YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTOINNIN VERTAILU 2002

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTOINNIN VERTAILU 2002 Suomen ympäristötiedotuksen seura - Elinkaari ry KHT-yhdistys ry Finnish Business & Society Taloussanomat Helsingin kauppakorkeakoulu Ympäristöministeriö

2 2 Lukijalle Suomalaisten yritysten ja julkisten organisaatioiden ympäristöraportointia on arvioitu vuosittain vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2001 arviointi laajennettiin koskemaan ympäristöasioiden raportoinnin ohella muitakin yritysten yhteiskuntavastuun alueeseen kuuluvia asioita. Vertailussa arvioidaan raportoinnin tasoa, ei itse toimintaa ja sen kehitystä. Vuonna 2002 arvioitiin yritysten erillisiä ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportteja, vuosikertomuksia ja www-sivuja sekä EMAS-sertifikaatin saaneiden toimipaikkojen ympäristöselontekoja. Arvioinnin kohteena olivat kaikki pörssin päälistan yritykset sekä siihen kuulumattomat suuryritykset sekä parikymmentä muuta yritystä tai julkista organisaatiota. Tässä raportissa julkaistaan arviointityön tulokset. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportoinnin vertailu 2002:n järjestivät Suomen ympäristötiedotuksen seura - Elinkaari ry, KHT-yhdistys ry, Finnish Business & Society, Taloussanomat, Helsingin kauppakorkeakoulu sekä Ympäristöministeriö, joka kattoi arviointityön kustannukset. Arviointityön tulokset käsitteli ja palkittavat yritykset valitsi palkintolautakunta, johon kuuluivat toimitusjohtaja Jukka Koivisto (Taloudellinen Tiedotustoimisto, puheenjohtaja), ympäristönsuojeluasiamies Benny Hasenson (Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto), toiminnanjohtaja Jouko Ilola (KHT-yhdistys ry), pääsihteeri Esko Joutsamo (Suomen Luonnonsuojeluliitto ry), projektijohtaja Sirpa Juutinen (Finnish Business & Society), johtaja Eila Kilpiö (Kuluttajatutkimuskeskus), johtaja Timo Löyttyniemi (Mandatum & Co Oy), toimituspäällikkö Tapani Pitzen (Taloussanomat) sekä ylitarkastaja Sirpa Salo-Asikainen (Ympäristöministeriö). Projektipäällikkö Markku Tenkamaa (Taloudellinen Tiedotustoimisto) toimi lautakunnan sihteerinä. Palkintolautakunnalle ehdotuksen palkittaviksi yrityksiksi teki HKKK:n arviointityöryhmä, jonka työhön tänä vuonna osallistuivat Raimo Lovio (puheenjohtaja), Mika Kuisma (EMAS-selonteot), Eeva Haapalinna ja Marjut Lovio (vuosikertomukset, erilliset raportit ja www-sivut) sekä Johanna Krabbe (www-sivut). Helsingissä Raimo Lovio Markku Tenkamaa

3 3 Sisältö 1. Tulosten yhteenveto 4 2. Parhaat raportoijat toimialoittain ja medioittain 8 3. Katsaus raportointikäytäntöihin toimialoittain EMAS-rekisteröityjen toimipaikkojen ympäristöselontekojen arviointi 19 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Arvioidut yritykset ja organisaatiot sekä niiden luokitukset Arviointikriteerit Suomen EMAS-toimipaikat EMAS-selontekojen arviointi

4 4 1. Tulosten yhteenveto Yleistulokset Vertailu 2002:n tulokset osoittavat, että raportointi on jonkin verran parantunut. Tänä vuonna parantuminen on ollut sekä laadullista että määrällistä. Raportovien yritysten ja muiden organisaatioiden määrä on jälleen hieman kasvanut. Erillisiä ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportteja arvioitiin tänä vuonna ennätykselliset 46 kappaletta, kun viime vuonna arvioitiin 37 raporttia ja vertailujen alkaessa vuonna 1996 arvioitiin vain 12 raporttia. Parhaiten raportoivia toimialoja ovat metsäteollisuus, kemianteollisuus, metallin perusteollisuus, energia-ala, jäte- ja vesihuolto, liikenne sekä kauppa. Julkisella sektorilla muutamat kaupungit ovat tuottaneet korkeatasoisia raportteja. Raportointi on edelleen vähäistä kevyessä teollisuudessa ja palvelualoilla muutamia ilahduttavia poikkeuksia lukuunottamatta. Erityinen ongelma on pk-yritysten vähäinen raportointi, mikä saattaa johtua siitä, että suurkonsernien laajat raportit ovat pelästyttäneet pkyritykset ryhtymästä vastaavaan ponnistukseen. Vertailujen alkaessa pörssin päälistan yritysten selvä enemmistö ei raportoinut ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioistaan lainkaan tutkituissa muodoissa, nyt raportoimattomien osuus on laskenut jo kolmannekseen. Pörssin päälistan yrityksistä näistä asioista raportoi vuosikertomuksessa 60 % yrityksistä, www-sivuillaan 52 %, erillisessä raportissa 17 % ja toimipaikkojen EMAS-selontekojen muodossa 7 %. Yrityksissä näyttää olevan yleistymässä tapa, jossa kattokäsitteeksi on tulossa yrityksen yhteiskuntavastuu tai kestävä kehitys, joka pitää sisällään ympäristönäkökohdat, sosiaaliset näkökohdat ja taloudelliset näkökohdat. Tämä kolmijako vastaa kansainvälisen Global Reporting Initiativen kestävän kehityksen raportointimallia, jota jo useat suomalaiset yritykset sanovat seuraavansa soveltuvin osin. Valtaosa raporteista on kuitenkin edelleen perinteisiä ympäristöasioihin keskittyviä raportteja. Sosiaalisista näkökohdista yritysten raporteissa on laajimmin esillä henkilöstön hyvinvointiin liittyvät asiat. Raporttien vertailussa on käytössä kriteeristö, joissa yleisten viestinnällisten asioiden painoarvo on 20 %, ympäristönäkökohtien 40 %, sosiaalisten asioiden 20 % ja taloudellisten näkökohtien 20 %. Aikaisempien vuosien vertailuissa on erikseen arvioitu raportointia erillisissä raporteissa, vuosikertomuksissa ja www-sivuilla. Viime vuonna vertailussa siirryttiin käytäntöön, jossa päähuomio kiinnitettiin kokonaisraportointiin kaikki mediat huomioon ottaen. Erityisesti internetin merkitys on kasvanut raportoinnissa joko siten, että yritys julkaisee ympäristö- tai yhteiskuntavastuun raportin vain internetissä, tai siten, että paperilla julkaistu raportti sisältää vain tiivistelmän internet-sivujen kokonaissisällöstä. Lisäksi on muutama yritys, joka on päättänyt keskittyä nimenomaan vuosikertomusraportoinnin kehittämiseen. Näin paperille painetut erilliset ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportit ovat jatkossa todennäköisesti jonkin verran nykyistä tiiviimpiä esityksiä keskeisistä kehitystrendeistä.

5 5 Kokonaisraportoinnin lisäksi vertailussa valittiin paras erillinen raportti, koska ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportoinnin eurooppalainen kilpailu, johon Suomen KHT-yhdistys lähettää oman ehdokkaansa, perustuu edelleen erillisten paperilla julkaistujen raporttien vertailuun. Viime kevään kilpailun tulokassarjassa Wärtsilän ensimmäinen kestävän kehityksen raportti valittiin parhaaksi. Myös muut palkitut tulivat Pohjoismaista, vaikka kilpailussa oli mukana 15 Euroopan maata. Tämä osoittaa, että Suomi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa kulkee hyvän raportoinnin eturintamassa. Suomen vertailussa valittiin lisäksi parhaat EU:n asetuksen mukaisten ympäristöasioiden hallintajärjestelmien (EMAS) selonteko. Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa ympäristöasioiden hallintajärjestelmien (EMAS ja ISO 14001) soveltamisen kärkimaihin. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä on jo yli 700 toimipaikalla Suomessa. Parhaat yritykset 2002 Tehdyn analyysin pohjalta palkintolautakunta päätyi palkitsemaan eri sarjoissa seuraavat yritykset: Parhaat kokonaisraportoijat: (1) Kesko, (2) Fortum ja (3) Stora Enso Parhaat erilliset raportit: (1) Kesko, (2) Rautaruukki ja (3) Vantaan Energia Parhaat EMAS-selonteot: Hartmann Varkaus ja Stora Enso Oulu Paras julkinen organisaatio: Turun kaupunki Paras pk-yritys: MasaOils Vuoden tulokas: Salcomp Kannustuspalkinnot: Pohjolan Voima ja Tapiola Kärkisijalle kokonaisraportointivertailussa nousi toisen kerran Kesko Oyj. Kesko on julkaissut perusteellisen erillisen yhteiskuntavastuun raportin, jossa sovelletaan selkeästi Global Reporting Initiativen mallia. Samat asiat ovat laajasti esillä myös vuosikertomuksessa sekä yrityksen www-sivuilla. Näin raportonti kattaa erittäin hyvin eri mediat. Keskon raportointia voidaan pitää erityisen hyvänä myös siksi, että se on aloitteellisesti kehittänyt sosiaalista raportointia esimerkiksi lapsityövoimakysymysten osalta. Myöskään ympäristöraportoinnin osalta Kesko ei ole ollut voimakkaan viranomaisohjauksen alainen. Raportoinnin lisäksi Kesko sai Johannesburgissa YK:n kestävän kehityksen maailmankokouksen yhteydessä toisenkin tunnustuksen. YK:n ympäristöjärjestö UNEP ja Kansainvälinen Kauppakamari (ICC) ovat valinneet K- ympäristökauppadiplomin maailman kymmenen parhaan kumppanuusohjelman joukkoon. K-ympäristökauppadiplomi on Keskon, K-kauppiasliiton ja Suomen Luonnonsuojeluliiton kehittämä K-kauppiaille tarkoitettu ympäristötoiminnan malli. Toisella sijalle kokonaisraportointisarjassa valittiin Fortum Oyj - myös toistamiseen. Fortum on ensimmäisenä suomalaisena yhtiönä siirtynyt käytäntöön, jossa monipuoliset www-sivut muodostavat raportoinnin päämedian, jota tuetaan erillisellä suppealla

6 6 paperiraportilla. Tänä vuonna Fortumin suppea raportti oli tiiviydestään huolimatta asiallisesti varsin kattava. Vuosikertomuksessa asiat ovat myös hyvin esillä. Myös Fortum on omaksunut ympäristöraportointia laajemman yhteiskuntavastuun käsitteen raportoinnin lähtökohdaksi. Kolmannelle sijalle valittiin Stora Enso Oyj, jonka raportointi edustaa tyypillistä raskaan teollisuuden hyvää raportointiperinnettä. Stora Enso nousi arvioinnissa tänä vuonna kolmannelle sijalle lähinnä viestinnän selkeydellä ja sosiaalisten näkökohtien korostuksella. Erityisesti Stora Enson vuosikertomuksessa yhtiön uudet yhteiskuntavastuun periaatteet saavat paljon huomiota osakseen. Lisäksi Storan Enson erillinen ympäristöraportti on liitetty selkeästi vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen kanssa yhteen, jolloin niistä muodostuu kattava kokonaisuus. Eurooppa-kilpailua varten palkintolautakunta valitsi parhaiksi erillisiksi raporteiksi Keskon, Rautaruukin ja Vantaan Energian raportit. Keskon raportti pyrkii kiitettävään kattavuuteen niin ympäristövaikutusten, henkilöstön kuin hankintaketjun osalta. Erityisen positiivista on selonteko tavarantoimittajien sosiaalisesta laadunvalvonnasta. Raportti on kunnianhimoinen ja jatkuvaan kehittymiseen tähtäävä. Raportin puutteita ovat mm. ympäristötaloustiedon vähäisyys ja viestinnällinen raskaus. Rautaruukki on rohkeasti lähtenyt kehittämään kestävän kehityksen raportointiaan eri alueilta jo olemassa olevan tiedon varaan. Raportti sisältää kattavat tiedot taloudesta, henkilöstöstä, ympäristönsuojelusta, sidosryhmistä ja tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Sidosryhmänäkökulma on esillä raportissa lähes joka sivulla: raportissa on lyhyitä puheenvuoroja henkilöstön edustajilta, opiskelijoilta, rahoittajilta ja yhteistyökumppaneilta. Raportin kuvaus sen tekoprosessista auttaa lukijaa hahmottamaan raportin keskeisen sisällön. Silti puutteena on hyvän yhteenvedon sekä ohjelmien ja tavoitteiden niukka esittäminen. Vantaan Energian ympäristöraportti on tiivis, selkeä ja kattavuuteen pyrkivä. Ympäristöpuoli on kiittävästi käsitelty, ja erityisesti ympäristötavoitteet, -tase ja - tilinpäätös on tuotu näkyvästi esille. Yhteiskuntavastuun aspekti on jäänyt raportissa vielä lähinnä huomioksi, ja henkilöstö- ja sidosryhmäosioissa on kehittämisen varaa. Raportin sisältö on toimivasti jaoteltu ja selkeä. EMAS-selontekojen sarjassa parhaaksi raporteiksi valittiin suuren Stora Enson Oulun tehtaan ja pienen Hartmann Varkauden selonteot. Stora Enson Oulun tehtaan selonteko oli parantunut aiemmissa vertailuissa mukana olleiden toimipaikkojen joukossa kaikkein eniten edellisvuoteen verrattuna. Selonteon informaatiosisältö oli selvästi monipuolistunut ja laajentunut esimerkiksi sosiaalisen vastuun aihepiirissä. Ympäristövaikutusten käsittelyä oli laajennettu tuotteen (paperin) koko elinkaarelle, hiilidioksidiongelmaa unohtamatta. Myös Hartmann Varkauden ympäristöselonteko parani selvästi vuotta aiemmin ilmestyneeseen selontekoon verrattuna. Hartmannin selontekoon on ladattu tiiviiseen pakettiin kunnioitettava määrä tietoa, tuotteen (kananmunakennot) elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi mukaan lukien. Selonteko ei konstaile pitkillä periaatejulistuksilla tai komeilla kuvilla, mutta tiivistää ja visualisoi tietoa grafiikan ja värien avulla erinomaisesti. Tilastoluvut

7 7 on Hartmannin selonteossa kaiken lisäksi esitetty yleensä lukijaystävällisesti sekä diagrammeina että numeroina. Palkintolautakunta on perinteisesti jakanut lisäksi kunniamaininnat parhaalle pkyritykselle, julkiselle organisaatiolle ja vuoden tulokkaalle. Pk-yritysten sarjassa osanottajia oli hyvin vähän. Tänä vuonna palkintolautakunta päätyi palkitsemaan tässä sarjassa raahelaisen kymmenen hengen MasaOilsin, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi biologisesti hajoavia ja ympäristöystävällisiä teollisuusvoiteluaineita. Yhtiön kolmas 20-sivuinen ympäristöraportti kuvaa hyvin yrityksen pyrkimyksiä ympäristöasioissa. Se osoittaa, että asiaanpaneutuva pienikin yritys voi tuottaa nykytekniikalla edullisesti hyvän raportin. Julkisten organisaatioiden sarjassa palkittiin tänä vuonna Turun kaupunki, jonka ympäristöraportti oli selvästi parantunut edellisestä vuodesta. Sitä täydentää vielä Turun vesilaitoksen visuaalisesti hieno ja sisällöllisesti painava raportti. Näin Helsinki sai rinnalleen toisen kaupungin, jonka raportointi on korkealaatuista. Vuoden tulokkaaksi valittiin Kemijärvellä Suomessa toimiva elektroniikan komponentteja valmistava Salcomp, jonka ensimmäinen ympäristöraportti julkaistiin syksyllä Raportti antaa kattavan kuvan ympäristöasioiden hoidosta yrityksessä sen ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Sekä yrityksen tuotteet että tuotanto ovat raportissa tasapuolisesti esillä. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportoinnin 10-vuotisjuhlan kunniaksi palkintolautakunta päätti vielä myöntää kaksi kannustuspalkintoa. Energiayhtiö Pohjolan Voima päätettiin palkita monivuotisesta korkeatasoisesta ympäristöraportoinnista, joka viime vuonna oli erityisen hyvää erillisten raporttien sarjassa ja tänä vuonna vuosikertomussarjassa. Tärkeän rahoitusalan raportoinnin kannustamiseksi päätettiin palkita kunniamaininnalla Tapiola, joka on raportoinnissa hieman edellä kilpailijoitaan. Vertailun kohdejoukko, kriteerit ja toteuttaminen Vertailu toteutettiin nyt siis seitsemännen kerran. Tällä kertaa arvioitiin runsaan 150 yrityksen tai muun organisaation raportointia eri muodoissa. Arvioidut yritykset ja organisaatiot on lueteltu liitteessä 1. Vertailu toteutettiin tänä vuonna siten, että yrityksiä verrattiin aluksi oman toimialansa muihin yrityksiin ja sitten toimialojen parhaita yrityksiä verrattiin keskenään kokonaisjoukon parhaimpien löytämiseksi. Koska raportoinnin tarpeet ja aiheet ovat voimakkaasti sidoksissa yrityksen toimialaan, julkistetaan seuraavassa tulokset yleisen kokonaistuloksen lisäksi sisällöllisesti toimialoittain. Liitteessä 1 on kaikkien arvioitujen yritysten saamat luokitukset medioittain. Erillisten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraporttien vertailussa käytettiin kriteeristönä edellisinä vuosina luotua kriteeristöä kuitenkin siten, että sosiaalisten kysymysten

8 8 painoarvoa nostettiin 10 prosentista 20 prosenttiin ympäristöasioiden painoarvon vastaavasti supistuessa 50 prosentista 40 prosenttiin. Taloudellisten ja yleisten viestinnällisten näkökohtien painoarvot olivat molemmat entiset 20 prosenttia. Kriteereiden luomisessa on hyödynnetty aiemmin käytettyä Tuokko Deloitte & Touche Oy:n kriteeristöä, KPMG Wideri Oy:n kehittämää mallia, Euroopan ympäristöraportointipalkinnon viime vuoden kriteeristöä, Global Reporting Initiativen (GRI) luonnosta kestävän kehityksen raportoinniksi sekä Ympäristöministeriön julkaisemaa opasta. Kriteerit on esitetty liitteessä 2. Vuosikertomusten ja www-sivujen arviointi perustui soveltuvin osin samaan kriteeristöön. EMAS-selonteot arvioitiin uuden EMAS-asetuksen vaatimusten valossa. Kokonaisraportoinnin arvioinnissa erillisten raporttien painoarvo oli 40 %, vuosikertomuksen 30 % ja www-sivujen 30 %. Vertailun kannalta on olennaista, että kaikki kriteeristöt tuottavat suurin piirtein saman lopputuloksen: hyvät raportit erottuvat huonoista raporteista lähes samalla tavalla kaikilla kriteeristöillä. Yksittäisten raporttien sijoittuminen samantasoisiin raportteihin nähden voi tietysti vaihdella käytettävästä kriteeristöstä riippuen. 2. Parhaat raportoijat toimialoittain ja medioittain Taulukkoon 1 on koottu arvioinnin tulosten perusteella parhaat yritykset toimialoittain kunkin raportointimuodon ja kokonaisraportoinnin osalta. Raportoinnin tasoa on kuvattu kirjaimilla, joissa A edustaa koko joukon kärkeä, B keskitasoa ja C välttävää raportointia. Kaikilla toimialoilla ei valittu parasta kokonaisraportoijaa, koska alan yritysten raportointi on yleensä niin vähäistä. Kokonaisraportoinnin kärkijoukko - Kesko, Fortum ja Stora Enso - saavat jokaisessa mediassa A-luokan arvion. Muita hyviä kokonaisraportoijia ovat mm. UPM-Kymmene, Rautaruukki, Ekokem ja SOK. Julkisella sektorilla arvioitiin tarkasti vain erilliset ympäristöraportit, mutta kokonaisraportoinnin parhaaksi voidaan silti mainita Helsingin kaupunki monipuolisine raportteineen ja www-sivuineen.

9 9 Taulukko 1 Parhaita raportoijia toimialoittain eri medioissa ja kokonaisraportoinnissa (A = parhaat, B = keskitaso, C = välttävä;.. = alalla ei yhtään erillistä raporttia,... = parasta kokonaisraportoijaa ei arvioitu). Toimiala (arvioitujen yritysten lkm) Elintarvike (8) Paras erillinen raportti Lännen Tehtaat (B+), Raisio (B), Atria (B) Paras vuosikertomus Lännen Tehtaat (B), Raisio (B) Parhaat www-sivut Lännen Tehtaat (B), Atria (B) Tekstiili (2).. Tamfelt (B+) Tamfelt (B)... Metsä (9) Stora Enso (A) Kemia (5) UPM-Kymmene (A-), M-Real (A-), Stora Enso (A-) Uponor (B-), Sicpa (EMAS) Kemira (A+), Orion (A-) Stora Enso (A-), UPM-Kymmene (A-), Myllykoski (A-) Kemira (B) Paras kokonaisraportoija Lännen Tehtaat (B+BB) Stora Enso (A-AA-) Kemira (..A+B), Uponor (B-, C+C+) Rautaruukki (ABB+) Metalli (5) Rautaruukki (A) Outokumpu (A) Rautaruukki (B+), Outokumpu (B) Konepaja (10) Metso (B-) KCI Konecranes (B-) Kone (B), Metso (B) Metso (B-C-B) Elektroniikka (19) Muu teollisuus (13) Energia (11) Jäte ja vesi (4) Salcomp (B) Elcoteq (B-) Nokia (A) Nokia (...A), Elcoteq..B-B) MasaOils Finland (B) Ahlstrom (A-) MasaOils Finland (B-)... Vantaan Energia (A), Fortum (A) Ekokem (A) Helsingin Vesi (A-) PVO (A), Fortum (A) Fortum (A), PVO (A- ) Fortum (AAA) Kiertokapula (A) Helsingin Vesi (B+) Ekokem (ABB-), Helsingin Vesi (A- CB+) Rakennus (4).. YIT (A-) Skanska (B+) YIT (..A-B+) Kuljetus (7) Silja (A-), VR (B+) Finnlines (A-), VR Viking Line (B), VR (B+B+C-) (B+) Finnlines (B) Lännen Puhelin (C+) Sonera (C) Sonera (B+)... Tietoliikenne (10) Viestintä (5).. Sanoma-WSOY (B)..... Kauppa (9) Kesko (A+), SOK Rahoitussektori (16) Muut palvelut (7) Julkinen sektori (7) (B+).. Tapiola-yhtiöt (A), Nordea (B+) SOK (A), Kesko (A) Kesko (A-) Kesko (A+AA-) Sampo (B+), Tapiola (B).. Jaakko Pöyry (B) Jaakko Pöyry (C+)... Turku (B+), Helsinki (B+), Tiehallinto (B+), Ilmailuhallitus Helsinki-Vantaa (B+) Tapiola (..AB+) Helsinki (B+...) Taulukossa 2 on lueteltu parhaat raportoijat medioittain. Hyviä erillisiä ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportteja oli useilla aloilla ja kärki oli hyvin tasainen. A-luokkaan luokiteltiin tänä vuonna edellisen vuoden tapaan 11 raporttia. Eniten pisteitä saivat

10 10 erillisistä raporteista Keskon, Rautaruukin, Vantaan Energian, Ekokemin ja Fortumin raportit. Taulukko 2 Parhaita raportoijia medioittain. Kokonaisraportointi Erilliset Vuosikertomus www-sivut raportit Kesko (A+AA-) Kesko (A+) Helsingin Energia (A+) Nokia (A) Fortum (AAA) Rautaruukki (A) Kemira (A+) Fortum (A) Stora Enso (A-AA-) Vantaan Energia (A) SOK (A) PVO (A-) Ekokem (A) Stora Enso (A) Kesko (A-) Fortum (A) Kiertokapula (A) Stora Enso (A-) UPM-Kymmene (A-) PVO (A) UPM-Kymmene (A-) M-Real (A-) Kesko (A) Myllykoski (A-) Silja (A-) Outokumpu (A) Helsingin Energia (A-) Stora Enso (A-) Fortum (A) Helsingin Vesi (A-) Tapiola-yhtiöt (A) Turun vesilaitos (A-) Finnlines (A-) Orion (A-) Ahlstrom (A-) YIT-yhtymä (A-) Vuosikertomusraportoinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota ympäristöasioiden esittelyyn, henkilöstökysymysten käsittelyyn sekä yrityksen arvojen käsittelyyn. Parhaimpia vuosikertomuksia oli Helsingin Energialla ja Kemiralla. Nämä molemmat yritykset ovatkin keskittäneet raportoinnin juuri vuosikertomuksen yhteyteen. Kärkipään vuosikertomuksen julkaisseista yrityksistä moni muukaan ei ainakaan tänä vuonna julkaissut erillistä raporttia (Kiertokapula, PVO, Tapiola-yhtiöt, Finnlines, Orion, Ahlstrom ja YIT-yhtymä). Määrällisesti parhaat yritykset omistivat ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioiden käsittelyyn vuosikertomuksessaan noin kymmenen sivua. Arvioinnissa arvostettiin myös näiden asioiden käsittelyä vuosikertomuksen tärkeimmissä osissa kuten toimitusjohtajan katsauksessa ja hallituksen vuosikertomuksessa. Internet-sivujen arviointi on kaikkein vaikeinta. Tässä arvioinnissa keskityttiin erityisesti siihen tietoon, joka oli selailtavissa erikseen yrityksen kotisivuilla. PDFmuotoisten ympäristöraporttien sisältöä ei tässä osiossa tarkasteltu. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota tietojen määrään ja kattavuuteen sekä sivujen löytymiseen ja käytettävyyteen. Nokian ja Fortumin sivut osoittautuivat arvioinnissa parhaiksi. Nokian sivut sisältävät paljon tietoa yrityksen sosiaaliseen vastuuseen liittyvistä kysymyksistä. Nokian www-sivujen esimerkillisyyttä selittää se, että yhtiö on ainoana yrityksenä keskittynyt kokonaan raportoimaan www-sivujen kautta. Fortumin sivut sisälsivät ylivoimaisesti eniten ympäristöinformaatiota.

11 11 3. Katsaus raportointikäytäntöihin toimialoittain Elintarviketeollisuus Toimialalta arvioitiin kahdeksan yrityksen raportointia. Erillisiä ympäristöraportteja alalla ovat aikaisemmin julkaisseet Cultor (nykyisin osana Daniscoa), Raisio Yhtymä, Valio, Lännen Tehtaat ja Atria. Tänä vuonna erillisen raportin julkaisivat Raisio Yhtymä, Lännen Tehtaat ja Atria. Yhtiöiden raportointi on hyvin samantasoista eikä yllä missään muodossa aivan A-tasolle. Niukasti paras kokonaisuus on Lännen Tehtailla. Sen raportoinnin ytimen muodostaa internet-versiona julkaistu ympäristöraportti. Hyvin samalla tasolla on Raisio Yhtymä, jonka raportointia parantaa vielä se, että Raisio Chemicals on julkaissut oman raporttinsa. Kaikkien yritysten ympäristöraportit ovat noin 20-sivuisia perinteisiä laajennettuja ympäristöraportteja, joissa muille kuin ympäristöasioille annetaan vähän tilaa. Vuosikertomusten osalta Raisio on joukon kärjessä. Vuosikertomus sisältää hyvän kuvauksen yhtymän arvoprosessista ja henkilöstö- ja ympäristöasioille on omistettu yhteensä neljä sivua. Niissä keskitytään kuvaamaan erilaisia ohjelmia ja johtamisjärjestelmiä. Monissa skenaarioissa elintarvikkeisiin liittyviä eettisiä ja ympäristökysymyksiä pidetään kaikkein todennäköisimpinä 'kuumina' keskusteluaiheina tulevaisuudessa. Tämä ja kaupan keskusliikkeiden raportoinnin hyvä taso huomioon ottaen on oikeastaan yllättävää, että mikään elintarviketeollisuuden yrityksistä ei vieläkään yllä raportoinnissaan A-tasolle. Toisaalta ehkä on niin, että informointiin suurelle yleisölle käytetään enemmän muita viestinnän muotoja kuin raportointia. Tekstiili- ja vaateteollisuus Tekstiili- ja vaatealan yrityksiä vertailussa oli mukana vain yksi yritys eli Tamfelt, joka valmistaa tekstiilituotteitta lähinnä metsäteollisuuden käyttöön. Tamfelt ei julkaise erillistä raporttia, mutta vuosikertomuksessa ja www-sivuilla asiat ovat suhteellisen hyvin esillä. Vuosikertomuksessaan Tamfeltin esittely sisältää järjestelmäkuvauksen, riskit, merkittävät ympäristövaikutukset ja niiden kehityksen, elinkaariselvityksen ja sidosryhmäsuhteet sekä päästö- ja jätemäärätietoja seitsemältä vuodelta. Vastaavat tiedot löytyvät myös internetistä helposti luettavassa muodossa. Vuosikertomuksessaan yritys esittää myös henkilöstökertomuksen, jossa esitetään useista muista yrityksistä poiketen henkilöstötuloslaskelma. Metsäteollisuus Metsäteollisuus kilpailee energia-alan kanssa parhaiten raportoivan toimialan asemasta. Perinteisesti Metsäliittoon kuuluvat yhtiöt, Stora Enso ja UPM-Kymmene ovat raportoineet ympäristöasioistaan laajasti. Viime vuosina joukkoon on tullut mukaan

12 12 Myllykoski Paper Oy erillisellä ympäristöraportillaan sekä Hartmann Varkaus Oy EMAS-selonteolla. Yritysten raportointia täydentää vielä Metsäteollisuus ry:n julkaisema ympäristönsuojelun vuosikirja, joka on edelleen Suomen kattavin ja täydellisin selvitys yhden toimialan tehtaiden päästöistä. Lisäksi on otettava huomioon, että Suomen EMAS-selontekojen järjestelmä on hyvin pitkälti suurten metsäkonsernien varassa. Raportointiaan ovat tänä vuonna parantaneet erityisesti Stora Enso ja UPM-Kymmene. Stora Enso ja UPM-Kymmene ovat nostamassa sosiaalisten näkökohtien raportointiaan. Molemmissa yhtiöissä on hyväksytty yhteiskuntavastuun politiikat. Stora Enso ehti jo tänä vuonna nostaa sen raportoinnissaan vahvasti esiin vaikkakin vain yleisperiaatteellisella tasolla. UPM-Kymmene on ilmoittanut julkaisevansa ensi vuonna yritysvastuuraportin, joka tulee sisältämään myös koko konsernia koskevat ympäristötiedot. Erillisten ympäristöraporttien osalta Metsäliitto on perinteisesti ollut metsäteollisuuden paras. M-Realin lisäksi Finnforest, Metsä-Tissue ja Metsä-Botnia ovat julkaisseet korkeatasoiset ympäristöraportit. Tänä vuonna raportointiin ei ole kuitenkaan tullut merkittäviä uusia näkökulmia. Niinpä vuosi vuodelta raporttiaan parantanut UPM- Kymmene julkaisee arvioinnin mukaan jo hieman monipuolisemman raportin. UPM:n raportti on varsin kattava ja ehkä jo hieman liiankin laaja (57 sivua). Stora Enson ympäristöraportti on viestinnällisesti raporteista selkein, mutta toisaalta sisällöltään suppein. Sen painoarvoa kuitenkin nostaa sen selkeä julkaiseminen osana yrityksen koko raportointipakettia (vuosikertomus, tilinpäätös ja ympäristöraportti). Myllykoski Paperin raportti on kohtuullinen perinteinen ympäristöraportti, joka olisi kuitenkin syytä laajentaa kattamaan koko Myllykoski-konsernin. Kokonaisraportoinnissa Stora Enso lyö niukasti UPM-Kymmenen. Näistä kahdesta Metsäliiton M-Real jää selkeästi jälkeen erityisesti vuosikertomuksen osalta. Kemianteollisuus Kemianteollisuudessa arvioitiin viiden yrityksen raportointia. Näistä Kemira ja Nokian Renkaat ovat perinteisesti olleet hyviä raportoijia, kun taas Uponor ja Orion ovat vasta aloittamassa voimakkaamman panostamisen asiaan. Viides yritys on ulkomaalaisomistuksessa oleva maaliyritys Sicpa Oy, jonka EMAS-selonteko kuuluu parhaimpien EMAS-selontekojen ryhmään. Nokian Renkaiden pitäessä välivuotta raportoinnissa toimialan parhaiksi raportoijiksi tulevat tänä vuonna raportoinnin veteraani Kemira ja tulokas Uponor. Kemira luottaa edelleen vuosikertomuksen osana julkaistavaan 11-sivuiseksi kasvaneeseen ja erikseen verifioituun ympäristöraporttiin. Raportti on saavuttanut vakiintuneen muodon ja kattaa hyvin ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat. Sen sijaan sosiaaliset näkökohdat ja esimerkiksi henkilöstöasiat jäävät paljon kuvia sisältävässä vuosikertomuksessa lähes kokonaan huomiotta.

13 13 Uponor on selvästi parantanut raportointiaan ja käyttää tasaisesti eri medioita. Sen internetissä julkaistu ympäristöraportti vastaa tasoltaan Kemiran vuosikertomusraporttia. Raporttia voisi parantaa kuvaamalla tarkemmin ympäristöohjelmien tavoitteita ja niiden perusteluja. Yrityksen ympäristönäkökohtien ja -vaikutusten tärkeysjärjestys jää myös epäselväksi. Orionin raportointi on lähinnä vuosikertomuksen varassa. Se sisältääkin varsin hyvin tietoa sekä ympäristö- että henkilöstöasioista. Suomen suurimman lääketeollisuusyrityksen voisi tosin olettaa raportoivan enemmänkin, esimerkiksi liittyen mm. yrityksen lääkekehityksen periaatteisiin. Suomen kemianteollisuudessa on ollut 10 vuotta käynnissä Responsible Care - Vastuu huomisesta -ohjelma. Ohjelma kattaa yli 80 % Suomen kemianteollisuuden tuotannosta, ja yli 60 % kemianteollisuuden henkilöstöstä työskentelee ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä. Koordinoinnista Suomessa vastaa Kemianteollisuus ry. Ohjelman vuosikirja sisältää yhteenvedon 115 yrityksen ympäristö-, terveys- ja turvallisuustyön kehityksestä. Metalliteollisuus Perusmetalliteollisuuden suurimmat suomalaiset yritykset Rautaruukki ja Outokumpu ovat perinteisesti raportoineet metsäteollisuuden lailla ympäristöasioistaan. Erillisiä konsernitason vuosiraportteja ne ovat kuitenkin julkaisseet vain joka toinen vuosi. Tänä vuonna Rautaruukki on liikkeellä ensimmäisellä kolmijakoisella kestävän kehityksen raportillaan, joka on otsikoitu "Terästä tulevaisuuden ehdoilla". Tällä raportillaan Rautaruukki nouseekin aivan raportoinnin kärkeen. Perinteisten ympäristötietojen ohella se sisältää tietoja erityisesti henkilöstön hyvinvoinnista sekä erilaisista taloudellisista näkökohdista. Outokummun raportoinnissa on välivuosi. Yhtiö julkaisee suppean ympäristökatsauksen verkossa. Sen tarkoituksena on päivittää keskeisimmät ympäristö- ja turvallisuustiedot. Vuosikertomuksen osalta yritys edustaa Suomen parhaimmistoa. Vuosikertomus sisältää ympäristö- ja henkilöstöasioista hyvät kolmisivuiset katsaukset. Konepajateollisuus Konepajateollisuus on tähän asti ollut suhteellisen laiska raportoimaan ympäristöasioistaan. Tämä on johtunut pääasiassa siitä, että näillä yrityksillä tärkeimmät ympäristönäkökohdat liittyvät niiden tuotteiden käyttöominaisuuksiin eikä niinkään omiin tuotantolaitoksiin. Viime vuonna Wärtsilä julkaisi toimialan ensimmäisen ja erittäin hyvän erillisen raportin. Seuraava raportti julkaistaan vasta vuonna Vuosikertomuksessa asiat ovat tavanomaisessa laajuudessa esillä.

14 14 Wärtsilän välivuoden vuoksi Metso on tänä vuonna toimialan paras raportoija. Metso julkaisee vuosikertomuksen lisäksi teknologiaraportin, henkilöstöraportin ja ympäristöraportin. Ympäristöraportti on julkaistu valitettavasti vain vaikeasti käytettävänä verkkoversiona, jonka pohjalta kokonaiskuvan muodostaminen yhtiön ympäristöasioista on vaikeaa. Erillisten teknologia- ja henkilöstöraporttien julkaiseminen on poikkeuksellista Suomessa ja liittynee Metson strategiaan luoda mielikuvaa yhtymästä korkealuokkaisena innovaatioiden synnyttäjänä ja palveluiden tuottajana. Elektroniikkateollisuus Elektroniikkateollisuus on raportoinnissaan yleisesti ottaen samalla tasolla kuin konepajateollisuus. Alan yrityksistä parhaita raportoijia ovat olleet Nokia, Elcoteq ja ABB-yhtiöt. Tänä vuonna joukkoon tulee erillisten raporttien sarjassa Salcomp. Salcompin ensimmäinen ympäristöraportti on perinteinen ympäristöasioihin keskittyvä raportti, mutta sellaisenaan varsin kattava ja selkeä. Se on poikkeuksellisesti myös verifioitu. Raportissa saavat oikeutetusti paljon huomiota yrityksen tuotteet ja elinkaariarviointi. Yrityksen ympäristöohjelma, päämäärät ja tulevaisuuden haasteet ovat myös hyvin esillä. Lisäksi alihankkijat ja laitteiden loppukäyttäjät on huomioitu. Salcompia suurempi Elcoteq käyttää vuosikertomuksestaan tavanomaiset neljä sivua ympäristö-, henkilöstö- ja arvoasioiden käsittelyyn. Varsinaisen erillisen raportin tekemiseen se ei ole vielä ryhtynyt. Nokia on keskittänyt tilinpäätöstä lukuunottamatta kaiken raportointinsa internetiin. Vuosikertomuksessa ja tilinpäätöstiedoissa ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kysymykset ovat vähän esillä, mutta muuten verkosta löytyy molemmista asioista paljon tietoja erilaisista yhtiön aktiviteeteista. Annetusta informaatiosta valtaosa on ohjelmallisia lausumia ja kuvaavia esimerkkejä. Kattavan kuvan muodostaminen ja yhtiön toiminnan kokonaisuuden systemaattinen arviointi on niiden perusteella vaikeaa. Yhtiön laajuuden ja nopeiden muutosten takia tämä on ymmärrettävää, mutta silti analyyttista lukijaa jää vaivaamaan kuvan sirpaleisuus. Sen sijaan lukija, joka haluaa vain varmistaa, että ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiat ovat yrityksessä työn alla, tulee kyllä vakuuttuneeksi. Monialayritykset ja muu teollisuus Vertailussa monialayrityksiin ja muuhun teollisuuteen luokiteltiin 13 yritystä. Vuosikertomuksessa ja internet-sivuilla ympäristöasiaa käsittelevät eniten metsäteollisuuteen kytköksissä olevat Ahlstrom ja Huhtamäki sekä Aspo ja Lassila & Tikanoja. Ahlstromin vuosikertomuksessa henkilöstö-, ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioille on omistettu runsaasti tilaa, mikä mahdollistaa yksityiskohtaisen asioiden kertomisen. Ympäristöosiossa on mm. esitetty keskeiset päästötiedot viideltä vuodelta.

15 15 Muuhun teollisuuteen on luokiteltu myös MasaOils, jonka raportti ansaitsee palkinnon pk-sarjassa. Sen raportin kehittämisessä pääpainon tulisi olla vuosittaisten toimenpiteiden ja saavutusten kuvaamisessa. Energia Energiatoimiala on jatkuvasti parantanut ympäristöraportointiaan. Tänä vuonna ainakin seitsemän yhtiötä on julkaissut erillisen ympäristö- tai yhteiskuntavastuuraportin. Valtakunnallisista energiayhtiöistä parhaita raportoijia ovat Fortum ja PVO. Paikallisista parhaita ovat Vantaan ja Helsingin Energiat. Paikallisista energiayhtiöistä Vantaan raportti on kattavin. Se kattaa erittäin hyvin perinteisten ympäristöraporttien sisällön. Helsingin Energialla ympäristöraportti on osa yrityksen vuosikertomusta. Siinä on käsitelty monipuolisesti ilmastokysymystä, samoin energian säästöä ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. Sen lisäksi vuosikertomus sisältää hyvän henkilöstöosan. Kemijoen ja Etelä-Savon Energian raportit ovat kohtuullisen hyviä perinteisiä raportteja. Suur-Savon Sähkö on alkanut tehdä kolmijakoista yhteiskuntavastuun raporttia, mutta työ on vielä keskeneräinen. Valtakunnallisista yhtiöistä Fortum on jälleen ykkönen viime vuonna omaksumallaan raportointimallilla, jossa internet on pääasiallinen tietoväylä. Edelliseen vuoteen verrattuna myös paperille painettua erillisraporttia on laajennettu ja se on sisällöltään laajuutensa nähden varsin monipuolinen. PVO on tänä vuonna keskittynyt vuosikertomuksen parantamiseen. Se sisältääkin hyvin kattavasti informaatiota. Jäte- ja vesihuolto Jäte- ja vesihuollossa raportointi on perinteisesti toimialasta johtuen ollut laajaa ja hyvää. Toimialan luonteen vuoksi näillä yrityksillä on paljon yksityiskohtaista kerrottavaa, ja siksi niiden vertaaminen tavallisten toimialojen yrityksiin on jossain määrin harhaanjohtavaa. Ekokemin ja Helsingin Veden erilliset raportit ovatkin jälleen erittäin hyviä ja kattavia. Paljon niistä jälkeen eivät jää myöskään pienemmät yksiköt Kiertokapula ja Tampereen ja Turun vesilaitokset. Ekokemin ympäristöselonteko on viestinnällisesti yksi parhaista raporteista. Yksi Ekokemin arvoista on avoimuus, ja se toteutuu raportissa mm. siinä, että jokaisen asiakokonaisuuden jälkeen asiasta enemmän tietävän henkilön yhteystiedot ovat selvästi esillä. Yhtiö suuntaa raporttinsa paljon asiantuntijayleisöä laajemmalle kohderyhmälle. Tämä näkyy mm. lyhyissä tietoiskuissa sekä sarjakuvamaisessa kuvituksessa. Rakentaminen Rakennusalalla ei olla edelleenkään julkaistu yhtään erillistä ympäristö- tai yhteiskuntavastuuraporttia, vaikka voisi olettaa, että jokin yritys siihen ryhtyisi

16 16 esimerkiksi siksi, että rakennusalan maine ei ole erityisen hyvä. Vuosikertomuksessaan asioita käsittelee laajimmin YIT ja internetissä Skanska. Kärkiyrityksen YIT:n vuosikertomus sisältää tietoa mm. henkilöstö-, ympäristö-, terveys-, turvallisuusasioista. Liikenne Liikennesektorilla Silja Oyj on julkaissut jälleen hyvän ja kattavan ympäristöraportin, mutta sen raportointi esimerkiksi internetissä on olematonta. Sen kilpailija Viking Line ei julkaise erillistä raporttia, mutta tuo asiaa esiin jonkin verran www-sivuillaan. Edellisen vuoden tapaan Finnlines on sijoittanut vuosikertomukseensa monisivuisen ympäristöraportin. Sen sisältö on edellisvuosiin verrattuna parantunut ja konkretisoitunut. Julkisista laitoksista Posti ja VR ovat julkaisseet erilliset raportit. Näistä VR:n raportti on hyvätasoinen. Raporttia parantaisi selkeiden ohjelmien, tavoitteiden ja toteutumien raportointi sekä taloudellisten näkökohtien esille tuonti. Toisaalta raportissa on paljon hyvää erityistietoa esimerkiksi vaunujen kunnon vaikutuksista energiatehokkuuteen ja meluun. Postin raportti on edelleen suppea ja esitteenomainen. Tietoliikenne ja viestintä Tietoliikennealalla raportointi on lähes olematonta joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Sonerassa on asian tiimoilta tehty paljon sisäistä työtä, mutta julkiseen raporttiin ehti tänä vuonna jo toisen kerran Lännen Puhelin Oy. Raportti on yleinen yhteiskuntavastuun raportti, mutta painottuu selvästi vain talouteen. Muista asioista se sisältää hyvin vähän tietoa. Vaatimattomuudestaan huolimatta raportti ansaitsee huomiota toimialansa ainoana julkisena raporttina. Viestintäyrityksistä SanomaWSOY on omistanut vuosikertomuksessaan joitakin sivuja ympäristö- ja henkilöstövastuuosiolle. Esitetyt tiedot ovat vielä yleisellä tasolla, mutta asiaan on kuitenkin paneuduttu. Kauppa Tukku- ja vähittäiskaupan toimiala on viime vuosina raportoinut ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioista erittäin hyvin. Alan kärkiraportoijia ovat Kesko ja SOK, jotka ovat tänäkin vuonna julkaisseet erilliset ympäristöraportit ja tuovat asiaa esille myös vuosikertomuksissaan. Toimialan ykkösyritys on Kesko, joka tänä vuonna kunnostautuu erityisesti kahdella tavalla. Sen erillinen laaja yhteiskuntavastuun raportti soveltaa tasapuolisesti ja suhteellisen tarkasti GRI:n kolmipilariajattelua indikaattoreineen. Samat asiat ovat hyvin esillä myös vuosikertomuksessa ja yhtiön internet-sivuilla. Näin raportointi kattaa hyvin eri raportointimuodot. SOK:n raportti on perinteisempi ympäristöraportti. SOK

17 17 ansaitsee kiitosta myös asioiden perusteellisesta käsittelystä vuosikertomuksessa. Keskon ja SOK:n lisäksi ympäristöraportin on julkaissut Tradeka, tosin osana vuosikertomustaan. Rahoitussektori Rahoitussektoriin kuuluu tässä vertailussa pankit, rahoituksen, sijoituksen ja vakuutustoiminnan. Raportointi tämän alan yrityksissä on edelleen vähäistä kolmea yritystä lukuunottamatta. Tapiola-yhtiöt ja Sampo ovat jo muutaman vuoden kiinnittäneet asiaan huomiota ja tänä vuonna myös Nordea on kohentanut viestintäänsä. Tapiola-yhtiöiden vuosikertomuksessa asioita käsitellään ympäristöasioiden osalta jo varsin konkreettisesti ja riittävässä laajuudessa, mutta yhtiön internet-sivuilla ympäristöosio on hyvin vaatimaton. Sammon internet-sivuilla on yllättävänkin hyvin tietoa. Nordean vuosikertomus on selvästi parempi kuin vuosi sitten. Muut palvelut Muihin palveluihin luokitelluista yrityksistä voidaan tässä yhteydessä mainita lähinnä Jaakko Pöyry, jonka vuosikertomuksessa ja internet-sivuilla ympäristöasia on suppeasti esillä. Julkinen sektori Julkinen sektori on viime vuosina tullut aktiivisesti mukaan ympäristöraportointiin. Raportoijia voivat olla kaupungit ja niiden osat tai valtakunnalliset julkiset organisaatiot. Kaupunkien osalta tänä vuonna arvioitiin Helsingin, Turun, Riihimäen ja Jyväskylän raportit. Vertailussa kahdesti palkittu Helsingin kaupunki julkaisee kaupungeista ylivoimaisesti eniten ja monipuolisesti. Kaupungin toinen kokonaisraportti on julkaistu verkossa pdf-tiedostona. Lisäksi raportista on saatavissa paperilla ja verkossa hyvä tiivistelmä. Kokonaisraportin lisäksi useat kaupungin alavirastot tai liikelaitokset ovat julkaisseet raportin. Helsinki julkaisee myös erillisen henkilöstöraportin. Helsingin kokonaisraportointi vastaa erittäin hyvin yritysten parhainta ympäristöraportointia ja tarjoaa hyviä malleja Suomen muille kaupungeille. Turun kaupunki on myös julkaissut varsin perustellisen ja hyvän kokonaisraportin, jossa kuvataan erityisen hyvin kaupungin yleiset tavoitteet, niiden konkretoisointi ja toteutuminen. Raportti on selvästi parantunut edellisestä vuodesta uudistetun rakenteen ansiosta. Raportti vastaa tasoltaan Helsingin kokonaisraporttia ja katsottiin siksi tänä vuonna palkitsemisen arvoiseksi. Helsingin ja Turun suurkaupunkien rinnalla on Riihimäki julkaissut ansiokkaasti toisen ympäristöraporttinsa, joka on myös selvästi parantunut edellisestä vuodesta.

18 18 Taloudellinen raportointi on sen vahvimpia puolia. Uutena raportoijana julkisella sektorilla on Jyväskylän kaupungin tekninen toimi. Tiehallinto on julkaissut useita hyviä raportteja jo aiemmin. Raportti on kestävän kehityksen raportti sisältäen kaikki kolme aluetta, mikä on julkisella sektorilla harvinaista. Lentoliikenteen puolella raportin ovat julkaisseet tänä vuonna Ilmavoimien lentotekninen toimiala sekä Helsinki-Vantaan lentokenttä. Viime vuonna liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi raportin. Kun tähän kokonaisuuteen lisätään vielä VR:n ja Finnairin sekä laivanvarustamojen raportointi, voidaan sanoa että liikennesektori on vastannut hyvin ympäristöraportoinnin haasteeseen. 4. EMAS-rekisteröityjen toimipaikkojen ympäristöselontekojen arviointi Suomen yrityksissä on ympäristöasioiden hallintajärjestelmiä laadittu etupäässä ISO standardin mukaan. EMAS-järjestelmän (EC Eco Management and Audit Scheme) erottaa ISO 14001:stä erityisesti se, että siinä mukana olevan toimipaikan tulee lisäksi tehdä julkinen selonteko, jonka sisällön vahvistaa päteväksi todettu eli akkreditoitu ympäristötodentaja. EMAS-järjestelmään rekisteröinnistä vastaa maassamme Suomen ympäristökeskus (SYKE), joka myös ilmoittaa EMAS-toimipaikat EU:n komission rekisteriin. ISO sertifiointeja myöntää Suomessa kuusi organisaatiota. Vuoden 2002 alussa Suomeen oli myönnetty jo lähes 700 ISO sertifikaattia. EMAS-rekisteröityjä toimipaikkoja oli Suomessa tähän nähden vielä hyvin vähän, elokuun 2002 alussa vain 42 kappaletta. Vuonna 2002 suomalaiset EMAS-selonteot olivat mukana ympäristöraporttien vertailussa neljättä kertaa. Ympäristöselontekojen arvioinnissa otettiin huomioon ne 42 toimipaikkaa, jotka olivat mukana SYKE:n listalla 1 1. elokuuta 2002 (vuotta aiemmin oli 36 ja oli 30 toimipaikkaa sekä kaksi EMAS-koerekisterin organisaatiota). Kun rekisteristä on poistettu yritysjärjestelyjen takia kolme toimipaikkaa, kantoi listan uusin tulokas elokuun 2002 alussa rekisterinumeroa FIN Merkittävä osa Suomen 42 EMAS-toimipaikasta kuului metsäteollisuuteen: paperi- ja sellutehtaita, sahoja tai integraatteja tai raaka-ainehankinnan organisaatioita oli tässä joukossa 27 kappaletta (lähes 2/3 toimipaikoista). EMAS-rekisterissä oli myös viisi toimipaikkaa paperiteollisuuteen kytkeytyvästä toiminnasta, pakkaus- ja graafisesta teollisuudesta. Kemian teollisuudesta listalla oli kolme ja perusmetalliteollisuudesta kaksi yksikköä. Kumiteollisuudesta, siivousalalta, jätehuollosta ja energiateollisuudesta oli rekisterissä yksi yritys. Perustiedot Suomen EMAS-toimipaikoista on esitetty liitteessä 3. Uusia, jälkeen julkistettuja EMAS-selontekoja oli arvioinnissa mukana 25 kappaletta 26 toimipaikalta. Näistä seitsemän toimipaikkaa oli arvioinnissa mukana ensimmäistä kertaa. Aiemmissa vertailuissa mukana olleista toimipaikoista 16 ei julkaissut uutta selontekoa aikana. Tässä vuoden 2002 vertailussa 1

19 19 näiden 16 toimipaikan vanhoja selontekoja ei enää arvioitu uudelleen, koska vertailun periaatteen mukaan kilpailu koskee vain tuon vuoden aikana julkaistuja dokumentteja. Vanhojen EMAS-selontekojen joukossa oli 12 sellaista, jotka oli arvioitu vuoden 2001 vertailussa. Kun EMAS-selontekojen vertailun kriteerit pysyivät edellisvuoteen nähden muuttumattomina, käytännössä näiden 12 selonteon viimevuotiset pisteet ovat suoraan vertailukelpoiset uusien selontekojen pisteisiin. EMAS-selontekojen arviointia uudistettiin vuonna Keskeisenä syynä tähän oli Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston maaliskuussa 2001 antama uusi asetus organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta EMAS-järjestelmään. Sen liitteenä ovat ympäristöselonteon sisältämien tietojen vähimmäisvaatimukset. Ympäristöselontekoja arvioitiin kahdeksalla alueella (0 10 pistettä kullekin). Näistä seitsemän on asiasisältöön liittyviä näkökohtia, joita EMAS-asetuksen uusien vaatimusten mukaan tulisi käsitellä yleisölle suunnatussa ympäristölausunnossa: kuvaus yrityksen toiminnasta EMAS-järjestelmään kuuluvassa yksikössä organisaation ympäristöpolitiikka ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmä kuvaus organisaation kaikista merkittävistä suorista ja epäsuorista ympäristönäkökohdista (päästöjen ja jätteiden sekä raaka-aineiden, energian ja veden kulutuksen määrä yms.) merkittäviin ympäristönäkökohtiin liittyvät ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet päästöjen (ja tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen) kehityksen esitteleminen lainsäädännön vaatimusten täyttäminen ja muut ympäristönsuojelun tasoon vaikuttavat tekijät (ympäristöinvestoinnit yms.) akkreditoidun ympäristötodentajan nimi, numero ja vahvistuksen päivämäärä. Näiden lisäksi selonteoille voitiin antaa lisäpisteitä niiden luettavuutta, ymmärrettävyyttä ja tietosisältöä lisäävistä tekijöistä, mm. havainnollistavista kuvioista, kaavioista ja sanastoista sekä sidosryhmäsuhteiden ja sosiaalisen vastuun käsittelystä selonteossa. Arviointikriteereitä on esitelty tarkemmin liitteessä 4. Seuraavassa kuvassa on havainnollistettu selontekojen menestystä kullakin arviointialueella: EMAS-selonteot 2002: pisteet arviointialueittain Toimintakuvaus 10 9 Todentaja Ekstrat Politiikka Ymp.näkök. MEDIAANI PARAS TULOS HEIKOIN TULOS Sopeutuminen Päämäärät Päästökehitys

20 20 Parhaiten ympäristöselonteoissa oli käsitelty jälleen päästöjen ja jätteiden sekä raakaaineiden, energian ja veden kulutuksen määriä ym. merkittäviä ympäristönäkökohtia (arvion kohdat 3 ja 5). Toimiala ja toimipaikan koko huomioon ottaen kaikki ympäristöselonteot olivat ympäristönäkökohtien ja päästökehityksen tarkastelun alueella kohtuullisen hyviä. Tosin arvio merkittävistä toimipaikan toimintaan liittyvistä ympäristöasioista jää joskus epäselväksi, kun lukija joutuu itse päättelemään ne esimerkiksi päästöjä esitteleviltä sivuilta. Uudessa asetuksessa puhutaan myös epäsuorista ympäristövaikutuksista, mikä laajentaa tarkastelua toimipaikalta tuotteen elinkaaren aikaisiin (hankintojen, käytön, hävityksen) vaikutuksiin. Vain muutamissa selonteoissa oli elinkaarinäkökulma otettu kunnolla huomioon, kun useissa selonteoissa keskityttiin yhä vain toimipaikan välittömien vaikutusten tarkasteluun. Lähes kaikki selonteot olivat onnistuneet kohtalaisen hyvin ympäristöpolitiikan ja järjestelmän (arvion kohta 2), ympäristöpäämäärien (kohta 4) ja sopeutumisen (kohta 6) käsittelyssä. Toiminnan kuvauksessa (kohta 1) näyttäisi olevan yllättävän usein toivomisen varaa. Voi olla tietysti niin, että selontekoa lukevat useimmiten ne, jotka jo tuntevat toimipaikan tuotannon, mutta aina joukossa voi olla asiaan vihkiytymättömiä lukijoita, joita palvelisivat erilaiset vuokaaviot ym. toiminnan ja prosessien kuvaukset. Määräpäivä seuraavan lausunnon esittämiselle sekä päteväksi todetun ympäristötodentajan nimi ja päiväys (arvion kohta 7) olivat selonteoissa useimmiten hyvin selkeästi esillä. Ympäristöselonteoille annettiin muutamia lisäpisteitä, mikäli niissä oli esitetty ylimääräistä tietoa, jolla saattaa olla lisäarvoa lukijalle (mm. ympäristösanasto, sidosryhmien puheenvuoroja, ohjeita asiakkaille ja kuluttajille). Lukijaa palvelevat esitystekniset ratkaisut kuten selonteon sisällön selkeys ja kuvioiden havainnollisuus antoivat myös mahdollisuuden lisäpisteeseen. Tänäkin vuonna arvioinnin parhaimmistoon noustiin juuri näitä tehokeinoja hyödyntäen. EMAS-selontekojen arvioinnissa saama keskimääräinen yhteispistemäärä nousi hivenen vuodesta Muutos oli tosin pieni, mutta antaa toiveita siitä, että jatkuva parantaminen on käynnissä myös raportoinnin saralla. Edellisvuosien tapaan toimipaikat ryhmiteltiin niiden selontekojen arvioinnissa saamien yhteispisteiden mukaan kolmeen luokkaan, A, B ja C mukana oli siis 25 uutta selontekoa. Luokka A: parhaat ja monipuolisimmat selonteot Nämä selonteot ylsivät pääsääntöisesti kaikilla arvioinnin alueilla vähintään kohtalaisen hyvään tasoon (vähintään 7 pistettä 10:stä), toisin sanoen ne edustavat lähes kaikilla mittareilla tämän vuoden selontekojen parhaimmistoa ja niiden saamat pistemäärät kohosivat useimmilla arviointialueilla selontekojen keskiarvon yläpuolelle. Luettelossa ovat myös vanhat selonteot viimevuotisin (2001) pistein.

21 21 Rekisterinumero FIN FIN (vanha) FIN FIN FIN FIN FIN (vanha) FIN (vanha) FIN FIN Toimipaikka Ekokem Riihimäki Nokian Renkaat Nokia Rautaruukki Raahe Sicpa Tampere UPMK Pietarsaari Stora Enso Oulu UPMK Jokilaakso UPMK Rauma Hartmann Varkaus UPMK Kaukas Luokka B: vaatimukset hyvin täyttävät selonteot Nämä selonteot ylsivät useimmilla arvioinnin alueilla vähintään kohtalaisen hyvään tasoon (vähintään 7 pistettä 10:stä), mutta jollakin tai joillakin arvioinnin alueilla niillä olisi selvästi parantamisen varaa (tällöin niiden pistemäärä yleensä jäi alle 7:n). Tässäkin luettelossa ovat myös vanhat selonteot vuoden 2001 pistein. Rekisterinumero FIN FIN (vanha) FIN FIN FIN (vanha) FIN FIN (vanha) FIN (vanha) FIN FIN FIN FIN FIN FIN FIN (vanha) FIN (vanha) FIN (vanha) FIN FIN FIN FIN FIN FIN FIN Toimipaikka Freudenberg Salo Stora Enso Enocell Stora Enso Veitsiluoto Stora Enso Imatra Metsä-Botnia Kemi Outokumpu Porin yhtiöt Stora Enso Varkaus Stora Enso Kotka Stora Enso Anjalankoski Koski Timber Hämeenk. Stora Enso T Honkalahti Stora Enso T Tolkkinen Stora Enso T Kitee Stora Enso T Uimaharju Stora Enso Corenso Pori Stora Enso Kemijärvi Stora Enso Pankakoski Stora Enso Metsä UPM-Kymmene Metsä Teollisuuden Voima M-real Savon Sellu Stora Enso Summa M-real Äänekoski M-real Kangas Jyväsk. Luokka C: eniten kehittämismahdollisuuksia tarjoavat selonteot Nämä selonteot ylsivät pääsääntöisesti kaikilla arvioinnin osa-alueilla kaikkien selontekojen keskiarvon alle jäävään tasoon. Niillä olisikin useimmilla arvioinnin osaalueilla selvästi parantamisen varaa verrattuna selontekojen parhaimmiston edustamaan

22 22 tasoon. Vuonna 2002 mukana olleista uusista selonteoista vain yksi sijoittui tähän kategoriaan: UPM-Kymmenen Kajaanin selonteko oli muutamalla arvioinnin osaalueella selontekojoukon keskitasoa, mutta ympäristötodennuksen puuttuminen (arvion kohta 7) pudotti sen tällä kertaa C-sarjaan A-luokassa kärkeen nousivat Ekokemin, Rautaruukin Raahen, UPM-Kymmenen Pietarsaaren, Stora Enson Oulun, Hartmann-Varkauden ja UPM-Kymmenen Kaukaan selonteot. Ekokemin selonteko on sisällöltään arvioinnin monipuolisimpia ja sitä täydentää vielä cd-rom-levyllinen informaatiota (sen sisältö ei ollut mukana arvioinnissa). Ekokemin asiallista viestintää keventävää pilapiirrosmainen kuvitus, joka ei saata olla kaikkien lukijoiden mieleen. Rautaruukin Raahen terästehtaan lausunto, joka muodostaa valtaosan Rautaruukki Steelin ympäristöraportista, julkaistiin vuonna 2002 ensi kertaa ainoastaan internetissä verkkosivuilla ja pdf-tiedostona. Edellisvuotiseen tapaan selonteko on erityisen hyvä ympäristötavoitteiden ja ohjelmien esittelyssä. Verkkosivujen tai pdf-tulosteen selaaminen saattaa tosin lisätä lukijalle jäsentymättömyyden vaikutelmaa. UPM-Kymmenen Pietarsaaren tehtaiden EMASselonteko sisältää jälleen runsaasti informatiivista grafiikkaa niin tuotannon kuin päästöjen kuvaukseen. Päästöjen ja lupaehtojen muutosta kuvaavat pitkät aikasarjat. Nämä luvut on Pietarsaaren selonteossa kaiken lisäksi esitetty käyttäjäystävällisesti sekä diagrammeina että numeroina. Näiden kolmen toimipaikan selonteoille on annettu kunniamainintoja aiemmissa ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportoinnin vertailuissa: Rautaruukki Raahe sai palkinnon parhaasta EMAS-selonteosta vuonna 1999, UPM- Kymmene Pietarsaari parhaasta EMAS-selonteosta vuonna 2000 ja Ekokem parhaana raportoijana pk-yrityskokoluokassa UPM-Kymmene konsernin toimipaikat jatkoivat parina edellisvuonna nähtyjä hyviä suorituksia ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportoinnin EMAS-sarjassa: uutena tulokkaana heti kärkijoukkoon sijoittunutta UPM-Kymmenen Kaukaan tehtaiden ympäristöselontekoa voi luonnehtia lähes samoin sanoin kuin konsernin Pietarsaaren tehtaiden selontekoa. Yksilöllisiä sisältö- ja painotuseroja niiden välillä kuitenkin on eikä Kaukaan muuten tuhdissa ympäristötietopaketissa sivuta lainkaan CO 2 -päästöjä. Stora Enson Oulun tehtaan selonteko oli parantunut aiemmissa vertailuissa mukana olleiden toimipaikkojen joukossa kaikkein eniten edellisvuoteen verrattuna. Selonteon informaatiosisältö oli selvästi monipuolistunut ja laajentunut esimerkiksi sosiaalisen vastuun aihepiirissä. Ympäristövaikutusten käsittelyä oli laajennettu tuotteen (paperin) koko elinkaarelle, hiilidioksidiongelmaa unohtamatta. Myös Hartmann Varkauden ympäristöselonteko parani selvästi vuotta aiemmin ilmestyneeseen selontekoon verrattuna. Hartmannin selontekoon on ladattu tiiviiseen pakettiin kunnioitettava määrä tietoa, tuotteen (kananmunakennot) elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi mukaan lukien. Selonteko ei konstaile pitkillä periaatejulistuksilla tai komeilla kuvilla, mutta tiivistää ja visualisoi tietoa grafiikan ja värien avulla erinomaisesti. Tilastoluvut on Hartmannin selonteossa kaiken lisäksi esitetty yleensä lukijaystävällisesti sekä diagrammeina että numeroina.