Tyvestä puuhun: tuottavaa toimivaa - turvallista

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ LUONNOS V Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö Tyvestä puuhun: tuottavaa toimivaa - turvallista - Valtioneuvoston tietohallintostrategia Kohdennetut ja tarvelähtöiset verkkopalvelut Yhteentoimivat ja tehokkaat prosessit - tietojen yhteiskäyttöisyys Tuottavaa, toimivaa, turvallista IT:n oikea resurssointi - ehdoton luotettavuus, turvallisuus (24/7/99.99 %) - IT:n kustannustehokkuus (TCO) Oikea-aikainen uusiutuminen - teknologia mahdollistajana - osaamiset Tämä versio on tarkoitettu VATIn käsittelyyn

2 2 (41) Johdon yhteenveto Tämä tietohallintostrategia on ensimmäinen valtioneuvoston yhteinen tietohallintostrategia. Strategia painottuu ensisijaisesti valtioneuvoston yhtenäisiin, yhteentoimiviin ja yhteiskäyttöisiin tietojärjestelmiin, valtioneuvoston piirissä käytettävään yhteiseen tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuriin sekä näiden kehittämisen, ylläpidon ja hyväksikäytön johtamiseen. Valtioneuvoston tietohallinnon tilanne on nyt sirpaleinen sekä ratkaisuna että palvelutuotantona. Kehityksen painopiste on ollut jo vuosia ministeriökohtaisissa ratkaisuissa, joka on toisaalta palvellut hyvin ministeriökohtaisia tarpeita, mutta samalla synnyttänyt teknisesti yhteensopimattomia saarekkeita. Valtioneuvoston yhteiset tietojärjestelmät (PTJ, Eutori, Hare, Senaattori, Budjettijärjestelmä) toteuttavat VN:n prosesseja ja toisaalta sitovat toimintaa määriteltyihin toimintatapoihin ja vakioituihin menetelmiin. Järjestelmiä on toteutettu erillisinä putkina, joilta puuttuu yhtenäinen arkkitehtuuri (tiedot, sovellukset), ja joiden tekninen perusta on erilainen ja integroitavuus muihin järjestelmiin vajavainen. Verkkopalvelujen kehittämisessä on meneillään ensimmäinen sukupolvi. Viime vuosikymmenen loppupuolelta alkaneen kehittämisen aikana on aikaansaatu tiedotus- ja tiedonvälityssivustot valtioneuvostolle, ministeriöille ja hallinnonaloille. Samoin on toteutettu valtioneuvoston yhteinen, sisäinen intranet (Senaattori) sekä ministeriöiden intranetit. Kuluvalla vuosikymmenellä on toteutettu julkishallinnon yhteinen kansalaisportaali Suomi.fi sekä lukuisia teemakohtaisia erityisportaaleja, kuten Yritys.fi, Asuminen.fi, Lomake.fi. Valtioneuvoston runkoverkko kattaa tällä hetkellä kaikki ministeriöt, mutta on toimintavarmuuden, hallittavuuden ja kapasiteetin parantamisen takia uudistamisen tarpeessa. Voimakkaimmat kehityspaineet nykyisiin ratkaisuihin aiheuttavat mm. keskushallinnon uudistaminen, valtioneuvoston johtamisen tietopohjan parantaminen, ohjelmajohtamisen tietotuki, ministeriöiden hallintopalvelujen yhtenäistäminen ja kehittäminen, talouden kehitys, sähköisen asioinnin eteneminen sekä toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamistarpeet Näiden ohella teknologiakehitys ja siihen liittyvät tekniikan elinkaaret sekä jatkuvasti kasvavat tietoturvariskit aiheuttavat uudistamispaineita. Valtioneuvoston koordinoitu toiminta ja yhteensopivuuden varmistaminen edellyttävät: 1) tietoon, tietojärjestelmiin ja IT-infrastruktuuriin liittyvän päätöksenteon koordinaation vahvistamista, 2) toiseksi yhtenäisten ratkaisujen palvelutuotannon riittävää keskittämistä,

3 3 (41) 3) toteutettavien ratkaisujen yhteiskäyttöisyyttä (tietojärjestelmät, tietokannat, verkkopalvelut, infrastruktuurin hallinta, hakemistot, pääsynhallinta, tietoliikenne palvelutaloihin ja sidosryhmiin ml. EU ja sen instituutiot) sekä 4) volyymietujen (hankinnat, palvelutuotanto, osaaminen, asiantuntijatuki- ja Help Desk palvelut) hyödyntämistä. Strategian ytimenä on valtioneuvoston yhteisen tietohallinnon johtamisjärjestelmän ja johtamisvälineiden selkiyttäminen ja vakiinnuttaminen sekä IT infrastruktuurin ja VN:n ydintoimintaa tukevia prosessijärjestelmien yhtenäistäminen. Sen rinnalla toteutetaan jatkuvien tietotekniikkapalvelujen tuotannon toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden parantamistoimenpiteitä. Valtioneuvoston yhtenäisiä ja yhteisiä prosesseja tukeville järjestelmille ja tietovarannoille pyritään takaamaan toimintalähtöisesti harkittu ja luotettava jatkokehitys. Tavoitteena on nykyisten irrallisten järjestelmien kehittäminen niin, että niillä voidaan saumattomasti tukea kokonaisia asiankäsittelyprosesseja ja että niiden nykyinen luonne erillisjärjestelminä saadaan muutettua saumattomasti yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Ratkaisuissa hyödynnetään yhtenäisiä rajapintoja, yhteiskäyttöisiä komponentteja ja sovellusympäristöjä. Verkkopalvelujen kehitystä ohjataan käyttäjäryhmäkohtaisilla priorisoinneilla. Yhteentoimivuus EU-hallinnon tietoliikenne-, järjestelmä- ja infrapalveluratkaisuihin taataan yhteisillä rajapinnoilla ja standardeilla. Valtioneuvoston tietoturvallisuutta parannetaan normaalioloissa ja poikkeusoloissa kehittämällä hallintavalmiuksia ja teknisiä ratkaisuja. *** Tavoitteena on, että valtioneuvosto on vuonna 2010 toimialueensa parhaiden joukossa Euroopassa tietotekniikan tuloksellisena soveltajana mittareina ovat palvelujen vaikuttavuus ja toiminnan tuottavuus sekä teknologian mahdollisuuksien oikea-aikainen soveltaminen.

4 SISÄLLYS 1 STRATEGIAN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT TOIMINTA- JA TEKNOLOGIALÄHTÖISET KEHITYSHAASTEET MIKSI TIETOHALLINNON LÄHTÖTILANNE MISSÄ OLLAAN Kehitysvaihe Tilanne v VISIO JA STRATEGIAKAUDEN TAVOITTEET SUUNTA, TAVOITE Visio Tavoitetila STRATEGISET LINJAUKSET MITEN Yhteiset, yhtenäiset ja yhteentoimivat prosessijärjestelmät ja tietovarannot Kohdennetut verkkopalvelut eri käyttäjäryhmille yhteiset ja yhtenäiset hallintopalvelut Kattava ja luotettava tietotekninen infrastruktuuri Yhteentoimiva tietotekniikan palveluarkkitehtuuri Jatkuvasti kehittyvä osaaminen Tietoturvallinen toimintaympäristö TIETOHALLINNON JOHTAMINEN OHJAUS POIKKEUSOLOJEN TIETOHALLINTO STRATEGIAN TOIMEENPANO ASKELEET, VAUHTI Toimintavaltuuksien muutokset Palveluarkkitehtuurin ja teknisen arkkitehtuurin muutokset Keskeiset hankkeet VNTHY:n sisäisen johtamisen ja osaamisen muutos Valtioneuvoston tietohallintoyksikön voimavarat...37 LIITTEET (eivät ole tämän version liitteinä) 1. Valtioneuvoston tietohallinnon perustiedot ja tunnusluvut 2. Palvelutuotannon rakenne nykytilassa 3. Tietohallinnon johtamisen periaatteet 4. Kehittämishankkeet 5. Luettelo viiteaineistosta

5 1 (37) 1 STRATEGIAN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston vuoden 2002 alusta voimaantulleen ohjesäännön mukaan Valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmän VATIn tehtävänä on valmistella valtioneuvoston tietohallintostrategia, jolla edistetään ministeriöiden yhteisten tietojärjestelmien ja tietoliikennepalvelujen toimintaa. VATIn tehtävänä on myös valvoa tietohallintostrategian toteuttamista. Valtioneuvosto on määrä vahvistaa tietohallintostrategia. Ohjesäännön perustelujen mukaan VN-tietohallintostrategian tarkoituksina on: taata VN tietohallintostrategialla yhteys ministeriöiden toiminnan ja talouden suunnittelun mekanismeihin olla joustava ja toimintaympäristön muutoksiin reagoiva sisältää ne linjaukset, joilla valtioneuvoston tietohallintoa kehitetään ministeriöiden edellytetään jatkossa raportoivan strategian linjausten mukaisesta kehittämisestä hallinnonaloillaan Vuosia valtioneuvoston tietohallintostrategian valmistelutyö käynnistettiin VATIssa lokakuussa 2002 käsittelemällä valmisteluprosessin etenemissuunnitelma. Strategiavalmistelua on tämän jälkeen tehty Valtioneuvoston tietohallintoyksikön asiantuntijoiden, ministeriöiden asiantuntijoiden ja ulkopuolisten konsulttien yhteistyönä. VATIssa on valmisteluprosessin aikana käsitelty strategian linjausten painopisteitä, tietohallinnon visioita ja valtioneuvostotason tietohallinnon organisointimallia. Tämä tietohallintostrategia on ensimmäinen valtioneuvoston yhteinen tietohallintostrategia. Tämä strategia painottuu ensisijaisesti valtioneuvoston yhtenäisiin, yhteentoimiviin ja yhteiskäyttöisiin tietojärjestelmiin, yhteiseen tietoja viestintätekniikan infrastruktuuriin sekä tietohallinnon johtamiseen. MOTTO: Tietohallinnon tehtävänä on tukea ja toteuttaa toimintaa sekä kyetä tehokkaasti tuottamaan tarvittavat palvelut halutulla tietoturva- ja kustannustasolla.

6 2 (41) 2 TOIMINTA- JA TEKNOLOGIALÄHTÖISET KEHITYSHAASTEET MIKSI Keskushallinnon uudistaminen. Keskushallinnon uudistamisen päämääriksi on määritelty vahvistaa valtioneuvoston päätöksentekoa ja terävöittää ministeriöiden asemaa hallinnonalojensa ohjaajina. Tarkoituksena on luoda uusia menettelytapoja ja työkaluja sekä parantaa päätöksenteon pohjana olevaa tiedon laatua. Asetetut tavoitteet edellyttävät ministeriöiden toiminnan tiiviimpää yhteensovittamista ja ministeriöiden välisen yhteistyön lisäämistä. Keskushallinnon kehittämisen tavoitteena on pitää ministeriöt pieninä ja nopealiikkeisinä. Erityisen tarpeellista tämä on hallinnonalarajat ylittävien haasteiden ja tehtävien hoitamisessa. Keskushallinnon uudistamisen tavoitteet vähentävät tarvetta kehittää tehtäväkohtaisia tietojärjestelmiä. Sen sijasta korostuvat yhteiskäyttöiset, valtioneuvosto ja ministeriöiden toimintaprosesseista juontuvat järjestelmien kehittämis- ja yhteentoimivuustarpeet. Keskushallinnon uudistaminen sekä viranomaisten toiminnan julkisuutta koskevat laki edellyttävät, että ministeriöiden ja virastojen tietovarastot avataan tarpeellisilta julkisilta osiltaan muiden viranomaisten käyttöön. Haasteena on: kehittää yhteiskäyttöisiä järjestelmiä ja verkkopalveluja pitäen lähtökohtana valtioneuvoston yhtenäisiä prosesseja huolehtia yhteensopivuudesta EU-, valtioneuvosto- ja ministeriötasolla kehittää yhtenäisesti toteutettuja ja sähköisiin prosesseihin tukeutuvia kokonaisratkaisuja kehittää johtamista, raportointia ja seurantaa varten yhteiskäyttöisiä tietovarantoja Valtioneuvoston johtamisen tietopohjan parantaminen. Keskushallinnon kehittämisen ministerityöryhmän valmistelutyön pohjalta hallitus on korostanut, että johtamisen tietopohjan parantamiseksi ministeriöissä ja keskushallinnossa tarvitaan yhteisesti sovittuja, poliittisen päätöksenteon tarpeita tukevia tietojohtamisen järjestelmiä. Tietojohtamista tukevan toimintamallin kehittäminen edellyttää, että ministeriöiden väliset yhteiset tietoprosessit tunnistetaan ja toteutetaan niitä tukevat keskenään yhteensopivat tieto- ja viestintäjärjestelmät. Ministeriöiden on kyettävä toimimaan verkostona sekä jakamaan tietoja ja osaamista tarkoituksenmukaisella tavalla koko hallinnolle. Poliittisen ohjauksen tietotuen ja johtamisen tietopohjan kehittäminen edellyttää valtioneuvoston tietojohtamisen organisointiin ja resurssointiin panostamista. Tietojohtamisen tulisi olla valtioneuvoston strategisen johdon vastuulla, vain osa tietojohtamista on tietohallinnon vastuulla. Mikäli uusi hallitus ottaa käyttöön suunnitellun tietojohtamisen toimintamallin, tietojohtamisesta valtioneuvostotasolla vastuussa oleva taho pitäisi nimetä. Valtioneuvoston kansliaan tarvitaan korkean tason tietoasiantuntija suunnittelemaan ja koordinoimaan tietojohtamista. Ohjelmajohtaminen. Poikkihallinnollisen suunnittelun ja koordinaation edistämiseksi ohjelmanäkökulmaa valtioneuvoston työskentelyssä on suunniteltu vahvistettavan. Ohjelmajohtamisen poikkihallinnollinen toimintatapa asettaa vaatimuksia myös tietoprosesseille. Ohjelmajohtaminen merkitsee, että putkihallinnon mukaan toteutetuissa tietoprosesseissa otetaan huomioon poikkihallinnolliset asiakirjojen ja tietojen hyväksikäytön vaateet. Tiedon on oltava joustavasti ja tehokkaasti käytettävissä ministeriöissä hallinnonalarajojen yli ja hallitusti myös ministeriöiden ulkopuolella.

