Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikön arviointipalaveri

Transkriptio

1 Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikön arviointipalaveri Tässä arviointipalaverissa käytiin läpi koko hankkeen tavoitteet arviointikysymysten pohjalta. Projektin tarkoituksena on yleensä luoda uutta, hakea muutosta ja toteuttaa jokin kehittämistavoite. Yhä useammin projekteja käytetään myös palveluiden tuottamiseen. Projektityyppinen työskentely tuo kehittämiseen omat piirteensä ja niistä johtuvat pulmansa. Ellei kehittämistä osata jakaa osaksi organisaation työtä, projekti jää usein etäiseksi muusta organisaatiosta. Projekteissa on tärkeää hyödyntää projektimaisen työtavan edut pitämällä huolta projektin ja muun ympäristön rajapinnoista. Projektilla on aina uuden luomisen tai muutoksen hakemisen funktionsa ja täten pyrkimys kehittää työstettävää menetelmää, toimintaa tai palvelua. Uuden luomiseen ja kehittämiseen liittyy olennaisesti oppiminen, ja oppiminen tapahtuu ongelmanratkaisuna ihmisten välisessä toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Projektiarvioinnin avulla avataan projektin prosessimainen polku, ja näin päästään arvioimaan sekä oppimaan, onko tehty oikeita asioita oikein. Arvioinnin lähestymistapojen luokitteluja tarkasteltaessa voidaan sanoa projektiarvioinnin ja kehittämisevaluaation vastaavan sisällöllisesti toisiaan. Jatkuvassa prosessiarvioinnissa arviointi toimii palautteena ja hankkeen ohjaamisen välineenä (Seppänen-Järvelä 2003, 19). Hankkeen päätavoitteita eteenpäin vievät välitavoitteet asetetaan hankkeen alussa ja niiden toteutumista sekä muutostarpeita tarkastellaan tavoitearvioinneissa säännöllisin väliajoin. Tavoitteet muodostavat kriteeristön tavoitearvioinnille, mitä täydellisempi tavoitteiden saavuttamisen aste on, sitä paremmin toiminta on onnistunut. Tavoitteet on kirjattava konkreettisina ja realistisina, että niiden arviointi mahdollistuu. Arviointipalavereiden avulla tieto käsitellään ja palautetaan projektityöskentelyn osaamispääomaksi sekä prosessin että tavoitteiden osalta. Tavoitearvioinnissa on tärkeää, että tavoitteet ovat maanläheisiä ja uskottavia. Hankkeen päämäärä voi olla väljempikin, tästä on kuitenkin johdettava konkreettiset ja rajatut tavoitteet, jotka ovat saavutettavissa hankkeen aikana. (Hyttinen 2006, ) Tavoite on se, mihin pyritään ja keino on tapa, jolla tavoitteeseen päästään. (ks. Kuvio 1.) Pelkkä tavoitelähtöinen arviointi ilman tavoitteiden mielekkyyden ja osuvuuden arviointia on liian kapea-alainen. (Seppänen-Järvelä 2003.) Arvioinnin tulee sisältää myös pohdintaa hankkeen päätavoitteiden ja välitavoitteiden mielekkyydestä ja osuvuudesta. Tällöin saadaan esille myös hankkeeseen liittyvät ei-aiotut tulokset. Ei-aiotut tulokset voivat olla toivottuja tai epätoivottuja. Joskus on tarpeen korjata tavoitteita, keinoja tai projektin logiikkaa.

2 Kuva 1. Hankkeen perusrakenne (Hyttinen 2006, 54) Tällä on erityisen suuri merkitys, kun lisätään projektilla kehitettävän asian jatkuvuutta. Arviointikysymykset Kokonaisuutena hankkeen arvioinnissa pyritään hakemaan vastauksia seuraaviin arviointikysymyksiin: 1) Tavoitteisiin kohdistuvat kysymykset Ovatko hankkeelle asetetut tavoitteet relevantteja ja realistisia? Näkyykö tavoitteissa asiakaslähtöisyys? Miten tavoitteiden toteutumista mitataan, seurataan ja dokumentoidaan?

3 2) Prosessiin kohdistuvat kysymykset Hankeorganisaation toimivuus? Kehittämisprosessin toteuttaminen? Yhteistyö eri toimijoiden kanssa? Mitkä tekijät edistävät, mitkä estävät toteutusta? 3) Tuloksiin kohdistuvat kysymykset Mitä tuotoksia hanke on tuottanut? Mitä tuloksia hanke on tuottanut (toimintaympäristössä tai kohderyhmässä tapahtuneita välittömiä muutoksia)? Mitä jää pysyväksi toimintatavaksi? 4) Vaikutuksiin liittyvät kysymykset Vastasiko hanke tarpeeseen, miten se ilmenee? Saavutettiinko asetetut tavoitteet? Tavoitteiden ja kriittisten osatekijöiden toteutuminen Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö hankkeessa. Tavoitteet Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikölle on asetettu hankehakemuksessa kuusi tavoitetta ja tavoitteisiin liittyvät pitkän aikavälin tulokset. 1. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen Pohjana alueen kuntien kanssa tehtävälle kehittämistyölle on kuntoutumiskeskuksen ydintehtävän jatkuva kehittäminen. Jatkumona Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa toteutetulle Make-työlle kehitetään edelleen henkilökunnan päihdeosaamista, yhteisökuntoutuksen osaamista sekä verkostotyön osaamista. Erityisenä kysymyksenä on yhteisökuntoutuksen niveltäminen osaksi asiakkaiden hoitojatkumoa. TULOKSET PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ: Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunta muodostaa oppivan ja kehittyvän organisaation, joka kykenee analysoimaan käytännön työtään suhteessa päihdetyön, yhteisökuntoutuksen ja verkostotyön teoriaan. Organisaatio kykenee myös näkemään paikkansa osana päihdetyön hoitojatkumoa. ARVIOINTI: 2. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen päihdeosaamisen tukeminen

4 Hankkeessa kehitetään erilaisia välineitä, joilla kyetään välittämään päihdetyön erikoisosaamista kuntien peruspalvelujen työntekijöiden tueksi; -varhaisvaiheen päihdetyön koulutus -täydennyskoulutus -prosessiohjaus -konsultaatiot -kunnissa toteutettava jalkautuva pari- ja verkostopäihdetyö TULOKSET PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ: Yhä useammassa jäsenkunnassa on ryhdytty kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa toteutuvaa varhaisvaiheen päihdetyötä. Näiden kuntien henkilökunta on hankkinut koulutuksella vahvistusta päihdetyön osaamiselleen ja löytänyt keinot saada tarvittaessa tukea päihdetyön erityisosaajilta. 3. Kuntien päihdetyön hoitojatkumo- ja päihdestrategiatyön tukeminen Kehittämisyksikkö tarjoaa kunnille apua päihdestrategiatyöhön ja erityisesti kuntakohtaisesti räätälöityyn hoitojatkumotyön kehittämiseen. TULOKSET PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ: Yhä useammassa jäsenkunnassa on haluttu kartoittaa omat päihdetyön resurssit ja päätetty täydentää asiakkaiden hoitojatkumoja puuttuvien palvelujen osalta. Työ on tehty seudullisena strategiatyönä lähiseudun kuntien ja päihdetyön erityisyksiköiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä. 4. Päihdetyön erityisosaamisen kehittäminen ja tutkimus Kehittämisyksikkö kokoaa alueen päihdetyön erityisosaajaverkostoa kartoittamaan erityisosaamisen kehittämisen tarpeita alueella. Kehittämisyksikkö vastaa alueen päihdetyön osaajapankin kokoamisesta ja päihdetyön alueellisen konsultaatiorenkaan luomisesta. Kehittämisyksikön erityisosaajaverkosto toimii myös tutkimustarpeiden luotaajana ja aloitteiden tekijänä yliopistojen ja korkeakoulujen suuntaan. Erityisosaajaverkoston tehtävänä on myös opinnäytetyöaiheiden kokoaminen ja ideointi. TULOKSET PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ: Kehittämisyksikkö on luonut pysyväluonteista yhteistyötä alueen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa päihdetyöhön kohdistuvassa tutkimustoiminnassa ja kyennyt mahdollistamaan lisääntyvässä määrin opinnäytetöiden tuottamisen päihdetyön alueelta. 5. Harjoittelun ja työssä oppimisen sekä opetuksen yhteistoteutuksen kehittäminen Mainiemen kuntoutumiskeskus ja hankkeen (pilotti)kunnat toimivat alueen oppilaitosten ja opiskelijoiden päihdetyön harjoittelun ja työssä oppimisen ympäristönä. Kehittämisyksikkö vastaa yhdessä oppilaitosten kanssa harjoittelun ja työssä oppimisen kehittämisestä. Mainiemen kuntoutumiskeskus toimii myös opetuksen yhteistoteutuksen kehittämiskenttänä. Yhteistoteutuksessa voivat toimia opiskelijoina ammatti-korkeakouluopiskelijat, Mainiemen työntekijät ja kuntien päihdetyön toteuttajat sekä osin myös kuntoutumiskeskuksen asiakkaat. Opetuksen osioita voidaan suunnitella täyttämään henkilökunnan täydennyskoulutuksen tarpeita. Opettajina yhteistoteutuksessa voidaan soveltuvin osin käyttää oppilaitosten henkilökunnan lisäksi Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökuntaa ja (pilotti)

5 kuntien työntekijöitä. TULOKSET PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ: Kehittämisyksikkö ja Mainiemen kuntoutumiskeskus ovat saavuttaneet pysyvän aseman yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen päihdetyön harjoittelun ja työssä oppimisen kenttänä. Opetuksen yhteistoteutuksessa on edetty kohti opetusklinikkamaista toteutustapaa. 6. Alueen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkoston verkostoiminen ja ehkäisevän työn alueellinen kehittäminen Kehittämisyksikkö kokoaa alueen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt verkostoksi, jonka kanssa kehitetään alueellisesti ehkäisevää päihdetyötä. Kunnissa toteutettavaa ehkäisevää päihdetyötä mallinnetaan alueen kuntien hyödynnettäväksi. TULOKSET PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ: Alueella on aktiivinen hallintokunta- ja kuntarajat ylittävä ehkäisevän päihdetyön oppiva ja kehittävä verkosto ja yhtenäiset ehkäisevän päihdetyön työkäytännöt, joiden vaikuttavuuden seurantaa toteutetaan ja kehitetään jatkuvasti. Projektin logiikan kriittiset osatekijät Hankkeen aloittamisvaiheessa ja sen sujuvan etenemisen turvaamiseksi, merkittäväksi osatekijäksi muodostuu toimijoiden kehittämistarpeiden selvittäminen. Kun meillä on yhdessä kuntien kanssa yhteinen todellisuus kehittämisen suunnasta, olemme tekemässä oikeita asioita oikein. Yhteinen näkemys kehittämisen tarpeesta nostaa hankkeen arvoa käytännön työssä ja vaikuttaa sitoutumiseen. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta oleellista on, että tavoitteet ovat oikeansuuntaisia ja toteutettavissa olevia, olemassa olevilla resursseilla. Kriittiseksi osatekijäksi tavoitteiden toteutumisessa muodostuu se, että hanketyöntekijöiden työ suuntautuu tavoitteiden suuntaisesti ja ajankäyttöä osataan rajata niihin asioihin, jotka vievät hanketta eteenpäin. Hankeprosessin onnistumisessa kriittinen osatekijä on hankeorganisaation toimivuus, onko työntekijöiden ja yhteiskumppaneiden työnjako ja toimenkuva selkeä? Toinen merkittävä tekijä on arvioinnin onnistuminen prosessin ohjaamisen keinona. Kriittiseksi osatekijä prosessin onnistumisen kannalta on myös se, että yhteistyö eri toimijoiden kanssa (koulutus, A-klinikat, 3. sektori, muut yhteistyökumppanit) on toimivaa ja luonnollista. Projektin tulosten saavuttamisen kannalta keskeisimmäksi tekijäksi nousee kuntien kanssa tehtävän yhteistyön onnistuminen. Yhteistyössä voi olla monia estäviä tai ainakin yhteistyötä haittaavia tekijöitä. Kunnat ovat suurien ja paljon voimavaroja vievässä prosessissa mukana eli PARAS-hankkeessa. Riittääkö kunnassa kiinnostusta lähteä mukaan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen tässä tilanteessa? Varsinkin kun useammassakaan kunnassa päihdetyö ei ole prioriteettilistan kärjessä, ainakaan kuntalaisten mielipiteissä. Tästä johdettuna keskeiseksi osatekijäksi voikin muodostua oikean asenneilmaston luominen kehittämistyön pohjaksi.