Aika Ke klo Paikka Kaupungintalo, Asematie 7, Vantaa, kokoushuone Martinlaakso

Transkriptio

1 Muistio 1/6 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan muistio 01/ Aika Ke klo Paikka Kaupungintalo, Asematie 7, Vantaa, kokoushuone Martinlaakso Jäsenet Läsnä Varajäsenet Läsnä Sodhi Ranbir, puheenjohtaja, lähti Abdullah Masud Osmani Harun, varapj Yüzlü Murat Tewodros Guday Essak Batulo Tuomela Tiina ei Kontoniemi Ismo ei Laakso Sari Sjöholm Johanna Faraj Mohamad ei Nguyen Chau ei Aly Sirpa ei El Issaoui Naima ei Käkelä Mila Miettinen Liisa Liimatainen Reijo Nieminen Miikku Luttinen Pauli Artturi Teijo Kakko Mononen Kiounneia ei Chen Jenni ei Hakulinen Teija ei Karhunen Anneli ei Nillukka Pasi-Marcus Paikalla, lähti Said Arshe Salminen Helvi ei Uitto Seija ei Kaupungin edustajat Varaedustajat Kohvakka Sanna (map) Linderborg Hilkka (soster) Van Dijken Marjo Repo Marja (sivi) Ari Tossavainen Rajala Johanna (mato) Paikalla, saapui Anna Cantell-Forsbom, perhepalveluiden johtaja, saapui Lautiola Hannele, esittelijä, monikulttuurisuusasiain päällikkö Milla Mäkilä, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Niinistö Jaakko, apulaiskaupunginjohtaja Anttila Anu, sihteeri, monikulttuurisuusasiain suunnittelija, siht. Taru Kivelä, Töissä Suomessa -hanke ei Ulkopuoliset asiantuntijaedustajat Varaedustajat Tiainen Harri, Uudenmaan TEtoimisto, ei Karlström Nina Vantaan toimipiste Ojala Jarmo, Itä-Uudenmaan poliisi, Vantaan poliisilaitos Hurmola Jussi, Vantaan yrittäjät ei Mänttäri Esa ei Tulensalo Ari, Helsingin seudun ei kauppakamari, Vantaan toimisto Korhonen Marketta, YritysVantaa ei Sari Söderlund ei Sari Kärkkäinen, sosiaalityöntekijä, SPR:n Auramon vastaanottokeskus Pekka Nuutinen, vastaanottoyksikön johtaja, Migri Timo Nyholm, johtaja, SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piirin aikuisvastaanottokeskukset John Simon, Vantaan Kulttuuriseppä 2016, Marjaverkko ry 1. Kokouksen avaus Päätös: puheenjohtaja avasi kokouksen klo

2 Muistio 2/6 2. Työjärjestyksen hyväksyminen ja pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös: pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mila Käkelä ja Tewodros Guday. 3. Vantaan Kulttuuriseppä 2016: yhteisöllisyyden rakentaminen Vantaalla Vantaan vuoden 2016 Kulttuurisepäksi valittiin MarjaVerkon perustajajäsen John Simon. Hän kertoi kokemuksistaan yhteisöllisyyden rakentamisessa Kivistön alueella sekä vapaaehtoistyöstä alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden tukemiseksi. Asukastyö alkoi Kivistössä jo kymmenen vuotta sitten. Yhteisöllisyyden rakentamisen tueksi perustettiin Marja- Verkko jo rakennusvaiheessa, sillä huolena oli alueen slummiutuminen ennen kuin se edes valmistuu. Myös vanhojen kivistöläisten suhtautuminen uuteen naapuriin mietitytti. Aloituskokouksessa kirkolla toimijat kaupungilta, yrityksistä, seurakunnasta, urheiluseurasta ja rakennusfirmoista miettivät tarpeiden kautta sitä, miten ihmiset saisivat yhteyden toisiinsa. Erityisesti nuorisotoimi aktivoitui, sillä teineille ei ollut alueella mitään tekemistä. MarjaVerkko on onnistunut työssä hyvin. Sen toimijat ovat järjestäneet mm. yökorista, iltakahvilan, kyläjuhlia ja uudempana Kytke!