YMPÄRISTÖ- RAPORTOINTI- VERTAILU 1999

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖ- RAPORTOINTI- VERTAILU 1999 Suomen ympäristötiedotuksen seura - Elinkaari ry Suomen Kuvalehti KHT-yhdistys ry Lukijalle

2 2 Suomalaisten yritysten ja julkisten organisaatioiden ympäristöraportointia on arvioitu vuosittain vuodesta 1996 lähtien. Vertailun tarkoituksena on kannustaa yrityksiä parantamaan ympäristöraportointiaan. Vertailussa arvioidaan raportoinnin tasoa, ei itse ympäristösuorituskykyä ja sen kehitystä. Vuonna 1999 arvioitiin virallisessa vertailussa yritysten vuosikertomuksia ja erillisiä ympäristöraportteja, EMAS-sertifikaatin saaneiden toimipaikkojen ympäristöselontekoja sekä kokeilumielessä yritysten WWW-sivuja. Arvioinnin kohteena olivat kaikki pörssiyritykset sekä runsas kaksikymmentä muuta yritystä tai julkista organisaatiota. Tässä raportissa on julkaistu arviointityön tulokset. Ympäristöraportointivertailu 1999:n järjestivät Suomen ympäristötiedotuksen seura - Elinkaari ry, Suomen Kuvalehti ja KHT-yhdistys ry. Helsingin kauppakorkeakoulu vastasi arviointityön organisoinnista. Ympäristöministeriö kattoi arviointityön kustannukset. Arviointityön tulokset käsitteli ja palkittavat yritykset valitsi palkintolautakunta, johon kuuluivat toimitusjohtaja Jukka Koivisto (Taloudellinen tiedotustoimisto, puheenjohtaja), ympäristönsuojeluasiamies Benny Hasenson (Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto), pääsihteeri Esko Joutsamo (Suomen Luonnonsuojeluliitto ry), toiminnanjohtaja Jouko Ilola (KHT-yhdistys ry), ympäristöpäällikkö Anu Karessuo (Metsäteollisuus ry), johtaja Eila Kilpiö (Kuluttajatutkimuskeskus), osastopäällikkö Seppo Loikkanen (Kemianteollisuus ry), päätoimittaja Tapani Ruokanen (Suomen Kuvalehti) ja ylitarkastaja Sirpa Salo-Asikainen (Ympäristöministeriö) Arviointityöryhmän työhön osallistuivat Raimo Lovio (HKKK, puheenjohtaja), Anne- Maria Oksanen (Tuokko Deloitte & Touche, vuosikertomukset ja ympäristöraportit), Mika Kuisma (HKKK, EMAS-selonteot), Sanni Kuusela ja Marjut Lovio (HKKK, WWW-sivut), Markku Tenkamaa ja Helena Lemminkäinen (Elinkaari ry ja Inforviestintä Oy, parhaiden ympäristöraporttien viestinnällinen arviointi), Niklas Kreander (SustainAbility/Dundeen yliopisto, kansainvälinen vertailu) sekä Hannu Koskinen (Tuokko Deloitte & Touche, arvioinnin tarkastus) ja Henrik Sjöblom (PricewaterhouseCoopers, arvioinnin tarkastus). Yhteenvetoraportin ovat kirjoittaneet Raimo Lovio ja Anne-Maria Oksanen erikseen mainittuja jaksoja lukuunottamatta. Helsingissä Raimo Lovio Sisältö 1. Tulosten yhteenveto 4

3 3 2. Ympäristöraportointivertailut Hyvän ympäristöraportoinnin kriteerit ja vertailussa käytetyt kriteerit 8 4. Ympäristöraportoinnin kehitys Vuosikertomusraportointi Erilliset ympäristöraportit Yleiskuva Suomen ympäristöraportit kansainvälisessä vertailussa (Niklas Kreander) Parhaiden ympäristöraporttien viestinnällinen arviointi EMAS-rekisteröityjen toimipaikkojen ympäristöselontekojen arviointi (Mika Kuisma) Ympäristöraportointi internetissä Kokonaisraportointi 28 Liite 1. Liite 2. Arvioidut yritykset ja organisaatiot. Arviointikriteerit. 1. Tulosten yhteenveto Yleistulokset Ympäristöraportointivertailu 1999:n tulokset osoittavat, että ympäristöraportointi on jälleen kerran hieman parantunut. Yhä useampi yritys tai julkinen organisaatio on sisällyttänyt ympäristötietoa perinteiseen vuosikertomukseensa tai laatinut erillisen

4 4 ympäristöraportin. Myös ympäristöselonteon laatineiden EMAS-rekisteröityjen toimipaikkojen määrä on lisääntynyt. Lisäksi raportoinnin keskimääräinen laatu on parantunut kaikissa muodoissa. Läheskään kaikki yritykset eivät kuitenkaan vieläkään raportoi ympäristöasioistaan missään tutkituista muodoista. 142 pörssiyrityksestä hieman yli puolet (77 yritystä eli 54 %) ei vielä harrasta ympäristöraportointia tutkituissa muodoissa. Vuosikertomukseen ympäristöasiaa on sijoittanut 56 yritystä (39 %), WWW-sivuille 35 yritystä (25 %) ja erillisen ympäristöraportin on julkaissut 16 yritystä (11 %). Suhteellisen alhaiset prosenttiluvut johtuvat siitä, että monet toimialat eivät ole vielä aloittaneet raportointia. Raportoivia yrityksiä ei löydy juuri lainkaan rahoitussektorilta, palvelu- ja kauppayrityksistä, viestinnästä eikä tietoliikenteestä. Parhaiten raportoivia aloja ovat metsäteollisuus, kemianteollisuus, metallin perusteollisuus, energia, elintarviketeollisuus, kuljetus ja liikenne, rakennusteollisuus sekä jäte- ja vesihuolto. Raportointi on näin yleistä aloilla, joissa yritysten omassa tuotantovaiheessa syntyy paljon ympäristökuormitusta. Sellaisille aloille, joissa ympäristökuormitus tapahtuu enemmän alihankinnan tai tuotteiden käytön vaiheissa, tulisi ilmeisesti kehittää uudenlaista tuotelähtöistä ympäristöraportoinnin mallia. Toinen ongelma on pk-yritysten vähäinen raportointi, mikä saattaa johtua siitä, että suurkonsernien laajat ympäristöraportit ovat pelästyttäneet pk-yritykset ryhtymästä vastaavaan ponnistukseen. Pörssin pk-yrityksistä (henkilökunta alle 500 henkilöä) vain 24 % on raportoinut ympäristöasioistaan jossain tutkitussa muodossa. Vastaava luku suurilla yrityksillä (henkilökunta ) on 57 % ja suurkonserneilla (henkilökunta yli ) 94 %. Vertailu osoitti kuitenkin, että erityisesti internet voi tarjota pk-yrityksille uuden edullisen tavan ryhtyä raportoimaan. Ympäristöraportoinnin kriteerit tarkastelevat raportointia kuudella osa-alueella. Näistä osa-alueista keskimääräisesti parhaiten raportoidut alueet ovat ympäristöjohtaminen ja sidosryhmäsuhteet. Ympäristövaikutukset ja kuormitustiedot on myös kerrottu kohtuullisesti. Huonoimmin raportoidaan edelleen ympäristösuojelun taloudellisesta puolesta. Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu raporttien lukumäärällä mitattuna maan kokoon suhteutettuna kansainvälisiin kärkimaihin yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Laadullisesti tarkasteltuna 5-10 suomalaista raporttia sijoittuu omien toimialojensa kansainväliseen kärkijoukkoon. Parhaat yritykset 1999 Tehdyn analyysin pohjalta palkintolautakunta päätyi palkitsemaan eri sarjoissa seuraavat yritykset:!" Vuosikertomussarjan palkinnot: (1) Fortum, (2) Kemira ja (3) Vapo.!" Ympäristöraporttisarjan palkinnot: (1) Nokian Renkaat, (2) Metsä-Serla ja (3) Outokumpu ja Ekokem sekä Helsingin Vesi (paras julkinen organisaatio).

5 5!" Ympäristöraporttisarjan kunniamaininnat: Raisio Yhtymä (vuoden tulokas), Fortum Neste (viestinnällisesti paras raportti) sekä pk-yritysten kunniamaininnat Lafarge Braas Ormax Katot, Swep, UPC Print.!" EMAS-selonteot: Rautaruukki Raahe (palkinto parhaasta selonteosta) ja Stora Enso (kunniamaininta useista korkeatasoisista selonteoista). Vuosikertomussarjassa parhaat yritykset ovat Fortum, Kemira ja Vapo. Fortumin vuosikertomus nojautuu alakonsernien julkaisemiin erillisiin ympäristöraportteihin ja on tasaisen hyvä kaikilla osa-alueilla. Kemiran tiivis katsaus on muuten hyvä, mutta jää Fortumista jälkeen ympäristövaikutusten esittämisen osalta. Vapo raportoi hyvin ympäristöjohtamisen ja -vaikutusten alueella. Ympäristöraporttisarjassa parhaan konserniraportin on laatinut Nokian Renkaat. Raportti on yrityksen toinen ja samalla EMAS-selonteko. Se on erityisen hyvä ympäristövaikutusten ja -kuormitustietojen esittämisessä. Toiseksi parhaaksi raportiksi arvioinnissa nousi Metsä-Serlan raportti, joka on selvästi parempi kuin yhtiön aikaisemmat raportit ja on osa Metsäliitto-yhtymän laajaa kokonaisraportointia. Kolmannen sijan raporttisarjassa jakavat Outokumpu ja Ekokem aikaisempia vuosia paremmilla raporteillaan. Julkisista organisaatioista parhaan raportin on laatinut Helsingin Vesi. Helsingin Vesi raportoi hyvin mm. johtamisjärjestelmistään ja taloudellisista vaikutuksista. Pkyritysten sarjassa ilmeistä voittajaa oli vaikea löytää, koska varsinaisia itsenäisiä pkyrityksiä vertailussa kärkisijoille nousi vähän. Palkintolautakunta arvioi kuitenkin kunniamaininnan arvoisiksi Lafarge Braas Ormax Katot Oy:n (betonikattotiilit) ensimmäisen ympäristöraportin sekä Swep Oy:n (siivousvälineet) toisen parantuneen EMAS-selonteon sekä vaasalaisen UPC Printin laatiman graafisen alan ensimmäisen EMAS-selonteon. Raporttien julkaisijoiden joukossa on useita uusia yrityksiä ja organisaatioita. Parhaiten ensimmäisellä kerralla on onnistunut Raisio Yhtymä, jonka raportointi myös vuosikertomussarjassa ja internetissä arvioitiin hyväksi. Parhaat ympäristöraportit arvioitiin myös viestinnällisestä näkökulmasta. Tässä arvioinnissa kärkeen nousi toimialaraportti Fortum Neste, joka on aiemmin voittanut kilpailun kolme kertaa ja joka nytkin sai arvioinnissa suurimmat pisteet. Sitä ei kuitenkaan voitu alakonserniraporttina enää palkita parhaana yritysraporttina. EMAS-selontekojen sarjassa parhaaksi yksittäiseksi selonteoksi arvioitiin Rautaruukki Raahen perusteellinen selonteko, jonka hyvyys todettiin myös internet-sivujen arvioinnin yhteydessä. Stora Enso ansaitsee myös erityismaininnan, koska sen toimipaikat ovat julkaisseet lähes puolet Suomen EMAS-selonteoista. Lisäksi selonteot ovat yleisesti ottaen kärkitasoa. Vertailun kohdejoukko ja kriteerit Ympäristöraportointivertailu toteutettiin nyt neljännen kerran. Tällä kertaa arvioitiin 141 vuosikertomusta (130 pörssiyritystä ja 11 muuta yritystä tai julkista organisaatiota). Erillisiä ympäristöraportteja arvioitiin 29 kappaletta. Lisäksi arvioitiin kaikkien EMAS-

6 6 rekisteröityjen toimipaikkojen saatavilla olevat uusimmat uusimmat ympäristöselonteot. Lisäksi varsinaisen kilpailun ulkopuolella arvioitiin 121 pörssiyrityksen WWW-sivut. Vuosikertomusten ja erillisten ympäristöraporttien arvioinnissa käytettiin kriteeristönä vertailuissa viime vuosina käytettyä Tuokko Deloitte & Touche Oy:n kriteeristöä. Näin saatiin edellisiin vuosiin vertailtavia tuloksia. EMAS-selonteot arvioitiin EMASasetuksen vaatimusten valossa. WWW-sivujen arviointiin luotiin uusi arviointimenetelmä. 2. Ympäristöraportointivertailut Ympäristöraportointivertailu on toteutettu nyt neljä kertaa. Vertailu on kuitenkin jonkin verran muuttunut vuodesta toiseen käytettyjen kriteereiden, tutkitun yritysjoukon sekä kilpailusarjojen osalta. Seuraavaan on koottu tärkeimmät tiedot kustakin vertailusta. 2.1 Ympäristöraportointivertailut Vuonna 1996 vertailun toteutti tilintarkastusyhteisö Tuokko Deloitte & Touche Oy kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta. Tuolloin arvioitiin pörssin päälistan yritykset sekä joukko muita yrityksiä kokonaismäärän ollessa 79 yritystä (Tuokko Deloitte & Touche Oy 1996). Vertailu toteutettiin myös muissa Pohjoismaissa vastaavalla menetelmällä. Pohjoismaisen vertailun tulokset on julkaistu raportissa Deloitte & Touche Tutkituista suomalaisyrityksistä 12 julkaisi erillisen ympäristöraportin. Parhaana raportoijana palkittiin Neste. Muita hyviä yrityksiä olivat Enso, Metsä-Serla, Kemira, Ekokem, IVO, UPM-Kymmene, Cultor, VR, Ford, Rautaruukki ja Espoon Sähkö. Cultor palkittiin vuoden tulokkaana ja Metsä-Serla innovatiivisuudesta. Vuonna 1997 vertailun toteutti edelleen Tuokko Deloitte & Touche Oy nyt Elinkaari ry:n toimeksiannosta. Tuolloin arvioitiin 125 yritystä (71 pörssiyritystä, 43 muuta suuryritystä ja 11 pk-yritystä). Vertailu toteutettiin myös muissa Pohjoismaissa, mutta yhteenvetoraporttia ei ole julkaistu. Tutkituista suomalaisyrityksistä 16 julkaisi erillisen ympäristöraportin. Parhaana raportoijana palkittiin edelleen Neste. Muita hyviä yrityksiä olivat Enso, Kemira, Ekokem, Imatran Voima, Nokian Renkaat, PVO-yhtiöt, Metsä-Serla, UPM-Kymmene, Outokumpu, Kemijoki ja TVO. Vuoden tulokkaana palkittiin Nokian Renkaat. Kunniamaininnan hyvästä raportoinnista saivat lisäksi Enso, Ekokem, Kemira ja IVO. Pk-yritysten sarjassa kunniamaininnan saivat Kiilto ja Swep. Vuonna 1998 vertailun toteutti edelleen Tuokko Deloitte & Touche Oy Elinkaari ry:n toimeksiannosta yhteistyössä Suomen Kuvalehden kanssa. Tässä vertailussa arvioitiin ensimmäisen kerran vuosikertomukset omana sarjanaan. Kaikkiaan arvioitiin 140 yritystä (80 pörssiyritystä ja 57 muuta yritystä tai julkista organisaatiota). Vuosikertomussarjassa yli 10 pistettä sai 27 yritystä. Parhaina palkittiin Kemira, Vapo, Enso ja Helsingin Vesi. Erillisten ympäristöraporttien sarjassa kaikki 21 raporttia ylitti 10 pisteen rajan ja parhaimpina palkittiin Neste, Cultor ja Enso. Vuoden tulokkaina palkittiin Silja Line, Kesko ja Tampereen kaupunki. Pk-yrityksistä palkittiin Cellkem. 2.2 Ympäristöraportointivertailu 1999:n toteuttaminen

7 7 Vuonna 1999 vertailua ovat olleet järjestämässä Elinkaari ry, Suomen Kuvalehti sekä KHT-yhdistys. KHT-yhdistyksen mukaan tulo merkitsee sitä, että KHT-yhdistys voi lähettää kilpailun parhaimmat raportit useiden Euroopan maiden tilintarkastusyhdistysten organisoimaan Eurooppa-vertailuun. Vuosikertomusten ja erillisten ympäristöraporttien ohella tänä vuonna arvioitiin kaikkien suomalaisten EMAS-toimipaikkojen uusimmat ympäristöselonteot ja varsinaisen kilpailun ohella myös epävirallisesti pörssiyritysten www-sivuja. Erillisten ympäristöraporttien sarjassa tehtiin sellainen pieni muutos, ettei ympäristöraportteja arvioitaessa otettu huomioon vuosikertomuksessa mahdollisesti olevaa informaatiota. Vuosikertomukset ja ympäristöraportit on siis nyt arvioitu kokonaan toisistaan riippumattomasti. Arvioinnissa käytetyt kriteerit säilyivät vuosikertomusten ja erillisten ympäristöraporttien osalta ennallaan. Parhaat ympäristöraportit arvioitiin kuitenkin erikseen myös pelkästään viestinnällisestä näkökulmasta. EMAS-selonteot arvioitiin EMAS-asetuksen vaatimuksia vasten. Internet-sivujen arviointiin luotiin uusi malli. Kriteerit on tarkemmin esitelty luvussa 3 ja liitteessä 2. Kokonaisuudessaan arvioitu yritysjoukko ja arvioidut dokumentit muotoutuivat seuraavaksi (ks. tarkemmin liite 1):!" Vuosikertomussarjassa arvioitiin kaikki huhtikuun alussa 1999 Helsingin pörssissä noteeratut yritykset (päälista ja I-lista) sekä joukko muita kilpailuun ilmoittautuneita yrityksiä ja kilpailussa edellisinä vuosina hyvin menestyneitä yrityksiä. Arvioituja vuosikertomuksia oli kaikkiaan 141 kappaletta.!" Erillisiä ympäristöraportteja arvioitiin ennätykselliset 29 kappaletta. Tämä kattaa pörssiyritysten ympäristöraportit sekä kilpailuun erikseen ilmoittautuneet ympäristöraportit. Osa arvioiduista ympäristöraporteista oli alakonsernien raportteja.!" EMAS-toimipaikkojen osalta arvioitiin kaikkien EMAS-rekisterissä kesäkuussa olleiden toimipaikkojen uusimmat selonteot, joista oli saatavissa 19 kappaletta yhden ollessa vielä painossa.!" Internet-sivujen osalta epävirallinen arviointi koski kaikkia pörssissä heinäkuun alussa 1999 eri listoilla noteerattuja yrityksiä. WWW-sivut löytyivät 121 yritykselle. Erillisten ympäristöraporttien sarjassa yritykset on luokiteltu suuriin (henkilökunta yli 500) ja pk-yrityksiin sekä julkisiin organisaatioihin. Suuriin konserneihin kuulumattomia pk-yrityksiä raporttisarjassa oli kuitenkin vain yksi ja EMASselontekosarjassakin vain muutama. Julkisten organisaatioiden sarjassa vertailuun ilmoittautui viisi organisaatiota. 3. Hyvän ympäristöraportoinnin kriteerit ja vertailussa käytetyt kriteeristöt Hyvän ympäristöraportoinnin kriteeristöjä on monenlaisia. Useimmat niistä perustuvat ns. UNEP 50 listaan, jota mm. englantilainen SustainAbility Ltd on käyttänyt arvioidessaan kansainvälisesti ympäristöraportteja. Näiden kriteereiden pohjalta on useimmat muut tuoreemmat kriteeristöt kehitetty. Esimerkiksi kansainvälisen

8 8 tilintarkastusyhteisö Deloitte Touche Tohmatsun kehittämä Corporate Environmental Report Score Card (Deloitte Touche Tohmatsu 1997) perustuu lähtökohdiltaan siihen. Tällä hetkellä kehitteillä olevista kriteereistä ja ohjeista kiinnostavin on ehkä kansainvälinen yhteishanke Global Reporting Initiative (GRI), jota vetää yhdysvaltalainen CERES organisaatio (ohjeet löytävät osoitteesta Erilaisia kriteeristöjä on verrattu suomeksi mm. kirjassa "Ympäristöraportointi luotettavan ympäristöinformaation tuottaminen ja hyödyntäminen" (Sjöblom & Niskala 1999). Suomen ympäristöraportointivertailuissa on käytetty vuosina kriteeristöä, jonka Tuokko Deloitte & Touche Oy otti käyttöön vuonna 1997 ja joka poikkeaa vain vähän Deloitte Touche Tohmatsun Score Cardista. Suomalaisia ympäristöraportteja on arvioitu vuonna 1998 myös KPMG Wideri Oy:n kehittämällä kriteeristöllä (KPMG 1998). Lisäksi Ympäristöministeriö on julkaissut kirjasen Suuntaviivoja ympäristöraportointiin (Lovio 1999), jossa annetaan neuvoja raportoinnin kehittämiseksi. On siis olemassa monia ohjeita ja kriteeristöjä. Ympäristöraportointivertailun kannalta on kuitenkin olennaista, että kaikki kriteeristöt tuottavat suurin piirtein saman lopputuloksen: hyvät raportit erottuvat huonoista raporteista lähes samalla tavalla kaikilla kriteeristöillä. Yksittäisten raporttien sijoittuminen samantasoisiin raportteihin nähden voi tietysti vaihdella käytettävästä kriteeristöstä riippuen. Vuoden 1999 vertailussa päädyttiin edelleen käyttämään vanhaa kriteeristöä, koska näin saadaan samalla edellisiin vuosiin verrattavia tuloksia. Käytetty kriteeristö tuottaa kustakin arvioitavasta ympäristöraportista ja vuosikertomuksesta täsmällisen pistemäärän. Koska pisteytykseen kuitenkin sisältyy tulkinnallisia elementtejä, julkaistaan saadut pistemäärät tässä raportissa vain viiden pisteen tarkkuudella. Lisäksi tulos on julkaistu vain niiden yritysten osalta, jotka ovat saaneet arvioinnissa yli 10 pistettä. Taulukossa 1 on esitetty erillisten ympäristöraporttien sarjassa käytettyjen kriteereiden ja kysymysten lukumäärä osa-alueittain sekä kunkin osa-alueen painoarvo. Tarkemmin kriteerit on julkaistu liitteessä 2. Taulukko 1 Erillisten ympäristöraporttien arvioinnissa käytettyjen kriteereiden ja kysymysten lukumäärä osa-alueittain sekä kunkin osa-alueen painoarvo. Osa-alueet Kriteerit (kpl) Kysymykset (kpl) Paino % Ympäristövaikutukset Ympäristöjohtaminen Ympäristökuormitus Taloudellinen informaatio Suhteet sidosryhmiin Kokonaisvaikutelma YHTEENSÄ

9 9 Vuosikertomusten arvioinnissa käytettävä kriteeristö eroaa erillisten raporttien kriteeristöstä siten, että kriteereitä ja kysymyksiä on vähemmän ja myös eri osaalueiden painoarvo on toinen (taulukko 2), koska näin on haluttu saada nämä kriteerit lähemmäksi vuosikertomusten aktiivikäyttäjien kiinnostusalueita. Taulukko 2 Vuosikertomusten arvioinnissa käytettyjen kriteereiden ja kysymysten lukumäärä osa-alueittain sekä kunkin osa-alueen painoarvo. Osa-alueet Kriteerit Kysymykset Paino % (kpl) (kpl) Ympäristövaikutukset Ympäristöjohtaminen Ympäristökuormitus Taloudellinen informaatio Suhteet sidosryhmiin Kokonaisvaikutelma YHTEENSÄ Molemmissa sarjoissa maksimipistemäärä on 100. Kriteeristö on kuitenkin niin ankara, että jo yli pistettä merkitsee kohtuullisen hyvää raporttia. Vuoden 1999 arvioinnissa paras erillinen ympäristöraportti sai yli 60 pistettä ja paras vuosikertomus lähes 50 pistettä. 4. Ympäristöraportoinnin parantuminen vuosina Ympäristöraportointi eri muodoissaan on kuluneina vuosina hitaasti, mutta varmasti parantunut. Raportointi on määrällisesti lisääntynyt ja laadullisesti parantunut kaikissa raportointimuodoissa. Raportointi on yleistynyt perinteisten ympäristöintensiivisten toimialojen ohella jonkin verran myös muilla aloilla. Myös julkiset organisaatiot ovat alkaneet laatia raportteja. Suurin ongelma on pk-yritysten passiivisuus. Vuosikertomusraportointi Vuosikertomusten erillinen arviointi toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998 koskien vuoden 1997 vuosikertomuksia. Tuolloin arvioitiin 137 yrityksen vuosikertomus, joista pörssiyhtiöitä oli 80 kappaletta (vain päälistan yritykset). Arvioiduista yrityksistä pisteitä sai yritystä ylitti julkistamiskynnyksenä pidetyn 10 pisteen rajan. Vuonna 1999 arvioitiin 141 yrityksen vuosikertomus. Arvioiduista yrityksistä pisteitä sai yritystä ylitti 10 pisteen rajan. Täsmällinen vertailu edelliseen vuoteen voidaan tehdä vain niiden yritysten osalta, jotka arvioitiin molempina vuosina. Tällaisia yrityksiä vertailussa on 85 kappaletta ja ne ovat pääasiassa pörssin päälistan yrityksiä. Tässä yritysotoksessa pisteitä sai vuonna % yrityksistä, mutta vuonna 1999 jo 60 %. Keskimääräinen pistemäärä oli vuonna

10 ,8 pistettä, mutta vuonna 1999 jo 8,1. Parannus ei ole suuri, mutta kuitenkin näkyvä. Erilliset ympäristöraportit Vertailussa arvioitujen erillisten ympäristöraporttien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen: vuonna 1996 arvioitiin 12 raporttia, sitten 16 raporttia ja 21 raporttia. Tänä vuonna arvioituja raportteja on 29. Arvioitujen raporttien keskimääräinen pistemäärä oli vuonna pistettä, vuonna pistettä ja vuonna pistettä. Vielä selvemmin raporttien laadun parantuminen näkyy kun vertailuun otetaan mukaan vain ne 13 yritystä, jotka ovat julkaisseet ympäristöraportin jokaisena tarkasteluvuotena. Vuoden 1997 vertailussa nämä raportit saivat keskimäärin 29 pistettä, mutta vuonna 1999 jo 41 pistettä. Vaikka pisteet eivät olekaan täysin vertailukelpoisia osoittaa tämä silti selvästi, että raportit ovat yleisesti ottaen parantuneet. EMAS-toimipaikkojen ympäristöselonteot Euroopan Unionin EMAS-asetuksen mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä - sertifikaattien hankinta tuli mahdolliseksi suomalaisille toimipaikoille vuonna Sertifikaatin edellytyksiin kuuluu suurelle yleisölle tarkoitetun julkisen ympäristöselonteon julkaiseminen. Suomessa EMAS-järjestelmä ei ole kehittynyt kovin suosituksi, koska yritykset ovat pääasiassa ottaneet käyttöön vastaavan ISO järjestelmän, jossa julkista selontekoa ei tarvitse laatia. Kuitenkin EMAStoimipaikkojenkin määrä jonkin verran kasvanut. Kesäkuussa 1999 järjestelmään oli liittynyt Suomessa 20 toimipaikkaa ja vuoden aikana määrän odotetaan kasvavan selvästi. Väkilukuun suhteutettuna Suomi on EMAS-järjestelmien määrässä kuudes Euroopan maa Saksan, Itävallan, Tanskan, Ruotsin ja Norjan jälkeen. ISO sertifikaatteja oli Suomessa myönnetty kesäkuussa 1999 jo runsaat 250 kappaletta. Väkilukuun suhteutettuna Suomi on näiden järjestelmien maailmanlistalla peräti neljäntenä heti Ruotsin, Sveitsin ja Tanskan jälkeen (EMAS- ja ISO järjestelmien yleistymistä seurataan mm. WWW-sivulla Ympäristöraportoinnin kannalta on jossain määrin valitettavaa, että suomalaiset yritykset ovat jättäneet niin selvästi EMAS-järjestelmän toissijaiseen asemaan ISO järjestelmään nähden. EMAS-järjestelmiä on Suomessa suhteessa ISO järjestelmiin kolmanneksi vähiten koko EU:ssa vain Belgian ja Hollannin ollessa tässä suhteessa Suomen jäljessä. 5. Vuosikertomusraportointi 1999 Vuoden 1999 vertailussa arvioitiin siis yhteensä 141 vuosikertomusta. Näistä 11 oli pörssin ulkopuolisten yritysten vuosikertomuksia.

11 11 Arvioiduista vuosikertomuksista pisteitä sai 68 vuosikertomusta ja 30 ylitti 10 pisteen rajan. Pörssiyrityksistä pisteitä sai 58 yritystä (41 %) ja 10 pisteen rajan ylitti 22 ( 15 %). Kokonaisuudessaan tarkastellut vuosikertomukset jakautuivat pisteluokkiin taulukon 3 osoittamalla tavalla. Taulukko osoittaa, että kärki on suhteellisen kapea: yli 20 pistettä sai vain 13 vuosikertomusta. Viime vuoteen verrattuna kilpailu on kuitenkin koventunut, koska tuolloin 20 pisteen rajan ylitti vain 6 yritystä. Taulukossa 4 on esitetty vertailun parhaimmisto toimialoittain ja pisteluokittain. Taulukko 3 Arvioitujen vuosikertomusten jakautuminen pisteluokkiin. Pisteluokat Vuosikertomusten lkm Osuus vuosikertomuksista % p p p p p p p p p p p YHTEENSÄ Taulukko 4 Parhaat arvioidut vuosikertomukset toimialoittain ja pisteluokittain (yli 10 pistettä saaneet yritykset). Pisteluokat Toimiala Elintarvike Tekstiili Paperi Lännen Tehtaat Raisio Yhtymä Tamfelt UPM- Kymmene Metsä Tissue Metsä- Serla Kemia Asko Nokian Metalli Renkaat Outokumpu Partek Konepaja Elektroniikka Moniala Energia Elcoteq Suomen Posti Helsingin Energia Kemijoki Länsivoima Espoon Sähkö Rautaruukki Alko Yhtiöt Cultor Stora Enso Kuljetus Jäte ja vesi Ekokem Helsingin Vesi Rakennus YIT NCC Puolimatka Finnlines Finnair Kemira Vapo Fortum

12 12 Kauppa Kesko SOK Toimialat, joilla ei ollut yli 10 pistettä saaneita yrityksiä: maa- ja metsätalous, muu teollisuus, tietoliikenne, viestintä, pankit, vakuutus, sijoitus ja muut palvelut. Taulukko osoittaa, että vertailun kolme parasta erottuvat selvästi. Fortum on noussut uudella vuosikertomuksella selvästi suoraan kärkeen. Se on voinut nojautua kertomuksen laadinnassa Nesteen ja IVOn hyviin perinteisiin. Lisäksi vuosikertomustieto nojaa kolmeen julkaistuun erilliseen ympäristöraporttiin (Neste, IVO, Gasum). Fortumin vuosikertomus on tasaisen hyvä kaikilla osa-alueilla ja parhaimmillaan se on taloudellisen informaation alueella. Kemira ja Vapo ovat viime vuoden tapaan menestyneet hyvin. Kemiran perinteinen tiivis vuosikertomusliite on näistä kahdesta hieman parempi. Se on parhaimmillaan ympäristökuormituslukujen esittelyssä. Kemira kilpailisi Fortumin kanssa kärkisijasta, jollei sen esitys yrityksen kuormituksen aiheuttamista varsinaisista ympäristövaikutuksista olisi niin puutteellinen. Vapo on parhaimmillaan ympäristöjohtamisen ja -vaikutusten alueilla. Julkisista organisaatioista parhaan vuosikertomuksen on tehnyt Helsingin Vesi. Helsingin Vesi voisi vielä helposti parantaa vuosikertomustaan tiivistämällä osan erillisen ympäristöraporttinsa taloudellisesta informaatiosta vuosikertomukseensa. Vuosikertomussarjan parhaimmistoon ei kuulu yhtään varsinaista itsenäistä pk-yritystä. Henkilökunnan määrällä mitattuna vuosikertomussarjan parhaimmistosta pienimpiä ovat Ekokem, Espoon Sähkö, Kemijoki ja Lännen Tehtaat. Pisteitä vuosikertomussarjassa sai tutkituista pk-yrityksistä kymmenkunta, joten on oletettavaa, että joku niistä nousee parhaimmistoon ensi vuonna. Vuosikertomusten arvioinnissa annettiin pisteitä kuudelta osa-alueelta. Taulukossa 5 on esitetty yli kymmenen pistettä saaneiden keskimääräiset pisteet prosentteina maksimipistemäärästä osa-alueittain. Taulukko osoittaa, että ympäristöjohtamisen alue ja sidosryhmäsuhteet on raportoitu suhteellisen hyvin. Heikoin alue on taloudellinen informaatio, jolle juuri vuosikertomusraportoinnissa on annettu suuri painoarvo. Yritysten kannattaisikin keskittyä juuri tämän osa-alueen parantamiseen vuosikertomusraportoinnin osalta. Taulukkoon on myös merkitty yrityksiä, jotka ovat kullakin osa-alueella onnistuneet arvion mukaan parhaiten. Taulukko 5 % Yli 10 pistettä saaneiden yritysten keskimääräiset pisteet osa-alueittain maksimipisteistä sekä parhaat raportoijat kullakin osa-alueella. Osa-alue Keskimääräiset pisteet % maksimista Parhaat yritykset Ympäristöjohtaminen NCC Puolimatka, Cultor, Fortum, Kemira Tamfelt, Vapo Suhteet sidosryhmiin 3 32 Fortum, Kemira Ympäristövaikutukset Tissue, Vapo 3 15 Cultor, Fortum, Metsä- Ympäristökuormitus 2 11 Kemira, Nokian Renkaat Taloudellinen informaatio 2 9 Fortum, Kemira, Vapo, Ekokem, Stora Enso

13 13 6. Erilliset ympäristöraportit Yleiskuva Ympäristöraporttisarjassa arvioitiin 29 erillistä ympäristöraporttia. Tämä otos kattaa kaikki pörssiyhtiöt sekä kilpailuun ilmoittautuneet muut yritykset tai julkiset organisaatiot. Arvioitujen ympäristöraporttien ohella Suomessa on varmasti julkaistu joukko muitakin raportteja. Edellisen vuoden tapaan Kemiraa ei ole arvioitu tässä sarjassa, vaikka sen vuosikertomusraporttia julkaistaan myös erillisenä ja vaikka Kemira on julkaissut myös tuoreen konsernitason tuotelähtöisen ympäristöselvityksen. Arvioitujen raporttien joukossa oli joukko alakonsernien tekemiä raportteja kotimaisten Fortumin, Metsäliiton ja Metsä-Serlan, Raisio Yhtymän sekä yhden ulkomaisen konsernin osalta. Nämäkin raportit haluttiin arvioida, vaikka etukäteen oli päätetty, että sarjassa voidaan palkita vain varsinaisia konserni/yritysraportteja. Taulukko 6 osoittaa miten ympäristöraportit jakaantuvat eri pisteluokkiin. Kaikki raportit ylittivät 10 pisteen julkistamiskynnysrajan. 15 raporttia ylsi nyt yli 35 pisteen rajan kun vuosi sitten tämän rajan ylitti vain 7 raporttia. Taulukossa 7 on esitetty kaikki arvioidut raportit toimialoittain ja pisteluokittain. Taulukko 6 Arvioitujen erillisten ympäristöraporttien jakautuminen pisteluokkiin. Pisteluokat Raporttien lukumäärä Osuus raporteista % p p p p p p p p p p p 1 3 YHTEENSÄ Taulukko 7 Arvioidut ympäristöraportit toimialoittain ja pisteluokittain (alakonserniraportit sulkeissa). Pisteluokk Toimiala Maa- ja metsätal Metsähallitus Elintarvike Valio Raisio Yhtymä Paperi (Metsäliiton Kymmen UPMmekaa- (Metsäninen) Botnia) Stora Enso Metsä- Serla

14 14 Outokumpu (Fortum IVO) Kemia Orion (Raisio Chemic) Metalli Rautaruukki Energia Kemijoki Sähkö Espoon (Fortum Gasum) Jäte- ja Vesihuolto Vaasan Vesi Helsingin Energia PVO TVO Helsingin Vesi Ekokem Nokian Renkaat Rakennus (Lafarge Tielaitos Braas) Kuljetus Finnair Neptun Maritime Kauppa Kesko Toimialat, joilla ei ollut arvioituja ympäristöraportteja: tevanake, konepaja- ja elektroniikkateollisuus, muu teollisuus, tietoliikenne, viestintä, pankit, vakuutus, sijoitus ja muut palvelut. (Fortum Neste) Raporteista kaksi parasta erottuu selvästi muusta joukosta. Paras on viime vuosien tapaan Nesteen raportti, mutta koska se on nyt Fortumin alakonsernin raportti parhaaksi konserniraportiksi nousee Nokian Renkaiden raportti. Raportti on Nokian Renkaiden toinen ja se on samalla EMAS-selonteko. Raportti on tasaisen hyvä kaikilla osa-alueilla. Yrityksen ympäristövaikutukset ja -kuormitukset on esitetty erityisen hyvin, samoin kuin taloudellinen informaatio. Nokian Renkaiden raportin hyvyyttä korostaa se, ettei rengasalaan kohdistu voimakasta ulkoista painetta ympäristöasioissa. Metsä-Serlan raportti nousee joukossa toiseksi parhaaksi ja samalla metsäteollisuuden ryhmässä parhaaksi. Metsä-Serla on raportoinut jo useita vuosia ja on jatkuvasti parantanut pistemääräänsä. Metsä-Serla jää jälkeen Nesteen ja Nokian Renkaiden raportista taloudellisen informaation ja sidosryhmäsuhteiden esittelyn osalta. Metsä- Serlan tapauksessa on myös otettava huomioon, että Metsäliiton mekaaninen teollisuus ja Metsä-Botnia ovat julkaisseet omat raporttinsa. Seuraavaksi parhaimmat raportit ovat Helsingin Veden, Fortum IVOn, Ekokemin ja Outokummun raportit. Kaikki neljä ovat raportoineet ennenkin ja myös parantaneet edelliseen raporttiin nähden. Eniten on parantanut Outokumpu. Näistä raporteista Ekokem on paras ympäristövaikutusten esittämisessä. Helsingin Vesi ja Outokumpu ovat parhaat ympäristöjohtamisen alueella. IVO raportoi selkeimmin ympäristökuormituksestaan ja sidosryhmäsuhteistaan. Taloudellisen informaation suhteen kaikki raportit ovat suhteellisen hyviä. Julkisten organisaatioiden sarjassa Helsingin Veden raportti nousee parhaaksi. Myös Helsingin Energian raportti on hyvä, vaikkakin energia-alalla on muita vielä parempia raportteja. Metsähallitus on julkaissut ensimmäisen raporttinsa ja Tielaitos toisen. Vaasan Vesi on myös uusi tulokas ja se on saavuttanut hyvän tuloksen erityisesti jos otetaan huomioon organisaation koko. Henkilökunnan määrällä mitattuna pk-yritysten sarjaan kuuluvat raportin laatineista yrityksistä Ekokem, Espoon Sähkö, Kemijoki ja Lamarge Braas (Ormax katot). Ne ovat kuitenkin kaikki suurten yritysten tai valtion omistamia yrityksiä. Uusia raportoijia joukossa on useita: Helsingin Energia, Raisio Yhtymä, Valio, Lamarge Braas, Metsähallitus ja Vaasan Vesi. Näistä vuoden tulokkaan nimikkeen ansaitsee ehkä parhaiten Raisio Yhtymä. Raisio pärjää hyvin myös

15 15 vuosikertomussarjassa ja sillä on hyvät www-sivut ja lisäksi yhden alaliiketoimintaalueen erillisraportti. Raportoinnin osa-alueittain tarkasteltuna eri osa-alueiden järjestys on sama kuin vuosikertomustenkin osalta. Taloudellisen informaation osalta on eniten parannettavaa. Toisaalta erillisissä ympäristöraporteissa pitäisi olla hyvin tilaa esittää nykyistä paremmin juuri yrityksen ympäristövaikutusten ja -kuormituksen analyysit, joita on vaikea sijoittaa vuosikertomukseen. Taulukko 8 Ympäristöraporttien keskimääräiset pisteet osa-alueittain % maksimipisteistä sekä parhaat raportoijat kullakin osa-alueella. Osa-alue Keskimääräiset pisteet % maksimista Parhaat yritykset 9 46 Fortum Neste, Helsingin Vesi, Metsä-Serla, Outokumpu Suhteet sidosryhmiin 6 41 Fortum IVO, Stora Enso, Neptum Maritime Ympäristöjohtaminen Ympäristövaikutukset Ympäristökuormitus Taloudellinen informaatio 7 38 Fortum Neste, Nokian Renkaat, Metsä-Serla, Ekokem 6 31 Fortum Neste, Nokian Renkaat, Metsä-Serla, Fortum IVO 5 25 Fortum Neste, Nokian Renkaat, Helsingin Vesi, Outokumpu 6.2 Suomen erilliset ympäristöraportit kansainvälisessä vertailussa (Niklas Kreander) Tässä jaksossa suomalaisyritysten ympäristöraportointia verrataan kansainväliseen parhaimmistoon. Ensin tilannetta kuvaillaan yleisesti. Sitten keskustellaan kestävän kehityksen näkökulman yleistymisestä ympäristöraportoinnissa. Lopuksi verrataan muutamaa mielenkiintoista ulkomaista ympäristöraporttia Suomen vastaavaan raporttiin. Yleiskatsaus Kansainvälisesti Suomi mielletään muiden Pohjoismaiden tavoin usein luontoystävälliseksi maaksi, jossa ympäristöasiat on hoidettu melko hyvin. Ympäristöraportoinnissa Suomi paria poikkeusta lukuun ottamatta (Kemira, Neste) lähti kuitenkin liikkeelle myöhemmin kuin moni muu teollisuusmaa. Etenkin Kanada, Iso- Britannia, Ruotsi ja USA aloittivat ympäristöraportoinnin todenteolla heti 90-luvun alussa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ensimmäinen kattava erillinen ympäristöraportti julkaistiin vuonna 1989 ja ympäristöraporttipalkinto on jaettu vuodesta 1991 lähtien.

16 16 Palkinnon ovat voittaneet mm. British Airways, British Telecom (1998) ja Anglian Water (1999). Euroopan ympäristöraportointikilpailu on järjestetty kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla tanskalainen lääkealan yritys Novo Nordisk on voittanut kilpailun. SustainAbility/UNEPin 1997 Benchmark Surveyssä Nesteen raportti tosin arvioitiin paremmaksi kuin Novo Nordiskin, mutta koska Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa vasta seuraavaan kilpailuun eivät suomalaiset ole voineet tulla palkituiksi Eurooppakilpailussa. Kunniamainintoja Euroopan ympäristöraporttikilpailussa ovat saaneet mm. saksalaispanimo Neumarkter Landsbreu pk-yritysten sarjassa sekä englantilaispankki The Co-operative Bank sen triple bottom line raportoinnista, jossa ympäristöasiat, taloudelliset näkökohdat sekä sosiaalis-eettiset kysymykset on yhdistetty samaan raporttiin. Suomessa raportointitilanne on lukumääräisesti parantunut ilahduttavasti viimeisten kolmen vuoden aikana. Suomessa on suhteessa talouden ja pörssin kokoon enemmän ympäristöraportteja kuin esimerkiksi Iso-Britanniassa ja USA:ssa. Suomi on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa huipulla tässä suhteessa. Raportoinnin sisällön laadun suhteen tilanne ei ole aivan yhtä ruusuinen. Alle kymmenen suomalaista yritystä on tehnyt ympäristöraportin, joka on alallaan kansainvälistä kärkitasoa. Neste, IVO, Enso, Metsä-Serla ja Nokian Renkaat voidaan mainita hyvinä yrityksinä kansainvälisestikin. Hyviä tulokkaita löytyy myös muutamia, kuten esimerkiksi Cultor, Helsingin Vesi, Outokumpu ja Raisio. Aloittain katsottuna raportointi on Suomessa kohtuullisella tasolla etenkin metsä- ja kemian teollisuudessa. Metsäteollisuudessa etenkin Enso ja Metsä-Serla ovat tehneet hyviä raportteja. Kansainvälisesti alan mielenkiintoisimman raportin on tehnyt Kanadalainen The EB Eddy Group. Myös Noranda ja International Paper ovat tehneet kohtuullisen hyviä ympäristöraportteja. Pohjoismaissa mm. Assi Domän, MoDo ja Norske Skog ovat panostaneet ympäristöraportointiin. Kaivostoiminnassa ja metallin perusteollisuudessa Outokummun uusi raportti on kansainvälistä keskitasoa. Se ei pärjää Australian Western Mining Corporationille, mutta on lähellä Broken Hill Proprietyn (Australia) ja Rio Tinton (Iso-Britannia) tasoa. Myös kaupan alalla Suomi jää hiukan jälkeen muiden maiden parhaimmistosta. Mielenkiintoisia ympäristöraportteja kaupan alalla ovat julkaisseet mm. Ahold (Alankomaat), J Sainsbury (Britannia), Kooperativa Förbundet (Ruotsi) ja Migros (Sveitsi). Huonoin tilanne Suomessa on pankki- ja vakuutussektorilla. Useat yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset pankit ovat julkaisseet ympäristöraportteja ja sosiaalista tietoa sisältäviä raportteja jo monta vuotta (esim. ABN Amro, Bank of America, Bayerische Landesbank, ING, Landesgirokasse, NatWest, SBN-Bank, Swiss Bank Corporation, The Co-operative Bank ja Wasa Försäkring). Ympäristöraportointi ja kestävä kehitys Kansainvälisesti tarkasteltuna yhä useampi yritys julkaisee raportin, jossa käsitellään myös kestävän kehityksen sosiaalisia näkökohtia. Esimerkkeinä tästä ovat: Body Shop,

17 17 BP, BT, The Co-operative Bank, Novo Nordisk, Shell, South African Breweries ja Wessex Water. Yhdysvaltalainen organisaatio CERES (Coalition of Environmentally Responsible Economies) on yhdessä monen muun organisaation kanssa julkaissut Sustainability Reporting Guidelines luonnoksen ( osana maailmanlaajuista raportoinnin kehittämishanketta (Global Reporting Initiative). Ainakin kymmenen kansainvälistä yritystä yrittää tehdä seuraavan raporttinsa näiden ohjeiden mukaisesti. Moni yritys sisällyttää nykyisin kestävän kehityksen myös raporttinsa nimeen. Näin on tehnyt esimerkiksi BT, Interface, Ontario Hydro ja The EB Eddy Group. Lisäksi yhä useampi yritys mainitsee käsitteen raportissaan ainakin ohimennen tai otsikkotasolla. Suomessa kestävän kehityksen näkökulman omaksuminen raportointiin on vielä aivan alussa. Sen suuntaisia viitteitä on ollut mm. Cultorin viime vuoden raportissa, Stora Enson uudessa raportissa sekä RC-ohjelman vaikutuksesta eräillä kemianteollisuuden yrityksillä. Kestävä kehitys on tietysti siitä ongelmallinen käsite, että monen yrityksen toiminta (edellämainitut eturivin yritykset mukaanlukien) on osittain ristiriidassa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Anita Roddick toteaakin Body Shopin Values Reportissa, että harva jos mikään yritys on ympäristöystävällinen. Samoin eräs Euroopan vanhimpia ja merkittävimpiä eettisiä sijoitusrahastoja NPI Global Care on todennut, että eettistä yritystä ei ole olemassakaan, on vain yrityksiä jotka täyttävät tietyt eettiset kriteerit. Esimerkkivertailuja Helsingin Energia Eastern Group Helsingin Energia on Suomen merkittävimpiä energiantuottajia. Polttoaineena yritys käyttää pääasiassa kivihiiltä ja maakaasua. Tästä johtuen Helsingin Energian päästöt ovat tiettyjen aineiden osalta hyvin merkittävä osa koko Suomen päästöistä (esimerkiksi Helsingin Energian hiilidioksidipäästöt ovat 7% Suomen päästöistä ja rikkidioksidipäästöt 4,4 % Suomen päästöistä). Yrityksen ensimmäinen ympäristöraportti on hyvä alku avoimemmassa tiedottamisessa ympäristövaikutuksista, vaikkakaan raportissa ei juurikaan keskustella uusiutuvista energiamuodoista. Ilahduttavaa kuitenkin on, että kasvihuoneilmiötä ja happamoitumista käsitellään raportissa. Helsingin Energian raporttia voi verrata esimerkiksi Eastern Groupin ympäristöraporttiin. Eastern Group on Iso-Britannian neljänneksi suurin sähköntuottaja. Eastern Groupin ympäristöraportti sai tänä vuonna kunniamaininnan Britannian ympäristöraporttikilpailussa. Eastern Group panostaa yhä enemmän aurinkovoimaan ja yleensä uusiutuvaan energiaan ja tästä myös keskustellaan ympäristöraportissa. Raportti on ulkopuolisen tahon (ympäristökonsulttiyrityksen) verifioima ja lisäksi siinä on ainutlaatuinen ympäristöriskiluokitus. Eastern Group sai luokituksen AA, joka on viidenneksi paras luokitus (asteikossa on 27 vaihtoehtoista luokitusta). Iso-Britanniassa mm. SERM Rating Agency ( auttaa yrityksiä ympäristöriskien määrityksessä. Arviointi muistuttaa Moodysin ja S & P:n taloudellista arviota yrityksistä. Iso-Britanniassa myös National Power, Powergen, Scottish Hydro Electric ja Scottish Power ovat julkaisseet mielenkiintoisia ympäristöraportteja. Kanadalainen

18 18 Ontario Hydro, japanilainen Tokyo Electric Power, Ranskan Electricite de France ja Ruotsin Vattenfall ovat myös julkaisseet ympäristöraportteja. Helsingin Vesi Anglian Water Anglian Water voitti Iso-Britannian ympäristöraporttikilpailun tänä vuonna. Lisäksi raportille annettiin kunniamaininta Euroopan ympäristöraporttikilpailussa. Anglian Water on jo muutaman vuoden ajan verrannut ympäristölukujaan alan keskiarvoon. Ympäristötiedot on raportoitu hyvin tarkkaan viimeisten kuuden vuoden osalta eri osaalueiden suhteen (esimerkiksi energiankäyttö, kuljetus, jätevesi, veden hukka jakelussa, oikeudenkäynnit ja valitukset yrityksen toiminnasta). Lisäksi näihin asioihin liittyen Anglian Water raportoi kattavasti lähivuosien tavoitteista sekä siitä miten vanhat tavoitteet ovat toteutuneet. Raportti on ulkopuolisen verifioijan tarkastama (ympäristökonsulttiyritys Aspinwall). Raportti löytyy internetistä osoitteesta Iso-Britanniassa myös Severn Trent, Thames Water ja Wessex Water ovat julkaisseet monena vuonna hyviä ympäristöraportteja. Lisäksi alalla ovat kunnostautuneet Sydney Water Australiasta ja Umgeni Water Etelä-Afrikasta. Suomessa Anglian Waterin raporttia voi verrata Helsingin Veden ympäristöraporttiin. Helsingin Vesi onkin tehnyt erittäin mielenkiintoisen ympäristöraportin. Esimerkiksi ympäristön taloudellisen puolen merkityksen arvioinnissa Helsingin Vesi on selkeästi pidemmällä kuin Anglian Water. Myös Itämeren tilaa ja Helsingin merialueen tilaa käsitellään erittäin mielenkiintoisella tavalla. Joissain asioissa alan ulkomaiset yhtiöt ovat kuitenkin edellä. Esimerkiksi ympäristötiedon ja tavoitteiden raportoimisessa Helsingin Vesi on vielä hiukan jäljessä ulkomaisiin alan yrityksiin verrattuna. Samoin useimpien ulkomaisten vesiyhtiöiden raportit ovat ulkopuolisen tahon, useimmiten ympäristökonsulttiyhtiön verifioimia. Neste BP/Amoco Nesteen ympäristöraportit ovat menestyneet hyvin kansainvälisesti. Vuoden 1997 raportti saavutti mm. kolmannen sijan SustainAbility/UNEPin 1997 Benchmark Surveyssä, jossa arvioitiin maailman 100 parasta ympäristöraporttia. Lisäksi Nesteen ympäristöraportti arvioitiin alan parhaimmaksi Tomorrow-lehden vertailussa (No 6, 1997). Neste on raportoinut tarkasti mm. tulipaloista, öljyvuodoista ja eri päästöistä. Nesteellä on pitkään ollut ympäristötietoa myös internetissä ( ja vuosikertomuksessa. Raportin on verifioinut kuuden vuoden ajan brittiläinen ympäristökonsulttiyhtiö SustainAbility. Alan muihin yhtiöihin verrattuna Neste pärjää erittäin hyvin kansainvälisesti ympäristö- ja turvallisuustiedon raportoinnissa, mutta eettisissä kysymyksissä ja sosiaalisella puolella BP Amoco ja Shell ovat kiilanneet Nesteen ohi. BP Amocon suurin ero Nesteen raportointiin on se, että BP on julkaissut saman aikaan myös sosiaalisen raportin, jossa käsitellään mm. eettisiä, paikallisia sekä henkilöstöön liittyviä asioita laajemmin. Esimerkiksi BP Amoco raportoi 33 työntekijän kuolemasta vuoden 1998 aikana. Mielenkiintoinen on myös yhtiön versio sen toiminnasta mm. Alaskassa ja Etelä-Afrikassa. Monet ympäristöjärjestöt ovat moittineet BP Amocon toimintaa varsinkin Alaskassa. Raportti on ulkopuolisen tahon verifioima. Raporttiin voi tutustua osoitteessa Öljyalalla myös mm.

19 19 Phillips Petroleum (USA), Petrofina (Belgia), PVDSA (Venezuela), Shell (Alankomaat- Iso-Britannia), Statoil (Norja) ja Sunoco (USA) ovat julkaisseet mielenkiintoisia raportteja. 6.3 Parhaiden ympäristöraporttien viestinnällinen arviointi Sisällöltään parhaat 10 ympäristöraporttia arvioitiin erikseen myös viestinnällisestä näkökulmasta. Arvion tekijällä ei ollut tiedossa miten näitä raportteja oli arvioitu sisällön osalta jotta huomio kiinnittyisi nimenomaan viestinnällisiin näkökohtiin. Laadullisessa arvioinnissa parhaaksi raportiksi nousi Fortum Nesteen laaja ympäristöraportti. Perustelut raportin valinnalle parhaaksi ovat seuraavat: Julkaisun perusilme on visuaalisesti karun kaunis ja konstailematon, mikä sopii erityisen hyvin ympäristöraportointiin. Materiaali- ja värivalinnat ovat hillittyjä ja antavat sisällön puhua. Lukijaa ja luontoa - ei rasiteta turhalla värikylläisyydellä. Erityisen kauniisti kestävän kehityksen julkaisulinjaa korostaa raportin lopussa painoteknisten ympäristötietojen yhteydessä oleva pieni oivaltavasti toteava yksityiskohta Myös sinä voit vaikuttaa. Kierrätä käytön jälkeen. Lukija löytää raportista erittäin helposti haluamansa ympäristöasiat, ja kokonaisuuden perusteella saa hyvän kokonaisnäkemyksen yrityksen ympäristöpolitiikasta. Ympäristöpolitiikka on helposti luettavissa sekä raporttiin tiivistettynä että tavasta raportoida ympäristöasiat. Asiakokonaisuudet ovat tasapainossa. Raportti on selkeästi kirjoitettu ja teksti varsin luettavaa. Myös vaikeahkot asiat on selvitetty riittävän hyvin. Selittäviä osia on kauniisti sijoiteltu omille väripohjilleen varsinaisen leipätekstin viereen. Myös sanasto on selkeä. Otsikot ovat informatiivisia, samoin kuvatekstit. Myös kuvituksessa on onnistuttu hyvin. Turhan suurilla kuvilla ei ole suotta paisuteltu jo muutenkin laajaa raporttia. Kuvat ovat teknisesti korkealaatuisia. Raportissa on myös hyviä havainnollistavia piirroksia (esimerkiksi sivun 7 janakaavio). Graafiset esitykset ja taulukot istuvat kauniisti kokonaisuuteen. Pienenä miinuksena kuitenkin on todettava, että graafien tekstien pistekoko on joskus niin pientä, että luettavuus kärsii visuaalisuuden kustannuksella. Erityisesti negatekstinä luettavuus on joskus tosi heikkoa (ks. esimerkiksi 2. kansi ja sivun 24 graafien selitykset). Toimialakatsausten yhteyteen on liitetty ko. vastuualueen yhteyshenkilötiedot. Tämä kuvaa hyvin yrityksen viestintämyönteisyyttä. Lisätietoja kaipaavalle lukijalle yhteydenotto kyseisen alueen asiantuntijaan on haluttu tehdä mahdollisimman helpoksi. Tämä sekä koko raportin yleinen ilme sekä testien selkeys ja tekstimassojen rytmitys ovat omiaan lisäämään yrityksen ja sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Erityisenä kädenojennuksena lukijoiden suuntaan voidaan pitää tapaa, jolla raportissa on kuvattu yrityksen ympäristöasioista vastaavat henkilöt (valokuvat

20 20 kannessa vihreällä pohjalla). Näistä valokuvista huokuu rehellinen ihmiseltä ihmiselle -viestintä ja aito halu toteuttaa RC Vastuu Huomisesta -ajattelua. Raportissa on esitelty yrityksen oma raportointitiimi, mutta olisi ollut kiinnostavaa tietää myös graafinen suunnittelija ja valokuvaaja/valokuvaajat. 7. EMAS-rekisteröityjen toimipaikkojen ympäristöselontekojen arviointi (Mika Kuisma) Yritykset ovat Suomessa viime vuosina innokkaasti rakentaneet laatujärjestelmiä vastaavia ympäristöasioiden hallintajärjestelmiä varsinkin ISO standardin mukaan, mutta muutamat yritykset myös EMAS-järjestelmän mukaan. ISO sertifiointeja Suomessa myöntävistä kuudesta yrityksestä kesäkuussa 1999 koottujen tietojen mukaan ne olivat myöntäneet maassamme jo runsaat 250 sertifikaattia. EMAS-järjestelmässä (EC Eco Management and Audit Scheme) mukana olevan toimipaikan tulee lisäksi tehdä julkinen selonteko, jonka sisällön vahvistaa päteväksi todettu eli akkreditoitu ympäristötodentaja. Suomessa EMAS-järjestelmään rekisteröinnistä vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE), joka myös ilmoittaa EMAStoimipaikat EU:n komission rekisteriin. Ympäristöselontekojen arvioinnissa otettiin huomioon ne 20 toimipaikkaa, jotka olivat mukana SYKE:n listalla ( Akkreditoiduilta ympäristötodentajilta heinäkuussa 1999 kerättyjen tietojen mukaan näiden 20:n lisäksi Suomessa oli kolme muuta EMAS-toimipaikkaa, mutta koska ne puuttuivat ympäristökeskuksen listalta, niitä ei otettu mukaan vielä vuoden 1999 arviointiin. Määräaikaan mennessä ( ) arvioitaviksi saatiin selonteot kaikkiaan 19 toimipaikasta; yhden toimipaikan selonteko oli heinäkuussa 1999 vielä painossa. Merkittävä osa Suomen 20 EMAS-toimipaikasta on paperi- ja selluteollisuuden tehtaita tai integraatteja (9 kpl). Lisäksi mukana on kaksi yritystä paperiteollisuuden tuotteita jatkojalostavilta aloilta, pakkaus- ja graafisesta teollisuudesta. Toinen huomattava ryhmä ovat kemian teollisuuden toimipaikat, joita listalla on neljä. Lisäksi mukana on kaksi perusmetalliteollisuuden yksikköä, yksi kumiteollisuuden ja yksi siivousalan yritys sekä yksi kuntayhtymän omistama jätehuoltoyksikkö. Ympäristöselontekoja arvioitiin kahdeksan tekijän suhteen. Näistä seitsemän on asiasisältöön liittyviä näkökohtia, joita EMAS-järjestelmän vaatimusten mukaan tulisi käsitellä yleisölle suunnatussa ympäristölausunnossa:!" kuvaus yrityksen toiminnasta EMAS-järjestelmään kuuluvassa yksikössä!" arvio toimintaan liittyvistä merkittävistä ympäristöasioista!" tiivistelmä merkittävistä ympäristönäkökohdista (päästöjen ja jätteiden sekä raaka-aineiden, energian ja veden kulutuksen määrä yms.)!" muut ympäristötoimien tehokkuutta kuvaavat tekijät!" esitys toteutetusta ympäristöpolitiikasta, -ohjelmasta ja -järjestelmästä EMAStoimipaikalla!" määräpäivä seuraavan ympäristölausunnon esittämiselle!" akkreditoidun ympäristötodentajan nimi.

21 21 Näiden lisäksi selonteoille voitiin antaa lisäpisteitä mm. sisällön selkeydestä ja johdonmukaisuudesta, havainnollistavista kuvioista, kaavioista ja sanastoista sekä sidosryhmäsuhteiden, ympäristötalouden ja sosiaalisen vastuun käsittelystä selonteossa. Parhaiten ympäristöselonteoissa on käsitelty päästöjen ja jätteiden sekä raaka-aineiden, energian ja veden kulutuksen määriä ym. merkittäviä ympäristönäkökohtia. Tilastoissaan jotkut toimipaikat pystyvät esittämään pitkiä, koko vuosikymmenen kattavia aikasarjoja. Muutamat yritykset ovat tyytyneet niukempiin tietoihin, mikä voi johtua myös siitä, ettei tilastoja ole olemassa. Käsiteltyjen indikaattoreiden määrä näyttää vaihtelevan toimialoittain: eniten tilastoituja ympäristönäkökohtia on metsä- ja metalliteollisuuden selonteoissa. Niiden toiminnasta syntyy merkittävästi erilaisia päästöjä niin ilmaan kuin vesiin paitsi tuotantoprosesseista myös energianhankinnasta. Toimiala ja toimipaikan koko huomioon ottaen kaikki ympäristöselonteot ovat ympäristönäkökohtien tarkastelun alueella kohtuullisen hyviä. Ehkä vaikuttavimpaan suoritukseen yltää Nokian Renkaat Oyj:n selonteko ympäristöasioiden liitetaulukkoineen. Ympäristöpolitiikan, -ohjelman ja -järjestelmän käsittelyssä, yrityksen toiminnan kuvauksessa sekä merkittävien ympäristöasioiden esille tuonnissa olisi jo enemmän toivomisen varaa. Toiminnan kuvauksen pitäisi olla yrityksille helppoa, koska yritys- ja tehdasesitteitä on laadittu jo kauan ennen kuin EMAS-selonteoista oli mitään tietoa. Yllättävän harva toimipaikka on selonteossaan yltänyt kuitenkaan helposti sulatettavaan lopputulokseen. Tekstiä lukemalla tuotantoprosessi toki hahmottuu, mutta selventävät kuviot ovat suuri etu: hyvä kaavio kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Havainnollisia tuotantokaavioita on esimerkiksi Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaan, Oy Metsä- Botnia Ab:n Kemin tehtaiden ja Stora Enso Oyj:n Kotkan tehtaiden sekä Enocell Oy:n selonteoissa. Tulos saattaisi olla vielä parempi, jos mukaan onnistuttaisiin liittämään eri tuotantovaiheissa syntyviä päästöjä kuvaavaa tietoa. Arvio merkittävistä toimipaikan toimintaan liittyvistä ympäristöasioista jää monia selontekoja lukiessa helposti epäselväksi, sillä lukija joutuu usein itse etsimään ja päättelemään ne päästöjä ym. ympäristönäkökohtia esitteleviltä sivuilta. Parhaiten merkittävät ympäristöasiat on luetteloitu ja lisäksi niiden merkitystä arvioitu Nokian Renkaat Oyj:n ja Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaan selonteoissa. Kaiken lisäksi tiedot on esitetty niissä tiiviisti ja havainnollisesti kaavion ja taulukon muodossa. EMAS-toimipaikalla toteutetun ympäristöpolitiikan, -ohjelman ja järjestelmän suhteen useimmat selonteot tarjoavat tietoa selkeiden otsikoiden alla. Tällä arvioinnin osaalueella monet selonteot menestyvätkin melkein yhtä hyvin kuin päästöjen ym. ympäristönäkökohtien osa-alueella. Suhteessa selonteon muuhun sisältöön eniten tämänlaatuista tietoa on Ekokem Oy:n, Nokian Renkaat Oyj:n, Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaan ja Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden selonteoissa. Raahen selonteossa ohjelmat tavoitteineen ja toteutumineen on jopa esitetty taulukoituina. Ympäristötoimien tehostamis- ja kehittämishankkeet ovat puolestaan selonteoissa vaihtelevan selkeästi esillä. Selontekojen taso näyttäisi jäävän tältä osin muita sisällön osa-alueita alhaisemmaksi. Monessa tapauksessa tällaista tehostamistietoa voi myös päätellä rivien välistä, esimerkiksi jatkuvaa parantamista osoittavista päästötilastoista tai tehtaan lähiympäristön vesistöjen ja ilman laadun muutosta kuvaavista kartoista.