Puupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin
|
|
- Lasse Manninen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Puupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin Nuohoojien täydennyskoulutuspäivät 26. elokuuta 2017, Peurunka, Laukaa Eija Alakangas, johtava tutkija, VTT
2 Polttopuun laatu
3 Polttopuun laatuvaatimukset Kansainvälinen polttopuustandardi: SFS-EN ISO :2014 Laatuluokat A1 (korkealaatuinen polttopuu, paras uuneille) A2 (hieman heikompilaatuinen polttopuu) B (heikompilaatuinen polttopuu kattiloille) Velvoittavat ominaisuudet (pakolliset) Raaka-aine (esim Runkopuu) Puulaji (esim. koivu, mänty, kuusi, sekapuu) Halkaisija, D (paksuus), (esim. D15, 5 D 15 cm) Pituus, L (esim. L25, 25 cm ± 2 cm) Kosteus, M (esim M20, 20 w-%, märkäpainosta) Tilavuus tai paino (esim. 2 irto-m 3 tai 400 kg) 27/08/2017 3
4 SFS-EN ISO Paksuus (A1, A2) Halkaisija, D (A1 ja A2) D2; 2 cm D5; 2 cm D 5 cm D15; 5 cm D 15 cm D15+; D > 15 cm (todellinen arvo ilmoitettava) 85% polttopuusta on oltava halkaisijaluokassa. Uunit; suositus D15. Hellat ja sytytyspuu: suositus D2 ja D5. 27/08/ Kuva: VTT (D2, D5, D10, D15)
5 SFS-EN ISO Paksuus (B) Halkaisija, L (luokka B) D15; 5 cm D 15 cm D15+; D > 35 cm 85% polttopuusta on oltava halkaisijaluokassa Luokka B on tarkoitettu kattiloille. Kuvat: VTT (D2, D5, D10, D15) 27/08/2017 5
6 SFS-EN ISO Pituus Pituus, L ( A1 ja A2) L20; 20 cm ± 2 cm L25; 25 cm ± 2 cm L33; 33 cm ± 2 cm L50; 50 cm ± 4 cm L ± 5 cm Pituus, L ( B) L30; 20 cm ± 2 cm L33; 33 cm ± 2 cm L40; 40 cm ± 2 cm L50; 50 cm ± 4 cm L ± 5 cm 15% polttopuista voi olla lyhyempiä. Kuvat: VTT (L20, L25 ja L33) 27/08/2017 6
7 SFS-EN ISO Kosteus Kosteus, (% märkäpainosta), M Luokille A1 ja A2: valitse M20 tai M25 Luokka B: valitse M20, M25 tai M35 Kosteus (kuiva-aineesta), U Opastava (vapaaehtoinen) Luokka A1 ja A2: valitse U25 tai U33 Luokka B: valitse U33 tai U54 Kosteus (M) ei saisi olla alle 12 p-% eikä yli 25 p-%, jotta päästöt eivät kasva. Suosituskosteus; M20. Optimikosteus p-% kattiloille p-% uuneille OPTIMAL w-% Kuvat: VTT 27/08/2017 7
8 SFS-EN ISO Tilavuus tai paino pino-m 3 irto-m 3 Stacked m3 3 irto-m 3 on noin 2 pino-m 3. Piirros: VTT Polttopuusäkin mittaus ennen toimitusta. Kuva: Metsäkeskus 27/08/2017 8
9 SFS-EN ISO opastavat Energiasisältö, E kwh/irto-m 3 kwh/pino-m 3 kwh/kg Kuivaus Luonnonkuivaus Keinokuivaus (kylmä tai kuumailma) Laho ja home (A1 ei näkyvää lahoa tai hometta) Halkaistujen määrä (A1 90% kappaleista halkaistu) Polttopuun katkonta ja pilkonta Kuva: Ari Erkkilä Katkaisupinnan laatu Vasemmalla. Rosoinen A2 tai B, Oikealla: A1 laatu, Kuva: VTT Halkaisupinnan laatu (A1 tasainen, katkaisu moottorisahalla tai sirkkelillä) 27/08/2017 9
10 Kuinka käyttää laatuluokitusta Uuni- tai kattilavalmistaja voi ilmoittaa polttopuun laatuluokan (A1, A2 tai B), joka sopii laitteelle Laatuluokka voidaan merkitä tuotteeseen tai käyttöohjeeseen. Tuoteseloste Uuni Polttopuu Lämpöä varastoiva testattu: SFS-EN Uunivalmis polttopuu SFS-EN ISO (A1) Jos polttopuu on pakattu tieto voidaan ilmoittaa pakkauksessa. Irtopolttopuulle voidaan käyttää tuoteselostetta 27/08/
11 POLTTOPUUN TUOTESELOSTE STANDARDIN SFS-EN ISO :2014 MUKAAN Myyjän nimi: Eijan Laatupilke Oy Myyjän yhteystiedot: Ketunleipä 10, Jyväskylä, puh Toimituserä:. irto-m 3 tai. kg Valmistajan nimi ja yhteystiedot:.... Valmistusaika: Toimituspäivä:.. Raaka-aineen alkuperä (SFS-EN ISO ). Laatuluokka (SFS-EN ISO ): A1 A2 B Puulaji: koivu, leppä, kuusi, mänty, sekapuu Pituusluokka: L cm Halkaisijaluokka: D.cm Kosteus, märkäpainosta: (M) paino-% Halkaistujen määrä: A1 > 90 %, A2 > 50 %, B % pilkkeistä Katkaisupinnan laatu: sileä rosoinen Laho: A1 ei näkyvää lahoa, A2 < 5 % pilkkeistä, B % pilkkeistä Energiasisältö:. kwh/kg Toimituserä yhteensä... kwh Kuivaus: luonnonkuivaus, kylmäilmakuivaus, lämminilmakuivaus 27/08/
12 Polttopuun laadun vaikutus päästöihin 12
13 Kokonaishiukkaset Kosteus ja pölypäästöt (PM) Partikkelikokojakauma 90 mg/nm 80 3 (13 % O 2 ) Staubemission >10µm 2,5-10µm 1-2,5µm <1µm 50 1 % 1 % 4 % 94 % 43 1 % 2 % 4 % 93 % 57 1 % 1 % 4 % 94 % 57 1 % 1 % 4 % 94 % TFZ on mitannut Saksassa 7 kw tiiliuuni insertillä Kun kosteus on alhaisempi kuin 12 p- % tai korkeampi kuin 20 p-% pölypäästöt kasvavat n=4 12 % n=2 18 % n=2 23 % n=2 30 % Kosteus Wassergehalt (M), p-% Lähde: TFZ-Report No. 22 ladattavissa: 27/08/
14 Particle emission Gaseous emission Kosteuden vaikutus pöykillä Pölypäästöt 1,500 Undiluted laimentamaton flue gas Diluted flue gas Laimennettu savukaasu 10,000 mg/nm³ 8,000 (13 % O 2 ) 6,000 CO OGC mg/nm³ (13 1,200 % O 2 ) 4,000 2, % 45 Polttopuun Fuel kosteus, moisture M, content p-% % 45 Fuel moisture content Polttopuun kosteus, M p-% Testipolttopuu 8 kw uuni Hartmann Schön Lähde: TFZ-Report No. 36 ladattavissa 14
15 Particle emission Kosteuden vaikutus päästöihin (kuusi, pöykki) Pölypäästöt 300 mg/nm³ 250 (13 % O 2 ) Beech Spruce Undiluted flue gas Pyökki Kuusi Laimentamaton savukaasu rain sade Hartmann Schön, TFZ % 30 Polttopuun Fuel moisture kosteus, content M, p-% 8 kw uuni Lähde: TFZ-Report No. 36 Ladattavissa: 15
16 Particle emission Polttopuun koon vaikutus pölypäästöihin 300 mg/nm³ ( % O 2 ) Stove Uuni 1 1 Stove Uuni 2 2 Stove Uuni 3 3 Undiluted flue gas Laimentamaton savukaasu Uuni 1 Uuni 2 Uuni 3 0 n=3 5x5 cm n=3 7x7 cm Log size Polttopuun koko n=3 9x9 cm Lähde: TFZ-Report No. 36 Ladattavissa: Schön Hartmann 16
17 Particle emission Polttoainepanoksen vaikutus pölypäästöihin 1,000 mg/nm³ 800 (13 % O 2 ) 600 Stove Uuni 1 1 Stove Uuni 2 2 Stove Uuni 3 3 Uuni 1 Uuni 2 Uuni 3 Undiluted flue gas Laimentamaton savukaasu Hartmann Schön Pieni panos n=3 7x7x1 Low load Normaali Iso panos n=3 7x7x3 Nominal load Fuel load 161 n=3 7x7x5 Overload 112 Pieni panos Normaali Suuri panos Lähde: TFZ-Report No. 36 ladattavissa: 17
18 Kokonaispölypäästöt päältä ja alta sytyttämisessä päältä sytytys sytytys alta päältä sytytys sytytys alta Uuni A Uuni B Päältä Kuusi+pyökki Päältä Pyökki+pyökki Alta Kuusi+pyökki Alta Pyökki+pyökki Päältä Kuusi+pyökki Päältä Pyökki+pyökki Alta Kuusi+pyökki Alta Pyökki+pyökki päältä sytytys sytytys alta Lähde: Bioenergy 2020 & TFZ ( bereal-projektissa ) Reichert Schön Hartmann 18
19 Kumulatiiviset häkäpäästöt Cumulated CO-emission CO-päästöt, kun sytytys päältä ja alta 160 g sytytys alta bottom-up ignition sytytys päältä "top-down" ignition :00 0:10 0:20 0:30 0:40 0:50 h 1:00 Palamisaika Burning time Kokeet tehty 8 kw rakoarinalla varustetulla uunilla Tulokset ovat keskiarvo kolmella mittauksessa kylmätilasta alkaen Lähde: Hans Hartman 19
20 Hakkeen laatu
21 21 Hakkeen laatustandardi SFS-EN ISO Laatuluokat A1, A2, B1 ja B2 Kotitalouden kattiloille suositellaan laatuluokkaa A1. Laatuluokat A1 ja A2 vain puhdasta puuta (1.1, 1.2.1) Ei lyhytkiertoviljelypuuta (raaka-aineluokka esim. paju), jos lannoitettu jätevesilietteellä (kuuluu silloin luokkaan B1) Velvoittavat (pakolliset) laatuvaatimukset Raaka-aine (esim karsittu ranka) Palakoko, P (esim. P31) Kosteus, M (märkäpainosta), % (esim. M30) Tuhka, A (kuiva-aineesta), % (esim. A1.0) Irtotiheys, BD (esim. 250 kg/m 3 ) Opastavia (vapaaehtoiset) laatuvaatimukset Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa, Q, MJ/kg tai kwh/kg (esim. 3,5 kwh/kg) Vaihtoehtoisesti energiatiheys, E, kwh/irto-m 3 (esim. 850 kwh/irto-m 3 ) 27/08/
22 Palakoko SFS-EN ISO Luokka Hienoaines (< 3.15 mm), p-% Pääfraktio (min. 60 p-%) mm Karkea fraktio, p-% (mm) Pisimmän kappaleen pituuse, mm P16S <P < 16 <6% >31,5 mm < 45 mm < 2 P31S 10 3,15 <P< 31,5 <6% >45 mm <150 mm < 4 P45S 10 3,15 <P < 45 <10% >63 mm < 200 mm < 6 Poikkileikkauspinta-ala, cm 2 22 Seulat 3.15, 8,16, 31.5, 45, 63 ja 100 mm. Yleensä ei mitata Luokat P16S ja P31S ovat sopivia pienkattiloille. 27/08/
23 Esimerkki palakokojakaumasta Fraktio Seulan koko Massa, p-% Mittaus (vaatimus) Luokka 1 Hienoaines < 3,15 mm 6,9 6,9% ( 10 %) P31S Pää 3,15 8 mm 11, mm 28, ,5 mm 42, % ( 60 %) P31S 31,5 45 mm 10,8 Kuuluu pääfraktioon Karkea mm % 45 mm, kaikki alle 63 mm mm 0 < 100 mm 0 Suurimman kappaleen 3,4 cm 2 poikkileikkauspinta-ala (P31S, 6 % 45 mm ja kaikki alle 150 mm) P31S 1 Pienin luokka valitaan ja vain yksi luokka. Tämän karsitusta rangasta tehdyn hakkeen palakokoluokka on P31S standardin SFS-EN ISO mukaan. Pienkattiloille suositellaan tasaista palakokoa. 27/08/
24 24 Irtotiheys, BD (kg/m 3 ) A1-luokka: BD150; BD200; BD250; A2-luokka: BD150; BD200; BD250 BD300; Puulaji ja kosteus vaikuttavat irtotiheyteen. Mitataan pienissä lämpöyrittäjäkohteissa 50 litran astialla joka kuormasta, koska kauppa perustuu tilavuuteen ja energiasisältöä varten tarvitaan myös irtotiheys kosteuden lisäksi. 27/08/
25 25 Hakestandardi SFS-EN ISO Kosteus (M) A1-luokat; valitaan M10 tai M25, A2 luokka; M35, Mitataan joka kuormasta (10 näytettä 3 litran näytteenottimella) Tuhka (A) A1-luokka; A1.0, rankahake kuuluu tähän luokkaan A2-luokka; A1.5 Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa (Q) Tärkeä, kun hakkeen kauppa perustuu energiasisältöön (esim. /MWh) Tehollinen lämpöarvo voidaan laskea kosteuden ja tehollisen lämpöarvon kuiva-aineesta avulla. Tehollinen lämpöarvo kuiva-aineesta voidaan ottaa kirjallisuudesta. Hyvä keskiarvo on 18,8 MJ/kg (5,2 kwh/kg) Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa riippuu kosteudesta ja kuivahtaneelle rankahakkeelle se on noin 12,4 MJ/kg 3,5 kwh/kg, kun kosteus on 30 p-%). 1 MWh = kwh 27/08/
26 Hakkeen laadun vaikutus päästöihin 26
27 Hakkeen laadunvaikutukset Liian kuiva hake Takatuli Kattila palaa pilalle Matalan kulutuksen aikana aiheuttaa käyntiongelmia Kostea hake Lämmitysteho ei riitä Savukaasuimurien teho ei riitä Matalan kulutuksen aikana voi olla hyvä polttoaine Savutus Vaihteleva palakoko vaikeuttaa polton ohjausta Puhaltimien toiminta häiriintyy Hyötysuhde ei ole optimaalinen Savutus, kun osassa kattilaa palaa hyvin ja toisaalla huonosti Hienojakoiset aineet voivat joutua savukaasuimureiden imuun ennen palamista. 27/08/
28 Hakkeen laadun vaikutukset Savukaasuimureiden teho loppuu kesken liian kostealla hakkeella tavoiteltaessa kovaa tehoa Tällöin savu ei mahdu piipusta ulos ja maksimiteho rajottuu. Kuiva ja hienojakoinen polttoaine voi imeytyä Kuiva ja hienojakoinen polttoaine voi imeytyä palamattomana tai osittain palaneena taivaalle Lähialueen pyykit ja autot pesuun. Kostean ja huonolaatuisen hakkeen poltto Matalan kulutuksen aikana voi aiheuttaa kytemistä ja savuttamista. Päästörajat 27/08/
29 Päästöt Hakkeen kosteuden vaikutus savukaasupäästöihin Polttoaineen kosteus WG hake, MC kosteus, TPM = kokonaispölypäästöt Lähde: Schön et al. :Influence of wood chip quality on emission behaviour in small-scale wood chip boilers, Biomass Conv. Bioref., March /08/
30 Päästöt Normaali- ja osakuorman vaikutus savukaasupäästöihin Normaali Osakuorma Normaali Osakuorma Normaali Osakuorma WG hake, MC kosteus, Fines, hienoaines, TPM = kokonaispölypäästöt 27/08/ Lähde: Schön et al. :Influence of wood chip quality on emission behaviour in small-scale wood chip boilers, Biomass Conv. Bioref., March 2017
31 Lisätietoja Tulisijoista Tehokas ja ympäristöä säästävä tulisijalämmitys /VTT-R pdf Polttoaineista Alakangas, E. yms. Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia, VTT Technology 258 ( y/2016/t258.pdf). 31
32 Lisätietoja
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,
LisätiedotUunivalmiin polttopuun laatuvaatimukset EN 14961-5 standardin mukaan
Uunivalmiin polttopuun laatuvaatimukset EN 14961-5 standardin mukaan Eija Alakangas, VTT, puheenjohtaja WG2 CEN/TC 335 PL 1603, 40101 Jyväskylä Puh. 020 722 2550, sähköposti: eija.alakangas@vtt.fi, www.eubionet.net
LisätiedotMiten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita
Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat
LisätiedotPellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela
Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa
LisätiedotPuuhakkeen standardit ja niiden soveltaminen Vakkalämpö Oy:llä
SolidStandards Puuhakkeen standardit ja niiden soveltaminen Vakkalämpö Oy:llä Eija Alakangas, VTT 24. lokakuuta 2013 Tampere 2 Esityksen sisältö Hakkeen raaka-aineen luokittelu (SFS-EN ISO 17225-1) Hakkeen
LisätiedotPolttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas
Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.
LisätiedotPUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010
PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat
LisätiedotPolttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta
Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta Jyrki Raitila (VTT), pohjautuu Hillebrandin (VTT) ja Koukin (TTS) tutkimukseen TTS 398 Kehittyvä metsäenergia; pilkepäivä Toholampi ja Alajärvi
LisätiedotKokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta
Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti
LisätiedotLaadun hallinta pilkkeen tuotannossa
Laadun hallinta pilkkeen tuotannossa Jyrki Raitila, VTT Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Tausta Polttopuuta käytetään Suomessa vuosittain n.15 milj. i-m 3. Suomessa myydään vuosittain noin
LisätiedotFysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4)
24.3.200 Fysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4) koskevat myös Energiaturpeen laatuohjetta 2006, NT ENVIR 009 Jaakko Lehtovaara erityisasiantuntija / polttoaineet VAPO OY
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotKLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
LisätiedotKantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?
Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki
LisätiedotPilkkeiden keinokuivaus Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Pilkkeiden keinokuivaus Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 11.12.2014 2 Yleistä Polttopuun tärkeimmät ominaisuudet
Lisätiedotwww.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita
www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja
Lisätiedot1. Polttopuun käyttö Suomessa
Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu
LisätiedotPuun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa Metsästä energiaa -seminaari Iisalmi 11.4.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 10.4.2014
Lisätiedot31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa
Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1
LisätiedotPuukaasutekniikka energiantuotannossa
CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotPolttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi
Kiinteiden biopolttoaineiden eurooppalaiset standardit Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi 23.3.2010 Eija Alakangas, VTT CEN/TC 335 työryhmän 2 puheenjohtaja eija.alakangas@vtt.fi
LisätiedotEnergiaturpeen laatuohje Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy
Energiaturpeen laatuohje 2006 Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohje 2006 Nordtest, NT Method, NT ENVIR 009:fi, käännös vuoden 2006 alussa ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006:
LisätiedotJärkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen
Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman
LisätiedotEnergiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa. Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy
Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohje 2006 Nordtest, NT Method, NT ENVIR 009, Approved 2005-
LisätiedotHyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella
Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kokkola 3.11.2011 Halsua 700 kw 1000 kw Kälviä 2 x 2000 kw Perho 1400 kw 2000 kw Taustalla EU-Botnia-Atlantica
LisätiedotMetsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus
Metsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus metsäalan asiantuntijatalo Sisältö Metsäenergia käyttö Energiapuun kasvatus, korjuu ja laatu Lämpö- ja pilkeyrittäjyys Metsäenergian tulevaisuus
LisätiedotPuun poltto ja tulisijojen lämmitysohjeita.
Puun poltto ja tulisijojen lämmitysohjeita eija.alakangas@vtt.fi Käytä kuivaa polttopuuta Puiden varastoinnissa on estettävä maakosteuden pääsy puihin ja varasto on suojattava myös sateelta Sopiva polttopuun
LisätiedotTyöpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Haetaan polton optimiparametrit kuivikelannan ja hakkeen seokselle tutkimuslaboratorion 40 kw ja 500 kw kiinteän polttoaineen testikattiloilla
LisätiedotPuun keinokuivauksen perusteet
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Puun keinokuivauksen perusteet Puun kuivauksen teemapäivä, Biolämpöhanke, Saarijärvi 4.4.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Veli-Pekka Heiskanen, johtava tutkija VTT
LisätiedotPuukattilat Puhdasta lämpöä
www.jäspi.fi Puukattilat Puhdasta lämpöä Jäspi Econature 40 Jäspi YPV 40 Jäspi Stoker 40 Jäspi Ecopuu 25 Puukattila lämmitysjärjestelmänä Puulämmityksessä käytettävä puu (halko,klapi) on kotimainen, edullinen,
LisätiedotKiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä
Kiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä Eija Alakangas, VTT CEN/TC335 ja ISO/TC 238 Kiinteät biopolttoaineet Laatuluokittelutyöryhmän 2 puheenjohtaja eija.alakangas@vtt.fi
LisätiedotMiksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa
Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa TTS Työtehoseura ry 23.11.2017 Rajamäki klo 17-19 Tomi Bremer Metsän Woima Oy Energian kokonaiskulutus Suomessa 1960-2012 Puu on tärkein energianlähde
LisätiedotHakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle
PUUTA-hanke 20. huhtikuuta 2017 / 1 Hakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle Puupellettien valmistukseen käytetään kuoretonta puuta, kuten kuivaa puusepänteollisuuden kutteripurua ja -lastua tai puhdasta
LisätiedotPolttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi
Kiinteiden biopolttoaineiden eurooppalaiset standardit Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi Esimerkkinä pelletit, hake/murske ja ruokohelpipaalit Eija Alakangas, VTT CEN/TC 335
LisätiedotPuusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa
Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita
LisätiedotKiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2)
Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS 14778-1 ja -2) Kiinteästä polttoaineesta tehdään polttoaineanalyysi (perustesti) aina kun raaka-aineen koostumus oleellisesti muuttuu sekä määräajoin (3 kk välein
LisätiedotKirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus
TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu
LisätiedotVaraavien uunien lämmitysohjeita
Varaavien uunien lämmitysohjeita HRRRRR!!! TÄNNEHÄN JÄÄTYY Uunin valmistaja tai muuraaja antaa käyttöohjeet valmistamalleen uunille. Uuden tulisijan lämmitys aloitetaan varovasti. Seuraavat ohjeet on laadittu
LisätiedotPuupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)
www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden
Lisätiedot1. Palamisen perusteet
1. Palamisen perusteet Palamisen tarkkailu on tärkeä tehtävä, joka ei tapahdu itsestään Pol6oaineen kosteus palamislämpö8la Pol6oaineen palakoko hienoaineen osuus Pol6oaineen kaasuuntuminen / siirtohäiriöt
LisätiedotEnergiansäästö viljankuivauksessa
Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve
LisätiedotLaatuhakkeen tuotannon erityispiirteet
2 Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet Esitys perustuu hankkeen toimenpiteenä tehtyyn raporttiin: Erilaatuisten hakkeiden käyttökohdevaatimuksista ja tuotantokustannuksista. Esa Etelätalo. KARELIA- AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotTulisijalämmitys ja polttopuun varastointi. Takkailta, 1.11.2011 Pori Eija Alakangas, Ari Erkkilä ja Jyrki Raitila, VTT
Tulisijalämmitys ja polttopuun varastointi Takkailta, 1.11.2011 Pori Eija Alakangas, Ari Erkkilä ja Jyrki Raitila, VTT 2 Polttopuun käyttö, laatu ja varastointi Kuva: www.halkoliiteri.com 3 Puupolttoaineen
LisätiedotMetsäbiomassan energiakäyttö
Metsäbiomassan energiakäyttö Johtava tutkija Eija Alakangas Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tiedetreffit: Biotalouden sivuvirrat ja energiaratkaisut 17. huhtikuuta 2018, JAMK Biotalousinstituutti 1 Metsäenergia
LisätiedotMistä pientaloihin järkevää energiaa? OMAKOTI MESSUT 25. ja Vantaalla klo 14:30-15:00 Tomi Bremer Metsän Woima Oy ja TTS Työtehoseura ry
Mistä pientaloihin järkevää energiaa? OMAKOTI MESSUT 25. ja 26.10.2018 Vantaalla klo 14:30-15:00 Tomi Bremer Metsän Woima Oy ja TTS Työtehoseura ry Energian kokonaiskulutus ja puupolttoaineet 2017 Puu
LisätiedotTulisijat omakotitalojen lämmityksessä
www.biohousing.eu.com Tulisijat omakotitalojen lämmityksessä Polttoaineen laatuvaatimukset ja polttotekniikka Jyväskylän ammattikorkeakoulu 28.3.2008 & Ari Erkkilä, VTT 1 Polttopuun käyttö, laatu ja varastointi
LisätiedotKeski-Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitokset: kartoitus ja mittauksia Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kaustinen 22.9.
Keski-Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitokset: kartoitus ja mittauksia Yliopettaja, k Martti Härkönen, CENRIA Kaustinen 22.9.2010 Halsua 700 kw Kälviä 2 x 2000 kw Lohtaja 300 kw Energiaosuuskuntien
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT
T062/M22/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES
LisätiedotKustannustehokas pilketuotanto Pilkepäivä, Energiametsä-hanke 10.12.14 Oulu Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Kustannustehokas pilketuotanto Pilkepäivä, Energiametsä-hanke 10.12.14 Oulu Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Talouden hallinta 11.12.2014 2 Keskeiset osat Turvallisuus
LisätiedotLämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä
Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT
T062/A21/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES
LisätiedotVAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti
VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotBiohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan
Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi
LisätiedotBiopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010
Biopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010 Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori CEN/TC 335 WG2 puheenjohtaja http://www.eubionet.net Esityksen
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe TEHTÄVIEN RATKAISUT
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 6.6.2018 TEHTÄVIEN RATKAISUT Tehtävä 1. a) Opiskelija sai tehtäväksi kukkakimppujen sidonnan. Kukkia on kolmen värisiä: sinisiä (S), punaisia
LisätiedotPalostandardoinnin tilanne
Palostandardoinnin tilanne Tulisijat TC295 TC295 Standardien uusiminen Paloturvallisuuteen liittyviä seikkoja Paloturvallisuuteen liittyvät merkinnät Yhteenveto Standardien uusiminen Standardeja olla uudistamassa
LisätiedotTULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen
TULIKIVI Green tuoteperhe Onni Ovaskainen 5.6.2013 W10 Vesilämmitysjärjestelmä P10 Pellettijärjestelmä W10 P10 Vesilämmitysjärjestelmä W10 W10 vesilämmitysjärjestelmä: Missä energia kuluu 150 m 2 talossa?
LisätiedotTehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit. Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät
Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Tukesin markkinavalvonta - tehdasvalmisteiset tulisijat -
LisätiedotEnergiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy
Viljankäsittelyn ammattilainen Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy 1 2 Miksi on lähdetty kehittämään biouunia? Valtaosa Suomen lämminilmakuivureista käyttää
LisätiedotKuiva ainetappiot ja kuivumismallit
www.infres.eu Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit Johanna Routa, Metla Metsäenergia nyt ja 2030 teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 ohjelman vuosiseminaari Jyväskylä, Laajavuori 8.
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE
LisätiedotEnergiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme
Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat
LisätiedotMaatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi
Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE
LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotPuun pienpolton p hiukkaspäästöt
PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika
LisätiedotPalostandardoinnin tilanne
Palostandardoinnin tilanne Tulisijat TC295 TC295 Standardien uusiminen Paloturvallisuuteen liittyviä seikkoja Paloturvallisuuteen liittyvät merkinnät Yhteenveto Standardien uusiminen Standardeja olla uudistamassa
LisätiedotGASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan
GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK
LisätiedotVA K 0 LA. 1960 Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )
VA K 0 LA 4A' Helsinki Rukkila 2 Helsinki 43 48 12 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1960 Koetusselostus 371 Tehonmittauskoe 1
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotKANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta
KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia
LisätiedotUnicon ReneFlex. Jätteestä energiaa
Unicon ReneFlex Jätteestä energiaa KPA Uniconilla on vuosikymmenten kokemus energiahankkeista Tarjoamme vastuullisia energiaratkaisuja ja elinkaaripalveluita KPA Unicon on erikoistunut kattila- ja voimalaitosprojekteihin.
LisätiedotPolttoaineen laadun ja poltossa käytetyn ilmamäärän vaikutukset palamisen hallintaan uudenlaista pellettipoltinta käytettäessä
Polttoaineen laadun ja poltossa käytetyn ilmamäärän vaikutukset palamisen hallintaan uudenlaista pellettipoltinta käytettäessä Simo Paukkunen Markus Hirvonen Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus
LisätiedotKOETUSSELOSTUS TEST REPORT
03450 OLKKALA 913-46211 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1043 RYHMÄ 162 VUOSI 1981 KOETUTTAJA
LisätiedotPuulämmityksellä edullista energiaa Jyväskylä
Puulämmityksellä edullista energiaa Jyväskylä 7.10.2013 Veli-Pekka Kauppinen Suomen metsäkeskus jpy 1 2 Yleistä puun käytöstä ja hinnoista Pientalojen polttopuun käyttö Puupolttoaineita käytetään pientalossa
LisätiedotVI-ABCCo: KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS ILMALÄMMITIN - AIRMAT 20 AIR HEATER - AIRMAT 20 NUMERO 1167 RYHMÄ 162
- VI-ABCCo: PPA 1 03400 VIHTI 913-46211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1167 RYHMÄ 162
LisätiedotNäytteenotto ja näytteen jakaminen Kiinteät biopolttoaineet
Näytteenotto ja näytteen jakaminen Kiinteät biopolttoaineet Jan Burvall, Skellefteå Kraft AB - Ruotsi Camilla Wiik, Antero Moilanen & Eija Alakangas, VTT - Suomi Martin Englisch, ofi - Itävalta CEN 335
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotEnergia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)
Energia-alan keskeisiä termejä 1. Energiatase (energy balance) Energiataseet perustuvat energian häviämättömyyden lakiin. Systeemi rajataan ja siihen meneviä ja sieltä tulevia energiavirtoja tarkastellaan.
LisätiedotVedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa
Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen
LisätiedotBiopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari , VTT Vuorimiehentie 5 Auditorio, Espoo Antero Moilanen, VTT
Biopolttoaineiden standardit Näytteenotto ja näytteen esikäsittely Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. 3. 2010, VTT Vuorimiehentie 5 Auditorio, Espoo Antero Moilanen, VTT 2 Johdanto CEN/TC335
LisätiedotVesitakat uudisrakennuksissa
Vesitakat uudisrakennuksissa Onni Ovaskainen, Tulikivi Onni Ovaskainen 17.4.2013 Puulämmitys modernissa talossa mennyttä aikaa? Nykytalojen lämmöntarve Lämmöntarve vähentyy 4-kertaisesti vanhaan rakennuskantaan
LisätiedotKeski Pohjanmaan energiaosuuskuntien
Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitoskartoitus t (mukana myös kaksi osakeyhtiöperustaista lämpölaitosta) Alaprojekti 9. Energiaosuuskuntien lämpölaitosten nykytila ja päästöt (Centria, UmU ETPC,
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotHake- ja pellettikattilan mitoitus
Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotGT GT 1200 GTU GTU 1200
Kattilat GT 0 - GT 00 GTU 0 - GTU 00 GTU 0 GT 00 Oy Callidus b Hiekkakiventie 0070 HELSINKI p. 09-7 75 fax. 09-77 5505 www.callidus.fi . Pä ä mitat GT 0 C 55 85 5 () 65 x M8 on ø 50 merkkiä levyssä ø 70
LisätiedotKuivausprosessin optimointi pellettituotannossa
OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus
LisätiedotViljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat
Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Esimerkki kaurantuotannon kokonaisenergiankulutuksesta Panos MJ/ha kwh/ha % työkoneiden energiankulutus 1449 402 7 % Kuivaus 3600 1000 18 % Lannoite
LisätiedotPelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo
Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly
LisätiedotViljankuivaus Tarvaala
Viljankuivaus Tarvaala 15.3.2012 prof. Jukka Ahokas Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Öljyntarve l/ha Haketarve m3/ha Kuivaamistarve Kuivauksessa materiaalista poistetaan
LisätiedotPuun keinokuivauksen perusteet Polttopuuyrittäjyyden teemapäivä Joensuu Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Puun keinokuivauksen perusteet Polttopuuyrittäjyyden teemapäivä Joensuu 10.11.2017 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 13.11.2017 2 Yleistä Polttopuun ja hakkeen
LisätiedotVTT:n polttopuututkimuksia
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) VTT:n polttopuututkimuksia Halkoliiteri 10 vuotta -seminaari Jyrki Raitila, VTT Pilkkeeseen liittyviä tutkimusaiheita Raaka-aineen ja pilkkeen
Lisätiedottärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä
Vesi puupolttoaineessa merkitys ja hallinta Professori Lauri Sikanen Itä Suomen yliopisto Metsätieteen päivä 2011 Kosteus on puupolttoaineen tärkein laatutekijä Kuvassa kk kaksi suomalaista hakeautoa hk
LisätiedotKuva 1. Nykyaikainen pommikalorimetri.
DEPARTMENT OF CHEMISTRY NESTEIDEN JA KIINTEIDEN AINEIDEN LÄMPÖARVOJEN MÄÄRITYS Matti Kuokkanen 1, Reetta Kolppanen 2 ja Toivo Kuokkanen 3 1 Oulun yliopisto, kemian laitos, PL 3000, FI-90014, Oulu, matti.kuokkanen@oulu.fi
LisätiedotPolttopuun kuivaus Uimaharjun lämpölaitoksen yhteydessä
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Polttopuun kuivaus Uimaharjun lämpölaitoksen yhteydessä Jyrki Raitila, VTT Tulosten esittely: Urpo Hassinen, Suomen metsäkeskus Tavoitteet
LisätiedotPuun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen
Puun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen Dos. Jarkko Tissari Fine particle and aerosol technology laboratory (FINE) Department of Environmental and Biological Sciences Puulämmityspäivä, Helsinki
LisätiedotENERGIATUTKIMUSKESKUS
ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia
Lisätiedot