2 1 4 NIMENHUUDON TOIMITTAMINEN SEKÄ EDUSTETTUINA JA EDUSTAMATTA OLEVIEN JÄSENKUNTIEN MERKITSEMINEN

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Kokousaika pe klo KUTSU ESITYSLISTA 1/2015 Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan koulutustilat, luentosali Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 KOKOUKSEN AVAUS NIMENHUUDON TOIMITTAMINEN SEKÄ EDUSTETTUINA JA EDUSTAMATTA OLEVIEN JÄSENKUNTIEN MERKITSEMINEN 3 5 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 4 6 ÄÄNILUETTELON TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN 5 7 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALITSEMINEN TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA SAIRAANHOITOPIIRIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014; TILINTARKASTUSKERTOMUS, TARKASTUSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN; TALOUSARVION MUUTOS VUODELLE UUSI SAIRAALA -HANKKEEN TOIMINTAMALLI- JA RAHOITUSRYHMÄN LOPPURAPORTIN POHJALTA TEHTÄVÄT TOIMENPITEET; PUITESOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN JA PITKÄAIAKAISEN RAHOITUKSEN OTTAMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIAN HYVÄKSYMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN HALLITUKSEN JÄSENTEN VALINTA; ERON MYÖNTÄMINEN TOIMI KANKAANNIEMELLE HALLITUKSEN JÄSENYYDESTÄ JA HALLITUKSEN JÄSENEN VAALI UUSI SAIRAALA -HANKKEEN RUOKAPALVELUSELVITYS; SELVITYS TOIMINTOJEN YHDISTÄMISESTÄ MUUT KIIREELLISET ASIAT ILMOITUSASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

2 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUTSU ESITYSLISTA 1/2015 Kokousaika pe klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan koulutustilat, luentosali Päätöksentekijät n jäsenet ja varajäsenet on mainittu LIITTEESSÄ 2.1. Muut läsnäolijat Leila Lindell hallituksen puheenjohtaja Tony Melville hallituksen 1 varapuheenjohtaja Pekka Leppänen hallituksen II varapuheenjohtaja Jari Colliander hallituksen jäsen Maarit Heikkinen hallituksen jäsen Toimi Kankaanniemi hallituksen jäsen Satu Koskinen hallituksen jäsen Leena Laurila hallituksen jäsen Pekka Pajala hallituksen jäsen Tapani Mäki Pia Nyman Hellevi Saarenpää Juha Kinnunen Vesa Kataja Kaija Heikura Seija Saarelainen Aija Suntioinen Tuija Melville tarkastuslautakunnan jäsen tarkastuslautakunnan jäsen tarkastuslautakunnan jäsen sairaanhoitopiirin johtaja johtajaylilääkäri hallintoylihoitaja hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä talousjohtaja viestintäpäällikkö Riitta Kolari Marja Komppa Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin toimistossa kello

3 3 Kv 1 KOKOUKSEN AVAUS n puheenjohtaja Leena Yksjärvi avaa kokouksen.

4 4 Kv 2 NIMENHUUDON TOIMITTAMINEN SEKÄ EDUSTETTUINA JA EDUSTAMATTA OLEVIEN JÄSENKUNTIEN MERKITSEMINEN Kuntayhtymän perussopimuksen 7 :n mukaan jäsenkunnat valitsevat valtuustoon jäseniä seuraavasti: "Väestötietolaissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään otettu viimeisin tieto kunnan asukasluvusta vuoden vaihteessa Jäsenten lukumäärä Hallituksen ehdotus: tai vähemmän tai enemmän 5. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen." Luettelo jäsenkunnista ja valtuutetuista on LIITTEENÄ 2.1. toimittaa läsnäolevien valtuutettujen toteamiseksi nimenhuudon ja merkitsee edustettuina ja edustamatta olevat jäsenkunnat.

5 5 Kv 3 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Hallituksen ehdotus: Kutsu valtuuston kokoukseen on valtuuston työjärjestyksen 7 :n mukaisesti lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta. Kutsu on lähetetty valtuuston jäsenille, hallituksen jäsenille, tarkastuslautakunnan jäsenille ja jäsenkuntien kunnanhallituksille. Lisäksi ilmoitus on valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti julkaistu sairaanhoitopiirin Internet-sivuilla. Perussopimuksen 10 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. toteaa kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 6 Kv 4 ÄÄNILUETTELON TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN Hallituksen ehdotus: Perussopimuksen 7 :n mukaan "Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesti jäsenkunnalta kuntayhtymän menoihin palveluista perittyjen korvausten (18 ) ja maksuosuuksien (20 ja 21 ) yhteismäärän mukaisessa suhteessa. Jäsenkunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni kutakin alkavaa euroa kohden. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään 35 % kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä." Ääniluettelo on LIITTEENÄ 2.1. Kuntaa edustavien valtuutettujen yhteinen äänimäärä perustuu vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaisiin kunnan maksuosuuksiin. toteaa, että ääniluettelo on tarkastettu kohdassa 2 toimitetun nimenhuudon yhteydessä ja vahvistaa tämän perusteella LIITTEENÄ 2.1 olevan ääniluettelon.

7 7 Kv 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALITSEMINEN Hallituksen ehdotus: n työjärjestyksen 33 :n mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. n yksimielisen päätöksen mukaan valtuuston kokousten pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinnasta tehdään valtuuston kokouksen esityslistalle valmisteltu ehdotus. Esitys tehdään valtuutettujen aakkosjärjestystä noudattaen. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Sonja Kekkonen ja Jani Kokko sekä ääntenlaskijoiksi Leo Niinikoski ja Tuula Nieminen. valitsee 1. pöytäkirjan tarkastajiksi Riitta Kolarin ja Marja Kompan. 2. ääntenlaskijoiksi Tiina Minkkisen ja Lauri Mielityisen.

8 Tarkastuslautakunta Tl 37, Kv 6 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Puheenjohtajan selostus: Kuntalain 71.2 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Arvioinnin tulokset esitetään valtuustolle vuosittain annettavassa arviointikertomuksessa. Tarkastuslautakunta on valmistellut aiemmissa kokouksissaan valtuustolle annettavaa vuoden 2014 arviointikertomusta. Valmistelun pohjalta on laadittu lopullinen allekirjoitettava vuoden 2014 arviointikertomus. Arviointikertomus on liitteenä. Tarkastuslautakunta hyväksyy vuoden 2014 arviointikertomuksen, allekirjoittaa sen ja saattaa arviointikertomuksen kuntayhtymän valtuuston käsiteltäväksi. Tl 37, Päätös: Tarkastuslautakunta hyväksyi vuoden 2014 arviointikertomuksen, allekirjoitti sen ja saattaa arviointikertomuksen kuntayhtymän valtuuston käsiteltäväksi Merkittiin, että sisäinen tarkastaja Jarmo Jäspi poistui esteellisenä kokoushuoneesta. Sihteerinä tässä asiassa toimi puheenjohtaja Esko Tammenoja Kv 6, Tarkastuslautakunnan ehdotus: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014 on LIITTEENÄ suorittaa LIITTEENÄ 6.1 olevan tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen käsittelyn. 2. päättää pyytää hallituksen selvitykset seuraavista arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista: 1. millä toimenpiteillä sairaanhoitopiiri varmistaa potilaiden tietosuojaa koskevien ohjeiden noudattamista, 2. miten valtuustoa tullaan jatkossa informoimaan Uusi sairaala hankkeen tilasuunnitelmien ja kustannusarvion toteutumisesta, 3. Uusi sairaala -hankkeeseen liittyvästä Jyväskylän kaupungin perusterveydenhuollon integraation sopimustilanteesta, 4. alijäämien kattamisesta suunnitelmakauden aikana.

9 Kh 37H, Kv 7 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA Asian valmistelija henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio, puh Henkilöstökertomus seuraa strategisten toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Sen avulla voidaan toimintaa tarkistaa. Henkilöstökertomus kertoo henkilöstökuvasta, henkilöstön uudistumisesta, ajankäytöstä, henkilöstökustannuksista, osaamisen kehittämisestä ja työelämän laadusta. Tunnuslukuja / mittareita (shp) 2014 Muutos vuodesta 2013 Budjetoidut toimet Työpanos henkilötyövuosina ,5 % Vakinaisten osuus työpanoksesta 76,2 % +1,4 %-yksikköä Henkilöstön vaihtuvuus 11,8 % +5,0 %-yksikkö Palvelussuhteita vuoden lopussa ,8 % Haettavia toimia kpl ,7 % Hakijoita / paikka 7,9-0,3 %-yksikköä Hakijoita / hoitajapaikka 11,2 +3,7 %-yksikköä Hakijoita / lääkäripaikka 1,0-0,3 %-yksikköä Osa-aikaisia palvelussuhteita 14,5 % 0 %-yksikköä Yli 45-vuotiaita 56 % 0 %-yksikköä Naisia henkilöstöstä 83,9 % -1,0 %-yksikköä Suurin ikäryhmä v v. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden ennuste , 2019 mennessä , 2018 mennessä 531 KuEL-eläkkeen keski-ikä 59,7 v. -0,5 v. Vanhuuseläkkeen keski-ikä 63,7 v. +0,2 v. Varhaiseläkeperusteinen ennakko ,9 % Tehty työaika prosentteina 75,7 % -0,2 %-yksikköä Sairauspoissaoloprosentti 4,2 % 0 %-yksikköä Alle 13 päivän sijaisten palkkamenot ,4 % Sairauspoissaolopäiviä per / henkilö 13,2 pv/hlö +0,3 pv/hlö Täydennyskoulutuksen investoinnit 2,1 milj. +22 % Koulutusinvestointi per / henkilö 650 /hlö +20,4% Kokonaistyöajan palkat 146,8 milj. -4,6 % Keskituntihinta 27,2 +1,5 % Ilta- ja yötyömenot osuus kokonaispalkista 1,9 % +0.1 %-yksikköä Lisä- ja ylitöiden osuus kokonaispalkoista 0,75 % -0,05%-yksikköä Kehityskeskustelutavoite 100 % Ei saavutettu Ei saavutettu Työterveyden kustannukset / palv.suhde Kuntayhtymän tulos oli -6,1 M. Sairaanhoitotoiminnan menoihin asetettiin talousarviossa merkittävä säästötavoite, jossa henkilöstökustannuksien alentamisella oli keskeinen merkitys. Yhteistoimintaneuvottelut henkilöstökustannusten alentamiseksi toteutettiin. Johtamista tuettiin kustannusten alentamisessa ohjeistuksin ja valmennuksin. Palkattomat työvapaat, matkakustannukset sekä lisä- ja ylityöt alentuivat. Työvuorosuunnittelu ja työaikavajausten käsittely tehostui. Työaikapankkia laajennettiin. Neuvotteluissa asetettu 3 milj. euron tavoite saavutettiin puoliksi eli 1,5 M. Henkilöstökustannusten alenemaa tuotti lisäksi se, että toiminnallisten muutosten ja toimintojen sopeuttamisen myötä 45 budjetoitua tointa lakkautettiin ja työpanos laski suunnitellusti.

10 Vuoden 2014 työpanos oli 2330 htv henkilötyövuotta ilman liikelaitoksia ja liikelaitosten kanssa Ilman liikelaitoksia työpanos väheni 68 htv ja liikelaitokset mukaan lukien 193 htv. Määräaikaisuudet vähenivät 57 htv, liikelaitokset mukaan lukien määräaikaisten työpanos väheni 85,7 henkilötyövuotta. Alle 13-päivän sijaisten palkkakustannukset olivat 31 %:ia edellisvuotta alhaisemmat ja määräaikaisten palvelussuhteiden määrä oli sairaanhoidossa 33 vähemmän kuin edellisvuonna. Selkeä, tavoiteltu laskeva trendi on saavutettu. Budjetoitujen toimien muutoksia toteutettiin 50 toimintamuutosten, henkilöstön osaamistarpeiden ja tehtävän paremman tunnistettavuuden vuoksi, nimikkeistön yhtenäistämiseksi tai rekrytointisyistä. Ratkaisevaa henkilöstökustannuskehityksessä matkalla uuteen sairaalaan on henkilöstösuunnittelussa ja sen prosessin keventämisessä onnistuminen. Henkilöstösuunnittelun määrällisten ja laadullisten uusien välineiden toimivuutta pilotoitiin. Tavoitteena on, että 2016 suunnittelukeskusteluissa on käytettävissä toimialuetasoinen ja ensimmäinen sairaanhoitopiiritasoinen henkilöstösuunnitelmakokonaisuus. Osaamiskartoituksia pilotoitiin. Niistä saatavaa tietoa hyödynnetään sekä yksilöiden että organisaation tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Osaamisen johtamisen välineistä uudistettiin kehityskeskustelujen, henkilöstön liikkuvuuden ja työnohjauksen toimintamallit. Ulkoisen liikkuvuuden toimintamallia pilotoidaan Jyväskylän ja sairaanhoitopiirin sekä Joutsan ja sairaanhoitopiirin välillä. Työnohjauksen kehittämiseen kytkettiin valmennuksia ja coaching-toimintaa. Kehityskeskustelujen käymisessä tavoitetta ei saavutettu vaan usealla vastuualueella ja kaikissa ammattiryhmissä kehityskeskusteluja käytiin edellisvuotta vähemmän, työyhteisökeskusteluja kuitenkin lisättiin. Poissaolojen ja tehdyn työajan suhde laski hieman, 75,7 prosenttiin. Siihen vaikutti lähinnä lakisääteisten poissaolojen ja muiden harkinnanvaraisten poissaolojen lisääntyminen. Harkinnanvaraisia palkattomia vapaita kannustettiin ottamaan toiminnan niin salliessa. Varhe-maksut nousivat hiukan vuodesta 2013 ollen 1,27 milj. euroa Kevan ja työterveyshuollon kanssa yhteistyössä tehdyn analyysin jälkeen otettiin käyttöön toimenpideohjelma työkykyjohtamisen toimenpiteiksi. Toimenpiteet huomioitiin työterveyshuollon vuoden 2014 toimintasuunnitelmassa. Ne muuttivat oleellisesti toimintatapaamme työkyvyttömyyden hallinnassa. Rekrytointeja vähennettiin 113:een. Vakituisia tehtäviä täytettiin aiemmin määräaikaisuuksissa olleilla, vakituisen henkilöstön siirroilla vältyttiin täytöiltä ja tehtäviä lakkautettiin. Hakijamäärät laskivat ollen keskimäärin 7,9 hakijaa hakua kohden. Ilman hakijaa jäi 18 lääkärin virkaa. Hoitohenkilöstön sijaisten ja varahenkilöstön keskitettyä koordinointia pilotoitiin konservatiivisella toimialueella myönteisin työpanos- ja resursointivaikutuksin. Hoitohenkilöstön kesäsijaisten haku toteutettiin toistamiseen keskitetysti ja aikaisemmin.

11 Strategisessa HAPPI-ohjelmassa toteutettiin henkilöstöportaalin pilotointi ja käyttöönotto esimiehille ja henkilöstötyön tuelle. Hyväksyntätestauksessa ilmenneiden virheiden vuoksi toiminnallisuuksia ei voitu ottaa käyttöön suunnitellusti 5/2014. Työsopimuksen muutoslomake otettiin käyttöön 11/2014. Valmisteltiin henkilöstöportaalin käyttöönotto koko sairaanhoitopiirin henkilöstölle. Työelämän laadun toimenpideohjelma valmistui. Sen osana mm. yhteistoiminnan pelisääntöjä kirkastettiin, päihdeohjelma ja tasa-arvo-ohjelma uusittiin, tuotettiin Toimiva työyhteisö -ohje sekä Haitallisesti kuormittavien tilanteiden purku ja jälkipuinti malli. Ohjelman pääalueet ovat johtaminen ja esimiestyön tukeminen, osaamisen varmistaminen potilas- ja asiakaslähtöisesti, onnistunut vuorovaikutus organisaation maineen, dialogisuuden ja yhteistoiminnan rakentajana, työkyvyn hallinta osana työhyvinvoinnin strategista johtamista sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kehittämistyötä toteutettiin moniammatillisessa yhteistyössä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee ja päättää saattaa valtuustolle tiedoksi LIITTEENÄ 37H.1 olevan vuoden 2014 henkilöstökertomuksen. Kh 37H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kv 7, Hallituksen ehdotus: Sairaanhoitopiirin henkilöstökertomus vuodelta 2014 on LIITTEENÄ 7.1. merkitsee tiedoksi LIITTEENÄ 7.1 olevan sairaanhoitopiirin henkilöstökertomuksen vuodelta 2014.

12 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Kh 20H, Kh 36H, Tl 22, Tl 38, Kv 8 SAIRAANHOITOPIIRIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014; TILINTARKASTUSKERTOMUS, TARKASTUSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN; TALOUSARVION MUUTOS VUODELLE 2015 Asian valmistelija talousjohtaja Aija Suntioinen, puh Osana tilinpäätöksen valmistelua hallituksen käsiteltäväksi tuodaan tilinpäätöksen laatimiseen liittyvät selvitykset, kuten varastoerot, luottotappioiden poistot saatavista, vastuiden muutokset ja tilinpäätösennuste. Hallituksen on tehtävä valtuustolle esitys tuloksen käsittelystä tilinpäätöksessä. Tilikauden ylijäämä voidaan kirjata taseen omaan pääomaan, siitä voidaan muodostaa investointivaraus, joka on yksilöity taloussuunnitelmassa tai perustaa rahasto jotain yksilöityä tarvetta varten. Tilikauden alijäämä kirjataan taseen omaan pääomaan. Perussopimuksen mukaan valtuusto päättää tilinpäätöksen yhteydessä tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Mikäli valtuusto päättää palauttaa ylijäämän tai osan siitä jäsenkunnille, tapahtuu palautus palveluista perittyjen korvausten ja maksuosuuksien yhteismäärän mukaisessa suhteessa. Tilinpäätöksen valmistelu on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti. Tilinpäätöksen ennakkotieto esitellään tarkemmin hallituksen kokouksessa. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä on käsitellyt tilinpäätösennustetta kokouksessaan ja jatkaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen käsittelyä tulevissa kokouksissaan. Tilinpäätös ja toimintakertomus esitetään hallituksen hyväksyttäväksi maaliskuun kokouksessa. Sen jälkeen tilinpäätöstä käsittelee tarkastuslautakunta, joka esittää arviointikertomuksensa valtuustolle. käsittelee tilinpäätöksen kesäkuun kokouksessaan. Varastot Varastoeroista, inventointieroista ja hävikeistä jaetaan selvitykset hallituksen kokoukseen osallistuville esityslistan mukana; LIITTEENÄ 20H.1 selvitys kulutustavaravaraston osalta ja LIITTEENÄ 20H.2 selvitys lääkevaraston osalta. Varastokirjanpito on käytössä kulutustavaravarastossa ja lääkevarastossa. Kulutustavaravarasto - varaston arvo , ,69 euroa - varastoon ostot vuonna 2014, ,37 euroa - varastosta otot vuonna 2014, ,93 euroa - varastoero 779,53 euroa - inventointiero ,87 euroa - hävikki 4.769,33 euroa. Lääkevarasto - varaston arvo , ,89 euroa - varastoon ostot vuonna 2014, ,26 euroa - varastosta otot vuonna 2014, ,12 euroa - varastoero ,59 euroa - inventointiero 347,71 euroa - hävikki ,24 euroa.

13 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Kulutustavaravaraston varastoero johtuu ma. materiaalitoimen johtaja Anne Harjunpään selvityksen mukaan kirjausvirheistä. Lääkevaraston varastoero johtuu sairaala-apteekkari Kirsi Juurisen selvityksen mukaan siitä, että laskuja on kirjattu eri tilikausille varastokirjanpidossa ja kirjanpidossa. Sekä kulutustavaravarasto että lääkevarasto ovat jatkuvan inventoinnin kohteena. Varastontarkastus on tehty vuosittain ja yhteistyökokouksia varastokirjanpitojen laadun parantamiseksi on pidetty. Vuoden 2014 aikana tehtyjen varastontarkastusten tarkastuskertomukset ovat nähtävänä hallituksen kokouksessa. Luottotappiot Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksessä on varauduttava varovaisuuden periaatteen mukaan saamisiin ja vastuisiin. Saamiset on kirjattava siten, että vain varmat saatavat ovat saamisia. Vuoden 2014 aikana saatavia on talousjohtajan päätöksellä, varovaisuuden periaatteen mukaisesti, kirjattu luottotappioina kuluksi 0,9 miljoonaa euroa. Seututerveyskeskuksen osalta toimitusjohtajan päätöksellä, varovaisuuden periaatteen mukaisesti, on kirjattu luottotappiona kuluksi 0,1 miljoonaa euroa. LIITTEINÄ 20H.3 ja 20H.4 ovat päätökset poistetuista saatavista, jotka on kirjattu kuluksi. Liitteet jaetaan esityslistan mukana kokoukseen osallistuville. Asiakasmaksusaatavien luottotappiot on kirjattu vuosittain sairaanhoitopiirin käyttämän perintätoimiston Inrum Justitian luottotappioesitysten perusteella. Muiden saatavien osalta arviointi luottotappioksi kirjattavista saatavista tehdään sairaanhoitopiirin talousosastolla. Pääsääntöisesti kaikki tilinpäätösvuotta vanhemmat maksamatta jääneet, tietyt perinnän vaiheet läpikäyneet saamiset tai tilinpäätösvuonna ulosotosta varaton merkinnällä palautuneet, kirjataan luottotappioiksi. Keskimääräisen poistettavan saatavan määrä on 49 e. Kuluksi kirjaaminen ei merkitse sitä, että saatavien perinnästä luovuttaisiin. Poistetut asiakasmaksusaatavat on siirretty perintätoimistolle jatkoperintään. Vuonna 2014 luottotappioiden määrä on merkittävästi aikaisempia vuosia suurempi. Luottotappiot ovat sairaanhoitopiirissä vuonna ,6 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna Tästä Seututerveyskeskuksen osuus on 0,09 miljoonaa euroa. Luottotappioiden poikkeuksellisen suuri määrä johtuu sairaanhoitopiirin palveluntuottajan Intrum Justitian antaman selvityksen mukaan seuraavista asioista: - Sairaanhoitopiirin aiemman palveluntuottajan Aktiv Kapital Finland Oy:n ja Intrum Justitia Oy:n välisen yrityskaupan jälkeen molempien tietokannat konvertoitiin keskenään yhdeksi tietokannaksi. Inrtum Justitia on havainnut nyt, että konvertoinnin yhteydessä on ollut ongelma, jonka johdosta osa toimeksiannoista on jäänyt ns. pysähtyneeseen tilaan. Nyt tietokanta on selvitetty ja siirretty ulosottoon tai luottotappioiksi. Virheen vuoksi vuoden 2014 luottotappioksi kirjataan 0,5 miljoonaa euroa sellaisia saatavia, jotka olisi ilman virhettä kirjattu luottotappioksi jo aikaisempina vuosina.

14 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Luottotappioiden määrä on kasvanut yleisesti kaikissa sairaanhoitopiireissä selvästi perintälain muutoksen johdosta Oleellisin vaikutus laissa on perintäkirjeiden määrän rajoittaminen ja siitä johtuen oikeudellisen perinnän nopeutuminen. - Luottotappioiden kasvussa näkyy myös yleisen taloustilanteen heikkeneminen Suomessa. Lisäksi muiden saatavien osalta luottotappioiden määrää selittävät yksittäiset, keskimääräistä suuremmat luottotappiot aiheuttaneet tapaukset. Varaukset ja muut merkittävät vastuut Kirjanpitolain varovaisuuden periaatteen mukaan vastuut on kirjattava realistisesti tulevaisuudessa odotettavien vastuiden mukaisesti. Merkittävin tilinpäätöstä laadittaessa harkittavissa oleva varaus koskee potilasvahinkovakuutukseen liittyvää vastuuta. Kirjanpitolain mukaisesti tilikauteen kohdistuva varauksen muutos on kirjattava kuluksi. Mikäli varaus kasvaa, niin siitä aiheutuu tulosvaikutteinen kulukirjaus. Potilasvakuutuksen korvausvastuun määrittely tapahtuu Potilasvakuutuskeskuksen yksipuolisella ilmoituksella vakuutuksenottajalle. Korvausvastuulla tarkoitetaan sitä kokonaissummaa, joka on varattava jo sattuneiden potilasvahinkojen korvausten maksamiseen tulevaisuudessa. Potilasvakuutuskeskus on arvioinut vuonna 2014 kaikkia Suomen potilasvahinkoja sekä niihin liittyvien vastuiden määriä ja todennut, että sen aikaisempina vuosina esittämät vastuut ovat olleet liian pieniä. Tästä syystä Potilasvakuutuskeskus on ilmoittanut muuttavansa korvausvastuun laskentaperusteita. Laskentaperusteiden muutos tarkoittaa vastuun merkittävää korotusta. Kaikkien sairaanhoitopiirien osalta muutos on yhteensä 177,7 miljoonaa euroa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin osalta vastuun korotus on 10,0 miljoonaa euroa. Tilinpäätös on valmisteltu Potilasvakuutuskeskuksen antaman arvion perusteella. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut joulukuussa 2014 lausunnon vastuun kirjaamisesta. Tilinpäätös on laadittu lausunnon mukaisesti, jolloin pakolliseen varaukseen kirjattava osuus vastuun korotuksesta on 3,9 miljoonaa euroa. Varauksen kasvattamisesta seuraa menoja suurentava kirjaus, joka heikentää tulosta. Tämän lisäksi ohjeen mukaan taseen liitetietona esitetään loput varauksen muutoksesta 6,1 miljoonaa euroa (vammaispalvelulain takaisinsaantioikeuden mukaiset etuudet, joista takaisinsaantivaadetta ei vielä ole esitetty). Vastuun korotuksen jälkeen sairaanhoitopiirin potilasvahinkovastuu on yhteensä 21,3 miljoonaa euroa. Pakollisen varauksen osuus vastuusta on 13,4 miljoonaa euroa. Siirtovelkoihin kirjataan vuonna 2015 maksettava osuus korvauksista, 1,8 miljoonaa euroa. Taseen liitetietona ilmoitetaan vastuusta 6,1 miljoonaa euroa.

15 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin potilasvakuutukseen liittyvä vastuu koostuu kokonaisuudessaan seuraavista osista: - Ilmoitettujen vahinkojen varaukset vuosilta , yhteensä 15,5 miljoonaa euroa, joka on 6,8 miljoonaa euroa suurempi kuin Ilmoittamattomien vahinkojen varaukset 3,8 miljoonaa euroa, joka on 2,3 miljoonaa euroa suurempi kuin Vahinkojen selvittelyvaraus 1,5 miljoonaa euroa, joka on 0,7 miljoonaa euroa suurempi kuin Varmuuslisä 0,4 miljoonaa euroa, joka on 0,2 miljoonaa euroa suurempi kuin Sairaanhoitopiirin lomapalkkavelka on yhteensä 26,9 miljoonaa euroa. Lomapalkkavelan määrä kasvoi niin sairaanhoidossa kuin liikelaitoksissa. Merkittävän osan muutoksesta aiheutti se, että tässä tilinpäätöksessä lomapalkkavelassa on mukana myös siitä aiemmin puuttuneet säästövapaat (1,2 miljoonaa euroa) ja työaikapankin tunnit jakson 17/2014 päättymispäivämäärän mukaan (0,1 miljoonaa euroa). (Työaikapankki on käytössä sairaanhoidossa ja seututerveyskeskuksessa, ei Liikelaitos Caterinassa.) Aktiivivapaat eivät ole mukana, koska luotettavaa tietoa niiden kokonaismäärästä ei ole käytettävissä. Lomapalkkavelka on sairaanhoidon osalta 23,2 miljoonaa euroa ja sen muutos vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna on 1,5 miljoonaa euroa. Lomapalkkavelka on Liikelaitos Caterinassa 0,3 miljoonaa euroa ja muutos 3.472,79 euroa. Lomapalkkavelka on Liikelaitos Seututerveyskeskuksessa 3,4 miljoonaa euroa ja muutos ,85 euroa. Lomapalkkavelan muutos heikentää vuoden 2014 tulosta 1,6 miljoonaa euroa. Siirtyneiden työntekijöiden lomapalkkavelkaa maksettiin vuoden 2014 aikana Fimlabille, Sakupelle ja Medi-IT:lle yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Lomapalkkavelan poismaksamisella ei ole tulosvaikutusta vuonna 2014, lukuun ottamatta 3 kk ajalta kertyneitä ja pitämättömiä lomapäiviä 0,2 miljoonaa euroa. Poistot Uuden sairaalan investointipäätös ja toteutuksen varmistuminen aiheutti vuoden 2014 tilinpäätökseen kertapoistoja uuden sairaalan alta siirrettävien ja purettavien rakennusten osalta. Nykyisestä paikasta purettavan ja uuteen paikkaan siirrettävän väistö 1 rakennuksen osalta tehdään kertapoisto koko jäljellä olevan omaisuuden arviosta vuonna 2014 (0,5 miljoonaa euroa). Rakennus siirretään ja sen vanhat perustukset puretaan vuoden 2014 lopussa ja vuoden 2015 alkupuolella. Myöhemmin vuoden 2015 kuluessa sairaanhoitopiiri purkaa myös rakennukset 2 ja 8. Näiden osalta kirjataan vuoden 2014 kertapoistoksi puolet (0,5 miljoonaa euroa) jäljellä olevasta arvosta ja vuonna 2015 puolet (0,5 miljoonaa euroa).

16 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tulos Ennakkotieto sairaanhoitopiirin vuoden 2014 tuloksesta on noin 6,3 miljoonan euron alijäämä. Tulosta heikensivät merkittävästi edellä kuvatut erät, joiden vaikutusta ei voitu ennakoida talousarviota laadittaessa tai vuoden 2014 kuluessa. Potilasvakuutuksen varauksen muutokseen (3,9 miljoonaa euroa) ei oltu talousarviossa varauduttu, sillä Potilasvakuutuskeskus oli muuttanut laskentaperusteita jo vuodelle 2013, eikä näköpiirissä ollut uusia muutoksia. Vastuun korotustarpeesta saatiin tietoa vuoden 2014 aikana, mutta lopullinen tieto korotuksen määrästä ja käsittelytavasta saatiin vasta tilinpäätösvaiheessa. Luottotappioiden osalta talousarviossa oli varauduttu aikaisempien vuosien tasoon n. 0,3 miljoonaa euroon. Luottotappiot toteutuivat 0,7 miljoonaa euroa talousarviota suurempana. Lomapalkkavelan osalta vuoden 2014 aikana kävi ilmi säästövapaiden ja työaikapankin saldon puuttuminen lomapalkkavelasta. Vuoden aikana pyrittiin minimoimaan näiden vaikutus säästövapaita aktiivisesti pitämällä, tässä kuitenkaan täysimääräisesti onnistumatta. Lomapalkkavelan muutos on 1,6 miljoonaa euroa, josta säästövapaiden osuus on 1,2 miljoonaa euroa ja työaikapankin tuntien osuus 0,1 miljoonaa euroa. Talousarviossa oli varauduttu lomapalkkavelan muutokseen 0,8 miljoonaa euroa. Sairaanhoitotoiminnan tulos on ennakkotiedon mukaan -5,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksessä yhdistellään liikelaitosten tilinpäätökset. Liikelaitos Caterinan tulokseksi on muodostumassa ennakkotiedon mukaan noin euroa. Edellisten tilikausien alijäämä taseessa on ,38 euroa. Liikelaitos Seututerveyskeskuksen tulokseksi on muodostumassa ennakkotiedon mukaan noin -0,5 miljoonaa euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä taseessa on ,69 euroa. Liikelaitos Pesula ja Liikelaitos Keslab lakkautettiin Toiminta yhtiöitettiin Liikelaitos Pesulan osalta Sakupe Oy:öön ja Liikelaitos Keslabin osalta Fimlab Oy:öön. Tilinpäätökset on tehty Liikelaitos Pesulan tulos oli ,82 ylijäämäinen. Edellisten tilikausien ylijäämä ja vuoden 2014 ylijäämä ovat yhteensä ,41 euroa ylijäämäinen. Liikelaitos Keslabin tulos oli ,39 alijäämäinen. Edellisten tilikausien ylijäämä ja vuoden 2014 alijäämä ovat yhteensä ,81 euroa ylijäämäinen. Edellisten tilikausien ylijäämä ja vuoden 2014 yli- tai alijäämä kirjataan sairaanhoitopiirin taseen omaan pääomaan. Sairaanhoitopiirin vuonna 2014 syntyvä alijäämä esitetään kirjattavaksi taseen omaan pääomaan, jossa edellisten tilikausien alijäämä on ,71 euroa. Edellisten tilikausien alijäämä ja vuoden 2014 alijäämä ovat yhteensä noin - 16,0 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kuntalain mukaisesti hallitus voi ottaa kantaa myös liikelaitosten tuloksen käsittelyyn. Liikelaitos Caterinan ja Liikelaitos Seututerveyskeskuksen tulokset esitetään kirjattavaksi liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

17 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää 1. merkitä tiedoksi LIITTEENÄ 20H.1 olevan ma. materiaalitoimen johtaja Anne Harjunpään selvityksen keskusvaraston varastoeroista ja hyväksyy varastoeron yhteensä 779,53 euroa. 2. merkitä tiedoksi LIITTEENÄ 20H.2 olevan sairaala-apteekkari Kirsi Juurisen selvityksen sairaala-apteekin varastoeroista ja hyväksyy varastoeron yhteensä ,59 euroa. 3. merkitä tiedoksi LIITTEENÄ 20H.3 olevan talousjohtaja Aija Suntioisen päätöksen saatavien kirjaamisesta luottotappioiksi. 4. merkitä tiedoksi LIITTEENÄ 20H.4 olevan toimitusjohtaja Reijo Räsäsen päätöksen Seututerveyskeskuksen saatavien kirjaamisesta luottotappioiksi. 5., että potilasvakuutusmaksuihin liittyvä pakollinen varaus kasvaa euroa. 6., että kertapoistoja kirjataan uuden sairaalan tieltä siirrettävien ja purettavien rakennusten osalta vuosina 2014 ja , että vuoden 2014 tilinpäätöksen valmistelua jatketaan siten, että tilikauden alijäämä kirjataan taseen omaan pääomaan. 8., että vuoden 2014 tilinpäätös valmistellaan siten, että liikelaitos Caterinan ylijäämä kirjataan liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. 9., että vuoden 2014 tilinpäätös valmistellaan siten, että liikelaitos Seututerveyskeskuksen alijäämä kirjataan liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. 10., että lakkautettujen Liikelaitos Pesulan ja Liikelaitos Keslabin edellisten tilikausien ylijäämät ja vuoden 2014 yli- tai alijäämä kirjataan sairaanhoitopiirin omaan pääomaan. 11. merkitä tiedoksi saamansa selostuksen vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotiedosta ja selvityksen vastuiden muutosten vaikutuksesta tilikauden tulokseen. 12. antaa tarpeelliseksi katsomansa muut tilinpäätöksen jatkovalmistelua koskevat ohjeet. Kh 20H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin

18 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Kh 36H, lle esitettävä tilinpäätös on LIITTEENÄ 36H.1. Kuntayhtymän tilinpäätös sisältää sairaanhoitotoiminnan sekä liikelaitos Caterinan, liikelaitos Seututerveyskeskuksen ja lakkautetut liikelaitokset liikelaitos Keslabin ja liikelaitos Pesulan. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty sairaanhoitopiirin omistaman Keski-Suomen Sairaalakahviot Oy:n sekä osakkuusyhteisöjen Medi-IT Oy, Fimlab Laboratoriot Oy ja Kiinteistöyhtiö Kinkomaan Vitapolis tilinpäätökset. Sairaanhoitopiirin omistukseen marraskuussa 2014 siirtyneen Kiinteistö Oy Jyväskylän Käenpesän tilinpäätöstä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen, sillä yhtiö tullaan purkamaan jo vuonna Kuntayhtymän tilinpäätös allekirjoitetaan hallituksen kokouksessa. Allekirjoittajat ovat hallituksen jäsenet ja sairaanhoitopiirin johtaja. Vuonna 2014 erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä säilyi lähes ennallaan. Lähetteiden määrä oli hieman edellisvuotta pienempi (- 1,1 %). Ensikäyntien määrän muutos oli - 0,2 %, päivystyskäyntien määrän muutos oli + 1,6 %. Drgpisteiden määrä oli lähes edellisvuoden tasolla (muutos - 0,6 %). Poikkeama talousarvioon oli 1,7 %. Drg-tuotteiden määrä oli 1,3 % suurempi kuin vuonna Talousarviossa asetettu tavoite ylittyi 3 %. Avohoitokäyntejä toteutui 1,7 % enemmän kuin vuonna 2013, erikoisaloittain tilanne vaihteli. Perusterveydenhuollon päivystyksessä käyntejä toteutui 8 % edellisvuotta enemmän. Hoitopäivien määrä väheni edelleen tavoitteen mukaisesti, muutos oli - 7,5 % vuoteen 2013 verrattuna. Omana toimintana tehtyjen leikkausten määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Hoitotakuun velvoitteissa onnistuttiin kohtuullisesti, vuoden lopussa yli 6 kuukautta hoitoa odottaneiden määrä oli 90 henkilöä. Hoidon tarpeen arviointia yli 3 kuukautta odottaneiden määrä oli 356 henkilöä. Lähetteiden käsittely tapahtui tavoiteajassa eli 3 viikossa, vain 0,5 % ylitti tämän. Kuntayhtymän toiminnan tulot ovat kehittyneet vuodesta 2010 seuraavasti: %, ,6 %, ,8 %, ,4 %. Vuoden 2011 tulojen merkittävä muutos aiheutui pääosin sairaanhoitopiirille siirtyneistä toiminnoista, niiden vaikutus oli noin 58 milj. euroa. Vuoden 2014 toimintatuloista itse tuotetun erikoissairaanhoidon hoitopalvelujen myyntitulot olivat 230,6 milj. euroa, perusterveydenhuollon hoitopalvelujen myyntitulot 42,2 milj. euroa ja sosiaalitoimen palvelujen myyntitulot 8,0 milj. euroa. Muiden palvelujen myyntitulo oli 26,7 milj. euroa, tähän tuloerään sisältyy ensihoitopalvelun tulot jäsenkunnilta, yhteensä 8,3 milj. euroa. Vuoden 2014 hoitopalvelujen laskutuksessa käytettiin ensimmäistä kertaa drg-tuotteiden hinnoittelun perusteena sairaanhoitopiirin omia painokertoimia. Vuoden aikana hoitopalvelujen hintoihin tehtiin muutoksia sisätautien ja keuhkosairauksien osalta, hintojen muutostarpeet aiheutuivat toiminnan muutoksista.

19 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tulos on kehittynyt seuraavasti: - vuosi ,3 milj. euroa, tavoitteena oli nollatulos, - vuosi ,4 milj. euroa, tavoitteena oli 5,6 me tulos, - vuosi ,1 milj. euroa, tavoitteena oli + 2,0 me tulos, - vuosi ,5 milj. euroa, tavoitteena oli nollatulos, - vuosi ,7 milj. euroa, tavoitteena oli + 0,5 me tulos, - vuosi ,1 milj. euroa, tavoitteena oli - 0,2 me tulos. Kuntayhtymän tulos oli - 6,1 milj. euroa. Tulosta heikensivät merkittävästi poikkeuksellisen suuret tase-erien muutokset, joiden vaikutusta ei voitu ennakoida talousarviota laadittaessa tai vuoden 2014 kuluessa: potilasvakuutusvastuun muutos, normaalia suuremmat luottotappiot ja lomapalkkavelan kasvu erityisesti säästövapaiden vaikutuksesta. Nämä poikkeukselliset erät toteutuivat sellaisina kuin hallituksessa käsitellyissä ennakkotiedoissa esitettiin. Sairaanhoitotoiminnassa toimintatulot ylittivät talousarvion 0,5 % eli 1,7 milj. euroa. Hoitopalvelujen tulot jäsenkunnille ylitti talousarvion 0,4 % eli 1,2 milj. euroa. Jäsenkuntalaskutus erikoissairaanhoidon omasta toiminnasta poikkesi talousarviosta 1,1 % eli - 2,4 milj. euroa. Jäsenkuntalaskutukseen sisältyvä hoito muissa sairaaloissa ylitti talousarvion 6,8 % eli 2,2 milj. euroa. Hoitopalvelujen myynti muille asiakkaille tuotti 1,7 milj. euroa (14 %) vähemmän kuin talousarviossa suunniteltiin. Sairaanhoitotoiminnan toiminnan menot ylittivät talousarvion 2,9 % eli 8,8 milj. euroa. Ylityksestä asiakaspalvelujen ostot muista sairaaloista selittävät 2,4 milj. euroa. Potilasvakuutuksen menot ylittivät talousarvion 4,5 milj. eurolla, josta pakollisen varauksen vastuun muutoksen vaikutus oli 3,9 milj. euroa. Varsinaisen oman toiminnan menot toteutuivat talousarvion mukaisina (tarkasteluun eivät kuulu asiakaspalvelujen ostot, ensihoitopalvelun menot eivätkä rahoituksen ja vastuiden menot). Sairaanhoitotoiminnan tulos oli -5,6 milj. euroa. Tulostavoite talousarviossa oli 0 euroa. Kuntayhtymän investointimenot toteutuivat lähes muutetun talousarvion mukaisina, poikkeama oli vain 0,1 milj. euroa. Investoinnit netto oli 0,07 milj. euroa talousarviota suurempi. Sairaanhoidon investoinneista uuden sairaalan investoinnit toteutuivat 0,4 milj. euroa muutettua investointisuunnitelmaa suurempana. Toiminnan muutosten vaatimat tilajärjestelyt ylittivät investointisuunnitelman 0,5 milj. euroa ja muut sairaanhoitotoiminnan investointimenot alittuivat 0,8 milj. euroa. Liikelaitosten tulokset olivat: Pesula ,82 euroa, Caterina ,98 euroa, Keslab ,39 euroa ja Seututerveyskeskus ,35 euroa. Liikelaitos Keslab lakkautettiin ja sen toiminta siirtyi Fimlab Oy:lle. Liikelaitos Pesula lakkautettiin ja sen toiminta siirtyi Sakupe Oy:lle.

20 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Kuntalain mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä arvio talouden todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Sairaanhoitopiirin talouteen ja toimintaan vaikuttaa poikkeuksellisen vaikea ja edelleen vaikeutuva julkisen talouden tilanne. Yleisten suhdannetekijöiden lisäksi uudistuvat valtionosuuden määräytymisperusteet kohtelevat kuntia merkittävästi eri tavoin. Kunnat joutuvat kautta linjan sekä korottamaan veroja että etsimään lisää säästökohteita. Mitään ratkaisevaa käännettä kasvuun julkisessa taloudessa ei ole odotettavissa lyhyellä aikavälillä. Näillä toimintaympäristön tekijöillä on vaikutuksia sairaanhoitopiirin toimintaedellytyksiin lähivuosina. Sairaanhoitopiiri elää jo kuluvana vuonna supistuvien voimavarojen tilanteessa. Vuoden 2015 talousarvioon sisältyy aikaisempia vuosia mittavampia vaatimuksia menojen leikkauksista ja kuntayhtymän toiminnan järjestämisessä haetaan edelleen toimintamalleja, joilla tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet voidaan saavuttaa. Tämän lisäksi painetta taloudelle luovat kertyneet alijäämät, joiden kattaminen lähivuosina on välttämätöntä. Sote-lainsäädännön uudistusten toteutuminen tai toteutumisaikataulu on epävarmaa. Kaavaillut muutokset voivat merkitä olennaisia muutoksia myös talouden näkökulmasta, erityisesti sote-palveluiden rahoituksen perusteisiin sekä mahdollisista uusista hallinto- ja organisointimalleista seuraaviin kiinteistö- ja omaisuusjärjestelyihin. Sairaanhoitopiirin talouteen ja toimintaan vaikuttaa lähivuosina merkittävästi myös uuden sairaalan suunnittelun eteneminen ja uusien toimintatapojen suunnittelu ja asteittainen toteuttaminen tilojen sallimissa puitteissa jo ennen uuden sairaalan käyttöönottoa. Lainamäärän merkittävä kasvu uuden sairaalan investointien rahoituksen myötä kasvattaa olennaisesti sairaanhoitopiirin rahoitusriskiä tulevina vuosina. Tilikauden alijäämä ,22 euroa kirjataan vapaaseen omaan pääomaan. Taseessa on edellisten tilikausien alijäämää ,71 euroa, joten vuoden 2014 tilinpäätöksen jälkeen alijäämää on yhteensä ,93 euroa. n hyväksymässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa on otettu huomioon aikaisempien vuosien alijäämän kattaminen vuosina siten, että vuoden 2015 ylijäämätavoite on 1 milj. euroa ja vuosina ylijäämätavoite on vuosittain 3 milj. euroa. Vuoden 2014 tilinpäätöksen valmistuttua on kuitenkin selvää, että suunnitelma alijäämien kattamisesta ei ole riittävä, vaan suunnitelmaa on tarkistettava. Alijäämän kattamissuunnitelmaa esitetään muutettavaksi siten, että vuoden 2015 talousarvion ylijäämätavoite muutetaan 1 miljoonasta eurosta 5,5 miljoonaan euroon. Muutos esitetään toteutettavaksi erityisvelvoitemaksua korottamalla, sillä potilasvakuutuksen menot rahoitetaan erityisvelvoitemaksulla. Vuoden 2015 hyväksytyssä talousarviossa erityisvelvoitemaksu on 5,58 euroa / asukas. Erityisvelvoitemaksua esitetään korotettavan sen verran kuin potilasvakuutusmaksun ja potilasvakuutusvastuun pakollisen varauksen poikkeama vuoden 2014 talousarviosta aiheutti alijäämää, yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Tällä muutoksella vuoden 2015 erityisvelvoitemaksu on 23,53 / asukas. Tilinpäätöksen perusteella on nähtävissä, että myös vuoden 2015 talousarvion toteutumiseen liittyy merkittävä riski potilasvakuutuksen osalta. Vuoden 2015 talousarviossa on varauduttu potilasvakuutuksen menoihin vakuutusmaksun osalta, 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 vakuutusmaksut olivat 2,1 miljoonaa

21 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta euroa ja maaliskuussa 2015 Potilasvakuutuskeskukselta saadun ennusteen mukaan potilasvakuutusmaksuihin on odotettavissa 5 % kasvu. Vakuutusmaksun lisäksi myös potilasvakuutuksen pakollisen varauksen muutokseen vuonna 2015 liittyy riski. Potilasvakuutusvastuun korotuksessa vuonna 2014 (10 miljoonaa euroa) merkittävin muutos oli se, että korvausvastuussa huomioitiin uutena eränä Potilasvakuutuskeskuksen arvioimat vammaispalvelulain takaisinsaantioikeuden mukaiset etuudet. Näistä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon mukaisesti vain osa huomioitiin tulosvaikutteisena pakollisen varauksen muutoksena, loput 6,1 miljoonaa euroa esitettiin taseen liitetietona (se osuus, josta kunnat eivät ole vielä esittäneet takaisinsaantivaadetta). Korvausvastuun laskentaperusteiden muutos on ollut laajasti esillä julkisuudessa tilinpäätösvaiheessa ja tämän perusteella voi olettaa, että jatkossa entistä useammat kunnat tulevat käyttämään takaisinsaantioikeuttaan, mikä vastaavasti kasvattaa pakolliseen varaukseen kirjattavaa osuutta vastuusta. Pakollisen varauksen muutos kirjataan tulosvaikutteisesti mikäli pakollinen varaus kasvaa, lisää se vuoden 2015 kuluksi kirjattavia eriä ja vaikuttaa tulokseen. Muilta osin Potilasvakuutuskeskuksen ennuste maaliskuussa 2015 on, että sairaanhoitopiirin korvausvastuu kasvaa edelleen vuonna ,9 milj. euroa. Riskin euromääräistä suuruutta kokonaisuudessaan on olemassa olevan tiedon perusteella mahdoton arvioida. Potilasvakuutuskeskus on ilmoittanut, että se laatii tarkemman sairaanhoitopiirikohtaisen arvion seuraavan kerran syksyllä, kun tämän vuoden kuluessa tapahtuva kehitys (mm. toteutuvat takaisinsaantivaatimukset) on paremmin tiedossa. Jotta riskin toteutuessa vältytään uuden alijäämän syntymiseltä, esitetään, että mikäli potilasvakuutuksen menot näyttävät ylittävän talousarvion mukaisen 1,5 miljoonaa euroa, vuoden 2015 erityisvelvoitemaksua korotetaan toistamiseen menojen ylitystä vastaavasti loppuvuonna. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää 1. hyväksyä ja allekirjoittaa LIITTEENÄ 36H.1 olevan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2014 ja antaa sen tilintarkastajan tarkastettavaksi. 2. hyväksyä, että liikelaitos Caterinan ylijäämäinen tulos ,98 euroa kirjataan Caterinan taseen oman pääoman tilikauden ylijäämäksi. 3. hyväksyä, että liikelaitos Seututerveyskeskuksen alijäämäinen tulos ,35 euroa kirjataan Seututerveyskeskuksen taseen oman pääoman tilikauden alijäämäksi. 4. hyväksyä, että lakkautetun Liikelaitos Pesulan edellisten tilikausien ylijäämät ,59 euroa ja vuoden 2014 ylijäämäinen tulos ,82 euroa kirjataan sairaanhoitopiirin omaan pääomaan. 5. hyväksyä, että lakkautetun Liikelaitos Keslabin edellisten tilikausien ylijäämät ,20 euroa ja vuoden 2014 alijäämäinen tulos ,39 euroa kirjataan sairaanhoitopiirin omaan pääomaan.

22 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta esittää valtuustolle, että kuntayhtymän tilikauden alijäämä ,22 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan tilikauden alijäämäksi. 7. esittää valtuustolle muutosta vuoden 2015 talousarvioon siten, että 1. ylijäämätavoite vuonna 2015 on 5,5 miljoonaa euroa. 2. erityisvelvoitemaksu vuonna 2015 on 23,53 / asukas. Vuoden 2015 erityisvelvoitemaksun lopullinen suuruus vahvistetaan valtuuston joulukuun kokouksessa siten, että vuoden 2015 erityisvelvoitemaksutulot kattavat vuonna 2014 potilasvakuutuksen menojen talousarviopoikkeamasta aiheutuneen alijäämän 4,5 miljoonaa euroa sekä vuonna 2015 toteutuvat potilasvakuutuksen menoerät kokonaisuudessaan (vakuutusmaksu + varauksen muutos). Kh 36H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Tl 22, Puheenjohtajan selostus: Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen ja talousjohtaja Aija Suntioinen esittelevät vuoden 2014 tilinpäätöstä seuraavasti: (Sairaanhoitopiirin johtajalle on varattu aikaa klo talousjohtajalle klo ) Tarkastuslautakunta merkitsee asiat tiedoksi. Tl 22, Päätös: Tarkastuslautakunta merkitsi asiat tiedoksi. Tl 38, Tilintarkastaja Paula Helleń-Toivanen on esittänyt 8.5. päivätyssä vuoden 2014 tilintarkastuskertomuksessaan tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastamaltaan tilikaudelta. Tilintarkastuskertomus on jaetaan kokouksessa.

23 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Puheenjohtajan selostus: Tarkastuslautakunta 1. saattaa tilintarkastuskertomuksen kuntayhtymän valtuustolle tiedoksi. 2. esittää kuntayhtymän valtuustolle, että vuoden 2014 tilinpäätös hyväksytään ja kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta Tl 38, Päätös: Tarkastuslautakunta päätti 1. saattaa tilintarkastuskertomuksen kuntayhtymän valtuustolle tiedoksi. 2. esittää kuntayhtymän valtuustolle, että vuoden 2014 tilinpäätös hyväksytään ja kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta Kv 8, Merkittiin, että sisäinen tarkastaja Jarmo Jäspi poistui esteellisenä kokoushuoneesta. Sihteerinä tässä asiassa toimi puheenjohtaja Esko Tammenoja Hallituksen ehdotus: Tarkastuslautakunnan ehdotus: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2014 on LIITTEENÄ 8.1. Tilintarkastuskertomus on LIITTEENÄ 8.2. päättää, että kuntayhtymän tilikauden alijäämä ,22 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan tilikauden alijäämäksi. 1. merkitsee tiedoksi LIITTEENÄ 8.2 olevan sairaanhoitopiirin vuoden 2014 tilintarkastuskertomuksen. 2. hyväksyy LIITTEENÄ 8.1 olevan sairaanhoitopiirin vuoden 2014 tilinpäätöksen ja myöntää kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilikaudelta 2014.

24 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Hallituksen ehdotus: päättää muutoksesta vuoden 2015 talousarvioon siten, että 1. ylijäämätavoite vuonna 2015 on 5,5 miljoonaa euroa. 2. erityisvelvoitemaksu vuonna 2015 on 23,53 / asukas. Vuoden 2015 erityisvelvoitemaksun lopullinen suuruus vahvistetaan valtuuston joulukuun kokouksessa siten, että vuoden 2015 erityisvelvoitemaksutulot kattavat vuonna 2014 potilasvakuutuksen menojen talousarviopoikkeamasta aiheutuneen alijäämän 4,5 miljoonaa euroa sekä vuonna 2015 toteutuvat potilasvakuutuksen menoerät kokonaisuudessaan (vakuutusmaksu + varauksen muutos).

25 Kh 32H, Kh 216H, Kv 10, Kh 79H, Kh 147H, Kh 210H, Kv 7, Kh 90H, Kv 9 UUSI SAIRAALA -HANKKEEN TOIMINTAMALLI- JA RAHOITUSRYHMÄN LOPPURAPORTIN POHJALTA TEHTÄVÄT TOIMENPITEET; PUITESOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN JA PITKÄAIAKAISEN RAHOITUKSEN OTTAMINEN Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti kokouksessaan aloittaa sairaalarakentamisen suunnittelun ns. siltavaihtoehdon pohjalta. Samalla valtuusto asetti kaksi työryhmää pohtimaan alueen terveydenhuollon käyttöön jäävien rakennusten käyttötarkoituksia sekä sitä, olisiko joitain nykyisessä sairaalakäytössä olevia tiloja saneerattavissa sairaalakäyttöön edelleen. Samalla valtuusto edellytti, että hallitus tuo valtuustolle esityksen uudisrakentamisen toiminta- ja rahoitusmallista vuoden 2013 loppuun mennessä. Sairaalarakentamisen ja rakennusten teknisen elinkaaren toimintamalleja ja rahoitusmalleja on käyty läpi kahden riippumattoman toimijan kanssa vuonna 2011 (Inspira, KPMG). Perusvaihtoehdot ovat taserahoitusmalli, elinkaarimalli (kumppanuusmalli), näiden yhdistelmät sekä elinkaarimallin eri variaatiot. Sairaalarakentaminen on Suomessa toteutettu perinteisesti taserahoitusmallilla ja rakennusten tekninen elinkaarivastuu on ollut omalla organisaatiolla. Elinkaarimallista, jossa vastuu rakentamisesta ja kiinteistöjen ylläpidosta on kumppanilla, on kansainvälisiä kokemuksia myös sairaaloiden toimintamallina. Suomessa ei ole tätä mallia sovellettu sairaalarakentamiseen. Elinkaarimalliin sisällytetään tavallisesti kiinteistön rakentaminen ja kiinteistön tekninen ylläpito kiinteistölle arvioidun elinkaaren aikana. Elinkaari- / kumppanuusmalliin on liitettävissä myös muita palveluita, kuten esimerkiksi aulapalvelut, siivous, kuljetus jne. Näiden palveluiden toteuttaminen omana toimintana, ostopalveluna tai osana elinkaarimallisopimusta on tarkoituksenmukaista ratkaista sen jälkeen, kun periaatepäätös elinkaarimallin käyttämisestä kiinteistön rakentamisessa ja teknisessä ylläpidossa on tehty. Elinkaarimallin käyttäminen kiinteistön rakentamiseen ja ylläpitoon Keski- Suomen sairaalahankkeessa edellyttää mallin soveltuvuuden ja taloudellisuuden selvittämistä. Tätä varten on tarpeen asettaa työryhmä, joka - tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja, - tekee ehdotuksen siitä kannattako sairaanhoitopiirin toteuttaa sairaalarakentaminen ja rakennuksen tekninen elinkaarivastuu kumppanuusmallilla. Tämä perustuu hankesuunnitelmassa kuvattuun kiinteistön teknisen ratkaisun palvelutarpeeseen. Selvittää alustavasti onko hanke markkinoiden mielestä toteutuskelpoinen, jotta hankkeen mahdollisessa hankintamenettelyssä saadaan aikaan tehokas kilpailu.

26 tekee ehdotuksen hankkeen rahoitusmallista, - valmistelee hankkeen kilpailuttamiskriteerit, jos päätöksenteossa päädytään elinkaarimallin kilpailuttamiseen. Valmistelun aikataulutavoite on mahdollistaa elinkaarimallin hankintamenettelyn käynnistämisen vuoden 2013 keväällä. Tämä edellyttää keskussairaalan hankesuunnitelman valmistelua ja valmistumista työryhmän valmistelutyön aikana. Työryhmän toimiaika on Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää 1. nimetä Keski-Suomen sairaalahankkeelle työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus hankkeen rakentamisen ja kiinteistöjen teknisen ylläpidon toimintamallista. 2. nimetä työryhmän jäseniksi seuraavat henkilöt: Kh 32H, Päätös: - kaksi hallituksen jäsentä - kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sari Järvinen, Joutsa - kaupunginjohtaja Janne Kinnunen, Saarijärvi - talousjohtaja Ari Hirvensalo, Jyväskylä - projektijohtaja Jorma Teittinen, K-S shp - tekninen johtaja Raimo Koskela, K-S shp - talousjohtaja Matti Häyrynen, K-S shp, puheenjohtaja - projektipäällikkö (rekrytoitava rakentamisen asiantuntija), sihteeri. Työryhmä voi kuulla asiantuntijoita ja ottaa työryhmän jäseniksi pysyviä asiantuntijoita. Ryhmä voi käyttää neuvonantajapalveluita sekä teknisen ratkaisun näkökulmasta että rahoituksen näkökulmasta. 1. Ehdotus hyväksyttiin. 2. Ehdotus hyväksyttiin. nimesi yksimielisesti työryhmään valtuuston puheenjohtaja Leena Yksjärven ja hallituksen jäsen Raimo Sopon