Lähteiden käytöstä ja lähdeviitteiden merkitseminen 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähteiden käytöstä ja lähdeviitteiden merkitseminen 1"

Transkriptio

1 Tampereen yliopiston Porin yksikkö rk Lähteiden käytöstä ja lähdeviitteiden merkitseminen 1 1. Lähteiden käyttö Esitelmää tai esseetä ei kuten usein kouluaineissa on tapana rakenneta pelkistä mielipiteistä. Opiskelijan oma panos näkyy siinä, 1. missä määrin on löydetty olennaista tietoainesta asetetun kysymyksen ratkaisemiseksi, 2. miten on pystytty yhdistämään erilaisista lähteistä saatua tietoa hyvin jäsennellyksi kokonaisuudeksi, 3. miten kriittisesti ja johdonmukaisesti aineistoa on tarkasteltu ja 4. miten johtopäätökset suoritetun tarkastelun pohjalta on tehty. Esitelmän jäsentely tapahtuu asioittain edeten siten kuin tarkasteltavan ongelman asettaminen ja sen ratkaiseminen vaatii. Niinpä esim. eteneminen lähdeteoksesta toiseen tai henkilöstä toiseen luettelemalla mitä kirja sisältää tai mitä erilaisia kantoja kukin henkilö on esittänyt, ei tule kysymykseen. Päinvastoin on pyrittävä suorittamaan vertailua erilaisten näkökantojen kesken ja omaksuttava kriittinen ote jo silloin, kun päätetään, mitä näkökantoja esitettäväksi valitaan. Lähdeviitteillä ilmaistaan, mistä julkaisusta esitetyt lainaukset, ajatukset tai tiedot on saatu. Lähteistä poimittujen ajatusten, tietojen jne. esittelyä on sattuvasti verrattu tulkin tehtävään. Tulkinta puolestaan edellyttää toisen ajatuksen ymmärtämistä. On tunnettava kokonaisuus jotta voitaisiin poimia omaan työhön jokin yksityiskohta. Jokin yksityinen ajatus voi saada aivan eri merkityksen riippuen siitä tarkastellaanko sitä irrallaan vai tietyn kokonaisuuden osana. On säilytettävä lähteessä esitetty ero tosiasioiden, oletusten ja arvelujen välillä. Aineopintojen kirjallisilta töiltä ei yleensä edellytetä kovin paljon omintakeisia ajatuksia eikä uusia oivalluksia, joskin oman kannan esittäminen johonkin kiistakysymykseen tms. on aina eduksi. Tärkeää on pyrkiä ymmärtämään lainattavan aineiston sisältöä, oppia muokkaamaan ja jäsentämään sitä johdonmukaisesti sekä esittämään oleellisin omin sanoin. Lähteiden ymmärtämistä ei vielä ole se, että kirjoittaja asettaa poimimansa suorat lainaukset tiettyyn järjestykseen. Tällainen ei vielä osoita kykyä itsenäisesti käsitellä lähteitä. Sanatarkkojakin lainauksia voidaan silti käyttää, jos kirjoittaja katsoo, että jokin lähde esittää asian erikoisesti tai harvinaisen sattuvasti. Ote on tällöin selvästi osoitettava lainatuksi. 1 Tekstin alkuosa (osa 1.) on kopioitu Tampereen yliopiston Sosiologian laitoksen lähdeviiteohjeesta, ks. Lähdeviitteiden ja lähdeluettelon merkitsemisohjeissa (osat 2. ja 3.) on lainattu edellä mainittua lähdettä sekä Kyösti Raunion (2006) laatimaa Graduntekijän opasta. Teksti on muokattu yhteneviksi Tampereen yliopiston Porin yksikössä käytössä olevien Kandidaatin tutkielma ja Graduoppaiden kanssa.

2 2. Viitteiden merkitseminen Lähteet on ilmoitettava paitsi lähdeluettelossa myös tekstissä, olipa lainaus sanatarkka tai sisällöllinen. Periaatteessa jokaisen tiedon lähde olisi mainittava. Harkinnan mukaan tekstiviittaus voidaan kuitenkin jättää tekemättä viitattaessa yleisesti tunnettuun tosiasiaan. Tekstin sisäiset lähdeviitteet sijoitetaan tekstiin heti lainatun kohdan jälkeen sulkeisiin. Sulkeet jäävät loppupisteen sisäpuolelle, mikäli viitataan vain yhteen virkkeeseen: Xxxxxx xxxxxx xxx (Parsons 1951, 67). Jos lainausta viitteen edellä on kahdessa tai useammassa virkkeessä, sulkeet sijoitetaan virkkeen loppupisteen jälkeen, ja sulkeiden sisään tulee piste: Xxxxx xxx xxxxx. Xxxx xxxx xx. (Parsons 1951, 67.) On myös mahdollista mainita tekijän nimi itse tekstissä, jolloin nimen jälkeen sulkeisiin tulee vuosiluku ja sivunumerot: Parsons (1951, 67) toteaa Tai jos lainausta on useammassa virkkeessä: Parsons (1951) toteaa xxxxxx xxxx xxxxxx. Xxxxx xxxx xxx. (Emt., 67.) tai myös Parsons toteaa xxxxxx xxxx xxxxxx. Xxxxx xxxx xxx. (Parsons 1951, 67.) Jos lähteessä on kaksi kirjoittajaa, merkitään kummankin nimi ja & merkki, esim. (Berger & Luckmann 1994). Jos kirjoittajia on kolme tai useampia, mainitaan ensimmäisellä kerralla kaikki tekijät ja jatkossa vain ensimmäinen tekijä ja ym., esim. (Harré ym. 1985). Mikäli tekijöitä on kuusi tai useampia, myös ensimmäisellä kerralla viitettä käytettäessä riittää merkintä ensimmäinen tekijä ym. Jos viitataan toimitetussa kokoomateoksessa olevaan artikkeliin, merkitään viitteeseen artikkelin kirjoittajan (ei teoksen toimittajan) nimi. Jos samaan julkaisuun viitataan useamman kerran peräkkäin samassa kappaleessa tai samalla sivulla, ja jos välillä ei ole muita lähdeviitteitä voi ensimmäisen kerran jälkeen merkitä mt. tai emt. ja sivunumerot, esim. (emt., ). Sivunumero(t) merkitään näkyviin lähdeviittauksiin. Yleisviittaukset kokonaisiin teoksiin ilman sivunumerointia tulevat kysymyksiin vain silloin, kun halutaan kiinnittää huomiota esim. tietynlaiseen ajattelu tai käsittelytapaan; yksityiskohtaisten ajatusten suhteen tulee tällöinkin pyrkiä mainitsemaan se nimenomainen kohta, josta ajatus on saatu.

3 Jos on tarpeen tehdä lisähuomautuksia, jotka eivät saumattomasti sovellu tekstiin mutta joista kyseisessä yhteydessä on syytä kuitenkin mainita, tehdään sivun alareunaan alaviite, esim. 2. Jos samasta asiasta voidaan tehdä viittauksia hyvin moneen eri tutkimukseen tai jos asiaa voidaan pitää jo jokseenkin tunnettuna, merkitään (esim. xxxxx) tai (ks. esim. xxxx). (Ks.) voidaan käyttää myös silloin, kun halutaan ohjata lukija hakemaan asiasta lisätietoja mainitusta teoksesta. Jos halutaan viitata siihen, että jossakin toisessa tutkimuksessa esiintyy samankaltaisia, mutta ei suoraan samaistettavia tuloksia, merkitään (vrt. xxxxx). Kirjallisuusviitteestä täytyy ilmetä, onko kyseessä alkuperäinen tietolähde vai toisen käden tieto. Toisen käden tietolähteen voi ilmaista esimerkiksi näin: tai tai Kurt Lewinin (1948) mukaan toimintatutkimuksen pitäisi johtaa yhteiskunnalliseen toimintaan (ks. Engeström 1995, 110). Lewinin (1948; ref. Engeström 1995, 110)mielestä toimintatutkimuksen tulee sisältää myös yhteiskunnallista muutosta koskevia laboratorio ja kenttäkokeita. Toimintatutkimuksen pitäisi johtaa yhteiskunnalliseen toimintaan (Lewin 1948; ref. Engeström 1995, 110.) Tällöin lähdeluettelossa on mainittava sekä alkuperäisteos että lähdettä referoiva teos. Toisen käden lähteiden käyttöä on kuitenkin syytä välttää, mikäli mahdollista. On siis pyrittävä etsimään ensimmäisen käden lähde ja viitattava siihen suoraan. Elektronisiin / digitaalisiin lähteisiin viitataan periaatteessa samoin kuin muihinkin kirjallisiin lähteisiin. Vaikka sivunumeroita ei usein pystytäkään merkitsemään, niin mahdollisimman tarkkaan ilmaisuun on pyrittävä. Tekstin sisäisiin viittauksiin merkitään mahdollisuuksien mukaan tiedon tuottajan nimi sekä vuosiluku, aivan samoin kuin kirjallisissakin lähteissä. Jos sivun tekijästä ei saada selkoa, tapahtuu viittaaminen esimerkiksi sivun otsikkoon. Viitteenä ei käytetä lähteen digitaalista sijaintipaikkaa, esimerkiksi nettiosoitetta (www sivua). Lähdeluettelossa osoite on kuitenkin mainittava. 2 Esimerkki alaviitteestä: Tätä aihetta on laajemmin tarkastellut...

4 3. Lähdeluettelon laadinta Lähdeluettelon tarkoitus on antaa lukijalle tarkka tieto siitä, kuinka hän voi hankkia käyttöönsä tekstissä viitatut alkuperäisajatukset, tutkimukset ja informaation. Tästä syystä täsmällinen ja selkeästi luettava lähdeluettelo on tieteellisen tekstin merkittävä osa. Tekstiviittauksissa käytetyt lähteet luetteloidaan aakkosjärjestyksessä. Lähdeluettelossa myös internetistä poimitut viittaukset ja CD rom viittaukset kuuluvat julkaistuihin lähteisiin ellei niitä ole poikkeuksellisen runsaasti, jolloin ne on syytä luetteloida erikseen. Ongelmallisin lienee internetistä otetun tiedon monimuotoisuus; on väitöskirjoja, jotka varmasti ovat julkaisuja, mutta myös keskustelulistoja, jotka eivät ole julkaisuja perinteisessä mielessä. Sähköpostilistoilla olleita viestejä ei tule käyttää lähteinä kysymättä viestin lähettäjän lupaa. Lähteet voidaan merkitä useilla tavoilla (samoin kuin viitteet tekstissä). Tärkeää on kuitenkin noudattaa yhdenmukaista ja selkeää merkitsemistapaa läpi esityksen. Kun kirjoitetaan artikkelia lehteen, on syytä aina tarkistaa ja noudattaa ohjeita, joita ko. lehdessä annetaan kirjoittajille. 3.1 Lähdeluettelosta tulee aina ilmetä seuraavat tiedot: kirjoittaja, julkaisuvuosi ja kirjan tai artikkelin otsikko jos viitataan kokoomateoksessa olevaan artikkeliin, kirjan toimittajat ja teoksen nimi sekä sivunumerot kirjan kustantaja ja kustantajan kotipaikka, myös kokoomateoksista (huom. ei kirjapaino ja painopaikka). Kustantajan nimestä jätetään pois Oy tyyppiset lisämääreet. lehden vuosikerta tai volyymi (vol.) ja artikkelin sivunumerot digitaalisen tekstilähteen (internet) kohdalla http osoite (URL) ja viittauspäivämäärä 3.2 Jos samalta tekijältä on useita julkaisuja, merkitään ne julkaisuvuoden mukaiseen järjestykseen vanhimmasta uusimpaan. Mikäli julkaisut ovat samalta vuodelta, ne merkitään järjestykseen pikkuaakkosilla (esim. 1993a, 1993b). Huomaa tällöin vastaavien pikkuaakkosten käyttö myös tekstin sisäisissä viitteissä. 3.3 Kun käytetään suomennettuja teoksia, suomentaja(t) on merkittävä tekijänoikeussäädösten mukaan. Esimerkiksi: Bauman, Zygmunt (1997) Sosiologinen ajattelu. Suom. Jyrki Vainonen. Tampere: Vastapaino. 3.4 Toisen käden lähde Jos lähteenä ei ole voitu käyttää alkuperäisjulkaisua, on mainittava sekä alkuperäisteos että lähde, josta viite on saatu. Esimerkiksi jos käytetään yllä mainittua Engeströmin teoksesta löytynyttä tietoa Lewinin käsityksistä toimintatutkimuksesta, eikä kyseistä 1948 ilmestynyttä Lewinin teosta onnistuta saamaan käsiin, lähdeluetteloon merkitään lähteeksi molemmat, Engeströmin (1995) ja Lewinin (1948) teokset.

5 3.5. Esimerkkejä julkaisujen merkintätavoista Teokset, yksi kirjoittaja: Viitteestä tulee ilmetä kirjoittaja, julkaisuvuosi ja kirjan nimi sekä kirjan kustantaja ja kustantajan kotipaikka. Juhila, Kirsi (2006) Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset paikat ja tehtävät. Tampere: Vastapaino. Teokset, useita kirjoittajia: Viitteestä tulee ilmetä kaikkien kirjoittajien nimet, jotka erotetaan toisistaan & merkillä (tai pilkulla muut paitsi kaksi viimeistä & merkillä), sekä kirjan nimi, kustantaja ja kustantajan kotipaikka. Hautamäki, Antti & Lehtonen, Tommi & Sihvola, Juha & Tuomi, Ilkka & Vaaranen, Heli & Veijola, Soile (2005) Yhteisöllisyyden paluu. Helsinki: Gaudeamus. Toimitettu teos: Viitteeseen merkitään kaikkien teoksen toimittajien nimien jälkeen sulkuihin merkintä (toim.). Jokinen, Arja & Huttunen, Laura & Kulmala, Anna (toim.) (2004) Puhua vastaan ja vaieta. Helsinki: Gaudeamus. Artikkeli toimitetussa teoksessa: Viitteestä tulee ilmetä artikkelin kirjoittaja ja otsikko, julkaisuvuosi, kirjan toimittajat ja nimi, kustantaja ja kotipaikka sekä artikkkelin sivunumerot. Huomaa sana Teoksessa sekä toimittajien nimien kirjoittamisjärjestys: ensin etunimi, sitten sukunimi. Julkunen, Raija (1994) Suomalainen sukupuolimalli 1960 luku käänteenä. Teoksessa Anneli Anttonen, Lea Henriksson & Ritva Nätkin (toim.) Naisten hyvinvointivaltio. Tampere: Vastapaino, Artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä: Kirjoittajan nimen, julkaisuvuoden ja artikkelin nimen lisäksi tulee ilmetä lehden nimi, vuosikerta (vol.), lehden numero (suluissa), ja artikkelin sivunumerot. Eskonen, Inkeri (2004) Lasten toimijuus perheen väkivaltatilanteissa. Nuorisotutkimus 22(4), Saarnio, Pekka & Knuuttila, Vesa (2003) A study of risk factors in dropping out from inpatient treatment of substance abuse. Journal of Substance Use 8(1), Sarjajulkaisut ja tutkimusraportit: Sarjajulkaisujen merkintätapa on hyvin vaihteleva. Tässä ohjeessa noudatetaan yhteiskuntatieteellisen alan keskeisten suomaisten kustantajien viimeaikaisissa julkaisuissa käyttämää mallia, jossa julkaisusarja merkitään lähdeviitteen viimeiseksi.

6 Nätti, Jouko & Manninen, Maarit & Väisänen, Miia & Anttila, Timo (2005) Vuorotellen virkeäksi. Vuorotteluvapaan seurantatutkimus. Helsinki: Työministeriö, Työpoliittinen tutkimus 279. Raitakari, Suvi (2006) Neuvottelut ja merkinnät minuuksista. Vuorovaikutuksellisuus ja retorisuus lastensuojeluyksikön palavereissa ja tukisuunnitelmissa. Tampere: Tampere University Press, Acta Universitatis Tamperensis Muut julkaisut: Mikäli julkaisulla ei ole henkilötekijää, käytetään viiteterminä julkaisun nimeä. Nuorisorikostoimikunnan mietintö (2003) Komiteanmietintö 2003:2. Helsinki: Oikeusministeriö. Sosiaaliturvan suunta (2006). Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja 2006:1. Helsinki: Sosiaali ja terveysministeriö. Mikäli tekstissä on ottanut käyttöön viitteestä lyhenteen, esimerkiksi komitean mietinnöistä lyhenteen KM, käytetään tätä lyhennettä myös lähdeluettelossa. KM 2003:2. Nuorisorikostoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 2003:2. Helsinki: Oikeusministeriö. Sanomalehtiartikkelit Sanomalehtiartikkeleista ilmoitetaan lehden nimi ja ilmestymispäivä, uutisartikkelin otsikko, osasto ja sivunumero. Erikoisartikkeleista voidaan ilmoittaa myös kirjoituksen tyyppi (esim. pääkirjoitus, pakina, mielipidekirjoitus). Toisinaan on tarkoituksenmukaista käyttää viitesanana kirjoittajaa. Helsingin Sanomat Suomalaiset vangit muuttuneet 20 vuodessa entistä sairaammiksi. Kotimaa A4. Häikiö Laine, Kaarina (2007) Tarvitaan yhtenäinen sosiaali ja terveydenhuollonmaksukatto. Helsingin Sanomat Mielipide C6. Säädökset Säädökset merkitään lähdeluetteloon aakkosjärjestyksessä ja jos niitä on runsaasti, ne voidaan merkitä erikseen otsikon Suomen säädöskokoelma tai Lait ja asetukset alle. Mikäli on tekstissä käyttänyt säädöksen nimestä lyhennettä, merkitään se lähdeluetteloon viitesanaksi. Suomen säädöskokoelma: Asetus lasten päivähoidosta /239. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta /361. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812.

7 Painamattomat lähteet Painamattomia lähteitä ovat esimerkiksi julkaisemattomat opinnäytetyöt, konferenssiesitelmät, käsikirjoitukset ja haastattelut. Painamattomissa lähteissä sovelletaan edellä mainittuja ohjeita. Esimerkiksi haastatteluista mainitaan haastatellun nimi, etunimi, asema, haastatteluaika ja paikka sekä haastattelun tekijä. Painamattomat lähteet voi merkitä samaan luetteloon painettujen lähteiden kanssa, paitsi jos niitä on poikkeuksellisen runsaasti, jolloin ne luetteloidaan erikseen otsikon Painamattomat lähteet (tai Julkaisemattomat lähteet ) alle. Cd rom Cd rom lähteestä mainitaan kyseisen cd romin nimi (teos), viestintyyppi (cd rom), julkaisuaika, version numero jos saatavilla sekä julkaisija/kustantaja ja julkaisupaikka. Lisäksi esitetään keinot tiedon löytämiseksi (esim. hakutoiminto, hakusana, artikkelin otsikko). Esimerkiksi: Britannica CD (2009) Cd rom Encycloæpedia Britannica. Search Articles: "modernization": Modernization. Chicago, Il: Britannica. CD Facta (2000) Cd rom Elektroninen tietosanakirja. Versio 1.0. Porvoo: WSOY. Internet lähteet Internetistä löytyvän lähteen esittäminen on digitaalisista lähteistä ongelmallisimpia, koska dokumentti voi muuttua tai löytyä osoitteestaan vain rajoitetun ajan. Tästä syystä tärkeää on aina ilmoittaa päivämäärä, jolloin dokumentti on sijainnut tässä osoitteessa. Pääsääntöisesti internetistä löytyvien lähteiden merkitsemisessä noudatetaan samoja sääntöjä kuin painettujen lähteiden yhteydessä. Viitteestä tulee siis ilmetä mahdollinen tekijä, dokumentin nimi tai otsikko, http lähteen osoite (URL) ja viittauspäivämäärä. Verkossa julkaistu teos: Gergen, Kenneth (1999) Narrative, Moral Identity and Historical Consciousness: a Social Constructionist Account. Viitattu Verkossa ilmestyvässä lehdessä julkaistu artikkeli: Ritala Koskinen, Aino & Valokivi, Heli (2006) The Role of Development Skills in Social Work Practice Education in Finland. Social Work & Society, The International Online Only Journal 4(1). Viitattu Jonkin organisaation internet sivuilla julkaistu teksti ei tekijää:

8 Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi käsikirja (2006) Stakes. Viitattu Erilaisiin elektronisiin aineistoihin viittaamisen tapoja on mahdotonta esitellä tässä yhteydessä. Yksityiskohtaisia ohjeita löytyy esimerkiksi seuraavasta lähteestä: Heinisuo, Rami & Ekholm, Kai (1997) Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuja n:o 40. Viitattu HUOM! Lähdeluettelon kirjoittamisen jälkeen on syytä vielä tarkistaa, että jokainen tekstissä esiintyvä lähde on lähdeluettelossa samoin kuin että lähdeluettelossa oleviin lähteisiin on todellakin viitattu. 3.6 Esimerkki lähdeluettelosta: Lähteet Durkheim, Émile (1982) Sosiologian metodisäännöt. Suom. Seppo Randell. Helsinki: Tammi. Eskola, Antti & Järventie, Irmeli (2001) Sigmund Freud. Psykoanalyyttinen teoria. Teoksessa Vilma Hänninen & Jukka Partanen & Oili Helena Ylijoki (toim.) Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä. Tampere: Vastapaino, Giddens, Anthony (2001) Sociology. Fourth Edition. Cambridge: Polity Press. Heiskala, Risto (2000a) Sukupuoli semioottisena konstruktiona. Teoksessa Eero Tarasti (toim.) Ymmärtämisen merkit. Samuuden ja toiseuden ikoneja suomalaisessa kulttuurissa. Helsinki: Imatran Kansainvälinen Semiotiikka Instituutti, Julkaisuja 3, Acta Semiotica Fennica VIII, Heiskala, Risto (2000b) Toiminta, tapa ja rakenne. Kohti konstruktionistista synteesiä yhteiskuntateoriassa. Helsinki: Gaudeamus. Jähi, Rita (2004) Työstää, tarinoida, selviytyä. Vanhemman psyykkinen sairaus lapsuudenkokemuksena. Tampere: Tampere University Press, Acta Universitatis Tamperensis Lempiäinen, Kirsti (1999) A Short Etymology of the Finnish Notion "sukupuoli" (Gender). Paper presented in the ATHENA meeting, panel of experts 1c. Tromssa Luokitusopas (2001) Tilastokeskus, Luokituspalvelut. Viitattu Nieminen, Maijaliisa (2000) Ammatit, KTV:n jäsenyksikkö. Henkilökohtainen sähköpostiviesti Merja Kinnuselle

9 Petty, William (1690) Political Arithmetick. Viitattu Potter, Jonathan (1998) Cognition as Context (Whose Cognition?). Research on Language and Social Interaction 31(1), Rantanen, Pekka (2001) Sääty yhteiskunta ja suomalaisuus sanomalehtien muotipuheessa 1800 luvun lopulla. Sosiologia 38(2), Tuotantokomitealaki 470/1946. Suomen asetuskokoelma vuodelta Helsinki Työvoimatilasto 1999 (2000). Työvoimatutkimuksen tuloksia vuosilta SVT, Työmarkkinat, 2000:14. Helsinki: Tilastokeskus. 3.7 Siinä tapauksessa, että tutkielmassa on käytetty monenlaisia lähderyhmiä, ne on syytä ryhmitellä erikseen lähdeluetteloa laadittaessa. Esimerkiksi: LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Haastattelut Aalto, Anna (kaupunginvaltuutettu, Tampere) Kivinen, Risto (liikkeenharjoittaja, Pirkkala) Koskinen, Pertti (suunnittelija, Tampere) Arkistot Tampereen yliopiston arkisto Paavo Kolin kokoelma Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, pöytäkirjat 1972 Tampereen kaupungin arkisto Kaupunginvaltuuston pöytäkirjat Tekninen lautakunta, pöytäkirjat Painamattomat lähteet Seminaari ja kongressiesitelmät Pro gradu tutkielmat Internet lähteet

10 Ks. edellä Sanoma ja aikakauslehdet Helsingin Sanomat Suomalaiset vangit muuttuneet 20 vuodessa entistä sairaammiksi. Kotimaa A4.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

(Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015)

(Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015) LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN SISÄLTÖ: 1. Lähdeviitteiden käyttö tekstissä 2. Lähdeluettelon laatiminen (Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015) 1. Lähdeviitteiden

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Sisällys 1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen

Lisätiedot

Lähteiden käyttö. Yleistä lähteistä. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma

Lähteiden käyttö. Yleistä lähteistä. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma Lähteiden käyttö Yleistä lähteistä Tieteellisen kirjoittamisen pelisääntöihin kuuluu, että kirjoittaja aiemmin tehtyjä tutkimuksia selostamalla ja arvioimalla paitsi valmistaa tietä omalle tutkimukselleen

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN 23.10.2015 Sari Dhima Lähdevii>eiden laadinta Lähdevii>eiden merkinnät vaihtelevat eri Ceteenalojen, julkaisusarjojen ja aikakauskirjojen välillä. Tärkeintä on käy>ää

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Kirjallisuusluettelon laatiminen

Kirjallisuusluettelon laatiminen Kirjallisuusluettelon laatiminen Käsikirjoitusten kirjallisuusluettelot laaditaan huolellisesti alla olevien ohjeiden mukaan. Yleisiä huomioita seuraavat ohjeet julkaisutyypeittäin. Otsikointi ja sijainti

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011 Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet Tuula Marila Kevät 2011 Lähteet Sisältö Lähteiden äärellä 3 5 Viittaustekniikka 6 11 Lähdeluettelon laatiminen 12 21 2 Tutustu kirjallisuuteen 1. Tutustu teoksen sisällysluetteloon.

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Tälle sivulle on koottu sosiologian opintojen suorittamiseen liittyviä ohjeita.

Tälle sivulle on koottu sosiologian opintojen suorittamiseen liittyviä ohjeita. Opintosuoritusohjeet Tälle sivulle on koottu sosiologian opintojen suorittamiseen liittyviä ohjeita. Ohjeiden aiheet ovat: Tenttivastaus Essee Kirja-arvio Luentopäiväkirja Lukupiiri Teknisiä ohjeita esseiden

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä

Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä Jouni Enqvist 2 Jouni Enqvist Mitä asioita tässä aineistossa? Seuraaviin muutamiin sivuihin on tiivistetty aivan keskeisimmät

Lisätiedot

Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma

Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma 1 Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma Tutkielmaseminaarin tavoitteet Jokainen seminaarilainen laatii lukuvuoden aikana yksin tai parin kanssa itsenäisen kandidaatin tutkielman jostakin

Lisätiedot

RINNAKKAISTALLENNUSOHJE

RINNAKKAISTALLENNUSOHJE RINNAKKAISTALLENNUSOHJE Syöttölomakkeeseen pääsee osoitteesta: submissions.theseus.fi => Tallenna julkaisu Pakollisten täytettävien kenttien otsikot on lihavoitu ja niiden edessä on punainen tähti * Huom!

Lisätiedot

RINNAKKAISTALLENNUSOHJE

RINNAKKAISTALLENNUSOHJE RINNAKKAISTALLENNUSOHJE Syöttölomakkeeseen pääsee osoitteesta: submissions.theseus.fi => Tallenna julkaisu Pakollisten täytettävien kenttien otsikot on lihavoitu ja niiden edessä on punainen tähti * HUOM!

Lisätiedot

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Miksi lähteitä käytetään? Tieteellisessä kirjoittamisessa

Lisätiedot

Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin?

Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin? Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin? Plagioinnilla tarkoitetaan toisen henkilön tekstin tai ajatuksen esittämistä omassa kirjallisessa työssään siten, ettei ilmaista lähdettä eli sitä mistä

Lisätiedot

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2

Lisätiedot

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus

Lisätiedot

OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE

OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE Tekijä toimittaa käsikirjoituksensa (2 kpl) paperiversiona seuran sihteerille osoitteeseen Suomen kirkkohistoriallinen seura PL 4 00014 Helsingin yliopisto Lisäksi tekijä lähettää

Lisätiedot

PRO GRADU -TUTKIELMA JA SITÄ TUKEVAT OPINNOT

PRO GRADU -TUTKIELMA JA SITÄ TUKEVAT OPINNOT PRO GRADU -TUTKIELMA JA SITÄ TUKEVAT OPINNOT 2011 2012 Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Sosiaalityö Oppaan työstämiseen ovat vuosien saatossa osallistuneet mm. seuraavat henkilöt:

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Yliopistopedagogiikka

Yliopistopedagogiikka 1 Yliopistopedagogiikka Kirjoitusohjeet Kehittäminen ja kokeilut -osastoon 1. Kirjoitusten sisällöstä ja rakenteesta Kehittäminen ja kokeilut -osastossa eri tieteenalojen opettajat ja koulutuksen kehittäjät

Lisätiedot

keskus Euro TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Yliopistonkatu 38 PL Tampere

keskus Euro TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Yliopistonkatu 38 PL Tampere TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Euro keskus Yliopistonkatu 38 PL 617 33101 Tampere www.uta.fi/laitokset/kirjasto/eu EU-informaatikko puh. (03) 215 7867 fax (03) 215 7493 e-mail: kileto@uta.fi 1 Tampereen

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2015- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu sosiaalitieteiden ja sosiaalityön opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen

Lisätiedot

Viittaamisen periaatteet ja Mendeleyn käyttö. Maria Söderholm Tietoasiantuntija Oppimiskeskus

Viittaamisen periaatteet ja Mendeleyn käyttö. Maria Söderholm Tietoasiantuntija Oppimiskeskus TuTa ja InfoVerkot kandiseminaari Viittaamisen periaatteet ja Mendeleyn käyttö Maria Söderholm Tietoasiantuntija Oppimiskeskus maria.soderholm@aalto.fi Sisältö Yleisesti viittaamiskäytännöistä ja niiden

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne Kandidaatintutkielma BioMediTech Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineesta kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tavoitteena on, että

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1 OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1 Opinnäytetyön tekijä(t) Opinnäytetyön nimi Opinnäytetyön arviointi Arvosana 0 1 2 3 4 5 Aiheen valinta Opinnäytetyön suunnitelma Opinnäytetyön lähtökohdat Kehittämistehtävä

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2012- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen muotoon laaditut

Lisätiedot

Viittaamisen periaatteet

Viittaamisen periaatteet TuTa ja InfoVerkot kandiseminaari Viittaamisen periaatteet Maria Söderholm Tietoasiantuntija Oppimiskeskus maria.soderholm@aalto.fi Oppimiskeskus avautuu remontin jälkeen 31.10. osoitteessa Otaniementie

Lisätiedot

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet 1 Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet Tämä yleinen ohje on tehty käytettäväksi Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opintojen

Lisätiedot

Viestintä ja tiedonhankinta MA, (Vo 3)

Viestintä ja tiedonhankinta MA, (Vo 3) Viestintä ja tiedonhankinta MA, (Vo 3) Risto Hotulainen Ti 1.11. (klo 9.15 12.45), muut ryhmäkerrat verkossa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Erityispedagogiikka Kurssin tavoitteet: Perehdytään tieteelliseen

Lisätiedot

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille

Lisätiedot

Projektityön tekeminen. Mitä on hyvä muistaa

Projektityön tekeminen. Mitä on hyvä muistaa Projektityön tekeminen Mitä on hyvä muistaa Aineistojen hyödyntäminen Kuvat, kartat, kirjat, lehtiartikkelit, musiikki ja videot ovat tekijänoikeuden suojaamia Toisen tekemän työn kopioimiseen ja liittämiseen

Lisätiedot

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 (Muutokset koskevat painetun laitoksen sivuja seuraavan taulukon mukaisesti) Sivu Muutos 2 Korvataan Europa-palvelimen

Lisätiedot

Teknillinen tiedekunta TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET

Teknillinen tiedekunta TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET Teknillinen tiedekunta TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN YLEISET KIRJOITUSOHJEET päivitetty syyskuu 2010 1 Ohjeiden käyttö ja tarkoitus Opinnäytetöiden kirjoittamista varten on Vaasan yliopiston teknillisessä tiedekunnassa

Lisätiedot

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

Oulun yliopisto. Julkaisutietojen tallentaminen Oulun yliopisto tutkii - tietokantaan

Oulun yliopisto. Julkaisutietojen tallentaminen Oulun yliopisto tutkii - tietokantaan Oulun yliopisto Julkaisutietojen tallentaminen Oulun yliopisto tutkii - tietokantaan 11.04.2014 Ketkä tallentavat julkaisunsa? Oulun yliopisto tutkii -tietokantaan tallennetaan tiedot kaikista Oulun yliopiston

Lisätiedot

APA-tyyli. Petri Nokelainen

APA-tyyli. Petri Nokelainen APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

Ohjeita kirjoittajille

Ohjeita kirjoittajille Ohjeita kirjoittajille 1. Juttutyypit 1.1. Tieteelliset artikkelit 1.1.1. Tieteellisen artikkelin käsittelyprosessi 1.2. Puheenvuorot 1.3 Lektiot 1.4 Kirja-arviot 2. Kaikkia juttutyyppejä koskevat tekniset

Lisätiedot

Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä

Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä Kesäkandidaattiseminaari 2016 Tekstipaja 27.6.2016 Aalto-yliopisto/TKK, Tiina Airaksinen Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Hannu Lehto Lahden Lyseon lukio 2010 2 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo...3 1.1 Sisällysluettelon luonti...3

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

PRO GRADU -TUTKIELMA JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT

PRO GRADU -TUTKIELMA JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT PRO GRADU -TUTKIELMA JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT 1 Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Sosiaalityön tutkinto-ohjelma 2015 2016 Oppaan työstämiseen ovat vuosien saatossa osallistuneet mm. seuraavat

Lisätiedot

Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto

Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi facebook.com/porintiedekirjasto 040 826 2780 Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto Kalvot myös netissä: Porin tiedekirjasto > Koulutus Sisältö: Porin tiedekirjaston

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti

Kandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Ryhmä 3, kevät 2013 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Referaatti

Lisätiedot

- Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla.

- Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla. Maailmanuskonnot Itsenäinen tehtävä Ohjeet: - Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla. - Selvitä kirjallisuuden,

Lisätiedot

4 Merkintätavat. 4.1 Lainaukset ja niihin viittaaminen

4 Merkintätavat. 4.1 Lainaukset ja niihin viittaaminen Tampereen ammattikorkeakoulu 50 (65) 4 Merkintätavat 4.1 Lainaukset ja niihin viittaaminen Korkeakouluissa opinnäytetyön kirjoittamisessa yleinen periaate on se, että opiskelija aiempia töitä selostamalla

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15.11.2011 Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Johdanto ja yleiset valintaperiaatteet Keski-Suomen maakuntakirjastoalue

Lisätiedot

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto Päivitys 2011 Jyväskylän kaupunginkirjasto Lähtökohtia Maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet päivitetty 2004 Työryhmä: Johanna Vesterinen, Raila Junnila, Hanna Martikainen, Leena Kruuti, Kyösti

Lisätiedot

Käsikirjoituksesta kirjaksi

Käsikirjoituksesta kirjaksi Käsikirjoituksesta kirjaksi Tekijänoikeudet ja julkaisuluvat Kirjoittajan ja toimitetun teoksen toimittajan tulee varmistaa käsikirjoituksessa olevien lainauksien, kuvien, käännösten jne. tekijänoikeudet,

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014)

TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014) TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014) Tärkeimmät kotimaiset hakupalvelut Porin tiedekirjaston kotisivut (kerrataan pikaisesti) Porin tiedekirjaston painettu aineisto Tutcatista:

Lisätiedot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780 Sisältö: Porin tiedekirjaston kotisivu Porin tiedekirjaston aineiston haku Tutcattietokannasta (ja

Lisätiedot

Julkaisuarkistot ja rinnakkaisjulkaiseminen

Julkaisuarkistot ja rinnakkaisjulkaiseminen Julkaisuarkistot ja rinnakkaisjulkaiseminen Tampereen yliopiston rinnakkaistallennus ja kustantajan näkökulma Outi Sisättö kustannuspäällikkö Puheenvuoron pääkohdat Helsingin ja Tampereen yliopiston rinnakkaisjulkaisemispäätöksen

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto

Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi facebook.com/porintiedekirjasto 040 826 2780 Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto Kalvot myös netissä: Porin tiedekirjasto > Koulutus Porin tiedekirjaston

Lisätiedot

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12.

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. 1 TEKSTIN ASETTELU Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. Käytetään tavutusta ja molempien reunojen tasausta. Käytetään sivunumeroita keskellä ylhäällä.

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

WERMUN OHJEET TEKSTIVIITTEISTÄ JA LÄHTEIDEN MERKINNÄSTÄ

WERMUN OHJEET TEKSTIVIITTEISTÄ JA LÄHTEIDEN MERKINNÄSTÄ WERMUN OHJEET TEKSTIVIITTEISTÄ JA LÄHTEIDEN MERKINNÄSTÄ Pekka Aula Janne Matikainen Mikko Villi Tämä on Wermun käyttöön tehty viittausohjeisto (lokakuussa 2005 uudistettu versio), jota käytetään proseminaaritöissä

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Kandiseminaarien viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto)

Kandiseminaarien viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) Kandiseminaarien viittausluento Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) kirsi.heino@aalto.fi +358 50 31 61 009 Luennon sisältö 1) Miksi ja miten viitataan 2) Harvardin

Lisätiedot

Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki)

Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Tavoitteet Tiedonhaku

Lisätiedot

Web of Science, Scopus ja Tutka. Matti Rajahonka

Web of Science, Scopus ja Tutka. Matti Rajahonka Web of Science, Scopus ja Tutka Matti Rajahonka 15.5.2014 Julkaisutietoja Tutkaan Voiko julkaisutietoja poimia jostain? Ei kannata tehdä kaksinkertaista työtä. Suomalaisten tieteellisten lehtien artikkelit:

Lisätiedot

LÄHDEVIITTEET JA LÄHDELUETTELO tietoa ja ohjeita Taideteollisen korkeakoulun perus- ja jatko-opiskelijoille

LÄHDEVIITTEET JA LÄHDELUETTELO tietoa ja ohjeita Taideteollisen korkeakoulun perus- ja jatko-opiskelijoille 1. Johdannoksi LÄHDEVIITTEET JA LÄHDELUETTELO tietoa ja ohjeita Taideteollisen korkeakoulun perus- ja jatko-opiskelijoille (Versio 19.11.2007. Inkeri Savan muokkaaman Taidekasvatuksen osaston ohjeen pohjalta

Lisätiedot

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville Artikkeli Artikkelin pituus on 15 sivua (n. 4000 5000 sanaa) sisältäen tiivistelmän. Kirjallisuusluettelo ja liitteet eivät sisälly tähän enimmäispituuteen.

Lisätiedot

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum).

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum). 1 Lakikirjan käyttö Lakikirjatentti Tentti, johon saat ottaa lakikirjan mukaan. Kirjanpito, kauppaoikeus, esineoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, työoikeus, ympäristöoikeus, kv. yksityisoikeus, rikosoikeus,

Lisätiedot

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...

Lisätiedot

PLAGIAATINTUNNISTUS- JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ HY:SSÄ

PLAGIAATINTUNNISTUS- JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ HY:SSÄ PLAGIAATINTUNNISTUS- JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ HY:SSÄ TUTKI 2-SEMINAARI PAULIINA KUPILA MITÄ ON PLAGIOINTI? Plagioinnilla (plagiarism) eli luvattomalla lainaamisella tarkoitetaan jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman,

Lisätiedot

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Dokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi

Dokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Tampereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikan laitos OHJ-3500 Ohjelmistotuotannon projektityö LOGO:) Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Dokumentin nimi Jakelu: (Ryhmä) (Kurssihenkilökunta)

Lisätiedot

Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla

Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 17.3.2017 FYSA291&XYHM004 luentokalvosarja 6 1 Oppimistavoitteet

Lisätiedot

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä Mari Lampenius Asianajaja 23.5.2011 Teoksen tekijänoikeus Tekijänoikeuslain mukaan sillä joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus

Lisätiedot