Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 864/2013 vp Pätkätyön ja sosiaalitukien yhteensovittaminen Eduskunnan puhemiehelle Ihmiset elävät työttömyyden, pätkätöiden, osaaikatöiden ja sosiaalitukien viidakossa, niin nuoret kuin vanhemmatkin. Alustukseksi kahden yh-naisen työllistymisen tilanteesta: Kyseessä on ns. "pätkätyöllistetty". Jos tekee yhden kuukauden aikana enemmän tuloja, esim. vähän yli tonnin ja työsopimus on 0 37,5 h/kk, tämä vähän yli tuhannen euron ansio pudottaa asumistuen kokonaan pois. Seuraavassa kuussa tuli palkkatuloja 300 euroa + työmarkkinatuki, ei asumistukea, vaan sitä pitää hakea jälkikäteen ja se kestää. Laskut on kuitenkin maksettava ajallaan. Edellisen kuukauden tonnista vielä meni bensakuluihin 170 euroa. Rahallisesti ei olisi kannattanut tehdä yli 300 euroa/kk. Toinen hänen kohtaamansa ongelma on kaukaa työn hakeminen ja työnhakumatkojen kustantaminen. Haastattelumatkat pitää maksaa itse, matkat ja yöpyminen. Jälkikäteen työvoimatoimiston kautta saa matkakorvauksen, mutta kun ei ole rahaa edes tehdä sitä haastattelumatkaa. Toisen kertomus: "Minulle tarjoutui tilaisuus tehdä 25 tuntia viikossa työtä yhden kuukauden ajan. Jos ottaisi työn, niin työmarkkinatuki lapsikorotuksella laskettaisiin soviteltuna, asumistuki laskisi ja työmatkakulut tulisi maksettavaksi. Vaikka ei maksaisi loppuvuoden tulosta veroa niin etuuksien pienentyessä jäisi 100 h työstä 300 euroa enemmän kuin työttömänä. Jos ansiosta menisi vero, hyöty olisi vielä pienempi. 300 euron hankkiminen kannattaa niille, jotka eivät elä toimeentulon varassa, mutta ei yksinelävälle toimeentuloa saavalle. Toimeentulotuen suojaosa on 20 % ja enintään 150 euroa kuussa. Eli jos teet työtä ja saat siitä kuukaudessa nettona 300 euroa, niin ylimääräinen taloudellinen hyöty siitä on tuo 20 % = 60 euroa, ja loppu vähennetään tuesta pois. Eli esimerkkinä myyjä tekee 10 euron tuntipalkalla 35 tuntia työtä kuussa = 350 euroa ja maksaa verot ym. pakolliset vaikkapa 15 %. Joten nettopalkaksi jää tuo vajaa 300 euroa/kk. Siten 35 tunnin työn todellinen arvo 60/35, nettopalkka 1,71 euroa/tunti." Nämä esimerkit ovat aivan todellisia, ahkerien suomalaisten naisten todellisuutta. Ei voida puhua työnteon kannattavuudesta, jos työtä ylipäätään on. Tukien ja palkan yhteensovittaminen joustavasti on järjestelmän toimivuuden ehdoton edellytys. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka hallitus aikoo korjata sosiaalitukien ja pätkätöiden yhteensovittamisen ongelman ja millä tavoin sosiaalitukien maksatukset saadaan kulkemaan katkeamatta, jos ottaa vastaan pätkätyötä? Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2013 Jari Lindström /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jari Lindströmin /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 864/2013 vp: Kuinka hallitus aikoo korjata sosiaalitukien ja pätkätöiden yhteensovittamisen ongelman ja millä tavoin sosiaalitukien maksatukset saadaan kulkemaan katkeamatta, jos otetaan vastaan pätkätyötä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Pienten ansiotulojen ja tulosidonnaisten sosiaalitukien yhteensovittaminen on haasteellista ansiosidonnaisille tuille asetettujen tavoitteiden johdosta. Perusajatuksena on, että tuki korvaa menetettyä tai saamatta jäänyttä ansiotuloa. Henkilön jälleen saadessa tuloa tukien osuus pienenee ja poistuu henkilön saavuttaessa riittävän toimeentulon tason ansiotuloillaan. Yhteensovittamisen ongelmia syntyy tulotasoilla, joissa henkilön tulot ovat niin alhaiset, että hän joutuu ansioturvan lisäksi turvautumaan asumistukeen ja viimekädessä myös toimeentulotukeen. Asumistukea määrättäessä otetaan huomioon ansiotulot ja työttömyyskorvaus. Joskus asumismenot ovat niin korkeat, että työllistyvä on työttömänä ollessaan saanut asumismenoihin asumistuen lisäksi vielä viimesijaista toimeentulotukea. Ansiotulot pienentävät toimeentulotuessa sovellettavan 20 prosentin suuruisen, enintään 150 euron, ansiotulojen suojaosan jälkeen toimeentulotukea täydellä määrällään. Sovitellussa työmarkkinaetuudessa tulovähenteisyys on 50 prosenttia ja asumistuessa yksin asuvalla noin 30 prosenttia. Tämän lisäksi työttömyysturvasta ja ansiotuloista maksetaan vielä verot. Työhön menosta aiheutuu myös matka- ja muita tulonhankintakustannuksia, joita työttömällä ei ole. Osa niistä on kuitenkin verotusta vähentävinä huomioitavia. Kuitenkaan aivan pienet ansiotulot eivät merkittävästi lisää henkilön käytettävissä olevia tuloja. Eduskunnassa on käsiteltävänä työttömyysturvalain muuttamista koskeva hallituksen esitys (HE 90/2013 vp), jossa työmarkkinatuen omavastuuaikaa koskevaa säännöstä muutetaan pätkätöiden vastaanottamista suosivaksi. Lisäksi työmarkkinatuessa luovuttiin vuoden 2013 alusta puolisojen tulojen tarveharkinnasta. Tämä lisää myös työnteon kannustavuutta erityisesti niissä perheissä, joissa molemmat puolisot saavat työmarkkinatukea. Hallitus on julkistamassaan rakennepoliittisessa ohjelmassa päättänyt, että työttömyysturvassa otetaan käyttöön työtulojen suojaosuus. Vuoden 2014 alusta työtön voi ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa maksettavan työttömyysetuuden määrään. Tämä helpottaa työn ja työttömyysturvan yhteensovittamista ja parantaa työttömän toimeentuloa. Lisäksi hallitus sopi, että työttömyysetuutta maksettaisiin aina ennakkomaksuna, jos työtön sitä hakee. Myös tällä on tarkoitus vähentää työn vastaanottamisesta työmarkkinaetuuden maksatukseen mahdollisesti aiheutuvia viiveitä. Samoin hallitus on sisällyttänyt rakennepoliittiseen ohjelmaan asumistukeen 400 euron suojaosuuden kuukaudessa, jota ei otettaisi tulona huomioon asumistukea määriteltäessä. Rakennepoliittisen ohjelman valmistelu ja esitysten tarkentaminen etenee parhaillaan ja hallitus on tuomassa siihen liittyvät lakimuutokset esityksinä eduskunnalle. 2

3 Ministerin vastaus KK 864/2013 vp Jari Lindström /ps Työttömyysturvamuutoksen osalta esitys annetaan kuluvan syksyn aikana ja asumistuen osalta lain kokonaisuudistusesityksen yhteydessä keväällä Näillä uudistuksilla voidaan parantaa ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista. Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2013 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 864/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Jari Lindström /saf: Hur tänker regeringen åtgärda problemet med samordning av sociala bidrag och korta anställningar och på vilket sätt kan de som tar emot korta anställningar få sociala bidrag utbetalda utan avbrott? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: På grund av de mål som ställs för de inkomstrelaterade bidragen är det en utmaning att samordna små förvärvsinkomster och inkomstrelaterade sociala bidrag. Den grundläggande tanken är att bidraget ska ersätta förlorad eller utebliven inkomst. När personen i fråga åter har en inkomst minskar bidragens andel och uteblir när personen har tillräckliga förvärvsinkomster för sitt uppehälle. Problem med samordningen uppstår när personens inkomster är så låga att det utöver förtjänstskydd blir nödvändigt med bostadsbidrag och i sista hand också med utkomststöd. När bostadsbidraget fastställs beaktas förvärvsinkomsterna och arbetslöshetsersättningen. Ibland är boendekostnaderna så höga att personen som arbetslös fått bostadsbidrag för boendekostnaderna och dessutom utkomststöd som beviljas i sista hand. Efter det avdrag på 20 procent, högst 150 euro, för det förbehållsbelopp som tillämpas inom utkomststödet, dras hela förvärvsinkomsten av från utkomststödet. När det gäller den jämkade arbetsmarknadsförmånen är inkomstavhängigheten 50 procent och i fråga om bostadsbidraget för ensamboende 30 procent. På utkomstskyddet för arbetslösa och förvärvsinkomsterna betalas dessutom skatt. Den som börjar arbeta har också utgifter för resor och andra utgifter för inkomstens förvärvande som en arbetslös inte har. En del av utgifterna kan dock dras av i beskattningen. Mycket små förvärvsinkomster ökar ändå inte personens disponibla inkomster i någon högre grad. I riksdagen pågår behandlingen av en regeringsproposition om ändring av lagen om utkomstskydd för arbetslösa (RP 90/2013 rd). Enligt propositionen ska bestämmelserna om självrisktiden för arbetsmarknadsstöd ändras så att de gynnar dem som tar emot korta anställningar. Inom arbetsmarknadsstödet slopades dessutom behovsprövningen av makars inkomster från början av Detta gör också arbete mer attraktivt i synnerhet i de familjer där bägge makarna får arbetsmarknadsstöd. Regeringen har i sitt strukturpolitiska program beslutat att inom utkomstskyddet för arbetslösa införa ett förbehållsbelopp, dvs. att ett visst belopp av arbetsinkomsterna ska lämnas obeaktat. Från början av 2014 får en arbetslös förtjäna 300 euro per månad utan att det påverkar storleken på utkomstskyddet. Detta kommer att underlätta samordningen av arbete och utkomstskydd för arbetslösa och förbättra arbetslösas försörjning. Dessutom har regeringen enats om att arbetslöshetsförmåner alltid ska betalas i förskott, om den arbetslöse ansöker om detta. Också denna åtgärd syftar till att minska eventuella dröjsmål i utbetalningen av arbetsmarknadsförmåner i samband med att personen tar emot ett arbete. I sitt strukturpolitiska program har regeringen dessutom infört ett månatligt förbehållsbelopp på 400 euro i bostadsbidraget. Beloppet ska 4

5 Ministerns svar KK 864/2013 vp Jari Lindström /ps inte beaktas när bostadsbidraget fastställs. Beredningen av det strukturpolitiska programmet och en precisering av propositionerna pågår för närvarande och regeringen kommer att lämna propositioner med förslag till anknytande lagändringar till riksdagen. I fråga om ändringen av utkomstskyddet för arbetslösa ska en proposition lämnas under hösten och för bostadsbidragets del våren 2014 i samband med ett förslag om en totalrevidering av lagen. Genom dessa reformer kan samordningen av förvärvsinkomsterna och socialskyddet förbättras. Helsingfors den 22 oktober 2013 Omsorgsminister Susanna Huovinen 5