-festarin. Vuoden 2015 asuntomessujen 2015 yhteydessä avattiin asukastila Rubiini, jota MarjaVerkko hallinnoi. Kesätoimintana vuotiaille urheiluseurat ovat järjestäneet kesäleirejä. MarjaVerkolla on nykyään vuodessa noin 10 kokousta, jotka ovat avoimia kaikille asukkaille ja ryhmille. Verkko hallinnoi myös RAY:n rahoittamaa yhteisöllisyyttä edistävää Usva-hanketta ( ). Syksyllä 2015 Kivistöön perustettiin nuorten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikkö, johon tuli noin 30 alaikäistä poikaa kahden viikon sisällä. Se aiheutti alueella kovaa kuohuntaa. MarjaVerkko järjesti kaupungin kanssa nopeasti jopa 250 ihmistä keränneen asukastilaisuuden, jossa asiaa käsiteltiin. Simonin mukaan avoin keskustelu on auttanut hälventämään pelkoja, ja MarjaVerkon koordinoiman vapaaehtoistoiminnan avulla nuoret ovat saaneet tukea. Seurakunnan kanssa mm. järjestettiin talvivaatekeräys nuorille. Nyt turvapaikanhakijoille on tarjolla kummiperhetoimintaa ja mm. Keimolan Kaiku ottanut pojat omakseen järjestämällä jalkapalloa. Tuen tarve jatkuu, vaikka pojat ovat tulossa täysi-ikäisiksi ja muuttamassa pois tukiasumisyksiköstä. Simonin mukaan täydennysrakennettavien alueiden vanhoille ja uusille asukkaille tulisi järjestää tilaisuuksia tutustua toisiinsa ja synnyttää yhteisöllisyyttä jo rakennusvaiheessa. Myös rakennusfirmojen kannattaa olla mukana, sillä ne hyötyvät itse, kun tontit menevät paremmin kaupaksi hyvämaineisella alueella. Neuvottelukunta keskusteli ja kiitti Simonia ja MarjaVerkkoa hienosta työstä kivistöläisen yhteisöllisyyden hyväksi. 4. Maahanmuuttoviraston ajankohtaiskatsaus turvapaikanhakijatilanteeseen Maahanmuuttovirasto eli Migri vastaa oleskeluluvista ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä Suomessa. Migrin vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen kertoi kokemuksistaan pakolaistyössä ja ajankohtaisista asioista turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja oleskelulupaprosessiin liittyen. Nuutinen tuli vastaanottotoimintaan 1990, jolloin turvapaikkatoiminta alkoi, oltuaan aikaisemmin mm. Metsälän vastaanottokeskuksen (vok) johtaja. Monta vuotta oli melko rauhallista, kunnes tilanne muuttui äkisti toissa kesänä, kun Suomeen alkoi saapua satoja ihmisiä viikoittain. Nuutinen siirtyi hoitamaan majoituskriisiä ja oli tiiviisti mukana Tornion järjestelykeskuksen perustamisessa. Vuoden 2016 lokakuusta hän on toiminut Migrissä vastaanottoyksikön johtajana. Migrin tehtäviin kuuluvat vastaanoton ja lupakäsittelyn lisäksi mm. sisällön kehittäminen ja suunnittelu sekä ihmiskaupan vastainen toiminta. Nuutinen totesi, että kaikkea ei tehtäisi samalla tavalla, jos nyt pitäisi kokea samanlainen tilanne uudestaan kuin syksyllä Migri oli syyskuun loppupuolella hetken kuilun partaalla, kun uusia vokkeja avattiin jopa tuntien varoitusajalla, paljolti SPR:n avulla. Myös kaupalliset operaattorit tulivat mukaan ensimmäistä kertaa, sillä ilman niitä ei olisi selvitty. Alaikäispuolelle tuli paljon muitakin operaattoreita, mm. yhdistyksiä. Kunnilta ei ollut aikaa

3 Muistio 3/6 kysellä, halutaanko vokkia vai ei. Viime kädessä valtioneuvosto voi velvoittaa kuntia perustamaan vastaanottokeskuksia, jos tilanne vaatii. Vuoden 2015 avainluvut: uutta turvapaikanhakijaa ja 200 uutta asumisyksikköä eri puolilla Suomea. Vuonna 2016 Migrin turvapaikkayksikkö teki n turvapaikkapäätöstä, joista 27 % oli myönteisiä ja 51 % kielteisiä. Tämän vuoden puolella on tehty 1239 päätöstä, joista 38 % myönteisiä. Kustannukset olivat 2016 yli 600 miljoonaa, kun kuluvalle vuodelle 2017 on budjetoitu 250 miljoonaa euroa. Työntekijöitä Migrissä on tänä vuonna 170. Tulijoiden määrä on pikkuhiljaa tasaantunut. Tänä vuonna on ollut (8.2. mennessä) uutta hakijaa, joka