AMKE ry:n hallituksen kokous 6/2013

Transkriptio

1 AMKE ry:n hallituksen kokous 6/2013 Aika Torstai klo (Kokouksen aluksi joululounas alkaen klo 11.00) Paikka AMKE ry:n toimisto, Sörnäistenkatu 1, Helsinki Osallistujat Marketta Kokkonen puheenjohtaja Timo Karkola varapuheenjohtaja Sampo Suihko varapuheenjohtaja, poistui klo 14/8 Aila Harjanne poissa Ulrica Karp Marita Modenius Tuula Peltonen poistui klo 14/8 Ilkka Pirskanen Leila Savolainen Teppo Tapani poistui klo 14/8 Anssi Tuominen Arto Ylitalo poissa Johan Hahkala esittelijä Hanna-Mari Bennick sihteeri Kokousasiat 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Puheenjohtaja avaa kokouksen. Esitys: Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, valitaan pöytäkirjan tarkastaja ja vahvistetaan edellisen kokouksen pöytäkirja (liite 1) sekä hyväksytään esityslista. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Timo Karkola valittiin pöytäkirjan tarkistajaksi. 2. Toiminnanjohtajan katsaus Toiminnanjohtajan katsaus on liitteenä 2. Katsauksen aiheina ovat mm. ammatillisen koulutuksen vientistrategia, TEM-päivät , ELO-verkosto, AMKE ry:n Innovaatiohankkeen jatko vuodelle 2014, AMKE talouskatsaus sekä AKKL -historiikkiasian tilanne. Esitys: Hallitus merkitsee katsauksen tietoonsa saaduksi.

2 Päätös: Esitys hyväksyttiin 3. Suomen Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry ja AMKE Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n hallitus käsitteli ehdottamaamme yhteistyöasiaa kokouksessaan Ote pöytäkirjasta tämän asian osalta: 6. AMKEn yhteistoimintaehdotus AMKE on tehnyt ehdotuksen yhteistoimintasopimukseksi. Opso ry toimisi AMKEssa oppisopimuskoulutuksen verkostona ja AMKEn toiminnanjohtajan alaisuudessa. AMKEn ehdottamasta toimintatavasta ei olla täysin yksimielisiä. Tehdään AMKEn ehdotukseen vastaehdotus ja jatketaan neuvotteluja. AMKE ry:n tarjoama yhteistyöehdotus perustuu verkostomaiseen toimintamalliin, jossa AMKEn jäsenorganisaatioissa toimivien oppisopimuskoulutuksen edustajien osaaminen ja erityispiirteet tulevat osaksi AMKEn vaikuttamistoimintaa ja kehittämistyötä. Yhteistyön jäsentäminen ja vahvistaminen on AMKEn jäsenkentän ja koko ammatillisen koulutuksen kannalta perusteltu vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on vaikuttaa ko. yhdistyksen hallinnon kautta synergian vahvistamiseksi. Esitys: Linjataan yhteistyön reunaehdot jatkotoimia ajatellen. Päätös: Ensi kevään Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n viralliseen yhdistyskokoukseen osallistutaan virallisina edustajina, siitä lähetetään informaatiokirje tms. jäsenille. AMKEn valiokuntatyöskentelyyn voitaisiin tuoda mukaan oppisopimusvaliokunta. 4. AMKE ry:n hallituksen itsearviointi Yhdistyksen hallitus toteuttaa itsearvioinnin vuosittain vuodenvaihteen aikoihin. Päättyvän kolmivuotiskauden osalta on hyvin perusteltua jäsentää itsearviointi pääsääntöisesti aiemmin tehdyn kysymyslomakkeen pohjalta (liite 3). Esitys: Yhdistyksen hallituksen itsearviointi toteutetaan vuoden 2012 arviointilomakkeen mukaisesti sitä mahdollisesti jonkin yksittäisen kohdan osalta täydentäen tai muuttaen. Hallitus päättää toteuttaa itsearvioinnin vuoden loppuun mennessä.

3 Päätös: Esitys hyväksyttiin. Tulokset käsitellään vuoden 2014 ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Lisäksi tässä yhteydessä käsiteltiin toiminnanjohtajan arviointia, toimihenkilöiden ollessa poistuneena kokouksesta siltä osin. 5. Ansioristianomukset Saapuneet ansioristianomukset: Vaasan Ammattiopisto: Kultainen ansioristi: Christer Burman, Eija Peltola, Elina Romar, Tanja Skåtar Vaasan Aikuiskoulutuskeskus: Kultainen ansioristi: Mauno Hakomäki, Ann-Christine Ura TEAK Oy: Kultainen ansioristi: Jari Hakala Hopeinen ansioristi: Raija Saari-Rantanen Jyväskylän koulutuskuntayhtymä / Jyväskylän aikuisopisto: Kultainen ansioristi: Kirsti Kokkola Kaikissa näissä anomuksissa henkilöiden kohdalla täyttyvät vaadittavat ajat. Esitys: Myönnetään kultaiset ja hopeiset ansioristit ao. henkilöille. Päätös: Esitys hyväksyttiin. 6. Jäsenyysasiat Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy sekä Pohjois-Satakunnan Kansanopiston kannatusyhdistys ry hakevat AMKEn jäsenyyttä. Esitys: Hyväksytään Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy sekä Pohjois-Satakunnan Kansanopiston kannatusyhdistys ry yhdistyksen jäseneksi vuoden 2014 alusta alkaen. Päätös: Esitys hyväksyttiin 7. AMKE ry:n verkkopankkitunnukset AMKE ry:n kasvutuottotilin verkkopankin käyttöoikeus taloushallintokoordinaattorille.

4 Esitys: Hallitus päättää myöntää taloushallintokoordinaattori Jukka Ikoselle ( T) oikeudet avata AMKE ry:lle verkkopankkitunnukset HELSINGIN OP pankki Oyj:n AMKE ry:n kasvutuottotiliin. Lisäksi Jukka Ikoselle myönnetään verkkopankkitunnusten käyttöoikeus. Päätös: Esitys hyväksyttiin. 8. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittämistyön tilanne OKM:n ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittämisryhmän työskentely on edennyt vaiheeseen, jossa rakennetaan ja otetaan kantaa esitettävään rahoitusmalliin. Kuopion seminaarissa oli esillä mallin alustavat päälinjat, joiden puitteisiin tullaan rakentamaan lopullinen esitys. Rahoitus koostuisi tässä mallissa kolmesta eri osiosta eli perusrahoituksesta (esim. opiskelijamäärä/opiskelijatyöpäivät, erityisopiskeljat, majoitus yms.), painoarvo %, suoriteosasta (esim.suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat sekä osaamispisteet), painoarvo 30-50%, vaikuttavuusrahoitusosa (esim. työllistyminen ja jatko-opinnot sekä asiakaspalaute), painoarvo 5-10 %. Suoriterahoitus ja vaikuttavuusrahoitus sekä perusrahoituskin tulevat todennäköisesti perustumaan aiempien vuosien toteutumaan, jolloin tilastointipäivistä toteutusvuonna voidaan luopua. Aikuiskoulutuksen rahoitukseen on tarpeen tehdä näyttötutkintojen luonteesta johtuen omia valmistavaan koulutukseen ja pelkkään näyttötutkinnon suorittamiseen liittyviä sovelluksia. Myös oppisopimuskoulutus edellyttää osin omia rahoituskriteereitä. Näitä voidaan rakentaa ja toteuttaa em. kokonaisrahoitusmallin puitteissa. Erityisesti ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoituksessa ei ole perusteltua käyttää työllistymismittaria, koska lisäkoulutusopiskelijat ovat suurelta osin jo työsuhteessa opiskellessaan. AMKEn rahoitusryhmä kokoontui ja myös linjaten esitettyä mallia siten, että ko. mallissa on tärkeää luoda toimivat kriteerit eri koulutusmuodoille eli ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimuskoulutus ja yleensäkin näyttötutkintoihin perustuva koulutus sekä ammatillisen erityisopetus ja oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus tarvitsevat kukin omaan kustannuspohjaan perustuvan rahoitusperustan. Rahoituskriteerit voivat vaihdella koulutusmuodoittain. Rahoitusmallin kokonaiskuva on silti yhteinen em. tavalla. Rahoitusmallin eri osioiden painoarvoista käytiin vilkasta keskustelua AMKEn rahoitusryhmässä ja koulutus- ja nuorisotakuuperusteilla perusrahoituksen osuus pitäisi olla 40 60% rahoituksesta, suoritteet 30-50% ja tulosrahoitus 5-10% ainakin uuden mallin aloitusvaiheessa. Myöhemmin osuuksia voi kokemusperäisesti tarkistaa. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että kalliiden alojen porrastuskorotukset yksikköhintoihin jatkuvat edelleen ja investointien rahoituksessa kannatetaan nykyistä poistoihin perustuvaa mallia, tosin poistopohjan kattavuuteen liittyvin varauksin.

5 Rahoitusasioiden lisäksi on perusteltua käydä yhteistä linjakeskustelua hallituksessa koskien AMKEn tavoitteita niin ammatillisessa aikuiskoulutuksessa kuin ammatillisessa peruskoulutuksessakin mm. koulutuksen määrällisen säätelyn osalta. AMKEn hallituksen työvaliokunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja myös viime kokouksessaan ja piti jatkotyön hyväksyttävänä lähtökohtana liitteenä 4 olevaa rahoitusmallin kokonaiskuvaa. Rahoitusjärjestelmän periaatteita AMKEn hallituksen keskustelun pohjaksi: Yksi järjestämislupa, jossa eri osat eri koulutusmuodoille Ammatillisen koulutuksen määrällinen säätely Sama rahoitusmalli kaikissa koulutusmuodoissa Yksi rahoituspäätös kaikista koulutusmuodoista koostuen eri koulutusmuodoista Rahoitus määräytyy koulutusalakohtaisesti Eri koulutusmuotojen väliset rajapinnat Investointien rahoitus poistojen mukaan (takuusumma huomoiden) Perusrahoitus koulutustehtävän (peruskoulutus, lisäkoulutus, oppisopimuskoulutus, erityisopetus, valmentavat koulutukset ) mukaan alakohtaisesti. Rahoituksen eri osien painoarvoja voidaan kehittää jatkossa tuloksellisuuden suuntaan perusrahoituksen osuuden pienentyessä. OKM:n rahoitustyöryhmä kokoontuu työstämään esitystään vielä to klo 8 ja esitystä informoidaan hallitukselle kokouksessa. Esitys: Hallitus hyväksyy AMKEn rahoitusmallipohjan(liite 4) ja evästää jatkotyötä. Päätös: Käytiin keskustelua rahoitusmallipohjasta. Keskustelussa nousi esiin huoli rahoitusmallin mahdollisesta negatiivisesta vaikutuksesta koulutuksen laadun laskuun, mikäli suoritteita eli tutkintoja painotetaan liikaa. Rahoitusmallipohjan isossa kuvassa on kuitenkin paljon hyviä elementtejä. Hallituksen jäsenille jaettiin kokouksessa jaettiin OKM:n rahoitustyöryhmässä saman päivän aamuna käsittelyssä ollut versio (liite 4a). Keskeistä jatkotyössä on niveltää rahoituksen painoarvot koelaskelmien perusteella ja AMKE tavoittelee perusrahoituksessa tasoa noin %, suoritteissa 30-40% ja tulosrahoituksessa 5-10% ainakin uuden järjestelmän alkuun. Lisäksi järjestäjäkohtaiset muutokset voisivat olla enintään tasoa 5-10 %. Rahoituksen ja muun ohjauksen yhteyksiä käsitellään Seuraavat OKM:n rahoitusryhmän kokoukset ovat ja Lähetekeskustelu: ammatillisen koulutuksen rakenteellinen kehittäminen Maan hallituksen rakenneohjelma on tiivistynyt perjantaina julkistettuun toimeenpanopäätökseen, jonka vaikutukset ennen kaikkea toisen asteen koulutukseen ovat suuret.

6 Tavoitteelliset vaikutukset vuoden 2017 tasossa ovat noin 260 M toisen asteen koulutukseen.linkki: : Lisäksi tulee nyt linjattuna ammattikorkeakoulutuksen rahoituksen muutos siten, että kuntien rahoitusosuus ammattikorkeakoulutuksen rahoituksesta poistuu: Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus Kunnan omarahoitusosuus ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin poistetaan vuoden 2015 alusta lukien. Kunnan omarahoitusosuutta muiden toimintojen käyttökustannuksiin korotetaan vastaavasti siten, että ammattikorkeakouluista siirtyvä kuntien omarahoitusosuus kohdistetaan kuntien peruspalveluihin ja toiselle asteelle siten, että kuntien peruspalveluihin kohdistetaan 36 % siirrettävästä summasta ja toiselle asteelle 64 % siirrettävästä summasta. Toisen asteen koulutuksen valtionrahoituksen säästöt toteutetaan siten, että valtionosuusprosentin pienentäminen ei lisää säästöjen vaikutusta koulutuksen järjestäjien rahoitukseen. Tämä takaamiseksi säädetään että toisen asteen koulutuksen yksikköhintoihin jatkossa tehtävissä muutoksissa omarahoitusosuus olisi sama kuin nykyisinkin (58,11 %) lukuun ottamatta osana rakennepoliittista ohjelmaa sovittavia 2.asteen toimenpiteitä, joiden käsittelystä tehdään erillisratkaisu. Linkki kuntien valtionosuusesityksen uudistuspakettiin (taustatietona): Pyydämme hallituksen jäseniä esittelemään kokouksessa lyhyesti (esim.a4), mitä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia on on tehty, tekeillä tai suunnitteilla oman alueensa ammatillisen koulutuksen osalta. Esitys: Hallitus käy linjaavaa periaatekeskustelua rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon liittyvistä käytännön toimista. Päätös: Hallituksen jäsenet esittelivät oman alueensa ammatillisen koulutuksen tilannetta. Lähtökohtaisesti voidaan arvioida, että vuoden 2017 tavoitteelliset lisäleikkaukset yhteensä jakautuvat koko toisen asteen koulutuksen kesken volyymeja painottaen. Tulevissa kokouksissa palataan siihen, mitkä ovat mahdolliset ja tavoiteltavat keinot tähän asiaan. 10. Ilmoitusasiat / Tulevia tapahtumia: AMKE-TEM päivät sekä STTK-AMKE työseminaari , AMKE neuvottelupäivät laivalla ; Johdon foorumi Levillä

7 Esitys: Hallitus merkitsee tulevat tapahtumat tietoon saaduksi Päätös: Esitys hyväksyttiin 11. Hallituksen seuraavat kokoukset Hallituksen seuraava kokous on suunniteltu pidettäväksi maanantaina Kalastajatorpalla siten, että aloitamme tapaamisen jo edellisenä iltana. Esitys: Sovitaan vuoden ensimmäisenkokouksen ajankohta. Päätös: Päätettiin pitää ensimmäinen kokous 4.2. klo 11 alkaen. Seuraavien kokousten ajankohdat sovitaan ensimmäisessä kokouksessa. 12. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:00 Marketta Kokkonen puheenjohtaja Hanna-Mari Bennick sihteeri Timo Karkola pöytäkirjan tarkastaja