Lausuntopyyntö OKM lausuntopyyntö; VNA yliopistojen tutkinnoista annetun VNA:n muuttamisesta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausuntopyyntö OKM lausuntopyyntö; VNA yliopistojen tutkinnoista annetun VNA:n muuttamisesta"

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö OKM/32/010/ Jakelussa mainituille Viite Asia OKM lausuntopyyntö; VNA yliopistojen tutkinnoista annetun VNA:n muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoanne oheisesta luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetusluonnosta on käsitelty opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välisessä keskustelutilaisuudessa Asetus on tarkoitus antaa vuoden 2013 loppuun mennessä siten, että se tulisi voimaan Lausunnot pyydetään toimittamaan opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamon sähköpostiosoitteeseen viimeistään *** Undervisnings- och kulturministeriet ber Er yttra er om bifogade utkast till statsrådets förordning om ändring av statsrådets förordning om universitetsexamina. Utkastet har behandlats under diskussionstillfället mellan undervisnings- och kulturministeriet och universiteten Avsikten är att förordningen utfärdas före utgången av 2013, så att den träder i kraft den 1 januari Remissvaren inlämnas till undervisnings- och kulturministeriets registratorskontor på e- postadressen senast Ylijohtaja Hannu Siren Hallitussihteeri Laura Hansen

2 Lausuntopyyntö OKM/32/010/ Liitteet VNA yliopistojen tutkinnoista VNA muistioluonnos Jakelu Yliopistot Suomen yliopistot UNIFI ry Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Opetushallitus

3 LUONNOS Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 4, muutetaan 3, 7, 9, 12, 13, 15, 18, 21, 22 ja 26 sekä liite, sellaisina kuin niistä ovat 13 asetuksessa 351/2011 ja liite asetuksessa 967/2010, seuraavasti: 3 Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää oppiainepohjaisesti tai koulutusohjelmana. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuva koulutus voidaan järjestää myös koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta. Korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää yliopistojen välisenä yhteistyönä. Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa. 7 Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;

4 4) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä; sekä 5) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. 9 Alemman korkeakoulututkinnon rakenne Alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja; 2) viestintä- ja kieliopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; sekä 5) asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Farmaseutin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. 12 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä; 4) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen; sekä 5) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

5 Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. 13 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus Ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä, jollei jäljempänä tässä pykälässä tai 14 :ssä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Psykologian maisterin, musiikin maisterin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 150 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa. Eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. 15 Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne Ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja; 2) viestintä- ja kieliopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; sekä 5) asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa, yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon kuuluvassa sosiaalityön koulutuksessa, proviisorin tutkinnossa sekä psykologian maisterin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Perusopinnoilla ja aineopinnoilla on 9 :n 2 momentissa tarkoitetut vähimmäislaajuudet. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte.

6 18 Opettajankoulutuksen tavoitteet Yliopistoissa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on, että sen suorittaneella on valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. 21 Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on: 1) perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen; 2) hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 3) perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; 4) saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen; sekä 5) saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Taideteollisella alalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi myös, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Kuvataidealalla, musiikin alalla sekä teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden ohella tai sijasta, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. 22 Tohtorin tutkinnon suorittaminen Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti tai antaa muut yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet.

7 26 Todistukset Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen, josta tulee käydä ilmi: 1) tutkintonimike ja koulutusala; 2) tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma; 3) tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus ja sen erikoisala; 4) tutkinnon keskeinen sisältö; sekä 5) opiskelijan osoittama kielitaito; kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19. Yliopiston jatkokoulutuksena suoritetusta tutkinnosta antamaan todistukseen sovelletaan, mitä 1 momentin 1 4 kohdassa säädetään. Yliopistolain 11 :n 2 momentin mukaisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. Jos tutkintoon johtava koulutus on järjestetty 3 :n 2 momentin mukaisesti yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa, todistuksesta tulee käydä ilmi saman koulutuksen perusteella myönnettävät muut tutkinnot ja tutkintotodistukset sekä tutkinnon myöntäneet muut yliopistot. Yliopisto antaa henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Liitteessä annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä. Mikäli tutkintoon sisältyy 19 :ssä tarkoitettuja opettajankoulutuksen opintoja, tutkintotodistukseen merkitään opintojen tuottama opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettu kelpoisuus. Yliopisto, jossa voidaan suorittaa 19 :ssä tarkoitettuihin opettajankoulutuksen opintoihin kuuluva opintosuoritus, voi hakemuksesta antaa todistuksen siitä, että hakija on muulla tavalla kuin säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvilla opinnoilla osoittanut hankkineensa opintosuoritusta

8 vastaavat tiedot ja taidot. Tarvittaessa yliopisto voi asettaa todistuksen antamisen ehdoksi, että hakija suorittaa täydentäviä opintoja. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä päivänä kuuta 2013

9 Rinnakkaistekstit voimassa oleva asetus 3 Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää oppiainepohjaisesti tai koulutusohjelmina. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuva koulutus voidaan järjestää myös koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta. Korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös kansainvälisenä yhteistyönä. 4 Vieraskieliset tutkinnot ehdotus 3 Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää oppiainepohjaisesti tai koulutusohjelmina. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuva koulutus voidaan järjestää myös koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta. Korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää yliopistojen välisenä yhteistyönä. Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa. (kum. säännös siirretään 26 :n 3 momentiksi) Yliopistolain 11 :n 2 momentin mukaisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomentai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. 7 Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka 7 Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka

10 koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; sekä 5) riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen; 4) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä; sekä 5) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. 9 Alemman korkeakoulututkinnon rakenne Alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja; 2) kieli- ja viestintäopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; sekä 5) asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Farmaseutin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan 9 Alemman korkeakoulututkinnon rakenne Alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja; 2) viestintä- ja kieliopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; sekä 5) asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Farmaseutin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan

11 kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. 12 Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteet Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. 12 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 4) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen; sekä 5) hyvä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. 13 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus Ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä, jollei jäljempänä tässä pykälässä tai 14 :ssä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Erityisesti ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattuun ylempään korkeakoulututkintoon 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä; 4) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen; sekä 5) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. 13 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus Ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä, jollei jäljempänä tässä pykälässä tai 14 :ssä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. (poist.)

12 johtavaan koulutusohjelmaan vaadittavien opintojen laajuus on vähintään 90 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen sen laajuutta vastaavassa ajassa, kuitenkin korkeintaan kahdessa lukuvuodessa. Psykologian maisterin, musiikin maisterin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 150 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa. Eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. 15 Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne Ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja; 2) kieli- ja viestintäopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; sekä 5) asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa, yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon kuuluvassa sosiaalityön koulutuksessa, proviisorin tutkinnossa sekä psykologian maisterin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Perusopinnoilla ja aineopinnoilla on 9 :n 2 momentissa tarkoitetut vähimmäislaajuudet. Psykologian maisterin, musiikin maisterin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 150 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa. Eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. 15 Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne Ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja; 2) viestintä- ja kieliopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; sekä 5) asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa, yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon kuuluvassa sosiaalityön koulutuksessa, proviisorin tutkinnossa sekä psykologian maisterin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Perusopinnoilla ja aineopinnoilla on 9 :n 2 momentissa tarkoitetut vähimmäislaajuudet.

13 Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. 18 Opettajankoulutuksen tavoitteet Yliopistoissa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. 21 Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. 18 Opettajankoulutuksen tavoitteet Yliopistoissa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on, että sen suorittaneella on valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. 21 Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on: 1) perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen; 2) hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 3) perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; 4) saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen; sekä 5) saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Taideteollisella alalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi myös, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai Taideteollisella alalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi myös, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai

14 suoritteita. Kuvataidealalla, musiikin alalla sekä teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden ohella tai sijasta, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. 22 Tohtorin tutkinnon suorittaminen Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. suoritteita. Kuvataidealalla, musiikin alalla sekä teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden ohella tai sijasta, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. 22 Tohtorin tutkinnon suorittaminen Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti tai antaa muut yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet. Kuvataidealalla, musiikin alalla, taideteollisella alalla ja teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi väitöskirjan laatimisen sijaan antaa yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 26 Todistukset Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen, josta tulee käydä ilmi: (poist.) (poist.) 26 Todistukset Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen, josta tulee käydä ilmi:

15 1) tutkintonimike ja koulutusala; 2) tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma; 3) tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus ja sen erikoisala; 4) tutkinnon keskeinen sisältö; sekä 5) opiskelijan osoittama kielitaito; kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19. Yliopiston jatkokoulutuksena suoritetusta tutkinnosta antamaan todistukseen sovelletaan, mitä 1 momentin 1 4 kohdassa säädetään. (nykyinen 4 ) 1) tutkintonimike ja koulutusala; 2) tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma; 3) tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus ja sen erikoisala; 4) tutkinnon keskeinen sisältö; sekä 5) opiskelijan osoittama kielitaito; kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19. Yliopiston jatkokoulutuksena suoritetusta tutkinnosta antamaan todistukseen sovelletaan, mitä 1 momentin 1 4 kohdassa säädetään. Yliopistolain 11 :n 2 momentin mukaisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomentai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. Jos tutkintoon johtava koulutus on järjestetty 3 :n 2 momentin mukaisesti yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa, todistuksesta tulee käydä ilmi saman koulutuksen perusteella myönnettävät muut tutkinnot ja tutkintotodistukset sekä tutkinnon myöntäneet muut yliopistot. Yliopisto antaa henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Liitteessä annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. (nykyinen 3 momentti) Yliopisto antaa henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Liitteessä annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle

16 todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä. Mikäli tutkintoon sisältyy 19 :ssä tarkoitettuja opettajankoulutuksen opintoja, tutkintotodistukseen merkitään opintojen tuottama opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettu kelpoisuus. Yliopisto, jossa voidaan suorittaa 19 :ssä tarkoitettuihin opettajankoulutuksen opintoihin kuuluva opintosuoritus, voi hakemuksesta antaa todistuksen siitä, että hakija on muulla tavalla kuin säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvilla opinnoilla osoittanut hankkineensa opintosuoritusta vastaavat tiedot ja taidot. Tarvittaessa yliopisto voi asettaa todistuksen antamisen ehdoksi, että hakija suorittaa täydentäviä opintoja. Yliopisto, jossa voidaan suorittaa 19 :ssä tarkoitettuihin opettajankoulutuksen opintoihin kuuluva opintosuoritus, voi hakemuksesta antaa todistuksen siitä, että hakija on muulla tavalla kuin säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvilla opinnoilla osoittanut hankkineensa opintosuoritusta vastaavat tiedot ja taidot. Tarvittaessa yliopisto voi asettaa todistuksen antamisen ehdoksi, että hakija suorittaa täydentäviä opintoja.

17 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: AYO Aalto-yliopisto HY Helsingin yliopisto HY (SSKH) Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan ISY Itä-Suomen yliopisto JY Jyväskylän yliopisto LTY Lappeenrannan teknillinen yliopisto LY Lapin yliopisto OY Oulun yliopisto SHH Svenska handelshögskolan TaideY Taideyliopisto TaY Tampereen yliopisto TTY Tampereen teknillinen yliopisto TY Turun yliopisto VY Vaasan yliopisto ÅA Åbo Akademi Koulutusala ja tutkinto Koulutusvastuu ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSALA Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Veterinary Medicine Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Veterinary Medicine Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto Doctor of Veterinary Medicine HY HY HY

18 HUMANISTINEN KOULUTUSALA Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts Filosofian maisterin tutkinto Master of Arts Filosofian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Philosophy Filosofian tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA KASVATUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA JA OPETTAJANKOULUTUS Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Education) Kasvatustieteen maisterin tutkinto Master of Arts (Education) Kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Philosophy (Education) Kasvatustieteen tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy (Education) HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA KAUPPATIETEELLINEN KOULUTUSALA Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Science (Economics and Business Administration) Kauppatieteiden maisterin tutkinto Master of Science (Economics and Business Administration) Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Science (Economics and Business Administration) Kauppatieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Science (Economics and Business Administration) AYO, ISY, JY, LTY, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA AYO, ISY, JY, LTY, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA AYO, ISY, JY, LTY, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA AYO, ISY, JY, LTY, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA

19 LIIKUNTATIETEELLINEN KOULUTUSALA Liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Sport Sciences Liikuntatieteiden maisterin tutkinto Master of Sport Sciences Liikuntatieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Sport Sciences Liikuntatieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Sport Sciences JY JY JY JY LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Science Filosofian maisterin tutkinto Master of Science Filosofian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Philosophy Filosofian tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA LÄÄKETIETEIDEN JA FARMASIAN KOULUTUSALA Lääketieteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Medicine Lääketieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Medicine Lääketieteen tohtorin tutkinto Doctor of Medical Science HY, ISY, OY, TaY, TY HY, ISY, OY, TaY, TY HY, ISY, OY, TaY, TY Hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Odontology Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Odontology HY, ISY, OY, TY HY, ISY, OY, TY

20 Hammaslääketieteen tohtorin tutkinto Doctor of Odontology HY, ISY, OY, TY Farmaseutin tutkinto Bachelor of Science (Pharmacy) Proviisorin tutkinto Master of Science (Pharmacy) Farmasian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Philosophy (Pharmacy) Farmasian tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy (Pharmacy) HY, ISY, ÅA HY, ISY HY, ISY HY, ISY MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN KOULUTUSALA Elintarviketieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Food Sciences Elintarviketieteiden maisterin tutkinto Master of Food Sciences Elintarviketieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Food Sciences Elintarviketieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Food Sciences Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Science (Agriculture and Forestry) Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto Master of Science (Agriculture and Forestry) Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Science (Agriculture and Forestry) Maatalous- ja metsätieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Science (Agriculture and Forestry) HY HY HY HY HY, ISY 1 HY, ISY 2 HY, ISY 3 HY, ISY 4 1 vain metsätieteellinen ala 2 vain metsätieteellinen ala 3 vain metsätieteellinen ala 4 vain metsätieteellinen ala

21 OIKEUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA Oikeusnotaarin tutkinto Bachelor of Laws Oikeustieteen maisterin tutkinto Master of Laws Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto Master of International and Comparative Law Oikeustieteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Laws Oikeustieteen tohtorin tutkinto Doctor of Laws HY, ISY, LY, TY, ÅA HY, ISY, LY, TY HY, ISY, LY, TY HY, ISY, LY, TY HY, ISY, LY, TY PSYKOLOGIAN KOULUTUSALA Psykologian kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Psychology) Psykologian maisterin tutkinto Master of Arts (Psychology) Filosofian maisterin tutkinto Master of Arts Psykologian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Arts (Psychology) Psykologian tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy (Psychology) HY, ISY, JY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, TaY, TY, ÅA HY, ISY, JY, TaY, TY, ÅA TAITEIDEN KOULUTUSALA Kuvataiteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Fine Arts Kuvataiteen maisterin tutkinto Master of Fine Arts Kuvataiteen tohtorin tutkinto Doctor of Fine Arts TaideY TaideY TaideY

22 Musiikin kandidaatin tutkinto Bachelor of Music Musiikin maisterin tutkinto Master of Music Musiikin lisensiaatin tutkinto Licentiate of Music Musiikin tohtorin tutkinto Doctor of Music TaideY TaideY TaideY TaideY Taiteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Art and Design) Taiteen maisterin tutkinto Master of Arts (Art and Design) Taiteen tohtorin tutkinto Doctor of Arts (Art and Design) AYO, LY AYO, LY AYO, LY Tanssitaiteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Dance) Tanssitaiteen maisterin tutkinto Master of Arts (Dance) Tanssitaiteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Arts (Dance) Tanssitaiteen tohtorin tutkinto Doctor of Arts (Dance) TaideY TaideY TaideY TaideY Teatteritaiteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen maisterin tutkinto Master of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen lisensiaatin tutkinto Licentiate of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen tohtorin tutkinto Doctor of Arts (Theatre and Drama) TaideY, TaY TaideY, TaY TaideY, TaY TaideY, TaY

23 TEKNIIKAN KOULUTUSALA Tekniikan kandidaatin tutkinto Bachelor of Science (Technology)/(Architecture) Arkkitehdin tutkinto Master of Science (Architecture) Diplomi-insinöörin tutkinto Master of Science (Technology) Maisema-arkkitehdin tutkinto Master of Science (Landscape Architecture) Tekniikan lisensiaatin tutkinto Licentiate of Science (Technology)/(Architecture) Tekniikan tohtorin tutkinto Doctor of Science (Technology)/(Architecture) AYO, LTY, OY, TTY, TY, VY, ÅA AYO, OY, TTY AYO, LTY, OY, TTY, TY, VY, ÅA AYO AYO, LTY, OY, TTY, TY, VY, ÅA AYO, LTY, OY, TTY, TY, VY, ÅA TEOLOGIAN KOULUTUSALA Teologian kandidaatin tutkinto Bachelor of Theology Teologian maisterin tutkinto Master of Theology Teologian lisensiaatin tutkinto Licentiate of Theology Teologian tohtorin tutkinto Doctor of Theology HY, ISY, ÅA HY, ISY, ÅA HY, ISY, ÅA HY, ISY, ÅA TERVEYSTIETEIDEN KOULUTUSALA Terveystieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Health Sciences Terveystieteiden maisterin tutkinto Master of Health Sciences Terveystieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Health Sciences Terveystieteiden tohtorin tutkinto ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA

24 Doctor of Health Sciences YHTEISKUNTATIETEELLINEN KOULUTUSALA HY, HY (SSKH), ISY, JY, LY, TaY, TY, VY, ÅA Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Administrative Sciences Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Social Sciences Hallintotieteiden maisterin tutkinto Master of Administrative Sciences Valtiotieteiden maisterin tutkinto Master of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Master of Social Sciences Hallintotieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Administrative Sciences Valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Social Sciences Hallintotieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Administrative Sciences Valtiotieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy (Social Sciences) Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy (Social Sciences) Filosofian tohtorin tutkinto (Doctor of Philosophy) voidaan suorittaa tieteellisessä jatkokoulutuksessa Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Lapin yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Oulun yliopistoissa, Svenska handelshögskolanissa, Tampereen yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa, Turun yliopistossa,vaasan yliopistossa ja Åbo Akademissa.

25 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA ANNETUN VAL- TIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta ja pääasiallinen sisältö Yliopistolain (558/2009) 7 :n 3 momentin ( /2013) mukaan yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista, tutkintojen tavoitteista, opintojen rakenteesta ja muista opintojen perusteista sekä siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa (koulutusvastuu), säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Vastaava valtuussäännös sisältyi vanhaan yliopistolakiin (645/1997), jonka nojalla on annettu valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004), jäljempänä tutkintoasetus. Yliopistouudistuksen yhteydessä tutkintoasetus on yliopistolain voimaanpanosta annetulla lailla (559/2009) jätetty voimaan. Tutkintoasetuksessa säädetään alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon, opettajankoulutuksen sekä tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteista, laajuudesta ja rakenteesta. Asetuksessa on lisäksi säännökset opintojen mitoituksesta, alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon liittyvistä kielitaitovaatimuksista, koulutuksesta annettavista todistuksista sekä eräistä oppiarvoista. Tutkintoasetuksen liitteenä on luettelo yliopistojen koulutusaloista, tutkintojen nimistä ja yliopistoista, joissa tutkintoja voidaan suorittaa (ns. tutkintokohtainen koulutusvastuu). Yliopistojen koulutusvastuiden kokonaisuus on tarkoitus uudistaa lukien. Tavoitteena on vahvistaa yliopistojen autonomiaa siirtymällä oppiaine- ja koulutusohjelmakohtaisesta koulutusvastuusta kohti joustavampaa koulutusvastuun määrittelyä, jonka puitteissa yliopistot päättäisivät itse oppiaineistaan ja koulutusohjelmistaan. Kansainvälisesti koulutusta luokitellaan Unescon ISCED-koulutusluokituksella, jota uudistetaan parhaillaan. Tavoitteena on, että uusi luokitus hyväksyttäisiin Unescon yleiskokouksessa vuoden 2013 loppupuolella. Koulutusvastuu-uudistuksen yhtenä tavoitteena on, että koulutusvastuusäädösten toteutumista olisi mahdollisimman yksinkertaista seurata uudella tilastoluokituksella, ja että tämä mahdollistaisi nykyistä yksinkertaisempien ja vähemmän työtä vaativien tietojärjestelmien toteuttamisen. Osana yliopistojen koulutusvastuusääntelyä koskevaa uudistusta tutkintoasetuksen liite ehdotetaan uudistettavaksi siten, että siinä huomioidaan uudistuva ISCED-luokitus. Lisäksi yliopistojen tekeminen esitysten perusteella eräisiin englanninkielisiin tutkintonimikkeisiin ehdotetaan muutoksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti keväällä 2011 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen edustajille yhteensä 11 koulutusalakohtaista keskustelutilaisuutta tutkinto- ja koulutusvastuusäädösten muutostarpeista. Keskustelutilaisuuksissa kartoitettiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia liittyen paitsi koulutusvastuisiin, myös tutkintojen tavoitteita, laajuuksia ja rakenteita koskeviin säännöksiin sekä tutkintonimikkeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välillä käydyn keskustelun ja yliopistojen tekemien esitysten pohjalta tutkintoasetukseen ehdotetaan eräitä täsmennyksiä.

26 2 2 Yksityiskohtaiset perustelut 3 Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen Pykälän 1 momentissa säädetään alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestämistavoista. Säännöksen mukaan yliopistolla on päätösvalta sen suhteen, järjestetäänkö koulutus oppiainepohjaisesti vai koulutusohjelmana. Tähän yliopistojen autonomiaa korostavaan säännökseen ei ehdoteta muutoksia. Koulutusohjelman käsite on yliopistojen tutkintoja koskevassa lainsäädännössä vakiintunut. Estettä ei kuitenkaan ole sille, että yliopisto käyttää koulutusohjelmistaan jotakin muuta nimeä. Pykälän voimassa olevan 2 momentin mukaan korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös kansainvälisenä yhteistyönä. Säännöstä ehdotetaan täydennettäväksi siten, että se kattaisi myös yhteistyön suomalaisten yliopistojen kesken. Yhteistyötä voidaan pitää tietyssä määrin yliopistojen perustehtäviin liittyvänä velvollisuutena, vaikka yliopistojen välistä yhteistyötä ei yliopistojen tehtävänä olekaan erikseen yliopistolaissa mainittu. Yliopistolain 2 :n mukaan yliopiston tulee lakisääteisiä tehtäviään hoitaessaan toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa, johon myös muut yliopistot kuuluvat. Yhteistyö voi kohdistua sekä opetukseen että tutkimukseen. Toimiessaan yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa yliopiston on kuitenkin huolehdittava ja vastattava itse ja itsenäisesti lakisääteisen tehtävänsä toteuttamisesta. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisäksi lisättäväksi säännös, jonka mukaan korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa. Tällaisia ns. yhteis- ja kaksoistutkintoja järjestettäessä lähtökohtana on, että kukin tutkinnon myöntävä yliopisto vastaa tutkinnon laadusta ja siitä, että tutkinto täyttää sille oman maansa lainsäädännössä asetetut kriteerit. Kansainvälisiä yhteis- ja kaksoistutkinto-ohjelmia järjestettäessä suomalaisen yliopiston tulee selvittää kunkin myönnettävän tutkinnon asema asianomaisen maan kansallisessa tutkintojärjestelmässä. Tutkintojen tunnustamisen ja opiskelijoiden oikeusturvan näkökulmasta on erityisen tärkeää, että yhteis- tai kaksoistutkinto-ohjelma johtaa ainakin yhden osallistuvan maan virallisen tutkintojärjestelmän mukaiseen tutkintoon. 4 Vieraskieliset tutkinnot Voimassa olevan säännöksen mukaan yliopistolain 11 :n 2 momentin mukaisesta muulla kuin suomen- tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. Säännös ehdotetaan siirrettäväksi todistuksia koskevaan 26 :ään, minkä vuoksi 4 ehdotetaan kumottavaksi.

27 3 7 Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet Voimassa olevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tutkinnon tavoitteet kuvataan tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta. Korkeakoulututkintoihin johtavien opintojen opetussuunnitelmiin on viime vuosina lisätty osaamistavoitteet, jotka kuvaavat, mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai pystyvän tekemään opintojakson tai kokonaisuuden suoritettuaan. Tästä syystä on johdonmukaista säätää myös yliopistotutkintojen tavoitteista siten, että niissä kuvataan tutkinnon suorittaneen saavuttamaa osaamista. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että tutkinnon tavoitteessa kuvataan nykyistä tarkemmin tutkinnon suorittaneen valmiuksia soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä sekä riittävää viestintä- ja kielitaitoa oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Kansainvälisyyden perustaitojen tarpeellisuus on korostunut työelämän kansainvälistyessä ja kansainvälisen yhteistyön lisääntyessä kaikilla aloilla, minkä vuoksi kaikilta korkeakoulututkinnon suorittaneilta tulee edellyttää valmiuksia kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. 9 Alemman korkeakoulututkinnon rakenne Pykälän 1 momentin 2) kohdan sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi. 12 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet Voimassa olevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tutkinnon tavoitteet kuvataan tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta. Korkeakoulututkintoihin johtavien opintojen opetussuunnitelmiin on viime vuosina lisätty osaamistavoitteet, jotka kuvaavat, mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai pystyvän tekemään opintojakson tai kokonaisuuden suoritettuaan. Tästä syystä on johdonmukaista säätää myös yliopistotutkintojen tavoitteista siten, että niissä kuvataan tutkinnon suorittaneen saavuttamaa osaamista. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että tutkinnon tavoitteessa kuvataan nykyistä tarkemmin tutkinnon suorittaneen valmiuksia soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä sekä riittävää viestintä- ja kielitaitoa oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Kansainvälisyyden perustaitojen tarpeellisuus on korostunut työelämän kansainvälistyessä ja kansainvälisen yhteistyön lisääntyessä kaikilla aloilla, minkä vuoksi kaikilta korkeakoulututkinnon suorittaneilta tulee edellyttää valmiuksia kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. 13 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus Pykälässä säädetään ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuudesta. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi nykyinen 2 momentti, jonka mukaan erityisesti ul-

28 4 komaalaisille opiskelijoille suunnattuun ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan vaadittavien opintojen laajuus on vähintään 90 opintopistettä. Säännöksen alkuperäisenä tarkoituksena on ollut, että Suomessa noudatettaisiin vakiintumassa ollutta kansainvälistä käytäntöä. Säännöstä ei kuitenkaan yliopistoissa ole juurikaan sovellettu. Tutkintorakenteen selkeyttämiseksi vuoksi säännös ehdotetaan poistettavaksi. 15 Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne Pykälän 1 momentin 2) kohdan sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi. 18 Opettajankoulutuksen tavoitteet Pykälässä säädetään opettajankoulutuksen erityisistä tavoitteista, jotka ehdotetaan kuvattavaksi tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta. Tavoitteisiin ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia. 21 Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Pykälässä säädetään tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteista, jotka ehdotetaan kuvattavaksi tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta vastaavasti kuin alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteet. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi työelämävalmiuksiin ja kielitaitoon liittyvät tavoitteet. 22 Tohtorin tutkinnon suorittaminen Voimassa olevassa pykälässä säädetään tohtorin tutkintoon johtavien opintojen suorittamisesta. Tohtorin tutkinnon jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa jatkokoulutuksen opinnot, osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Kuvataidealalla, musiikin alalla, taideteollisella alalla ja teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi väitöskirjan laatimisen sijaan antaa yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet. Väitöskirjaksi voidaan voimassa olevan pykälän mukaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Opinnäytteen muotoa koskeva säännös ehdotetaan muutettavaksi siten, että se korostaisi yliopiston oikeutta päättää opinnäytteen muodosta. Jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulisi ehdotettavan säännöksen mukaan laatia väitöskirja ja puolustaa julkisesti taikka antaa yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet. Ehdotus perustuu Suomen Akatemian asettaman tutkijakoulutukiryhmän vuoden 2011 lopussa tekemiin ehdotuksiin tohtorikoulutuksen ja tutkijakoulujärjestelmän kehittämiseksi.

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA VNA yliopistojen tutkinnoista (794/2004) LUONNOS 16.9.2013 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 421/2012 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1039/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1039/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1039/2013 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 19

Lisätiedot

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA 1039/2013 5 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA Yliopistojen nimien lyhenteet: AYO Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto (SSKH)

Lisätiedot

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA 2220 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK HY HY (SSKH) JoY JY KY KuvA LTY LY

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista LUONNOS 25.5.2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista. Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista. Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Laura Hansén

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Laura Hansén OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri 17.12.2013 Laura Hansén VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA ANNETUN VAL- TIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004)

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetusyliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty

Lisätiedot

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista N:o 794/2004 Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus. liikunta-asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2009

SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus. liikunta-asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2009 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2009 N:o 1135 1140 SISÄLLYS N:o Sivu 1135 Valtioneuvostonasetusliikunta-asetuksenmuuttamisesta... 5465 1136 Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Lausuntopyyntö

Lausuntopyyntö Lausuntopyyntö OKM/28/010/2012 02.11.2012 Jakelussa mainituille Viite Asia Yliopistojen koulutusvastuiden uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoanne oheisesta yliopistolain 7 :n ja

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 792. Laki. maatalouden interventiorahastosta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2004

SISÄLLYS. N:o 792. Laki. maatalouden interventiorahastosta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2004 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2004 N:o 792 796 SISÄLLYS N:o Sivu 792 Laki maatalouden interventiorahastosta annetun lain muuttamisesta... 2207 793 Laki korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Eläinlääketieteen, farmasian, hammaslääketieteen, liikuntatieteen, lääketieteen ja terveystieteiden alat (yliopistot) Keskustelutilaisuus 19.4.

Eläinlääketieteen, farmasian, hammaslääketieteen, liikuntatieteen, lääketieteen ja terveystieteiden alat (yliopistot) Keskustelutilaisuus 19.4. Opetus- ja kulttuuriministeriö 15.4.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Eläinlääketieteen, farmasian, hammaslääketieteen, liikuntatieteen, lääketieteen ja terveystieteiden

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus LUONNOS 28.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen liitteen muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Liite 1 1 (10) Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautuminen Tampereen yliopistossa koulutusaloittain ja nimikkeittäin tiedekunnille

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Oikeustieteellinen ala, psykologian ala, teologian ala ja yhteiskuntatieteellinen ala (yliopistot) Keskustelutilaisuus 14.3.2011

Oikeustieteellinen ala, psykologian ala, teologian ala ja yhteiskuntatieteellinen ala (yliopistot) Keskustelutilaisuus 14.3.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö 10.3.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Oikeustieteellinen ala, psykologian ala, teologian ala ja yhteiskuntatieteellinen ala (yliopistot)

Lisätiedot

Liite opintojohtosääntöön (päivitetty vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja yliopiston hallituksen päätöksiä)

Liite opintojohtosääntöön (päivitetty vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja yliopiston hallituksen päätöksiä) 1/5 Liite opintojohtosääntöön (päivitetty 4.1.2016 vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja yliopiston hallituksen päätöksiä) Turun yliopistossa edustettuina olevat t, tutkinnot, pääaineet, koulutusohjelmat

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Opetus- ja kulttuuriministeriö 8.4.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Kasvatustieteellinen ala ja opettajankoulutus (yliopistot) Keskustelutilaisuus 13.4.2011 MUISTIO

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa 23.7.2015 1/12 Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautumista tieteenalayksiköiden ja koulutusalojen kesken. Ensimmäinen taulukko

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 20.11.2014. Avoimesta yliopisto-opetuksesta perittävä enimmäismaksu

Lausuntopyyntö 20.11.2014. Avoimesta yliopisto-opetuksesta perittävä enimmäismaksu Lausuntopyyntö OKM/75/010/2014 20.11.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia Avoimesta yliopisto-opetuksesta perittävä enimmäismaksu Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset 1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 318. Asetus psykologian tutkinnoista. Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996

SISÄLLYS. N:o 318. Asetus psykologian tutkinnoista. Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996 N:o 318 319 SISÄLLYS N:o Sivu 318 Asetus psykologian tutkinnoista... 859 319 Asetus ulosottotoimen hallinnosta... 864 N:o 318

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Opetus- ja kulttuuriministeriö 25.2.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Humanistinen ala Keskustelutilaisuus 1.3.2011 MUISTIO JA KESKUSTELUKYSYMYKSET TUTKINNOISTA JA KOULUTUSVASTUUSTA

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus 13.12.2016 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Opetus- ja kulttuuriministeriö 4.3.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Kuvataiteen ala, musiikin ala, taideteollinen ala, tanssiala, teatteriala (yliopistot), kulttuuriala

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat 14 Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat Opiskelijat, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on myönnetty 1.8.2005 jälkeen sekä ne aiemmin aloittaneet opiskelijat,

Lisätiedot

Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi

Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi Orientaatio uusille väitöskirjatutkijoille Tampereen yliopiston tutkijakoulu Koordinaattori Olli Nuutinen Jatkokoulutuksen tavoitteena on,

Lisätiedot

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 Pertti Tikkanen Tiedekuntaneuvosto Kokous 2.6.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 19 A 20 A 19/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 20/2010 2 Ilmoitusasiat OULUN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 33/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yliopistolain 7 :n muuttamisesta Yliopistolakia ehdotetaan yliopistojen koulutusvastuita koskevan kokonaisuudistuksen mahdollistamiseksi muutettavaksi

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Opetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta

Opetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta KORKEAKOULUJEN OPETUSYHTEISTYÖ Immo Aakkula 8.2.2017 Laki yliopistolain muuttamisesta 7 a Opetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta Yliopisto voi järjestää kielten ja

Lisätiedot

Tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunnan tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunta. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset

Tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunnan tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunta. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset 91 Hallintotieteiden tiedekunta Tutkintomääräykset Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.5.2006. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Eväitä hyvän työuran rakentamiseen

Eväitä hyvän työuran rakentamiseen Eväitä hyvän työuran rakentamiseen Aarresaari-verkoston maisteriuraseuranta 2016 Juha Sainio Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit yliopistojen työelämäja urapalvelujen sivuille.

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 966. Laki. rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 966. Laki. rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2010 N:o 966 974 SISÄLLYS N:o Sivu 966 Lakirikosasioidenjaeräidenriita-asioidensovittelustaannetunlainmuuttamisesta... 3061 967 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin

Lisätiedot

Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen 1.8.2005 aloittaneille opiskelijoille Kaikki ennen 1.8.2005 aloittaneet opiskelijat on siirretty uuden tutkintosäännön piiriin. Uuteen tutkintosääntöön siirtyvien opiskelijoiden

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Itä-Suomen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö Valtioneuvoston asetus korkeakoulujen yhteishausta

Lausuntopyyntö Valtioneuvoston asetus korkeakoulujen yhteishausta Lausuntopyyntö OKM/47/010/2013 18.12.2013 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtioneuvoston asetus korkeakoulujen yhteishausta Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoanne oheisesta luonnoksesta valtioneuvoston

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja: 1 of 11 2011-04-27 10:37 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2003» 15.5.2003/352 15.5.2003/352 Seurattu SDK 323/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Valtioneuvoston

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 20.4.2011

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 20.4.2011 LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 20.4.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö 10.3.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Oikeustieteellinen ala, psykologian ala,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 24.4.2012. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin

Lisätiedot

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan

Lisätiedot

Tätä lakia sovelletaan yliopistoihin, jotka kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan, siten kuin jäljempänä säädetään.

Tätä lakia sovelletaan yliopistoihin, jotka kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan, siten kuin jäljempänä säädetään. Lakiehdotukset 1. Laki yliopistolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yliopistolain (558/2009) 1, 7 a ja 7 b, sellaisina kuin ne ovat, 1 osaksi laeissa 954/2011, 414/2012 ja 497/2015

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN 205 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN KANSLIAN JA LAITOSTEN YHTEYSTIEDOT Tiedekunnan kanslia 33014 Tampereen yliopisto Käyntiosoite: Ratapihankatu 55 Yliopiston vaihde, puh. (03) 355 111 Telefax (03) 3551

Lisätiedot

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa AHOT-käytännöt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 2 Sisältö Reunaehtoja Aiempien tutkintojen hyväksilukeminen Aiempien / muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muun osaamisen tunnustaminen

Lisätiedot

Vuoden 2015 opiskelijavalintojen aloituspaikkamäärät

Vuoden 2015 opiskelijavalintojen aloituspaikkamäärät Liite 1 Vuoden 2015 opiskelijavalintojen t Vuonna 2012 ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 1315 opiskelijaa ja vuonna 2013 vastaavasti 1324 opiskelijaa. Vuonna 2012 alemman korkeakoulututkinnon suoritti

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Vokke päätösseminaari

Vokke päätösseminaari Vokke päätösseminaari Kasvatustieteen asiantuntijuus Ritva Jakku Sihvonen 7.11.2006 Ritva Jakku Sihvonen 7.11. 2006 1 Maisterin tutkinto 2005 alkaen uuden asetuksen mukaan 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

KOULUTUSALOJEN % -OSUUKSIA KOULUTUSALOISTA YHTEENSÄ 2001

KOULUTUSALOJEN % -OSUUKSIA KOULUTUSALOISTA YHTEENSÄ 2001 KOULUTUSALAT KOULUTUSALOJEN % -OSUUKSIA KOULUTUSALOISTA YHTEENSÄ 2001 Uudet Kaikki Alemmat Ylemmät Lis. Tri Muut tutkinnot Opettajat Muu Yhteensä lkm 20 651 162 785 2 461 11 581 695 1 203 734 7 559 20

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18)

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18) Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 24.8.2015 Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas 2015-2016 (s. 8-18) Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences - SIS Opintopäällikkö

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2017 yhteishaussa

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2017 yhteishaussa Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2017 yhteishaussa FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Englannin kieli ja kulttuuri, Joensuu, humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian Maisterihaku,

Lisätiedot

Uusi tutkintorakenne. Opetusministeriön Kehittämisseminaari Paasitorni. Hannele Niemi

Uusi tutkintorakenne. Opetusministeriön Kehittämisseminaari Paasitorni. Hannele Niemi Uusi tutkintorakenne Opetusministeriön Kehittämisseminaari 24.9.2.2003 Paasitorni Erilaisia vaihtoehtoja jatkokoulutus täydennys muu tausta 6 Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet 1) tutkintoon kuuluvien

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön Asemointitilastot 2016; Yhteinen osio katsaus talouteen ja henkilöstöön 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön Sisällys: Kuvio 1a: Tilikauden

Lisätiedot

Koulutuksen Aloituspaikat. Hakuajat Hakukohde Opintopolussa Englannin kieli ja kulttuuri, Joensuu, humanististen tieteiden

Koulutuksen Aloituspaikat. Hakuajat Hakukohde Opintopolussa Englannin kieli ja kulttuuri, Joensuu, humanististen tieteiden Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2017 yhteishaussa Hakukohteet, joihin sisältyy aikaisempien opintojen/avoimen väylän jono (suluissa aloituspaikat) FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Koulutuksen

Lisätiedot

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO Osaamistavoitteet Oikeustieteen maisterin tutkinnon (120 op) suorittanut henkilö: - on syventänyt ja laajentanut oikeusnotaarin tutkinnossa hankkimaansa oikeudellista osaamista

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta

Lisätiedot

Yliopisto, tiedekunta, tutkinnot

Yliopisto, tiedekunta, tutkinnot Yliopisto, tiedekunta, tutkinnot Opintokoordinaattori Heli Rikala Luonnontieteiden tiedekunnan alkuorientaatio 28.8.2017 28.8.2017 Luonnontieteiden tiedekunta UTA.FI/LUO 1 Tampereen yliopisto TaY nyt http://www.uta.fi/yliopisto/

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Ohjeet ja määräykset

Ohjeet ja määräykset Ohjeet ja määräykset TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kauppatieteen akateemisessa komiteassa 27. päivänä toukokuuta 2011.

AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kauppatieteen akateemisessa komiteassa 27. päivänä toukokuuta 2011. AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kauppatieteen akateemisessa komiteassa 27. päivänä toukokuuta 2011. 1 luku YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Tehtävä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot