Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 954/2008 vp Ruuan arvonlisäveron vaikutus ravintoloitsijoille Eduskunnan puhemiehelle Ruuan arvonlisävero alentuu ensi vuonna hallitusohjelman mukaisesti 17 prosentista 12 prosenttiin. Tämä alennus ei kuitenkaan tarkoita kaikkea ruokaa, eli veronalennus kasvattaa entisestään kaupasta ostetun ja ravintolassa tarjoillun ruuan arvonlisäveron eroa. Ero kasvaa viidestä kymmeneen prosenttiin. Jos siis ravintoloitsija ostaa ruokaa tukusta, yrittäjä maksaa 12 prosenttia arvonlisäveroa. Keittiössä ruoka jalostuu, mutta kun ruoka tarjoillaan ja nautitaan ravintolan tiloissa, ruokaan lisätään arvonlisäveroa kymmenen prosenttia eli yrittäjä tilittää valtiolle 22 prosenttia. Tuntuu nurinkuriselta, että paikalliseen työllisyyteen kannustava ravintola-ala on ainoita aloja, joissa tarvikkeiden arvonlisävero kasvaa niiden jalostuessa. Ravintola- tai lounasyrittäjät, joiden työllistävä vaikutus on huomattava verrattuna kaupanalan tai pikaruokaketjujen ruokayrittäjiin yhtään niitä vähättelemättä joutuvat maksumiehiksi. Kuluttajien on vaikea ymmärtää, että ravintolassa syödyn ruuan hinta ei halpene arvonlisäveroalennuksen vuoksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen ravintola-alan työllisyyden, kun ensi vuonna arvonlisäveron ero ostetun ja tarjoillun ruuan välillä nousee kymmenen prosenttia ja mitä toimenpiteitä ravintola-alan yrittäjille on luvassa? Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2008 Petri Pihlajaniemi /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Petri Pihlajaniemen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 954/2008 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen ravintola-alan työllisyyden, kun ensi vuonna arvonlisäveron ero ostetun ja tarjoillun ruuan välillä nousee kymmenen prosenttia ja mitä toimenpiteitä ravintola-alan yrittäjille on luvassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Arvonlisäverolain (1501/1993) mukainen yleinen verokanta on 22 prosenttia. Tämä verokanta koskee myös ravintolapalveluja. Elintarvikkeisiin sovelletaan alennettua 17 prosentin verokantaa, joka alennetaan 12 prosenttiin vuoden 2009 lokakuun alusta lain (785/2008) nojalla. Elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentamisen johdosta tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntä kasvaa. Ostovoiman paranemisen kautta yksityinen kulutus lisääntyy. Hallituksen esityksessä on arvioitu myös ravintolapalvelujen kysynnän kasvavan 0,5 prosenttia. Kaupassa myytävän ruoan ja ravintolaruoan välillä vallitsee jonkin asteinen kilpailutilanne, mutta siihen vaikuttavat monenlaiset tekijät. Kaupan ruoan jalostusaste on noussut, mutta edes pitkälle jalostetut valmisruoat eivät pysty kilpailemaan hyvän ja laadukkaan ravintolaruoan kanssa. Monilla lounas joko työpaikkaruokalassa tai lounasravintolassa muodostaa tärkeän osan päivittäistä ruokailua, ja sitä tuetaan julkisin varoin. Myös lounasseteliä koskevat veroratkaisut tukevat lounastarjoilua. Mainittakoon lisäksi, että Ruotsissa (vuonna 1996) ja Norjassa (vuonna 2001) siirryttiin elintarvikkeiden arvonlisäverotuksessa alennettuun verokantaan eikä siinä yhteydessä näissä maissa toteutettu ravintola-alan tukitoimia. Voimassa olevan yhteisölainsäädännön mukaan ravintolapalveluihin ei ole mahdollista soveltaa alennettua verokantaa. Arvonlisäverotuksessa sovellettavista verokannoista on säädetty Suomea sitovasti Euroopan yhteisöjen neuvoston arvonlisäverodirektiivissä (2006/112/EY). Jäsenvaltiolla voi direktiivin mukaan olla yleisen verokannan lisäksi enintään kaksi muuta alennettua verokantaa, joiden tulee olla vähintään 5 prosenttia. Arvonlisäverodirektiivin mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettua verokantaa direktiivin III liitteessä lueteltuihin hyödykkeisiin, kuten elintarvikkeisiin. Ravintolapalvelut eivät sisälly tähän luetteloon. Komissio on 7 päivänä heinäkuuta 2008 antanut alennettuja verokantoja koskevan direktiiviehdotuksen KOM(2008) 428. Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltioilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet soveltaa alennettuja verokantoja paikallisesti tarjottaviin palveluihin. Ehdotuksen mukaan alennettua verokantaa voitaisiin soveltaa myös ravintola- ja ateriapalveluihin. Direktiivimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alusta. Muutos edellyttää jäsenvaltioiden yksimielistä päätöstä asiassa. Direktiivin muutos mahdollistaisi alennetun verokannan soveltamisen ravintolapalveluihin myös Suomessa, mikä on kirjattu tavoitteeksi hallituksen ohjelmaan. Hallituksen kannan mukaan kaikille jäsenvaltioille tulisi olla mahdollis- 2

3 Ministerin vastaus KK 954/2008 vp Petri Pihlajaniemi /kok ta soveltaa alennettua verokantaa ravintoloiden ruokatarjoiluun. Direktiivin muutos oli viimeksi esillä Eurooppa-neuvoston kokouksessa joulukuussa 2008, mutta siitä ei päästy sopimukseen. Eurooppa-neuvosto on pyytänyt Ecofin-neuvostoa ratkaisemaan asian ennen maaliskuuta Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 2009 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 954/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Petri Pihlajaniemi /saml: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att trygga sysselsättningen i restaurangbranschen när momsskillnaden mellan köpt och serverad mat stiger med tio procent nästa år och vilka åtgärder utlovas företagare i restaurangbranschen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt mervärdesskattelagen (1501/1993) är den allmänna skattesatsen 22 procent. Denna skattesats gäller också restaurangtjänster. På livsmedel tillämpas en reducerad skattesats på 17 procent som med stöd av lag (785/2008) kommer att sänkas till 12 procent från början av oktober Sänkningen av skattesatsen på livsmedel kommer att leda till att den totala efterfrågan på varor och tjänster ökar. Tack vare att köpkraften förbättras kommer den privata konsumtionen att öka. Enligt regeringens proposition förväntas också efterfrågan på restaurangtjänster öka med 0,5 procent. Mellan den mat som saluförs i butiker och restaurangmaten råder någon form av konkurrens, men situationen påverkas av många olika faktorer. Förädlingsgraden för maten i butikerna har stigit, men inte ens högt förädlad färdigmat kan konkurrera med god restaurangmat av hög kvalitet. För många är den lunch som serveras antingen i en personalmatsal eller i en lunchrestaurang en viktig del av de dagliga måltiderna, och den stöds med allmänna medel. Också de skattelösningar som avser lunchkuponger stödjer lunchserveringen. Dessutom kan man nämna att Sverige (1996) och Norge (2001) tog i bruk en sänkt mervärdesskattesats på livsmedel och i detta sammanhang genomförde länderna inga stödåtgärder inom restaurangbranschen. Enligt gällande gemenskapslagstiftning är det inte möjligt att tillämpa en sänkt skattesats på restaurangtjänster. I Europeiska gemenskapernas råds mervärdesskattedirektiv (2006/112/EG) finns bestämmelser om skattesatser som ska tilllämpas vid mervärdesbeskattningen. Bestämmelserna är bindande för Finland. Enligt direktivet får medlemsstaterna utöver den allmänna skattesatsen ha högst två andra reducerade skattesatser som ska uppgå till minst 5 procent. Enligt mervärdesskattedirektivet får medlemsstaterna tilllämpa de reducerade skattesatserna på de varor och tjänster som finns förtecknade i bilaga III till direktivet, som livsmedel. Restaurangtjänster finns inte upptagna i förteckningen. Kommissionen har den 7 juli 2008 lagt fram ett förslag till direktiv om reducerade mervärdesskattesatser KOM(2008) 428. Syftet med förslaget är att tillförsäkra medlemsstaterna lika möjligheter att tillämpa reducerade skattesatser på tjänster som tillhandahålls lokalt. Enligt förslaget kunde de reducerade skattesatserna tillämpas också på restaurang- och cateringtjänster. Avsikten är att de föreslagna ändringarna av direktivet ska träda i kraft i början av Ändringarna kräver ett enhälligt beslut av medlemsstaterna. Om direktivet ändras, kan en reducerad skattesats tillämpas på restaurangtjänster också i Finland, vilket finns inskrivet som mål i regeringsprogrammet. Enligt regeringens ståndpunkt bör 4

5 Ministerns svar KK 954/2008 vp Petri Pihlajaniemi /kok alla medlemsstater kunna tillämpa en reducerad skattesats på restaurangernas servering av mat. En ändring av direktivet behandlades senast på Europeiska rådets möte i december 2008, men parterna lyckades inte nå en överenskommelse. Europeiska rådet har bett Ecofinrådet att avgöra frågan före mars Helsingfors den 2 januari 2009 Finansminister Jyrki Katainen 5