilaallisen tyylikäs Pohjois-Karjalan patteristossa Ylämyllyllä palvellut Janne Kosonen muistaa harmaan kenttäpuvun erityisesti värillisistä lomakaulaliinoista luvun alussa käyttöön tulleet kaulaliinat olivat jokaisella aselajille eri väriset. -Kun iltalomilla Joensuussa kulki sekä meitä tykkimiehiä punaisissa liinoissa että jääkäreitä Kontiorannasta vihreissä liinoissa, niin värikästä oli kuittailukin puolin ja toisin, Kosonen nauraa. Nykyinen reservin majuri muistaa puvun olleen sotilaallisen tyylikäs. -Kuten pari pelikaveria asian ilmaisi minut ja toisen lätkäjoukkueemme pelaajan ensimmäisen kerran lomilla kenttäpuku päällä nähdessään: Jos ei jätkiä tuntisi, niinvoisi sotilaiksi luulla! Toisinaan saan tarjouksia osallistua maanpuolustustoimintaan myös aktiivisemmin, esimerkiksi järjestötyön tai harjoitusten organisaation puolella. Pyrin kieltäytymään näistä tarjouksista. Minulle sopii mainiosti rytmi, jossa olen harjoituksen ajan täysillä mukana, mutta muutoin tyystin muissa hommissa. Kalenterinhallintani toimii niin, että saan helposti irrotettua viikonloppuja tai päiviä reserviläistoimintaan, mutta pitkäaikaisten asioiden hoitaminen kaiken muun ohessa voisi olla aika hankalaa. Se varmaan tässä harrastuksessa onkin parasta: oman osallistumisensa tason saa määritellä vapaasti ja kaikille riittää tehtäviä omien kykyjen jamahdollisuuksien mukaan. Harjoitus tarvitsee yhtä paljon osallistujia kuin organisaatiota ja huoltojoukkojakin. Myös seniorikaartin kokemuksille ja näkemyksille on paikkansa. Kaikkia tarvitaan. PuolustusVoiMat M/65 oli malliltaan väljähkö, koska aiempi kenttäpuku m/36 oli ollut niin tiukka, että sotien aikana sen todettiin hankaloittavanmaastossa liikkumista. Haluaisitko kirjoittaa tälle palstalle? Ota yhteyttä:

30 Reserviläinen 4/2014 Reserviläisen matkavinkki Avautunut sotilassaari Linnoitussaari Kronstadt suojasi Pietaria mereltä Kronstadt on ja pysyy laivaston tukikohtana: sotalaiva laiturissa. ILTAVAPAA 31 KUVAT: mirva BROLA Satavuotias laivaston katedraali on kunnostettu vähintäänkin entiseen loistoonsa. mirva Brola komea uusi kehätie vie Pietarin-matkailijan noin tunnissa suurkaupungin keskustasta sen edustalla sijaitsevaan Kronstadtiin, aiemmin visusti suljetulle sotilassaarelle, joka avautui yleisölle vasta vuonna 1996.Asukkaita saarella on noin Suomalaisittain Retusaareen perustettu Kronstadt sai alkunsa suuren Pohjan sodan aikana. Nimi tarkoittaa Kruununkaupunkia, ja Kronstadtin tarkoitus oli luonnollisesti suojata Pietarin Suuren vasta Neva-joen suistoon perustamaa kaupunkia. Ensimmäinen osa linnoitusta valmistui 1704 ja kaikkiaan linnoitustyöt kestivät parisataa vuotta. Vanha osa koostui kolmesta bastionista ja niitä yhdistävästä muurista.osa linnoituksesta on liitettyunescon maailmanperintöluetteloon. Saarelle alettiin heti rakentaa myös kanavia ja telakkaa, joka valmistuikin Nykypäivänä entistä laivanrakennuskanavaa, Petrovskin raviinia, ylittää Makarovskin silta, jokajohtaa laivaston katedraalille. Kronstadtin rakennuskanta oli alun perin paljolti puusta, mutta vuoden 1824 tulva muutti tilanteen. Tuolloin myrsky nosti vedenpintaa kolme ja puoli metriä. Tuhojen jälkeen varustamiseen alettiin käyttää betonia ja kiveä. Nykyisin Pietaria ympäröi 2011 valmistunut tulvapato, joka on samalla osa Kronstadtiin johtavaakehätietä. Missä on sotilaita, siellä on myös sodittu. Leningradin piirityksen aikana Kronstadt säilyi neuvostojoukkojen hallinnassa, ja linnoitus esti saksalaisten pääsyn kaupunkiin, vaikka Luftwaffe pudotti taistelujen kiivaimpana hetkenä Kronstadtin taisteluissa yli 300 pommia alueelle. Häikäisevä katedraali Mitä nähtävää Kronstadtissa on nykypäivänä? Merinäkymistä ei saarella kannata haaveilla, sillä vanhat rapistuvat linnoitusmuurit peittävät näköalat. Jos aiemmasta vierailusta on ehtinyt vierähtää jo tovi, voi rakennuskannassa tapahtunut kehitys yllättää matkaajan: luutamummot ja rappio ovat poissa. Komeinta katseltavaa on pyhällenikolaokselle omistettu laivaston katedraali. Vuonna 1913 rakennettu ortodoksikirkko joutui neuvostoaikana ensiksi varastoksi ja elokuvateatteriksi, sitten laivaston kerhoksi. Häväistyskauden jälkeen katedraali on palautettu loistoonsa: täysin kunnostettu, kiillotettu ja kullattu pyhättö avattiin satavuotiaana uudestaan toukokuussa Katedraalin aukiolla palaa ikuinen tuli 1900-luvun alkupuolen sodissa kadonneille merimiehille. Historiannälkäisille Kronstadtissa on tarjolla kolme museota: linnoitussaaren historiaa esittelevä museo (Leningradskayastr.2), Kronstadtin pyhän Johanneksen kotimuseo (Posadskaya str. 21, asunto 13) sekämerimuseo (Andreevskayastr.5). Toukokuussa saarella juhlitaan venäläisten Voiton päivää 9. toukokuuta sekä Kronstadtin syntymäpäivää 18. toukokuuta asiaan kuuluvin sotilaallisin menoin. Näkemistä ja kuulemista on luvassa myös heinäkuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin juhlitaan laivaston päivää. mitäjamissä? Laivaston katedraali Kronstadtissa avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo Vapaa pääsy. Kronstadtin historiallinen museo, Leningradskaja str. 2, puh , s-posti Avoinna ma su klo Lipunmyynti sulkeutuu klo Info-keskus, Martynova srt. 1/33, puh , s-posti Avoinna ma pe klo 9 18 ja la su klo Järjestää opastettuja kävely-, vene- ja bussikierroksia. Ajankohtaiset tiedot ja linjaautoyhteydet Pietarista Kronstadtiin: Vesiteitse Kronstadtiin: VERKOSSA TAPAHTUU Sotahistoriallinen verkkopalvelu mikkovirta ulkomaille menossa ja sotahistoria kiikarissa? Suomen sotahistoriallinen seura on julkaissut sotahistoriallisetkohteet.fiverkkosivuston, jonne on kerätty yli 440 eurooppalaista matkakohdetta. Sotahistoriallisia paikkoja ja nähtävyyksiä voi etsiä maittain, alueittain tai vapaalla hakusanalla. Kunkin maan kohdalta avautuu Google maps -karttanäkymä, johon kohteet merkitty koordinaattien perus- teella. Sijainnin lisäksi palvelusta löytyy kuvia ja lisätietoja kustakin kohteesta. Seuran tiedotteen mukaan kohdetiedoista ovat vastanneet muutamat seuran henkilöt. Aineiston kerrotaan päivittyvänjatkuvasti uusien kohteiden myötä, ja seura ottaa myös vastaan ehdotuksia ja korjauksia kohteista. Länsi-Saksassa vastikään asuneelle ja paikallisia sotahistoriallisia kohteita kiertäneelle palvelu tuottaa positiivisen yllätyksen. En ollut aiemmin kuullutkaan Münsterissä sijaitsevastapanssarimuseosta. Toisaalta palvelu ei ainakaan vielä ole täydellinen, sillä muutama muu kohde samalta alueelta puuttuu. Täytyykin lähettää omat ehdotukset kohteista saman tien. Ilmainen ja helppokäyttöinen verkkopalvelu on hieno osoitus siitä, miten nykyaikaista tekniikka voi hyödyntää myös historiaharrastuksen saralla. Jos Reserviläisen matkavinkit eivät ole vielä lomakalenteria täyttäneet,kannattaa sotahistoriallista verkkopalvelua käydä tutkailemassa ennen seuraavaa ulkomaanmatkaa.

31

32 Reserviläinen 4/ Kirjat DVD:t Seppo Simola MikkoVirta MikkoVirta ILTAVAPAA Kolme erilaista sotapäiväkirjaa Maihinnousu on pitkä operaatio Mauttomuuden mestariteos Pienimuotoista hiiviskelyä Ellet halua lähteä arkistovierailulle sotapäiväkirjoihin tutustuaksesi, niin tämän kirjasen kautta saat pienen otoksen aiheesta. Mukana on kolme talvisodan päiväkirjaa: Er.P 12:n sekä siihen kuuluneiden ensimmäisen komppanian ja konekiväärikomppanian kirjat. Käsityksen saat myös kolmesta erilaisesta tavastapitää sotapäiväkirjaa. Pataljoonalla on usein vain muutama lakoninen toteamus päivää kohti. Kkkomppanian kirjaa pitäneellä komppanian vääpelillä lienee ollut lukihäiriö. Merkinnät ovat tosin pitkähköjäkin. Ykköskomppanian päiväkirjan pitäjä ei käyilmi, mutta hänen täytyy olla kokenut sanankäyttäjä, ehkäpä joukon kokoamispaikkakunnan opettaja. Merkinnät ovat runsaita, välillä jopa maalailevanrunollisia. Kaatuneista luetellaan joskus myös urheilusaavutukset. Ajat olivat kovia. Ensimmäinen joukkue menetti johtajansa neljän viikon aikana neljä kertaa. Välillä alikersantti johti joukkuetta, vänrikki komppaniaa ja luutnantti pataljoonaa. Ja he olivat reserviläisiä. Lieksan suunnan sotapäiväkirjat II Erillinen Pataljoona 12 Tarja Ignatius (toim.) Hiidenkirja, 107 s. Tämän vuoden varmoja sotahistoria-aiheita on 70 vuoden takainen Normandian maihinnousu. Kirja alkaa joulukuun 1943 Teheranin konferenssista ja etenee vuotta 1944 kuukausi kerrallaan kohti h-hetkeä. Kesäkuun tapahtumat selostetaan päiväkohtaisesti päivään H+6 asti. Tapahtumia seurataan rintaman molemmin puolin ylimmistä johtoportaista etulinjaan asti. Maihinnousu ei suinkaan ole pelkkää hillitöntä rymistelyä kuten elokuvissa. Operaation suunnittelu alkaa kauan ennen kuin ensimmäinen saapas tapaa rantahietikon. Suureen operaatioon sisältyy tietysti arvovaltakiistoja, harhautuksia ja salattuja epäonnistumisia kuten kaikkeen inhimilliseen toimintaan. Saksalaiset tiesivät odottaa maihinnousua, mutta minne se tulisi ja milloin? Kuvitus on erittäin runsas ja kalusto yleensä oikein tunnistettu. Kaikki kuvateivät ole puhki katsottuja, eli uuden löytämisen iloakin on. Taitto on valitettavansekava ja teksti on usein epämääräisinä suikaleina kuvien lomassa. Kirja toimii esitystapansa takia paremmin selailukirjana kuin syvällisenä operaatiokuvauksena. Normandian maihinnousu Tärkeimmät sotatapahtumat päiväpäivältä Anthony Hall Gummerus, 192 s. Jos silmittömästä ja mauttomasta väkivallasta jaettaisiin oscareita, Machete Kills voittaisi niitä ennätysmäärän. Päähenkilö Machete Cortez (Danny Trejo)onparinsa Sartana Riveran (Jessica Alba)kanssa estämässä laitonta asekauppaa, kun tuntemattomat sotilaat ampuvat Sartanan. Paikalle saapuvapoliisi pidättää Macheten ja ehtii jopa hirttää hänet, kun Yhdysvaltain presidentti soittaa pyytääkseen Macheten apua. Onneksi Machete ei kuole hirttämällä, vaan lähtee pian Meksikoon pysäyttämään vallankumousjohtaja Marcos Mendezia ja estämään ydinohjuksen laukaisua Washingtoniin. Muun muassa Mel Gibsonin, Sofia Vergaran ja Lady Gagan tähdittämässä elokuvassa irtoavatjalat, kädet, päät ja monet muut kehon osat tappokone Macheten tielle osuvilta vihollisilta. Hurjat takaa-ajokohtaukset, liekinheittimet ja sarjatulta ampuvat rintaliivit ovat tällä kertaa ihan peruskauraa. RobertRodriguezin Machete-triologian toinen osa on niin huono, että se on oikeastaan jo tosi hyvä. Machete Kills Kesto: 1h 47min Valmistusvuosi: 2013 Julkaisija: SF Film /2014 Luokitus: K-18 Saatavilla myös Blu-raylla. Monimutkaisesta juonestaan tunnetun Metal Gear -pelisarjan uusin osa, Ground Zeroes, ei ole täyspitkä peli, vaan pikemminkin johdanto myöhemmin tänä vuonna ilmestyvään The Phantom Pain -nimiseen peliin. Hiiviskelyä ja toimintaa yhdistelevän kolmannen persoonan pelin tapahtumat ajoittuvat vuoteen Se koostuu päätehtävästäjaneljästä sivutehtävästä, jotka kaikki sijoittuvat Kuubassa olevaan USA:n sotilastukikohtaan. Tehtävien suorittaminen ei ole putkessa juoksemista, vaan pelaajalla on vapaat kädet ratkaisun etsimiseen. Vihollisia voipelkän tappamisen sijaan esimerkiksi myös kuulustella, ja heiltä voisaada elintärkeitä lisätietoja. Graafisesti pelin PS3-versio on hyvää keskiluokkaa. Kapeilla kujilla oikuttelevaa kameraa lukuun ottamatta pelin mekaniikka soveltuu hyvin hiiviskelyyn. Samaa ei kuitenkaan voisanoa ammuskelusta, joten tulitaisteluja kannattaa välttää viimeiseen asti. Kokonaisuutena Ground Zeroes on varsin suppea. Muiden kuin fanien kannattaa säästää rahat jatko-osaan. Metal Gear Solid V: Ground Zeroes Testiversio: PS3, saatavilla myös PS4, Xbox360 ja XboxOne Julkaisija: Konami /2014 Ikäraja: K-18 RESERVILÄISEN KUUKAUDEN VALINTA Kirjat Seppo Simola Mitä kulisseissa tapahtuikaan? Vaikka kirjan kuvaamien tapahtumien lopputulos on ennalta tiedossa, niin kirjaa lukee kuin kansainvälisen politiikan trilleriä. Suomen valtion johto ymmärtää sodasta irtautumisen välttämättömyyden. Tavoite on kirkas, mutta toteutustavat erittäin riskialttiita. Kirjan erityinen ansio on se, että kirjoittaja on sekä valtiotieteen tohtori että korkeasti koulutettu sotilas. Sekä poliittinen että sotilaallinen ulottuvuus tulevat ammattitaitoisesti analysoiduiksi. Kirjaan tutustumalla tulee tietämään kaiken tarpeellisen sotavuosien taustoista. Onneksi sotanäyttämöllä ei tiedetty,minkälainen kuhina politiikan kulisseissa kävi. Suomi oli lähtenyt Saksan rinnalla perimään talvisodan saataviaan Neuvostoliitolta kesällä Varhaisimmat näkijät arvelivat jo loppuvuodesta 1941 urakan epäonnistuvan. Kaikille vähänkin analyyttisesti ajatteleville asia oli selvä viimeistään alkuvuonna 1943 Stalingradin katastrofin jälkeen. Sen jälkeen oli vain yksi kysymys: miten Suomi saadaan sodasta itsenäisenä valtiona irti? Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat Suomen johdon ratkaisut jatkosodan käännekohdassa Pekka Visuri Docendo, 297 s.

33 34 RESERVIN RIENNOT Reserviläinen 4/2014 RUL 9.5. Cior-harjoitus, Santahamina Milcomp Finland 2014, Lahti 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlapäivä RES Valiokunnan seminaarikokous, Viro Reserviläisten ampumataitopäivä, koko Suomi Kesäyönmarssi, Tuusula 6.6. Reserviläisliiton kunniajäsenten ja puheenjohtajiston kesäkokous, Helsinki RESUL Perinneaseiden SM-kilpailu, Helsinki 7.6. Neliottelun mestaruuskilpailut, Kuhmo 8.6. Pistooliampumajuoksu- ja viestimestaruuskilpailut, Kuhmo Jäsenliittojen johdon tapaaminen, Helsinki RESUL KILPAILUKUTSUT Kilpailukutsut luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa Kaikissa ampumista sisältävissä kisoissa kilpailijoilla on oltava ampumaturvankattava vakuutus, joka tarkistetaan ennen kilpailun alkua. Edellisen ristikon ratkaisu Ristikko4/2014 Reserviläisammunnan (aik. Palvelusammunnan)SM-kilpailut19.7. Kilpailupaikka: Hälvälän ampumakeskus, Hollola Sarjat: Lajit PA1jaPA2 ammutaan itse lataavalla kertatulikiväärillä, cal. 5,45-8,00 mm. Lajit PA3ja PA4ammutaan väh. 9mmpistoolilla. Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen tapahtuu piireittäin klo mennessä sähköpostilla osoitteeseen Osallistumismaksu: 25 euroa /laji. Maksu piireittäin mennessä reservipiirin tilille Osuuspankki FI Viesti maksuun: palvelusammunta Jälkiilmoittautuneiden osallistumismaksu on 40 /laji, joka on maksettava 18.7 mennessä. Tiedustelut: MarkoPatrakka, puh , Päijät-Hämeen Reservipiiri ry Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan maanpuolustushenkisiä yllätyspalkintoja. Lähetä nuolilla merkityt avainsanat ja yhteystietosi 16. kesäkuuta mennessä postikortilla osoitteeseen Reserviläinen/ristikko, Döbelninkatu 2, Helsinki. Voittajien nimet julkaistaan 6/2014-numerossa. Ristikon 2/2014 ratkaisseista palkinnot voittivat Marja-Liisa Kekkonen Heinolasta ja Juhani Härkänen Mikkelistä.

34 Reserviläinen 4/2014 TULOKSET 35 Reserviläisten SM-golfmestaruuskilpailu, 2.8. Kilpailupaikka: Golfkeskus Alastaro Golf, Virttaa Sarjat: HCP-tasoitus max 36.0,sotaveraanit ja naiset /HCP-tasoitus , lyöntipeli tasoituksin, miehet /HCP-tasoitus , pistebogey, miehet Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset mennessä Alastaro Golfin Caddiemasterille, puh. (02) tai Osallistumismaksu: 65,00 euroa, joka maksetaan kilpailupäivän aamuna caddiemasterille. Maksu sisältää kilpailukierroksen, välipalatarjoilun sekä lounaan klubitalolla kilpailun jälkeen. Tiedustelut: Minna Nenonen, puh , Maastokilpailu 9.8. Kilpailupaikka: Joensuun ampujien maja, Kontiolahti Onttola Sarjat: D, D50, H, H40, H50, H60, H70, H75, H80 Piirien joukkuekilpailut: sarjat HjaH50 Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset piireittäin klo 24 mennessä sähköpostilla osoitteeseen Ilmoittautumisen yhteydessä on mainittava kunkin kilpailijan sotilasarvo, etu- ja sukunimi, sarja sekä kilpailijan käyttämä emit-kortin numero. Osallistumismaksu: Osallistumismaksu mennessä on 30 /kilpailija maksettuna Kontiolahden Reserviläisten ry tilille FI Tämän jälkeen jälki-ilmoittautuneilta korotettu osallistumismaksu on 60 /kilpailija. Tiedustelut: Juhani Simonen tai Ari Eskelinen Häyhä 2014 Tarkka-ammunnan SM-kilpailu Kilpailupaikka: Rovajärvenampuma-alue, Kemijärvi Sarjat: Kaikki keskisytytteiset kiväärikaliiperit 5.45 mm -.338LM välillä. Kilpailussa ei saa ampua pistoolilla. Kilpailuun otetaan max. 20 tarkka-ampujaparia. Suomenmestaruustittelistä kilpailevatvain Suomen kansalaiset. Ilmoittautuminen: MPK ry:n sivujen kautta Lapin alta mennessä. Päätökset kilpailuun hyväksymisestä tehdään mennessä. Kilpailuun hyväksytyt parit saavatheinäkuun loppuun mennessä ylimääräisen kilpailuohjeen, jossa tarkennetaan kilpailun käytännön asioita. Osallistumismaksu: 80 EUR/kilpailija =160 EUR/pari. Maksu maksetaan MPK:n lähettämän kilpailuun hyväksymisviestin mukana tulevien ohjeiden mukaan. Lasku tullee pari viikkoa ennen kilpailua. Tiedustelut: sähköpostitse RUL:n ampumamestaruuskilpailut Kilpailupaikka: Hoikanportin ampumarata, Kajaani Sarjat: lauantaina 25 misopistooli ls, 25 mpienoispistooli ls, 150 mkenttäammunta ls, 150 mra7 3x6 ls, sunnuntaina 25 mpistooli pikaammunta 3x20 ls, 50 mkivääri 60 ls makuu, 50 mkivääri 3x20 ls, kaikissa H, H20, H50, H60, H70, H75, DjaD20 paitsi RA 7:ssa HjaH50 sekä joukkueissa H, H50 ja D. Ilmoittautuminen: Viimeistään sähköpostiosoitteella: ilmoittautumislomakkeella, joka on kerhon nettisivulla Osallistumismaksu: 25 euroa /suoritus. Maksetaan piireittäin mennessä Kajaanin Reserviupseerikerhon tilille: FI Yksittäisten kilpailijoiden jälki-ilmoittautuminen (40 /suoritus) on mahdollista, mikäli sarjoittain järjestetyissä erissä on tilaa. Tiedustelut: Juhani Hautala p yleisjärjestelyt, kilpailun johtaja Timo Karppinen p pistoolilajit Pekka Nokela p kiväärilajit MarttiMinkkinen p kilpailutoimisto KaukoMiinin p Kenttäammunta ja RA7 Markku Pulkkinen p huolto ja opastus Reserviläisliiton ampumamestaruuskilpailut Kilpailupaikka: Hälvälän ampumakeskus, Hollola Sarjat: lauantaina pienoispistooli ls, pistooli pika-ammunta 3x20 ls, pienoiskivääri 3x20 ls ja kenttäammunta ls sekä RA 7-ammunta 3x6 ls, sunnuntaina isopistooli ls ja pienoiskivääri 60 ls makuu, kaikissa H/D 16, 18 ja 20, H, D, H50/D50, H60, H70, H75. HjaD16,18ja20Joukkueet: H/D ja H50/D50 ja joukkueissa 3-4 ampujaa, piirillä voiolla useampia joukkueita. Ilmoittautuminen: mennessä piireittäin sähköisesti osoitteeseen arto. Ilmoittautumisissa on mainittava sukunimi, etunimi, sotilasarvo,syntymävuosi, sarja, laji ja piiri sekä ilmoittajan yhteystiedot. Osallistumismaksu: 25 euroa /laji/ kilpailija maksetaan mennessä Päijät- Hämeen Reservipiiri ry:n tilille: Osuuspankki FI , viestikenttään: res2014. Jälki-ilmoittautuminen (40 /laji /kilpailija) on mahdollista ratakapasiteetin puitteissa. Tiedustelut: MarkoPatrakka, puh Tahko-jotos Kilpailupaikka: Tahkovuoren maasto, Kuopion Nilsiä Sarjat: Kaikille avoin retkisarja ja vaativampi sotilassarja. Sotilassarjaan otetaan rajattu (30) määräpartioita ilmoittautumisjärjestyksessä. Partion koko 3-5 henkilöä. Ilmoittautuminen:Ilmoittautuminen tapahtuu MPK:n kurssijärjestelmän kautta mennessä. Kilpailijoiden kurssinumero on Jokaisen partion jäsenen tulee ilmoittautua erikseen. Osallistumismaksu: 95 /partio mennessä ja 190 /partio jälkiilmoittautuneille. Osallistumismaksuun sisältyyruokailu ja peseytymismahdollisuus jotoksen maalissa. Tiedustelut: Jotosjohtaja Erkki Saarijärvi, puh , kilpailutoimiston päällikköjukka Toivanen, puh , Reserviläisurheiluliiton valtakunnalliset kilpailutulokset Ampumahiihtomestaruuskilpailut Kuhmo D5km1.Satu Salokannel V-S36.44 H8km1.MikkoLehtola K-S H40 8km1.Juha Härkönen P-P H45 8km1.Joni Tenhunen V-S25.24 H50 8km1.Ahti Härkönen Kai18.45, 2. Timo Korhonen K-S 26.29, 3. Harri Henttonen Pä-Hä 28.19, 4. Lauri Holmi P-P 28.35, 5. Pekka Lampela P-P 30.21, 6. Raimo Sevon P-P H55 5km1.Tapio Kiiskinen P-K 22.18, 2. Esa Kuvaja Kai34.33 H60 5km1.Hannu Juntunen Kai22.37,2.Mauri Särssi E- H23.02, 3. Arto Härkönen Kai24.26, 4. Tapani Piirainen Kai24.45, 5. AlfVikström K-P 24.56, 6. MarttiHämäläinen Kai26.01 H65 5km1.1Seppo Härkönen P-P 23.46, 2. Henning Nynäs K-P 23.51, 3. Heino Malinen K-S 25.08, 4. Eero Sievänen K-S 25.16, 5. JoukoSällinen K-S 26.46, 6. KaukoHeikkinen Kai27.45, 7. Eero Vehkala P-P 28.02, 8. Heimo Kärnä Kai29.10, 9. Tapio Lipsonen Kai33.09 H70 5km1.Kalevi Vähäkylä V-S24.18, 2. JoukoToivola K-P 29:14, 3. TorPrestK-P 30:49, 4. MarttiJärvinen S-S H75 5km1.Jorma Korhonen S-S H80 5km1.Pekka Olkkonen K-S Parisprintti H80 1. Keski-Pohjanmaa (Pekka Lampela, Juha Härkönen), 2. Pohjois-Karjala (Tapio Kiiskinen, EskoKettunen) H Kainuu I24.53 (Ahti Härkönen, Esa Kuvaja), 2. Pohjois-Pohjanmaa (Lauri Holm, Raimo Sevon), 3. Kainuu II (Tapani Piirainen, MarttiHämäläinen), Ulkop. kilpailun Varsinais-Suomi/Päijät-Häme (Harri Henttonen, Satu Salokannel) H Varsinais-Suomi (Joni Tenhunen, Kalevi Vähäkylä), 2. Kainuu I25.32, (Hannu Juntunen, Arto Härkönen), 3. Keski-Pohjanmaa (AlfVikström, Hennig Nynäs), 4. Keski-Suomi I26.44 (Timo Korhonen, Heino Malinen), 5. Pohjois-Pohjanmaa (Eero Vehkasalo, Seppo Härkönen), 6. Kainuu II (Heimo Kärnä, Kauko Heikkinen), 7. Keski-Suomi II (JoukoSällinen, Eero Sievänen) Reserviläispilkki 5.4. Hyrynsalmi D1.Kirsti Pöllänen, Kesälahden Res1045, 2. Lahja Pöllänen, Kesälahden Res695, 3. Vappu Pöllänen, Kesälahden Res270 D55 1. Terttu Pekkola, Iitin Res175 H1.Seppo Kärkkäinen, Juvan Res1270, 2. Reijo Hokkanen, Kangasniemen Res180, 3. Vesa-Matti Virtanen, Iitin Res165 H55 1. Raimo Moilanen, Suomussalmen Res2340, 2. Seppo Kontio, Juvan Res 1875, 3. Juhani Tojkander,Iitin Res1350, 4. Seppo Varpenius, Iitin Res1110, 5. Pertti Reinikainen, Kangasniemen Res970, 6. JoukoNiinineva,Kangasniemen Res765, 7. Matti Tuukkanen, Kangasniemen Res735, 8. Pirkka Juntunen, Kangasniemen Res 690, 9. Ari Pennanen, Kesälahden Res470 H65 1. Raimo Nykänen, Kangasniemen Res1145, 2. VeikkoMustonen, Kangasniemen Res790, 3. Pekka Auvinen, Juvan Res725, 4. Aleksi Myllyaho, Vaasan Res470, 5. Tauno Pulkkinen, Kangasniemen Res470, 6. Aulis Pekkola, Iitin Res460, 7. Pertti Kuortti, Iitin Res410, 8. Taisto Pöllänen, Kesälahden Res270 Joukkuekilpailu D1.Kesälahden Res2010 H1.Juvan Res3870, 2. Iitin Res2870, 3. Kangasniemen ResI2850, 4. Kangasniemen ResII2025 Tulokset kokonaisuudessaan osoitteessa

35 Isänmaan puolesta Inttistore mukana Erämessuilla Riihimäellä! Joka toinen vuosi Riihimäellä järjestettävillä Erämessuilla esittäytyy eräala laajimmillaan. Metsästyksen, kalastuksen, retkeilyn ja luonnon harrastajat ja ammattilaiset kohtaavat alan kaupallisen tarjonnan sekä valtakunnallisten järjestöjen ja tutkimuslaitosten asiantuntijat. Inttistore on messuilla esillä osastolla B 62. Luvassa messutarjouksia ja kilpailuja koko messujen ajan!

36 Berghaus Hydration Reservoir - UUTUUS! Berghaus:n 2 litran juomasäilö juomaletkulla. Polyuretaanipussi, paino 140g. Tilavuus 2 litraa Berghaus juomaletku Insulated - UUTUUS! Berghaus Hydration reservoiriin erillinen päällystetty juomaletku Berghaus Vulcan - UUTUUS! Erikoisjoukoille suunniteltu rinkka on käytössä mm. Norjan ja Britannian armeijoissa. Sadan litran kapasiteetti riittää pidemmällekin vaellukselle ja lisäksi rinkassa on remmit joilla saadaan lastattua ulkopuolelle vielä lisää tavaraa. Sivutaskut on irroitettavissa ja vetoketjuilla liitettavissä toisiinsa päivä / tiedustelurepuksi. Materiaali Ardura 1000D. Paino 2,9 kg. Mitat: 72 x 34 x 28 cm Berghaus Liner 35 vesitiivis pussi - UUTUUS! 35 litran vetoinen pussi. Suljetaan ylhäältä rullaamalla ja pikalukolla. Saumat teipattu vedenpitäviksi. Materiaali Ardura 70D. Väri vihreä. Paino noin 130 grammaa Berghaus Centurio 30 reppu - UUTUUS! Berghausin 30 lirainen tukikehikolla ja lannevyöllä. Sivuilla neljä varustelenkkiä lisävarusteiden kiinnitystä varten. Repun sivuilta löytyy myös vetoketjut, joihin on mahdollista liittää lisätaskut. Paino 1,25 kg. Väri: vihreä. Mitat 54 x34x31cm. 105 Berghausin tuotteisiin voit tutustua tarkemmin verkkokaupassamme! Side Zip N.V.A S.W.A.T Nilkkakorkuiset jalkineet virkakäyttöön ja vapaa-aikaan sivuvetoketjulla. Ulkopohja ei jätä mustia viiruja herkkiinkään pintoihin. Pohjamateriaali on vaimennettua kumia. Sisäpohjassa phylontäyte joka tuo tukevuutta ilman ylimääräistä painoa. Koot: Tactical Side Zip TanS.W.A.T Sivuvetoketjulla varustetut mokkanahkaiset maiharit. Käsitelty pinta hylkii kulumista ja likaa. Hengittää hyvin ja siirtää aktiivisesti kuumaa ilmaa ulos jalkineesta. Erikoismuottiin valmistettu phylontäyte kengän pohjassa, joka on erittäin kevyt, tukeva ja miellyttävä. Koot All LeatherTact. Wproof S.W.A.T Vedenpitävät ja sivuvetoketjulliset varsikengät myös viileämpiin keleihin. Thinsulate-eristevanu tekee näistä tavallista maiharia lämpimämmän vaihtoehdon. Pintamateriaali 100% nahkaa. Ilmatyynyvaimennus kannassa. Ulkopohja ei jätä mustia jälkiä lattioihin. Välipohjassa nailonjäykiste. Koot: Tactical side zip S.W.A.T Sivuvetoketjulla varustetut notkeavartiset ja helppokäyttöiset maiharit. Pintamateriaaleina nahka ja 1200 denierin nailonkangas. Pohja ei jätä lattioihin mustia jälkiä. Takana akillesjännettä säästävä pehmennetty taitekohta. Isohampainen YKK-vetoketju sisäsyrjällä. Koot: WinX2 Tactical Waterproof S.W.A.T Vedenpitävät erittäin kevyet maiharit. Parin keskipaino on vain 1,1 kg! Välipohjan notkeus ja tekstiilimateriaali tekevät kengästä mukavan jalassa. Tikatut varvas- ja kantapääelementit, jotka takaavat kengälle pitkän iän. Teräsvahviste välipohjassa. Pohja ei kovetu tai muutu liukkaaksi pakkasellakaan. Koot: Jäsentarjous Leijona-vyöt Kääntövyö hopeisella tai kultaisella soljella. Tyylikäs ja erittäin suosittu lahjaesine. Vyön leveys 29mm. Pituus cm. 21 (25 ) Leijona T-paita Valkoinen T-paita on omiaan niin kesäpaitana kuin kauluspaidan alla. Rinnassa sininen leijona ja hihassa suomenlippu ja teksti FINLAND. 8 (10 ) Bullet-Meal Bullet Meal on täysin uudenlainen pienateria ja täyttä evästä, ei mitään kuivaa höttöä! 3,50 (4,50 ) Alennus liittojen jäsenille myymälästä tai verkkokaupasta kirjautumalla palveluun. 11. Vihreä M/91-Maastopuku - UUTUUS! Kokovihreä versio tutusta M/91-Maastopuvusta, MP-Kenttäasun kankaalla. 65% Polyester 35% Puuvilla, gr/m², kevyttä ripstop- materiaalia. Arvomerkkitarrat kauluksessa ja hihassa, sekä nimilapun paikka rinnassa. Loistava hinta-laatusuhde. Koot: XS-XXL. Takki 59, Housut 39. (Rajoitettu erä!) 12. Camelbak thermobak 3L reppu - UUTUUS! Alkuperäinen Mil Spec CamelBak, se mistä kaikki on saanut alkunsa. Sisältää uuden Mil Spec Antidote Long juomasäiliön ja eristetyn juomaletkun sulkuventtiilillä, QuickLink liittimillä ja suukappaleen suojuksella. Värit: Musta ja vihreä. 79 (Norm. 99 ) 13. Thermos kylmälaukku Army - UUTUUS! Thermoksen armeijahenkinen kylmälaukku 24 tölkille. Kaksi erillistä pehmustettua säilytyslokeroa, joista toisessa nopeasti avattava pikaluukku. Sivuissa pienet lisätaskut varusteille. Loistava kaveri metsäretkelle Bollé-Viper Bollé Viperit ovat säädettävät suojalasit. Linssit ovat anti-fog ja anti-scratch polykarbonaattia. Soveltuu hyvin ammuntaan. Värit: Kirkas, savunharmaa, keltainen Blackhawk Tactical Pant Blackhawk Tactical Pant on kevyt ja säänkestävä taktinen housu hyvällä liikkuvuudella. Vahvistukset polvissa ja paljon taskuja. (Sisältää myös piilotaskun). Regular fit. Värit: Musta ja vihreä 69, CAT-kiristysside Suosittu CATyhdenkäden kiristysside verenvuotojen hätätilanteisiin. Tarvittaessa pystytään laittamaan myös itselleen yhdellä kädellä. Nopeat tarrakiinnitykset ja -varmistukset. Käytössä mm. PV:llä. Värit: Musta ja oranssi Kenttäsänky Kestävä US-mallinen kenttäsänky,jossa mukana kantopussi. Koko 65 x190 x40cm, paino n. 6kg. inttistore.fi, Pohjoinen Hesperiankatu 15, HELSINKI, puh , ma-pe 10-18, la 12-16

37 tammisen lihalaatikko Grilliherkkujen LYHyIN TIE KOTIISI Parhaatlaatulihat suoraan netistä TammisenRotukarja-liha on erityisenmureaajamehevää. Siksisesopii mainiostimyösgrilliin.netistä tilattava Lihalaatikko tuolaatulihat suoraankotiovellesi. Reilusta määrästärotukarjalihaa valmistatmaistuvat grilliherkut isommallekinporukalle. LIHALAATIKKOUUTUUDET: Mukana nytmyös LUOMUPORSASTA! Tilaa oma Lihalaatikkosiosoitteesta Tykkää meistä Facebookissa

38 Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) hakee TOIMINNAN- JOHTAJAA Toiminnanjohtaja johtaa ja kehittää yhdistystä, huolehtii talouden ja varojen hoidosta, valmistelee ja esittelee MPK:n hallituksessa käsiteltävät asiat ja panee täytäntöön hallituksen päätökset. Lisäksi hän suorittaa ne muut toimeenpanovaltaan kuuluvat tehtävät, jotka eivät kuulu hallitukselle. 100 %merinovilla Luonnolliseen viluntorjuntaan Pehmeä luomuvilla lämmittää hyvin eikä hiosta Toiminnanjohtajalta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Hänellä tulee olla hyvä puolustushallinnon tuntemus ja perehtyneisyys yhteiskunnan turvallisuusrakenteisiin. Hänellä tulee olla kokemusta koulutuksen ja talouden suunnittelusta, toteutuksesta ja johtamisesta. Lisäksi hänellä tulee olla hyvät tietotekniikkavalmiudet. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tuntemus katsotaan eduksi. Viiden vuoden määräaikainen työsuhde alkaa Toiminnanjohtajan toimipaikka onhelsingissä. Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään mennessä osoitteella Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Töölöntorinkatu 2B,00260 Helsinki. Kuoreen merkintä Toiminnanjohtaja. Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja antavat MPK:n hallituksen puheenjohtaja JuHa KorKeaoJa jatoiminnanjohtaja PeKKa Tuunanen Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on valtakunnallinen koulutusorganisaatio, joka kouluttaa kansalaisia selviytymään paremmin arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa. Julkisoikeudellisessa yhdistyksessä työskentelee noin 60 henkilöä sekä yli 2000 vapaaehtoista kouluttajaa ja toimijaa. Tilaa ilmainen tuoteluettelo:

39 JÄMI FLYIN&AIRSHOW WARBIRDS Koko perheen tapahtuma! JÄMI FLY IN &Airshow WARBIRDS Suomen tunnuksissa oleva Hawker Hurricane, Supermarine Spitfire, kolmitasofokkeri ja yli kymmenen muuta warbirdia nähdään Suomessa ensi kesänä, Jämi Fly In&Airshow lentonäytöksessä Pohjois Satakunnassa Jämijärvellä sijaitsevalla Jämin lentokentällä. Nyt jos koskaan Jämin näytös on isompien ja pienempien poikienmieleen,sillä tänä vuonnajatketaan siitä mihin lapsuudenleikeissä pihoilla ja välitunneilla jäätiin, kun äiti, rehtori tai naapurin täti takavarikoi papatit kesken kuumimman taiston. Ensi kesän leikissä koottavat ovat vaihtuneet lentokoneiksi ja panssareiksi,papatit dynamiitiksi,mutta pojatovatpoikia edelleen.luvassa onhuikea spektaakkeli jollaisesta lapsuuden hiekkalaatikolla saatettiin vain unelmoida: rouheat tähtimoottorit, huikeat hävittäjät, maa ja lentokaluston yhteistoiminta tehosteräjähtein höystettynä tarjoavat pääsylipulle vastinetta. LENTONAYTOS.FI Jämintie 659, Jämijärvi can-am.fi RASKAANSARJAN AMMATTILAISET OUTLANDER T3- TRAKTORIMÖNKIJÄT Power Freedom Confidence Comfort Versatility Modularity OUTLANDER 6X6 SUUNNITELTU ROVANIEMELLÄ Can-Am Outlander T3 -traktorimönkijät ovat alkuperäisiä, tehdasvalmisteisia BRP-tuotteita, joissa on kaikki vakio-outlanderin ominaisuudet sekä erityinen traktorivarustelu. Outlander T3 tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän ominaisuuksia sekä tielle että maastoon. Kysy lisätietojalähimmältä jälleenmyyjältäsi! Lähimmän jälleenmyyjäsi löydät osoitteesta can-am.fi OUTLANDER 400 T3 Kompakti ja ketterä perusmönkijä ROTAX 400 EFI -moottorilla. EFIpolttoaineen suihkutuksen ansiosta kylmäkäynnistys onhelppoa ja polttoaineen kulutus pieni. Automaattisesti lukkiutuva Visco-Loknelivetojärjestelmä. alk Outlander MAX 500 DPS T3 -tarjous voimassa Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. 2014BombardierRecreationalProductsInc.(BRP). jabrp-logoovatbrp:n tai sen tytäryhtiöidentavaramerkkejä. OUTLANDER MAX 500 DPS T3 Suomen myydyin kaksipaikkainen traktorimönkijä. Väkivahva ROTAX 500 cm 3 V2-moottori. Vakiona kolmiasentoinen ohjaustehostin, LINQ -lisävarusteiden pikakiinnitysjärjestelmä ja Warn-sähkövinssi kauko-ohjauksella. alk NYT VAIN 9490,- SKI-DOO LYNX SEA-DOO EVINRUDE ROTAX CAN-AM OUTLANDER MAX 650 XT T3 Täydellinen kumppani retkille jaulko- töihin. Tehokas ROTAX 650 cm 3 V2 -moottori. Outlander MAX500 DPS-varustetason lisäksi XT-pakettiin kuuluu mm. jämerät etu- ja takapuskurit, 12-tuumaiset valualumiinivanteet sekä käsisuojat. alk OUTLANDER 6X XT T3 UUSI Outlander 6X XT on väsymätön työjuhta, joka asettaa kuusipyöräisille mönkijöille aivan uuden mittapuun. Sen ROTAX 1000 V2 -moottorin voima yhdessä kuusipyörävedon kanssa auttaa kuljettamaan kuorman perille vaikeassakin maastossa. Saatavilla kuusi varustepakettia. alk brp.com Hintoihin lisätään toimituskulut, sis. ALV.

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Suomen Reserviupseeriliitto

Suomen Reserviupseeriliitto Suomen Reserviupseeriliitto Ensimmäinen reserviupseerikerho perustettiin 3.12.1925 Helsinkiin. Liitto perustettiin 17.5.1931. Jäsenyhdistyksiä 315 Reserviupseeripiirejä 20 Henkilöjäseniä noin 27 000 Jäsenistä

Lisätiedot

Reserviläisliitto 60 vuotta. Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus

Reserviläisliitto 60 vuotta. Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus Reserviläisliitto 60 vuotta Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus Reserviläisliitto 60 vuotta 2015 11.-12.4. Liiton vuosikokous, seppeleenlasku, tervehdysten vastaanotto Helsingissä

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. Kuva: Kari Virtanen RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Reserviläisliitto 60 vuotta. Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus

Reserviläisliitto 60 vuotta. Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus Reserviläisliitto 60 vuotta Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus Reserviläisliitto 60 vuotta 2015 11.-12.4. Liiton vuosikokous, seppeleenlasku, tervehdysten vastaanotto Helsingissä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN NOR- MILUONNOSTA 2015

RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN NOR- MILUONNOSTA 2015 Helsinki, 14.1.2015 Pääesikunnan henkilöstöosasto Viite: Lausuntopyyntö 27.11.2014, asia nro 3585/50.07/2014 RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminta Lapissa Alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssi Rovaniemi 24.11.2016 Lapin KOTU -yksikön päällikkö Antti Tölli Mikä on MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015

IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015 IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015 VER29.3 Hallitus 2015 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-0859670 Jouni Laurikainen, liik. ups. 040-8451070

Lisätiedot

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY.

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014. YLEISTÄ Vuosi 2014 on yhdistyksen 58. toimintavuosi. Jatketaan omalla valitulla

Lisätiedot

Reservipiirit Lapissa

Reservipiirit Lapissa 1 Reservipiirit Lapissa Toimintaa yhdessä yhteisen päämäärän Itsenäisen isänmaan hyväksi Kapteeni res. Tero Hyttinen 1 2 Reserviupseeritoiminnan historiaa Järjestäytynyt reserviupseeritoiminta alkoi Suomessa

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa Kilpailumaksut Toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen, Reserviläisurheiluliitto ry RESUL:n kilpailutoiminta Kilpailutoiminnan organisointi Puolustusvoimien tuki Yhteistyö MPK:n kanssa Yhteistyö reservipiirien

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO

Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 11 naisten maanpuolustustyötä tekevää ja tukevaa järjestöä

Lisätiedot

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013 Pääesikunta Logistiikkaosasto SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5. Inskomkapt Ilmo Suurnäkki Koulutus on kuljetusalan megatrendi Pääkirjoitus 1/2008 Puolustusvoimien vahva panos ja aktiivinen asenne kuljettajakoulutukseen

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo 12.30

Julkaisuvapaa klo 12.30 Julkaisuvapaa 24.3.2013 klo 12.30 Reserviläisliiton puheenjohtajan Mikko Savolan tervehdys Kymenlaakson Reserviläis- ja Reserviupseeripiirin yhteisessä maanpuolustusjuhlassa 24.3.2013, Valkeala Kunnioitetut

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Naiset turvallisuuden eturivissä

Naiset turvallisuuden eturivissä Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 10 naisten maanpuolustustyötä

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan 10.11.2014 LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1. TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on tukea maanpuolustusta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit. www.ksrespiirit.fi 1 (5) 1.11.2011 KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI TIEDOTTAA Arvoisat reserviupseerit Syksy on käynnistynyt erikoisissa merkeissä. Koskaan ei valtakunnassamme ole käyty näin lyhyessä ajassa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2018 KORPILAHDEN RESERVILÄISET RY

TOIMINTASUUNNITELMA 2018 KORPILAHDEN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2018 KORPILAHDEN RESERVILÄISET RY Sisältö A. Toiminnan arvot ja toiminta-ajatus B. Toiminnan painopistealueet vuonna 2018 C. Toiminta vuonna 2018 1. Päätapahtumat ja toiminta vuonna

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017 Seinäjoki TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1 Yleistä Kerhon tehtävänä on maanpuolustustahdon ja taitojen ylläpitäminen ja niiden kohottaminen, turvallisuuspoliittisen tiedon jakaminen, fyysisen kunnon

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN MAANPUOLUSTUKSEN TUKI RY www.pkreservi.fi 1 1. YLEISTÄ TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin tervehdys Uudenmaan 35. Maanpuolustuspäivän pääjuhlassa , Järvenpään maanpuolustustalo

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin tervehdys Uudenmaan 35. Maanpuolustuspäivän pääjuhlassa , Järvenpään maanpuolustustalo Julkaisuvapaa 7.10.2017 kello 15.00 Julkaisuvapaa 7.10.2017 klo 15.00 Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin tervehdys Uudenmaan 35. Maanpuolustuspäivän pääjuhlassa 7.10.2017, Järvenpään maanpuolustustalo

Lisätiedot

Sotilassosiologinen Seura

Sotilassosiologinen Seura Sotilassosiologinen Seura Paikallispuolustus ja yhteiskunta 23.4.2015 Helsinki 1 2 Reserviläinen Reserviläinen on PV:n tuote PV vastuussa omasta tuotteesta Korkea MP-tahto -> johtuu monesta asiasta, mutta

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Sähköinen jäsenkysely toteutettiin 20.10. 5.11.2016 välisenä aikana ja

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y.

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1. YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMINNANTARKASTAJAT VUONNA 2014 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Perinnetoimikunta Perinnetoimikunta

Lisätiedot

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari Tausta Muutetaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia, ampumaaselakia, työturvallisuuslakia ja rikoslakia.

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Reserviläisliitto Yhdistyskysely sääntömuutoksesta

Reserviläisliitto Yhdistyskysely sääntömuutoksesta Reserviläisliitto Yhdistyskysely sääntömuutoksesta 3.6.2016 Taustatietoja Piiri, johon yhdistys kuuluu Etelä-Häme Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi

Lisätiedot

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Pyhätunturi PSMPP:n apulaispiiripäällikkö Antti Tölli

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Pyhätunturi PSMPP:n apulaispiiripäällikkö Antti Tölli Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Pyhätunturi 31.1.2019 PSMPP:n apulaispiiripäällikkö Antti Tölli mpk.fi Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys perustettu vuonna 1993 valtakunnallinen

Lisätiedot

Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus

Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen

Lisätiedot

NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden yhteistyöhanke 2018

NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden yhteistyöhanke 2018 NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden yhteistyöhanke 2018 NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden yhteistyöhanke Opettaja - sinä jos kuka, voit auttaa nuoria päivittämään käsityksensä kokonaisturvallisuudesta

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) Reserviläisliitto (RES) Maanpuolustuskiltojen liitto (MPKL)

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

RESERVILÄISLIITTO PÄIVÄKIRJA työkalu yhdistyksen käyttöön

RESERVILÄISLIITTO PÄIVÄKIRJA työkalu yhdistyksen käyttöön RESERVILÄISLIITTO PÄIVÄKIRJA 2008 - työkalu yhdistyksen käyttöön RESERVILÄISLIITTO RESERVILÄISLIITTO RY 1 PÄIVÄKIRJAN TÄYTTÖOHJE Yleistä Toiminnan raportoinnissa käytetty kaavake uusiutui vuoden 2005 alusta

Lisätiedot

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA Eversti Risto Kolstela Apulaiskomentaja Paikallispuolustuksen organisointi Vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa Henkilöstön rekrytointi Osasto 29.4.2015

Lisätiedot

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (13) Henkilöstöosasto HELSINKI HL

Pääesikunta Määräys 1 (13) Henkilöstöosasto HELSINKI HL Pääesikunta Määräys 1 (13) 27.2.2015 PVHSMK - HENKILÖSTÖALA 034 - RESERVIIN TAI VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN Normilyhenne PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - PEHENKOS Peruste Pääesikunnan työjärjestys;

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kauden avaustilaisuus 06.05.2014

Kauden avaustilaisuus 06.05.2014 Kauden avaustilaisuus 06.05.2014 PÄIVÄN OHJELMA 12:05 OP-Pohjola - Isännän tervehdys (O. Latola) 12:10 Tilaisuuden avaus ja Superpesiksen kuulumiset (J. Pyysalo) 12:20 Superpesis Nelonen Median kanavilla

Lisätiedot

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9

Lisätiedot

JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010

JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240 /Maire Korkeamäki JHL ry. 240 2 (7) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 1. JOHDANTO Tämä toimintasuunnitelma on laadittu

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

SARJA D =5km ma+py+ma+py Sakot Sijoitus Nro Sotilasarvo Nimi Piiri Seura Hiihtoaika M P M P YHT. YHT.S Loppuaika Ero

SARJA D =5km ma+py+ma+py Sakot Sijoitus Nro Sotilasarvo Nimi Piiri Seura Hiihtoaika M P M P YHT. YHT.S Loppuaika Ero SARJA D 1+1+1+1+1=5km ma+py+ma+py 1. 2 Katja Koivulahti Etelä-Häme Hattula-Tyrvännön Reserviläiset 26:57 0 2 2 1 5 05:00 31:57 00:00 2. 1 Anu Koistinen Etelä-Häme Riihimäen Reserviläiset 19:51 5 2 3 4

Lisätiedot

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: %

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: % Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot Postitse jäse1 Sähköpostin1 Savon Vasa1 Yhdistyksen i1 Kuulumalla W1 Postitse jäsenkirjeellä 11.8 % Sähköpostin kautta jäsenkirjeellä tai tiedotteella 1 % Savon

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Reserviläisliitto ry. Piiri-info / Satakunta 12.2.2014

Reserviläisliitto ry. Piiri-info / Satakunta 12.2.2014 Reserviläisliitto ry Piiri-info / Satakunta 12.2.2014 Piiri- info mikä se on? Ajankohtaiset asiat (lii=o, maanpuolustus, lainsäädäntö) Kaksisuuntainen keskustelu Paikalla liiton puheenjohtajiston ja toimiston

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO 8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 28.10.2014 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 28.10.2014 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1(6) Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 28.10.2014 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 58. toimintavuosi on Reserviläisliitto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 5 3.4 Urheilutoiminta... 5

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

Sivistystoimen johdon varautumisja valmiuspäivä Puolen Suomen vapaaehtoiskouluttaja.

Sivistystoimen johdon varautumisja valmiuspäivä Puolen Suomen vapaaehtoiskouluttaja. Sivistystoimen johdon varautumisja valmiuspäivä 9.11.2017 Puolen Suomen vapaaehtoiskouluttaja 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) tehtävät Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Apulaisosastopäällikkö Eversti Timo Mustaniemi 10.04.2013 Esimerkkejä uutisoinnista Puolustusvoimat irtisanoo 1200 (kevät 2012) Puolustusvoimat irtisanoo

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT

PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto Jyväskylä 18.6. Arvoisa Vastaanottaja KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT 2020-2025 1 Yleistä 2 Maanpuolustusjuhlat Tämän

Lisätiedot