Puuhakkeen standardit ja niiden soveltaminen Vakkalämpö Oy:llä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puuhakkeen standardit ja niiden soveltaminen Vakkalämpö Oy:llä"

Transkriptio

1 SolidStandards Puuhakkeen standardit ja niiden soveltaminen Vakkalämpö Oy:llä Eija Alakangas, VTT 24. lokakuuta 2013 Tampere

2 2 Esityksen sisältö Hakkeen raaka-aineen luokittelu (SFS-EN ISO ) Hakkeen laatuluokat (SFS-EN ISO ) Näytteenotto ja näytteenkäsittely Ominaisuuksien määrittäminen lämpöyrittäjän näkökulmasta esimerkkinä Vakkalämpö Oy Esimerkki tuoteselosteesta VTT:n laatima Puupolttoaineiden laatuohje

3 3 Kiinteiden biopolttoaineiden ketju Taulukko 5 hakkeelle ja murskeelle (SFS-EN ISO ) tai tuotestandardi hakkeelle SFS-EN ISO Alkuperä Biomassa Polttoaineen tuotanto Kauppanimike (esim. puuhake) Kiinteä biopolttoaine Lämpö/sähkö/ jalostus kiinteäksi tai nestemäiseksi biopolttoaineeksi Bioenergia Raaka-aineen alkuperän dokumentointi (Taulukko 1) SFS-EN ISO Polttoaineen laadunvarmistus (SFS-EN hakkeelle ja murskeelle ja SFS-EN hakkeelle lämpöyrittäjille Tuoteseloste (SFS-EN tai 4)

4 & Ranka, lehtipuu ja havupuu Raaka-aineen luokittelu alkuperän mukaan (origin and source) EN ISO (julkaistaan 3/2014)

5 5 SFS-EN ISO ) 1 Puubiomassan alkuperän luokittelu (woody biomass) 4-tasoinen hierarkinen luokittelu 1.1 Metsän, istutusmetsän puu ja muu luonnonpuu Kokopuu ilman juuria ja Kokopuu juurineen Ranka/runkopuu Hakkuutähde Kannot ja juuret Kuori metsästä Sekalainen puu (mm. puistot, tienvarret, makean veden uppotukit) 1.2 Sivutuotteet ja tähteet metsäteollisuudesta Kemiallisesti käsittelemätön (kuori, sahanpuru ) Kemiallisesti käsitelty (vaneri, lastulevy, maalattu puu ) 1.3 Käytöstä poistettu puu Kuormalavat, puupakkaukset, rakennusten puu 1.4 Sekoitukset ja seokset (Blends and mixtures) blends = tarkoituksella tehdyt sekoitukset mixtures = sattumanvaraisesti syntyneet seokset

6 6 Laatuvaatimukset ja - luokat (SFS-EN ISO ) Erityisehtoja kemiallisesti käsittelylle puulle Kemiallinen käsittely (chemical treatment) käsittää kaiken muun käsittelyn paitsi vedellä, lämmöllä tai ilmalla tapahtuvan käsittelyn. Kemiallista käsittelyä on mm. pinnoitus, maalaus, laminointi, liimaus ja puunsuojaus (esim. kyllästys). Kemiallisesti käsitelty materiaali ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja enempää kuin tyypillisesti on luonnonpuussa siinä maassa, josta raaka-aine on peräisin. VTT* on julkaissut laatuluokittelun käytöstä poistetulle puulle, jossa on raja-arvot kemiallisesti käsitellylle puulle luonnonpuun mukaan. 6 *Alakangas, * Alakangas, E. & Wiik, E. & C. Wiik, C. Käytöstä Käytöstä poistetun poistetun puun luokittelu puun luokittelu ja ja hyvien hyvien käytäntöjen käytäntöjen kuvaus. kuvaus. VTT-R VTT-R (taulukko 22) ja vastaava Energiateollisuuden soveltamisohje.

7 7 Hakkeen laatuluokittelu SFS-EN ISO (pienille laitoksille ja kotitalouteen) - julkaistaan 3/2014

8 8 Hakkeen tuotestandardi SFS-EN ISO Jaettu laatuluokkiin: A1, A2, B1 ja B2 Luokat A1 ja A2 vain puhtaalle luonnonpuulle (1.1) ja kemiallisesti käsittelemättömälle teollisuuden puutähteelle (1.2.1) 8 Ei lyhytkiertoviljelypuuta luokka (mm. energiapaju), jos lannoitettu jätevesilietteillä tai epäillään että on kasvatettu saastuneella maalla (kuuluu luokkaan B1) Hakeluokat B1 ja B2 sisältävät myös kemiallisesti käsiteltyä (1.2.2) tai käytöstä poistettua puuta (1.3) Raja-arvot myös typelle (N1.0), rikille (S0.1), kloorille (Cl0.05) p-% kuivaaineesta Raja-arvot raskasmetalleille : As (<1), Cd (<2), Cr (<10), Cu (<10), Pb (<10), Hg (<1), Ni (<10) ja Zn (<100) mg/kg kuiva-aineesta Irtotiheys (BD) A1-luokka: BD150, BD200 ja BD250, A2-luokka: BD150, BD200, BD250 ja BD300 B1- ja B2-luokat: sovitaan erikseen

9 9 Hakkeen tuotestandardi SFS-EN ISO Kosteus (M) 9 A1-luokka; M10 ja M25, A2 luokka; M35, B1- ja B2-luokat; sovitaan erikseen Mitataan joka kuormasta Tuhka (A) A1-luokka; A1.0, rankahake kuuluu yleensä tähän luokkaan A2-luokka; A1.5 ja B1- ja B2-luokka (A3.0) Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa (Q) Opastava (vapaaehtoinen) ja minimiarvo ilmoitettava Tärkeä kaupankäynnin kannalta Lämpöarvo saapumistilassa lasketaan kosteuden (M) ja kuiva-aineen tehollisen lämpöarvon avulla. Kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo saadaan kirjallisuudesta esim. Alakangas, E Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia, VTT Tiedotteita 2045.

10 10 Hakkeen palakoon luokittelu SFS-EN ISO Luokka Pääfraktio (vähintään 60%) mm Karkea fraktio (mm) Maksimipituus ylisuurille kappaleille, mm P16S 3.15 <P < 16 <6% >31,5 mm < 45 mm < 2 P31S 3,15 <P< 31,5 <6% >45 mm <150 mm < 4 P45S 3,15 <P < 45 <10% >63 mm < 200 mm < 6 Poikkileikkauspinta-ala, cm 2 vain SFS-EN ISO standardille Täryttävä seulontalaite, jossa käytetään 3,15, 8, 16, 31,5, 45, 63 ja 100 mm seuloja. 10 Ei mitata yleensä, luokka joko P31S tai P45S Analyysi SFS-EN ISO /EN ISO menetelmällä

11 11 Irtotiheys BD (kg/m 3 ) Mitataan joka kuormasta A1-luokka: BD150; BD200; BD250; A2-luokka: BD150; BD200; BD250 BD300; B1- ja B2-luokat: minimiarvo ilmoitettava Laske irtotiheys: BD = (m 2 - m 1 )/V m 2 =näytteen ja astian yhteinen paino m 1 = tyhjän astian paino V=50 l eli 0,05 m 3 Ilmoita tulos 0,1 kg/m 3 tarkkuudella. Tarvitset näytettä noin 70 litraa, mikä laitetaan 50 litran astiaa (korkein mahdollinen keko). Astia pudotetaan kohtisuoraan 15 cm:n korkeudelta 3 kertaa. Välillä pinta tasataan. 11

12 12 Näytteenotto on tärkeää! Poikkeamat analyysituloksissa verrattuna todellisiin arvoihin: Näytteenotosta: 80 % Näytteen käsittelystä: 15 % Analyyseistä: 5 % Näytteen on edustettava koko toimituserää! Toimituserä 10 tonnia eli noin 40 irto-m 3 Näyte Esikäsitelty näyte Analyysinäyte ~5 g 12

13 13 Hyvän näytteenoton yksinkertaistetut periaatteet Paikka mahdollisimman lähellä polttoaineen luovutusta, Näytteenotto vapaasta liikkeestä (putoava virta), Näytteenoton kohdistuttava koko materiaalivirtaan tai valtaosaan siitä, Materiaalivirrasta useampia pienempiä näytteitä (osanäytteitä), Vältettävä jatkuvaa osavirrasta tapahtuvaa näytteenottoa VTT ottaa 10 osanäytettä putoavasta virrasta Vakkalämmön polttoainetta purettaessa.

14 14 Manuaalinen näytteenotto Käsinäytteenotto hitaille virtauksille tai paikallaan olevasta materiaalista (esim. kasasta). Tarvitaan näytteenottokauha, johon mahtuu 3 litraa näytettä on sopiva ranka- ja hakkuutähdehakkeelle. Näytteitä tarvitaan yhdestä kuormasta 10 kpl, jos päivässä toimitetaan yksi kuorma (<50 m 3 ) ja 5 jos 2 kuormaa päivässä tai >100 m 3 kuormasta. Näytteenkäsittely ja jakaminen eivät saa muuttaa tutkittavia ominaisuuksia.

15 15 Näytteen jakaminen Kaada näyte pöydälle nopealla liikkeellä ja tasoita kasa. Esimerkissä pöytänä on filmivanerin pala ja jalat on tehty kuormalavoista.

16 16 Näytteen jakaminen - neliöinti Hylkää H Hylkää Jaa näyte 4:ään yhtä suureen osaan ja ota 2 vastakkaista osaa näytteeksi ja hylkää toiset 2 vastakkaista. Toista käsittely, niin että näytettä on vähintään 300 g eli noin 2 litraa kosteusanalyysia varten.

17 17 Irtotiheys (BD) ja kosteus (M) säkeistä Vakkalämpö Polttoainevarastosta otetut säkkinäytteet Säkin numero Kosteus p-% Irtotiheys kg/m Keskiarvo Laitoksen oma mittaus Irtotiheys kannattaa määrittää ensin 50 litran astialla ja sitten jakaa näyte neliöintimenetelmällä noin 2 litran kosteusnäytteeksi (yli 300 g).

18 18 Kosteus (M) - Vakkalämpö Yksittäisnäytteen numero Kosteus, p-% Keskiarvo VTT:n mittauksista 31.6 (M35) Laitoksen oma mittaus (1 näyte) 32.7 (M35) Kosteus määritetään joka kuormasta irtotiheysnäytteestä jakamalla saadusta 2 litran kosteusnäytteestä (yli 300 g). Laske kosteus M = (m 2 -m 3 )/(m 2 -m 1 ) * 100 m 1 = astian paino tyhjänä, m 2 = alkupaino (kostea polttoaine+astia) m 3 = loppupaino (kuiva polttoaine+astia), max. 24 tunnin kuivaaika)

19 19 Tuhkapitoisuus (A) - Vakkalämpö Säkit otettu Vakkalämmön polttoainevarastosta Säkin numero Kosteus p-% Tuhkapitoisuus, p-% kuivaaineesta (550 o C) Tuhkapitoisuus (A) määritetään laboratoriossa, silloin kun raaka-aine ei ole tunnettu. Korkea tuhkapitoisuus huonontaa lämpöarvoa! Rankahakkeen tuhkapitoisuus on yleensä < 1 p-% kuiva-aineesta, jos varastoinnissa on oltu huolellisia eikä maa-ainesta ole hakkeessa.

20 20 Palakoko Vakkalämpö Seulan koko Määrä, p-% Mitattu fraktio vaatimus) Luokka 1 < 3,15 mm 6,9 6,9 % (< 8 %) P31S 3,15 8 mm 11, mm 28, ,5 mm 42,1 82,2 % ( > 60 %) P31S 31,5 45 mm 10,8 P31S mm 0,2 0,2 % P31S< 6 % yli 45 mm ja kaikki alle 150 mm tai mm 0 P31S < 100 mm 0 Poikkileikkauksen pinta-ala 3,4 cm 2 P45S < 10 % yli 63 mm ja kaikki alle 200 mm 1 Valitaan pienin palakokoluokka, joka täyttää laatuvaatimukset. P45S Vakkalämmön rankahake soveltuu palakokoluokkaan P45S standardin SFS-EN ISO mukaan. Muut ominaisuudet täyttävät luokan P31S, paitsi poikkileikkauksen pinta-ala, minkä takia luokka on P45S.

21 21 Lämpöarvon laskenta Kostean (saapumistilaisen) polttoaineen tehollinen lämpöarvo (Q) Q = q net,dry (100-M/100) x M Kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo (q net,dry ), mikä on pienläpimittaiselle rangalle tyypillisesti 19,00-19,20 MJ/kg ja keskimääräinen kosteus Vakkalämmön tapauksessa (M) = 31.6 p-% Q = ( /100) x 31.6 MJ/kg = MJ/kg Lämpöarvoa ei mitattu vaan käytettiin tyypillistä arvoa. Energiatiheyden (E) laskeminen irtotiheyden avulla E=Q/3600x BD BD = mitattu keskimääräinen irtotiheys 233,0 kg/m 3 E = 12,36/3600 x 233,0 = 0,80 MWh/irto-m 3

22 22 Tuoteseloste - Vakkalämpö Tuoteseloste standardin SFS-EN ISO mukaan Ominaisuus Yksikkö Ominaisuusluokka Velvoittavat Raaka-aine tai Mitat, P mm P31 Kosteus, M p-% M35 Tuhka, A p-% kuiva-aineesta A1.0 Opastavat Irtotiheys, BD kg/m 3 BD250 Energiatiheys saapumistilassa, E MWh/irto-m Rankahakkeen laatuluokka on A2 standardin SFS-EN ISO mukaan. Talvella kosteuden keskiarvo ylittää kosteusluokan M35 vaatimuksen.

23 23 Ohjeet tiivistettynä Tee näytteenotto huolellisesti ja käytä 3 litran kauhaa. Kerää vähintään 70 litraa näytettä kannelliseen muovisaaviin irtotiheysmääritystä varten putoavasta virrasta, jos mahdollista. Määritä ensin irtotiheys (BD). Jaa näyte neliöintimenetelmällä irtotiheysnäytteestä, siten että saat 2 litraa (vähintään 300 g) näytettä kosteuden määritystä varten. Määritä kosteus (M) välittömästi. Älä kuivata yli 24 tuntia! Laske tehollinen lämpöarvo saapumistilassa (Q) kosteuden ja kuivaaineen lämpöarvon avulla. Määritä polttoaine-erän energiasisältö (E) lämpöarvon (Q) ja irtotiheyden (BD) avulla. Laske polttoaine-erän energia (MWh:nä) energiasisällön ja kuormatilavuuden avulla.

24 24 Puupolttoaineiden laatuohje FINBION laatuohjeen 1998 päivitys VTT laatinut työryhmän kanssa, jossa edustus Bioenergia ry:n, Energiateollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n jäsenistöstä sekä Energiamarkkinavirastosta. Perustuu SFS-EN/ISO standardeihin ja SolidStandards-projektin aineistoon. Ohje sisältää hakkeen, murskeen ja tärkeimpien metsäteollisuuden puutähteiden sekä näiden sekoituksien luokittelun, ominaisuuksien mittauksen ja tuoteselosteita. Ohjeessa on tarkempi kuvaus näytteenotosta ja näytteen käsittelystä Liitteinä tärkeimpien ominaisuuksien määritys kuvallisena esityksinä (kosteus, irtotiheys, palakoko), lämpöarvon laskenta, näytteenottokaavio, keskimääräisiä ominaisuuksia jne. Uusi puun mittauslaki (414/2013) ja Tilastokeskuksen polttoaineluokittelu huomioitu.

25 25 Käytetyt standardit SFS-EN (SFS-EN ISO ) Yleinen luokittel SFS-EN (SFS-EN ISO ) Laatuluokiteltu hake SFS-EN Näytteenotto SFS-EN Näytteenkäsittely SFS-EN (SFS-EN ISO ) Palakoko SFS-EN (SFS-EN ISO 17828), Irtotiheys SFS-EN (SFS-EN ISO 18122) Tuhkapitoisuus SFS-EN (SFS-EN ISO ), Kosteus, yksinkertaistettu menetelmä Suluissa tuleva uusi SFS-EN ISO-standardi

26 SolidStandards Kiitos! Johtava tutkija Eija Alakangas, VTT Puh COPYRIGHT: Tämä dokumentti on laadittu CENin luvalla koulutustarkoitukseen, käyttäjien opastamiseksi kiinteiden biomassojen standardeista. Dokumenttia ei ole lupa käyttää mihinkään muuhun henkilökohtaiseen/kaupalliseen tarkoitukseen kuin tähän koulutukseen. SolidStandards-projektin osarahoittajana toimii Euroopan Älykäs Energiahuolto-ohjelmaa (Sopimus No. EIE/11/218). Tämän julkaisun sisällöstä vastaavat kirjoittajat ja sisältö ei välttämättä edusta Euroopan komission mielipidettä eikä EACI tai Euroopan komissio ole vastuussa tämän julkaisun sisällön käyttämisestä.

Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi

Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi Kiinteiden biopolttoaineiden eurooppalaiset standardit Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi 23.3.2010 Eija Alakangas, VTT CEN/TC 335 työryhmän 2 puheenjohtaja eija.alakangas@vtt.fi

Lisätiedot

Biopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010

Biopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010 Biopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010 Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori CEN/TC 335 WG2 puheenjohtaja http://www.eubionet.net Esityksen

Lisätiedot

Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi

Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi Kiinteiden biopolttoaineiden eurooppalaiset standardit Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi Esimerkkinä pelletit, hake/murske ja ruokohelpipaalit Eija Alakangas, VTT CEN/TC 335

Lisätiedot

Kiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä

Kiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä Kiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä Eija Alakangas, VTT CEN/TC335 ja ISO/TC 238 Kiinteät biopolttoaineet Laatuluokittelutyöryhmän 2 puheenjohtaja eija.alakangas@vtt.fi

Lisätiedot

Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa. Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy

Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa. Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohje 2006 Nordtest, NT Method, NT ENVIR 009, Approved 2005-

Lisätiedot

Näytteenotto ja näytteen jakaminen Kiinteät biopolttoaineet

Näytteenotto ja näytteen jakaminen Kiinteät biopolttoaineet Näytteenotto ja näytteen jakaminen Kiinteät biopolttoaineet Jan Burvall, Skellefteå Kraft AB - Ruotsi Camilla Wiik, Antero Moilanen & Eija Alakangas, VTT - Suomi Martin Englisch, ofi - Itävalta CEN 335

Lisätiedot

Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön ENERGIATEOLLISUUS 18.8.2008

Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön ENERGIATEOLLISUUS 18.8.2008 Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön ENERGIATEOLLISUUS 18.8.2008 2 (30) Alkusanat Tämä puujätteen laatuluokitus on tehty sekä energiantuottajien että jätepuuta tuottavan teollisuuden

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

Puupolttoaineiden laatuohje

Puupolttoaineiden laatuohje Puupolttoaineiden laatuohje VTT-M-07608-13 päivitys 2014 Bioenergia ry Kaisaniemenkatu 4 A 00100 Helsinki www.bioenergia.fi Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51-53 B 00101 Helsinki www.energia.fi Metsäteollisuus

Lisätiedot

Puupolttoaineiden laatuohje

Puupolttoaineiden laatuohje Puupolttoaineiden laatuohje VTT-M-07608-13 Bioenergia ry Kaisaniemenkatu 4 A 00100 Helsinki www.bioenergia.fi Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51-53 B 00101 Helsinki www.energia.fi Metsäteollisuus ry

Lisätiedot

Uunivalmiin polttopuun laatuvaatimukset EN 14961-5 standardin mukaan

Uunivalmiin polttopuun laatuvaatimukset EN 14961-5 standardin mukaan Uunivalmiin polttopuun laatuvaatimukset EN 14961-5 standardin mukaan Eija Alakangas, VTT, puheenjohtaja WG2 CEN/TC 335 PL 1603, 40101 Jyväskylä Puh. 020 722 2550, sähköposti: eija.alakangas@vtt.fi, www.eubionet.net

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012. Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos. www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus

Energiapuun mittaus. Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012. Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos. www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus Energiapuun mittaus Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012 Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus METLA Länsi-Suomi Parkano Henkilöstö, (28) 37 Tutkijat ~(7) 15 Laboratorio

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön VTT-M-01931-14

Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön VTT-M-01931-14 VTT-M-01931-14 l 10.10.2014 Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön VTT-M-01931-14 Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51-53 B 00101 Helsinki www.energia.fi Metsäteollisuus ry Snellmaninkatu

Lisätiedot

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Matti Virkkunen VTT 02.12.2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMIALARAPORTIN JULKISTUSTILAISUUS 2 Sisältö Taustaa Terminaalityypit Biopolttoaineen

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma. Riku Mutanen PUU- JA KIERRÄTYSPOLTTOAINEIDEN MARKKINATUTKIMUS ITÄ-SUOMEN ALUEELLA

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma. Riku Mutanen PUU- JA KIERRÄTYSPOLTTOAINEIDEN MARKKINATUTKIMUS ITÄ-SUOMEN ALUEELLA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma Riku Mutanen PUU- JA KIERRÄTYSPOLTTOAINEIDEN MARKKINATUTKIMUS ITÄ-SUOMEN ALUEELLA Opinnäytetyö Toukokuu 2015 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2015 Ympäristöteknologian

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

ENERGIATURPEEN LAATUOHJE

ENERGIATURPEEN LAATUOHJE NORDTEST METHOD NT ENVIR 009 1 LIITE 7 ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006: POLTTOAINELUOKITUS JA LAADUNVARMISTUS, NÄYTTEENOTTO JA OMINAISUUKSIEN MÄÄRITYS Avainsanat: Fuel peat, sod peat, milled peat, peat pellets,

Lisätiedot

Kuva 1. Nykyaikainen pommikalorimetri.

Kuva 1. Nykyaikainen pommikalorimetri. DEPARTMENT OF CHEMISTRY NESTEIDEN JA KIINTEIDEN AINEIDEN LÄMPÖARVOJEN MÄÄRITYS Matti Kuokkanen 1, Reetta Kolppanen 2 ja Toivo Kuokkanen 3 1 Oulun yliopisto, kemian laitos, PL 3000, FI-90014, Oulu, matti.kuokkanen@oulu.fi

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 9/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa

Lisätiedot

NT ENVIR 009:fi ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006: POLTTOAINELUOKITUS JA LAADUNVARMISTUS, NÄYTTEENOTTO JA OMINAISUUKSIEN MÄÄRITYS.

NT ENVIR 009:fi ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006: POLTTOAINELUOKITUS JA LAADUNVARMISTUS, NÄYTTEENOTTO JA OMINAISUUKSIEN MÄÄRITYS. NORDTEST METHOD NT ENVIR 009 1 ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006: POLTTOAINELUOKITUS JA LAADUNVARMISTUS, NÄYTTEENOTTO JA OMINAISUUKSIEN MÄÄRITYS Avainsanat: Fuel peat, sod peat, milled peat, peat pellets,

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Näytteenottostandardin soveltamisohje

Näytteenottostandardin soveltamisohje TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-03522-12 Näytteenottostandardin soveltamisohje Näytteenotto- ja näytekäsittely-standardien (SFS-EN 14778: 2012 ja SFS-EN 14780: 2012) soveltamisohje metsäpolttoaineille Suomessa

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Polttoaineen vastaanotto ja sen kehittäminen Pursialan voimalaitos

Polttoaineen vastaanotto ja sen kehittäminen Pursialan voimalaitos Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikan ala Lappeenranta Prosessitekniikan koulutusohjelma Matti Karppinen Polttoaineen vastaanotto ja sen kehittäminen Pursialan voimalaitos Opinnäytetyö 2014 Tiivistelmä

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Petteri Ojarinta 2.10.2010

Petteri Ojarinta 2.10.2010 Petteri Ojarinta 2.10.2010 Vuoden 2008 helmikuussa alan toimijat tekivät sopimuksen energiapuun mittauksen yleisistä pelisäännöistä Energiapuun mittaustoimikunnan luominen Energiapuuksi luokiteltiin harvennusenergiapuu,latvusmassa

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01322-12. Kiinteiden biopolttoaineiden CEN näytteenottostandardin soveltaminen

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01322-12. Kiinteiden biopolttoaineiden CEN näytteenottostandardin soveltaminen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01322-12 Kiinteiden biopolttoaineiden CEN näytteenottostandardin soveltaminen Suomen oloihin Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Timo Järvinen Luottamuksellinen 1 (54) Raportin nimi

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

SOPIMUSLUONNOS POLTTOAINEEN TOIMITTAMISESTA

SOPIMUSLUONNOS POLTTOAINEEN TOIMITTAMISESTA 1 SOPIMUSLUONNOS POLTTOAINEEN TOIMITTAMISESTA 1 Sopijapuolet Polttoaineen myyjä, Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso, seuraavassa myyjä ja polttoaineen ostaja, Pyhäjoen kunta, seuraavassa ostaja, ovat sopineet

Lisätiedot

EkoPelletti - T&K hanke

EkoPelletti - T&K hanke 1 EkoPelletti - T&K hanke Pelletöinti- ja polttokokeet Ritva Imppola*, Heikki Takalo-Kippola*, Esa Pakonen*, Erkki Kylmänen*, Henna Jokinen ja Matti Kuokkanen Hankeraportti 2013 * Oulun seudun ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Todentaminen - tausta

Todentaminen - tausta ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1

Lisätiedot

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan

Lisätiedot

Raportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään

Lisätiedot

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta

Lisätiedot

Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa

Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa BIOTULI-Hanke Risto Korhonen, KyAMK 29.11.2012 Hanasaari BIOTULI-hanke 1.9.2010 31.8.2013 Biojalostamon uudet tuotteet ja Liiketoimintamallit

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä

Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Mikko Holopainen, Pohjois-Karjalan AMK Jari Lindblad, Metsäntutkimuslaitos Timo Melkas, Metsäteho Oy 14.8.2012 Taustaa Kosteus on energiapuun

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Kemialliset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Kemialliset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Kemialliset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Martin Englisch ofi Österreichisches Forschungsinstitut für Chemie und Technik Fritz Bakker ECN- Energy Research Centre of the Netherlands Kiinteä biopolttoaine

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

2. Toimitettavan palaturpeen laatu

2. Toimitettavan palaturpeen laatu 1 Tekninen toimi TARJOUSPYYNTÖ Porvarintie 26 D, PL 25, 64701 TEUVA puh. (06) 2413 4000 14.1.2010 fax (06) 2413 4255 PALATURPEEN TOIMITTAMINEN LÄMPÖENERGIAN TUOTTAMISEEN TEUVAN KUNNAN KAUKOLÄMPÖLAITOKSELLE

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot

Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa

Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02407-13 Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

JUHO TOIVAKAINEN VOIMALAITOKSEN LEIJUKATTILASSA KÄYTETTÄVÄN METSÄ- POLTTOAINEEN LAADUNMÄÄRITYS. Diplomityö

JUHO TOIVAKAINEN VOIMALAITOKSEN LEIJUKATTILASSA KÄYTETTÄVÄN METSÄ- POLTTOAINEEN LAADUNMÄÄRITYS. Diplomityö JUHO TOIVAKAINEN VOIMALAITOKSEN LEIJUKATTILASSA KÄYTETTÄVÄN METSÄ- POLTTOAINEEN LAADUNMÄÄRITYS Diplomityö Tarkastaja: Professori Risto Raiko Tarkastaja ja aihe hyväksytty Luonnontieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

1. Polttopuun käyttö Suomessa

1. Polttopuun käyttö Suomessa Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Biovoimalaitoksen automaattisen näytteenoton käyttöönotto

Biovoimalaitoksen automaattisen näytteenoton käyttöönotto Pro gradu -tutkielma Biovoimalaitoksen automaattisen näytteenoton käyttöönotto Jussi Orava Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Ympäristötiede ja -teknologia Uusiutuvan energian maisteriohjelma

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 37/09/2 Dnro ISY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen 9.3.2009 ILMOITUKSEN TEKIJÄ. Pankaboard Oy Ruukintie 2 81750 Pankakoski

PÄÄTÖS Nro 37/09/2 Dnro ISY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen 9.3.2009 ILMOITUKSEN TEKIJÄ. Pankaboard Oy Ruukintie 2 81750 Pankakoski PÄÄTÖS Nro 37/09/2 Dnro ISY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen 9.3.2009 ILMOITUKSEN TEKIJÄ Pankaboard Oy Ruukintie 2 81750 Pankakoski ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee REF

Lisätiedot

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu

Lisätiedot

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet 151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot

Uutta energiapuun mittauksessa

Uutta energiapuun mittauksessa Uutta energiapuun mittauksessa Lämpöyrittäjäpäivä Kesälahdella Kesälahti 8.4.2011 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus

Lisätiedot

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Käytöstä poistetun puun luokittelu ja hyvien käytäntöjen kuvaus TUTKIMUSRAPORTTI. Eija Alakangas & Camilla Wiik. Luottamuksellisuus:

Käytöstä poistetun puun luokittelu ja hyvien käytäntöjen kuvaus TUTKIMUSRAPORTTI. Eija Alakangas & Camilla Wiik. Luottamuksellisuus: TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-04989-08 1.9.2008 Käytöstä poistetun puun luokittelu ja hyvien käytäntöjen kuvaus Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Eija Alakangas & Camilla Wiik Julkinen 2 (62) Alkusanat Projektin

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Ei saa sisältää kotitalous-, bio- tai vaarallisia jätteitä. Vastaanottotarkastuksessa havaitut epäpuhtaudet laskutetaan hinnaston mukaisesti.

Ei saa sisältää kotitalous-, bio- tai vaarallisia jätteitä. Vastaanottotarkastuksessa havaitut epäpuhtaudet laskutetaan hinnaston mukaisesti. 1. YLEISTÄ ottaa vastaan hyödyntämiskelpoista jätettä Tampereella Ruskon jätteenkäsittelylaitoksella PIR-2002-219-111 ja Myllypuron siirtokuormausasemalla PIR-2003-Y-126-111 sekä Espoossa Juvanmalmin siirtokuormausasemalla

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland

VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland 2 Kaasutuskaasun epäpuhtaudet Kaasutuskaasu sisältää polttoaineesta

Lisätiedot

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren

Lisätiedot

MALLI ENERGIATURPEEN TOIMITUS- SOPIMUKSEN TEKEMISEKSI

MALLI ENERGIATURPEEN TOIMITUS- SOPIMUKSEN TEKEMISEKSI MALLI ENERGIATURPEEN TOIMITUS- SOPIMUKSEN TEKEMISEKSI Suomen Turvetuottajat ry MALLI ENERGIATURPEEN TOIMITUS- SOPIMUKSEN TEKEMISEKSI 1. Yleinen sopimusmalli 2. Soveltamisohjeita toimitussopimusmallin täydentämiseksi

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01277-14 Betonin korjausaineiden SILKOkokeet 2014 Kirjoittajat: Liisa Salparanta Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (8) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tuoteryhmien koeohjelmat...

Lisätiedot

1. Palamisen perusteet

1. Palamisen perusteet 1. Palamisen perusteet Palamisen tarkkailu on tärkeä tehtävä, joka ei tapahdu itsestään Pol6oaineen kosteus palamislämpö8la Pol6oaineen palakoko hienoaineen osuus Pol6oaineen kaasuuntuminen / siirtohäiriöt

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

MWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy

MWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy MWh-RoadMap Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy Tavoite MWh roadmapin tavoitteena on kuvata ja luoda menettelyt

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot