taito-hanke Syyttäjälaitospäivä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "taito-hanke Syyttäjälaitospäivä"

Transkriptio

1 taito-hanke Syyttäjälaitospäivä Tom IFStröm Mika AALto

2 sisältö Tässä numerossa Pääkirjoitus: Kuuluuko? Kuuntelen 3 Lapsesta tuli TAITO 4 Korutonta kertomaa talousnäkymistä 7 Mika Aalto: Vain osaava ja jaksava henkilöstö saa aikaan hyviä tuloksia 9 Välihuutoja etiikasta, faktaa valituskuorosta 11 Tom Ifström: Aina tulee uusia juttuja 16 2/ Kanta-asiakkaasta kansalliseksi asiantuntijaksi 18 Ajankohtaista 21 Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle Henkilöstö 23 Tiedotus Päätoimittaja Pilvi Isotalus Toimitussihteeri Maria Turkia Puhelin Faksi PL 333, HELSINKI (Albertinkatu 25 A) Valtakunnansyyttäjänviraston kiirastorstaina pidetyn munanmaalauskilpailun kauneimman munan palkinnon voitti tämä hurmaava tarkastaja Tiina Rantasen muna. KUVA: MARIA TURKIA vksv.fi Kannen kuva: Markku Ojala

3 Päätoimittajalta Kuuluuko? kuuntelen Pilvi Isotalus Maailma on nykyisin niin täynnä hälyä, että ihmisen kuuntelemisen taidot ovat uhattuina (HS, ), sanovat asiantuntijat. Tätä aihetta sivusi myös Syyttäjälaitospäivässä työhyvinvoinnista puhunut professori Marja-Liisa Manka. Kun hetken miettii omaan elämäänsä, tämä on totta niin töissä kuin kotonakin. Ei ole varmaan yhtään kokousta, jossa jokaiseen hetkeen ja puheenvuoroon pystyisi keskittymään täydellisesti. Mindfullness-taitoja opiskellut mieheni sanoo noin 16 yhteisen vuoden aikana kuunnelleensa minua oikeasti kerran. Tämä on tietysti kärjistys, mutta ehkä siinä piilee totuuden siemen. Milloin itse kuuntelit toista ihmistä aidosti ja keskittyen ilman, että mietit jo omaa puheenvuoroasi tai ajattelit päivän kauppalistaa? Kuuntelemisen epäonnistumiseen on muitakin syitä kuin häly. Emme esimerkiksi keskity tai emme yksinkertaisesti pidä kaikkia puhujia kuuntelemisen arvoisina. Kuuntelemista ei myöskään arvosteta nykyisin tarpeeksi. Mielenkiintoisena ja pätevänä pidetään sitä, joka osaa nopeasti ja painokkaasti kertoa oman mielipiteensä. Mutta onko se enää aitoa keskustelua, jos puhutaan toisten päälle ja pompotellaan vain omia painavia sanoja? Eikö aidossa keskustelussa kuunnella ja pohdita toisen sanomaa ennen oman asian esiin tuomista? Meillä on myös erilaisia tapoja keskustella ja kuunnella. Annettaisiinko jatkossa enemmän arvoa myös harkitsevalle tavalle osallistua? Kuten Matti Nissinen tässä lehdessä (s. 4) kirjoittaa, viestintä on vaikeaa. Usein sen epäonnistumisesta syytetään viestin lähettäjää, mutta myös vastaanottajassa kuuntelijassa voi olla vikaa. Tai eihän vika hänen ole, jos pää ja arki ovat täynnä liikennettä, puhelimia, somea, uutisia, hankkeita ja työryhmiä. Puolet vuorovaikutuksesta on kuitenkin kuuntelemista. Kuunteleminen on eri asia kuin kuuleminen. Kuunnellessamme otamme vastaan ja tulkitsemme myös sanatonta viestintää, eleitä ja ilmeitä. Kuunteleminen tarkoittaa kuulemansa ymmärtämistä ja siihen reagoimista. Kuuntelemista voi myös harjoitella ja siinä voi kehittyä. Kuunteleminen vaatii vähintäänkin keskittymistä, aktiivisuutta ja motivaatiota. Onhan mielenkiintoista ja itselle tärkeää asiaa paljon helpompi kuunnella kuin tylsää ja turhaksi koettua. Hyvä kuuntelija osaa erottaa pääasiat sivuseikoista, kuuntelee kaikkia tasapuolisesti, pyrkii ymmärtämään puhujan viestin ja osoittaa kuuntelevansa toista. Tutkimuksissa on havaittu selvästi, että kokemus kuulluksi tulemisesta lisää hyvinvointia. Eikö olekin ihanaa, kun joku aidosti kiinnostuneena kuuntelee juuri sinua? Saman tunteen voisi melko vaivatta itse antaa työkaverilleen, esimiehelleen tai alaiselleen. Saattaisipa se auttaa myös asioiden jakamisessa ja ymmärtämisessä. Syyttäjän työssä kuunteleminen on tärkeää. Nimenomaan juristien puheviestintää tutkittaessa on havaittu, että onnistunut kuunteleminen edistää myös kuuntelijan työhyvinvointia. Kun juristi keskittyy kuuntelemiseen ja tuntee onnistuneensa siinä, myös tunne työssä onnistumisesta kasvaa. Ja tämä taas lisää työhyvinvointia. PS. Tätä kirjoitusta varten on kuunneltu puheviestinnän professori Pekka Isotalusta sekä työhyvinvoinnin ja johtamisen professori Marja-Liisa Mankaa. m 3

4 Lapsesta tuli TAITO m Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen 4 Tunnetta mukana V altakunnansyyttäjälläkin on tunteet. Työasioissa niiden näyttäminen ei kuitenkaan ole aina viisasta eikä aina siviilissäkään. Kiivaalle provosoitumiselle olisi osaamisen ja erikoistumisen kehittämistyössä jo tähän mennessä ollut erinomaisia mahdollisuuksia. Mainitsen niistä jäljempänä muutaman esimerkin, mutta pääasia kiitokset ensin. Osaamisia ja erikoistumisia käsitelleestä muistiosta pyydettiin ja saatiin mittava lausuntopalaute. Asiaa on nyt pohdittu virastoissa, niiden yt-elimissä, Syyttäjäyhdistyksessä ja eräillä muillakin tahoilla. Haluan tässä jutussa paitsi kertoa asian jatkovalmistelusta myös samalla lämpimästi kiittää koko syyttäjäkuntaa lausuntopalautteesta. Siinä oli lukuisia sellaisia ajatuksia, jotka ovat saman tien vaikuttaneet jatkovalmistelun sisältöön ja suuntaan. Kerron niistäkin jäljempänä muutamia esimerkkejä. Lapsi on valmistelun edetessä ehditty jo nimetäkin. Sen kaikki eri osat kattavana hankenimenä on TAITO. Lausuntopalaute toi esiin myös viestinnän vaikeudet. Oikeasti vasta karkean suunnittelun vaiheessa olevasta asiasta on mahdotonta antaa valmiita vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Sitä varten juuri tarvitaan jatkovalmistelua. Tärkeää on nostaa esille kysymyksiä, joissa jatkovalmistelua tarvitaan. Nyt niitäkin kertyi lausuntopalautteessa lisää suuri joukko. Erityinen kiitos myös niistä. Erilaisilta väärinymmärryksiltä ei vältytty tälläkään kertaa. Omasta näkökulmastani niistä pysäh- dyttävimpiä ja samalla provosoivimpia olivat seuraavat: Muistiosta heijastuu kummallinen näkemys syyttäjien nykyisen osaamisen laaja-alaisesta puutteellisuudesta tai epäpätevyydestä, muistio heijastaa erikoista epäluottamusta myös nykyistä erikoistumisjärjestelmää kohtaan ja hanke on peitelty säästöohjelma vailla mitään syyttäjille tarjottavaa porkkanaa. Muistion kirjoittajana saanen tässä ennen jatkovalmistelun selostamista julkisesti kommentoida edellä referoitua kritiikkiä. En tunne ketään, joka olisi itseäni ylpeämpi nykyisen syyttäjäkunnan osaamisesta Syyttäjälaitoksenkin toiminnalle elintärkeä luottamus rakentuu vahvasti kahdelle kivijalalle. Toinen on se, että syyttäjälaitos on ehdottoman puolueeton: emme suosi emmekä syrji ketään. Toinen on osaaminen: kykenemme hoitamaan jutun kuin jutun ilman, että syyttäjän osaamista perustellusti asetetaan kyseenalaiseksi. Meidän jokaisen täytyy jatkuvasti päivittää osaamisiamme, koska maailma ympärillämme lait, rikosilmiöt, koko yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa. Työnantajan velvollisuus on analysoida toimintaympäristöään ja siitä johdettavissa olevan osaamisen kehittämistarpeita sekä luoda parhaansa mukaan edellytyksiä työntekijöidensä ammattitaidon kehittymiselle. Sitä kautta rakennetaan edellytyksiä myös tuon luottamuksen säilymiselle ja vahvistumiselle. Minun on mahdotonta nähdä sitä negatiivisena asiana, kenenkään epäilemisenä saati tuomitsemisena.

5 KUVA: MARKKU OJALA En tunne ketään, joka olisi itseäni ylpeämpi nykyisen syyttäjäkunnan osaamisesta. Mutta en toisaalta ole jäämässä keinutuoliin paukuttelemaan henkseleitäni jos minulla sellaiset olisi nykysysteemin kaikkivoipaisuutta ja erinomaisuutta julistamaan. Se voi kavalasti muuttua menneen maineen muistelemiseksi. Peittoa lyhennettävä toisesta päästä? Säästöohjelman leima tälle hankkeelle lienee lyöty sillä perusteella, että toisaalla (Akkusastoori 3/2013, s. 6-7) olen kertonut talouden reunaehdoista ja syyttäjien palkkarakenteesta, ja jossakin toisaalla olen jättänyt lupaamatta, että hankkeen myötä palkat nousisivat, tai kertomatta, kuinka monta erikoissyyttäjää meillä tulevaisuudessa on. Kirjoitamme yhdessä Christer Lundströmin kanssa tässä lehdessä myös lähivuosien talousnäkymistä vähän laajemmin (ks. s. 7). Siitä jutusta saanee vähän yleistä ymmärrystä sille, mitä on mahdollista luvata ja mitä ei. Mitä erikoissyyttäjien lukumääriin tulee, sen selvittäminen on jo työn alla. Olen samana päivänä, kun tätä kirjoitan (6.5.), antanut nk. resurssityöryhmälle osana TAITO-hanketta toimeksiannon laskea ja arvioida siihen vaikuttavia Se voi kavalasti muuttua menneen maineen muistelemiseksi. seikkoja. Hankesuunnitelma toimeksiantoineen löytyy intrasta. Samalla työryhmä selvittää, olisiko nyt käsillä sellaisia toiminnallisia, erittäin painavia syitä, joiden johdosta erikoissyyttäjien lukumäärää pitäisi jopa lisätä nykyisestä. Toisaalta, kun syyttäjälaitoksen määrärahakehitys on laskeva, peittoa olisi silloin lyhennettävä toisesta päästä eli tarvittaessa vähennettävä syyttäjien kokonaismäärää. Samalla tulee tehtäväksi arvio siitä, mikä olisi toiminnallisesti tarkoituksenmukaisin tapa kohdentaa syyttäjälaitoksen erikoissyyttäjätasoinen osaaminen kuinka monta ja minkä erikoistumisalueen tehtävämääräystä tulee mihinkin virastoon. Uskon siihen, että lopputulos on tarvittaessa täydennyskoulutuksen ja muiden siirtymäjärjestelyjen keinoin saatavissa sellaiseksi, ettei hysterian lietsomiseen ole järjellistä aihetta. Mutta ei mennä asioiden edelle, vaan annetaan ensin tämän työryhmän, jossa syyttäjäyhdistykselläkin on edustajansa, tehdä oma työnsä. Hankesuunnitelma työn perustana Kaiken kaikkiaan osaamisen ja erikoistumisen käsittely on tähän asti ollut luonteeltaan ideoivaa ja erilaisia näkökohtia ja mielipiteitä esille nostavaa. Ziljoona kysymystä odottaa ratkaisuaan. Asiassa eteneminen edellyttää tarvittavan päätöksenteon perusteeksi soveltuvaa varsinaista valmistelua toteuttamiskelpoisine suunnitelmineen. Sitä varten hankkeen sisältönä on syyttäjien osaamisen kehittämistä ja erikoistumisjärjestelyjä koskeva jatkosuunnittelu ja täytäntöönpanon valmistelu yhtenä kokonaisuutena. Tämän tulee tapahtua siten, että nykyinen avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmä voidaan korvata 5

6 6 uudistetulla järjestelmällä valtion virka- ja työehtosopimuksen päättyessä lukien. Valmistelu on tarkoituksenmukaista tehdä neljässä osassa: laskenta, osaamiset, hallinnointi ja ohjaus. Laskennan sisällöstä kirjoitin jo edellä. Osaamisiin asetettava työryhmä määrittelee sisältöä tällä sivulla olevan kaaviokuvan mukaisille osaamisille. Kaaviota on lausuntopalautteen perusteella yksinkertaistettu. Käytännössä kyse on vahvasti sen yläpään rakenneosista, koska yleis- ja täydennysopinnoissa ajantasaistamisen ja uudistamisen tarpeita on käsittääkseni huomattavasti vähemmän. Tälle työryhmälle tulevat toisaalta pohdittaviksi koko kaavion toiminnan kannalta olennaiset osaamiskartoituksen ja oppimispolkujen suunnittelemisen kysymykset. Ajatukset tasokokeista saivat lausuntopalautteessa syyttäjäkunnan pelon- Ajatukset tasokokeista saivat lausuntopalautteissa yksimielisen tuomion. Helsinki) virastorakenteessa hyvä malli ei välttämättä toimi monipaikkaisessa virastossa (esim. Itä- Suomi). Toinen osa työryhmän työssä on mahdollisimman kattavien hallinnollisten pelisääntöjen luominen mitä erilaisimpiin muutos- ja erityistilanteisiin. On hyödyllistä ja raivonsekaisen, yksimielisen tuomion. Niiden sisältö ja idea tulivat ehkä osittain väärin ymmärretyiksi, mutta joka tapauksessa osaamisten työryhmän toimeksiantoon tulee sisältymään vain oppimisen (välttämättömän) kontrollin menetelmitä, etukäteen tietää pelisäännöt vaikkapa sii- miten tehtävämääräyksen osalta toimitaan, kun erikoissyyttäjä hakeutuu toiseen syyttäjänvirastoon, jää osa-aikaeläkkeelle tai lähtee määräajaksi esimerkiksi Eurojustiin. en ja käytäntöjen pohdinta. Tarvitsemme siitä kertyvää tietoa myös opetuksen laadun arviointiin ja kehittämiseen. Hallinnoinnin hankeryhmän toimeksianto tulee olemaan tietyllä tavalla kaksijakoinen. Ensimmäinen iso asia on sen selvittäminen, millä tavoin järjestetty juuttujako syyttäjänvirastoissa parhaiten tukisi osaamisten kehittymistä ja toisaalta voisi samalla tehokkaimmin hyödyntää olemassa olevia osaamisia. Tämän pohdinnan vaikeuskerrointa lisää se, että yhden toimipaikan (esim.

7 Ohjauksen hankeryhmän idea perustuu siihen, että tämäkään systeemi ei pyöri itsekseen, vaan tarvitsee erilaista tavoitteellista ohjausta ja osaamisen johtamista. Itse näen yhdeksi nykysysteemin ilmeisimmistä kehittämiskohteista sen, miten teemme yksilöllisestä osaamisesta yhteistä eli miten syyttäjälaitoksen sisällä muutenkin kuin perinteisen kurssituksen keinoin hyödynnämme jo olemassa olevaa osaamispääomaamme. Tiimien idea perustuu juuri tähän. Muistelen vieläkin joitakin hyviä ympäristörikosten avainsyyttäjäryhmän tapaamisia, joissa näin tapahtui. Joku meistä oli oppinut jotakin tärkeää jollakin seminaarimatkalla tai jostakin omasta casesta, ja se tieto sitten jaettiin. Osaamisen jakamiseen kuuluu myös se, että erikoissyyttäjillä tulee olla kouluttajatehtäviä tarpeen mukaan. Ohjaukseen liittyy sekin, että joku kantaa vastuun koko systeemin ja joku toinen jonkin sen osan toimivuuden seurannasta ja kehittämisestä. Kumpikin tarvitsee tehtävästään suoriutumista varten arviointi- ja palautetietoa. Entäs palkka? Tämä hanke ei ole palkkauksen uudistamishanke. Palkkausjärjestelmän uudistaminen kuuluu syyttäjien arviointi/ves-ryhmän toimivaltaan, ja palkoista määrätään virkaehtosopimuksella. Toisaalta tällä hankkeella on kohtalonyhteys palkkaukseen sillä tavoin, että osaamisen lisääminen mahdollistaa aiempaa vaativampien asioiden menestyksellisen hoitamisen, ja hyvän suoriutumisen on oikein antaa vaikuttaa myös palkan määrään. Uudella, tarkentavalla virkaehtosopimuksella sitten aikanaan konkretisoidaan se, mitä edellä todettu tarkoittaa. Se tosiasia, että kehykset ovat kiristymässä, ei voi olla esteenä uu- Meillä on den suunnittelulle. Asia on oikeastaan päinvastoin: juuri nyt on hyvä aika se kohtalokas yhdestoista hetki pohtia, mitä voisimme tehdä fiksummin ja miten, jotta syyttäjälaitoksen suorituskyky säilyisi mahdollisimman hyvänä. Silloin on ihan hyvä katsoa välillä myös peiliin ja kysyä siellä näkyvältä henkilöltä, mitä osaamisillesi laajasti ottaen kuuluu. Esimerkiksi tietotekniikan tehokas käyttäminen on merkittävä työn hallinnan väline, eikä sen kohentamista kannata lykätä AIPA- eikä millään muullakaan sitku-verukkeella. Kaiken kaikkiaan nyt on pidettävä pallo hallussa, vaikka välillä keskenämme kinattaisiinkin siitä, kenen vuoro on kuljettaa tai potkaista. Meillä on itsellämme paras ymmärrys siitä, mitä pitäisi tehdä. Siitä päättämistä ei pidä pelätä, saati jättää muille. m itsellämme paras ymmärrys siitä, mitä pitäisi tehdä. Korutonta kertomaa talousnäkymistä m Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen ja valtionsyyttäjä Christer Lundström Valtioneuvoston selontekoa valtiontalouden kehyksiksi vuosille (kehyspäätös) käsitellään parhaillaan eduskunnassa ja keskushallinnossa sekä myös täällä VKSV:ssa. Budjettisalaisuus estää paljastamasta vielä tarkkoja lukuja ja muita yksityiskohtia, mutta on syytä jo nyt kertoa asiasta yleisesti. Usein vain huonot uutiset ovat uutisia niin valitettavasti tälläkin kertaa. Oikeusministeriölle on selonteossa osoitettu oma kehys, ja sen puitteissa ministeriö on edelleen osoittanut syyttäjälaitokselle tulevien vuosien määrärahakehyksen. Sen mukaan rahoituksemme pienenee selkeästi koko kehyskauden ajan. Taloutemme edellyttää jo lähivuosina merkittävää henkilöstön vähentämistä. Kyse on kymmenistä henkilötyövuosista, osa syyttäjiä ja osa sihteereitä. 7

8 Oikeusturvaohjelma ripeästi täytäntöön Olemme lausuneet asiasta perustuslaki-, hallintoja lakivaliokunnille sekä kertoneet, mitä vaikutuksia on odotettavissa. Samassa kehyspäätöksessä mainitut oikeusturvatavoitteet eivät voi toteutua näin merkittävästi hupenevan henkilöstön takia. Nykyinen myönteinen kehitys kääntyy nopeasti jyrkän kielteiseksi. Selonteossakin mainitun oikeusturvaohjelman ripeä ja täysipainoinen täytäntöönpano ei edes toteutuessaan toisi syyttäjälaitokselle vastaavaa helpotusta työmäärissä. Siitä huolimatta oikeusturvaohjelman kaikki rikosprosessiin liittyvät esitykset tulisi saada nopeaan valmisteluun ja mahdollisimman pikaisesti toteutettua, jotta syyttäjälaitoksen työkuorma ei kehittyisi täysin hallitsemattomaksi. Jos niin tapahtuu, myös oikeusturva rikosasioissa rapautuu nopeasti erityisesti erilaisten viivästymisten vuoksi. Perustuslakivaliokunta on mietinnössään hallituksen toimenpide-kertomuksesta vuodelta 2008 (PeVM 1/2010 vp) laajasti käsitellyt oikeudenkäyntien viipymisiin liittyviä ongelmia. Samaan aiheeseen perustuslakivaliokunta on palannut lausunnossaan vuoden 2012 talousarviosta (PeVL 13/2011). Viime vuosina Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole enää moittinut Suomea pitkistä käsittelyajoista rikosasioissa. Tosin hyvityksiä on maksettu. Kehysten valossa on syytä varautua siihen, että moitteita on taas tulossa. Ainakin hyvitystapaukset ja niihin tarvittava rahamäärä lisääntyvät merkittävästi. Olemme tähdentäneet, että syyttäjät voivat lähinnä vain lakisääteisen esitutkinnan rajoittamisen kautta vähäisessä määrin itse vaikuttaa saapuvien asioiden määrään. Toisaalta tuomioistuimiin päätyy vain sen verran rikosasioita, kuin syyttäjät sinne ehtivät toimittaa. määräaikaista kohdennusta voidaan pitää myös perustuslaillisesta näkökulmasta ongelmallisena. Itsenäisen ja riippumattoman syyttäjälaitoksen toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu edellyttäisi pysyvämpää rahoituspohjaa. Tähän asiaan lakivaliokunta on jo aiemmin pari kertaa kiinnittänyt huomiota. Tiukkenevat kehykset tarkoittavat käytännössä sitä, että avoimia virkoja ei aina ole varaa täyttää. Mahdollisesti kehyskauden lopulla tarvitaan muitakin toimia. Tämä edellyttää jokaiselta syyttäjänvirastolta vastuullista ja pitkäjänteistä henkilöstösuunnittelua sekä monimuotoista yhteistyötä virastojen ja VKSV:n kesken henkilöstöasioissa. Sisäisiä prosesseja kehitetään Sitäkin olemme korostaneet, että syyttäjälaitoksessa on eri tavoin kehitetty sisäisiä työprosesseja ja etsitty säästökohteita. Osana sitä on jo toteutettu merkittävä rakennemuutos, jolla virastojen lukumäärää on vähennetty yli 60:stä 11:een. Samassa yhteydessä toimistohenkilöstön määrää on vähennetty vuodesta 2005 lukien yli 40 henkilötyövuodella eli yli 20 prosentilla. Organisaation rakennetta muuttamalla ei syyttäjälaitoksessa ole enää saavutettavissa merkittäviä säästöjä. Meillä on myös kokemustietoa määrärahaleikkausten vaikutuksista. Vuonna 2007 henkilöstö väheni samoista syistä edellisen kerran: syyttäjien määrä väheni 17,6 henkilötyövuodella ja toimistohenkilökunta 11,7 henkilötyövuodella. Tämä johti siihen, että siirtyvien asioiden määrä kasvoi noin asialla ja käsittelyajat pitkittyivät merkittävästi. Samalla koulutettua henkilöstöä siirtyi syyttäjälaitoksesta muihin töihin, eikä heitä enää saatu takaisin, kun vuonna 2008 määrärahatilanne taas mahdollisti henkilöstömäärän kasvattamisen. Uutta henkilöstöä oli taas koulutettava alusta alkaen. Työnantajakuvaamme jäi ikävä tahra. 8 Henkilöstömenot suurin menoerä Henkilöstömenot ovat noin 85 % syyttäjälaitoksen kokonaismenoista. Siksi kehysleikkaukset tarkoittavat käytännössä aina henkilöstömäärän vähentämistä. Pelkästään harmaan talouden torjuntaan saadun rahoituksen poistuminen vuonna 2016 tarkoittaa rahasummaa, joka vastaa yli 30 syyttäjän vuosipalkkaa. Siihenkin olemme kiinnittäneet eduskunnan huomiota, että näin suurta Nykyisen Sakari-järjestelmän korvaaminen modernilla, työntekoa monipuolisesti tukevalla AIPAtietojärjestelmällä on välttämätöntä. Rakentamisvaiheessa ne edellyttävät merkittäviä rahallisia ja henkilöpanostuksia myös meiltä. Jotta syyttäjälaitos selviytyisi alenevilla kehyksillä tehtävistään, olisi myös kiireesti käynnistettävä uusia työtä säästäviä lainsäädäntötoimia. Esimerkiksi yksinkertaiset kirjalliseen prosessin asiat voisi jatkossa ohjata suoraan poliisilta tuomioistuimeen.

9 Vain osaava ja jaksava henkilöstö saa aikaan hyviä tuloksia m Teksti ja kuva: Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus Mika Aallon tehtävänä oikeusministeriössä on välittää todellista kuvaa syyttäjälaitoksesta. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat tarpeen vuoropuhelussa syyttäjälaitoksen toimijoiden ja Valtakunnansyyttäjänviraston kanssa. Mika Aalto aloitti viime vuoden elokuussa oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston, syyttäjä- ja rikosseuraamusyksikön, neuvottelevana virkamiehenä. Hän toimii viestinviejänä ministeriön ja syyttäjälaitoksen välillä. Tässä työssä keskeistä on se, että ministeriössä on realistinen kuva syyttäjälaitoksen asemasta ja haasteista nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Se, että ministeriöllä on mahdollisimman oikeaa tietoa syyttäjälaitoksen tilanteesta, on varmasti myös jokaisen syyttäjän etu, Aalto sanoo. Ennen nykyistä tehtäväänsä Aalto ehti työskennellä 13 vuotta talousrikossyyttäjänä Turussa. Yhteensä syyttäjäkokemusta on kertynyt noin 20 vuotta. Aalto on ollut myös useilla ulkomaankomennuksilla. Kun hän palasi erityisavustajan tehtävistä Palestiinasta, hän ajatteli, että ministeriön neuvottelevan virkamiehen työssä voisi olla jotain samaa kuin Palestiinassa tehdyssä työssä. Siellä hän toimi yhdessä antikorruptioviraston ja pääsyyttäjänviraston kanssa tukien ja suunnitellen paikallista syyttäjien toiminta- ja koulutusstrategiaa. Tuntui, että tässä voisi olla samanlaista näkökulmaa asioihin. Voisi keskittyä strategiseen suunnitteluun ja tulevaisuuden visiointiin ja joutuisi katsomaan omaakin työtään eri näkövinkkelistä. Esimerkiksi talousrikossyyttäjän tehtävät vaativat erityisosaamista, ja työ on sidottu määräaikoihin. Ei siinä voi pohtia, pystyisikö tämän työn tekemään eri tavalla tai voisiko sen vaiheistaa, sitä on vain pakko tehdä eteenpäin, hän vertaa. Parikymmentä työryhmäjäsenyyttä Käytännössä Mika Aallon työ koostuu lähes 20 työryhmäjäsenyydestä ja niihin kuuluvista tehtävistä. Hän asuu edelleen Turussa, mutta työhuone on Helsingissä Mannerheimintien varressa. Usein työtehtävät vievät myös maailmalle, kuten Brysseliin. Työhöni liittyy paljon sellaista, mikä ei suoraan kosketa syyttäjiä, mutta välillisesti vaikutukset näkyvät myös heidän arkityössään. Olen mukana esimerkiksi tuomioistuinlaitokseen tai tietotekniikkaan liittyvissä hankkeissa. Aallon tehtävässä vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja. Hän käy tiheää vuoropuhelua syyttäjälaitoksen eri toimijoiden ja Valtakunnansyyttäjänviraston kanssa. Ministeriöllä taas on omat mekanisminsa tietojen vaihdossa, ja välillä tulee nopeita toimeksiantoja, joita toteutetaan yhteistyössä. Lisäksi Aallon täytyy olla kiinnostunut erilaisista asioista laidasta laitaan AIPAsta Grecoon. Hän osallistuu kiinteästi myös syyttäjälaitoksen tulosohjaukseen. Tulosohjaus ei ole sitä, että osoitetaan resurssit ja odotetaan tuloksia. Sen sijaan, mitä paremmin ymmärrämme haasteet, sitä paremmin osaamme ohjata resursseja. 9

10 Oikeusministeriön neuvottelevan virkamiehen Mika Aallon työhuone on Helsingissä Mannerheimintien varressa, mutta usein työ vie myös maailmalle, kuten Brysseliin. 10 Mika Aalto kantaa huolta siitä, että olisimme perillä tulevaisuuden tuomista muutoksista. Strategioita luodaan, jotta päädyttäisiin parempaan lopputulokseen ja oltaisiin varautuneita kaikkeen eikä tulisi epämieluisia yllätyksiä. Haastava tulevaisuus Syyttäjätaustasta ja kansainvälisestä kokemuksesta on ollut hyötyä Aallolle tässä tehtävässä. Hän näkee Suomen vahvuutena muun muassa talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaohjelman. Suomessa osataan tunnistaa ja tehdä ero vero-, korruptio- ja talousrikosten välillä, vaikka niissä onkin sama tavoite raha. Aalto pitää hyvänä, että VKSV pohtii parhaillaan, millaisia erikoissyyttäjiä ja yleisosaajia tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Hän uskoo, että kaikki rikokset liittyvät tulevaisuudessa enemmän tai vähemmän tietotekniikkaan, ja siksi myös sen puolen todellista osaamista tarvitaan syyttäjien ammattikunnassa. Aalto sanoo, että tällä hetkellä syyttäjälaitoksen taloustilanne on kohtuullinen, mutta tulevaisuus näyttää haastavalta. Ongelma on se, että budjetista suurin osa on henkilöstömenoja. Siksi on vaarana, että jos säästöjä joudutaan tekemään, ne voivat koskettaa myös henkilöstöä. Jos tälle tielle jouduttaisiin, on taas huolena, että menetetään koulutettua ja osaavaa henkilökuntaa. Eivätkä he palaa, vaikka ajat paranisivat taas. Toisaalta huolenaiheena ovat ne, jotka jäävät ja joutuvat tekemään aiempaa enemmän töitä. Heidän jaksamisestaan ja motivaatiostaan on huolehdittava erityisen hyvin. Tämä vaatii esimiehiltä herkkyyttä seurata työn oikeuden- ja tilanteenmukaista jakamista sekä henkilöstön hyvinvointia. Vain osaava ja jaksava henkilöstä saa aikaan hyviä tuloksia. Kiirehtiessään taas seuraavan kokoukseen, tällä kertaa muun muassa valtakunnansyyttäjän kanssa, Aalto kiittelee työkuvioitaan: Minulla on ollut onni työskennellä aina kivassa työympäristössä. Myös tämä ministeriö on erittäin innostava paikka. "Olen etuoikeutettu, kun saan työskennellä syyttäjälaitoksen kanssa. Arvostan erityisesti sen korkeaa osaamistasoa, Aalto kuittaa. m

11 SYYTTÄJÄLAITOSPÄIVÄ Kuudes Syyttäjälaitospäivä Välihuutoja etiikasta, faktaa valituskuorosta m Teksti: Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus, Kuvat: Markku Ojala ja Maria Turkia Joka kolmas vuosi järjestettävä seminaari keräsi Helsingin yliopiston juhlasaliin 400 kuulijaa. Kuudes Syyttäjälaitospäivä pidettiin Helsingin yliopiston juhlasalissa. Joka kolmas vuosi järjestettävä tapahtuma keräsi noin 400 vierasta syyttäjälaitoksesta ja sidosryhmistä. Laadukkaisiin puheenvuoroihin kuului muun muassa professori Marja-Liisa Mankan kiinnostavan ja hauska esitys "Työnilo pää(n)asia". Siinä Manka muun muassa esitteli valituskuoron siis kuoron, joka valittaa. Valtavasti kuulee Suomessakin negatiivista valitusta, vaikka olemme kansainvälisissä vertailuissa maailman kolmanneksi parhaiten pärjäävä maa. Jokaisen tulisi mieluummin keskittyä siihen, mitä osaa, missä on hyvä ja mihin voi vaikuttaa. Mankan mukaan negatiivinen vuorovaikutus tuhoaa yhteyden, neutraali ei riitä, ja vain positiivinen kohtaaminen vie eteenpäin. Työssä tämä tarkoittaa esimerkiksi nyökyttelyä toista kuunnellessa ja kaikkien tervehtimistä. Manka latasi konkreettisia ideoita työpaikoille: murinalaatikosta tehdään hyvän mielen laatikko, kokoukset aloitetaan edellisen viikon tähtihetkellä ja ihmisiä kehutaan selän takana. Raija Toiviaisen esitystä värittivät improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijät Sari Havas ja Elina Stirkkinen katkelmilla syyttäjän tosielämästä. 11

12 SYYTTÄJÄLAITOSPÄIVÄ Jälkikäteen tuntui eniten puhuttavan valtionsyyttäjä Raija Toiviaisen esitys Puhetta ja kohtaamisia etiikasta. Sitä värittivät improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijät Sari Havas ja Elina Stirkkinen katkelmilla syyttäjän tosielämästä. Yllätysesiintyjä, valtionsyyttäjä Christer Lundström, kommentoi ja haastoi Toiviaisen esitystä toki käsikirjoituksen mukaan. V altakunnansyyttäjän myöntämät syyttäjälaitosmitalit jaettiin käräjätuomari Mikko Jaatiselle ja asianajaja Markku Fredmanille. Kyseessä on arvokkain huomionosoitus, jonka valtakunnansyyttäjä voi myöntää. Mitalia, jonka aiheena on Kaarlo Ignatius, on tähän mennessä jaettu 12 kertaa. Tämänkertaisten mitalinsaajien ansiot liittyvät syyttäjien osaamisen kehittämiseksi tehtyyn pitkäaikaiseen ja vaikuttavaan kouluttajan työhön. "Kumpikin on jostakin löytänyt siihen toistuvasti aikaa vaativan päivätyönsä ohessa. Kummankin työ kouluttajana on merkittävällä tavalla lisännyt huomattavan monen syyttäjän osaamista ja parantanut heidän mahdollisuuksiaan menestyksellä suoriutua tehtävistään", Nissinen perusteli. Syyttäjälaitoksen tunnustuspalkinnon valtakunnansyyttäjä luovutti Lapin syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjälle Maija Monoselle. Palkinnolla halutaan kannustaa ja tukea syyttäjälaitoksen arvojen mukaista työn laadun kehittämistä. Syyttäjänvirastot asettivat omat ehdokkaansa tunnustuspalkinnon saajiksi, ja valinnasta päätti ulkopuolinen valintalautakunta. Ehdokkuuden perustelut julkaistiin Akkusastooreissa 5/2013 ja 1/2014. Syyttäjälaitospäivän puheet intrassa: Toiminta -> Viestintä -> Syyttäjälaitospäivä. m OTL Jacob Söderman kiinnitti puheessaan huomiota rikoslainsäädännön aukkoihin korruption osalta. Hän toivoi, että epäasiallinen lobbaus eli vaikutusvallan väärinkäytön palkitseminen tai sen kauppaaminen kriminalisoitaisiin. Valtakunnansyyttäjä myönsi syyttäjälaitosmitalit käräjätuomari Mikko Jaatiselle (vas.) ja asianajaja Markku Fredmanille. Tunnustuspalkinnon sai kihlakunnansyyttäjä Maija Mononen. Keskellä valintalautakunnan puheenjohtaja, käräjätuomari Kimmo Vanne.

13 SYYTTÄJÄLAITOSPÄIVÄ Syyttäjälaitospäivässä keskusteltiin tiukkaa asiaa tavattiin vanhoja tuttuja ja naurettiin työkavereiden seurassa. 13

14 SYYTTÄJÄLAITOSPÄIVÄ Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi puheessaan, että on viisautta ennakoida ja pyrkiä välttämään pahemmat karikot kansainvälistyvässä ja monimutkaistuvassa maailmassa. Hänen mukaansa syyttäjälaitos on suunnitelmissaan huomioinut hyvin tulevaisuuden haasteet ja panostanut strategian suunnitteluun. Valtakunnansyyttäjän tehtävä on vaativa, ja siinä on pystyttävä ennakoimaan, ministeri totesi. Syyttäjän eri lainkäytölliset roolit ovat jäsennettävissä jo seitsemään koriin aiemman kahden sijaan. Miltä kuulostaisi: Vaihtaa roolia kuin yleinen syyttäjä", ehdotti valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen Syyttäjälaitospäivän avauspuheessaan. 14 Ennen Syyttäjälaitospäivän päätössanoja kuultiin juristikuoro Lain Huutoa, joka lauloi rakkaudesta, koska "syyttäjänkin työssä tarvitaan epäilemättä rakkautta".

15 SYYTTÄJÄLAITOSPÄIVÄ Professori Marja- Liisa Manka piti mielenkiintoisen esityksen työhyvinvoinnista. Aamupäivällä esiintyi pianisti Janne Oksanen. Tärkeä osa Syyttäjälaitospäivää ovat myös tauot: verkostoitumista ja kuulumisten vaihtoa varten. 15

16 Tom Ifström: Aina tulee uusia juttuja Teksti ja kuva Maria Turkia Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston eläkkeelle jäänyt päällikkö Tom Ifström on ollut erityisen pidetty esimies. 16 Mikä on Iffen salaisuus? Jokainen löytää oman tapansa johtaa ei ole yhtä ja oikeaa tapaa, Ifström sanoo.

17 Kun syyttäjänvirastot kuluneena talvena asettivat ehdokkaitaan syyttäjälaitospalkinnon saajiksi, Länsi-Uudenmaan virasto halusi ehdottaa omaa päällikköään. Perusteluissa mainittiin Tom Ifströmin ilmiömäinen taito nostaa työntekijöiden omat kyvyt esiin riippumatta heidän tehtävistään. Ifströmin katse on sympaattinen ja terävä, kun hän istuu kahvilan pöydässä. Mikä on Iffen salaisuus? Johdan sisältäpäin, valmentajan tapaan. Olen viettänyt kymmeniä vuosia altaan reunalla uintivalmentajana, ja sieltä on tullut eväitä joukkueen johtamiseen, Ifström kertoo. Hän haluaa ottaa porukan mukaan ja kannustaa työntekijöitä myönteisellä otteella. Mieluummin porkkana kuin keppi, hän sanoo hymyillen. Ifströmin kerrotaan kohtelevan kaikkia työntekijöitä kunnioittavasti. Hän lähtee siitä, että jokaisella ihmisellä on jokin hyvä ominaisuus. Sisältäpäin johtamalla oppii tuntemaan työntekijät ja löytämään kustakin tämän ominaisuuden. Jokaiselle pitää antaa tilaa ja mahdollisuus. Joka päivä pitäisi myös huomioida jokainen työntekijä jollakin tavalla se voi olla ihan pienikin ele. KUNNON HOMMIIN Syttäjän työ alkoi kiinnostaa Ifströmiä, kun hän opiskeluaikoinaan työskenteli asianajotoimistossa. Markku Pohjanoksa alkoi houkutella häntä: Mikset tule kunnon hommiin? Ifström päätti pyrkiä Helsingin kaupunginviskaalin viransijaiseksi. Vuosi oli Meitä oli haastattelussa neljä, yksi tuli paikalle villapaidassa. Kun ensimmäinen kaupunginviskaali kutsui meidät huoneeseensa, hän totesi, että kyllä syyttäjä pitää pystyä erottamaan bandiiteista, Ifström muistelee. Syyttäjän työ alkoi heti tuntua hyvältä siinä oli selkeä rooli, itsenäinen päätäntävalta ja mahdollisuus vaikuttaa ajankäyttöönsä. Syyttäjä oli oikealla asialla ja hoiti tärkeää yhteiskunnallista tehtävää. Ifström työskenteli syyttäjänä Helsingissä 25 vuotta, loppuvaiheessa osastopäällikkönä. Vuonna 2002 hän siirtyi Espooseen, ja vuonna 2007 hänen johtamansa alue laajeni. Syyttäjän työ näyttää nyt erilaiselta. Ennen oltiin moniosaajia, ja prosessi oli puheenjohtajavetoinen. Syyttäjän profiili on kuitenkin noussut ja rooli muuttunut näkyväksi. Mediakin seuraa nykyään rikosjuttuja syyttäjien kautta. Tosin jokin asia on myös aiempaa huonommin. Ennen asianajajat kohtelivat syyttäjiä asiallisemmin. Nykyään salissa ei ole kuria. Joku saattaa haukkua syyttäjää väärin perustein ja mennä henkilökohtaisuuksiinkin. SYYTTÄJÄ ON VAIN RATAS KONEISTOSSA Uran tähtihetkiä Ifströmille ei tule mieleen. Syyttäjä on vain yksi ratas koneistossa, hän toteaa. Nuorelle syyttäjälle, joka on tuskaillut juttunsa häviämistä, hän on sanonut: Sä et häviä juttua. Teet vain oman vaiheesi, sitten kapula siirtyy seuraavalle. Aina tulee uusia juttuja. Ifström on hoitanut paljon talousrikosasioita ja jonkin verran väkivaltajuttuja. Pitkät oikeudenkäynnit ovat toisinaan verottaneet johtamista, mikä on Ifströmin mielestä ollut vähän huono juttu. Silloin ei ehdi kannustaa alaisia. Johtaminen on kuitenkin päätehtävä. Ifströmillä on ollut joitakin rankkoja juttuja, joissa on ollut kova julkinen paine. Bodom-juttu oli ainutlaatuinen. Vieläkin se joskus palaa mieleen erityisesti perustelut, joilla syyte hylättiin. Iffe kuitenkin tietää, että silloinkin hän oli vain se yksi ratas, joka hoiti osuutensa. OMA PAIKKA PITÄÄ ANSAITA Eläkkeelle lähdettyään Ifström irtautui työstä lomailemalla Nizzassa tutussa paikassa, jonne hän teki ensimmäisen reissunsa jo vuonna Kun Iffe käy siellä vaimonsa kanssa, heillä on tapana elellä arkisesti, paikallisten tapaan. Jatkossa on tiedossa mökkeilyä Tammisaaren suunnalla, jossa loma-asunto on laitettu sellaiseen kuntoon, että sinne on helppo mennä ja siellä on helppo olla. Ifström aikoo myös hoitaa kuntoaan kaikenlaisella liikunnalla. Seuraajalleen Ifström haluaa sanoa ne asiat, jotka ovat olleet tärkeitä hänelle itselleen: Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto on vahva yhteisö, joka odottaa paljon ja vaatii vielä enemmän. Pitää antaa tilaa kyvyille. Oma paikka täytyy ansaita. m 17

18 Kuulumisia Eurojustista Kanta-asiakkaasta kansalliseksi asiantuntijaksi m SECONDED NATIONAL EXPERT, FINNISH DESK, LILJA LIMINGOJA Pesti Eurojustissa on Lilja Limingojalle pienistä palasista koostuva mielenkiintoinen kokonaisuus. Kun hän aikanaan palaa Suomeen, mukana tulee uusia ajatuksia muun muassa syyttäjän roolista esitutkinnassa. Lauantai Virkapuhelin Suomessa kiinni ja esimiehen huoneeseen. Kannettava irti telakasta ja reppuun. Tutun työhuoneen oven saa sulkea. Sunnuntai Matkalaukut lähtivät hihnalle. Vielä ehtii cappuccinolle ja istua hetken kiikkutuolissa ennen koneeseen siirtymistä. Samalle lennolle tulee joukko toppatakkikansaa hollantilaisia. Perillä Schipholissa paljastuu, että myös kansallinen jäsen Harri Tiesmaa on tullut tällä lennolla. Laukkujen kuljettaminen junaan ja Haagiin sujuukin odotettua helpommin. nikimpun uuden kodin kunniaksi. Kaikkihan sujuu kuin Strömsössä! Tiistai Eurojustin kollegion kokouspäivä. Kansallisten deskien uusista henkilöistä olen ainoana esittelyvuorossa. Huoleton yhden puhelimen elämä on kestänyt tasan puolitoista päivää, kun iltapäivällä saan hakea itselleni työpuhelimen. Selvittelen yhtä vanhaa juttua ja vierailen seuraavalla uudella deskillä ylemmissä kerroksissa. Aktiivinen taiteilu kolmen kielen kanssa ja muutaman muun kielen passiivinen kuuleminen väsyttää, eikä lampaita tarvitse laskea illalla. 18 Maanantai Junalla Voorburgin asemalle ja sitten kohti Eurojustin rakennusta. Ensin turvatarkastus ja vierailijan kortti mukaan vastaanotosta. Sattuipa sopivasti: Kaisa-Mari Bosch saapuu samalla hetkellä, ja lähdemme kohti Suomen deskiä kuuluisaan kolmanteen kerrokseen. Naapurista löytyy talousrikossyyttäjäpäiviltä tuttuja syyttäjiä: Leif Görts, joka on Ruotsin kansallinen jäsen, ja hänen avustajansa Jonas Arvidsson. Aamupäivällä valokuvaan, ja nopea urakehitys on valmis: vierailijasta henkilökunnaksi yhdessä aamupäivässä. Iltapäivällä lähden Harrin mukana Level II -tapaamiseen toisen maan deskille. Aiheena on seuraavan viikon koordinaatiokokous. Illalla saan avaimet omaan asuntoon, ja vuokraemäntä on ystävällisesti tuonut tullessaan tulppaa- Keskiviikko Ensimmäinen roska-aamu, sitten etsimään tapaamispaikkaa. Oikea katu löytyy. Vielä pitäisi löytää oikeanmerkkinen auto sopivilla rekisterikilvillä. Harrikin näkyy jo tulevan, ja voimme lähteä Europoliin ensimmäiseen koordinaatiokokoukseeni. Torstai Eilinen koordinaatiokokous jatkuu, tällä kertaa Eurojustin järjestämänä. Perjantai Kone muistuttaa jo aamulla, että vuorossa on pikakurssi paikalliseen Sakariin. Joanna Viding on hyvä kouluttaja, ja siirrymme heti kirjaamaan oikeita juttuja. Suomen deski on Eurojustin ensimmäinen paperless office, ja meitä käytetään esimerkkinä.

19 Kuulumisia Eurojustista Lilja Limingoja on ehtinyt myös ihailla Haagin kukkaloistoa pestinsä aikana. Seconded National Expert kansallinen asiantuntija Eurojustissa deskeillä on kansallisen jäsenen lisäksi sijainen ja avustajia, assistentteja sekä kansallisia asiantuntijoita (SNE). Koska Suomen deskillä Haagissa työskentelee vain kansallinen jäsen, SNE on tarpeellinen deskin päivittäisen toiminnan kannalta. Eurojustin kollegio kokoontuu tiistaisin, ja kansalliset jäsenet ovat myös vähintään kahden Eurojustin tiimin jäseniä. Muutos Eurojustin kanta-asikkaasta kansalliseksi asiantuntijaksi sujuu mielestäni hyvin. Eurojustiin käsiteltäviksi tulevat asiat ovat sentyyppisiä kuin kuvittelinkin niiden olevan, ja työskentelytapa vastaa aika pitkälle etukäteen saamiani tietoja. Kaisa-Mari, Harri ja kaikki muutkin Eurojustissa ovat niin tottuneita uusiin ihmisiin, että joukkoon on helppo liittyä. PUOLEN VUODEN POLITIIKkA puhuttaa Ensimmäisellä viikolla sain jo moneen kertaan selitellä Suomen virallista puolen vuoden politiikkaa taidamme olla Tsekin lisäksi ainoa maa, joka esittää näin lyhyitä määräyksiä kansallisille asiantuntijoilleen. Olemme virallisesti jäsenmaiden esittämiä ja komission hyväksymiä, ja meidät valitaan vähintään puoleksi vuodeksi, tietyillä erityisillä pidennyksillä enintään neljäksi vuodeksi. Naapurihuoneen ja -maan Robert Laid Tallinnasta kehuu tavanneensa myös Suomen kaksi aikaisempaa SNE:tä ja olettaa tapaavansa myös minun seuraajani. Länsinaapurimme noudattaa vuoden politiikkaa, ja heillä on uuden SNE:n valintamenettely käynnissä. Nimenomaan oman lyhyen SNE-määräykseni vuoksi osallistun talousrikostiimin toimintaan tarkkailijana enkä varsinaisena jäsenenä. Eurojust-päätöstä on muutettu viime kesänä. SNE ei voi enää olla samanaikaisesti assistentti. Olen siis Suomen ensimmäinen kansallinen asiantuntija, joka ei ole myös kansallisen jäsenen avustaja. Käytännössä tällä uudella määräyksellä on vaikutusta vain päivystysjärjestelyihin ja kollegiossa äänestämiseen. SNE ei osallistu päivystykseen, ja kollegion kokouksissa hänellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Odotan mielenkiinnolla tulevia kollegion kokouksia. 19

20 Kuulumisia Eurojustista Yllätyksiäkin on tullut. Joskus tuntuu, että asiat eivät oikein etene. Muiden maiden oikeusjärjestelmät vaikuttavat toisinaan vähemmän tehokkailta ja joustavilta kuin oma, helmikuussa maailman parhaaksi rikosoikeusjärjestelmäksi valittu järjestelmämme. Positiivinen yllätys oli se, että täällä tulee mietittyä myös omaa työskentelytapaa. Esitutkintayhteistyö ja oikeusavut Kaukaa näkee paremmin kuin läheltä. Luulen, että syksyllä arvioin syyttäjän roolia esitutkinnassa etenkin oikeusapupyyntöjen kannalta eri tavalla kuin ennen. Uusi esitutkintalaki ei mielestäni oikeastaan muuttanut kovin paljon syyttäjän työtä, mutta se korosti syyttäjän roolia ja vastuuta eri tavalla kuin olimme aiemmin ajatelleet. Totesimme jo talousrikossyyttämisen kehitysprojektin aikana, että uusi esitutkintalaki ja sen perusteella annettu esitutkintayhteistyötä koskeva ohje edellyttävät kaikilta esitutkinnassa toimivilta viranomaisilta paljon. Kaikkien ohjeiden yhtäaikainen noudattaminen ei ole aina yksinkertaista. Täällä sen huomaa vielä selvemmin, kun olemme mukana vain osassa toimenpiteitä ja jossain tietyssä vaiheessa juttujen pitkästä elinkaaresta. Jatkuvasti vähenevien syyttäjäresurssien aikana miettii monien yhtä aikaa eri vaiheissa olevien juttujen keskellä taiteilevaa syyttäjää ja mahdollisuutta selvitä tästä kaikesta kunnialla. Onko nykyinen toimintatapamme ja järjestelmämme optimaalinen vai olisiko muutoksille sijaa? Sitä on mielenkiintoista arvioida myöhemmin, mutta vielä ei ole sen aika. Tämän kevään teemana ovat olleet Eurojust-päätöksen artikla 13 -ilmoitukset, joista Ritva Sahavirta on jo muistuttanut talousrikossyyttäjiä. Katsotaan, auttavatko Ritvan ja meidän kehotukset ja ylitetäänkö tänä vuonna viime vuoden ilmoitusmäärät. SNE:n normaali työpäivä koostuu sähköpostiviesteistä, puheluista ja käynneistä muiden maiden deskeillä. Välillä surffaillaan netissä ja yritetään sitä kautta keksiä sopivaa keinoa ratkaista meille esitetty tiedustelu. On koordinaatiokokouksia ja jopa perinteistä syyttäjän työtä: lainsäädännön tutkimista ja Eurojustin erilaisiin kyselyihin vastaamista. Pienistä palasista muodostuu mielenkiintoinen kokonaisuus. Tervetuloa osaksi Eurojustia omalla jutullasi! m 20 Anonyymi todistaminen aiotaan mahdollistaa vakavimmissa rikoksissa Hallitus esittää, että todistelua yleisissä tuomioistuimissa koskevat säännökset uudistetaan. Todistajan henkilöllisyys voitaisiin salata eräissä vakavimmissa rikoksissa. Tämä lisäisi todistajien turvallisuutta ja helpottaisi näytön hankkimista vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Esityksen mukaan tuomioistuin voisi myöntää todistajalle anonymiteetin, jos rikoksesta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään 8 vuotta vankeutta ja jos henkilöllisyyden salaaminen on välttämätöntä todistajan tai hänen läheisensä suojaamiseksi henkeen tai terveyteen kohdistuvalta vakavalta uhalta. Lisäksi todistajan henkilöllisyyden salaaminen olisi sallittua ihmiskauppaa ja törkeää paritusta koskevissa jutuissa, joista enimmäisrangaistus on 6 vuotta vankeutta. Nämä rikokset ovat tyypillisesti vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Anonyymiin todisteluun turvauduttaisiin vain, jos todistajaa ei voida riittävästi muuten suojella. Suojaa voisi tarvita esimerkiksi peitetoimintaan osallistunut poliisi tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvän rikoksen sattumalta nähnyt sivullinen. Todistajan henkilöllisyyttä suojattaisiin sen verran kuin on tarpeen hänen turvallisuutensa suojaamiseksi. Todistajan nimi ja yhteystiedot jätettäisiin ilmoittamatta. Todistajaa voitaisiin lisäksi kuulla videoyhteyden välityksellä, sermin takaa tai syytetyn läsnä olematta. Anonymiteettiä hakisi yleensä syyttäjä, jolloin hänen vastapuolenaan olisi julkinen asiamies, joka valvoisi epäillyn etua. Myös rikoksesta epäillyllä tai syytetyllä olisi oikeus hakea todistajalle anonymiteettiä. Käsittely tapahtuisi tuomioistuimessa suljetuin ovin ja aineisto pidettäisiin salassa 60 vuotta.

21 Ajankohtaista Muutoksia yhteisistä tutkintaryhmistä annettuun lakiin Yhteisistä tutkintaryhmistä (JIT) annettuun lakiin (1313/2002) on tullut muutoksia. Esitutkintaviranomainen on yhä toimivaltainen viranomainen perustamaan yhteisen tutkintaryhmän toisen valtion toimivaltaisen viranomaisen kanssa. Hänen on kuitenkin ennen sopimuksen tekemistä ilmoitettava tutkittavina olevissa rikoksissa toimivaltaiselle syyttäjälle aikomuksesta perustaa tutkintaryhmä. Kun tehtävään määrätty syyttäjä saa tiedon perusteilla olevasta tutkintaryhmästä, hänen on perehdyttävä yhteisen tutkintaryhmän sopimuksen sisältöön tai muuhun materiaaliin, josta tutkintaryhmän suunniteltu tehtävä ilmenee. Jos tutkittavat rikokset tai jokin niistä ei sisälly Suomen rikosoikeudelliseen toimivaltaan rikoslain 1 luvun mukaisesti, syyttäjän on saatettava tämä käsityksensä välittömästi esitutkintaviranomaisen tietoon. Syyttäjä ilmoittautuu aina tutkintaryhmän jäseneksi, jos tutkittavat rikokset kuuluvat Suomen rikosoikeudellisen toimivallan piiriin. Valtakunnansyyttäjälle Rajavartiolaitoksen ansioristi Valtakunnansyyttäjä Matti Nissiselle myönnettiin Rajavartiolaitoksen ansioristi Rajavartiolaitoksen ansioristi tai ansiomitali voidaan antaa sen henkilöstöön kuuluvalle tai muulle henkilölle rajavartiolaitoksen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Rajavartiolaitoksen ansioristin ja ansiomitalin antaa sisäministeri rajavartiolaitoksen päällikön esityksestä. m Hallintokantelujen käsittely tehostuu syyskuussa Yhteisen tutkintaryhmän jäsenenä syyttäjän on huolehdittava, että tutkittaessa Suomessa (suomalainen R-numero) rikosta, jonka saattaminen tuomioistuimeen edellyttäisi valtakunnansyyttäjän syytemääräystä, syyttäjä tekee ratkaisun esitutkinnan aloittamisesta tältä osin (ETL 3:8, RL 1:12). Syyttäjän on pääsääntöisesti osallistuttava tutkintaryhmän kokouksiin. Vähintään hänen on huolehdittava, ettei kokouksissa käsitellä näyttö- ja forumkysymyksiä ilman hänen osallistumistaan paikan päällä, puhelimitse tai videoitse. Jos kokoukseen osallistuminen ei ole mahdollista, syyttäjän on ennen kokousta valmisteltava asiaa tutkinnanjohtajan kanssa, ja tutkinnanjohtaja voi välittää syyttäjän kannat tai kysymykset kokouksessa. Syyttäjä tekee yhdessä tutkintaryhmään osallistuvien toisten valtioiden syyttäjien kanssa ratkaisun siitä, missä maassa syytetoimenpiteet kunkin vastaajan osalta suoritetaan. Yhteisen tutkintaryhmän perustamisesta ja tuloksista tehdään Eurojustille ilmoitus käyttäen syyttäjälaitoksen intranetistä löytyvää strukturoitua lomaketta (ns. artikla 13 -ilmoitus). Ilmoituksen tekee jutun syyttäjä. Valtakunnansyyttäjä antaa myöhemmin tarkentavan ohjeen. Lain oikeudenkäynnistä rikosasioissa (689/1997) 4 luvun 2 on muutettu (voimaan ) siten, että Suomen ulkopuolella tehty rikos voidaan tutkia myös asianomistajan kotipaikan tuomioistuimessa. Suomi on ratifioinut Euroopan neuvoston keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan yleissopimuksen toisen lisäpöytäkirjan. Samalla Suomi on ilmoittanut suomen, ruotsin ja englannin kieliksi, joilla Suomi vastaanottaa toisista sopimusvaltioista tulevia oikeusapupyyntöjä materiaaleineen. Tämä ei estä virkamiestä harkintansa mukaan vastaanottamasta materiaalia myös muilla kielillä eikä Suomea sopimasta jonkin valtion kanssa muuta. m Hallintokanteluihin liittyvä menettely tehostuu syyskuun alussa. Kantelujen käsittelyssä parannetaan joustavuutta ja viranomaisen harkintavaltaa. Uuden lain mukaan valvovan viranomaisen tulee tapauskohtaisesti arvioida, millaisia toimia mikäkin kantelu edellyttää. Se voi ohjata valvottavaa kiinnittämällä huomiota hyvän hallinnon vaatimuksiin tai ilmaista käsityksensä lainmukaisesta menettelystä. Vahvin keino on huomautuksen antaminen valvottavalle. Nykyisin laissa ei ole säännöksiä hallintokantelujen seuraamuksista. Kahta vuotta vanhemmasta asiasta tehtyä hallintokantelua ei enää tutkita, ellei siihen ole erityistä syytä. Lisäksi laki korostaa viranomaisten velvoitetta huolehtia hallintoasian käsittelystä ilman aiheetonta viivytystä. m 21

22 Ajankohtaista Syyttäjägolf 13. kerran Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto järjestää järjestyksessään XIII Syyttäjägolf -tapahtuman perjantaina kello 9.30 alkaen. Tapahtumapaikkana on Nevas Golf (18-reikäinen, Sipoossa, osoitteessa Sprängmanintie 79. Ajo-ohje Nevas Golf sijaitsee eteläisessä Sipoossa. Aja noin 30 km Helsingistä itään Porvoon moottoritietä (tie 7) pitkin, aja ylös liittymästä Söderkulla-Kalkkiranta ja käänny heti vasemmalle moottoritien yli. Tämän jälkeen käänny oikealle Porvoon suuntaan (tie 170) ja aja noin 2 km, kunnes alkaa viitoitus oikealle Nevakseen (tie 1534). Jos käytät navigaattoria, seuraathan ruskeita kylttejämme viimeistään Spjutsundintieltä lähtien (tie 1534) ja käännyt ensin Nevaksentielle, josta Nevas Golfin pihaan Sprängmanintietä pitkin. Navigaattori saattaa ohjata sinut virheellisesti ajamaan kentän läpi. Kilpailumaksu 60 euroa/pelaaja sisältää green feen tulospalvelun (pelimuoto pistebogey) yhden range-poletin kärryt erikoiskisat (pisin, lähin) buffet-lounaan + kahvin ja makean piirakan saunat pyyhkeineen. Ilmoittautuminen Ilmoittautumiset (nimi, seura, hcp) sähköpostilla viimeistään perjantaina Ilmoittautua voit myös suoraan caddiemasterille, mutta vasta välisenä aikana, p Ps. Mikäli tarvitset kuljetusta Helsingistä Nevakseen ja takaisin, ilmoitathan siitäkin, niin yritetään järjestää. Syyttäjäyhdistyksellä uusi hallitus Suomen Syyttäjäyhdistys kokoontui vuosikokoukseensa Tampereelle Hotelli Ilvekseen. Illallinen nautittiin perinteikkäässä Ravintola Tillikassa. Mukana oli 90 jäsentä, joten aiemmat osanottajamäärät ylitettiin. Vaikka sää ei ollut paras mahdollinen, kokous oli lämminhenkinen ja keskusteleva. Hallitus sai paljon hyviä evästyksiä tulevan toimintakauden haasteisiin ja ponnistuksiin. Vuosikokous valitsi uuden hallituksen kokoonpanoksi puheenjohtaja Sari Aho (I-U) varapuheenjohtaja Arto Mikkonen (L-S) ja jäseniksi Jukka Haavisto ( I-U) Jaana Linna (S-S), jonka hallitus valitsi keskuudestaan jäsenvastaavaksi Pia Mäenpää (I-S), jonka hallitus valitsi keskuudestaan sihteeriksi Laura Sairanen (HKI) Malla Sunell (HKI), jonka hallitus valitsi keskuudestaan rahastonhoitajaksi Pasi Vainio (OULU) Kiitos kaikille osanottajille aktiivisesta kokouksesta! Ensi vuoden kokousajankohdasta ja -paikasta ilmoitetaan asap. Kaikki paikalle vaikuttamaan! Hyvää kevään ja kesän odotusta kaikille! Sari Aho, SSY:n pj 22

23 Henkilöstö NIMITYKSIÄ helsingin syyttäjänvirasto Juho Heiskala kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen Aleksei Holmsten kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen Nina Keskinen kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen Miska Kuoppamäki kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen Maija Kurki kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen Mikko Larkia kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen Mia Malmivaara kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen Toni Pörsti kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen Heikki Stenius kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen Sonja Varpasuo kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen Patrik Voss-Lagerlund kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen Riikka Naakka syyttäjänsihteerin Y7 virkasuhteeseen lukien Karoliina Nissinen syyttäjänsihteerin Y11 virkasuhteeseen lukien Tuula Hiltunen syyttäjänsihteerin Y10 virkasuhteeseen lukien Hanne Rautiainen syyttäjänsihteerin Y10 virkasuhteeseen lukien. LÄNSI-UUDENMAAN syyttäjänvirasto Johtavaksi kihlakunnansyyttäjäksi on nimitetty kihlakunnansyyttäjä, apulaispäällikkö Tove Myhrberg lukien. Valtakunnansyyttäjänvirasto Tero Kekki on nimitetty määräaikaiseksi kihlakunnansyyttäjäksi S13 ajalle Hanna Puhakka on nimitetty määräaikaiseksi kihlakunnansyyttäjäksi S16 ajalle Samalla Kekki ja Puhakka on määrätty toimimaan erikoissyyttäjänä poliisirikosten tutkinnanjohtajan ja koordinojan tehtävässä. Nina Eriksson on nimitetty lukien osastosihteeriksi Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Hän toimii kansainvälisen yksikön sihteerinä ja johdon sihteerinä. ELÄKKEELLE Länsi-Suomen syyttäjänvirasto Kihlakunnansyyttäjä Mervi Virtanen lukien. Oulun syyttäjänvirasto Syyttäjänsihteeri Kerttu Laukka lukien. *** Haetaan neljää kihlakunnansyyttäjää kouluttautumaan kyberosaajiksi Valtakunnansyyttäjänvirasto hakee neljää kihlakunnansyyttäjää, jotka se kouluttaa kyberosaajiksi ja joiden tehtävänä on jatkossa kouluttaa muita syyttäjiä. Tavoitteena on, että he levittävät valtakunnallisesti syyttäjille tietoa siitä, miten elektronista todistusaineistoa hankitaan ja hyödynnetään rikosprosessin eri vaiheissa ja miten sen luotettavuus todennetaan. Valtakunnansyyttäjänvirasto järjestää valituille koulutusta Suomessa ja tarvittaessa ulkomailla. Koulutukseen voi sisältyä myös tutustumiskäyntejä ja harjoittelujaksoja sidosryhmäyhteistyönä. Koulutusjaksot ajoittuvat syksystä 2014 vuoden 2015 loppuun. Sisä-suomen syyttäjänvirasto Janna-Maria Meriläinen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän virkaan lukien. Matti Poikonen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän virkaan lukien. Olli Sulkonen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän virkaan lukien. Länsi-Suomen syyttäjänvirasto Kai Minttumäki on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 virkaan lukien. Hakijoilta edellytetään tietotekniikan tuntemusta ja hyvää englannin kielen taitoa. Lisäksi tehtävään valittavilla tulee olla hyvät valmiudet kansainväliseen ja kansalliseen yhteistyöhön, innostusta omatoimiseen tiedonhankintaan ja innovatiivista otetta kyberosaamisen koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Valinnat suoritetaan kesäkuun aikana siten, että koulutusohjelma voidaan aloittaa syyskuussa Tehtävästä ei makseta erillistä korvausta. Hakemukset tulee toimittaa mennessä Valtakunnansyyttäjänvirastoon sähköpostilla: Lisätietoja antaa valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta: tai p

24 Tiedotus PL 333, HELSINKI vksv.fi ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun

Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun YLEINEN OHJE Dnro 28/31/15 29.2.2016 Voimassa 1.3.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 A PL

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä

Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Erityisesti Sinulle Työyhteisötaitoja tarvitaan Työpaikka on töiden tekemistä varten. Jokainen varmistaa omalta osalta töiden sujuvuuden. Sujuvaan työn tekemiseen kuuluvat

Lisätiedot

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos Hyvää työtä hyvässä porukassa Syyttäjälaitos Syyttäjä Maija Mononen: Parasta työssäni on monipuolisuus ja itsenäisyys Syyttäjän työn ensisijainen tarkoitus on toteuttaa rikosvastuuta. Syyttäjä huolehtii

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295 Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät 1 (7) VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja viraston

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Luennoitsijan nimi Mikä on asianajaja? Kaikki asianajajat ovat lakimiehiä Mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia Siis mitä? Sekava nimikkeistö (1/2) Lakimies

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Ohje syyttäjien valtakunnallisesta varallaolosta syyteasioita koskevia tehtäviä varten

Ohje syyttäjien valtakunnallisesta varallaolosta syyteasioita koskevia tehtäviä varten Ohje syyttäjien valtakunnallisesta varallaolosta syyteasioita koskevia tehtäviä varten YLEINEN OHJE Dnro 1/31/17 20.1.2017 Voimassa 28.4.2017 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2002:4 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

HE 92/2011 vp. annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä. tietojen luovuttamisesta syyttäjäviranomaisille.

HE 92/2011 vp. annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä. tietojen luovuttamisesta syyttäjäviranomaisille. HE 92/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi syyttäjälaitoksesta annetun lain 32 :n, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa 25.1.2013 Ylituomari Heikki Jukarainen Hämeenlinnan hallinto-oikeus Asiakasnäkökulma Hallinto-oikeuksien olisi syytä kiinnittää

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin

Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin Kirje 1 (3) Hallintopalvelut Lappeenranta 30.10.2014 Ossi Värri Dnro Suojaustaso Valitse taso Julk (621/1999) 24.1 :n k Viite Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin Itäiseen tullipiiriin

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012 VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 118/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi rekisterihallintolain ja eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN 1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Edellyttäen, että edellä mainitut valtuuskunnat poistavat varaumansa, pysyvien edustajien komiteaa ja neuvostoa pyydetään

Edellyttäen, että edellä mainitut valtuuskunnat poistavat varaumansa, pysyvien edustajien komiteaa ja neuvostoa pyydetään EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. kesäkuuta 2003 (04.06) (OR. en) 9771/03 EUROJUST 12 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö alkaen

Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö alkaen Pelkosenniemen kunnan Nuorisovaltuuston toimintasääntö 1.6.2017 alkaen 1 Toiminnan tarkoitus Nuorisovaltuusto on poliittisesti, uskonnollisesti sekä aatteellisesti sitoutumaton nuorten vaikuttajaryhmä,

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot