OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Laura Hansén
|
|
- Riitta-Liisa Eeva-Liisa Melasniemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Laura Hansén VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA ANNETUN VAL- TIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta ja pääasiallinen sisältö Yliopistolain (558/2009) 7 :n 3 momentin (728/2013) mukaan yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista, tutkintojen tavoitteista, opintojen rakenteesta ja muista opintojen perusteista sekä siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa (koulutusvastuu), säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Vastaava valtuussäännös sisältyi vanhaan yliopistolakiin (645/1997), jonka nojalla on annettu valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004), jäljempänä tutkintoasetus. Yliopistouudistuksen yhteydessä tutkintoasetus on yliopistolain voimaanpanosta annetulla lailla (559/2009) jätetty voimaan. Tutkintoasetuksessa säädetään alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon, opettajankoulutuksen sekä tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteista, laajuudesta ja rakenteesta. Asetuksessa on lisäksi säännökset opintojen mitoituksesta, alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon liittyvistä kielitaitovaatimuksista, koulutuksesta annettavista todistuksista sekä eräistä oppiarvoista. Tutkintoasetuksen liitteenä on luettelo yliopistojen koulutusaloista, tutkintojen nimistä ja yliopistoista, joissa tutkintoja voidaan suorittaa (ns. tutkintokohtainen koulutusvastuu). Yliopistojen koulutusvastuiden kokonaisuus on tarkoitus uudistaa lukien. Tavoitteena on vahvistaa yliopistojen autonomiaa siirtymällä oppiaine- ja koulutusohjelmakohtaisesta koulutusvastuusta kohti joustavampaa koulutusvastuun määrittelyä, jonka puitteissa yliopistot päättäisivät itse oppiaineistaan ja koulutusohjelmistaan. Osana koulutusvastuu-uudistusta tutkintoasetuksen liitteen koulutusalajaottelua ehdotetaan tarkistettavaksi ja eräitä tutkintonimikkeitä täsmennettäviksi. Tutkintokohtaisiin koulutusvastuisiin ei esitetä muutoksia. Yliopistolain 7 :n 3 momentin mukaan koulutusvastuiden tarkemmasta jakautumisesta yliopistojen kesken säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella, joka valmistellaan yhteistyössä yliopistojen kanssa. Myös ministeriön asetus on tarkoitus uudistaa lukien. Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti keväällä 2011 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen edustajille yhteensä 11 koulutusalakohtaista keskustelutilaisuutta tutkintoja koulutusvastuusäädösten muutostarpeista. Keskustelutilaisuuksissa kartoitettiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia liittyen paitsi koulutusvastuisiin, myös tutkintojen tavoitteita, laajuuksia ja rakenteita koskeviin säännöksiin sekä tutkintonimikkeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välillä käydyn keskustelun ja yliopistojen tekemien esitysten pohjalta tutkintoasetukseen ehdotetaan eräitä täsmennyksiä. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 3 Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen Pykälän 1 momentissa säädetään alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestämistavoista. Säännöksen mukaan yliopistolla on päätösval-
2 2 4 Vieraskieliset tutkinnot ta sen suhteen, järjestetäänkö koulutus oppiainepohjaisesti vai koulutusohjelmana. Tähän yliopistojen autonomiaa korostavaan säännökseen ei ehdoteta muutoksia. Koulutusohjelman käsite on yliopistojen tutkintoja koskevassa lainsäädännössä vakiintunut. Estettä ei kuitenkaan ole sille, että yliopisto käyttää koulutusohjelmistaan jotakin muuta nimeä. Pykälän voimassa olevan 2 momentin mukaan korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös kansainvälisenä yhteistyönä. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa. Tällaisia ns. yhteisja kaksoistutkintoja järjestettäessä lähtökohtana on, että kukin tutkinnon myöntävä yliopisto vastaa tutkinnon laadusta ja siitä, että tutkinto täyttää sille oman maansa lainsäädännössä asetetut kriteerit. Kansainvälisiä yhteis- ja kaksoistutkinto-ohjelmia järjestettäessä suomalaisen yliopiston tulee selvittää kunkin myönnettävän tutkinnon asema asianomaisen maan kansallisessa tutkintojärjestelmässä. Tutkintojen tunnustamisen ja opiskelijoiden oikeusturvan näkökulmasta on erityisen tärkeää, että yhteistai kaksoistutkinto-ohjelma johtaa ainakin yhden osallistuvan maan virallisen tutkintojärjestelmän mukaiseen tutkintoon. Voimassa olevan säännöksen mukaan yliopistolain 11 :n 2 momentin mukaisesta muulla kuin suomen- tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. Säännös ehdotetaan siirrettäväksi todistuksia koskevaan 26 :ään, minkä vuoksi 4 ehdotetaan kumottavaksi. 7 Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet Voimassa olevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tutkinnon tavoitteet kuvataan tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta. Korkeakoulututkintoihin johtavien opintojen opetussuunnitelmiin on viime vuosina lisätty osaamistavoitteet, jotka kuvaavat, mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai pystyvän tekemään opintojakson tai -kokonaisuuden suoritettuaan. Tästä syystä on johdonmukaista säätää myös yliopistotutkintojen tavoitteista siten, että niissä kuvataan tutkinnon suorittaneen saavuttamaa osaamista. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että tutkinnon tavoitteessa kuvataan nykyistä tarkemmin tutkinnon suorittaneen valmiuksia soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä sekä riittävää viestintä- ja kielitaitoa oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Kansainvälisyyden perustaitojen tarpeellisuus on korostunut työelämän kansainvälistyessä ja kansainvälisen yhteistyön lisääntyessä kaikilla aloilla, minkä vuoksi kaikilta korkeakoulututkinnon suorittaneilta tulee edellyttää valmiuksia kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
3 3 9 Alemman korkeakoulututkinnon rakenne Pykälän 1 momentin 2) kohdan sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi. 12 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet Voimassa olevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tutkinnon tavoitteet kuvataan tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta. Korkeakoulututkintoihin johtavien opintojen opetussuunnitelmiin on viime vuosina lisätty osaamistavoitteet, jotka kuvaavat, mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai pystyvän tekemään opintojakson tai -kokonaisuuden suoritettuaan. Tästä syystä on johdonmukaista säätää myös yliopistotutkintojen tavoitteista siten, että niissä kuvataan tutkinnon suorittaneen saavuttamaa osaamista. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että tutkinnon tavoitteessa kuvataan nykyistä tarkemmin tutkinnon suorittaneen valmiuksia soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä sekä riittävää viestintä- ja kielitaitoa oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Kansainvälisyyden perustaitojen tarpeellisuus on korostunut työelämän kansainvälistyessä ja kansainvälisen yhteistyön lisääntyessä kaikilla aloilla, minkä vuoksi kaikilta korkeakoulututkinnon suorittaneilta tulee edellyttää valmiuksia kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. 13 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus Pykälässä säädetään ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuudesta. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi nykyinen 2 momentti, jonka mukaan erityisesti ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattuun ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan vaadittavien opintojen laajuus on vähintään 90 opintopistettä. Säännöksen alkuperäisenä tarkoituksena on ollut, että Suomessa noudatettaisiin vakiintumassa ollutta kansainvälistä käytäntöä. Säännöstä ei kuitenkaan yliopistoissa ole juurikaan sovellettu. Tutkintorakenteen selkeyttämiseksi vuoksi säännös ehdotetaan poistettavaksi. 15 Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne Pykälän 1 momentin 2) kohdan sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi. 18 Opettajankoulutuksen tavoitteet Pykälässä säädetään opettajankoulutuksen erityisistä tavoitteista, jotka ehdotetaan kuvattavaksi tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta. Tavoitteisiin ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia. 21 Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Pykälässä säädetään tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteista, jotka ehdotetaan kuvattavaksi tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta vastaavasti kuin alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteet. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi työelämävalmiuksiin ja kielitaitoon liittyvät tavoitteet. Pykälän 2 ja 3 momenttia ehdotetaan lisäksi täsmennettäväksi siten, että se huomioi kuvataidealan, mu-
4 4 siikin alan, taideteollisen alan ja teatteri- ja tanssialan yhdistämisen asetuksen liitteessä yhdeksi taiteiden koulutusalaksi. 22 Tohtorin tutkinnon suorittaminen 26 Todistukset Voimassa olevassa pykälässä säädetään tohtorin tutkintoon johtavien opintojen suorittamisesta. Tohtorin tutkinnon jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa jatkokoulutuksen opinnot, osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Kuvataidealalla, musiikin alalla, taideteollisella alalla ja teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi väitöskirjan laatimisen sijaan antaa yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet. Väitöskirjaksi voidaan voimassa olevan pykälän mukaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Opinnäytteen muotoa koskeva säännös ehdotetaan muutettavaksi siten, että se korostaisi yliopiston oikeutta päättää opinnäytteen muodosta. Jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulisi ehdotettavan säännöksen mukaan laatia väitöskirja ja puolustaa julkisesti taikka antaa yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet. Muiden kuin taiteellisten tohtorin tutkintojen osalta lähtökohtana olisi kuitenkin jatkossakin väitöskirjan tekeminen ja sen julkinen puolustaminen. Ehdotus perustuu Suomen Akatemian asettaman tutkijakoulutukiryhmän vuoden 2011 lopussa tekemiin ehdotuksiin tohtorikoulutuksen ja tutkijakoulujärjestelmän kehittämiseksi. Voimassa olevassa säännöksessä säädetään todistuksista, joita yliopisto antaa opiskelijalle. Jotta kaikki yliopistojen antamia todistuksia koskevat säännökset sijaitsisivat samassa säännöksessä, nykyinen 4 ehdotetaan siirrettäväksi 26 :n 3 momentiksi. Säännöksen mukaan yliopistolain 11 :n 2 momentin mukaisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu tutkintonimike. Todistusten myöntämiskäytäntöjen selkeyttämiseksi pykälän 4 momentiksi ehdotetaan lisättäväksi säännös todistusten antamisesta silloin, kun tutkintoon johtava koulutus on järjestetty asetuksen 3 :n 2 momentin mukaisesti yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman muun yliopiston kanssa. Ehdotettavan säännöksen mukaan todistuksesta tulisi tällöin käydä ilmi saman koulutuksen perusteella myönnettävät muut tutkinnot ja tutkintotodistukset sekä tutkinnon myöntäneet muut yliopistot. Lisäksi pykälän 7 momentiksi ehdotetaan lisättäväksi säännös opettajankoulutuksen opintoja sisältävästä tutkinnosta annettavaan todistukseen merkittävästä opettajankelpoisuudesta. Säännös olisi yliopistoissa noudatetun käytännön mukainen.
5 5 27 Oppiarvot Liite Voimassa olevassa 27 :ssä säädetään eräistä oppiarvoista. Helsingin yliopiston esityksen perusteella säännökseen ehdotetaan lisättäväksi uusi 5) kohta, jonka mukaan yliopisto voisi myöntää meteorologin oppiarvon henkilölle, joka on suorittanut alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon meteorologia pääaineena tai aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisen kandidaatti -nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon meteorologia pääaineena. Ehdotettavan säännöksen tarkoituksena on ohjata meteorologi-nimikkeen käyttämistä koskevaa käytäntöä siten, että nimikettä käyttäisivät ainoastaan meteorologisen koulutuksen suorittaneet henkilöt. Ehdotettu säännös ei merkitsisi uuden säännellyn ammatin käyttöön ottamista, vaan meteorologin oppiarvon käyttämistä arvioitaisiin kuten muidenkin tutkintoasetuksessa mainittujen oppiarvojen käyttöä. Asetuksen liitteenä on luettelo yliopistojen koulutusaloista, tutkintojen nimistä ja yliopistoista, joissa tutkintoja voidaan suorittaa. Asetuksen luettelo määrittelee sen, millä koulutusaloilla ja millä tutkintonimikkeillä kukin yliopisto järjestää alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin ja sekä tieteellisiin tai taiteellisiin jatkotutkintoihin johtavaa koulutusta. Voimassa olevassa liitteessä yliopistojen koulutusvastuut on jaettu 21 nimettyyn koulutusalaan, jotka perustuvat opetushallinnon 1995 koulutusalaluokituksen opintoalaluokitukseen. Koulutusvastuu-uudistuksen yhtenä tavoitteena on, että koulutusvastuusäädösten toteutumista olisi mahdollisimman yksinkertaista seurata tilastoluokitusten kautta. Kansainvälisesti koulutusta luokitellaan Unescon ISCED-koulutusluokituksella, joka on uudistettu Unescon yleiskokouksessa päätöksellä marraskuussa Tarkoituksena on, että kansallinen tilastointi perustuisi jatkossa ISCED-luokitukseen. Tutkintoasetuksen liite on valmisteltu siten, että siinä huomioidaan uudistunut ISCEDluokitus ja sen pohjalta uudistettava kansallinen koulutusalaluokitus. Ehdotuksen mukaan lääketieteellinen ala, hammaslääketieteellinen ala ja farmasian ala yhdistettäisiin lääketieteiden ja farmasian koulutusalaksi. Samoin kuvataiteen ala, musiikin ala, taideteollinen ala, tanssiala ja teatteriala yhdistettäisiin taiteiden koulutusalaksi. Muilta osin koulutusalat säilyisivät joitakin nimen täsmennyksiä lukuun ottamatta nykyisellään. Tutkintojen suomen- ja ruotsinkieliset nimet säilyisivät pääosin ennallaan. Tekniikan koulutusalan tutkintonimikkeitä ehdotetaan täsmennettäviksi yliopistojen esityksen mukaisesti arkkitehtuurin alan osalta. Lisäksi yliopistojen esitysten mukaisesti eräisiin englanninkielisiin tutkintonimikkeisiin ehdotetaan muutoksia. Liikuntatieteellisen koulutusalan tutkintojen englanninkieliset tutkintonimikkeet olisivat Bachelor/Master/ Licentiate/Doctor of Sport Sciences ja hammaslääketieteen tutkinnot olisivat Bachelor/ Licentiate/Doctor of Odontology. Farmasian lisensiaatin ja tohtorin tutkintojen englanninkieliset nimikkeet olisivat Licentiate/Doctor of Philosophy (Pharmacy). Ehdotettavat uudet englanninkieliset tutkintonimikkeet vastaisivat nykyistä paremmin kansainvälistä käytäntöä.
6 6 Asetuksen liitteessä määritellyt tutkintokohtaiset koulutusvastuut säilyisivät ennallaan. 3 Esityksen vaikutukset 4 Asian valmistelu Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia. Tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteita koskeviin säännöksiin esitettävät muutokset vastaavat Bolognan prosessin puitteissa ja eurooppalaisessa korkeakouluyhteistyössä sovittuja tavoitteita. Esitetyt säännökset avaavat tutkintojen tuottamaa osaamista työnantajille nykyistä paremmin ja ohjaavat yliopistojen työtä osaamisperustaisten opetussuunnitelmien kehittämisessä. Yhteistutkintoja ja niistä annettavia tutkintotodistuksia koskevat ehdotettavat säännökset selventävät yhteistutkintojen järjestämiseen liittyviä yliopistojen käytäntöjä. Tohtorin tutkinnon suorittamista koskevaan säännökseen ehdotettavat muutokset vahvistavat yliopiston autonomiaa ja korostavat yliopiston oikeutta päättää opinnäytteen muodosta. Meteorologin oppiarvoa koskeva säännöksen tarkoituksena on ohjata meteorologinimikkeen käyttämistä koskevaa käytäntöä siten, että nimikettä käyttäisivät ainoastaan meteorologisen koulutuksen suorittaneet henkilöt. Ehdotettu säännös ei merkitsisi kuitenkaan uuden säännellyn ammatin käyttöön ottamista, vaan meteorologin oppiarvon käyttämistä arvioitaisiin kuten muidenkin tutkintoasetuksessa mainittujen oppiarvojen käyttöä. Ehdotettavat englanninkieliset tutkintonimikkeet vastaisivat nykyistä paremmin kansainvälisiä käytäntöjä ja parantaisivat tutkinnon suorittaneiden asemaa kansainvälisillä työmarkkinoilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti keväällä 2011 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen edustajille sarjan koulutusalakohtaisia tilaisuuksia tutkinto- ja koulutusvastuusäädösten muutostarpeista. Keskustelutilaisuuksissa kartoitettiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia liittyen mm. koulutusvastuisiin, tutkintojen tavoitteita, laajuuksia ja rakenteita koskeviin säännöksiin sekä tutkintonimikkeisiin. Asetusehdotus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välisen vuoropuhelun pohjalta virkatyönä opetus- ja kulttuuriministeriössä. Asetusehdotusta on käsitelty yliopistojen opetuksesta vastaaville rehtoreille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa Lisäksi yliopistojen koulutusvastuita koskevasta säädöskokonaisuudesta on järjestetty erikseen useita keskustelutilaisuuksia vuoden 2013 aikana. Asetusehdotuksesta on pyydetty lausunnot kaikilta yliopistoilta, Suomen yliopistot (Unifi) ry:ltä, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenelta, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:ltä ja Opetushallitukselta. Lausunnon antoivat myös Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Professoriliitto sekä pääesikunta. Osana yliopistojen koulutusvastuu-uudistusta tutkintoasetuksen liitteen osalta on pyydet-
7 7 ty lausunnot myös oikeusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä ja valtiovarainministeriöltä. Keskustelutilaisuuksissa ja annetuissa lausunnoissa esitetyt näkökohdat on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon asetusta ja siihen liittyvää muistiota viimeisteltäessä. Asetuksen valmistelun yhteydessä Helsingin yliopisto on esittänyt terveystieteiden koulutusalalla uutta koulutusvastuuta, joka kattaisi ainoastaan maisterivaiheen ja jatkokoulutuksen. Esityksestä saadut lausunnot ja yliopistojen edustajien kanssa käyty keskustelu osoittaa, että esitys edellyttää huolellista jatkoselvittelyä. Kysymys siitä, voiko jokin yliopisto tai jotkut yliopistot profiloitua vain maisterikoulutuksen tuottajana, on koulutuspoliittisesti hyvin merkittävä, eikä sitä voida ratkaista pelkästään yksittäisen yliopiston yksittäistä koulutusalaa koskevan esityksen osalta. Terveystieteellisen koulutusalan osalta tulee huomioida myös ammattikorkeakoulujen ja niissä suoritettavien tutkintojen asema. Yliopistot esittivät nyt ehdotettujen tutkintonimikkeiden muutosten lisäksi myös eräitä muita muutoksia tutkintonimikkeisiin kauppatieteellisellä, maatalousmetsätieteellisellä ja yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla. Koska esitykset eivät olleet koko koulutusalan yhteisiä, niiden toteuttaminen edellyttää vielä koulutusalakohtaisia jatkokeskusteluita. Lisäksi Helsingin yliopisto esitti kansainvälisiin käytäntöihin viitaten eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon (ylempi korkeakoulututkinto) englanninkieliseksi nimeksi Doctor of Veterinary Medicine ja eläinlääketieteen tohtorin tutkinnon nimeksi Doctor of Science (Veterinary Medicine). Suomenkielisten ja englanninkielisten tulisi kuitenkin vastata toisiaan. Lisäksi tohtori on Suomessa vakiintunut yliopistojen jatkotutkintojen tutkintonimikkeeksi, minkä vuoksi tutkintonimikkeiden muuttaminen esitetyllä tavalla edellyttäisi laajempaa jatkokeskustelua. Lausuntokierroksella olleessa asetusluonnoksessa oli esitetty 3 :n 2 täydentämistä säännöksellä, jonka mukaan korkeakoulututkintoon johtava koulutus voitaisiin järjestää yliopistojen välisenä yhteistyönä. Muutama yliopisto, Suomen yliopistot (Unifi) ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (Arene) esittivät lausunnoissaan, että asetuksen 3 :n 2 momentissa tulisi mahdollistaa myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisessä. Erityisesti yliopistojen välistä yhteistyötä voidaan pitää tietyssä määrin yliopistojen perustehtäviin liittyvänä velvollisuutena, vaikka siitä ei olekaan erikseen yliopistolaissa säädetty. Yliopistolain 2 :n mukaan yliopiston tulee lakisääteisiä tehtäviään hoitaessaan toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa, johon myös ammattikorkeakoulut kuuluvat. Toimiessaan yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa yliopiston on kuitenkin aina huolehdittava ja vastattava itse ja itsenäisesti lakisääteisen tehtävänsä toteuttamisesta. Yliopisto ei voi siirtää tutkintokoulutuksensa tai sen osan järjestämisvastuuta toiselle korkeakoululle, ilman että siirrosta tai sen perusteista säädetään lailla. Yliopistotutkinto on siten aina voitava suorittaa kokonaisuudessaan yliopiston itsensä järjestämänä. Tämä ei estä sitä, että esimerkiksi yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisenä yhteistyönä mahdollistettaisiin laajempi opetustarjonta esimerkiksi tutkintoon kuuluvien kieliopintojen osalta. Yhteistyötä voidaan tehdä myös Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain (1121/2008) mukaisen maanpuolustuskorkeakoulun kanssa, joka korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998) 2 :n mukaan luetaan tutkintojensa osalta yliopistoihin.
8 8 5 Voimaantulo Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkoituksena on selventää korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön liittyviä käytäntöjä osana korkeakoulujen ohjausta. Kysymys erityisesti korkeakoulujen sektorirajat ylittävästä yhteistyöstä on koulutuspoliittisesti merkittävä ja edellyttää korkeakoulujen yhteistyötä koskevan oikeudellisen pohjan huolellista selvittämistä. Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA
VNA yliopistojen tutkinnoista (794/2004) LUONNOS 16.9.2013 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotLausuntopyyntö OKM lausuntopyyntö; VNA yliopistojen tutkinnoista annetun VNA:n muuttamisesta
Lausuntopyyntö OKM/32/010/2013 07.10.2013 Jakelussa mainituille Viite Asia OKM lausuntopyyntö; VNA yliopistojen tutkinnoista annetun VNA:n muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoanne
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1039/2013 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1039/2013 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 19
Lisätiedot308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista
308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista N:o 794/2004 Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004)
VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetusyliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 33/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yliopistolain 7 :n muuttamisesta Yliopistolakia ehdotetaan yliopistojen koulutusvastuita koskevan kokonaisuudistuksen mahdollistamiseksi muutettavaksi
LisätiedotValtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista
LUONNOS 25.5.2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain
LisätiedotEläinlääketieteen, farmasian, hammaslääketieteen, liikuntatieteen, lääketieteen ja terveystieteiden alat (yliopistot) Keskustelutilaisuus 19.4.
Opetus- ja kulttuuriministeriö 15.4.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Eläinlääketieteen, farmasian, hammaslääketieteen, liikuntatieteen, lääketieteen ja terveystieteiden
LisätiedotValtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista. Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta
LisätiedotHallintotieteiden perustutkintojen määräykset
Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 421/2012 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä
LisätiedotOpetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta
KORKEAKOULUJEN OPETUSYHTEISTYÖ Immo Aakkula 8.2.2017 Laki yliopistolain muuttamisesta 7 a Opetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta Yliopisto voi järjestää kielten ja
LisätiedotN:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA
2220 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK HY HY (SSKH) JoY JY KY KuvA LTY LY
LisätiedotSähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät
Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio 16.9.2013 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLIOPISTOJEN KOULUTUS- VASTUUN TÄSMENTÄMISESTÄ, YLIOPISTOJEN KOULUTUSOHJELMISTA JA ERIKOISTUMISKOULUTUKSISTA ANNETUN
LisätiedotOpetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä
LisätiedotOrientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille
28.1.2019 Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille Yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi koordinaattori Olli Nuutinen, tutkijakoulu Taustaa Yliopisto järjestää tieteelliseen ja taiteelliseen
LisätiedotJohanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
Lisätiedotannetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta
EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Lausuntoversio
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 10.7.2017 Lausuntoversio EHDOTUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUKSEKSI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTORAKENTEESTA 1 Asian tausta ja asetusehdotuksen
LisätiedotTODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA
TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ
LisätiedotUlkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus
Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus 13.12.2016 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä
LisätiedotLausuntopyyntö
Lausuntopyyntö OKM/28/010/2012 02.11.2012 Jakelussa mainituille Viite Asia Yliopistojen koulutusvastuiden uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoanne oheisesta yliopistolain 7 :n ja
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
LisätiedotLausuntopyyntö 20.11.2014. Avoimesta yliopisto-opetuksesta perittävä enimmäismaksu
Lausuntopyyntö OKM/75/010/2014 20.11.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia Avoimesta yliopisto-opetuksesta perittävä enimmäismaksu Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten
LisätiedotOPINTOJOHTOSÄÄNNÖN UUDISTUS LUONNOKSEN KESKEISIÄ KOHTIA JA UUDISTUKSIA
OPINTOJOHTOSÄÄNNÖN UUDISTUS LUONNOKSEN KESKEISIÄ KOHTIA JA UUDISTUKSIA Uudistuksen taustaa Yliopistolla tulee olla johtosääntötason säädös pysyviksi tarkoitetuista määräyksistä ja toimintavoista opintoihin
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 20.4.2011
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 20.4.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö 10.3.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Oikeustieteellinen ala, psykologian ala,
LisätiedotULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA
ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotUlkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa
Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan
LisätiedotLUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA
1039/2013 5 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA Yliopistojen nimien lyhenteet: AYO Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto (SSKH)
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 792. Laki. maatalouden interventiorahastosta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2004
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2004 N:o 792 796 SISÄLLYS N:o Sivu 792 Laki maatalouden interventiorahastosta annetun lain muuttamisesta... 2207 793 Laki korkeakoululaitoksen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Carita Meriläinen
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri 27.4.2017 Carita Meriläinen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI OPINTOTUKIASETUKSEN MUUT- TAMISESTA 1 Johdanto Opintotukilain muuttamisesta
LisätiedotSnellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi
LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö
LisätiedotJatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma
TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN
LisätiedotTodistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa koulutuksessa
MÄÄRÄYS 1 (1) 11.01.2018 OPH-54-2018 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Voimassaoloaika: 15.1.2018 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu: L 531/2017, 60 Kumoaa
LisätiedotOikeustieteellinen ala, psykologian ala, teologian ala ja yhteiskuntatieteellinen ala (yliopistot) Keskustelutilaisuus 14.3.2011
Opetus- ja kulttuuriministeriö 10.3.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Oikeustieteellinen ala, psykologian ala, teologian ala ja yhteiskuntatieteellinen ala (yliopistot)
LisätiedotOULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010
OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 Pertti Tikkanen Tiedekuntaneuvosto Kokous 2.6.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 19 A 20 A 19/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 20/2010 2 Ilmoitusasiat OULUN
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
Opetus- ja kulttuuriministeriö 8.4.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Kasvatustieteellinen ala ja opettajankoulutus (yliopistot) Keskustelutilaisuus 13.4.2011 MUISTIO
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan
LisätiedotPERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä
PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
Opetus- ja kulttuuriministeriö 4.3.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Kuvataiteen ala, musiikin ala, taideteollinen ala, tanssiala, teatteriala (yliopistot), kulttuuriala
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen
LisätiedotAalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet
Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa
Lisätiedot7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri.
7.3.2005 Yliopistojen rehtorien neuvoston työryhmä on rehtori Perttu Vartiaisen puheenjohdolla pohtinut yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkarakennetta. Työryhmän raportti valmistui tammikuussa 2004, ja
LisätiedotHE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
Lisätiedot1994 vp - HE 54 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 54 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lukiolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan otettavaksi lukiolakiin säännökset ylioppilastutkintolautakunnasta
LisätiedotOpetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:
Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta
LisätiedotAalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen
LisätiedotPerustutkintojen suorittamista koskevat määräykset
109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan
LisätiedotErikoistumiskoulutusta koskevat sopimukset. Erikoistumiskoulutusten sopimusvalmistelu -seminaari Jarmo Kallunki, UNIFI
Erikoistumiskoulutusta koskevat sopimukset Erikoistumiskoulutusten sopimusvalmistelu -seminaari Jarmo Kallunki, UNIFI Tässä alustuksessa 1. Lainsäädäntö 2. UNIFI:n ja Arenen sopimusmallit 3. Sopimuksen
Lisätiedot1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotTampereen yliopiston tutkintosääntö
14.12.2011 1/10 Tampereen yliopiston tutkintosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8-kohdan ja 28 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus hyväksynyt 14.12.2011. Soveltamisala 1 Tätä johtosääntöä
LisätiedotSISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos SM066:00/2011. Asetusehdotus on valmisteltu sisäministeriössä virkatyönä.
SISÄMINISTERIÖN ASETUS VOIMANKÄYTTÖ- ASE-, JA JÄRJESTYKSENVALVOJAKOULUTTAJIEN KOULUTUKSESTA 1. Yleistä Asetusehdotus liittyy hallituksen esitykseen (HE 22/2014 vp) eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista
LisätiedotAalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö
1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
Opetus- ja kulttuuriministeriö 25.2.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Humanistinen ala Keskustelutilaisuus 1.3.2011 MUISTIO JA KESKUSTELUKYSYMYKSET TUTKINNOISTA JA KOULUTUSVASTUUSTA
LisätiedotSähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö
Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön
LisätiedotOpettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella 4.6.2018 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
Lisätiedot14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:
Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen
LisätiedotAalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 12.11.2013 Dnro OKV/136/1/2013 1/6 ASIA Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli KANTELU Kantelija on 23.1.2013 oikeuskanslerille osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut
LisätiedotOhje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa
Ohje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa Ohjeet ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan 1.1.2018 alkaen saaneille koulutuksen järjestäjille Koulutuksen hankinta
LisätiedotAjankohtaista lukiokoulutuksesta
Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Kuntamarkkinat 12. Kuntatalo 12.9.2018 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto Lukiokoulutuksessa tapahtumassa Lukion erityisen koulutustehtävän uudistus 1.8.2018 Menossa tuntijakokokeilu
LisätiedotTätä lakia sovelletaan yliopistoihin, jotka kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan, siten kuin jäljempänä säädetään.
Lakiehdotukset 1. Laki yliopistolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yliopistolain (558/2009) 1, 7 a ja 7 b, sellaisina kuin ne ovat, 1 osaksi laeissa 954/2011, 414/2012 ja 497/2015
LisätiedotLausunto OKM lausunto - Yksityistä turvallisuusalaa koskevat asetusluonnokset
Lausunto 13.03.2015 Sisäministeriö Viite Asia SM066:00/2011 OKM lausunto - Yksityistä turvallisuusalaa koskevat asetusluonnokset Sisäministeriö on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntoa asetusluonnoksista,
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos.3.2013 Maiju Tuominen
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos.3.2013 Maiju Tuominen VALTIONEUVOSTON ASETUS AMMATTIKORKEAKOULUISTA ANNETUN VAL- TIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta ja pääasiallinen
LisätiedotTeknillistieteellisen alan tutkintomääräykset
1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja
LisätiedotAHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa
AHOT-käytännöt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 2 Sisältö Reunaehtoja Aiempien tutkintojen hyväksilukeminen Aiempien / muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muun osaamisen tunnustaminen
LisätiedotEHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 11.5.2017 Eriika Melkas EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ Pääasiallinen sisältö Tiettyjen julkisten ja yksityisten
LisätiedotAalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta
Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty
LisätiedotHE 165/1998 vp PERUSTELUT
HE 165/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että valtioneuvosto
LisätiedotHE 28/2010 vp. perustuu kuninkaan Turun Akatemialle. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yliopistolain muuttamisesta
HE 28/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yliopistolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yliopistolakia siten, että Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle korvataan
LisätiedotOhje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille
Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan
LisätiedotHankkeen nimi Lyhyt sisältö ja vaikuttavuuskuvaus Kansalainen Yritys Järjestö Hallinto
Opetus- ja kulttuuriministeriö Säädösten sujuvoittaminen Syysistuntokausi 2017 Pääasiallinen kohderyhmä Hankkeen nimi Lyhyt sisältö ja vaikuttavuuskuvaus Kansalainen Yritys Järjestö Hallinto Sisältääkö
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 246/2015 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan
Lisätiedot1992 vp - HE 297 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ
992 vp - HE 297 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansanopistojen valtionavusta annetun lain ja 2 a :n, lastentarhanopettajaopistoista annetun lain ja 2 :n sekä musiikkioppilaitoslain :n muuttamisesta
LisätiedotOpintotukilaki 5 a, 2 mom.
Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Opiskelijavalintauudistus: hallitusohjelma, KESU, I vaihe Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Lausuntoversio
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 10.7.2017 Lausuntoversio EHDOTUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUKSEKSI ERÄIDEN OPPI- LAILTA PERITTÄVIEN MAKSUJEN PERUSTEISTA ANNETUN OPETUSMINISTERI-
LisätiedotAiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Esityksen
LisätiedotTutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunnan tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunta. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset
91 Hallintotieteiden tiedekunta Tutkintomääräykset Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.5.2006. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa
LisätiedotOpettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella 2.10.2019 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotHE 122/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi koulutuksen
HE 122/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräiden koulutusta koskevien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi koulutuksen arviointia koskevia
LisätiedotTutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys
Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys Seminaari tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä Helsinki to 8.6.2017 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Viitekehyksen
LisätiedotTehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus
1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus
Lisätiedot