Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi
|
|
- Reijo Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kiinteiden biopolttoaineiden eurooppalaiset standardit Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi Eija Alakangas, VTT CEN/TC 335 työryhmän 2 puheenjohtaja eija.alakangas@vtt.fi
2 CEN TC 335 KIINTEÄT POLTTOAINEET 27 teknistä spesifikaatiota (esistandardia) julkaistu Päivitys EN-standardiksi menossa Valmistunevat vuoden 2010 aikana (osa julkaistu) Suomen vastuulla olevat standardit EN Polttoaineen laatuvaatimukset ja luokat Osa 1 Yleiset vaatimukset (julkaistu englanninkielisenä) Osat 2 (puupelletit), 3 (puubriketit), 4 (hake), 5 (polttopuu) & 6 (Agripelletit) Tuotestandardit pienkäyttöön (yleensä alle 500 kw) EN Laadunvarmistus Osa 1 Yleiset vaatimukset Osat 2, 3, 4, 5 & 6 Tuotestandardit pienkäyttöön 2
3 CEN/TC 335 standardit kiinteille biopolttoaineille Holvaantumisominaisuudet (tekeillä raportti) Lämpöarvo EN Tuhkapitoisuus EN Palakokojakauma pren15149 Mekaaninen kestävyys (pelletit & briketit) EN Kosteus pren Irtotiheys pren Kiintotiheys pren Epäpuhtaudet (ei menetelmää) Tuhkansulamiskäyttäytyminen pren Laatuvaatimukset ja luokat pren (moniosainen) Laadunvarmistus pren (moniosainen) Terminologia pren Näytteenotto ja näytteenkäsittely pren 14788, 14799
4 Laatuvaatimukset ja - luokat (CEN/TS 14961) Luokitus perustuu raaka-aineen alkuperään (origin and source) ja laaditaan tärkeimmille kauppanimikkeille (major traded forms) Biopolttoaineet on jaoteltu alaluokkiin alkuperän perusteella: 1 puubiomassa (Woody biomass) 2 kasvibiomassa (Herbaceous biomass) 3 hedelmäbiomassa (Fruit biomass) 4 Sekoitukset ja seokset (Blends and mixtures) blends = tarkoituksella tehdyt sekoitukset mixtures = sattumanvaraisesti syntyneet seokset Erityisehtoja kemiallisesti käsittelylle puulle Kemiallinen käsittely (chemical treatment) käsittää kaiken muun käsittelyn paitsi vedellä, lämmöllä tai ilmalla tapahtuvan käsittelyn. 4
5 Kiinteiden biopolttoaineiden käyttöketju Alkuperä Biomassa Polttoaineen tuotanto Taulukot jossa ominaisuusluokat (EN ) Kauppanimike (esim.pelletti) Kiinteä Biopolttoaine Bioenergia Alkuperän Dokumentointi (Taulukko 1 EN ) Polttoaineen laadunvarmistus (pren ) Tuoteseloste/ laatutodistus (pren 15234) 5
6 1.1 Metsästä, istutusmetsästä tai muu luonnonpuu(taulukko 1, EN ) Kokopuu ilman juuristoa Lehtipuu Havupuu Lyhytkiertoinen vesakko Pensaikko Sekoitukset ja seokset Kokopuu juurineen Lehtipuu Havupuu Lyhytkiertoinen vesakko Pensaikko Sekoitukset ja seokset Runkopuu/ranka Lehtipuu Havupuu Sekoitukset ja seokset Hakkuutähteet Tuore/vihreä, lehtipuu (lehdet mukaan lukien) Tuore/vihreä, havupuu (neulaset mukaan lukien) Varastoitu, lehtipuu Varastoitu, havupuu Sekoitukset ja seokset Kannot ja juuripuu Lehtipuu Havupuu Lyhytkiertoinen vesakko Pensaikko Sekoitukset ja seokset Kuori (metsänhoitotoimenpiteistä) a Maisemanhoidosta, puistoista, puutarhoista, viini- ja hedelmätarhojen karsimisesta peräisin oleva puubiomassa 6
7 1.2 Sivutuotteet ja tähteet puujalostusteollisuudesta (Taulukko 1, EN ) 1.2 Puujalostusteollisuuden sivutuotteet ja tähteet Kemiallisesti käsittelemätön puutähde Kuoreton lehtipuu Kuoreton havupuu Kuorellinen lehtipuu Kuorellinen havupuu Lehtipuun kuori (teollisesta toiminnasta) a Kemiallisesti käsitelty puutähde, kuitutähde ja rakenneosat Seokset ja sekoitukset 1.3 Käytöstä poistettu puu tai puutuote Kemiallisesti käsittelemätön puu Kemiallisesti käsitelty puu Havupuun kuori (teollisesta toiminnasta) a Seokset ja sekoitukset Kuoreton puu Kuorellinen puu Kuori (teollisesta toiminnasta) a Kuidut ja puun rakenneosat Kuoreton puu Kuori a Sekoitukset ja seokset Kuoreton puu Kuori a Sekoitukset ja seokset a) Sisältää myös korkin Kemiallisesti käsitelty puu ei saa sisältää raskasmetalleja ja orgaanisia halogenoituja yhdisteitä pinnoituksen tai puunsuojakäsittelyn seurauksena 7
8 Esimerkkejä alkuperän luokituksesta Hakkuutähde kuusi Luokka (tuore), (varastoitu/kuiva) Kokopuu, ei juuria, koivu Luokka Tonttien ja puutarhojen raivauspuu, tienvarsipuusto Luokka Kutterinlastu, sahanpuru, hiontapöly Luokka (lehtipuu) tai (havupuu) Kutterinlastu huonekalu-, parketti-, yms. tehtailta (sisältää liimaa, pinnoitetta tai maalia) Kemiallisesti käsitelty puubiomassa, luokka Ruokohelpi (pääluokka Ruohokasvit) koko kasvi tai Olki Sekoitus kemiallisesti käsitellystä ja käsittelemättömästä puubiomassasta Luokitellaan kemiallisesti käsitellyksi, luokka
9 Osa1 joustavaluokittelu Ominaisuudet eivät ole sidottu toisiinsa, joten tuottaja ja kuluttaja voivat valita luokat kustakin ominaisuusluokista Tuotantoketju on voitava jäljittää kokoketjun osalta, siksi alkuperätieto on tärkeä Tärkeimmille kauppanimikkeille on tehty taulukkopohjainen luokittelu Ominaisuusluokat merkitty symbolein Esimerkiksi kosteus (kosteus, M) M10, tarkoittaa että kosteuden on oltava 10 p-% keskimäärin 9
10 Joustava luokittelu Osa 1 Tärkeimmät ominaisuude ovat velvoittavia (pakollisia) alkuperä on aina pakollinen (Taulukko 1 EN ) velvoittavat ominaisuudet vaihtelevat eri kauppanimikkeillä kosteus (M) ja tuhkapitoisuus (A) velvoittava kaikille polttoaineille Osa ominaisuuksista opastavia (vapaaehtoisia), mutta ne suositellaan ilmoitettavan 10
11 Polttoaineiden (kauppanimikkeiden) luokittelu EN Briketit (Taulukko 3) Pelletit (Taulukko 4) Hake (Taulukko 5) Murske (Taulukko 6) Pilke/halot (Taulukko 7) Sahanpuru (Taulukko 8) Kutterinlastu (Taulukko 9) Kuori (Taulukko 10) Olki-, ruokohelpi- tai elefanttiheinäpaalit (Taulukko 11) Energiajyvä (Taulukko 12) Oliivitähde (Taulukko 13) Hedelmien siemenet (Taulukko 14) Yleinen taulukko muille biopolttoaineille (Taulukko 15) Kuva: Vapo Oy 11
12 Pelletit Velvoittavat ominaisuudet (Osa 1) Alkuperä (Taulukko 1 - osa 1) Puubiomassa 1 Kasvibiomassa 2 D Hedelmäbiomassa 3 Sekoitukset ja seokset 4 L Mitat Luokka Halkaisija (D) Pituus (L) D06 6 ± 1,0 mm 3,15 L 40 mm (95 p-%) D08 8 ± 1,0 mm 3,15 L 40 mm (95 p-%) D10 10 ± 1,0 mm 3,15 L 40 mm (95 p-%) D12 12 ± 1,0 mm 3,15 L 50 mm (95 p-%) D25 25 ± 1,0 mm 10 L 50 mm (95 p-%) Maksimipituus pelleteille: 45 mm luokissa D06, D08 ja D10 (<5 p-%) 12
13 Pelletit Normative (osa 1) Kosteus (M) M10 10 % saapumistilassa M15 15 % saapumistilassa Tuhkapitoisuus (A) A0.5 0,5 % kuiva-aineesta A0.7 0,7 % kuiva-aineesta A1.0 1,0 % kuiva-aineesta A1.5 1,5 % kuiva-aineesta A3.0 3,0 % kuiva-aineesta A5.0 5,0 % kuiva-aineesta A7.0 7,0 % kuiva-aineesta A ,0 % kuiva-aineesta A10.0+ > 10,0 % kuiva-aineesta, minimiarvo on ilmoitettava Kosteuspitoisuuden määritys pren Tuhkapitoisuus määritys pren Irtotiheys (BD) (kg/m 3 ) Ilmoitettava seuraavissa luokissa BD550, BD600, BD650, BD700 ja BD700+ (minimiarvo on ilmoitettava) 13
14 Pellettit - Velvoittavat (osa 1) Hienoaines (F) Lastauksessa tai purussa Hienoaines < 3,15 mm F1.0 1,0 p-% F2.0 2,0 p-% F3.0 3,0 p-% F5.0 5,0 p-% F5.0+ > 5,0 p-%, maksimiarvo ilmoitettava 3,15 mm seula ISO 3310 mukaan ja hienoaineksen määrä menetelmällä pren Lisäaineet Sidosaineen, kuonaantumisenestoaineen tai muun lisäaineen käyttö ilmoitettava Lisäaineen määrä saa olla korkeintaan 20 p-% puristettavasta massasta. Jos lisäaineen määrä on yli 20 p-% puristettavasta massasta, ovat pelletit seospelletteja. 14
15 Pelletit Velvoittavat (Osa 1) Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa (Q) minimiarvo on ilmoitettava (laskenta polttoaineen kosteuden ja kuiva-aineen tehollisen lämpöarvon (vakiopaineessa) avulla) 100 ar q p, net, ar = q p, net,d ( ) 0, M M ar q p,net,ar tehollinen lämpöarvo saapumistilassa, (MJ/kg) q p,net,d kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo vakiopaineessa (MJ/kg) M ar kosteus (p-%) 0,02443 veden (kosteuden) höyrystymisentalpian korjaustekijä (vakiopaineessa) 25 C:ssa [MJ/kg 1 p-% kosteutta kohti] 1 MJ/kg = 0,2778 kwh/kg ja 1 kwh/kg = 1 MWh/t 1 MWh/t = 3,6 MJ/kg). Tarkkuus 0,1 MJ/kg Kalorimetripom-missa määritetään kalorimetrinen lämpöarvo menetelmällä EN ja kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo lasketaan. Laskentakaavat EN :n liitteessä D. Kuva: ENAS Oy 15
16 Pelletit Velvoittavat (Osa 1) Mekaaninen kestävyys (DU) DU97.5 DU96.5 DU % pellettejä testauksen jälkeen 96.5 % pellettejä testauksen jälkeen 95.0 % pellettejä testauksen jälkeen DU95.0- < 95.0 %, pellettejä testauksen jälkeen minimiarvo on ilmoitettava Mekaanisen kestävyyden testauslaite Menetelmä EN Kuva FJ-BLT:n testauslaitteesta 16
17 Velvoittavat/opastavat pelleteille (Osa 1) Rikkipitoisuus (S) Rikkipitoisuus on velvoittava vain kemiallisesti käsitellyille biomassoille (1.2.2, 1.3.2, 2.2.2,3.2.2) tai rikkiä sisältäviä lisäaineita on käytetty S p-% kuiva-aineesta S p-% kuiva-aineesta S p-% kuiva-aineesta S p-% kuiva-aineesta S p-% kuiva-aineesta S0.20+ > 0.20 p-% kuiva-aineesta, ja maksimiarvo ilmoitettava Analysointi pren 15289
18 Velvoittavat/opastavat pelleteille (Osa 1) Typpi (N) Typpi on velvoittava vain kemiallisesti käsitellylle biomassalle (1.2.2, 1.3.2, 2.2.2,3.2.2) N0.3 N0.5 N1.0 N2.0 N3.0 N p-% kuiva-aineesta 0.5 p-% kuiva-aineesta 1.0 p-% kuiva-aineesta 2.0 p-% kuiva-aineesta 3.0 p-% kuiva-aineesta >3.0 % p-% kuivaaineesta ja maksimiarvo ilmoitettava CHN-analysaattori Menetelmä pren
19 Velvoittavat/opastavat pelleteille (Osa 1) Kloori (Cl) Kloori on velvoittava vain kemiallisesti käsitellylle biomassalle (1.2.2, 1.3.2, 2.2.2,3.2.2) Cl 0.02 < 0.02 p-% kuiva-aineesta Cl 0.03 < 0.03 p-% kuiva-aineesta Cl 0.07 < 0.07 p-% kuiva-aineesta Cl 0.10 < 0.10 p-% kuiva-aineesta Cl 0.10+> 0.10 p-% kuiva-aineesta maksimiarvo on ilmoitettava Analyysit pren (kokonais- S tai Cl) 19
20 Tuotestandardit osat 2, 3, 4, 5 & 6 Erilliset tuotestandardit osa 2 Puupelletit ei-teollisuuskäyttöön osa 3 Puubriketit ei-teollisuuskäyttöön osa 4 Puuhake ei-teollisuuskäyttöön osa 5 Pilke ei-teollisuuskäyttöön osa 6 Ei-puuraaka-aineesta tehdyt pelletit ei-teollisuuskäyttöön Ei-teollisuuskäyttö tarkoittaa Ei-teollisuuskäyttö tarkoittaa pienkäyttölaitteita kuten kotitaloudessa ja pienissä teollisuus- tai julkisissa kiinteistöissä käytettyjä, ja ne on testattu seuraavien standardien mukaan: takat, hellat ja kiukaat EN 14785, EN 12815, EN 12809, EN 13240, EN ja pren 15821; pellettipolttimet EN 15270; kattilat EN (< 500 kw th ), Tuotestandardeissa ominaisuudet on sidottu toisiinsa: Luokat A1 (vähäinen tuhkapitoisuus), A2 (korkeampi tuhkapitoisuus) and B raaka-aineessa myös kemiallisesti käsiteltyä puuta (1.2.2) tai käytöstä poistettua puuta (1.3) Kaikki ominaisuudet ovat yleensä velvoittavia 20
21 Tuotestandardi Ei-teollisuuskäyttöön tarkoitetut puupelletit (osa 2)- lopullinen luonnos 03/2010 Ominaisuus A1 A2 B Alkuperä ja 1.2.1* 1.1.1, 1.1.3, 1.1.4, ja 1.2.1* 1.1, 1.2, 1.3 Palakoko D06, D08 3,15 < L < 40 (max. 45 mm, 1 p-%) D06, D08 3,15 < L < 40 (max. 45 mm, 1 p-%) D06, D08 3,15 < L < 40 (max. 45 mm, 1 p-%) Kosteus, M < 10 p-% < 10 p-% < 10 p-% Tuhkapitoisuus, A kuivaaineesta 0.7 p-% 1.5 p-% 3.5 p-% Irtotiheys, BD > 600 kg/m 3 > 600 kg/m 3 > 600 kg/m 3 Mekaaninen kestävyys, DU > 97.5 p-% > 97.5 p-% > 96.5 p-% Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa, Q 16.5 <Q< 19 MJ/kg [4.6 <Q<5,3 kwh/kg] 16.3 < Q < 19 MJ/kg [4.6 <Q<5,3 kwh/kg] 16.0<Q<19 MJ/kg MJ/kg 4.4 <Q<5,3 kwh/kg] Hienoaines, F (<3,15 mm) 1% tehtaalla (lastauksessa tai pakattaessa) tai ennen toimitusta asiakkaalle *ei saa sisältää kemiallisesti käsiteltyä puuta Lisäaineet < 2 p-% puristettavasta massasta, tyyppi ja määrä on ilmoitettava 21
22 Tuotestandardi Ei-teollisuuskäyttöön tarkoitetut puupelletit ja -briketit (osa 2, 3)- lopullinen luonnos 3/2010 Rikki, S kuiva-aineesta Typpi, N kuiva-aineesta Kloori, Cl, kuiva-aineesta Arseeni, As mg/kg kuiva-aineesta* Kadmium, Cd, mg/kg kuiva-aineesta * Kromi, Cr mg/kg kuiva-aineesta * Kupari, Cu, mg/kg kuiva-aineesta * Lyijy, Pb, mg/kg kuiva-aineesta * Elohopea, Hg, mg/kg kuiva-aineesta * Nikkeli, Ni, mg/kg kuiva-aineesta * Sinkki, Zn, mg/kg kuiva-aineesta * Tuhkansulamiskäyttäytyminen** A1 A2 S0.03 S0.03 S0.04 N0.3 N0.5 N1.0 Cl0.02 Cl0.02 Cl0.03 < 1 < 1 < 1 < 0.5 < 0.5 < 0.5 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 < 10 < 0.05 < 0.05 < 0.05 < 10 < 10 < 10 < 100 < 100 < 100 Suositellaan ilmoitettavan kaikki lämpötilat B *1 000 mg/kg = ppm = 0,1%, Raskasmetallit menetelmällä pren **Tuhkansulamiskäyttäytyminen on opastava (pren 15370) 22
23 Puuhake ja -murske termit EN Puuhake (Wood chips) Haketettu puubiomassa, jonka palat ovat tuotetut mekaanisella käsittelyllä käyttäen teräviä työkaluja, kuten veitsiä Hakepalatovatsuorakaiteen muotoisia Murske (Hog fuel) Puupolttoaine, jolla on vaihteleva palan muoto ja koko Tuotettu murskaamalla tylpillä työkaluillla kuten teloilla, varastoilla ja varstoilla 23
24 Puuhake Palakoko EN Luokka Pääfraktio, vähintään 75-w%, mm a Hienoaines, p-% (<3,15 mm) Karkea fraktio, p-% P16A c P16 B c 3,15< P < 16 mm 3,15< P < 16 mm < 12 % < 12 % <3% >16 mm ja kaikki <30 mm c <3% >45 mm ja kaikki < 120mm c P45A c P45B c 8 < P < 45 mm 8 < P < 45 mm < 8 % b < 8 % b < 6% >63 mm, ja max. 3,5 % > 100 mm, kaikki <120 mm, < 6% > 63 mm, ja max. 3,5 % > 100 mm, kaikki <350 mm P63 c 8 < P < 63 mm < 6 % b < 6% > 100 mm ja kaikki < 350 mm P100 c 16 < P < 100 mm < 4 % b < 6% > 200 mm ja kaikki < 350 mm a Palakokoarvot (P-luokat) viittavat pyöreisiin seuloihin ja palakokojakauma määritetään standardilla pren b Hakkuutähteillä pääfraktiot P45B (3,15<P<45 mm), P63 (3,15<P<63 mm) ja P100 (3,15<P<45 mm), hienoaineksen määrä voi olla maksimissaan 25 p-% c Palan poikkileikkauksen pinta-ala ylisuurille kappaleille P16<1 cm², P45 < 5 cm², P63< 10 cm² ja P100 < 10 cm². A=ei-teollisuuskäyttöön B= teollisuuskäyttöön 24
25 Hakkeen palakoko P16 P16A Kaikki <31,5 mm P16B Kaikki <120 mm <3% 30 <3% >75% >75% 8 8 3,15 3,15 <12% <12% 25
26 Hakkeen palakoko P45 P45A P45B <3,5 % <3,5 % Kaikki < 120 mm Kaikki < 350 mm <6% <6% >75% >75% 8 8 3,15 3,15 <8 % <8 % 26
27 Hakkeen palakoot P63 ja P100 P63 P100 Kaikki < 350 mm <6% >200 mm Kaikki < 350 mm <6% 100 < 100 mm >75% >75% ,15 3,15 <6 % <4 % 27
28 Murske palakoko EN P16 P45 Pääfraktio, 75 p- %, mm a 3,15< P < 16 mm 3,15< P < 45 mm Karkeajae max. 1 p-% (partikkelin maksimipituus, mm) < 6 %> 45 mm ja kaikki < 120 mm < 10 %> 63 mm ja kaikki < 350 mm Hienoaines < 3,15 mm F06 F10 p-% < 6 % < 10 % P63 3,15< P < 63 mm < 10 %> 100 mm ja kaikki < 350 mm F12 < 12 % P100 3,15<P <100 mm < 10 %> 125 mm ja kaikki < 350 F15 < 15 % P125 3,15< P<125 mm < 10 %> 150 mm ja kaikki < 350 F20 < 20 % P200 3,15<P<200 mm Sovitaan erikseen F25 < 25 % P300 3,15<P< 300 mm Sovitaan erikseen a Arvot viittavat pren menetelmässä käytettyjen seulojen aukkoihin. Palan poikkileikkauksen pinta-ala ylisuurille kappaleille P16<1 cm², P45 < 5 cm², P63< 10 cm² ja P100 < 10 cm². 28
29 Puuhake/murske velvoittavat EN Kosteus hakkeelle ja murskeelle, M alkaen M10 päättyen M55 (5 %-yksikön välein), M55+ maksimiarvo ilmoitettava Tuhka hakkeelle, A luokat A0.5, A0.7, A1.0, A1.5, A3.0, A5.0, A6.0 and A6.0+ (maksimiarvo ilmoitettava) Tuhka murskeelle, A luokat A0.5, A0.7, A1.0, A1.5, A3.0, A5.0, A6.0 and A6.0+ (maksimiarvo ilmoitettava) Puuhake/murske velvoittava tai opastava Typpi, N, N0.3, N0.5, N1.0, N2.0, N3.0, N3.0+ (maksimiarvo ilmoitettava) Kloori, Cl, Cl0.02, Cl0.03, Cl0.07,Cl0.1, Cl0.1+ (maksimiarvo ilmoitettava) Velvoittava vain, jos kemiallisesti käsiteltyä puuta eli alkuperäluokat 1.2.2;
30 Puuhake/murske -EN Lämpöarvo Q (MJ/kg saapumistilassa) tai energiatiheys, E (kwh/irto-m 3 ), Velvoittava murskeelle ja opastava hakkeelle minimiarvo on ilmoitettava Voidaan laskea kosteuden ja kuiva-aineen tehollisen lämpöarvon perusteella kalvo 15 (kuiva-aineen lämpöarvo kirjallisuudesta tai analyysi). Tuhkan sulamiskäyttäytyminen (opastava) muodonmuutoslämpötila (DT, o C), suositellaan kaikkien lämpötilojen ilmoittamista Kutistuminen Muodonmuutos Puolipallo Sulaminen 30
31 Puuhake/murske opastava-en Irtotiheys, BD (kg/m 3 ) Luokat BD150; BD200; BD250; BD300; BD350; BD400 ja BD450+ (minimiarvo ilmoitettava) Suositellaan ilmoitettavan, jos kauppa käydään tilavuuden perusteella. Irtotiheys menetelmällä EN
32 Hakkeen tuotestandardi pienkäyttöön EN (lopullinen luonnos 03/2010) Hakeluokat A1 ja A2 luonnonpuulle Ei lyhytkiertoviljelypuuta, jos lannoitettu jätevesilietteillä tai epäillään, että on kasvatettu saastuneella maalla Hakeluokka B sisältää myös kemiallisesti käsiteltyä tai käytettyä puuta Raja-arvot myös typelle (N1.0), rikille (S0.1), kloorille (Cl0.05) sekä raskasmetalleille : As (<1), Cd (<2), Cr (<10), Cu (<10), Pb (<10), Ni (<10) ja sinkki (<100) mg/kg kuiva-aineesta Irtotiheys Luokat A1 ja A2 (BD150 tai BD200), B sovitaan erikseen Kosteus Luokat A1 (M10 ja M25), A2 (M35), B sovitaan erikseen Tuhka Luokat: A1 (A1.0), A2 (A1.5) ja B (A3.0) 32
33 Hakkeen tuotestandardi pienkäyttöön EN (lopullinen luonnos) Palakoko (P) Luokka Vähintään 75 p-% (pääfraktio), mm Hienoaines, p- %, < 3,15 mm Karkea jae, p-% palan maksimipituus, mm P16A 3,15< P <16 mm < 12 % < 3% > 16mm, kaikki < 31,5 mm poikkipinta-ala ylisuurille kappaleille < 1 cm 2 P16B 3,15< P <16 mm < 12 % < 3% > 45mm, kaikki < 120 mm poikkipinta-ala ylisuurille kappaleille < 1 cm 2 P31,5 8< P <16 mm < 8 % < 6% > 45mm, kaikki < 120 mm poikkipinta-ala ylisuurille kappaleille < 2 cm 2 P45A 8< P <45 mm < 8 % < 6% > 6mm ja maksimissaan 3,5 % > 100 mm, kaikki < 31,5 mm poikkipinta-ala ylisuurille kappaleille < 5 cm 2 Määritetään standardin EN mukaan käyttäen ISO 3310 seuloja 33
34 Ruokohelpipaalit velvoittavat EN Alkuperäluokat Viljan olki, Ruokohelpi ja elefanttiheinä, koko kasvi, Heinäkasvin olki Kasvilaji Esimerkit: kevätkorjattu ruokohelpi (Phalaris arundinacea L.) tai elefanttiheinä (Miscanthus Giganteus)) Kosteus, M, alkaen M10 ja M30 asti (5 %-yksikön välein), M30+ maksimiarvo ilmoitettava Tuhka, A, A5, A7, A10, A10+ (maksimiarvo ilmoitettava) Paalin tiheys, BD, BD100, BD120, BD160, BD220, BD220+ (minimiarvo ilmoitettava) Lämpöarvo Q (MJ/kg saapumistilassa) tai energiatiheys, E (kwh/irto-m 3 ), minimiarvo on ilmoitettava voidaan laskea kosteuden ja kuiva-aineen tehollisen lämpöarvon perusteella (ks, kalvo 15) 34
35 Paalit - palakoko Pyöröpaali Halkaisija (D), m Pituus (L 3 ),m D1 1,2-1,5 1,2 D2 1,6 1,8 1,5 Kanttipaali Korkeus (L 1 ),m Leveys (L 2 ), m Pituus (L 3 ), m P1 < 0,35 < 0,4 < 0,5 P2 < 0,9 < 1,2 1,5 2,8 P3 < 1,3 < 1,2 1,0-3,0 P3+ Maksimiarvot ilmoitettava 35
36 Paalit opastavat EN Tuotantomenetelmä Vaikutus silpun kokoon Esimerkiksi onko paali hajotettu pyörimisliikkeellä tai heiluttamalla ja onko kasvi korjattu kokonaisena. Kloori, Cl, Cl0.01, Cl0.03, Cl0.07, Cl0.1, Cl0.1+(maksimiarvo ilmoitettava) Sidontamateriaalin typpi Esim. verkko, naru Tuhkansulamiskäyttäytyminen muodonmuutoslämpötila (DT, o C) suositellaan kaikkien lämpötilojen ilmoittamista Kuva: Vapo Oy 36
37 Miten luokitusta voi käyttää (osa 1 & 2) Kattila/poltinvalmistaja tai hakkurin/murskaimen valmistaja voi testata omalle laitteelle sopivat luokat ja ilmoittaa ne tuotteessaan esim. kattilakilvessä Valmistaja Teho Polttoaine Ariterm Oy 200 kw Kattila EN303-5 Puuhake EN (luokka 2) Pakatuille polttoaineille luokat merkitään pakkaukseen Irtomateriaali: Tuoteseloste pren mukaan 37
38 Tuoteselosteen (Product declaration) pren (lopullinen luonnos) Toimittajan tiedot sisältäen yhteystiedot Viittaus standardiin EN Alkuperä (EN ) (maa/t ja tarkempi sijainti) Kauppanimike (EN sarjasta sopiva osa, esim. hake) Laatuluokat (EN 14961, osat 1 6) Velvoittavat ominaisuudet Opastavat ominaisuudet Kemiallinen käsittely, jos raaka-aine sisältää kemiallisesti käsiteltyjä biomassoja (ilmoitetaan kyllä tai ei) Allekirjoitus (vastuuhenkilö), nimi, päiväys ja paikka Tuoteseloste voidaan hyväksyä sähköisesti. Allekirjoitus ja päiväys voidaan hyväksyä allekirjoittamalla kuormakirja tai leimaamalla tiedot pakkaukseen. 38
39 Esimerkki puupelletin tuoteselosteesta - osa 1 pakkaus Tuottaja EAA Biofuels, PL 1603, Jyväskylä Puh info@eaabiofuels.com Wood pellet Alkuperä Kuoreton puu (sahanpuru) Kauppanimike Pelletti Jyväskylä, Suomi Maa ja sijainti Velvoittavat (EN ) LUOKKA A1 Mitat (mm) D08 (8 mm + 1mm, ja 3,15 < L < 40 (95%), Harkaisija (D) ja pituus (L) kaikki < 45 mm) Kosteus (p-% saapumistilassa) Tuhka (p-% kuiva-aineesta) Mekaaninen kestävyys (p-%) Hienoaines (p-%, < 3.15 mm) Lisäaineet (p-% raaka-aineesta) Lämpöarvo saapumistilassa 3 Irtotiheys (kg/m ) Typpi (p-% kuiva-aineesta) Rikki (p-% kuiva-aineesta) Kloori (p-% kuiva-aineesta) Arseeni (mg/kg kuiva-aineesta) M10 ( < 10 p-%) A0.7 ( < 0,7 p-%) DU97.5 F1.0 (1 p-% tehtaan portilla) < 1 p-% (tärkkelys) Q4.7 [kwh/kg] ( > 600 kg/m ) N0.3 ( < 0,3 p-%) S0.03 ( < 0,03 p-%) Cl0.02 ( < 0,02 w-%) < 1 mg/kg Kadmium (mg/kg kuiva-aineesta) < 0,5 mg/kg Kromi (mg/kg kuiva-aineesta) < 10 mg/kg Kupari (mg/kg kuiva-aineesta) < 10 mg/kg Lyijy (mg/kg kuiva-aineesta) < 10 mg/kg Nikkeli (mg/kg kuiva-aineesta) < 10 mg/kg Elohopea (mg/kg kuiva-aineesta) Sinkki (mg/kg kuiva-aineesta) < 0,1 mg/kg < 100 mg/kg 39
40 Esimerkki puupellettien tuoteselosteesta - osa 1 irtotiheys Velvoittavat EN Osa 1 Tuottaja ja tehdas Alkuperä Kauppanimike Palakoko Kosteus, p-% Tuhka, p-% Hienoaines, F Mekaaninen kestävyys, p-% Lisäaineet, p-% Irtotiheys, kg/m 3 Lämpöarvo saapumistilassa, kwh/kg Opastavat Rikki, p-% kuiva-aineesta Typpi, p-% kuiva-aineesta Kloori, p-% kuiva-aineesta EAA Biofuels, Jyväskylä, Suomi (Sahanpuru, mänty) Pelletti D08 M10 A0.7 F1.0 DU97.5 0,5 p-%, tärkkelys BD600 Q4.7 S0.03 N0.03 Cl
41 Tuoteseloste puuhake EN Tuottaja Tuottaja EAA Biofuels Ominaisuudet Toimituserä Alkuperä Kauppanimike Palakoko (P), mm Kosteus (M), p-% Tuhkapitoisuus (A), p-% kuiva-aine Lämpöarvo (Q), MJ/kg ar Kokopuu, juureton, havupuu Puuhake P45B M40 A1.5 Q10
42 Standardien valmistuminen EN on julkaistu ja muut EN osat julkaistaan vuoden 2010 loppupuolella, jos äänestyksissä standardi hyväksytään. EN osat vielä kesken,äänestykseen loppuvuonna. Esistandardit kemiallisista ja fysikaalisista menetelmistä jo käytössä. Vertailevia round-robin testejä tehty BioNormIIprojektissa ( ja niiden tuloksia liitetty standardeihin. Näytteenotasta tulossa 2 standardia ja paljon muutoksia esistandardeihin verrattuna. EUBIONET III projekti tiedottaa standardeista Suomessa ja muissa maissa ( Lisää suomenkielistä koulutusaineistoa muista standardeista 42
Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi
Kiinteiden biopolttoaineiden eurooppalaiset standardit Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi Esimerkkinä pelletit, hake/murske ja ruokohelpipaalit Eija Alakangas, VTT CEN/TC 335
LisätiedotBiopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010
Biopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010 Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori CEN/TC 335 WG2 puheenjohtaja http://www.eubionet.net Esityksen
LisätiedotKiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä
Kiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä Eija Alakangas, VTT CEN/TC335 ja ISO/TC 238 Kiinteät biopolttoaineet Laatuluokittelutyöryhmän 2 puheenjohtaja eija.alakangas@vtt.fi
LisätiedotKäytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön ENERGIATEOLLISUUS 18.8.2008
Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön ENERGIATEOLLISUUS 18.8.2008 2 (30) Alkusanat Tämä puujätteen laatuluokitus on tehty sekä energiantuottajien että jätepuuta tuottavan teollisuuden
LisätiedotPuuhakkeen standardit ja niiden soveltaminen Vakkalämpö Oy:llä
SolidStandards Puuhakkeen standardit ja niiden soveltaminen Vakkalämpö Oy:llä Eija Alakangas, VTT 24. lokakuuta 2013 Tampere 2 Esityksen sisältö Hakkeen raaka-aineen luokittelu (SFS-EN ISO 17225-1) Hakkeen
LisätiedotKiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä
Kiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä Eija Alakangas, VTT CEN/TC335 ja ISO/TC 238 Kiinteät biopolttoaineet Laatuluokittelutyöryhmän 2 puheenjohtaja eija.alakangas@vtt.fi
LisätiedotEnergiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa. Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy
Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohje 2006 Nordtest, NT Method, NT ENVIR 009, Approved 2005-
LisätiedotEnergiaturpeen laatuohje Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy
Energiaturpeen laatuohje 2006 Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohje 2006 Nordtest, NT Method, NT ENVIR 009:fi, käännös vuoden 2006 alussa ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006:
LisätiedotFysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,
LisätiedotFysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4)
24.3.200 Fysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4) koskevat myös Energiaturpeen laatuohjetta 2006, NT ENVIR 009 Jaakko Lehtovaara erityisasiantuntija / polttoaineet VAPO OY
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotUunivalmiin polttopuun laatuvaatimukset EN 14961-5 standardin mukaan
Uunivalmiin polttopuun laatuvaatimukset EN 14961-5 standardin mukaan Eija Alakangas, VTT, puheenjohtaja WG2 CEN/TC 335 PL 1603, 40101 Jyväskylä Puh. 020 722 2550, sähköposti: eija.alakangas@vtt.fi, www.eubionet.net
LisätiedotPuupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)
www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden
LisätiedotTuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen
Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen Pirjo Salminen 17.10.2018 1 Tuhkan käyttö lannoitevalmisteena Kansallinen lainsäädäntö Puun ja turpeen tuhka Eläinperäinen tuhka Tuleva EU-lannoitevalmistelainsäädäntö
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotEkoPelletti - T&K hanke
1 EkoPelletti - T&K hanke Pelletöinti- ja polttokokeet Ritva Imppola*, Heikki Takalo-Kippola*, Esa Pakonen*, Erkki Kylmänen*, Henna Jokinen ja Matti Kuokkanen Hankeraportti 2013 * Oulun seudun ammattikorkeakoulu,
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotPuupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Puupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin Nuohoojien täydennyskoulutuspäivät 26. elokuuta 2017, Peurunka, Laukaa Eija Alakangas, johtava
LisätiedotNäytteenotto ja näytteen jakaminen Kiinteät biopolttoaineet
Näytteenotto ja näytteen jakaminen Kiinteät biopolttoaineet Jan Burvall, Skellefteå Kraft AB - Ruotsi Camilla Wiik, Antero Moilanen & Eija Alakangas, VTT - Suomi Martin Englisch, ofi - Itävalta CEN 335
LisätiedotENERGIATURPEEN LAATUOHJE
NORDTEST METHOD NT ENVIR 009 1 LIITE 7 ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006: POLTTOAINELUOKITUS JA LAADUNVARMISTUS, NÄYTTEENOTTO JA OMINAISUUKSIEN MÄÄRITYS Avainsanat: Fuel peat, sod peat, milled peat, peat pellets,
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotPelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo
Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly
LisätiedotNT ENVIR 009:fi ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006: POLTTOAINELUOKITUS JA LAADUNVARMISTUS, NÄYTTEENOTTO JA OMINAISUUKSIEN MÄÄRITYS.
NORDTEST METHOD NT ENVIR 009 1 ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006: POLTTOAINELUOKITUS JA LAADUNVARMISTUS, NÄYTTEENOTTO JA OMINAISUUKSIEN MÄÄRITYS Avainsanat: Fuel peat, sod peat, milled peat, peat pellets,
LisätiedotEviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009
Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran
LisätiedotKLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
LisätiedotPuupolttoaineiden laatuohje
Puupolttoaineiden laatuohje VTT-M-07608-13 päivitys 2014 Bioenergia ry Kaisaniemenkatu 4 A 00100 Helsinki www.bioenergia.fi Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51-53 B 00101 Helsinki www.energia.fi Metsäteollisuus
LisätiedotSEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE
Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka
LisätiedotPolttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas
Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.
LisätiedotKuva 1. Nykyaikainen pommikalorimetri.
DEPARTMENT OF CHEMISTRY NESTEIDEN JA KIINTEIDEN AINEIDEN LÄMPÖARVOJEN MÄÄRITYS Matti Kuokkanen 1, Reetta Kolppanen 2 ja Toivo Kuokkanen 3 1 Oulun yliopisto, kemian laitos, PL 3000, FI-90014, Oulu, matti.kuokkanen@oulu.fi
LisätiedotKäytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön VTT-M-01931-14
VTT-M-01931-14 l 10.10.2014 Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön VTT-M-01931-14 Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51-53 B 00101 Helsinki www.energia.fi Metsäteollisuus ry Snellmaninkatu
LisätiedotKemialliset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Kemialliset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Martin Englisch ofi Österreichisches Forschungsinstitut für Chemie und Technik Fritz Bakker ECN- Energy Research Centre of the Netherlands Kiinteä biopolttoaine
LisätiedotKalkitusaineiden tuoteselosteohje
Esittelijä Suoniitty Sivu/sivut 1 / 8 1 Yleistä Lannoitevalmisteen ostajalle tai käyttäjälle on myynnin tai luovutuksen yhteydessä aina annettava tuoteseloste. Osa kalkitusaineista, kuten kalkkikivi, magnesiumpitoinen
LisätiedotENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotBioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman
Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotPuupolttoaineiden laatuohje
Puupolttoaineiden laatuohje VTT-M-07608-13 Bioenergia ry Kaisaniemenkatu 4 A 00100 Helsinki www.bioenergia.fi Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51-53 B 00101 Helsinki www.energia.fi Metsäteollisuus ry
LisätiedotPuun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa
1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus
LisätiedotKANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta
KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia
LisätiedotE-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu Maa- ja metsätalouden yksikkö Anna Saarela Alajärvi 12.6.
E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu Maa- ja metsätalouden yksikkö Anna Saarela Alajärvi 12.6.2012 E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Hankkeen toteuttaja SeAMK,
LisätiedotLEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja
LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY aluejohtaja Esityksen sisältö Ekokem Oy Ab Yleistä jätelainsäädännöstä Jätteiden toimittaminen käsittelyyn Käsittelytavat - projektin saostuskokeilu - muut käsittelytavat
LisätiedotMiten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita
Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat
LisätiedotJoutsenmerkki Pelletit
Joutsenmerkki Pelletit Versio 2.3 13.12.2007 31.3.2018 Sisällysluettelo Mitä ovat Joutsenmerkityt pelletit?... 4 Miksi valita Joutsenmerkki?... 4 Mitä voidaan Joutsenmerkitä?... 5 Kuinka merkkiä haetaan?...
LisätiedotKiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2)
Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS 14778-1 ja -2) Kiinteästä polttoaineesta tehdään polttoaineanalyysi (perustesti) aina kun raaka-aineen koostumus oleellisesti muuttuu sekä määräajoin (3 kk välein
LisätiedotEUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net
EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna
LisätiedotBiopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari , VTT Vuorimiehentie 5 Auditorio, Espoo Antero Moilanen, VTT
Biopolttoaineiden standardit Näytteenotto ja näytteen esikäsittely Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. 3. 2010, VTT Vuorimiehentie 5 Auditorio, Espoo Antero Moilanen, VTT 2 Johdanto CEN/TC335
LisätiedotSelvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
LisätiedotYhdyskuntalietteen käyttö
Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotKalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy
Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja Metsätehon tuloskalvosarja
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotOljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki
LisätiedotBiokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo
Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo Hallavaaran jätekeskus 32 ha, Köyliön Kepolassa, nykyisen Säkylän alueella Kunnallinen
LisätiedotKunnossapitoyksikön päällikkö
RATAHALLINTO KESKUS BANFÖRVALTNINGS CENTRALEN 8.11.2004 1277/731/2004 STANDARDIN SFSEN 13450 RAIDESEPELIKIVIAINEKSET KANSALLINEN SOVELTAMISOHJE Ratahallintokeskus on hyväksynyt standardin SFSEN 13450 Raidesepelikiviainekset
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotElodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotHakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle
PUUTA-hanke 20. huhtikuuta 2017 / 1 Hakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle Puupellettien valmistukseen käytetään kuoretonta puuta, kuten kuivaa puusepänteollisuuden kutteripurua ja -lastua tai puhdasta
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016
LisätiedotKokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta
Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti
LisätiedotPellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela
Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa
LisätiedotEnergiaturpeen laatuohje - VTT-M Polttoaineluokitus ja laadunvarmistus, näytteenotto ja ominaisuuksien määritys
Energiaturpeen laatuohje - VTT-M-05993-17 Polttoaineluokitus ja laadunvarmistus, näytteenotto ja ominaisuuksien määritys Bioenergia ry Puh.0207 639 600 Kaisaniemenkatu 4 A Web: www.bioenergia.fi 00100
LisätiedotBiohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
LisätiedotPuusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa
Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita
LisätiedotSuomessa käytettävien polttoaineiden. ominaisuuksia. Eija Alakangas Markus Hurskainen Jaana Laatikainen-Luntama Jaana Korhonen
SEARCH 258 O HL I G H T S VI S I Eija Alakangas Markus Hurskainen Jaana Laatikainen-Luntama Jaana Korhonen G Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia HI NS SC IE N CE T RE ISBN 978-951-38-8418-5
LisätiedotKesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa
Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan
LisätiedotUUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA
UUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA ESISELVITYS ETELÄ-SAVON HEVOSTALOUDEN MATERIAALIVIRTOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ UUSIUTUVANA ENERGIANA (HEVOSWOIMA) -HANKE Puhdas vesi ja ympäristö -seminaari 8.12.2016 Projektipäällikkö
LisätiedotPolttoaineluokitus 2010
01.01.2011 1(6) Polttoaineluokitus 2010 Polttoainenimikkeiden ja muiden energialähteiden määritelmät 2010 Öljyt 111 Kaasut 1111 Jalostamokaasu Jalostamokaasu on öljynjalostusprosessista talteenotettua
LisätiedotPuun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Puun keinokuivauksen perusteet ja energiasisältöön perustuva pilkekauppa Metsästä energiaa -seminaari Iisalmi 11.4.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 10.4.2014
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,
LisätiedotSPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014
SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme
LisätiedotJenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa
Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta
LisätiedotMetsäbiomassan energiakäyttö
Metsäbiomassan energiakäyttö Johtava tutkija Eija Alakangas Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tiedetreffit: Biotalouden sivuvirrat ja energiaratkaisut 17. huhtikuuta 2018, JAMK Biotalousinstituutti 1 Metsäenergia
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma. Riku Mutanen PUU- JA KIERRÄTYSPOLTTOAINEIDEN MARKKINATUTKIMUS ITÄ-SUOMEN ALUEELLA
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma Riku Mutanen PUU- JA KIERRÄTYSPOLTTOAINEIDEN MARKKINATUTKIMUS ITÄ-SUOMEN ALUEELLA Opinnäytetyö Toukokuu 2015 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2015 Ympäristöteknologian
LisätiedotKuivausprosessin optimointi pellettituotannossa
OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus
LisätiedotKiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa
Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Matti Virkkunen VTT 02.12.2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMIALARAPORTIN JULKISTUSTILAISUUS 2 Sisältö Taustaa Terminaalityypit Biopolttoaineen
LisätiedotRUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö
RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI Virpi Käyhkö Ruokohelpi kasvina Monivuotinen, jopa 10 vuotta samalla kylvöllä kasvava heinäkasvi Muodostaa tiheän 1,5-2 metriä korkean kasvuston toisesta
Lisätiedotwww.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita
www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja
LisätiedotPUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010
PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat
LisätiedotKIINTEIDEN BIOPOLTTOAINEIDEN LÄMPÖARVON JA KOSTEUDEN MÄÄRITTÄMINEN NMR -MENETELMÄLLÄ
KIINTEIDEN BIOPOLTTOAINEIDEN LÄMPÖARVON JA KOSTEUDEN MÄÄRITTÄMINEN NMR -MENETELMÄLLÄ Tiina Rytkönen Kiinteiden biopolttoaineiden lämpöarvon ja kosteuden määrittäminen NMR- Pro Gradu -tutkielma Ympäristötiede
LisätiedotEnergiapuun mittaus ja kosteus
Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotHEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka
HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia
LisätiedotPoltto- ja kattilatekniikan perusteet
Poltto- ja kattilatekniikan perusteet #1 Palaminen ja polttoaineet Esa K. Vakkilainen Polttoaineet Suomessa käytettäviä polttoaineita Puuperäiset polttoaineet Maakaasu Öljy Hiili Turve Biopolttoaineita
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotLaadun hallinta pilkkeen tuotannossa
Laadun hallinta pilkkeen tuotannossa Jyrki Raitila, VTT Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Tausta Polttopuuta käytetään Suomessa vuosittain n.15 milj. i-m 3. Suomessa myydään vuosittain noin
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotBiohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan
Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi
LisätiedotKIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA
MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren
Lisätiedotjoutsenmerkityt takat
joutsenmerkityt takat tulevaisuus luodaan nyt Pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin tavoitteena on auttaa kuluttajaa valitsemaan vähiten ympäristöä kuormittava tuote. Palvelulle tai tuotteelle myönnettävän
LisätiedotTorrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili
Torrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili David Agar Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto Kestävä bioenergia www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto Menetelmät Tulokset Yhteenveto Miksi biomassaa
LisätiedotKUNINGASPALKKI LIIMAPUU
KUNINGASPALKKI LIIMAPUU Yksilölliset puuratkaisut KUNINGASPALKKI LIIMAPUU YKSILÖLLISET PUURATKAISUT Kuningaspalkki liimapuu valmistetaan lujuuslajitellusta kuusi- ja mäntysahatavarasta. Lamellit sahataan
LisätiedotIkkunan ja oven tärkeimmät teknilliset ominaisuudet
Ikkunan ja oven tärkeimmät teknilliset ominaisuudet 12.2.2015 Jorma S. Tiiri Tuotekehityspäällikkö Domus Yhtiöt Oy LOIMAA CE-merkintä Rakennustuoteasetuksen N:o 305/2011 ja tuotestandardin SFS-EN 14351-1
LisätiedotJÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi
JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit
Lisätiedot!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&
!"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $
LisätiedotNeste Oilin Biopolttoaineet
Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain
LisätiedotTorrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet
Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet David Agar Jyväskylän yliopisto Kestävä bioenergia www.susbio.jyu.fi Sisältö Mitä on torrefiointi? Miksi torrefiointi? TOP-prosessi Tapaustutkimus
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
Lisätiedot