7 3 (41) Ohjelmajohtamisen todelliset tietotarpeet kiteytyvät vasta kokemuksen myötä. Tällä hetkellä ei vielä ole yhtenäistä näkemystä ohjelmajohtamisen tietotuen tarpeista ja niitä toteuttavista ratkaisuista. Todennäköisesti ohjelmajohtamisessa tarvitaan eri ohjelmien dynaamista tietopalvelua, hyvää verkkotyöympäristöä sekä pääsyä eri ministeriöiden tietovarantoihin. Keskeinen kysymys on missä määrin nykyiset toteutusvälineet ja järjestelmät (mm. Senaattori 1 ja HARE 2 ). ovat riittäviä ja riittävän dynaamisia ohjelmajohtamisen tarpeisiin. Poikkisektoreittaisen yhteistyön sekä ohjelmajohtamisen tueksi saatetaan tarvita myös uusia, yhteistoimintaa tukevia välineitä. Poikkisektoreittaisen yhteistyön merkitys kasvaa joka tapauksessa, ja se on tärkeä lähtökohta koko tietohallintostrategialle. Poikkisektoreittaista yhteistyötä tukevia järjestelmiä voivat olla esimerkiksi ministeriöiden yhteinen työryhmäjärjestelmä, joka joustaa myös alaisen hallinnon ja sidosryhmien ryhmätyötarkoituksiin sekä säädöshankkeiden valmistelua yli koko niiden elinkaaren tukeva prosessijärjestelmä. Hallintopalvelujen yhtenäistäminen ja kehittäminen. Keskushallinnon kehittämisen ministeriövaliokunta on ehdottanut ministeriöiden hallintojärjestelmien kuten sisäisen laskennan, raportoinnin ja henkilöstöhallinnon yhteensopivuuden kehittämistä, jotta voidaan tehostaa valtioneuvoston resurssien yhteiskäyttöä ja parantaa hankkeiden seurantaa. Tavoitteen mukaisesti pyritään ministeriöiden talous- ja henkilöstöhallinnon sovelluksia yhtenäistämään tarkoituksenmukaisella tavalla sekä soveltamaan parhaita käytäntöjä. Muun muassa palvelukeskusajattelu (Shared Service Center) tuettuna ajanmukaisella tekniikalla tarjoaa uusia mahdollisuuksia toimintojen keskittämiseen ja yhteisiin ratkaisuihin näillä soveltamisalueilla. Henkilöstökehitys. Henkilöstön ikärakenne valtioneuvostossa on samankaltainen kuin valtiolla keskimäärin, ehkä jopa hieman enemmän vanhoihin ikäluokkiin painottuva mennessä eläkkeelle siirtyvien määrä lähtee kasvamaan voimakkaasti. Eläkkeelle siirtymisen vuoksi vaihtuvuus pysyy erittäin korkeana vuosina Poistuman ja sitäkin vahvempana vaihtuvuuden ennustetaan jo lähivuosina kohdistuvan erityisen suurena erityisasiantuntijoiden ammattiryhmään, johon kuuluvat tietotekniikan ja hallinnon asiantuntijat. Erikoisosaamisessa, kuten tietotekniikassa, kilpailu osaavasta ja kokeneesta työvoimasta tulee kiristymään voimakkaasti. Suurimmat haasteet ovat vaihtuvuuden pitäminen kohtuullisena ja osaamisen kehittäminen nopean teknologiakehityksen sekä uusien osaamisvaatimusten tahdissa. Talouden kehitys - tuottavuus ja vaikuttavuus. Valtionhallinnon kilpailukyky- ja tuottavuushankkeen keskeisenä tavoitteena on parantaa valtionhallinnon kykyä suoriutua tehtävistään tulevina vuosina. Uudistamiskohteina ovat niin rakenteet, toimintatavat, palvelut kuin resurssitkin. Tässä tulee ottaa huomioon kiristyvä rahoitus, kilpailu osaavasta työvoimasta sekä tarjolla olevat uudistamismahdollisuudet. Uudistamiskeinoja ovat tieto- ja viestintäteknologian käytön tehostaminen, uudet hallinto-, ohjaus ja palvelutuotantomallit, uudet tai uudenlaiset kannustimet sekä 1 Senaattori on ministeriöiden yhteinen Intranet-palvelu, jonka omistaa ja jota ylläpitää Valtioneuvoston kanslia. 2 Valtioneuvoston hankerekisteri HARE, on ministeriöiden yhteiskäyttöinen lainsäädäntö- ja valmisteluhankkeiden tietokanta, jossa ministeriöt ovat velvoitettuja ylläpitämään ao. hankkeita koskevia tietoja. HAREn omistaa ja palveluympäristöä ylläpitää Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö, Valtiovarainministeriö.

8 4 (41) ulkoistaminen. Tehokkaimpana keinona suurten tuottavuusaskeleiden ottamiseen pidetään tietotekniikan käytön lisäämistä ja tehostamista. Tätä voidaan tukea tasapainotetuilla kustannus- ja tiedolla johtamisen keinovalikoimalla, joka sisältää hallinnon suoritteiden tuotteistamisen, kustannuslaskennan ja palveluprosessien parantamisen sekä ohjaus- ja johtamisjärjestelmien kehittämisen. Hallinnon avoimuuden kehittäminen. Hallinnon avoimuuden kehittämiseksi ministeriöiden edellytetään jatkossa varmistavan, että kansalaisia, kansalaisjärjestöjä ja muita kansalaisryhmiä kuullaan yhteiskuntapoliittisessa valmistelutyössäentistä systemaattisemmin. Kansalaisten kuulemista koskevan hallituksen päätöksen mukaan ministeriöiden tulee kehittää toimintatapoja, joilla varmistetaan että valmisteluprosessien eri vaiheissa edistetään kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallisuutta. Nykyisin käytössä olevien lausuntomenettelyjen täydennykseksi on ns. osallisuushankkeessa laadittu ministeriöille yhteiset ohjeet kansalaisten kuulemiseen. Sen mukaan lausuntopyyntöjen tulee olla avoimesti nähtävillä Internetissä ja saaduista lausunnoista tulee tehdä yhteenveto, joka seuraa asiaa sen kaikissa myöhemmissä valmisteluvaiheissa. Kansalaisten verkottuminen ja verkkopalvelujen lisääntyvä käyttö. Kansalaiset omaksuvat verkkopalveluja käyttäessään uusia palvelu- ja toimintamalleja. Tämä markkinoiden kehitykseen perustuva käyttäjien odotusarvojen ja toimintatapojen muutos aiheuttaa kehitystarpeita valtioneuvostonkin palveluissa. Julkishallinnon portaalien kehittäminen on Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta suositusten mukaisesti keskitetty toisaalta kansalaispalveluja tarjoavaan Suomi.fi portaaliin ja toisaalta yrityspalveluja sisältävään Yritys-Suomi-portaaliin. Portaalien osana kehitetään myös julkisten palvelujen sekä tietojen ja tietoaineistojen hakupalveluja kansalais- ja yrityskäyttöön. Portaalipalvelujen laatu ja yhteentoimivuus varmistetaan soveltamalla voimassa olevia web-sivustojen suunnittelua, käytettävyyttä, metadataa ja rajapintoja koskevia suosituksia ja standardeja. Julkisten verkkopalvelujen laatu- ja arviointikriteeristö, jossa otetaan huomioon eurooppalaiset ja kansainväliset laadunarviointikriteerit ja standardit, on valmistunut Näiden suositusten mukaiset kriteerit tulee ottaa huomioon kehitettäessä julkishallinnon verkko- ja asiointipalveluja. Sähköisen asioinnin edistäminen. Teknologian nopea kypsyminen on mahdollistanut hyvinkin nopean etenemisen vuorovaikutteisiin verkkopalveluihin ja sähköiseen asiointiin. Uuden aikakauden sähköiset asiointipalvelut luovat merkittäviä mahdollisuuksia myös ministeriöiden toimintatapojen tehostamiseen, rakenteiden uudistamiseen, tuottavuuden nostamiseen sekä toiminnan ja palvelujen laadun parantamiseen. Merkittävä määrä rutiiniluonteisia tiedotus- sekä tietoaineistojen ja asiakirjojen jakelupalveluja voidaan toteuttaa verkkopalveluina ja automatisoida. Toiselta puolen verkkopalveluilla vähennetään asiakkaiden vaivannäköä ja kustannuksia sekä parannetaan heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Valtioneuvoston verkkopalvelut ja prosessijärjestelmät jäsentyvät kohderyhmien perusteella oheisen kuvan mukaisesti viiteen pääasialliseen järjestelmäkokonaisuuteen:

9 5 (41) G sisäinen : valtioneuvoston/ministeriöiden sisäisen ja poikkihallinnollisen toiminnan tehokkuus ja toiminnallisuus G <-> G : viranomaiselta viranomaiselle (ministeriöistä ministeriöihin/virastoihin tai päinvastoin) vuorovaikutus ja palvelut G <-> IG : viranomaiselta muiden valtioiden,erityisesti EU-viranomaisille tai päinvastoin palvelut ja vuorovaikutus G <-> B : viranomaisilta yrityksille tai päinvastoin toteutettavat palvelut ja vuorovaikutus G <-> C : viranomaisilta kansalaisille/kansalaisjärjestöille tai päinvastoin suunnatut palvelut ja vuorovaikutus G <-> G ja G <-> IG järjestelmät ovat painotetusti prosessijärjestelmiä, joilla toteutetaan ministeriöiden sisäisiä ydinprosesseja, vuorovaikutusta ja kommunikointia. Tietoturvallisuus- ja tunnistamisvaatimukset näissä järjestelmissä ovat korkeat. Niissä tarvitaan tiivistä integraatiota ministeriöiden (ja virastojen) operatiivisiin järjestelmiin. Samoin tarvitaan integraatiota julkaisu- ja palvelujärjestelmiin. G <-> B ja G <-> C järjestelmät ovat verkkopalveluja, sähköisen asioinnin järjestelmiä, portaaleja, extranet-järjestelmiä tai tietojensiirtopalveluja. Nämä palvelut ja järjestelmät voivat olla täysin julkisia tai avoimia kaikille tai käyttöoikeuksiltaan rajattuja tietyille käyttäjäryhmille. Käyttäjien vuorovaikutus asiointijärjestelmissä perustuu eri syvyiseen tunnistamiseen siitä riippuen, millaisten palvelujen käytöstä on kysymys. Palvelut voivat olla tyypiltään: yksisuuntaista informaatiopalvelua, jolloin asiointi järjestelmässä tai palvelussa voi tapahtua anonyymisti

