Oikeustieteellinen ala, psykologian ala, teologian ala ja yhteiskuntatieteellinen ala (yliopistot) Keskustelutilaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oikeustieteellinen ala, psykologian ala, teologian ala ja yhteiskuntatieteellinen ala (yliopistot) Keskustelutilaisuus 14.3.2011"

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Oikeustieteellinen ala, psykologian ala, teologian ala ja yhteiskuntatieteellinen ala (yliopistot) Keskustelutilaisuus MUISTIO JA KESKUSTELUKYSYMYKSET TUTKINNOISTA JA KOULUTUSVASTUUSTA 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää kevään 2011 aikana koulutusalakohtaisia tilaisuuksia. Niissä on tarkoitus keskustella yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen edustajien kanssa tutkinto- ja koulutusvastuusäädöksiin liittyvistä mahdollisista muutostarpeista. Tutkinto- ja koulutusvastuusäädöksiä on aiheellista tarkastella muun muassa yliopistouudistuksen ja Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittaman tutkintouudistuksen arvioinnin näkökulmista. Osa koulutusalatilaisuuksista järjestetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisinä tilaisuuksina, osa erillisinä jommallekummalle korkeakoulusektorille. Tämän muistion alkuosassa käsitellään sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen tutkintoja ja koulutusvastuuta koskevia säädöksiä. Muistion lopussa on koulutusalakohtainen osuus ja keskustelukysymyksiä kutakin alakohtaista tilaisuutta varten. 2. Nykytila Korkeakoulututkinnoista, -opetuksesta ja -opinnoista sekä koulutusvastuusta ja -tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009), valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004), ammattikorkeakoululaissa (351/2003), valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (352/2003) ja opetusministeriön asetuksessa (568/2005) yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista. Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998) määrittelee tutkintojen ohella aiemmin suoritettujen tutkintojen aseman nykyisiin tutkintoihin nähden. 1 Tutkintojen jälkeistä koulutusta on kuvattu Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet -muistiossa (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:38). 3. Yliopistot 3.1. Yliopistolaki (558/2009) Yliopistolaissa (558/2009) säädetään opintojen, opetuksen ja tutkintojen osalta muun muassa seuraavista asioista: yliopistoissa suoritettavat tutkinnot, opetus- ja tutkintokielet, alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteelliset suorittamisajat, opiskeluoikeus ja opintojen arviointi. Seuraavassa kuvataan yliopistolain sisältöä näiltä osin. 1

2 Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia jatkotutkintoja. Yliopistot voivat järjestää myös täydennyskoulutusta ja avointa yliopistoopetusta. 2 Tutkintojen rakenteesta on säädetty kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti. Sen mukaan opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja tämän jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää valtioneuvoston asetuksella säädettävillä aloilla myös siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa, jos se on tarkoituksenmukaista koulutusalan ammatillisten vaatimusten vuoksi. Tieteellinen, taiteellinen ja ammatillinen jatkotutkinto suoritetaan ylemmän korkeakoulututkinnon tai sitä tasoltaan vastaavan koulutuksen jälkeen. Opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi Helsingin yliopistossa, Kuvataideakatemiassa, Sibelius- Akatemiassa ja Teatterikorkeakoulussa. Aalto-yliopiston opetus- ja tutkimuskielet noudattavat sen perustaneiden yliopistojen aiempaa opetus- ja tutkintokielikäytäntöä. Åbo Akademin, Svenska handelshögskolanin ja Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Muiden yliopistojen opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopistot voivat päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä opinto- ja tutkintokielenä. Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteelliseksi suorittamisajaksi määritellään kolme lukuvuotta. Poikkeuksena on kuvataiteen kandidaatin tutkinto, jossa tavoiteaika on kolme ja puoli vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kaksi lukuvuotta. Tästä on kuitenkin poikkeuksia (musiikki, psykologia, eläinlääketiede, lääketiede ja hammaslääketiede). Yliopistoilta edellytetään, että ne järjestävät opinnot niin, että tavoitteellinen suorittamisaika on mahdollinen. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot pelkän alemman korkeakoulututkinnon osalta vuotta tavoiteaikaa pidemmässä ajassa, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon osalta kahta vuotta tavoiteaikaa pidemmässä ajassa ja pelkän ylemmän korkeakoulututkinnon osalta kahta vuotta tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. Opiskeluoikeuden palauttaminen edellyttää opiskelijan hakemusta. Opiskelijalla on oikeus saada tiedot opintosuorituksensa arvosteluperusteista. Hän saa tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen muualla suoritettuja opintoja ja korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Tämän lisäksi hän voi yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen ja korvata tutkinto-opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) Yliopistolain 7 :n mukaisesti yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista, tutkintojen tavoitteista, opintojen rakenteista ja siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voi suorittaa, säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Seuraavassa kuvataan tutkintoasetuksen (794/2004) sisällön pääpiirteitä. Tutkintoasetuksessa säädetään alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista sekä tieteellisistä ja taiteellisista jatkotutkinnoista. Tieteellisiä ja taiteellisia jatkotutkintoja ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Lääketieteellisellä, hammaslääketieteellisellä ja eläinlääketieteellisellä alalla lisensiaatin tutkinnot ovat kuitenkin ylempiä korkeakoulututkintoja. Tutkintoasetuksessa ei säädetä ammatillisista jatkotutkinnoista, vaan niistä säädetään erikseen erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnoista annetuissa valtioneuvoston asetuksissa. Erikoistumisopinnoista säädetään asetuksessa korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998). Valtionavustus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen on sisältynyt vuosina annettuihin talousarvioesityksiin. Tutkintoasetuksessa on liitteenä luettelo yliopistojen koulutusaloista ja tutkintojen suomen- ja englanninkielisistä nimistä sekä tieto niistä yliopistoista, joiden koulutusvastuun piiriin kyseiset koulutusalat ja tutkinnot kuuluvat. Yliopisto ei voi ilman liitteeseen tehtävää muutosta aloittaa tai lopettaa koulutusta.

3 3 Tutkintoasetuksessa säädetään alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestämistavoista. Koulutus voidaan järjestää joko oppiainepohjaisesti tai koulutusohjelmina. Koulutuksen mitoituksen perusteena on opintopiste. Asetuksen mukaan yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen vaadittava työpanos on keskimäärin 1600 työtuntia, joka vastaa 60 opintopistettä. Asetuksessa määritellään, että opiskelijan tulee opinnoissaan osoittaa saavuttaneensa sellaisen suomen ja ruotsin kielen taidon, jota julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan edellytetään valtion henkilöstöltä. Samoin edellytetään, että opiskelija osoittaa saavuttaneensa vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kansainvälisen kehityksen seuraamisen. Tutkintoasetuksessa määritellään tavoitteet alemmalle ja ylemmälle korkeakoulututkinnolle. Tavoitteet koskevat opinnoissa saatavia valmiuksia, oman alan seuraamis- ja kehittämisvalmiuksia sekä tieteellisen ajattelun ja taiteellisen työn edellyttämiä valmiuksia, työelämän kehittämis- ja asiantuntijavalmiuksia sekä viestinnällisiä valmiuksia. Alempi korkeakoulututkinto voi koostua perus- ja aineopinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista, monitieteisistä opintokokonaisuuksista, harjoittelusta ja muista tarvittavista opinnoista. Ylempi korkeakoulututkinto voi koostua perus- ja aineopinnoista sekä syventävistä opinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista, monitieteisistä opintokokonaisuuksista, harjoittelusta ja muista tarvittavista opinnoista. Perusopintojen laajuudeksi määritellään vähintään 25 opintopistettä. Aineopintojen laajuus yhdessä perusopintojen kanssa on vähintään 60 opintopistettä. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Alemman korkeakoulututkinnon opinnäytteen laajuus on 6-10 opintopistettä. Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteen laajuus on opintopistettä. Alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Kuvataiteen kandidaatin tutkinto on tästä poikkeus. Sen laajuus on 210 opintopistettä. Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Tästä poikkeus on ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattu ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutusohjelma, joka voi olla laajuudeltaan vain 90 opintopistettä. Tutkinnon laajuudesta on myös muita poikkeuksia. Psykologian maisterin ja musiikin maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus ylemmässä korkeakoulututkinnossa on 150 opintopistettä. Eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla yliopisto voi järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on tällöin 360 opintopistettä ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus 300 opintopistettä. Tutkintoasetuksessa käsitellään myös sitä, miten eri opinnot, kypsyysnäyte ja kielitaidon osoittaminen sijoittuvat tutkintojen rakenteisiin. Asetus määrittelee, että eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin, proviisorin tutkintoon sekä arkkitehdin tutkintoon johtavaa koulutusta järjestettäessä noudatetaan Euroopan yhteisön lainsäädännön määrittelemää koulutuksen vähimmäistasoa. Opettajankoulutuksen osalta tutkintoasetus määrittelee opettajankoulutuksen yleiset tavoitteet ja opettajankoulutukseen kuuluvat opinnot ja niiden laajuuden. Säädökset koskevat lastentarhanopettajien, luokanopettajien, erityisopettajien, opinto-ohjaajien ja aineenopettajien koulutusta. Tutkintoasetuksessa säädetään tieteellisen ja taiteellisen jatkotutkinnon tavoitteista sekä jatkotutkinnon suoritustavoista. Jatkotutkinnon laajuutta ei määritellä eikä myöskään suorituksen tavoiteaikaa. Jatkokoulutuksessa suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon voi sisältyä erikoistumiskoulutus. Tutkintoasetus määrittelee myös opiskelijan mahdollisuudet muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen sekä alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistuksen rakenteen ja pääsisällöt. Asetuksessa säädetään tiettyjen oppiarvojen käyttämisestä.

4 4 Tutkintoasetukseen sisältyy yliopistoille yleisvelvoite tutkintojensa, opetuksensa ja opintojensa arviointiin ja kehittämiseen Opetusministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä (568/2005) Asetus määrittelee, minkä alojen, oppiaineryhmien ja oppiaineiden syventäviä opintoja yliopistot voivat järjestää humanistisella, kasvatustieteellisellä, luonnontieteellisellä, yhteiskuntatieteellisellä ja terveystieteiden alalla. Yliopisto ei voi näillä aloilla aloittaa syventävien opintojen järjestämistä eikä luopua opintojen järjestämisestä ilman ko. asetuksen muutosta. Muutos edellyttää yliopiston esitystä. Asetus määrittelee opettajankoulutuksen koulutusvastuun jakaantumisen eri yliopistojen kesken. Koulutusvastuuasetuksessa säädetään myös koulutusohjelmista kuvataiteen, taideteollisen, tanssin, teatterin ja musiikin alalla sekä teknistieteellisellä alalla. Asetuksessa säädetään myös sosiaalityön koulutuksen järjestämisestä ja erikoistumiskoulutuksista. 4. Ammattikorkeakoulut 4.1. Ammattikorkeakoululaki (351/2003) ja valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (352/2003) Ammattikorkeakoululaissa ja valtioneuvoston asetuksessa säädetään opintojen, opetuksen ja tutkintojen osalta muun muassa seuraavista asioista: koulutustehtävä, ammattikorkeakouluissa annettava opetus, ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot, koulutusohjelmat, tutkintojen tavoitteet, opetus- ja tutkintokielet, opiskeluoikeus ja opintojen arviointi. Seuraavassa kuvataan säädösten sisältöä pääpiirteittäin. Ammattikorkeakoulun koulutustehtävä määrätään ammattikorkeakoulun toimiluvassa, jonka valtioneuvosto myöntää ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle. Koulutustehtävä pitää sisällään ammattikorkeakoulun toimialan, ammattikorkeakoulun opetuskielen sekä nuorten koulutuksen ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sijaintipaikat. Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään käyttämällä seuraavia koulutusaloja: 1) humanistinen ja kasvatusala; 2) kulttuuriala; 3) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala; 4) luonnontieteiden ala: 5) tekniikan ja liikenteen ala; 6) luonnonvara- ja ympäristöala; 7) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; 8) matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Ammattikorkeakoulussa annetaan sille määrätyn koulutustehtävän rajoissa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta, ammatillisia erikoistumisopintoja ja muuta aikuiskoulutusta sekä avointa ammattikorkeakouluopetusta. Ammattikorkeakoulu voi järjestää maahanmuuttajille maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulussa suoritettuun tutkintoon liitetään asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintonimike ja ammattikorkeakoulututkinnon osalta tarvittaessa lyhenne AMK ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta lyhenne ylempi AMK. Valtioneuvoston asetuksen 3 :ssä on lueteltu kaikki

5 5 ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä niiden tutkintonimikkeet (suomi, ruotsi, englanti). Tutkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Koulutusohjelmat ovat ammattikorkeakoulun suunnittelemia ja järjestämiä opintokokonaisuuksia, jotka suuntautuvat johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttämään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Koulutusohjelmassa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja. Opetusministeriö päättää koulutusohjelmista ammattikorkeakoulun esityksestä. Opetusministeriön päätöksestä käy ilmi koulutusohjelman nimi, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehdot, koulutusala, tutkinto ja tutkintonimike, koulutusohjelman laajuus opintopisteinä sekä harjoittelun laajuus. Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien tulee olla laajuudeltaan vähintään kolmen ja enintään neljän lukuvuoden päätoimisten opintojen mittaisia. Erityisistä syistä tutkinto voi olla neljää vuotta laajempikin. Valtioneuvoston asetuksessa on säädetty tarkemmin opintojen laajuudesta. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180, 210 tai 240 opintopistettä. Erityisestä syystä opetusministeriö voi vahvistaa opintojen laajuuden 240 opintopistettä laajemmaksikin. Ylemmän ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. Ammattikorkeakouluilta edellytetään, että ne järjestävät opinnot niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa. Opiskeluoikeudesta ja sen menettämisestä on säädetty ammattikorkeakoululain 24 ja 25 :ssä. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkintoon johtavat opinnot asianomaisen koulutusohjelman opetussuunnitelman ja tutkintosäännössä määrättyjen perusteiden mukaisesti. Opiskeluoikeus on rajattu siten, että kokopäiväopiskelijan on suoritettava tutkintoon johtavat opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pidemmässä ajassa. Opiskelija voi olla tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan. Poissaoloaikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan. Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, jos hän ei ole ilmoittautunut läsnä- tai poissaolevaksi tai jos hän ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä enimmäisajassa. Ammattikorkeakoulu voi myöntää erityisestä syystä opiskelijalle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista säädetään tutkintoon johtavien opintojen rakenteesta, tutkintojen tavoitteista, kielitaidosta, opintojaksoista ja opetussuunnitelmista sekä kypsyysnäytteestä. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen rakenne on säädetty koostuvaksi perus- ja ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta sekä opinnäytetyöstä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu syventäviä ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja sekä opinnäytetyö. Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet koskevat opinnoissa saatavia valmiuksia asianomaisella alalla asiantuntijatehtävissä toimimista varten, oman alan seuraamis- ja kehittämisvalmiuksia, valmiuksia oman ammattitaidon kehittämiseen ja jatko-opintoihin, viestintä- ja kielitaitoa sekä kansainvälisen toiminnan valmiuksia. Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa sellaisen suomen ja ruotsin kielen taidon, jota julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan edellytetään valtion henkilöstöltä. Samoin edellytetään, että opiskelija osoittaa saavuttaneensa yhden tai kahden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opetuksen järjestämisestä asetuksessa säädetään, että opinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina. Opintojaksot ovat pakollisia tai vaihtoehtoisia taikka vapaasti valittavia. Koulutusohjelman

6 opetussuunnitelmassa määrätään ainakin kunkin opintojakson tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintopisteinä, opetuksen ja harjoittelun määrä sekä vaadittavat suoritukset. Osa opetuksesta voidaan järjestää työpaikalla. 6 Asetus määrittelee myös opiskelijan mahdollisuudet muualla suoritettujen opintojen tai osaamisen hyväksilukemiseen. Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen muualla suoritettuja opintoja ja korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Tämän lisäksi hän voi ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen ja korvata tutkinto-opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat asetuksen mukaan ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia laajoja täydennyskoulutusohjelmia, joiden laajuus on opintopistettä. Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa suoritetaan tutkintoon johtavien koulutusohjelmien opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden. 5. Korkeakoulututkintojen järjestelmä 5.1. Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998) Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä määrittelee, mitkä ovat korkeakoulututkintoja. Asetuksessa luetellaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä mainitaan niiden aiemmat nimet. Siihen sisältyy luettelo nykyisistä ja aiemmista korkeakoulututkinnoista. Asetus määrittelee myös tutkinnon ja opintosuorituksen tuottaman kelpoisuuden. Siinä säädetään lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä terveydenhuollon alan ja Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistumisopinnoista sekä erikoistumisopintorekisteristä. 6. Alakohtaiset tutkinnot ja koulutusvastuut Oikeustieteellinen ala Oikeustieteellisellä alalla voidaan yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan suorittaa seuraavat tutkinnot: oikeusnotaarin tutkinto (Bachelor of Laws), oikeustieteen maisterin tutkinto (Master of Laws), oikeustieteen lisensiaatin tutkinto (Licentiate of Laws) ja oikeustieteen tohtorin tutkinto (Doctor of Laws). Edellä mainittuja tutkintoja voidaan suorittaa seuraavissa yliopistoissa: Helsingin yliopisto, Lapin yliopisto, Turun yliopisto ja Åbo Akademi (vain oikeusnotaarin tutkinto). Psykologian ala Psykologian alalla voidaan yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan suorittaa seuraavat tutkinnot: psykologian kandidaatin tutkinto (Bachelor of Arts (Psychology), psykologian maisterin tutkinto (Master of Arts (Psychology)), filosofian maisterin tutkinto (Master of Arts), psykologian lisensiaatin tutkinto (Licentiate of Arts (Psychology)) ja psykologian tohtorin tutkinto (Doctor of Philosophy (Psychology)). Edellä mainittuja tutkintoja voidaan suorittaa seuraavissa yliopistoissa: Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Opetusministeriön asetuksessa yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä (568/2005) säädetään erikoistumiskoulutuksista (4 ), jossa lisensiaatin tutkintoon sisältyvänä erikoistumiskoulutuksena maini-

7 7 taan erikoispsykologin koulutus. Erikoispsykologin koulutukseen voidaan em. asetuksen 15 :n mukaan sisällyttää seuraavat koulutusalat: kehitys- ja kasvatuspsykologia, neuropsykologia, psykoterapia, terveyspsykologia sekä työ- ja organisaatiopsykologia. Erikoispsykologin koulutus voidaan kaikilla mainituilla erikoisaloilla suorittaa Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Teologian ala Teologian alalla voidaan yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan suorittaa seuraavat tutkinnot: teologian kandidaatin tutkinto (Bachelor of Theology), teologian maisterin tutkinto (Master of Theology), teologian lisensiaatin tutkinto (Licentiate of Theology) ja teologian tohtorin tutkinto (Doctor of Theology). Edellä mainittuja tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa ja Åbo Akademissa. Yhteiskuntatieteellinen ala Yhteiskuntatieteellisellä alalla voidaan yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan suorittaa seuraavat tutkinnot: hallintotieteiden kandidaatin tutkinto (Bachelor of Administrative Sciences), valtiotieteiden kandidaatin tutkinto (Bachelor of Social Sciences), yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (Bachelor of Social Sciences), hallintotieteiden maisterin tutkinto (Master of Administrative Sciences), valtiotieteiden maisterin tutkinto (Master of Social Sciences), yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (Master of Social Sciences), hallintotieteiden lisensiaatin tutkinto (Licentiate of Administrative Sciences), valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto (Licentiate of Social Sciences), yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto (Licentiate of Social Sciences), hallintotieteiden tohtorin tutkinto (Doctor of Administrative Sciences), valtiotieteiden tohtorin tutkinto (Doctor of Social Sciences) ja yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (Doctor of Social Sciences). Edellä mainittuja tutkintoja voi suorittaa seuraavissa yliopistoissa: Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan (vain kandidaatin tutkinto), Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Opetusministeriön asetuksessa yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä (568/2005) säädetään sosiaalityön koulutuksen järjestämisestä eri yliopistoissa (5 ) sekä erikoistumiskoulutuksista (4 ). Sosiaalityön koulutusta järjestetään Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Helsingin yliopistossa sosiaalityön koulutus järjestetään myös Svenska social- och kommunalhögskolanissa ja yliopistossa suoritettavina opintoina. Yhteiskuntatieteellistä alaa koskevasta erikoissosiaalityöntekijän koulutuksesta säädetään lisäksi em. koulutusvastuuasetuksen 16 :ssä. Siinä luetellaan koulutukseen sisällytettävät erikoisalat: lapsi- ja nuorisososiaalityö, kuntouttava sosiaalityö, marginalisaatiokysymysten sosiaalityö, hyvinvointipalvelujen erikoisala sekä yhteisösosiaalityö. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus voidaan kaikilla mainituilla erikoisaloilla suorittaa Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Yhteiskuntatieteellisellä alalla säädetään koulutusvastuun jaottelusta yliopistojen kesken sekä ala- että oppiainekohtaisesti. Jaottelu on seuraavassa.

8 Yhteiskuntatieteelliset tutkinnot Luettelo aloista ja eräistä oppiaineista, joiden syventäviä opintoja yliopistot järjestävät pääaineina yhteiskuntatieteellisellä alalla 8 HY JoY JY KY LY TaY TY VY ÅA Filosofian ala Hallintotieteiden ala Sosiaalitieteiden ala Taloustieteiden ala Valtio-opin ala Viestintätieteiden ala Aluetiede Folkrätt Julkisoikeus Kehityspsykologia Offentlig rätt Poliittinen historia Privaträtt Sosiaalipsykologia Talous- ja sosiaalihistoria Tilastotiede Yhteiskuntamaantiede Ympäristöpolitiikka 7. Keskustelukysymyksiä tilaisuutta varten Yhteiset kysymykset tutkinnoista ja koulutusvastuusta 1) Onko tutkintojen ja koulutusvastuiden osalta säädöksissä (yliopistolaki 558/2009, yliopistojen tutkintoasetus 794/2004, yliopistojen koulutusvastuuasetus 568/2005) yleisiä muutostarpeita? 2) Tutkintoja ja koulutusvastuita määritellään eri tavoilla ja käsitteillä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Myös yliopistojen koulutusalojen kesken on eroja käytettävissä käsitteissä. Säädöksissä käytettyjä käsitteitä ovat muun muassa toimiala (L 351/2003), koulutustehtävä (L 351/2003), koulutusvastuu (L 558/2009), ala (L 558/2009), koulutusala (L 558/2009), opinala (A 464/1998), koulutusohjelma (L 558/2009 ja L 351/2003), tutkinto-ohjelma (OPM A 568/2005), oppiaine (A 794/2004), oppiaineryhmä (OPM A 568/2005), pääaineen asemassa oleva (OPM A 568/2005), suuntautumisvaihtoehto (A 352/2003) ammatillinen jatkotutkinto (L 558/2009), erikoistumiskoulutus (L 558/2009), erikoistumisopinnot (A 464/1998), ammatilliset erikoistumisopinnot (L 351/2003), erikoisala (A 678/1998) ja erilliset opinnot (A 1082/2009). Millainen on koulutusalojen näkemys tutkinto- ja koulutusvastuusäädöksissä käytettävistä käsitteistä? 3) Tarvitaanko alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteissa muutoksia? Tarvitaanko tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteissa muutoksia? 4) Tarvitaanko mainintaa koulutuksen järjestämisestä oppiainepohjaisesti ja koulutusohjelmina? Tarvitaanko maisteriohjelmia koskevia säädöksiä?

9 9 Tarvitaanko alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon rakenteissa, tutkintojen laajuuksissa tai opintosuorituksien laajuuksissa muutoksia? Onko tarvetta määritellä tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen laajuutta tai kestoa? 5) Tarvitaanko lisensiaatin tutkintoa ja lisensiaatin tutkintoon sisältyviä erikoistumiskoulutuksia (erikoispsykologi, erikoissosiaalityöntekijä) koskeviin säädöksiin muutoksia? Tarvitaanko säädöksiä, jotka koskevat korkeakoulujen muuta kuin tutkinnon suorittamiseen tähtäävää koulutusta? 6) Tarvitaanko muutoksia koulutusaloihin? Millaisia näkemyksiä koulutusvastuun säätelystä? Alakohtaiset kysymykset Oikeustieteellinen ala 1) Onko oikeustieteellisen alan tutkintojen nimissä muutostarpeita? 2) Onko säädösmuutostarpeita, joita oikeustieteellinen ala haluaa tuoda esille? Psykologian ala 1) Onko psykologian alan tutkintojen nimissä muutostarpeita? 2) Onko säädösmuutostarpeita, joita psykologian ala haluaa tuoda esille? Teologian ala 1) Onko teologian alan tutkintojen nimissä muutostarpeita? 2) Onko säädösmuutostarpeita, joita teologian ala haluaa tuoda esille? Yhteiskuntatieteellinen ala 1) Syventävien opintojen järjestämisen aloittaminen ja järjestämisestä luopuminen yhteiskuntatieteellisellä alalla edellyttää yliopiston esitystä. Millä tavoin koulutusvastuun muutoksista tulisi jatkossa päättää? 2) Tarvitaanko yhteiskuntatieteellisellä alalla ala- ja oppiainekohtaista koulutusvastuun jaottelua yliopistojen kesken? Mikäli tarvitaan, millainen jaottelun tulisi olla? Alakohtainen, oppiainekohtainen vai jotakin muuta? Miten sosiaalityön asema pitäisi säädösrakenteessa ottaa huomioon? Tarvitaanko muutoksia koulutusvastuun jaottelussa yliopistojen kesken? 3) Voiko samanniminen ala tai oppiaine olla eri koulutusaloilla, esimerkiksi tilastotiede (luonnontieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen ala) ja filosofia (humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen ala)? 4) Onko säädösmuutostarpeita, joita yhteiskuntatieteellinen ala haluaa tuoda esille?

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 20.4.2011

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 20.4.2011 LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 20.4.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö 10.3.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Oikeustieteellinen ala, psykologian ala,

Lisätiedot

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA 2220 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK HY HY (SSKH) JoY JY KY KuvA LTY LY

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1039/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1039/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1039/2013 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 19

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista LUONNOS 25.5.2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista. Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista. Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta

Lisätiedot

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista N:o 794/2004 Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004)

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetusyliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty

Lisätiedot

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA 1039/2013 5 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA Yliopistojen nimien lyhenteet: AYO Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto (SSKH)

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 792. Laki. maatalouden interventiorahastosta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2004

SISÄLLYS. N:o 792. Laki. maatalouden interventiorahastosta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2004 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2004 N:o 792 796 SISÄLLYS N:o Sivu 792 Laki maatalouden interventiorahastosta annetun lain muuttamisesta... 2207 793 Laki korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatustiede. Luettelo opettajankoulutuksen koulutusvastuun jaosta yliopistojen välillä kasvatustieteellisellä alalla

Varhaiskasvatustiede. Luettelo opettajankoulutuksen koulutusvastuun jaosta yliopistojen välillä kasvatustieteellisellä alalla 3340 N:o 568 Liite I Humanistiset tutkinnot Luettelo aloista, oppiaineryhmistä ja eräistä oppiaineista, joiden syventäviä opintoja yliopistot järjestävät humanistisella alalla HY JoY JY OY TaY TY VY ÅA

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja: 1 of 11 2011-04-27 10:37 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2003» 15.5.2003/352 15.5.2003/352 Seurattu SDK 323/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Valtioneuvoston

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista Annettu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2005 Opetusministeriön päätöksen

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Tutkintosääntö 1 (6) LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Lahden ammattikorkeakoulun tutkintosääntö antaa ohjeita opintojen suorittamisesta ja niiden järjestelyistä. Lahden ammattikorkeakoulun hallitus

Lisätiedot

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Minna Kaartinen-Koutaniemi Urhean oppilaitostapaaminen 17.4.2013 19.4.2013 1 Palvelut ja neuvonta Yleinen opiskelijaneuvonta palvelee henkilökohtaisesti,

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan ammattikorkeakouluista annetun

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.5.2005

VAASAN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.5.2005 VAASAN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ 1 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.5.2005 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Vaasan yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin,

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa 23.7.2015 1/12 Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautumista tieteenalayksiköiden ja koulutusalojen kesken. Ensimmäinen taulukko

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 318. Asetus psykologian tutkinnoista. Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996

SISÄLLYS. N:o 318. Asetus psykologian tutkinnoista. Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996 N:o 318 319 SISÄLLYS N:o Sivu 318 Asetus psykologian tutkinnoista... 859 319 Asetus ulosottotoimen hallinnosta... 864 N:o 318

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

1 Soveltamisala. 2 Koulutusneuvosto

1 Soveltamisala. 2 Koulutusneuvosto 1 Ver. 9.3.2012 (Hyväksytty hallituksen kokouksessa 9.3.2012). VAASAN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Vaasan yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 625. Laki. Venäjän kanssa Suomen ja Venäjän välisestä rautatieyhdysliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 625. Laki. Venäjän kanssa Suomen ja Venäjän välisestä rautatieyhdysliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 625 634 SISÄLLYS N:o Sivu 625 Laki Venäjän kanssa Suomen ja Venäjän välisestä rautatieyhdysliikenteestä tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Lukijalle. Lukuvuosi 2012 13 on jaettu viiteen periodiin: Syyslukukausi: I periodi viikot 36 43 II periodi viikot 44 50

Lukijalle. Lukuvuosi 2012 13 on jaettu viiteen periodiin: Syyslukukausi: I periodi viikot 36 43 II periodi viikot 44 50 Lukijalle Tämä opinto-opas sisältää hallintotieteiden kandidaattiohjelman sekä maisteriopintojen rakenteet, oppiaineiden esittelyt sekä keskeiset tiedot opintojen suorittamisesta lukuvuonna 2012 13. Opetussuunnitelmissa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 462. Asetus. korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetun asetuksen muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 462. Asetus. korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998 N:o 462 468 SISÄLLYS N:o Sivu 462 Asetus korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetun asetuksen

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin

Lisätiedot

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 161/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintamastuslain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tilintarkastuslakia muutettavaksi niin, että ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 33/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yliopistolain 7 :n muuttamisesta Yliopistolakia ehdotetaan yliopistojen koulutusvastuita koskevan kokonaisuudistuksen mahdollistamiseksi muutettavaksi

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Faculty of Economics and Administration

Faculty of Economics and Administration Faculty of Economics and Administration in Finnish: Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Bachelor of Administrative Sciences Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Major subjects: Administrative Science

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 19.11.2014. Erikoistumiskoulutukseen liittyvät asetusmuutokset

Lausuntopyyntö 19.11.2014. Erikoistumiskoulutukseen liittyvät asetusmuutokset Lausuntopyyntö OKM/75/010/2014 19.11.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia Erikoistumiskoulutukseen liittyvät asetusmuutokset Erikoistumiskoulutusta koskeva hallituksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

Taideyliopisto Koulutussääntö

Taideyliopisto Koulutussääntö Taideyliopisto Koulutussääntö Käsittely: 1. Julkinen keskustelutilaisuus 11.4.2013 2. TeaK:n tutkimusneuvosto 16.4.2013 3. SibA:n akateeminen neuvosto 23.4.2014 4. TeaK:n opetusneuvosto 23.4.2013 5. Taideyliopiston

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2003 N:o 351 358. Ammattikorkeakoululaki. N:o 351

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2003 N:o 351 358. Ammattikorkeakoululaki. N:o 351 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2003 N:o 351 358 SISÄLLYS N:o Sivu 351 Ammattikorkeakoululaki... 1751 352 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista... 1760 353

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN 205 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN KANSLIAN JA LAITOSTEN YHTEYSTIEDOT Tiedekunnan kanslia 33014 Tampereen yliopisto Käyntiosoite: Ratapihankatu 55 Yliopiston vaihde, puh. (03) 355 111 Telefax (03) 3551

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 423. Valtioneuvoston asetus. ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 423. Valtioneuvoston asetus. ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 423 428 SISÄLLYS N:o Sivu 423 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta...

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos.3.2013 Maiju Tuominen

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos.3.2013 Maiju Tuominen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos.3.2013 Maiju Tuominen VALTIONEUVOSTON ASETUS AMMATTIKORKEAKOULUISTA ANNETUN VAL- TIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta ja pääasiallinen

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 1 LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 Lapin yliopiston hallitus on 16. päivänä kesäkuuta 2014 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 20.11.2014. Avoimesta yliopisto-opetuksesta perittävä enimmäismaksu

Lausuntopyyntö 20.11.2014. Avoimesta yliopisto-opetuksesta perittävä enimmäismaksu Lausuntopyyntö OKM/75/010/2014 20.11.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia Avoimesta yliopisto-opetuksesta perittävä enimmäismaksu Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2012-2015

YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2012-2015 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2012-2015 Hyväksytty Viestinnän, median ja teatterin yksikön johtokunnassa

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ

YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 1 YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ HUMANISTISTEN TIETEIDEN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN, SEKÄ FILOSOFIAN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT

Lisätiedot

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Mikrobiologian laboratorioiden edustajien neuvottelukokous 17.10.2008 Seija Tuokko Laboratoriossa

Lisätiedot

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla.

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla. SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.8 VIRKOJEN KELPOISUUSEHDOT LÄÄKÄRIHENKILÖSTÖ ensihoidon ylilääkäri erikoishammaslääkäri Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen

Lisätiedot

Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015

Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015 Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015 Korkeakoulu Hakukohde Myönnetty lisäysmäärä 2014: Myönnetty lisäysmäärä 2015: Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola sjukskötare

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Vanhempainilta 14.1.2014

Vanhempainilta 14.1.2014 Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN TUTKINTOJEN TAVOITTEET Koulutus tähtää terveystieteiden kandidaatin (TtK, alempi korkeakoulututkinto) ja terveystieteiden maisterin (TtM, ylempi korkeakoulututkinto)

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun hallitus on vahvistanut tämän tutkintosäännön 18.6.2012 ja se on voimassa 1.8.2012 alkaen.

Lahden ammattikorkeakoulun hallitus on vahvistanut tämän tutkintosäännön 18.6.2012 ja se on voimassa 1.8.2012 alkaen. Tutkintosääntö 1 (6) LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Lahden ammattikorkeakoulun tutkintosääntö perustuu ammattikorkeakoululakiin (351/2003) ja valtioneuvoston asetukseen ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa.

Lisätiedot

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TOIMITTANUT TERTTU ORPANA SISÄLLYS Lukijalle 1. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA Filosofian tohtorin

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ammattikorkeakoululain (932/2014) nojalla: 1 Ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto Perusturvapalvelut KELPOISUUSEHDOT 2009 Perusturvalautakunta 27.1.2009 / Liite 19 Nimike Atk-suunnittelija Mikrotukihenkilö Avohuollon ohjaaja Erikoishammaslääkäri Farmaseutti Fysioterapeutti Hallintopäällikkö

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli ANONYMISOITU PÄÄTÖS 12.11.2013 Dnro OKV/136/1/2013 1/6 ASIA Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli KANTELU Kantelija on 23.1.2013 oikeuskanslerille osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Opettajan pedagogisten opintojen info

Opettajan pedagogisten opintojen info Opettajan pedagogisten opintojen info Humanistisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille Torstaina klo 16-18, Porthania IV Infon aiheet Opettajan pedagogisten opintojen valintaryhmät 2016 hakutiedot

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot