Tulisijalämmitys ja polttopuun varastointi. Takkailta, Pori Eija Alakangas, Ari Erkkilä ja Jyrki Raitila, VTT
|
|
- Jere Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tulisijalämmitys ja polttopuun varastointi Takkailta, Pori Eija Alakangas, Ari Erkkilä ja Jyrki Raitila, VTT
2 2 Polttopuun käyttö, laatu ja varastointi Kuva:
3 3 Puupolttoaineen käyttö pientaloissa 2008 Puupolttoaineita käytettiin pientalossa lähes 7 miljoonaa kiintokuutiota (noin 10 M pino-m 3 ). Suurin osa käytetään pilkkeenä tulisijoissa, joita on yli 2 miljoonaa. Polttopuun osuus pientalojen lämmityksestä 40 % Teollisuusrakennukset 14 % Maatalousrakennukset 5 % Pientalot yht. 42 % GWh Asuinkerrostalot 17 % Palvelurakennukset 22 % Kuva: Smart-Splitter Rakennusten energiankulutus yhteensä GWh Lähteet: Energiatilastot 2007, Metla Metsätilsatotiedote 26/2009
4 4 Polttopuukauppa Suomessa Käyttäjä Määrä, milj.m 3 Omakotitalot, rivit. yms. 4,0 Maatilat 2,0 Vapaa-ajan asuunnot 0,7 Yhteensä 6,7 Ostopuulaji % Halko 34 Pilke 25 Ranka 20 Rakennustähde 9 Metsätähde 8 Pystypuusto 3 Yhteensä 1,1 miljoonaa m 3 Suomessa on noin pilkekauppiasta, joista noin 200 saa pääosan toimeentulostaan pilkkeitä myymällä. Kaupallisen polttopuun (lähinnä halko ja pilke) myyntivolyymi asiakkaalle toimitettuna on noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Lähteet: Metla Metsätilatotiedote 26/2009, Työtehoseuran metsätiedote 15/2002
5 5 Polttopuun laatu Kaikki Suomessa kasvavat puulajit soveltuvat polttopuuksi ominaisuudet huomioon käyttötarpeen ja -mukavuuden mukaan Poltettavuuden kannalta laadun tärkein tekijä on alhainen puun kosteus --> syttyy hyvin, hyvä lämpöarvo (vesipitoisuus, paino-%, veden osuus kokonaismassasta) kaatotuore noin 50 p-% sopivin poltettavaksi p-% sopiva pilkekoko Muut laatutekijät ei sieni- ja homekasvustoja
6 Kosteus, p-% Kuivaus Koivupilkkeiden kuivuminen ja kosteuden vuodenaikainen vaihtelu Pilkkeet katetussa verkkokehikossa (3,5 m3) ulkona varjoisessa paikassa Tavoite maalis kesä syys joulu maalis kesä syys joulu maalis kesä syys
7 7 Polttopuun on oltava kuivaa Tulisijapolttoaineelle suositus % Palaminen on tehokkaampaa Päästöt ovat pienemmät Uunista saadaan parempi lämmitysteho, koska kuivan puun lämpöarvo on suurempi 40 %:n kosteudessa olevaa puuta tarvitaan noin 30 % enemmän 1 kg PUUTA 25 % vettä 40 % vettä 25 % ENERGIAA 24 % vähemmän energiaa 3,75 kwh 2,86 kwh 40 % Jos poltat noin 10 kg koivua, joudut höyrystämään vettä 2,5 kg (25 %:n kosteudessa olevaa puuta) 4,0 kg (40 %:n kosteudessa olevaa puuta) Yhden vesikilon haihduttaminen vie energiaa 0,75 kwh Lähde: Alakangas, Taloustulisijojen käyttö, Rakennustieto Oy, 1992
8 8 Erilaisia kuutiometrejä käytössä KIINTOkuutiometri Käytetään tilastoissa PINOkuutiometri IRTOkuutiometri Myyntiyksikkö Pilkkeiden mittayksiköiden väliset muuntokertoimet (Työtehoseura) Mittayksikkö Irto-m 3 Pino-m 3 Kiinto-m 3 Irtokuutiometri, pilke (330 mm) Pinokuutiometri, pilke (330 mm) Pinokuutiometri, halko (1000 mm) Kiintokuutiometri Pilkkeet myydään yleensä heitto- eli irtokuutioina.
9 9 Pilkkeiden lämpöarvoja 20 p-%:n kosteudessa Puulaji Lämpöarvo Lämpömäärä Lämpömäärä (kwh/kg) (kwh/irto-m 3 ) (kwh/pino-m 3 ) Koivu 4, Mänty 4, Kuusi 4, Leppä 4, Haapa 4,
10 10 Puulajien vertailu energian kannalta Koivu on tiheää puuta, joten sen lämpöarvo tilavuusyksikössä on korkein Koivupilke kwh/ pino-m 3 (1010 kwh/irto-m 3 ) Mänty ja kuusi kwh/pino-m 3 ( kwh/irto-m 3 ) Leppä kwh/pino-m 3 (740 kwh/irto-m 3 ) Puubriketti kwh/irto-m 3 Puupelletti kwh/irto-m 3 Hyödyksi saat varaavissa uuneissa noin % eli 1 heitto-m 3 koivupilkettä tuottaa noin kwh lämpöä. Koivussa noin 15 %:a enemmän energiaa samassa tilavuudessa. Tiheä puu (esim. koivu) kaasuuntuu hitaammin ja päästöt ovat pienemmät Lähde: Alakangas, Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia, VTT Tiedotteita 2045 (
11 11 Kuivien pilkkeiden varastointi Estettävä kastuminen pilkkeet helppo sytyttää, lämpöarvo säilyy estää home- ja sienikasvuston syntymisen Hyvä polttopuuvarasto hyvin tuulettuva, ilmankierto esteettä pinojen alla, ympärillä, välissä sateelta ja kosteudelta suojaava tilava, pientaloissa käytetään keskimäärin 6 pinokuutiota vuodessa suuret oviaukot, matalat kynnykset hyvät kulkuväylät Sisätiloissa saa säilyttää enintään 0,5 kuutiota Polttoainevarasto osastoitava, paloluokka EI30 tai EI60 Kattilahuoneessa enintään 0,5 kuutiota Autotallissa ei saa samaan aikaan säilyttää polttopuita ja moottoriajoneuvoa Rakennusten seinustalla ei saisi varastoida polttopuita
12 12 Ulkovarasto Polttopuuvaraston etäisyys muihin rakennuksiin vaikuttaa paloteknisiin vaatimuksiin jos yli 8 m, ei paloteknisiä suojauksia vaadita jos alle 8 m, niin yleensä osastointi vaaditaan Sijainti tontin rajaan asettaa vaatimuksia paikkakunta/korttelikohtaisia eroja vaatimuksissa esim. jos alle 20 m 2 ja etäisyys yli 4 m, ei paloteknisiä vaatimuksia jos tontin rajalle yhteinen varasto naapurin kanssa, rajanpuoleiselle seinälle osastointivaatimus Polttopuun varastointi raportti (
13 13 Esimerkki ulkovarastosta Asuminen kalbvoista kuva
14 14 Ostopolttopuun hankinta Nettikauppapaikat apuna esim Ammattimaiset polttopuuyrittäjät valmistavat myyntipilkkeen laatusuositusten mukaan Tiedustele kosteus, valmistusaika, kuivaus, varastointi Ota huomioon kaupan peruste, mistä yksiköstä on kyse - irto - pino - kiinto - massa - energiasisältö Erilaisia pakkauksia ja toimitustapoja useimmin peräkärryllä tai kuorma-autolla irtotavarana tai kuormalavoilla myös käyttövalmiina asiakkaan tiloihin esim. rullakolla Jakeluauton kulkureitti varastolle Älä jätä puita maahan kasaan kostumaan
15 15 Tulisijamalleja Kuvat: Uunisepät, VTT ja SINTEF
16 16 Varaavan tulisijan käyttö Suurin osa varaavia tulisijoja, jossa varaava massa lämmitetään polttamalla puita 2 3 tunnin ajan. Uuni luovuttaa lämmön hitaasti huonetilaan ja lämmittää noin 24 tunnin ajan. Lähde:Tulikivi Oyj
17 17 Uunien kehitys tehokkaampaa palamista Palamisilma johdetaan tulipesän eri osiin, jolloin pesän koko tilavuus hyödynnetään Arinan läpi 20 % Paneelien läpi 40 % Tulipesän luukun kautta huuhteluilmana noin 40 % Palaminen tehostuu, josta seurauksena korkeampi hyötysuhde (noin 85 %) Päästöt pienemmät Häkä noin 700 ppm = 700 mg/kg (0,07 %) Hiukkaset noin 9 mg/mj 1000 mg/kg = 1000 ppm = 0,1 % Lähde:Tulikivi Oyj
18 18 Ympäristövaikutukset Kuva:Finndomo
19 kg CO 2 päästöjä kevyestä öljystä ja 0 puusta Puun poltto ei aiheuta hiilidioksidin nettopäästöjä ilmakehään 100 l Kevyt öljy 70 l 170 litrassa kevyttä polttoöljyä on energiaa kwh eli koivumotin verran Kevyt öljy tuottaa 452 kg hiilidioksidipäästöjä (CO 2 ). Puu ei aiheuta CO 2 -nettopäästöjä. Sähkölämmityksen keskimääräinen hiilidioksidikerroin on g hiilidioksidia yhtä tuotettua kwh:a kohti. Kovilla pakkasilla, kun joudutaan käynnistämään hiilivoimaa, on kerroin suurempi, jopa 600 gco 2 /kwh, silloin tulisijan käyttö on erityisen suotavaa. KOIVUPINO - m 3
20 20 Päästöjen muodostuminen Päästöjen muodostumiseen vaikuttavat Polttoaine Polttolaite/prosessi Käyttäjä Hiukkaserotuslaitteisto (ei yleensä pienpoltonlaitteissa) Ideaalisessa palamisessa syntyy pelkästään hiilidioksidia (CO 2 ) ja vettä (H 2 O) NO x ja SO 2 -päästöt sekä osa tuhkahiukkasista vapautuu, vaikka palaminen olisi täydellistä Päästöjä syntyy, kun polttoaineen hapettuminen ei ole täydellistä = epätäydellinen palaminen Epätäydellisen palamisen tuotteita ovat C x H y, (hiilivedyt), CO (häkä), haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC:t), aromaattiset monirengashiilivedyt (PAH:t) ja hiukkaset typen oksidi- ja rikkipäästöt ovat erittäin pieniä puun poltossa, koska puu sisältää vähän rikkiä ja typpeä Lähde: Jorma Jokiniemi, VTT
21 CO ja C x H y, %, Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat kuivasta puusta. 3. Kaasut syttyvät ja palavat. 4. Jäännöshiili palaa ja jäljelle jää tuhka Miten palaminen tapahtuu? Haihtuvien aineiden palaminen O 2 CO, H O 2 2 O Aika Jäännöshiilen palaminen CO HÄKÄ Häkä ja hiilivedyt aiheutuvat epätäydellisestä palamisesta. 2 CO HIILIVEDYT 1 Lähde: Tekesin Tulisija-teknologiaohjelma 0:00 2:59 6:00 9:00 11:59 14:59 18:00 20:59 23:59 26:59 Aika, minuuttia 0
22 22 Epätäydellinen palaminen Syynä epätäydelliseen palamiseen on palamisilman riittämättömyys ja epätäydellinen sekoittuminen palavien kaasujen kanssa, liian alhainen lämpötila, jotta palamisreaktiot ehtivät tapahtua sekä liian vähäinen viipymäaika tulipesän olosuhteissa Epätäydellisen palamisen tuotteita ovat mm. hiilimonoksidi (CO) eli häkä, erilaiset hiilivedyt, hiilihiukkaset, noki ja pienhiukkaset. Palamisen täydellisyyttä arvioidaan yleensä savukaasujen häkäpitoisuuden (CO) ja hiilivetyjen perusteella. Mikäli CO-pitoisuus on riittävän alhainen, muita päästöjä ei savukaasuissa käytännössä juuri ole. Lähde: Heikki Oravainen, VTT
23 23 Orgaanisten päästöjen muodostuminen 80 % puusta kaasuuntuu, kun sitä lämmitetään ja kaasut poltetaan Orgaanisia päästöjä hiilivetyjen epätäydellisen palamisen seurauksena Jatkuvassa poltossa (stokerit, pellettipolttimet) päästöt alhaisia Epätäydellisessä palamisessa päästöt korkeita Syttymisvaihe tulisijoissa (alhainen lämpötila, huonot veto-olosuhteet) Rakoarinapoltto Kitupoltto Orgaanisia päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti kaasuuntumisen kontrolloinnilla ja ilman ohjauksella! Lähde: Jorma Jokiniemi, VTT
24 24 Mitä on pienhiukkaset? 9-10 m 6-9 m 5-6 m 3-5 m 2-3 m 1-2 m <1 m Partikkelikoko 1 on mm Erilaiset hiukkaset Kokonaishiukkaset (TPS) Karkeat hiukkaset, halkaisija> 2,5 µm Pienhiukkaset (halkaisija, D < 2,5 µm) kertymähiukkaset (0,1< D> 1 µm) ultrapienet (0,01< D< 0,1µm) Hiukkasten määrä ilmoitetaan Massaa kohti (1 mg/mj =3,6 mg/kwh) Tilavuutta kohti (mg/nm 3 ) Hiukkasten lukumääränä (kpl/nm 3 ) Pienhiukkasten haitat lyhentynyt elinikä astmaoireiden paheneminen hengitys- ja sydänsairauksien oireiden lisääntyminen viihtyvyyshaitat (likaisuus, haju) 1 µm = 1 mikrometri
25 Pienhiukkasia (PM1) syntyy Puun poltto ei ole suinkaan ainut pienhiukkaslähde Pienhiukkasia syntyy myös öljyn poltosta, liikenteestä, voimalaitoksista, teollisuudesta, kaukokulkeutuman jne. kautta Isoissa voimalaitoksissa, joissa on savukaasujen puhdistus 0,03 11 mg/mj polttoaineesta ja polttotekniikasta riippuen Puun pienpoltossa (< 50 kw:n laitteissa) Jatkuvassa poltossa 5 60 mg/mj Parhailla pellettilaitteilla alle 10 mg/mj Panospoltto Hyvässä, tehokkaassa poltossa alle 50 mg/mj (10 kg panos 7200 mg); 1 MJ = 1/36 kwh Laitekohtaiset arvot alle 100 mg/mj Hiilivetyjen osuus massassa kasvaa voimakkaasti, kun päästö yli 100 mg/mj Panospoltossa hetkellisesti 600 mg/mj Huonosta palamisesta seuraa yleensä suuremmat massapäästöt Lähde: Jorma Jokiniemi ja Kuopion yliopiston raportti: (
26 suht CO / ppm Panoksen vaikutus päästöihin panosvertailu HÄKÄ, iso 12 kg panos aika min HÄKÄ, 3 pientä 4 kg panosta 350 keskipäästö 3*4 kg ppm keskipäästö 1*12 kg ppm 0 HÄKÄ hormin keskilämpö 3*4 kg 225 C hormin keskilämpö 1* 12 kg 252 C Yksi iso panos tuottaa lähes kolminkertaiset häkäpäästöt! 1 ppm = 1/ ppm=0,01%
27 27 Lämmitysohjeet varaaville tulisijoille
28 28 Polttopuun palakoko Sytytykseen käytetään pieniä sytykepuita, joissa on paljon palamispintaa (esim. kiehiset, pienet tikut ja tuohi) Voidaan käyttää myös sytytyspaloja tai -nestettä tai sanomalehtipaperitolloja. Kuvat: Tulikivi Oyj Hellapuut ovat pieniä (yleensä < 40 mm halkaisijaltaan), koska niillä säädetään hellan tehoa. Puun pituus määräytyy uunin mukaan ja paksuus ensimmäiselle pesälle mm (n. 0,5 kg/pilke) ja toiselle mm (n. 1-1,5 kg/pilke). Jaa tarvittava puumäärä useampaan panokseen (3 5 kg/panos). Lämmityskertaa varten tarvitaan 1 kg puuta /100 uunikilo
29 29 Lämmityksen aloittaminen Tuhka ei saa yltää arinarautoihin. Poista tuhkat palamattomasta materiaalista tehtyyn jalalliseen ja kannelliseen astiaan. Älä laita tuhkaa kompostiin, tuhka estää pieneliöiden toiminnan! Tuhka säilyy kuumana pitkään, älä laita tuhka-astiaa puupinnalle.
30 30 Tarkista veto Jos tulisija on ollut käyttämättä pitemmän aikaa, tarkista veto Vedon voi tarkistaa pitämällä tulitikkua suuluukun aukossa Jos liekki ei taivu uuniin päin, polta savuhormissa rutistettua paperia tai puhalla lämmintä ilmaa hiustenkuivaajalla tai lämpöpuhaltimella. Varo, että et levitä nokea huonetiloihin, jos käytät puhallinta. Turvaa palamisilman saanti koneellisella ilmanvaihdolla varustetussa talossa (esim. sulje ilmanvaihto sytyttämisen ajaksi)
31 31 Sytyttäminen Sytytä pienellä määrällä. Käytä ensimmäisessä panoksessa pienikokoisia polttopuita. Lado polttopuut mieluummin vaakatasoon. Lado puut kuohkeasti ja sijoita sytykkeet päälle tai alle arinaratkaisusta riippuen. Noudata aina valmistajan antamia käyttöohjeita!
32 32 Erilaisia sytytystapoja Sytytys puiden päistä Sytytys useasta kohdasta Sytytys päältä Kuvat: Tulikivi Oyj, Nunnanlahden Uuni Oy and Kerman Savi Oy
33 33 Polttoaineen lisäys Lisää puut laitevalmistajan käyttöohjeen mukaisesti Puita lisätään vasta kun entiset ovat palaneet lähes hiillokselle, ja liekit ovat laskeutuneet Sijoita mielellään kuoripuoli alaspäin Älä lado tulipesää täyteen. Vapaata tilaa pitää olla vähintään 1/3 tulipesän korkeudesta Lisäykseen voit käyttää suurempia polttopuita. Liekkipalon aikana tarvitaan runsaasti palamisilmaa. 1 kg puuta tarvitsee 8 12 m 3 palamisilmaa Vältä turhaa tulen kohentelua, jotta palaminen ei häiriinny
34 34 Sytyttäminen päältä
35 35 Hiillos antaa runsaasti lämpöä Punaisena hehkuva hiillos luovuttaa paljon lämpöä, % puun energiasisällöstä. Vähennä uunin luukusta virtaavan ilman määrää Kokoa hiillos yhteen ja kohenna tummuneita kekäleitä Pidä arinailma täysin auki, jotta hiillos palaa mahdollisimman nopeasti loppuun
36 36 Peltien sulkeminen Kun hiillos on tummunut sulje pelti Jos suljet pellin liian aikaisin, huoneeseen saattaa tulla häkää Häkävaroitin on hyvä turva Palaminen on onnistunut hyvin, kun tulipinnat ovat vaaleita eikä niissä näy tummaa nokea
37 37 Muutamia tärkeitä uunilämmittäjän ohjeita Älä polta uunissa jätteitä Varmista polttoaineen loppuun palaminen ennen kuin suljet savupellit Älä jätä uunia valvomatta lämmityksen aikana! Muista uunin nuohous! Kiinteistön omistaja on vastuussa nuohouksesta Jatkuvassa käytössä olevat uunit on nuohottava kerran vuodessa Käytä ammattitaitoista nuohoojaa Palovaroitin on pakollinen ja häkävaroitin suositeltava Kuva: Uunisepät
38 38 Lisätietoa:
39 39 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa
Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita
Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat
LisätiedotTulisijat omakotitalojen lämmityksessä
www.biohousing.eu.com Tulisijat omakotitalojen lämmityksessä Polttoaineen laatuvaatimukset ja polttotekniikka Jyväskylän ammattikorkeakoulu 28.3.2008 & Ari Erkkilä, VTT 1 Polttopuun käyttö, laatu ja varastointi
LisätiedotPuun poltto ja tulisijojen lämmitysohjeita.
Puun poltto ja tulisijojen lämmitysohjeita eija.alakangas@vtt.fi Käytä kuivaa polttopuuta Puiden varastoinnissa on estettävä maakosteuden pääsy puihin ja varasto on suojattava myös sateelta Sopiva polttopuun
LisätiedotPolttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas
Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.
Lisätiedotwww.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita
www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja
LisätiedotVaraavien uunien lämmitysohjeita
Varaavien uunien lämmitysohjeita HRRRRR!!! TÄNNEHÄN JÄÄTYY Uunin valmistaja tai muuraaja antaa käyttöohjeet valmistamalleen uunille. Uuden tulisijan lämmitys aloitetaan varovasti. Seuraavat ohjeet on laadittu
LisätiedotTulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?
Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Esityksen sisältö 1. Oikea tapa sytyttää?!? Mistä on kyse? 2. Hiukkaspäästöjen syntyminen 3.
LisätiedotPUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010
PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat
LisätiedotPuupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)
www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden
LisätiedotMistä pientaloihin järkevää energiaa? OMAKOTI MESSUT 25. ja Vantaalla klo 14:30-15:00 Tomi Bremer Metsän Woima Oy ja TTS Työtehoseura ry
Mistä pientaloihin järkevää energiaa? OMAKOTI MESSUT 25. ja 26.10.2018 Vantaalla klo 14:30-15:00 Tomi Bremer Metsän Woima Oy ja TTS Työtehoseura ry Energian kokonaiskulutus ja puupolttoaineet 2017 Puu
LisätiedotLämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä
Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puulla lämmität luonnollisesti Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat
LisätiedotMiksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa
Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa TTS Työtehoseura ry 23.11.2017 Rajamäki klo 17-19 Tomi Bremer Metsän Woima Oy Energian kokonaiskulutus Suomessa 1960-2012 Puu on tärkein energianlähde
LisätiedotKuivan polttopuun varastointiohjeita
Kuivan polttopuun varastointiohjeita...ei KAI VAAN ALA SATAA Poltettavaksi tarkoitettu puu kuivataan ennen käyttöä. Sopivaan kokoon pilkottu kuiva puu syttyy kosteaa puuta helpommin, palaminen on tehokkaampaa,
LisätiedotLämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä
Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia
LisätiedotKLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
LisätiedotKäytä tulisijaasi oikeinkampanja
Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojien opintopäivä 2012 29.11.2012 Maria Myllynen 1 Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojat opastavat käyttämään oikein tulisijaa. Vanhaakin tulisijaa voi käyttää
LisätiedotVER 1.4 VARAAVIEN TULISIJOJEN KÄYTTÖOHJE
VER 1.4 VARAAVIEN TULISIJOJEN KÄYTTÖOHJE VER 1.4 SISÄLTÖ 1 TERVETULOA IN TULISIJAN KÄYTTÄJÄKSI 1 2 UUDEN TULISIJAN KÄYTTÖÖNOTTO 1 3 ENNEN TULISIJAN LÄMMITYSTÄ OTETTAVA HUOMIOON 2 3.1 Turvallisuus 2 3.2
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotLaadun hallinta pilkkeen tuotannossa
Laadun hallinta pilkkeen tuotannossa Jyrki Raitila, VTT Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Tausta Polttopuuta käytetään Suomessa vuosittain n.15 milj. i-m 3. Suomessa myydään vuosittain noin
LisätiedotPellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela
Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa
LisätiedotPolttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet
Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin
LisätiedotPuulämmityksellä edullista energiaa Jyväskylä
Puulämmityksellä edullista energiaa Jyväskylä 7.10.2013 Veli-Pekka Kauppinen Suomen metsäkeskus jpy 1 2 Yleistä puun käytöstä ja hinnoista Pientalojen polttopuun käyttö Puupolttoaineita käytetään pientalossa
LisätiedotPuun pienpolton p hiukkaspäästöt
PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika
LisätiedotTULISIJAN KÄYTTÖOHJE Tämä ohje tulee liittää rakennuksen käyttö- ja hoito-ohjeisiin.
TULISIJAN KÄYTTÖOHJE Tämä ohje tulee liittää rakennuksen käyttö- ja hoito-ohjeisiin. VARAAVAN TULISIJAN KÄYTTÖ- JA HOITO-OHJEET Ennen uuden tulisijasi käyttöönottoa on hyvä tutustua huolellisesti käyttöohjeisiin.
Lisätiedot1. Polttopuun käyttö Suomessa
Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu
LisätiedotMiten sinun kodissasi poltetaan puuta?
Opas puunpolttoon 2 Miten sinun kodissasi poltetaan puuta? Puun poltossa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa. Samalla kuitenkin tuotetaan monenlaisia päästöjä lähiympäristöön sekä oman perheen että naapurien
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotOpas puunpolttoon. Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster
Opas puunpolttoon Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster 2 Miten sinun kodissasi poltetaan puuta? Puun poltossa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa. Samalla kuitenkin tuotetaan
LisätiedotJärkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen
Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman
LisätiedotPorin Matti uunin asennus- ja käyttöohje
Porin Matti uunin asennus- ja käyttöohje Kiitos että tein hyvän valinnan ja valitsit maan mainion Porin Matti tulisijan! On hyvin hyödyllistä, että perehdyt tähän ohjekirjaan hyvissä ajoin. Kuten tunnettua
LisätiedotPOLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila
POLTA PUUTA PUHTAAMMIN Pakila 14.3.2019 Huono puunpoltto aiheuttaa terveyshaittoja Maria Myllynen ilmansuojeluyksikön päällikkö HSY Kuivaa asiaa 14.3.2019 Miten puunpoltto heikentää ilmanlaatua? - päästömäärä
LisätiedotKirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus
TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu
Lisätiedot1 Käyttöohjeet... 3. 2 Ylläpito ja muut ohjeet... 6 3 Takkasydämen suoritusarvot... 7
KIT 100 käyttöohje 1 Käyttöohjeet... 3 1.1 Alkuvalmistelut... 3 1.2 Tulisijan käyttöönotto... 3 1.3 Sytytys... 4 1.4 Puiden lisäys... 4 1.5 Lämmityksen lopettaminen... 5 2 Ylläpito ja muut ohjeet... 6
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotHopealoimu-tulisijan lämmitysohjeet
Hopealoimu-tulisijan lämmitysohjeet Ohjeen sisällys: 1 Yleistä puulämmityksestä 2 Tulisijan ja rakennuksen ilmastointi 3 Käyttöönottovaiheen alkulämmitys 4 Varaavan tulisijan lämmittäminen 5 Takkaleivinuunin
LisätiedotTehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit. Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät
Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Tukesin markkinavalvonta - tehdasvalmisteiset tulisijat -
LisätiedotVAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti
VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotPuukattilat Puhdasta lämpöä
www.jäspi.fi Puukattilat Puhdasta lämpöä Jäspi Econature 40 Jäspi YPV 40 Jäspi Stoker 40 Jäspi Ecopuu 25 Puukattila lämmitysjärjestelmänä Puulämmityksessä käytettävä puu (halko,klapi) on kotimainen, edullinen,
LisätiedotKOTA RETRO-KAMIINAN ASENNUS-, KÄYTTÖ- JA HOITO-OHJE
1 KOTA RETRO-KAMIINAN ASENNUS-, KÄYTTÖ- JA HOITO-OHJE KOTA RETRO 3140 KOTA MINIRETRO 3150 2 KOTA RETRO-KAMIINA, TNRO 3140 KOTA MINIRETRO TNRO 3150 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Tekniset tiedot 2. Yleistä 3. Asennus
LisätiedotTULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen
TULIKIVI Green tuoteperhe Onni Ovaskainen 5.6.2013 W10 Vesilämmitysjärjestelmä P10 Pellettijärjestelmä W10 P10 Vesilämmitysjärjestelmä W10 W10 vesilämmitysjärjestelmä: Missä energia kuluu 150 m 2 talossa?
LisätiedotTULISIJAN KÄYTTÖOHJE Tämä ohje tulee liittää rakennuksen käyttö- ja hoito-ohjeisiin.
TULISIJAN KÄYTTÖOHJE Tämä ohje tulee liittää rakennuksen käyttö- ja hoito-ohjeisiin. VARAAVAN TULISIJAN KÄYTTÖ- JA HOITO-OHJEET Ennen uuden tulisijasi käyttöönottoa tulee tutustua huolellisesti käyttöohjeisiin.
Lisätiedot1. Palamisen perusteet
1. Palamisen perusteet Palamisen tarkkailu on tärkeä tehtävä, joka ei tapahdu itsestään Pol6oaineen kosteus palamislämpö8la Pol6oaineen palakoko hienoaineen osuus Pol6oaineen kaasuuntuminen / siirtohäiriöt
LisätiedotSAUNASEURA /7 SM TIEDOTTEET ja UUTISET Perustettu Internet-sivujen tiedotteet ja uutiset Ma Internet
1/7 Internet-sivujen tiedotteet ja uutiset Ma 31.12. Internet-sivuihimme tutustui joulukuussa 335 yksittäistä vierailijaa (eli tietokonetta) ja sivuja katsottiin 1145 kertaa 10 eri maasta! Ke 19.12. Tervehdys,
LisätiedotAriterm 35+ alapalokattila Ariterm 60+ alapalokattila Ariterm 240 yläpalokattila PUULÄMMITYS
Ariterm 35+ alapalokattila Ariterm 60+ alapalokattila Ariterm 20 yläpalokattila PUULÄMMITYS SISÄLLYSLUETTELO ARITERM OY... 2 PERUSTIETOA PUULÄMMITYKSESTÄ... 3 LAITTEISTON VALINTA... ARITERM 35+ JA 60+
LisätiedotKokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta
Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti
LisätiedotT o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -
T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - l a i t t e i s t o t u r v a l l i s e s t i, e n e r g i a t e h o k k a a s t i j a y m pä r i s t ö ä s ä ä s tä e n? Ky s y n u o h o o j a l t a s i!
Lisätiedotpilkekattilan käyttäjälle
1 pilkekattilan käyttäjälle Pilkkeet eli klapit ovat uusiutuvaa energiaa. Oikein käytettynä niiden hyödyntäminen on taloudellista ja ympäristöä säästävää. Suuri osa suomalaisista tuottaa käyttämänsä pilkkeen
LisätiedotPUULIEDEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE
PUULIEDEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE HUOMIO! Liesi on valurautaa. Materiaali vaatii "esilämmityksen" ennen varsinaista käyttöönottoa. Ensimmäinen lämmitys on tehtävä varoen, pienellä vedolla ja kovaa kuumuutta
LisätiedotMaatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke
Maatilan kiinteät biopolttoaineet Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Maatilojen lämmitysjärjestelmät, kohdekartoituksen tuloksia (Juha Tuononen) Nykyinen päälämmitysmuoto (%-osuudet) Maatiloilla lämmitysjärjestelmät
LisätiedotTERVETULOA TERVASTUVALLE OLAVIN RETKEILIJÄT RY
TERVETULOA TERVASTUVALLE OLAVIN RETKEILIJÄT RY NEUVOJA TERVASTUVAN KÄYTTÄJÄLLE Tervastuvan osoite: Pihlajaniementie 705 AVAIMET Tuvan avaimella avautuu: puuvajan vieressä oleva varasto puuvajan päädyssä
Lisätiedotje h o ö t t y ä k ja - s u n n e s A i - r u h u Hormiliitos takaa P w w w. u u n i s e p a t. f i
Hormiliitos takaa P u h u r i - A s e n n u s - j a k ä y t t ö o h j e w w w. u u n i s e p a t. f i 2 K i e r t o i l m a t a k a n o s a l u e t t e l o E n n e n a s e n n u s t a v a r m i s t e t
LisätiedotMuuntokertoimet LIITE 1. Kyselyssä ilmoitettujen polttopuumäärien muuntamisessa kiintokuutiometreiksi käytettiin seuraavia muuntokertoimia:
LIITE 1 Muuntokertoimet Kyselyssä ilmoitettujen polttopuumäärien muuntamisessa kiintokuutiometreiksi käytettiin seuraavia muuntokertoimia: Raakapuu: Havuhalko 0,650 p-m³/m³ Lehtihalko 0,620 p-m³/m³ Pilke,
LisätiedotTulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin
Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin Ympäristöneuvos Maarit Haakana Ympäristöministeriö Puulämmityspäivä 7.2.2018 Helsingin Sanomat 6.1.2018 Pientaloissa poltetaan puuta aiempaa enemmän (Luke ja Tilastokeskus
LisätiedotVaraavan lieden yleiset käyttöohjeet
Varaavan lieden yleiset käyttöohjeet 1.7.2012 Onnittelemme Warma-Uunin hankinnasta! Uusi lietenne on kotinne ja keittiönne sydän, oiva ja taloudellinen apu ruoanlaitossa, tehokas lämmönlähde, sekä sisustuksenne
LisätiedotFysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,
LisätiedotC 800. Eldningsinstruktion
SE DE NO FR GB DK FI IT NL Eldningsinstruktion 2 Heizinstruktionen 5 Fyringsinstruksjon 8 Instructions d allumage 11 Lighting Instructions 14 Fyringsvejledning 17 Lämmitysohjeet 20 Istruzioni per l accensione
LisätiedotPIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet
PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet ENERGIA-sydämet Yleistä Energia-sydämmellä tehdyt tulisijat ovat tehokkaita ja vievät vähemmän tilaa kuin perinteisesti muuratut tulisijat. Energiasydän takka voidaan
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotKiinteän polttoaineen Arimax-kattilat
Arimax puulämmitys Arimax ja 60 alapalokattilat Arimax 20 yläpalokattilat Arimax 2KP ja KP käänteispalokattilat Arimax 1100 ja 10 lämminvesivaraajat Kiinteän polttoaineen Arimax-kattilat Arimax kiinteän
LisätiedotVaraavan takan yleiset käyttöohjeet
Varaavan takan yleiset käyttöohjeet 1.7.2013 Onnittelemme Warma-Uunin hankinnasta! Uusi varaava takkanne on kotinne sydän, tehokas lämmönlähde ja sisustuksenne helmi. Jotta takkanne lämmin sydän hehkuisi
LisätiedotK Ä Y T T Ö O H J E K Ä Y T Ä O I K E I N - H Y Ö D Y T E N I T E N
KÄYTTÖOHJE K Ä Y T Ä O I K E I N - H Y Ö D Y T E N I T E N SISÄLLYSLUETTELO KERMANSAVI-TULISIJAT 4 KÄYTETTÄVÄT POLTTOPUUT 5 TULISIJAT JA ILMASTOINTI 6 SAVUHORMI 7 Hormin veto 8 ENSIKÄYTTÖ JA KUIVAUS 8
LisätiedotPuuhellan käyttämistä ruoanlaittoon arastellaan kesällä turhaan. Hella auttaa kuivattamaan mukavuuden kannalta liian kosteaa sisäilmaa.
TULISIJA- JA SAVUPIIPPUYHDISTYS TSY TIEDOTTAA Nauti tulisijastasi turvallisesti myös kesällä Elävästä tulesta voi nauttia myös kesäaikaan ja tulta pitää niin kodin kuin vapaa-ajan asunnon tulisijassa.
LisätiedotNuohoojan Tulikivi-uuniopas Nuohoojan Tulikivi-uuniopas Tässä nuohoojan oppaassa ovat tärkeimmät Tulikiviuunien paloturvallisuuteen liittyvät seikat sekä ohjeita nuohoojalle Tulikivi-uunien puhdistamiseen
LisätiedotEldningsinstruktion och bruksanvisning Cronspisen 100, 200, 500 SE NO
Eldningsinstruktion och bruksanvisning Cronspisen 100, 200, 500 BAV SE-EX 0611-1 511507 SE NO DE GB FI Eldningsinstruktion och bruksanvisning för Cronspisen 100, 200,500 2 Fyringsinstruksjon og bruksanvisning
LisätiedotTulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta
Turvaohje 6/2007 Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta SISÄLLYSLUETTELO 1. Turvaohjeen tarkoitus 2. Turvaohjeen velvoittavuus 3. Viranomaismääräykset 4. Määritelmiä 5.
LisätiedotPolttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta
Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta Jyrki Raitila (VTT), pohjautuu Hillebrandin (VTT) ja Koukin (TTS) tutkimukseen TTS 398 Kehittyvä metsäenergia; pilkepäivä Toholampi ja Alajärvi
LisätiedotTyöpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Haetaan polton optimiparametrit kuivikelannan ja hakkeen seokselle tutkimuslaboratorion 40 kw ja 500 kw kiinteän polttoaineen testikattiloilla
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja Prosessitekniikan laitos MUURATUN TULISIJAN ILMANJAON OPTIMOINTI Heikki Hyytiäinen, Tulisydän Oy Reijo Karvinen, TTY Kai Savolainen, TTY Pertti Taskinen, TTY
LisätiedotVaraavan lieden yleiset käyttöohjeet
Varaavan lieden yleiset käyttöohjeet 15.10.2015 Onnittelemme Warma-Uunin hankinnasta! Uusi lietenne on kotinne ja keittiönne sydän, oiva ja taloudellinen apu ruoanlaitossa, tehokas lämmönlähde, sekä sisustuksenne
LisätiedotMetsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus
Metsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus metsäalan asiantuntijatalo Sisältö Metsäenergia käyttö Energiapuun kasvatus, korjuu ja laatu Lämpö- ja pilkeyrittäjyys Metsäenergian tulevaisuus
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE
LisätiedotPuupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Puupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin Nuohoojien täydennyskoulutuspäivät 26. elokuuta 2017, Peurunka, Laukaa Eija Alakangas, johtava
LisätiedotASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ARIMAX 240, ARIMAX 240 K
ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ARIMAX 240, ARIMAX 240 K 1. YLEISTÄ Arimax 240 ja Arimax 240 k ovat taloudellisia, kestäviä ja ympäristöystävällisiä yläpaloisia puukäyttöisiä keskuslämmityskattiloita. Lämmitys
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotNORMAALI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet
ENERGIA-sydämet Yleistä Energia-sydämmellä tehdyt tulisijat ovat tehokkaita ja vievät vähemmän tilaa kuin perinteisesti muuratut tulisijat. Energiasydän takka voidaan asentaa suoralle seinälle tai nurkkaan!
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotLÄMMITYSOHJE LÄMMITYSOHJE LÄMMITYSOHJE LÄMMITYSOHJE
FIN VARAAVIEN TULISIJOJEN KÄYTTÖOHJE, s. 3 SWE BRUKSANVISNING TILL VÄRMELAGRANDE ELDSTÄDER, s. 13 ENG USER INSTRUCTIONS FOR STORING STOVES, p. 23 DEU GEBRAUCHSANLEITUNG FÜR SPEICHERÖFEN, s. 33 FRA MODE
LisätiedotEldningsinstruktion och bruksanvisning för Cronspisen. Cronspisen-kaakeliuunin lämmitys- ja käyttöohje
611632 BAV SE/EX 0724-3 SE Eldningsinstruktion och bruksanvisning för Cronspisen 1 FI Cronspisen-kaakeliuunin lämmitys- ja käyttöohje 5 NO Fyringsinstruksjon og bruksanvisning for Cronspisen 9 DE Befeuerungs-
LisätiedotKirami SUB Merialumiininen uppokamiina. Käyttöohjeet
Kirami SUB Merialumiininen uppokamiina Käyttöohjeet Tiedot & Asennus Tekniset tiedot: Uppokamiina 3mm merialumiinia (AlMg3) Kolme kiinnityskorvaa Ilmanottoa säätelevä kansi Teräksinen ilmanohjauspelti
LisätiedotYhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet
Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Tekniset tiedot Mitat koottuna (kork. pit. lev.) 2 140 740 640 mm Ritilän mitat (lev. pit.) 500 500 mm Paino (suunnilleen) 105 kg ENSIMMÄINEN KÄYTTÖÖNOTTO
LisätiedotPuupohjaiset lämmitysjärjestelmät omakotitalossa
Puupohjaiset lämmitysjärjestelmät omakotitalossa Anna Virolainen Silja Pitkänen 28.2.2006 Kirjallinen osuus Petek 41 TEHTÄVÄNANTO: Olet suunnittelemassa omakotitalon lämmitysjärjestelmää perustuen puupohjaiseen
LisätiedotAduro takkauunit. Käyttöohje. Ecolabel - Sintef - EN 13240. www.aduro.dk / www.aduro.no / www.adurofire.de / www.aduro.fr.
Aduro takkauunit Käyttöohje Ecolabel - Sintef - EN 13240 www.aduro.dk / www.aduro.no / www.adurofire.de / www.aduro.fr Versio 1 Onnittelut uuden takkauunin johdosta! Jotta saisin parhaan mahdollisen ilon
LisätiedotHannu Rinne. Polttopuiden teko, varastointi ja käyttö KLAPIKIRJA WSOY
Hannu Rinne Polttopuiden teko, varastointi ja käyttö KLAPIKIRJA WSOY Hannu Rinne Klapikirja Werner Söderström Osakeyhtiö Helsinki Teos on osa Mediatehdas Dakar Oy:n Perinnemestari-hanketta Teosta varten
LisätiedotBiolämmityslaitteistojen määräaikaishuoltotyöt, puukattiloiden käyttö huolto
LEY 2056 Biolämmityslaitteistojen määräaikaishuoltotyöt, puukattiloiden käyttö huolto. 09.04.2018 Tavoite Tavoitteet 1. Biopolttoaineella toimivan lämmitysjärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen 2.
LisätiedotLämmitysohjeet. Ci50 / Ci51.
Lämmitysohjeet Ci50 / Ci51 www.contura.eu FI Lämmitysohjeet 34 Näin lämmität oikein On tärkeää, että puumäärä on oikea, etenkin sytytysvaiheessa. Ensimmäisellä lämmityskerralla sinun kannattaa käyttää
LisätiedotTULIPIIPPU-PELLETTIPOLTTIMEN MITTAUKSET
T u t k i m u s s e l o s t u s PRO/T6035/02 TULIPIIPPU-PELLETTIPOLTTIMEN MITTAUKSET Luottamuksellinen Heikki Oravainen Jyväskylä, 27.3.2002 T u t k i m u s s e l o s t u s PRO/T6035/02 TULIPIIPPU-PELLETTIPOLTTIMEN
LisätiedotTulisijapolttoaineen valmistaminen
www.biohousing.eu.com Tulisijapolttoaineen valmistaminen VTT-R-11020-08 Ari Erkkilä & Eija Alakangas, VTT Joulukuu 2008 EIE-05/067/SI2.420197 Sisältö Alkusanat...2 1. Polttopuun käyttö rakennusten lämmitykseen...3
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotKierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?
Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä
LisätiedotUltrafire. Käyttö- ja hoito-ohje
Ultrafire Käyttö- ja hoito-ohje Ultrafire Mistral, Regal, Maxette ja Minette takkojen rakenne ja toiminta Luja, elämätön kuorimuuraus hohkakiveä. Rakenne mahdollistaa elementtisavupiipun asennuksen takan
LisätiedotPoltto- ja kattilatekniikan perusteet
Poltto- ja kattilatekniikan perusteet #1 Palaminen ja polttoaineet Esa K. Vakkilainen Polttoaineet Suomessa käytettäviä polttoaineita Puuperäiset polttoaineet Maakaasu Öljy Hiili Turve Biopolttoaineita
Lisätiedotpilkekattilan käyttäjälle
1 pilkekattilan käyttäjälle Pilkkeen laatu ratkaisee PIKAVINKIT Pilkkeet eli klapit ovat uusiutuvaa energiaa. Oikein käytettynä niiden hyödyntäminen on taloudellista ja ympäristöä säästävää. Suuri osa
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET. Aurinkokiuas Lupaus 140
1/11 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Aurinkokiuas Lupaus 140 Lue huolellisesti asennus- ja käyttöohjeet ennen kiukaan asennusta. Takuu ei kata asennus- tai käyttövirheestä johtuvia vikoja. Kaikki paikalliset
LisätiedotPuusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa
Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita
LisätiedotLighting Instructions
SE DE NO FR DK IT NL GB Eldningsinstruktion 2 Heizinstruktionen 9 Fyringsinstruksjon 16 Instructions d allumage 23 Fyringsvejledning 30 Lämmitysohjeet 37 Istruzioni per l accensione 44 Stookinstructies
LisätiedotTehokas ja ympäristöä säästävä tulisijalämmitys
Tehokas ja ympäristöä säästävä tulisijalämmitys Polttopuun tuotanto ja käyttö Eija Alakangas Ari Erkkilä Heikki Oravainen Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) Intelligent Energy Europe Tämä julkaisu
LisätiedotLahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
Lisätiedot