10 6 (41) kyselyjä, vuorovaikutteista neuvontaa, lisäinformaation toimituspyyntöjä, jolloin asiointi voi tapahtua anonyymisti, mutta yhteystiedot toimittamalla kaksisuuntaista palvelutoimintaa, jolloin käyttäjä tunnistetaan ja hänen valtuutensa tarkistetaan käyttäjätunnukseen ja salasanaan perustuvalla käytännöllä luotettavan tunnistamiseen perustuvaa asiointia, esimerkiksi asioiden vireille panoa, tietosisällön ylläpitoa, jossa käyttäjä tunnistetaan laatuvarmenteella ja toimenpiteet voi tarvittaessa vahvistaa sähköisellä allekirjoituksella Valtioneuvoston rooli sähköisessä asioinnissa on pitkälti sen omaan toimintaan liittyvän ja sen toiminnan tuloksena syntyvän tiedon saattamista kansalaisten, yritysten, viranomaisten ja päätöksentekijöiden saataville sekä vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa viestintänä, palautteenantona, mielipiteiden koostajana ja käsiteltävien asioiden ja toiminnan seurantana. Sähköistä asiointia kehitettäessä on palvelut ja niihin liittyvät tietojärjestelmät rakennettava siten, että ne vastaavat asiakkaiden palvelutasolle, palvelujen toimivuudelle sekä palveluprosessille asettamia vaatimuksia. Tähän asti asiointipalveluja on toteutettu painotetusti ministeriöiden ja virastojen oman toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Asiointi- ja verkkopalveluja kehitettäessä on otettava huomioon, että ratkaisujen kehittäminen edellyttää usein myös toimintaprosessien uudistamista, jotta tuloksena ei olisi työn kaksinkertaistaminen. Uudentyyppisistä palvelukokonaisuuksista koostuvat verkkopalvelut edellyttävät yhteentoimivia tietojärjestelmiä. Verkkopalvelukonseptien kehittämisessä on tämän vuoksi tärkeää soveltaa sähköisten asiointipalvelujen teknistä toteuttamista koskevia suosituksia, tietojärjestelmien keskinäisen yhteentoimivuuden varmistavia rajapintamäärityksiä sekä tietorakenteiden yhteensopivuuden määrittäviä standardeja (metatiedot, tietorakenteet, sanastot). Teknologia- ja palvelumarkkinan kehitys. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa mahdollisuuksia uudistaa työyhteisöjen, työryhmien ja henkilötason työnteon tapoja. Mm. etätyö, liikkuva työ ja erilaiset verkkotyötilat vähentävät työn paikka- ja aikariippuvuutta sekä mahdollistavat dramaattisia muutoksia organisaatiorakenteiteisiin. Keskeisiä teknologiamarkkinan muutoksia valtioneuvoston tietotekniikkaympäristössä ovat: tietoliikenteen konvergenssi (data, puhe ym. samassa verkossa) verkon kautta hankittavat järjestelmäpalvelut (ASP jne.) sisällön hallinnan ratkaisut (dokumenttien hallinta, metatietojen hallinta jne.) paksuneva infra (sovelluksista yleistettävät yhteiset peruspalvelut kuten hakemistot, pääsynhallinta jne.) Internetin roolin vahvistuminen globaalina, kaikkialle ulottuvana viestintä ja tiedonsiirtoverkkona päätelaitteiden ja etäkäyttöratkaisujen kirjon monipuolistuminen Tietoturvariskien kasvu. Verkottumisen myötä tietoturvauhkat sekä riskit kasvavat moninkertaisiksi. Uhkien torjuntaan, tietoliikenteen ja käytön valvontaan sekä käyttäjien opastamiseen on kiinnitettävä jatkuvasti enemmän huomiota. Valtioneuvoston yhteisen ICT-ympäristön osalta samoin kuin kaikkien ministeriöiden osaltakin ylläpidetään jatkuvasti ajantasalla olevia valmiussuunnitelmia, joissa varaudutaan myös uusiin, tietoverkkojen kautta ilmeneviin uhkiin ja poikkeustilanteisiin.

11 7 (41) 3 TIETOHALLINNON LÄHTÖTILANNE MISSÄ OLLAAN 3.1 KEHITYSVAIHE Tieto- ja viestintätekniikan soveltamisen kehitysvaiheet valtioneuvostossa voidaan pelkistää seuraaviin kehitysaaltoihin: Valtioneuvoston tietohallinnon kehitysaallot Keskuskoneiden käytön aika: 1970-luvun loppu > 1980-luvun alku PC:iden käyttöönoton vuodet: 1984/ luvun loppu hajautuskehitys vallalla mikroistuminen henkilötasolle asti dokumenttipohjaisen tietojenkäsittelyn alkuvaiheet ensimmäiset tietotekniikan asiantuntijat erikoistuivat tietohallinnon koordinointi-, ohjaus- ja tukitehtäviin ministeriöissä. Valtioneuvoston verkottumisen vuodet: 1990-luvun taite > 1990-luvun alku ensimmäiset lähiverkot otettiin käyttöön, valtioneuvoston verkon ja yhteisen sähköpostijärjestelmän käyttöönotto ja käyttö. Sovellusten vyöry valtioneuvoston työasemaverkkoihin: 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuvuosiin organisaatio-/ministeriökohtaiset toimisto- ja kommunikointijärjestelmät tietoliikenneverkkojen sukupolven vaihdos valtioneuvoston yhteiskäyttöisten sovellusten mm. PTJ, HARE, sekä internet- ja intranet palvelujen ensimmäinen sukupolvi. sähköpostin leviämisen kautta vaatimus IT infrastruktuurin 365/24 - toimintavarmuudesta 3.2 TILANNE V Kehitysaaltojen kautta on edetty tilanteeseen, joka voidaan pelkistää seuraavasti: Valtioneuvoston yhteiset tietojärjestelmät kattavat valtioneuvoston ns. ylätason ydintoiminnan (PTJ, EUTORI, HARE, SENAATTORI, BUDJETTIJÄRJESTELMÄ). Järjestelmät toteuttavat VN:n prosesseja ja toisaalta sitovat toimintaa määriteltyihin toimintatapoihin ja vakioituihin menetelmiin. Järjestelmiä on toteutettu erillisinä putkina, joilta puuttuu yhtenäinen arkkitehtuuri (tiedot, sovellukset), ja joiden tekninen perusta on erilainen ja integroitavuus muihin järjestelmiin vajavainen. Raportointi- ja seurantatietojen tietovarastot ovat hajallaan ja niiden yhteiskäyttöisyyttä ja käytettävyyttä on tarve kehittää voimakkaasti. Samoja dokumentteja tallennetaan ja niitä käsitellään eri järjestelmissä elinkaarensa aikana moneen kertaan päällekkäin. Järjestelmähankkeet ovat eläneet omaa elämäänsä, ne on toteutettu toisistaan irrallisina, eriaikoina ja vaihtelevan sisältöisellä yhteistyöllä valtioneuvoston asiakaskunnan piirissä. Järjestelmien kehittäminen on ollut melko lyhytjänteistä, josta on

12 8 (41) seurannut niiden kerroksellisuus, joka hankaloittaa muutosten toteuttamista. Valtioneuvoston yhteisten järjestelmien palvelukyky on ollut heikompi kuin hallinnonalojen omien järjestelmien Verkkopalvelujen kehittämisessä on meneillään ensimmäinen sukupolvi. Viime vuosikymmenen loppupuolelta alkaneen kehittämisen aikana on aikaansaatu tiedotus- ja tiedonvälityssivustot valtioneuvostolle, ministeriöille ja hallinnonaloille. Samoin on toteutettu valtioneuvoston yhteinen, sisäinen intranet (Senaattori), ministeriöiden intranetit. Kuluvalla vuosikymmenellä on toteutettu julkishallinnon yhteinen kansalaisportaali Suomi.fi sekä lukuisia teemakohtaisia erityisportaaleja, kuten Yritys.fi, Asuminen.fi, Lomake.fi. Verkkopalvelujen merkitys palvelujen, viestinnän ja informaation jakelukanavana on kasvanut nopeasti erittäin tärkeäksi. Tiedotus- ja viestintäportaalien integroinnissa operatiivisiin järjestelmiin ja toisiinsa ovat toiminnassa ensimmäiset pilot-ratkaisut. Asiointi- ja vuorovaikutuspalveluissa ovat käytössä ensimmäisen sukupolven ratkaisut. Poliittisen ohjauksen tietotuen välineet ovat heterogeenisiä, tietovarastot hajallaan ja yhteiskäyttöisyys puutteellista. Keskeisenä piirteenä on ollut tarjontalähtöisyys palvelujen kohderyhmien todelliset tieto- ja palvelutarpeet eivät ole ohjanneet kehitystä kovin voimakkaasti. Tietojen ylläpitoa ei ole saatu kytkettyä tiiviisti toimintaprosesseihin, josta seurauksena on ollut tietojen löytyvyys- ja laatuongelmia. Sähköisen asioinnin tilanne. Valtioneuvoston piirissä ei toistaiseksi ole yhteistä näkemystä sähköisestä asioinnista, vaan siihen on useita näkökulmia, esim. hallintovirkamiehen, lainvalmistelun, tietohallinnon, tietopalvelujen, asiakirjahallinnon ja viestinnän näkökulma. Verkko- ja asiointipalveluja käsitellään vielä nykyään irrallaan toiminnasta ja toiminnan johtamisesta. Vasta viime aikoina on alettu ymmärtää, että sähköinen hallinto tuo merkittävästi uusia mahdollisuuksia hallinnon sekä sisäisten toimintojen että asiakaspalvelujen kehittämiseen. Hallintopalvelujen automatisointi jatkuu. Hallintopalvelujen perusjärjestelmät ovat olemassa ja kukin ministeriö ratkaissut palvelujen toteutuksen omista lähtökohdistaan, erillisinä ratkaisuina. Henkilöstöhallinnon järjestelmien elinkaaret ovat päättymässä. Viime aikoina kiinnostus on virinnyt ja hankkeita ryhdytty toteuttamaan usean ministeriön yhteisten hallintopalvelujen sekä niiden järjestelmäympäristöjen aikaansaamiseksi (mm. henkilöstö- ja palkkahallinnon yhteisprojekti, kirjastojärjestelmän yhteiskäyttö, kirjaamoselvitys). Riskinä hankkeissa on niiden ohjautuminen liian epäkypsinä sisältöinä pelkiksi tietotekniikkahankkeiksi. Valtioneuvoston yhteisen tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurin tila. Valtioneuvoston tietoliikenneverkko yhdistää toisiinsa ja ulkoisiin yhdyskäytäviin kaikki ministeriöt, Tasavallan Presidentin kanslian ja Eduskunnan. Verkko edustaa toisen sukupolven tietoverkkoteknologiaa. Tietoliikenneverkon peruspalveluja ovat: erittäin nopeat yhteydet ministeriöiden välillä, nopeat yhteydet ministeriöistä palvelukeskuksiin, nopeat yhteydet globaaleihin verkkoihin, keskitetty tietoliikenteen valvonta, tietoliikenteen suojaaminen keskitetyssä hallinnassa olevin palomuurein (monilla ministeriöillä on lisäksi omia palomuureja) sekä yhteiset nimipalvelut. Muilta osin ministeriöissä käytössä olevat tietoliikenneratkaisut lähiverkkoineen samoin kuin ministeriöiden lähiverkoissa käytössä olevat työasema-palvelin ympäristöt ovat

13 9 (41) hyvin heterogeenisia ja ovat juontuneet usein hyvin teknologiavetoisesta tapahtuneesta kehittämisestä. Tietohallinnon toimittajapolitiikka on ministeriöissä hajanaista. Infrastruktuuriin ja sen hallinta- ja tukipalveluihin liittyy tällä hetkellä monia kehityshaasteita: toimintavarmuus/luotettavuus, palvelupyyntöjen hoitaminen, dokumentoinnin taso, kattavat ja toimivat palvelutasokriteerit (Service Level Agreements SLA), vastuunjaon selkeys (toimittajat - alihankkijat, valtioneuvoston keskitetyn tietohallinnon ja ministeriöiden tietohallintojen työnjako, erilaiset sisäiset asiakasryhmät, osastot ja toimintayksiköt), kokonaisvastuiden puute, alhainen palveluiden tuotteistusaste. Käyttäjien määrä VN-verkossa kiinni olevissa lähiverkoissa on yli 6300 työasemaa, joista noin 5500 on kiinteää lähiverkon työasemaa ja 800 kannettavaa työasemaa. Lisäksi verkkoon kommunikoidaan kämmentietokoneilla, erilaisilla päätelaitteilla, etäyhteyksillä erilaisilta koti-, toimisto- ja liikkuvilta työasemilta sekä kommunikaattoreista ja muista mobiililaitteista. Osaamisen tilanne. Johtamiseen liittyvä tietohallinto-osaaminen on valtioneuvoston piirissä hyvin eritasoista. Myöskin se, miten hyvin johto käyttää tietotekniikka ja tietoteknisiä järjestelmiä strategisena välineenä mm. tuottavuuden parantamiseen vaihtelee toiminnoittain ja ministeriöittäin suuresti. Valtaosalla valtioneuvoston virkamiehistä on tietotekniikan hyvät peruskäyttövalmiudet, mutta soveltamisen ja varsinaisen hyötykäytön valmiudet vaihtelevat voimakkaasti henkilöstä toiseen. IT-asiantuntijaosaaminen on hyvin henkilöriippuvaista. Ministeriöiden tietohallintoresurssit ovat toiminnan kriittisyyteen nähden lähes kauttaaltaan erittäin tiukat ja toimivat tuotantokapasiteettinsa äärirajoilla. Lisäksi tasapaino luotettavan palvelutoiminnan takaamisen ja kehittämishankkeiden tehokkaan toteuttamisen välillä on hyvin herkkä. Erityisesti on puutetta projektiosaamisesta, menetelmäosaamisesta sekä palvelujen ja tietoteknisten ratkaisujen hankintaosaamisesta. Tietoturvan tilanne. Valtioneuvoston tietotekniikkaympäristön tietoturvallisuus on tehtyjen auditointien mukaan tyydyttävällä tasolla. Tietoturvallisuusuhkiin on varauduttu mm. haittaohjelmien torjunnalla ja torjuntayhteistyöllä, tulevan liikenteen skannauksella, palomuurisäännöillä, varmistuksilla, fyysisen valvonnan keinoja tiukentamalla, pääsynhallintaa kehittämällä sekä suojattuja tietoliikenneyhteyksiä ja salausta käyttämällä. Tietoturvallisuuden noudattamisesta ovat lähes kaikissa ministeriöissä olemassa verrattain tuoreet tietoturvaohjeet ja käytännöt, joiden mukaiset vastuut ja velvollisuudet on myös koulutettu henkilöstölle. Haasteena on mm. verkkojen ja järjestelmien käyttö erilaisista tilanteista, kuten kotoa, matkalta, muista organisaatioista, jopa julkisista päätteistä erilaisilla päätelaitteilla ja yhteyksillä. Erityisenä haasteena ovat myös voimakkaasti kasvaneet uhkat avoimista maailmanlaajuisista verkoista. Uhkien aiheuttajat voivat tänä päivänä toimia missäpäin maailmaa tahansa, uhkatyypit lisääntyvät potentiaalisesti ja samoin voimakkaassa kasvussa ovat aiheuttajatahojen määrät.

14 10 (41) Infrastruktuurissa toteutettavan tietoturvallisuuden ohella tietoturvallisuus on ennen muuta järjestelmätason ja henkilötasolla hoidettavien turvakäytäntöjen asia. Turvallisuus on otettava huomioon järjestelmiä rakennettaessa niiden suunnitteluvaiheesta alkaen, samoin käytettäessä järjestelmiä ja tekniikkaa on noudatettava sovittuja ohjeita kaikissa käytön vaiheissa Tietohallinnon johtamisen ja palvelutuotannon tilanne. Ministeriövetoista tietohallinnon kehittämistä on tehty systemaattisesti yli 20 vuoden ajan, ministeriöiden tietohallinnon yhteistyö on sen sijaan nuorempaa ja sitä on tehty vaihtelevalla intensiteetillä 80/90-luvun taitteesta alkaen. Tietohallinnon nykyisen johtamisjärjestelmän mukaisesti valtioneuvoston yhteisen tietohallinnon ohjaus ja palvelutuotanto on keskitetty valtioneuvoston tietohallintoyksikköön (VNTHY), joka on ollut ministeriöiden tietohallintoyhteistyön uutena toimijana on vuoden 2002 alusta. Toimintansa alkuvaiheessa VNTHY on hakenut rooliaan ja tasapainoa sen vastuulla olevien tehtävien ja resurssien välillä (henkilöstö, rahoitus, osaaminen). Tietohallinnon resurssit valtioneuvostossa. Haasteena tietohallintoyksiköllä on resurssien riittävyys hoitaa kaikkia haluttuja yhteisiä palveluja vaaditulla palvelutasolla. VNTHY budjetoi keskitetysti vastuulleen kuuluvat valtioneuvoston yhteisen tietotekniikan jatkuvat kustannukset ja investoinnit sekä perustaa ja ohjaa tarvittavia kehitysprojekteja. Palvelut toteutetaan pääosin ostopalveluin. Tietohallinnon palvelutuotanto on tällä hetkellä hyvin fragmentoitunut (vrt. liite 3). Valtioneuvoston tietohallinnossa toimii monia yhteistyöryhmiä (VATI, VALTTI, VALTIPA, puhelinyhdyshenkilöt, haittaohjelmaryhmä), joiden roolit ja keskinäiset suhteet ovat vaativat vielä selventämistä ja toiminta lisää koordinointia. Valtioneuvoston yhteisen tietohallinnon peittoalueella (VN yhteiset tietojärjestelmät ja infrastruktuuri) ei koeta olevan selkeää omistajaa. Tietojärjestelmien sisällöllinen vastuu on määritelty järjestelmittäin ja vastuutahot eri järjestelmissä muodostavat erilaisia kombinaatioita (mm. omistajuus, sisältövastuu, tekninen vastuu, kehittämisvastuu, rahoitusvastuu). Projektityökulttuuri ja -menetelmistöt ovat ministeriöiden ja valtioneuvoston hankkeissa usein puutteellisia tai vaihtelevia. Tietohallinnon ja tietojärjestelmien laatutavoitteet ja - kriteerit ovat monesti liian kevyesti määritteltyjä. Valtioneuvoston tietohallinto-organisaatioiden kokonaishenkilömäärä on noin 185 henkilöä. Näistä VNTHYssä on 30 henkilöä ja ministeriöissä 155 henkilöä. Tässä henkilömäärässä ei ole mukana tietopalveluhenkilöstö, joka monissa ministeriöissä kuuluu samaan yksikköön tai osastoon tietohallinnon kanssa. Myöskin on huomattava, että ministeriöiden tietohallintohenkilöstön osalta ei voida tehdä tarkkaa rajausta siitä, mikä osuus palvelee ministeriön ja mikä alaisen hallinnon toimintaa. Lisäksi ministeriöissä on mittava määrä oman toimen ohella tietohallinnon tukitehtäviä tekeviä henkilöitä. Kehityksen myötä ollaan nyt tilanteessa, jossa valtioneuvoston toiminnan riippuvuus toimivasta ja tietoturvallisesta tieto- ja viestintätekniikasta on kasvanut erittäin suureksi.

15 11 (41) 4 VISIO JA STRATEGIAKAUDEN TAVOITTEET SUUNTA, TAVOITE 4.1 VISIO 2010 Tähtäin on vuodessa 2010, jolloin: Valtioneuvosto on toimialueensa parhaiden joukossa Euroopassa tietotekniikan tuloksellisena soveltajana mittareina ovat palvelujen vaikuttavuus ja toiminnan tuottavuus sekä teknologian mahdollisuuksien oikea-aikainen soveltaminen. Kohdennetut ja tarvelähtöiset verkkopalvelut Yhteentoimivat ja tehokkaat prosessit - tietojen yhteiskäyttöisyys Tuottavaa, toimivaa, turvallista IT:n oikea resurssointi - ehdoton luotettavuus, turvallisuus (24/7/99.99 %) - IT:n kustannustehokkuus (TCO) Oikea-aikainen uusiutuminen - teknologia mahdollistajana - osaamiset Valtioneuvoston tietohallinnon joustavan ja tehokkaan toiminnan aikaansaaminen edellyttää päätöksenteon hajauttamista lähelle toteuttavaa organisaatiota. Syinä tähän on valtioneuvoston toiminnan ja tietotekniikan syvenevä yhteennivoutuminen, kasvava IT-riippuvuus sekä mahdollisuus hyödyntää yhteiskäyttöiset ratkaisut ja käyttää voimavarat ministeriöiden ainutkertaisiin tarpeisiin. Valtioneuvoston koordinoitu toiminta ja yhteensopivuuden varmistaminen edellyttävät tietoon, tietojärjestelmiin ja IT-infrastruktuuriin liittyvän päätöksenteon koordinaation vahvistamista, yhtenäisten ratkaisujen palvelutuotannon riittävää keskittämistä, toteutettavien ratkaisujen yhteiskäyttöisyyttä (tietojärjestelmät, tietokannat, verkkopalvelut, infrastruktuurin hallinta) sekä volyymietujen (hankinnat, palvelutuotanto, osaaminen) hyödyntämistä.

16 12 (41) Valtioneuvoston tietohallinnon kehittämisen yleistavoitteet ovat: Valtioneuvostossa tapahtuvaa valmistelua ja päätöksentekoa tuetaan yhtenäisillä, ajantasaisilla ja helposti käytettävissä olevilla tietovarannoilla sekä verkostomaista työskentelyä tukevilla välineillä ja järjestelmillä. Valtioneuvostossa käytetään yhteentoimivia ja yhteensopivia teknisiä ratkaisuja. Valtioneuvoston tietohallinto tukee valtioneuvoston yhtenäisiä toiminta- ja tukiprosesseja, joihin kuuluu myös valtioneuvoston strateginen suunnittelu ja johtaminen. Valtioneuvoston tieto- ja asiointipalvelut ovat kansalaisten ja yritysten käytettävissä yhden palvelupisteen periaatteella riippumatta siitä, miten ne on teknisesti hoidettu. Valtioneuvoston tietojärjestelmien tietoturvallisuustaso ja järjestelmien käytettävyys on korkea. Suunnittelussa ja käyttötoimintojen järjestämisessä varaudutaan myös poikkeusoloihin. Tietohallinnon kustannustehokkuutta ja taloudellisuutta parannetaan ja ministeriöiden tietohallintohenkilöstön käyttöä suunnataan kehittämistyöhön. Tieto- ja viestintäjärjestelmiä hyödynnetään tehokkaasti EU-asioiden kansallisessa valmistelussa ja yhteyksissä EU:n toimielimiin sekä yhteyksissä muihin kansallisiin ja kansainvälisiin sidosryhmiin (media, etujärjestöt jne.) Tavoitteenasettelua tulee kehittää ja täsmentää sen jälkeen, kun jäljempänä hahmotetut toimenpiteet on toteutettu. Pitkän aikavälin tavoitteet koskevat valtioneuvoston yhteisten prosessien kehittämistä ja ministeriöiden toiminnallisen yhteistyön parantamista. Tavoitteen asetantaa selkeytetään uuden hallituksen aikana tiivistyvää poikkihallinnollista yhteistoimintaa sekä mahdollisesti käynnistettävien ohjelmajohtamishankkeiden vaatimusten mukaisesti.

17 13 (41) 4.2 TAVOITETILA 2007 Vision toteutuminen merkitsee suurta haastetta sekä johtamiselle että toimeenpanolle. Kehittämisen tavoitteet on kyettävä konkretisoimaan. Saavutettuja tuloksia on kyettävä luotettavasti seuraamaan ja vertaamaan vastaaviin tahoihin. Valtioneuvoston poikkihallinnollisia, yhteisiä ydinprosesseja ovat säädösvalmistelu, EUasioiden valmistelu, valtioneuvoston muiden päätösten valmistelu, budjetti- ja budjettikehysten valmistelu, toiminta- ja taloussuunnitelmien valmistelu, kertomusten valmistelu sekä hankevalmistelu. Näitä prosesseja tuetaan yhteiskäyttöisillä ja yhteentoimivilla järjestelmillä, jotka ulottuvat niiden elinkaaren yli, perustuvat standardeihin ja avoimiin rajapintoihin ja ovat joustavasti toisiinsa integroitavissa. Vuoteen 2007 mennessä tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa Yhteiset, yhtenäiset ja yhteentoimivat prosessijärjestelmät ja tietovarannot valtioneuvoston päätöksenteon tukijärjestelmä (PTJ) on uusittu valtioneuvoston yhteisillä prosessijärjestelmillä on käytössään yhteentoimiva dokumenttien hallinnan teknologia ja yhteiset dokumenttipohjaiset tietovarastot; ministeriöiden prosessijärjestelmät pystyvät hyödyntämään tarvittaessa näitä palveluja ministeriöiden ydinprosesseja toteuttavat asiakirja- ja asiointijärjestelmät perustuvat yhteisten rajapintastandardien mukaisiin ratkaisuihin, jotka mahdollistavat rakenteiseen tietosisältöön perustuvien tietojen välittämisen järjestelmien välillä ohjelmajohtamista tuetaan tehokkaasti tietoteknisin välinein, jotka sisältävät mm. ohjelmajohtamisen tueksi tarvittavaa tiedonjalostamisen välineistöä, raportointia, tietotukea sekä työryhmä- ja vuorovaikutusominaisuuksia Verkko- ja asiointipalvelut eri kohderyhmille valtioneuvoston johdolle, valmistelijoille, muulle hallinnolle, medialle, eturyhmille ja kansalaisille tarkoitetut kohderyhmäkohtaiset verkkopalvelujen hyötykäyttö on merkittävää, käytettävyys huipputasoa sekä niiden kehittäminen on tarvelähtöistä verkkopalvelut on toteutettu hyvin yhteentoimiviksi valtioneuvoston ydinprosesseja toteuttavien järjestelmien kanssa sähköisessä asioinnissa ovat käytössä toisen sukupolven vuorovaikutteiset palvelut sidosryhmille ja kansalaisille, joiden avulla ne voivat asioida ministeriöiden ja hallinnon kanssa reaaliaikaisesti, käyttää aika- ja paikkariippumattomasti näiden toimintaan liittyviä palveluja sekä panna vireille ja seurata asioiden valmisteluprosesseja Yhteiset ja yhtenäiset hallintopalvelut palvelukeskusperiaatteella ja uusitulla tekniikalla on toteutettu ja yhtenäistetty muutama hallintopalvelu (henkilöstö- ja palkkahallinto, kirjastot), siten, että ne kattavat synergisen ministeriöpoolin

18 14 (41) Vuoteen 2007 mennessä tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa Yhteentoimivuus EU:n hallintojen välisiin ratkaisuihin ministeriöt ja keskeinen alainen hallinto on liitetty mahdollisimman kattavasti EU:n yhteiseen hallintoverkkoon TESTAan (Telecommunication infrastructure for European administrations) EU:n hallintoelinten valmistelujärjestelmät (mm. Council Extranet) on integroitu hyödyntämään kansallista infrastruktuuria ja yhteentoimiviksi vastaavien kansallisesti käytettävien järjestelmien kanssa Kattava ja luotettava tietotekninen infrastruktuuri valtioneuvoston tietoliikenneverkko on uusittu siten, että on aikaansaatu ns. campus-verkko, jossa verkon yhteisten osien ja ministeriökohtaisten osien hallinta on yhdennetty verkko tukee useita eri tietotyyppejä (verkkokonvergenssi: data, puhe yms.) verkon käyttäjähallinnassa ovat käytössä yhtenäiset ja kattavat palvelut käytössä on valtioneuvostotasoinen juurihakemisto, sen kanssa yhteentoimivat hallinnonalojen hakemistot; hakemistot toimivat yhteen EU-hallinnon hakemistojen kanssa kontrolloidun pääsynhallinnan avulla hallitaan sekä valtioneuvoston yhteiskäyttöisten sovellusten että intranet- ja extranet tyyppisten järjestelmien käyttöä valtioneuvoston verkkoa ja verkossa olevia palveluja voidaan käyttää luotettavasti erilaisilla päätelaitteilla, eri tiedonsiirtokanavien läpi sijainti- ja aikariippumattomasti; tarjoaa välineet etä- ja liikkuvaan työhön ja palvelujen käyttöön työasemaratkaisut vakioidaan mahdollisimman pitkälle ja siirrytään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa palvelinkeskeiseen sovellusten jakoon infrastruktuuripalvelut tuotetaan palvelukomponentit ja palvelutuottajien roolit määrittelevän IT-palveluarkkitehtuurin sekä palvelutasosopimusten säänteleminä Jatkuvasti kehittyvä osaaminen valtioneuvoston koko henkilöstöllä on työtehtävien edellyttämä tieto- ja viestintätekniikan peruskäyttötaidot ja soveltamisosaaminen kokonaisratkaisujen suunnittelijoilla on vahva valtioneuvostotasoinen arkkitehtuurinäkemys, joka ohjaa palveluarkkitehtuurin kehittymistä menetelmäkehitysosaamista on vahvistettu siten, että käytössä ovat parhaisiin käytäntöihin ja kokemuksiin perustuvat projektiohjeet Tietoturvallinen toimintaympäristö turvaloukkausten torjuntaan on valtioneuvoston verkkoympäristössä käytössä havainnointi- ja ehkäisyjärjestelmä (IDS) yhteisen verkkoinfrastruktuurin tapahtuma- ja lokitietojen hallintaa ja analysointia varten on käytössä keskitetty lokijärjestelmä tunnistautuminen verkkoon ja verkossa oleviin palveluihin perustuu vahvaan tunnistamiseen ja pääsynhallintaan tietoturvallisuustoiminta perustuu toimiviin riskianalyysimenetelmiin tietoturvallisuuden laatu varmistetaan tietoturvallisuuden auditointijärjestelmillä tietoturvallisuudesta huolehditaan kaikki käyttäjät kattavalla koulutuksella

19 15 (41) Vuoteen 2007 mennessä tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa Tietohallinnon johtaminen Valtioneuvoston tietohallinnon johtamisessa ja palvelutuotannossa on tehty seuraavat muutokset: tietoteknisen infrastruktuurin palvelujen tuotantomalli on uusittu siten, että ulkoistetuissa palveluissa ovat käytössä palvelutasokriteerit (SLA:t), joilla seurataan palvelujen laatuvaatimusten mukaista toimivuutta valtioneuvoston tietohallintoyksikkö toimii integraattorina, valtioneuvoston yhteisten järjestelmien ja infrastruktuurin rahoittajana, palvelutasokriteerien valvojana, palvelutarjonnan laadun varmistajana, järjestelmähankkeiden projektoijana ja koordinoijana valtioneuvoston tietohallinnon projektityömenetelmistö on yhdenmukaistettu ja tehokkaassa käytössä palvelut hankitaan kilpailutuksen perusteella toimittajilta, jotka kykenevät takaamaan ajanmukaiseen teknologiaan perustuvat, luotettavat, pitkän elinkaaren omaavat ratkaisut

20 16 (41) 5 STRATEGISET LINJAUKSET MITEN 5.1 YHTEISET, YHTENÄISET JA YHTEENTOIMIVAT PROSESSIJÄRJESTELMÄT JA TIETOVARANNOT Valtioneuvostossa tähän asti toteutetut asiankäsittelyjärjestelmät on rakennettu erillisjärjestelminä, jotka perustuvat omiin dokumentinhallintaratkaisuihinsa ja erillisiin kirjaamisjärjestelmiin. Useilla ministeriöillä on dokumentinhallintaratkaisuja, mutta onnistuneita asianhallintaratkaisuja on vain muutamalla. Tuotekirjo on suuri ja toteutukset on suunniteltu ja toteutettu ministeriön ja sen oman vastuualueen sisäisistä tarpeista. Yksi tehtävä on irrallisten erillisjärjestelmien kehittäminen niin, että niillä voidaan saumattomasti tukea kokonaisia asiankäsittelyprosesseja. Tämä tarkoittaa myös järjestelmäarkkitehtuurin luomista ja uusiin tarpeisiin vastaamista kehittämällä uusia asiankäsittelyjärjestelmiä sinne missä järjestelmätukea vielä tarvitaan. Se edellyttää myös sisällönhallinnan näkemistä kokonaisuutena, jossa esim. julkaisutoiminnot ja portaalit ovat yksi osa. Moniin nykyjärjestelmiin (HARE, PTJ, Senaattori jne) on toivottu asiankäsittelytoimintojen lisäyksiä, jotka laajentaisivat niiden roolia valtioneuvoston asiankäsittelyn tukijärjestelminä hieman samankaltaisilla uusilla toiminnoilla. Tämä on nostanut esiin kysymyksen valtioneuvoston asiankäsittelyn suunnittelusta kokonaisuutena, jossa selvennetään kunkin erillisjärjestelmän rooli. Toinen tehtävä on näiden järjestelmien yhtenäistäminen niin, että niiden nykyinen luonne erillisjärjestelminä saadaan muutettua saumattomasti yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Tätä ollaan tukemassa monin eri tavoin edistämällä esim. teknisten rajapintojen soveltamista yhtenäisellä tavalla. Lähivuosina korostetussa asemassa tulee olemaan web services -teknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen sovelluskehityksessä. Järjestelmien yhteentoimivuus edellyttää myös yhtenäistä metadataa, yhteisesti sovittuja metadatan merkintäjärjestelmiä 3 ja yhtenäisiä käytäntöjä metadatan käytössä. Keskeistä kaikessa on nykyistä tehokkaamman järjestelmäintegraation toteuttaminen. Toimintalähtöisyys on prosessijärjestelmien tärkein lähtökohta, so. millaisia organisaation/ministeriön perustehtävät ovat, mitä ovat toiminnan ydinprosessit, miten organisaatiossa käsitellään tietoja, millaisena prosessina palvelut tuotetaan, miten prosessia johdetaan/valvotaan, osallistuvatko sidosryhmät tuotantoprosessiin, mitä palvelun lopputuotteet ovat, keitä ovat palvelun tai toiminnan asiakkaat, miten he saavat palvelunsa. Valtioneuvoston ja ministeriöiden toiminnalle keskeistä ovat asiakirjoihin perustuvat prosessit, asioiden käsittely ja päätöksenteko. Mittava haaste on rationalisoida paperiprosessit virtaviivaisiksi, tehokkaiksi ja toimintalähtöisiksi sähköisiksi prosesseiksi, joita käyttäjien on yksinkertaista, helppoa ja turvallista käyttää. Tässä tarvitaan hyvin suunniteltua sovellusten, laitteiden ja verkkojen käyttöä, yhteentoimivuuden varmistamista läpi käsittelyprosessien sekä tietojen ja asiakirjojen joustavaa mutta hallittua käytettävyyttä. 3 Dublin Core on standardoitu metadataformaatti, joka määrittelee joukon kenttiä tallenteiden kuvailuun. Tallenteet voivat olla minkälaisia informaatioresursseja tahansa, myös painettuja julkaisuja. Dublin Core on kuitenkin tarkoitettu erityisesti verkkojulkaisujen, sähköisten asiakirjojen tai muiden elektronisten tallenteiden kuvailuun. Sähköisten asiakirjojen kuvailuun on tehty oma, Dublin Coreen perustuva formaatti, joka on ilmestynyt julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) suosituksena (JHS 143, 1999).

21 17 (41) Tavoiterakenne Valtioneuvoston yhteisten prosessijärjestelmien osalta tärkein kehitysajatus on yhteisten järjestelmäkomponenttien hyödyntäminen. Yhteisten komponenttien tarkoitus on edistää paitsi prosessijärjestelmien keskinäistä integraatiota myös niiden liittämistä ministeriötasoisiin prosessijärjestelmiin. Yhteiset komponentit yksinkertaistavat myös julkaisuprosessia ja julkaisujen hallintaa. Oheisessa kuvassa on esitetty neljä keskeistä yhteistä elementtiä: (pääte)arkisto, dokumentinhallinta, metatietojen hallinta sekä tunnisteiden hallinta. VN päätösvalmistelu PTJ pr prosessi- jäjestelmät si Diaari VN työryhmäsov. VN ja min hankkeet HARE Budj&kehys valmistelu EUvalmistelu EUTORI Ministeriöt Asiankäsitt Asiankäsitt.. infra- infra järjesmät arkisto dok.hall. metatietojen metatietojen hallinta hallinta haku julkaisu dok. hall. dok. hall. Identifikaationumerojen tuottaminen ja hallinta: VN -diariointitunnus : asia; asiakirja Metatietojen ja merkintäjärjestelmien hallinta: VN - asiasanasto, VN - tiedon ryhmittely, asiakirjatyypit, XML - skeemahallinta Tunnisteiden hallinta on välttämätöntä asioiden seurannan ja yhdistämisen kannalta. Valmisteluprosesseja tuetaan monilla tietojärjestelmillä, joissa niillä tällä hetkellä on kussakin omat tunnisteensa. Valtioneuvostossa tapahtuville valmisteluasioille tulee saada yksi tunniste, jolla se tunnistetaan eri järjestelmissä. Tarvitaan myös rekisteri, jossa ovat käsiteltävän asian tunnisteet eri prosessijärjestelmissä, ja jolla samaan asiaan liittyvät aineistot voidaan linkittää toisiinsa. Eri asiankäsittelyjärjestelmien kuten ministeriöiden diaarien on pystyttävä julkaisemaan tähän rekisteriin omat tunnisteensa valtioneuvostotason asioista. Tunnisteiden hallintaan kuuluu myös URNtunnistejärjestelmän toteuttaminen, jolla voidaan hoitaa asiakirjojen identifiointi kiinteällä, järjestelmästä riippumattomalla tunnisteella. Metatietojen ja merkintäjärjestelmien hallinta tulee toteuttaa yhtenäisellä, eri järjestelmiä palvelevalla tietokannalla, jossa hoidetaan mm. asiasanastojen ja asiakirjatyyppien yhteinen ylläpito. Myös eri järjestelmissä käytettävien viite- ja rakennetietojen hallinta (erilaiset versiot, muunnostoiminnot jne) on tässä yhteydessä toteutettava omana järjestelmänään. Valtioneuvostotason asiankäsittelyä tukevia järjestelmiä varten on tarpeen kehittää dokumentinhallinta yhtenäisenä alustaratkaisuna. Tällä voidaan teknisesti helpottaa asiankäsittelyprosessien yhdistämistä, erilaisia hakutoimintoja ja järjestelmien ylläpitoa.

22 18 (41) Tällöin voidaan myös jatkossa helpoimmin tarjota käyttäjille yhtenäistä näkymää eri prosessijärjestelmien tietoihin. Prosessijärjestelmistä julkaistavat asiakirjat siirretään tai kopioidaan aktiiviarkistoon, johon ne tallennetaan vakioidussa XML-formaatissa. Täältä ne voidaan helposti linkittää tai replikoida julkaisu- ja muihin järjestelmiin ilman että niitä on muunneltava moneen kertaan. Tähän arkistoon kootaan kaikki keskeinen asioiden valmisteluun ja päätöksiin liittyvä julkinen aineisto valtioneuvostossa. Tästä arkistosta muodostetaan valtioneuvoston sähköisten asiakirjojen originaalien säilytyspaikka, jossa pyritään takaamaan aineiston oikeellisuus ja muuttumattomuus. Sieltä aineisto voidaan myöhemmin siirtää myös pitkäaikaissäilytykseen sähköisessä muodossaan. Arkistolla olisi mm. seuraavat ominaisuudet: Suhteellisen korkean tason rajapinta, jolla eri sovellukset voivat lähettää/siirtää aineistoja kantaan. Rajapinnan tulisi olla hyvin standardi ja peittää alapuolella olevat muutokset, jolloin muutostarve sidosjärjestelmissä jää mahdollisimman pieneksi. Syöttölomake, jolla käyttäjä voi aina viedä dokumentin kantaan, vaikka ei olisikaan käytettävissä suoraa siirtoa luontisovelluksesta. Tälle ominaisuudelle voi olla käyttöä myös VN:n ulkopuolisen tiedonsyötön järjestämisessä. Normaalit dokumentinhallinnan perustoiminnallisuudet: versiointi, riittävät käyttöoikeudet ja metatiedon hallinta. Tuki kaikille käytössä oleville tiedostoformaateille. Järjestelmäkohtaiset linjaukset PTJ Asiankäsittelyjärjestelmistä vanhin on PTJ. Se on teknisen toteutuksensa osalta kipeimmin uudistamisen tarpeessa. Järjestelmä voidaan säilyttää valtioneuvoston päätöksenteon tukeen rajattuna operatiivisena järjestelmänä, mutta on ensiarvoisen tärkeä saada se järjestelmäintegraation tarpeiden pohjalta uusittua teknisesti. Tämä on välttämätöntä myös, jos halutaan jatkossa kehittää siihen integroitua päätösvalmistelua tukevaa dokumentinhallinta- ja asiankäsittelyjärjestelmää. Täsmätason kannanotot tehdään PTJ2- hankkeessa. HARE HARE on järjestelmänä teknisesti kypsässä vaiheessa. Muutostarpeet kohdistuvat lähinnä rajapintatoteutuksiin ja siihen koottavan tiedon mahdollisimman automaattiseen siirtymiseen sekä parempaan integraatioon dokumentinhallinnan kanssa. EUTORI EUTORI on muihin prosessijärjestelmiin verrattuna ainoa, joka on rakennettu valmiin dokumentti- ja asiankäsittelyjärjestelmän pohjalle. Järjestelmä on vielä käyttöönottovaiheessa ja siinä käytetyt ratkaisut kuten pilottitoteutuksena rakennettu integraatio valtioneuvoston hakemistojärjestelmään edellyttävät vielä teknistä stabilisoitumista. Vaikka näköpiirissä olevat muutostarpeet edellyttävät investointeja, mitään teknisiä esteitä niille ei ole ja järjestelmän odotettava elinikä tulee olemaan pitkä.

23 19 (41) Budjetti, taloussuunnittelu ja kertomusjärjestelmät Käytössä olevassa budjettijärjestelmässä on selainpohjainen käyttöliittymä (S4). Siinä on käytössä rakenteinen SGML:ään perustuva editointi. Budjettiasiakirjan julkaisu webiin tehdään eräajona palvelutaloon (EDITA), joka tuottaa julkaistavan asiakirjan. Ongelmana on, että koko aineisto on toimitettava uudelleen aina kun muutetaan jotain yksittäistä kohtaa. Nykytilanteessa budjettijärjestelmän käyttö ministeriöistä ja alaisesta hallinnosta on ollut vähäistä. Budjettijärjestelmää uudistetaan siten, että se perustuu XML-pohjaiseen sovellukseen ja asiakirjojen käsittelyyn. Tietokanta toteutetaan XML-kantana, jossa perusominaisuuksina ovat käyttäjähallinta ja versionhallinta. Käyttöliittymävaihtoehdoiksi soveltuvat ministeriöissä jatkossa käyttöön tulevat XML-kelppoiset editorit sekä käyttöliittymä, joka integoituu Wordiin. Julkaisu Intranettiin ja Internettiin voidaan tehdä suoraan sekä PDF että HTML muodoissa. Samantyyppistä XML-pohjaista tietokanta-, editointi- ja julkaisuympäristöä voidaan jatkossa soveltaa mm. tilinpäätösasiakirjojen, toimenpidekertomusten ja tarkastuskertomusten laatimiseen ministeriöissä ja muissa alaisen hallinnon organisaatioissa. 5.2 KOHDENNETUT VERKKOPALVELUT ERI KÄYTTÄJÄRYHMILLE Verkkopalvelujen keskeisenä haasteena on käyttäjäryhmien entistä tarkempi määrittely ja priorisointi. Valmius tuottaa käyttäjäryhmille täsmäpalveluita on jatkossa välttämätöntä. Tämän rinnalla on varmistettava tietojen ylläpito sekä kysyntävetoiseen jatkokehitykseen pääseminen. Käyttäjäryhmäkohtaiset verk- VN - johto Valmistelijat Muu hallinto Media, eturyhmät Kansa - laiset EU -maiden ja muiden maiden kansalaiset Käyttäjäryhmäkohtaisten verkkopalvelujen idea on tarjota käyttäjille heidän rooliryhmiensä tarpeiden mukaan määriteltyjä palvelu- ja tietokokonaisuuksia, jotka esitetään havainnollisesti käyttäjän työasemassa olevalle työpöydälle ja jossa on käytettävissä kaikki keskeiset käyttäjän roolissa tarvittavat työvälineet. Verkkopalveluja kehitetään vuoden 2003 aikana valmisteltavien kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Palvelujen kehittämissuuntia ovat erityisesti vuorovaikutteisuuden lisääminen, integraatio operatiivisiin järjestelmiin, tietovirtojen automatisointi ja standardointi verkkopalvelujen välillä, ylläpitoprosessien tehostaminen, julkaisutekniikan parantaminen, asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden priorisointi sekä käytettävyyden lisääminen.

24 20 (41) Verkkopalvelukohtaiset linjaukset Valtioneuvoston verkkopalvelut Valtioneuvoston julkaisu- ja verkkopalvelujen jatkokehittämisen kulmakivenä on sivustojen ja julkaisujärjestelmien palveluympäristön ehdoton luotettavuus, kyky palvella nopeasti kasvavaa käyttöä ja käyttäjämääriä. Sivustojen toiminta on varmistettava niin normaalioloissa kuin erilaisissa poikkeustilanteissakin. Samaan kokonaisuuteen kuuluvien verkkopalveluiden tekniset ympäristöt yhtenäistetään ja vakioidaan. Sivustojen kehittämisessä tulee varautua erittäin nopeasti kasvavaan käyttäjämäärän ja sisältöaineistojen määrän kasvuun. Sivustojen kehittämisessä jatketaan integraation ja automaattisen tiedonsiirron parantamista valtioneuvoston ja ministeriöiden keskeisiin operatiivisiin järjestelmiin. Verkkopalvelujen välillä kehitetään tiedote- ja julkaisuvirtojen automatisointia soveltamalla tietoaineistojen rakennestandardeja. Sivustojen monikanavatukea parannetaan. Sivustojen sisältöä monipuolistetaan äänen, kuvan, multimedian ja liikkuvaan kuvan lisäämisellä palveluihin. Sivustojen hakujärjestelmiä parannetaan. Verkkopalvelujen laatu ja yhteentoimivuus varmistetaan soveltamalla voimassa olevia web-sivustojen suunnittelua, käytettävyyttä, metadataa ja rajapintoja koskevia suosituksia ja standardeja. Julkisten verkkopalvelujen laatu- ja arviointikriteeristön määrittelystä ovat kuluvana vuonna valmistuneet suositukset, jossa otetaan huomioon eurooppalaiset ja kansainväliset laadunarviointikriteerit ja -standardit. Sähköinen asiointi edellyttää vakioituja rajapintoja prosessijärjestelmiin, tietosisältöjen rakenteistamista ja asiointia tukevia infrastruktuurin peruspalveluja (pääsynhallinta, turvallisuus jne.) sekä tiedonsiirron standardointia. Sähköisen asioinnin ratkaisujen kehittäminen edellyttää usein toimintaprosessien uudistamista. Mediapalvelut Erityisesti tiedotusvälineille tarkoitetun valtioneuvoston yhteisen mediapalvelun, Extranetin kehittämistä jatketaan. Sen käyttö valtioneuvoston ja tiedotusvälineiden välisenä tiedote-, uutis- ja asiakirja-aineistojen sähköisenä välitysjärjestelmänä vakiinnutetaan. Tavoitteena on, että jatkossa uutismateriaaleja, päätöstiedotteita ja valmisteluaineistoja toimitetaan nykyistä enemmän tarjolle mediapalvelun kautta. Mediapalvelun välityksellä laajennetaan uutisaineiston sähköpostijakelua. Senaattori Ministeriöiden yhteinen Intranet Senaattori on käyttökelpoinen yhteisen tiedon koostamisen väline. Se voi tukea poikkihallinnollista työskentelyä, koska siihen on pääsy kaikista ministeriöistä ja eduskunnasta. Valtioneuvoston hakemistopalvelu mahdollistaa Senaattorin hallitun avaamisen myös valtioneuvoston ja eduskunnan ulkopuolisille käyttäjille. Senaattoriin kehitetään käyttäjien roolien mukaan profiloituja palvelukokonaisuuksia. Esimerkiksi johtamisen näkymän idea on valtioneuvoston johtamisen tukeminen tarjoamalla johtamista ja seurantaa varten analysoitua tietoa kohdealueen kehityksestä, toimenpiteiden vaikutuksista ja vireillä olevista hankkeista sekä mahdollistamalla ajantasainen poikkisektoreittainen vuorovaikutus johdon piirissä. Muita

25 21 (41) käyttäjäkohtaisten profiilien mukaan jäsennettyjä palveluja kehitetään valtioneuvoston virkamiesten ja sidosryhmien käyttöön. Suomi.fi Huhtikuussa 2002 avatun Suomi.fi.-palvelun tavoitteena on osaltaan vahvistaa julkishallinnon avoimuutta, näkyvyyttä, yhtenäisyyttä ja parantaa palvelujen laatua verkossa. Julkishallinnon yhteiset verkkopalvelut ovat keskeisiä julkisten verkkopalvelujen löydettävyyden ja saatavuuden kannalta. Suomi.fi-palveluun kootaan kaikki keskeiset viranomaisten verkkopalvelut. Portaalin strategiassa on määritelty eri liityntätavat, joilla verkkopalveluita voidaan liittää portaaliin. Lomake.fi ja otakantaa.fi tulevat toimimaan sekä itsenäisinä verkkopalveluina että osana Suomi.fi-palvelua. Suomi.fi palvelun toimituskunta tekee kansainvälistä yhteistyötä sekä komission EUportaalihankkeen kanssa että muiden kehittyneiden maiden portaalien kanssa. Kansallista yhteistyötä tehdään koko ajan julkishallinnon verkkopalvelujen tuottajien kanssa, asiasanastojen kehittämisessä, JHS-työssä ja monissa meneillään olevissa seutu- ja kuntaportaalien kanssa. Suomi.fi palvelun kehittämisen (ks. erillinen Suomi.fi kehittämissuunnitelma v ) painopistealueita lähivuosina ovat: käyttöliittymän parantaminen hakumahdollisuuksien lisääminen sisällön laajentaminen muiden verkkopalveluiden ja Suomi.fi-palvelun välisten liittymien toteuttaminen teknisten tukipalveluiden tarjoaminen tiedontuottajille digi-tv-liittymän ja muiden päätelaitteiden liittymien kehittäminen julkaisujärjestelmän kehittäminen palveluympäristön kehittäminen käyttäjien jatkuvaan huomioiminen palvelun markkinointi sekä kansalaisille että viranomaisille Otakantaa.fi. Valtionhallinnon keskustelufoorumia otakantaa.fi:tä kehitetään vuorovaikutusvälineeksi, joka on helposti kansalaisten ja virkamiesten käytettävissä. Keskusfoorumin tavoitteena on toimia kansalaisten laajasti tuntemana vaikutuskanavana ja toisaalta virkamiesten hyödyntämänä työvälineenä kansalaismielipiteiden nykyaikaisessa kokoamisessa aika-, paikka- ja kieliriippumattomasti. Keskustelufoorumin tavoitteena on parantaa asioiden valmistelun laatua huomioimalla kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteisöjen näkemykset ja ideat jo valmisteluvaiheessa. Kansalaisten luottamusta hallintoon pyritään parantamaan palveluilla, joilla mahdollistetaan kansalaisten mielipiteiden kanavointi valmisteluprosessiin. Otakantaa palvelu kehitetään ministeriöiden yhteiseksi palveluksi. Tarkoitus on, että ministeriöt voivat otakantaa.fi:n välityksellä tuoda omat hankkeensa kansalaiskeskusteluun jo valmistelutyöryhmän asettamisesta lähtien.

26 22 (41) Tavoitetilanteessa otakantaa toimii sekä itsenäisenä verkkopalveluna että osana Suomi.fi-palvelua siten, että keskustelufoorumin eri aihealueita voidaan liittää Suomi.fi:n aihealueisiin. Lomake.fi Lomake.fi on kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille tarkoitettu palvelu, johon pyritään kokoamaan kattava valikoima julkishallinnon ja kuntien lomakkeita ja sähköisiä asiointipalveluita. Palvelu on avattu marraskuussa Palvelun tuottamaa lisäarvoa on syytä arvioida jatkuvasti, koska sen merkitys saattaa muuttua verkkopalvelujen tekniikan kehittymisen myötä. Palvelussa on tätä nykyä lomakkeita yli julkishallinnon organisaatiolta. Lomakkeet ovat pääasiassa Word- tai pdf-muotoisia, mutta aikaisemmin tarjolla olleista lomakkeista useita kymmeniä (50) on muutettu interaktiivisiksi (XML) lomakkeiksi. Lomakkeisiin toteutetaan valtionhallinnon suositusten mukaiset tunnistautumis- ja allekirjoituskäytännöt. Tunnistamiseen perustuvat lomakepalvelut mahdollistavat lomakkeiden sähköisen allekirjoittamisen ja lähettämisen viranomaisille. Toistaiseksi viranomaisten järjestelmät eivät voi niitä vastaanottaa suoraan järjestelmiinsä. Tarvitaan vastaanottavien organisaatioiden järjestelmien räätälöintiä sellaisiksi, että ne kykenevät vastaanottamaan standardirakenteiden ja tunnistautumiskäytäntöjen mukaisia lomakkeita. Lomake.fi palvelun kehittämisen painopisteitä lähivuosina ovat: palvelun tunnetuksi tekeminen ja markkinointi siten, että saadaan lisää viranomaisia käyttämään palvelua lomakkeiden toteuttaminen rakenteisiksi ja interaktiivisiksi helppokäyttöisten, tietojen suojaus- ja julkisuustasoa vastaavien tunnistautumiskäytäntöjen toteuttaminen lomakepalveluun lomakepalvelun liittäminen virastojen omiin tausta- ja operatiivisiin järjestelmiin 5.3 YHTEISET JA YHTENÄISET HALLINTOPALVELUT Hallinnon sovelluskohteet voidaan nähdä sekä toimintoja tukevina prosessijärjestelminä että ko. kohderyhmille suunnattuina verkkopalveluina. Hallintopalvelujen alueita ovat mm: taloushallinto, henkilöstö- ja palkkahallinto, koulutus, käännöstoiminta, kiinteistö ja turvallisuus, virastopalvelut, kuljetus ja hankinnat. Hallintopalveluja toteutetaan jatkossa ministeriöiden synergisellä yhteistyöllä siten, että ministeriöt hallituksen periaatelinjausten mukaisesti pyrkivät sekä toiminnallisesti että järjestelmäteknisesti toteuttamaan tukipalveluja yhteisinä ratkaisuina. Erityisesti tukipalvelujärjestelmien elinkaaren loppumisen ollessa näköpiirissä, on tarkoituksenmukaista toteuttaa uuden sukupolven järjestelmät sopivalla yhteistyöpoolilla yhteisinä sovelluksina ja palveluympäristöinä.

27 23 (41) 5.4 KATTAVA JA LUOTETTAVA TIETOTEKNINEN INFRASTRUKTUURI Yhtenäinen ja hyvin määritelty tietotekniikan arkkitehtuuriratkaisu (IT-arkkitehtuuri) on avainasemassa strategiatavoitteiden toteutumisen kannalta. Se on myös ratkaiseva tekijä yhteentoimivuuden parantamisessa ministeriöiden ja hallinnonalojen järjestelmiin, tieto- ja dokumenttivarantoihin sekä verkko- ja portaalipalveluihin. Arkkitehtuuri jäsentää kokonaisuuden hallittaviksi osiksi, mikä mahdollistaa: laadukkaan ja kustannustehokkaan palvelutuotannon luomisen sovellusintegraation järjestelmien välillä standardoidut rajapinnat ja rakenteet järjestelmien liittämiseksi toisiinsa eri osapuolten (VNTHY, ministeriöt, ulkoiset palveluntuottajat) välisen työnjaon täsmentämisen tietotekniikan yhteentoimivuuden ja pitkän tähtäimen suuntaratkaisujen viestimisen eri osapuolille Senaattori Sovellukset Verkkopalvelut asiointipalvelut portaalit viestintätiedotus- sähköinen sivustot asiointi extranet extranet- - palvelut palvelut tietojen tietojen siirto siirto - - palvelut palvelut Monikanavaisuus Prosessijärjestelmät ja tietovarannot EUTORI EUTORI PTJ PTJ HARE HARE BUDJ BUDJ Yhteiskäyttöiset tietokannat Yhteiset palvelut Sisällön rakenteistaminen Teknologioiden yhtenäistäminen Infrastruktuuri Palvelutuotanto Palveluarkkitehtuuri IT-arkkitehtuuri määrittelee mm. miten infrastruktuuri palvelee valtioneuvoston yhteisiä verkkopalveluja ja prosessijärjestelmiä. IT-arkkitehtuurin kerrosrakenne toimii pohjana sekä teknologiaratkaisujen suunnittelulle että palvelumarkkinoiden mahdollisuuksia hyödyntävälle tehokkaalle palvelutuotannolle. On luontevaa erottaa toisistaan sovellusten mukanaan tuoma sovellusteknologia ja sovellusriippumaton infrastruktuuri. Näistä jälkimmäinen voidaan puolestaan jakaa kahteen osaan: Infraohjelmistot: yhteiskäyttöiset ohjelmistoratkaisut ( pehmeä infra), joihin kuuluu sekä loppukäyttäjälle näkyviä osia että muiden sovellusten käyttämiä palveluja. Infraohjelmistojen merkitys ja painoarvo on ollut mm. verkkopalvelujen yleistymisen myötä jatkuvasti kasvussa ja tämä kehitys jatkuu

28 24 (41) Laitteet ja verkot (alustat, tietoliikenneverkot): perinteinen atk-keskusten ja operaattoreiden hoitama kova infra Useasti ero näiden kahden osa-alueen välillä ei ole merkittävä. Tyypillisesti infraohjelmistot asettuvat kuitenkin alustojen mukana tulevien palveluiden ja sovellusten väliin, ja niiden suhteen tehdään erilliset kehittämis- ja palvelutuotantopäätökset. Joissain tapauksissa osa infraohjelmistojen palveluista tulee suoraan alemman tason verkkopalveluista. Asiakastarpeet Liiketoimintasovellukset Teknologiamarkkina Kehittäminen Change Infraohjelmistot Laitteet & verkko infrastruktuuri Palvelutuotanto Run Palvlelumarkkina Teknologiamarkkina IT-johtaminen IT-arkkitehtuurin kerrosrakenne: infrastruktuuripalvelut sijoittuvat yhteiskäyttöisiksi lankuiksi sovellusten alle. Vaikutukset laite- ja verkkoalustoihin Tietoliikenneverkko, laitealustat ja niihin liittyvät varusohjelmistot muodostavat infrastruktuurin kovan ytimen. Valtioneuvoston piirissä on jo perinnettä tämän alueen yhteistyöstä, joten kyse on sen jatkamisesta ja edelleen kehittämisestä. Strategian tavoitteena on yhdistää tämän palvelukerroksen tekninen uusiutuminen laadukkaaseen ja tehokkaaseen palvelutuotantoon.

29 25 (41) Liiketoimintasovellukset Hallinnan, tuen ja käyttöpalvelun palvelukomponentit Palvelimet Palvelimet Infraohjelmistot Tulostimet Tulostimet / / muut muut laitteet laitteet Työasemat Työasemat Laitealustat ja ja varusohjelmistot Tietoliikenneverkko Runkoverkko Runkoverkko Lähiverkot Lähiverkot Ulkoiset Ulkoiset yhteydet yhteydet Puhelinverkko Puhelinverkko Verkko- ja laitealustojen infrastruktuuripalvelut Merkittävimmät kehitystarpeet kohdistuvat valtioneuvoston runkoverkkoon, sen topologiaan ja arkkitehtuuriin sekä puhelin- ja tietoliikenneverkkojen yhdistämiseen eli konvergenssiin. Konvergenssin myötä IP-pohjaiset verkot tulevat kokemaan syvällisen muutoksen. Alun perin pelkkään tiedonsiirtoon suunniteltu tekniikka joutuu sopeutumaan myös viiveetöntä siirtoa vaativien äänen ja videon tarpeisiin. Seuraavaan on koottu alustoja ja verkkoja koskevat kannanotot: Runkoverkko: Ethernet-verkko muutetaan täysin kytkentäiseksi. Varaudutaan IP v.6 käyttöönottoon. Otetaan käyttöön suojatumpia ja parempilaatuisia siirtoteitä. Pääsylistoihin perustuvia verkkotason käyttörajoituksia korvataan hakemistoihin ja vahvaan tunnistamiseen perustuvilla käyttäjähallinnan ratkaisuilla. Lähiverkot: Kehitetään Ethernet-pohjaisen yritysverkkoarkkitehtuurin suuntaan runkoverkon uusinnan yhteydessä. Langattomia lähiverkkoja otetaan käyttöön tilanteen (toimivuus, kustannus, tietoturva) mukaan. Ulkoiset yhteydet: Palveluyhteyksiä yhtenäistetään. Palveluverkkoa kehitetään geneerisen palveluverkon suuntaan, erityisesti EU-hallintoa koskien. Varaudutaan hallinnon sisäisten palvelinvarmenteiden käyttöönottoon mm. nimipalveluissa sekä sähköpostin siirrossa palvelimelta toiselle. Puhelinverkko: Puhelinvaihdeverkko uusitaan sen elinkaaren loppuessa. Tärkeänä vaihtoehtona IP-puhelinjärjestelmät. Puhelinverkon kehitystarpeet sovitetaan yhteen runkoverkon kehittämisen kanssa. Palvelimet: Siirrytään palvelinkeskeisen tietojenkäsittelyn suuntaan, jossa sovelluksia käytetään keskitetysti palvelimilta. Palvelinkeskeinen tietojenkäsittely tarjoaa entistä paremmat edellytykset tietoturvallisuuden parantamiseen myös etäkäyttötilanteissa. Työasemat: Pyritään vähintään yhden ministeriön tasolla vakioituihin ratkaisuihin.

30 26 (41) Vaikutukset infraohjelmistohin Infraohjelmistot ovat alustakerroksen päälle toteutettavia yhteisiä palveluja. Osa näistä on luonteeltaan loppukäyttäjille näkymättömiä järjestelmäpalveluja, osa on laajasti käytettäviä yhteisiä työkaluohjelmistoja ja ohjelmistorunkoja. Yhteinen strategia on tärkeä esim. toimistojärjestelmissä, erityisesti sähköpostissa ja kalentereissa. Yhteisyys ja yhteentoimivuus vaikuttavat mm. tuotevalintoihin ja hakemistorakenteeseen. Strateginen kysymys on mennäänkö eteenpäin toimittajakohtaisilla ratkaisuilla vai open source -ratkaisuilla. Toinen tärkeä kehittämiskohde on yhteinen käyttäjähallinnan infra. Ministeriöt joutunevat silti rakentamaan myös omia käyttäjähallinnan ratkaisuja. Hallinnan, tuen ja käyttöpalvelun palvelukomponentit Liiketoimintasovellukset Infrasovellukset Järjestelmäpalvelut Laitteet & verkko Toimistosovellukset Toimistosovellukset Työryhmäsovellukset Työryhmäsovellukset Dokumenttien Dokumenttien hallinta hallinta Sähköposti Sähköposti Intranet Intranet Ulkoiset Ulkoiset verkkopalvelut verkkopalvelut Hakemistot Hakemistot / / käytt.hallinta käytt.hallinta Turvallisuus Turvallisuus Integrointi Integrointi / / middleware middleware Infraohjelmistot Seuraavaan on koottu infraohjelmistoja koskevat kannanotot: Toimistosovellukset: Haetaan yhteistä linjaratkaisua. Dokumenttien hallinta: Otetaan käyttöön yhtenäinen dokumenttien hallinnan linjaratkaisu valtioneuvostossa käytössä olevan teknologian pohjalta (EUTORI). Kehitetään yhteiset metatietojen hallinnan ratkaisut. Työryhmäsovellukset: Määrittyy osin dokumentinhallintasovellusten pohjalta. Valmisteltava ratkaisua ministeriöiden yhteiskäyttöisen työryhmäsovelluksen hankkimiseksi poikkihallinnollisten vuorovaikutus- ja valmistelutehtävien apuvälineeksi sekä hanke- ja ohjelmajohtamisen tueksi. Sähköposti: Luodaan valmiudet useamman ministeriön yhteisen sähköpostin ja kalenterin käyttöön sekä salattuun sähköpostiin. Hakemistot ja käyttäjähallinta: Valtioneuvoston tietojärjestelmiä kehitetään middleware-arkkitehtuurin pohjalta siten, että käyttäjähallinta erotetaan käyttöjärjestelmästä omaksi kokonaisuudekseen ja hakemistot suunnitellaan LDAP-

31 27 (41) standardin pohjalta. Käyttöoikeuksien hallinnassa tarvitaan myös metakerros, jonka avulla eri hakemistopalveluissa olevat käyttäjätiedot oikeuksineen voidaan synkronoida. Tavoitteena on, että VNTHY hoitaa käyttäjähallinnan teknologian ja käyttäjäoikeuksien hallintaprosessi siirretään mahdollisimman pian henkilöstöhallintojen vastuulle ministeriöihin hajautettuna. 5.5 YHTEENTOIMIVA TIETOTEKNIIKAN PALVELUARKKITEHTUURI Palveluarkkitehtuurin lähtökohtana on keskitettyjen palvelujen ja ministeriöiden hoitamien palvelujen tasapaino. Verkkotasolla yhteinen lankutus on vahva. Myös infraohjelmistojen alueella yhteisten palvelujen painoarvo kasvaa aiemmasta, tavoitteena on mm. järjestelmien parempi integraatio. Sovellusten osalta yhteisyys rajoittuu muutamiin yhtei- valtioneuvostotasoisiin siin järjestelmiin. Palveluarkkitehtuurin kehittämistyö kulkee käsi kädessä teknisen arkkitehtuurin kehittämisen kanssa. Lähtökohtana työlle on teknisen arkkitehtuurin jäsennys ja siihen liittyvät kehittämisaktiviteetit. Pirstaleisuuden välttämiseksi lähellä toisiaan olevat palvelukompo- nentit nivotaan yhteen palvelukokonaisuuksiksi, joiden toteutusvastuu on ulkoisilla palvelutoimittajilla ja joiden toimintaa palvelutasosopimukset sääntelevät. Ministeriöihin hajautettu palvelutuotanto Yhteinen palvelutuotanto Yhteiset sovellukset Ministeriökoht. sovellukset Yhteiset infraohjelmistot Yhteiset laitteet ja verkot Ministeriökoht. infraohjelmistot Ministeriökoht. laitteet ja verkot Palvelutuotannon tasapaino keskitettyjen ja ministeriökohtaisten palvelujen välillä Palvelutasovaatimukset, jotka liittyvät eri kerroksilla oleviin palveluihin, ovat jossain määrin erilaisia. Yleispiirteisesti palvelutasolle tulisi määritellä ainakin seuraavia kriteereitä, jotka toimivat jatkuvasti tapahtuvan seurannan välineinä, joiden mukaan palveluista raportoidaan ja poikkeustilanteisiin reagoidaan sekä sanktioita käytetään ovat: palvelun käytettävyys

32 28 (41) palvelun kapasiteetti, laajuus tms. kuormitukseen liittyvä arvo reagointi ongelmatilanteissa eri tyyppisten ongelmien ratkaisuaika tiedottaminen ongelmista ja ongelmanselvittelystä ongelmatilanteista, jotka estävät palvelun käytön, johtuvat sanktiot palvelun laadun seurantamenettelyt P alvelujen ulkoistaminen Jotta asiakkaille tarjottavien palvelujen järjestämisvaihtoehtoja voidaan kunnollisesti selvittää, on palvelut ensin tuotteistettava (palvelut ja niihin liittyvät prosessit on määriteltävä ja kuvattava). Palvelujen tuotteistaminen on syytä tehdä siitä riippumatta, tullaanko palvelu lopulta ulkoistamaan vai ei. Kun palvelu on tuotteistettu, se on helppo kilpailuttaa ja verrata kilpailutettua palveluvaihtoehtoa itse toteutettuun. Yleisesti ottaen palvelujen ulkoistuksen tarkoituksena on toteuttaa niitä paremmin, tehokkaammin tai halvemmalla. Mutta toteuttamistavan valintaan voi vaikuttaa myös muita tekijöitä kuten esimerkiksi se, että tietohallinnon voi olla syytä toimia ainakin osittain palvelujen toteuttajana, jotta se säilyttäisi tarvitsemansa osaamisen ja (sisäisen) asiakkaan toimintaympäristön tuntemuksen. Joidenkin palvelujen ja palvelukokonaisuuksien toteuttamistavan valinta selviää vasta vertailujen perusteella. Käytännössä voi olla tarpeen pyytää tarjoukset palvelujen toteuttamista ennen lopullisen ulkoistamis- päätöksen tekemistä. U lkoistamisen edellytyksiä Palvelujen ulkoistamisen edellytyksenä on niiden täsmällinen määrittely, tuotteistaminen ja kokoaminen järkevästi kilpailutettaviksi palvelupaketeiksi. Tuotteistettuja tietotekniikan palvelujen toteuttamisvaihtoehtoja voidaan vertailla arvioimalla niiden kustannuksia, laatua ja hyötyjä itse tehtyinä ja ulkoistettuina. Joissakin palveluissa ulkoistuksen edullisuus on ilmeisen selvää, joidenkin osalta tarvitaan tarkempaa punnintaa ja tulos ehkä selviää vasta tarjouspyyntökilpailun jälkeen. Esimerkiksi palvelut, joissa organisaation toiminnan tuntemisen vaatimus on vähäinen, ovat kilpailutusmahdollisuudet ja palvelun volyymiedut suuret. Tällaisia palveluja ovat esim. palvelimien ja tietoliikenteen valvontapalvelut. Laitteiden ja verkkojen sekä tietojärjestelmien teknisen toimivuuden valvontaan ja hallintaan liittyviä palveluja voidaan ulkoistaa helpommin kuin asiakaskunnan toiminnan sisällön tuntemusta ja henkilöstön tukemista koskettavia palveluja. 5.6 JATKUVASTI KEHITTYVÄ OSAAMINEN Valtioneuvoston tietotekniikkaosaamisen kehittämisen painopisteet määräytyvät työtehtävien ja kunkin oman tietotekniikkasuhteen mukaisesti. Jollain tasolla kaikille on kuitenkin yhteistä sisältöjen osaaminen, sisältörakenteiden osaaminen ja sisältöjen tuottamisen osaaminen.

33 29 (41) Valtioneuvoston virkamiesten rooli on painotetusti tiedon tuottamista, jalostamista ja jakamista. Tämän tuotantoprosessin kaikissa vaiheissa käytetään yhä enemmän tietotekniikkaa hyväksi. Prosessin tehokkuuden kannalta on oleellista, että käyttäjät osaavat hyödyntää tietotekniikkaa sujuvasti tuotanto- ja palvelutoiminnassaan ja että organisaatioissa (ja myös organisaatioiden välillä) on koulutetaan henkilöstöä käyttämään tietoteknisiä välineitä yhtenäisesti sovituilla tavoilla. Seuraavaan on listattu lyhyesti tärkeimpiä osaamisen kehittämisen kohdealueita. Toiminnallinen johto IT:n käyttö strategisena välineenä toiminnan kehittämisen tukena Tietotekniikan hyötykäyttäjät kaikille perusosaamistaso aktiivi/teho/luottokäyttäjille syventävä osaamistaso verkko-oppiminen Tietohallinnon johto - ministeriöissä ja VNTHYssä asiakaslähtöisyys ja vuorovaikutustaidot hanke- ja projektiosaaminen toiminnansuunnittelun prosessi projektikäytäntöjen yhtenäistäminen toimittajien ohjaus Tietotekniikan ammattilaiset ministeriöissä ja VNTHYssä arkkitehtuurien hallinta projektiosaaminen sovelluskehitysmenetelmien osaaminen tietorakenteiden, so. asiakirjojen rakenteistamisen ja metadatan osaaminen ostamisen osaaminen tietoturvallisuuden ja sen edellyttämien ratkaisujen osaaminen verkostoituneet työtavat Verkostot ja kumppanit projektiosaaminen teknologiaosaaminen 5.7 TIETOTURVALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Julkisuuslaki velvoittaa viranomaiset huolehtimaan hyvästä tiedonhallintatavasta asiakirja- ja tietohallinnossaan. Hyvä tiedonhallintatapa kattaa viranomaisten vastuun asiakirjojen ja tietojärjestelmien sekä niihin sisältyvien tietojen asianmukaisesta saatavuudesta, käytettävyydestä ja suojaamisesta, eheydestä ja muista tietojen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Hyvän tiedonhallintatavan mukaisilla menettelyillä voidaan varmistaa em. laatutekijöiden ohella tietojen luottamuksellisuus ja tietoturvallisuus. Valtioneuvostossa tietoturvallisuuden yhteisinä lähtökohtina ovat jokaisen ministeriön vastuu oman toimintansa tietoturvallisuudesta, säädöksissä määritellyt tietoturvallisuusvelvoitteet sekä keskitetysti, valtiovarainministeriön toimesta annetut tietoturvallisuusohjeet.

34 30 (41) Ohjeita kehittää valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä (VAHTI), joka on, tietoturvallisuuden asiantuntemusta laajapohjaisesti edustava, valtiovarainministeriön asettama ryhmä. Ohjeistus kattaa kaikki tietoturvallisuuden osa-alueet. Valtioneuvostolla ja kaikilla ministeriöillä on ajantasaiset tietoturvapolitiikat sekä tavoitteiden ja toiminnan pohjalta tehdyt riskianalyysit, joista on johdettu tietoturvasuunnitelmat. Kaikissa valtioneuvoston tietotekniikan käyttö- ja kehittämiskohteissa tulee olla ajantasaiset, VAHTIn ohjeiden mukaan laaditut soveltamisohjeet tietoturvallisuuden toteuttamisesta. Ohjeistuksen avulla varmistetaan ja tuetaan tietoturvallisuutta ajankohtaisissa kehityskohteissa, joita ovat mm Internetin käyttö, tietohallintoimintojen ulkoistaminen, etätyöskentely etäkäyttö, sähköpostin ja lokitietojen käsittely, virustorjunta sekä tietojärjestelmien turvaaminen, sähköiset palvelut ja tietopalvelut, tietoaineistojen käsittelyn turvaaminen sekä poikkeustilanteisiin varautuminen. Valtioneuvoston tietotekniikkaympäristössä vastuu tietoturvallisuuden varmistamisesta ja toimivasta tuotantoympäristöstä jakaantuu keskitettyyn vastuuseen tietoliikenneverkon, sen komponenttien ja pääsynhallinnan turvallisuudesta: VNTHY hajautettuun vastuuseen järjestelmä- ja käyttöturvallisuudesta: järjestelmien omistajat, joita ovat VNK, VM, ministeriöt sekä niiden yksiköt. Lisäksi fyysisestä turvallisuudesta vastaa ja sitä valvoo Valtioneuvoston turvallisuusyksikkö.

35 31 (41) 6 TIETOHALLINNON JOHTAMINEN OHJAUS Valtioneuvoston tietohallinnon johtamisjärjestelmä Valtioneuvoston tietohallintoa johdetaan synergisen konsernin tietohallinnon johtamismallin mukaan hakien tasapainoa valtioneuvoston yhtenäisen ja hallinnonalojen tietohallinnon välillä. Tietotekniikka ja tietojärjestelmät menevät entistä syvemmälle ministeriöiden ja niiden johtamien hallinnonalojen toimintaan ja palveluihin. Tämä korostaa ministeriöiden ja hallinnonalojen tietohallinnon roolia. Valtioneuvoston tarpeet yhtenäisiin ja yhteen toimiviin prosesseihin, verkkopalveluihin ja sidosryhmäyhteyksiin vaativat yhtenäisiä, yhteiskäyttöisiä ja yhteen toimivia tietojärjestelmiä, tietovarastoja sekä tietoteknistä infrastruktuuria. Tämän kehitykksen toimeenpano ja palvelutuotanto vaatii valtioneuvoston tasoista, keskitettyä ohjausta. Voimassa oleva johtamisjärjestelmä on oheisen kuvan mukainen: Valtioneuvoston tietohallintoa ohjataan ja sen voimavaroja suunnataan valtioneuvoston hyväksymän VN tietohallintostrategian avulla. Strategian laadintaa ja toimeenpanoa ohjaa valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmä (VATI). Johtoryhmä on foorumi, jolla käsitellään strategia ja kehittämisen painopisteet, voimavarojen kohdentaminen, yhtenäisten ratkaisujen tarpeet ja kokemusten vaihto. Johtoryhmä seuraa ja ohjaa tietohallintostrategian toteutusta.

36 32 (41) Valtioneuvoston yhteisen tietohallinnon johtamisen periaatteet on kuvattu liitteessä 5. Johtamisjärjestelmän muutokset Valtioneuvoston tietohallinnon tilanne on nyt sirpaleinen sekä ratkaisuna että palvelutuotantona. Tämän strategian toimeenpano vaatii johtamismalliin täsmennystä vuosiksi oheisessa kuvassa esitetyn mallin mukaiseksi. Toimeenpanon johtamiseen ehdotetaan muodostettavan ministeriöiden tietohallintojohdon edustajista koostuvaa Task Force ryhmä, joka valmistelee päätökset valtioneuvoston yhtenäisistä ratkaisuista, arkkitehtuureista, teknologialinjauksista, palvelutuotannon järjestelyistä ja toimeenpanon edellyttämistä voimavaroista. Päätökset tekee toimivaltuuksista riippuen joko VATI tai kansliapäällikkökokous. Strategiaa toimeenpannaan palvelutuotannon muutoksina, hankkeina sekä arkkitehtuurija teknologiamuutoksina. Task Force ryhmä päättää hankkeittain asetettavista hankeorganisaatioista. Arkkitehtuurimäärityksissä ja teknologialinjauksissa ministeriöiden asiantuntijoiden ja VNTHY:n yhteistoimintaverkostot valmistelevat tarvittavat linjaus- ja toimeenpanoehdotukset Task Forcelle. Task Force ottaa kantaa valtioneuvoston keskeisten tietohallintoasioiden valmistelu- ja päätöksentekomenettelyihin ja ohjausvälineisiin (hankesalkku, budjetointi, kustannusten jako, arkkitehtuuriohjaus, palvelutason laadun seuranta jne.). Sen koordinointitehtävänä on yhteistyöverkostojen/foorumien rakentaminen seuraavilla tietotekniikan soveltamisalueilla: verkkopalvelut asianhallinta ja dokumenttien hallinta