on kuitenkin korkeampi kuin normiluku hakijaa - jää nähtäväksi ollaanko menossa sitä kohti. Vastaanottokeskuksia on nyt 122 yksikköä. Toimijoiden kannalta petipaikkojen määrän vaihtelu on hankalaa. Tällä hetkellä niitä on vajaat , joissa yht asukasta. Yksityismajoituksessa on henkilöä, jotka saavat muut palvelut kuin asumisen vokista. Vastaanottokapasiteettien valmiutta pidetään yllä, vaikka samanaikaisesti sopeuttamista eli vokkien alas ajamista joudutaan tekemään turvapaikanhakijamäärien pienentyessä. Se on haaste. Toinen haaste on kuntapaikkojen puute luvan saaneille. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden vastaanottopalvelut ovat lakanneet tähän mennessä 200 henkilöltä. Muutoshakemuksia on sisällä , mutta hakijoista on potentiaalisia maasta lähetettäviä (kohdemaat erityisesti Somalia, Irak ja Afganistan) eli tulevia paperittomia. Lisäksi Dublin-asetuksen mukaisesti paperiton muualle Eurooppaan lähtenyt henkilö palautetaan tänne. Vastaanottojärjestelmä ei tue heitä, vaan heidän akuutti terveydenhoitonsa ja mahdollinen hätämajoitus on tulossa kuntien vastuulle. Keskustelussa puhuttiin mm. paperittomien kohtalosta. Heille tarjotaan vapaaehtoista paluuta, mutta todennäköisesti se ei vedä kovin paljon. Tällä hetkellä huolestuttavinta on, että kukaan ei tiedä mitä paperittomien määrän kasvamisesta seuraa. Aikaisemmin annettiin määräaikainen oleskelulupa sellaisille, joita ei voitu palauttaa, mutta niitä ei ole enää viime kesästä lähtien myönnetty. Auttamiskeinoja ei oikeastaan ole, joten tilanne voi johtaa hyväksikäyttöön ja rikollisuuden kasvuun. Vastaanottokeskusten korkeista kustannuksista todettiin, että toisaalta ne ovat keynesiläisittäin olleet taloudellisia piristysruiskeita ja tarjonneet paljon työtilaisuuksia. Keuruu on hyvä esimerkki, sillä ensin kaupunki vastusti vastaanottokeskuksen tuloa, mutta myöhemmin se ei halunnut lakkauttaa sitä. Todettiin, että Vantaalla 422 turvapaikanhakijaa on yksityismajoituksessa Auramon ja Luonan lisäksi. 5. Turvapaikanhakijasta vantaalaiseksi Perhepalveluiden johtaja Anna Cantell-Forsbom avasi kaupungin ja sosiaalitoimen näkökulmaa turvapaikanhakijoiden tilanteeseen Vantaalla. Hän kertoi, että Vantaa ottaa vastaan pakolaisia, mutta siitä ei ole tehty määrällistä vaan avoin sopimus, koska tänne muutetaan joka tapauksessa. Toisin sanoen Vantaa ei ole sitoutunut lukumäärään, mutta valtio korvaa tänne tulevien pakolaisten kustannukset. Maahanmuuttajapalveluiden (map) asiakasryhmiä ovat pakolaiset, ihmiskaupan uhrit ja paluumuuttajat (he näkyvät vielä jonkin aikaa) sekä alkukartoitusasiakkaat. Asiakasmäärät ovat olleet kovassa nousussa: aiemmin heitä oli /v, mutta viime vuonna yli 600. Suurimmat kansalaisuudet ovat Irak, Syyria, Afganistan, Nigeria ja Somalia. Vastaanottopalveluissa trauma- ja kriisityö ovat iso osa työtä, ja siihen saatiin viime vuonna oma psykologi. Toimeentulotuen siirtyminen Kelaan vaatii paljon ohjausta ja neuvontaa. Mapissa on vastaanottotoiminnan tukena ja kotoutumista tukeva tiimi, joka järjestää mm. ryhmätoimintaa ja tapahtumia. Aikaisemmin iso osa mapin asiakkaista tuli perheenyhdistämisen kautta, mutta siihen alkaen tullut toimeentulovaatimus on lähes tyrehdyttänyt perheenyhdistämisprosessin monesta maasta. Cantell-Forsbomin näkemyksen mukaan muutos on huolestuttava, koska perhe on paras kotouttaja. Maakuntauudistukseen liittyvä pääkaupunkiseudun esitys erillisratkaisuksi sisältää ehdotuksen, että vastuu työikäisten kotouttamisesta olisi TE-viranomaisilla, kun taas lasten osalta se olisi kunnalla. Cantell-Forsbom mielestä esityksessä korostuu liiaksi viranomaisnäkökulma, vaikka perhe on kokonaisuus, joka pitäisi myös nähdä sellaisena. Hän on esittänyt asiasta eriävän mielipiteen. Paperittomien osalta Vantaa on linjannut, että kaikki kouluikäiset pääsevät toistaiseksi kouluun ja saavat oppilashuollon palvelut. Terveyspalveluiden linjauksen mukaisesti paperittomilla on oikeus vain kiireelliseen hoitoon ja hätämajoitukseen. Raskaana olevia ja alaikäisiä koskien on tulossa uusi ohjeistus, jonka mukaan he saavat samat palvelut kuin muut. Ohjeistus on samankaltainen Espoon ja Helsingin linjausten kanssa. Myös hätämajoitusta valmistellaan. Ongelmallista on se, että majoitusta tarvitsevien määrästä ei ole tietoa. Tarvetta tulee olemaan

4 Muistio 4/6 enemmän jo maaliskuussa, kun palvelut päättyvät henkilöltä. Tämän vuoden puolella palvelut ovat Vantaalla päättyneet n. 15 henkilöltä. Alaikäisten osalta on tulossa muutoksia, kun Kivistön tukiasumisyksikkö lakkautetaan ensi kesäkuussa. Kuntapaikka myönnetään 50 nuorelle ja on mahdollista, että kunta järjestää heille itse tuetun asumisen palvelut. Se vaatii lisäresursointia. Tukea saa 21-vuotiaaksi asti lastensuojelun jälkihuoltona. Alaikäiset voivat periaatteessa hakea perheenyhdistämistä, mutta käytännössä se on vaikeaa, eikä monella alaikäisellä ole enää perhettä jäljellä. Keskustelussa puhuttiin mm. paperittomiin liitetyistä mielikuvista. Reijo Liimatainen kertoi, että Helsingin seurakunta on ottanut käyttöön sanan suojaton. Se liittyy hallituksen linjaukseen, jonka muututtua ei ole enää mahdollista saada väliaikaista oleskelulupaa humanitäärisen suojelun perusteella, vaan kielteisen päätöksen saatuaan turvapaikanhakijasta tulee tahtomattaan laittomasti maassa oleskeleva. 6. Katsaus Auramon vastaanottokeskuksen tilanteeseen Vantaalla turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista vastaa kolme eri toimijaa: Luona Oy, Kotouma Oy ja Suomen Punainen Risti. SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piirin aikuisvastaanottokeskusten johtaja Timo Nyholm ja Auramon vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä Sari Kärkkäinen kertoivat Auramon vastaanottokeskuksen arjesta ja ajankohtaisista asioista. Auramossa on 200 paikkaa aikuisille miehille. Tällä hetkellä asukkaita on 188, mutta väki vaihtuu paljon.. Asukkaista n. 150 on saanut päätöksen ja loput odottavat sitä. Toistaiseksi päätöksistä 20 on ollut myönteisiä, 130 kielteisiä. Hallinto-oikeuden päätöksiä ei vielä ole juuri saatu. Muutama negatiivinen päätös on, ja niistä on mennyt valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vapaaehtoisen paluun kautta on lähtenyt n. 20 henkeä. Yksityismajoittujia, jotka saavat palvelunsa vokista, on runsaasti, samoin töissä käyviä turvapaikanhakijoita. Kansalaisuuksia on 17. Moni asukkaista on alaikäisenä tullut, mutta täysi-ikäistynyt Suomessa olon aikana. Heistä on huoli, sillä siirtyminen nuorten yksiköstä ja nuorten palveluiden piiristä aikuisvokkiin on iso muutos. Asukkaiden joukossa on myös vanhuksia. Vanhuspalveluiden kanssa tehdään palvelutarpeen arviointia, ja myös vammaispalveluille on olemassa tarve. Osa miehistä on tullut perheen kanssa, mutta lapset saattavat asua eri osoitteessa kuin isä Yleisesti ottaen turvapaikanhakijat voivat aika huonosti, ja kiireiset kriisiasiat ovat työn arkea. Auramon erityispiirteenä mainittakoon, että isolla osalla asukkaista on lääkitys ja hoitosuhde, moni tarvitsee traumahoitoa. Kärkkäisen mukaan pitäisi toimia niin, että kaikki paine hoidosta ei siirtyisi kuntiin. Ahdistus tulevasta ja tietoisuus palvelujen lakkauttamisesta on hämmentävää ja vaikuttaa koko talon ilmapiiriin luoden epävarmuutta ja huolta. Palveluiden lakkauttamispäätöksiä on esimerkiksi annettu henkilöille, joilla on vielä lupaprosessi kesken KHO:ssa, sillä aiempi päätös on täytäntöönpanokelpoinen ennen KHO:n päätöstä. Jotkut jäävät mieluummin paperittomiksi kuin palaavat kotimaahansa. Toimijuuden tunne puuttuu, kun välitilassa oleminen ja epävarmuus on jatkunut jo puolitoista vuotta. Keskustelussa mm. pohdittiin, miten turvapaikanhakijoiden oloa voitaisiin helpottaa. Työnteko ja opiskelu tuovat vaihtelua arkeen, mutta kohtaamista suomalaisten kanssa ja mm. kerhotoimintaa pitäisi olla enemmän. 7. Turvapaikanhakijat Vantaalla poliisin näkökulmasta Vastaanottokeskusten yhdyshenkilönä toimiva komisario Jarmo Ojala kertoi ajankohtaisia asioita Itä-Uudenmaan poliisin toiminta-alueelta. Yhteistyö Vantaan kolmen vastaanottokeskuksen kanssa on toiminut hyvin. Niissä on kaikkiaan vajaa tuhat turvapaikanhakijaa. Poliisin tehtävät ovat muuttuneet alkuajoista, jolloin häiriökäyttäytymistä oli melko lailla. Nyt on enemmän keskinäistä nahistelua, myös mielenterveysongelmat näkyvät. Syksyllä on ollut jonkin verran henkilökunnan häirintää, joka on uutta. Jumbossa on ollut käyttötavaroiden ja vaatevarkauksia, yleensä porukalla toteutettuina ammattimaisina tilauskeikkoina. Puuttumista vaativia huumerikoksia ei ole juurikaan ollut. Vantaalla ei katupartioita ole liikkunut viime syksyn jälkeen, mutta Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Porvoossa niitä on näkynyt.

5 Muistio 5/6 Paperittomien tilanteeseen liittyen poliisi ei ole toistaiseksi poistanut vokeista yhtään kielteisen päätöksen saanutta, sillä valitusprosessit ovat vielä meneillään. Osa kadonneista turvapaikanhakijoista on tullut takaisin muualta Euroopasta Schengen-palautuksina. Tilanne on kohtuullisen rauhallinen ja sitä seurataan koko ajan. Tulevaisuuden uhkana on, että tänne jääneillä ei ole laillisia keinoja hankkia toimeentuloa. Riskinä on järjestäytynyt rikollisuus ja väkivalta. Siitä myös neuvottelukunta oli huolissaan. 8. Vapaaehtoistyö turvapaikanhakijoiden tukena Vantaalla Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Milla Mäkilä esitteli valmisteilla olevaa vantaalaista vapaaehtoistyön mallia ja kertoi jo tehdystä työstä. Vantaa-mallin tavoitteena on varmistaa, että ihmisten halu auttaa ja avun tarve kohtaavat. Siksi vapaaehtoistoiminnan rakenteita, koulutusta ja tiedotusta kehitetään. Päätoimijat turvapaikanhakijoiden kanssa tehtävässä vapaaehtoistyössä ovat olleet SPR ja seurakunta. Lisäksi mukana on perinteisiä järjestöjä ja myös yksityisiä ihmisiä, jotka eivät halua toimia jonkun järjestön kautta. Puolessatoista vuodessa on saatu aikaan harrastusryhmiä, retkitoimintaa, kielikerhoja, kurssi- ja koulutustoimintaa, ystävä-, tukihenkilö- ja asumisaputoimintaa. Tarkoituksena on, että turvapaikanhakijaa ei auteta statuksen perusteella, vaan toimintaa jatketaan senkin jälkeen kun status muuttuu, jolloin hänet autetaan kuntalaiseksi. Tukea tarvitaan myös silloin esim. asumaan asettumisessa ja hakemusten tekemisessä (ansioluettelot, harjoittelupaikat jne.). Syksyllä tehdyn kyselyn mukaan vapaaehtoisia motivoi hyvä mieli, jonka auttamisesta saa, toisaalta vapaaehtoistoiminta on myös mahdollisuus ottaa kantaa isoon yhteiskunnalliseen kysymykseen. Vapaaehtoiset ovat kaikenikäisiä. Merkittävä määrä vapaaehtoisia kokee olevansa sitoutumattomia. Vapaaehtoistoiminnan ollessa menossa yksilöllisempään suuntaan vapaaehtoiset pitäisi huomioida henkilökohtaisesti. Siihen tarvitaan koordinaatiota. Mäkilän mukaan heille pitää olla helppo väylä tulla mukaan toimintaan. Vapaaehtoisten määrä on laskenut alkuajoista, tällä hetkellä aktiivisia on noin 100. Moni myötäelää turvapaikanhakijoiden kokemuksia, ja into laantuu, kun tehtävä käy ajan myötä raskaammaksi. Turvapaikanhakijoiden hädän päivittäin kohtaaville vapaaehtoisille pitäisi olla enemmän apua tarjolla. Yksi vapaaehtoistoiminnan kehittämisen haasteista on rahoitus. Raha on usein suunnattu oleskeluluvan saaneille kotoutujille, kun taas turvapaikanhakijat on suljettu ulkopuolelle. Mäkilän mukaan nyt tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Pitäisi panostaa paitsi koulutukseen, myös eri toimijoiden roolien määrittelyyn. Haasteena on toiminnan jatkuvuuden varmistaminen sen jälkeen, kun kaupungin koordinaatio lakkaa. Järjestöjen tulisi löytää oma roolinsa ja saada ratkaistua rahoitukseen liittyvät ongelmat. Rahoituskysymys liittyy myös turvapaikanhakijoiden itsensä hyvinvointiin. Oma toimijuus ja vapaaehtoistoiminta esim. kaupungin tehtävissä ja muualla on osoittautunut tärkeäksi myös turvapaikanhakijoille itselleen. Vokkien päivärytmi rakentuu ruokarytmin varaan. Kun asukkaalta viedään oikeus siihen milloin herätään ja mitä syödään ja toimintakykyä ylläpitävä arjen pyöritystä ei ole, ihminen laitostuu helposti. Vastaanottorahan pienuuden takia rahaa ei ole liikkumiseen. Oma kysymyksensä vapaaehtoistoiminnan järjestämisessä on vapaaehtoistyön luonne ja ehdot. Kuka saa ja mitä: jos turvapaikanhakijat tekevät esim. puistotöitä, onko se pois kesätyöpaikanhakijoilta? Tähän mennessä turvapaikanhakijoita on toiminut vapaaehtoisina mm. kolapartiossa, vanhusten ulkoiluttajina Suopursun palvelukodissa, Nälkäpäiväkerääjinä sekä talkoolaisina Katrinebergin kartanossa. Yhteisöruokailut, joissa heillä on myös rooli, ovat alkamassa. Keskustelussa todettiin mm., että turvapaikanhakijoissa on paljon osaamispotentiaalia. Heidän lähettämisensä pois Suomesta on poliittinen päätös. Kyseltiin myös mallin jatkuvuudesta, naapurikaupunkien mahdollisista malleista ja siitä, miten oleskeluluvan saaneet saisivat tukiperheitä.

6 Muistio 6/6 9. Kevään kokoukset Neuvottelukunnan seuraava kokous pidetään keskiviikkona poikkeuksellisesti klo alkaen. Neuvottelukunnalle esitellään Osallistuva Vantaa -malli, jonka jälkeen neuvottelukunnan jäsenet työstävät yhdessä Vantaan uutta strategiaa. Sen jälkeen on siirtyminen Kaikkien vaalit -vaalipaneeliin valtuustosaliin. Strategiatyöpajaa varten lähetetään jo etukäteen linkki, jonka kautta voi käydä kommentoimassa ja laittamassa omia ajatuksiaan näkyville. Kysymyksiä etukäteen pohdittaviksi: Mikä tekee Vantaasta hyvän kotikaupungin? Mitä asioita pitäisi kehittää, jotta Vantaa olisi vielä parempi kotikaupunki? Millaisena näet Vantaan vuonna 2027 (tai muu vuosi, tässä pohdittu 10 v. eteenpäin)? Puheenjohtajan ehdotuksesta pidetään vielä yksi kokous vaalien jälkeen keväällä joko huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa. Päivämäärä sovitaan myöhemmin. 10. Muut asiat Aloite tilojen käytön helpottamiseksi etenee ja KH antaa siitä vastauksensa Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo