NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI"

Transkriptio

1 NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift Vuoden 1840 rahat, ks. s. 81. Syyskuu 3/2013 Turun linnan rahalöydöt Vuoden 1840 rahat Ravintoloitsija Carl Åströmin poletit SNY:n vuosikertomus huutokauppa Balderin salissa 7.9.

2 SUOMEN NUMISMAATTNEN YHDISTYS NUMISMATISKA FÖRENINGEN I FINLAND ry perustettu 1914 YHTEYSTIEDOT Huutokaupanhoitaja Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki Hannu Männistö Huutokauppa-asiat fax Jäsenasiat Juha Halén Toiminnanjohtaja Kurt Pettersson HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT STYRELSEN OCH FUNKTIONÄRERNA fax Puheenjohtaja KIRJALLISET TARJOUKSET HUUTOKAUPPAAN Petteri Järvi sähköpostilla faxilla Sihteeri tai kirjeitse Juha Halén Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki Varainhoitaja YHDISTYKSEN PANKKITILIT THE BANK Kari Lamminen ACCOUNTS OF THE SOCIETY Huutokaupat Auctions Varapuheenjohtaja FI / OKOYFIHH Juha Hyötyläinen Jäsenmaksut Membership fees Jäsenet FI / DABAFIHH Klaus Damstén Juha Halén Muut maksut Other payments Juha Hyötyläinen FI / NDEAFIHH Kari Lamminen Jyrki Muona NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Timo Helle TOIMITUS Tuukka Talvio (vast.) ja Yrjö Hyötyniemi KERHOT ISSN Painos 1800 kappaletta. Antiikki Pekka Kemppinen Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kunniamerkit Timo Mäenpää Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. Setelit Antti Heinonen Kerhojen kokoukset alkavat klo ja ne LEHDEN ILMOITUSHINNAT pidetään yhdistyksen huoneistossa 1/1 sivu 250, 1/2 sivua 125 Mechelininkatu 15 B 47. Takakansi 300 Muistathan käydä yhdistyksen internet-sivuilla: http//www.snynumis.fi OHJELMAA PROGRAM 2013 HUUTOKAUPAT AUKTIONERNA Setelikerho: maailman muovisetelit Helsinki, SNY Antiikinkerho: keisari Philippus I Helsinki, SNY Kunniamerkkikerho Antiikinkerho: pikkujoulu 74

3 Turun linnan rahalöydöt Frida Ehrnsten Turku oli pitkään Suomen ainoa suurempi kaupunki ja samalla maan tärkein hallinnon ja kaupan keskus. Kaupungissa on tehty suuri määrä rahalöytöjä, jotka valottavat sen historiaa. Myös Turun linnasta on löydetty suhteellisen paljon rahoja, ainakin 400 kappaletta, joista yli 200 on peräisin keskiajalta. Ensimmäiset talteen saadut rahat ovat Juhani Rinteen tutkimuksista 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Linnaa on sittemmin restauroitu ja tutkittu, ja löytöjä on otettu talteen läpi koko 1900-luvun. Vuosisadan alkupuolella osa rahalöydöistä on valitettavasti mennyt sekaisin sekä Turun maakuntamuseon että Kansallismuseon kokoelmissa, ja usealle rahalle on nykyään vaikeaa määrittää tarkkaa provenienssia. Pekka Sarvaan tutkimuksien ansiosta huomattava osa rahoista on onnistuttu identifioimaan ja osa on tunnistettu hänen jälkeensä, mutta jotkut löydöt ovat vieläkin ongelmallisia. Tunnistettujen rahojen avulla voimme kuitenkin seurata linnan hyvin värikästä historiaa arkisen rahankäytön kautta. Suurin osa rahoista on tavallisia pikkurahoja, mutta poikkeuksiakin on. Tärkeitä asukkaita, uudistuksia ja piirityksiä Turun linna oli aikansa suurimpia rakennushankkeita koko Ruotsissa, ja linna säilyi läpi vuosisatojen tärkeänä tukikohtana valtakunnan itämaassa. Jopa kuusitoista Ruotsin Kuva 1. Turun linna. Kuva Frida Ehrnsten. 75

4 kuningasta tai valtionhoitajaa vieraili linnassa ja piirityksen kohteena se oli yhdeksän kertaa. Linnalla oli aikanaan puolustuksellinen merkitys, mutta vielä tärkeämpi oli sen rooli koko läntisen Suomen hallintokeskuksena (Gardberg 1993: 7; Grönros 1999: 21). Linnaa alettiin todennäköisesti rakentaa 1280-luvulla, mutta silloin kyseessä oli vielä leirimäinen kastelli luvun alussa alkoivat laajat uudistamistyöt, kun harmaakivilinna rakennettiin. Vuonna 1317 novgorodilaiset hävittivät Turkua, mutta linna säilyi miltei koskemattomana. Suurempia vahinkoja linna kärsi , jolloin Albrekt Mecklenburgilainen piiritti sitä yhteensä yhdeksän kuukautta. Vuoden 1365 rynnäkön yhteydessä linna syttyi tuleen ja tuhoutui laajasti (Drake 1999: 10; Gardberg 1993: 7). Piiritysten jälkeen linnaa kunnostettiin, ja 1400-luvulla siellä tehtiin keskiajan laajimmat rakennustyöt. Näihin aikoihin linnassa vallitsi suhteellisen rauhallinen kausi, mutta 1502 oli Sten Sturen vuoro piirittää linnaa luvun alussa se joutui mukaan ruotsalaisten ja tanskalaisten välisiin ankariin taisteluihin, jotka päättyivät Kustaa Vaasan voittoon Myöhemmin Kustaa Vaasa vietti kokonaisen talven Turussa, ja siihen aikaan koko valtakuntaa johdettiinkin Turun linnan kuninkaankamarista. Kustaa Vaasa sijoitti poikansa Juhanan herttuaksi Turkuun, ja Juhana päätti muuttaa Turun linnan varhaisrenessanssin tyyliseksi palatsiksi. Linnassa ehdittiin viettää joitakin vuosia loisteliasta hovielämää, kunnes Erik XIV otti sen haltuunsa 1563 (Drake 1999: 17 19; Gardberg 1993: 32 40). Vielä 1590-luvulla linnasta kiisteltiin ja sitä piiritettiin sekä 1597 että Piirityksiä tuhoisampi oli päälinnan tulipalo Linna sai sen jälkeen vesikaton ja uudet välipohjat, mutta sisustusta ei uusittu. Sille ei ollut tarvetta, koska tästä lähtien linnaa käytettiin lähinnä kruunun varastorakennuksena. Esilinna sen sijaan säilyi muussa käytössä ainakin 1600-luvun puoliväliin asti, jolloin maaherrat sekä kenraalikuvernööri Pietari Brahe asuivat siellä. Vuosisadan lopussa virka-asunnotkin siirrettiin kaupunkiin (Gardberg 1993: 44 47). Ainoa myöhempi suuri muutos oli, kun eteläsiiven ylimpään kerrokseen sisustettiin kirkko Se palveli linnanseurakuntaa ja pysyi käytössä vuoden 1941 tulipaloon saakka luvulla linnaan majoittui venäläistä sotaväkeä sekä ison- että pikkuvihan aikana. Sotien jälkeen linna oli niin huonossa kunnossa, että ehdotettiin jopa sen purkamista. Linna päätettiin kuitenkin kunnostaa, ja korjaustyöt alkoivat 1770-luvulla. Restaurointitöitä ja rahalöytöjä Ensimmäiset restaurointisuunnitelmat Turun linnassa tehtiin 1800-luvun jälkipuolella arkkitehti Jac. Ahrenbergin johdolla. Suunnitelmat eivät kokonaisuudessaan toteutuneet, sillä jo siihen aikaan ymmärrettiin vaatia restaurointitöitä edeltäviä rakennusarkeologisia tutkimuksia (Gardberg 1993: 11). Juhani Rinne aloitti tutkimukset seulomalla päälinnan kulttuurikerroksia Seulontatöiden yhteydessä löydettiin yli 130 rahaa pohjois- ja eteläsiiven huonetiloista sekä vankipihalta (Rinne 1902: 49 53; Rinne 1930: 63). Myös löytyi rahoja pohjoisen siipirakennuksen kellarikerroksesta kellarin tyhjentämisen yhteydessä (KM 4811). Syksyllä 1930 tutkittiin sekä pohjoissiiven huonetiloja, sisäpihaa että vaunuliiteriä. Näiden tutkimusten yhteydessä otettiin talteen 42 rahaa, kaikki keskiajalta tai 1500-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Alkuperäisten luetteloiden perusteella osa rahoista voidaan identifioida, mutta yli puolet niistä on sittemmin sekoittunut museon kokoelmiin. Vuoden 1939 rahalöytöjen suhteen tilanne on jo huomattavasti parempi, suurin osa 35 rahasta on tunnistettu museossa. Nekin ovat 76

5 yhtä Kristiinan hopearahaa lukuun ottamatta keskiajalta ja 1500-luvun alusta. Myöhemmistä löydöistä voimme jo varmasti tunnistaa kaikki rahat. Vuonna 1946 linnasta löytyi Suomen linnalöydöissä ainutlaatuinen kultarahan katkelma (RK 46025). Vankipihan kaivauksilta löytyi yhteensä 99 rahaa ja 1970 otettiin talteen 14 palossa ollutta rahaa. Vuonna 1999 Kansallismuseon rahakammioon toimitettiin 53 rahaa Turun linnan tutkimuksista esilinnan pihalla Viimeisin löytö on yksittäinen huonossa kunnossa oleva keskiaikainen raha, joka tavattiin Raharikas keskiaika Ylivoimaisesti suurin osa Turun linnasta löytyneistä rahoista on keskiaikaisia. Tämä kertoo linnan aktiivisimmasta kaudesta, vaikka myöhempinä aikoinakin linnassa on liikkunut paljon ihmisiä. Syy ja 1700-luvun rahojen vähäisyyteen voidaan löytää ratkaisuista itse tutkimus- ja luettelointivaiheessa. Uudemman ajan rahojen on katsottu olevan vailla tutkimuksellista arvoa ja niinpä niitä ei ole missään vaiheessa eroteltu tarkemmin (esim. Rinne 1930: 64). Myöhempien rahojen vähäinen määrä ei toki vähennä linnasta löytyneiden keskiaikaisten rahojen mielenkiintoisuutta. Turusta löytyy esimerkiksi linnojemme vanhin raha, Valdemar Birgerinpojan kruunubrakteaatti ajalta Raha löytyi linnanpihalta 1901, joten sitä ei voida vielä kytkeä itse päälinnan varhaisimpaan rakennusvaiheeseen. Vuodelta 1904 on kuitenkin merkintä siitä, että linnan kolmannesta kerroksesta olisi löytynyt samanlainen raha. Samasta huoneesta on myös löytynyt kolme muuta rahaa vanhimmasta päästä, kaksi Maunu Ladonlukon M-brakteaattia ajalta sekä Tallinnan kruunupääbrakteaatti, joka on ajoitettu n Hieman yllättävää on 1300-luvun alun rahojen vähäisyys. Maunu Eerikinpojan ( ) suhteellisen yleisiä kaksipuolisia penninkejä luvulta ei ole löytynyt linnasta kuin yhteensä viisi kappaletta. Huomattavasti yleisempiä ovat jo Maunu Eerikinpojan myöhemmät rahat, kaksipuoliset penningit luvulta ja brakteaatit hänen hallintokautensa lopusta. Yhteensä näitä rahoja on ainakin 24 kappaletta, joista suurin keskittymä on löytynyt kolmannen kerroksen itäisen siiven länsiosasta. Albrekt Mecklenburgilaisen ( ) rahojen osuutta kasvattaa niin sanottu Makalösin aarre. Vuonna 1904 länsitornin kellarista löytyi yhteensä 27 rahaa, joista 25 Albrekt aurtuoita ja kaksi Visbyn gootteja. Muualta linnasta on löytynyt pääasiassa pienempiä rahoja tältä ajalta, joko Tukholmassa lyötyjä kruunupääbrakteaatteja tai Söderköpingissä lyötyjä S-brakteaatteja. Yhteyksistä muihin Itämeren maihin kertovat Tallinnassa lyödyt artigit sekä yksittäiset Tarton ja Visbyn rahat, joita on löytynyt eri puolilta linnaa. Hieman kaukaisemmista kontakteista kertoo linnan länsipuolelta löytynyt Flanderin raha, puolikas botdrager 1300-luvun jälkipuolelta. Kaikkein erikoisin raha Suomea ajatellen on kuitenkin 1946 löytynyt kultarahan fragmentti (RK 46025). Se on floriini ja myös 1300-luvulta (?) mutta valitettavasti niin pieni fragmentti, että sen tarkempi määritys on lähes mahdoton tehtävä. Hyvin todennäköi- Kuva 2. Albrekt Mecklenburgilaisen ( ) aurtua. Ns. Makalösin aarre länsitornin kellarihuoneesta sisälsi niitä 25 kappaletta. Kuva K. Jonsson. 77

6 sesti se kuitenkaan ei ole lyypekkiläinen, kuten on esitetty. Poissuljettua ei ole, että se olisi alkuperäinen firenzeläinen, sillä Firenzen floriinien (floreni auri de Florentia) käytöstä Pohjoismaissa on melko runsaasti mainintoja lähteissä ja muutamia on löydettykin mm. Ruotsista luvun alussa rahojen määrä löydöissä laskee hieman, mutta vuosisadan loppua kohti se nousee voimakkaasti. Tämä liittynee pääasiassa rahanlyönnin lisääntymiseen Sten Sture vanhemman aikana n Verrattuna esimerkiksi kirkkojen suuriin kertymälöytöihin aurtuoiden ja puolten aurtuoiden määrä on kuitenkin Turun linnassa suhteellisen suuri koko 1400-luvun ajan. Suurimman ryhmän muodostavat silti, kuten yleensäkin, Tukholman penningit eli kruunupääbrakteaatit. Suurin osa ulkomaalaisista rahoista koostuu 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa tanskalaisista hvideistä Kristian I:n ( ) ja Hannun ( ) ajalta. Varmasti tunnistettuja rahoja on yhdeksän. Lisäksi linnasta on löytynyt yksi Eerik Pommerilaisen tanskalainen brakteaatti. Sen sijaan liivinmaalaisten rahojen osuus on jo 1400-luvulla hyvin alhainen. Tallinnasta ei ole kuin yksi varmasti tunnistettu penninki (n ), Riiasta yksi killinki ( ) ja Wendenistä samoin yksi killinki ( ). Lisäksi kokoelmista löytyy yksi Preussissa lyöty saksalaisen ritarikunnan killinki ( ). Keskiaikaisia laskurahoja linnasta on saatu talteen ainakin kolme kappaletta. Turun rahoja linnasta Eerik Pommerilaisen aikana ( ), noin vuodesta 1410 alkaen, alettiin myös Turussa lyödä rahaa. Aluksi lyötiin niin sanottuja kuusinaisia (aboja), sekä niiden ohella penninkejä. Erittäin harvinaisia ovat myöhemmin Eerik Pommerilaisen aikana Turussa lyödyt tavalliset ruotsalaistyyppiset Kuva 3. Eerik Pommerilaisen ( ) aurtua on harvinaisin hänen Turun rahoistaan. Yksi sellainen on löydetty linnasta. Kuva K. Jonsson. aurtuat (Sarvas 1997: 58 59). Yksi näistä harvinaisuuksista on löytynyt Turun linnan pihalta. Lisäksi linnasta on peräisin yksi neljän penningin arvoinen abo ja kaksi Turussa lyötyä a-brakteaattia. Eerik Pommerilaisen seuraajan, Kristoffer Baijerilaisen ( ) aikana Turussa lyötiin ainoastaan aurtuoita, jotka myös ovat hyvin harvinaisia. Alkuperäisen luettelon mukaan Turun linnan esipihalta on mahdollisesti löytynyt Kristofferin Turussa lyöttämä hopearaha, mutta se on sittemmin joutunut kadoksiin, joten varmuutta tästä ei ole. Toisin kuin edeltäjänsä, Kaarle Knuutinpojan Turussa lyöttämät aurtuat ovat hyvinkin yleisiä, ehkä jopa yleisempiä kuin pääkaupungin rahapajan aurtuat (Sarvas 1997: 59). Siihen nähden on erikoista, että Turun linnasta on löytynyt ainoastaan kaksi Turun aurtuaa tältä ajalta. Kaarle Knuutinpojan Tukholman aurtuoita on linnasta niin ikään kaksi kappaletta. Tämän hetkisten tulkintojen mukaan (kts. esim. Leimus 1992: 151; Sarvas 1997: 59, Talvio 2013) rahoja lyötiin sen jälkeen uudestaan Turussa vasta Kustaa Vaasan aikana. Linnan nunnakappelista on löytynyt yksi Turun raha tältä ajalta, piispa Henrikin nimissä lyöty aurtua. Aiemmin nämä rahat on yhdistetty Sten Sture vanhemman aikaan, mutta nyttemmin on vallalla käsitys, että ne on lyöty vasta 1520-luvulla. 78

7 Kuva 4. Turun markka Vuosien Turun rahat ovat hyvin harvinaisia Suomen löydöissä. Linnasta niitä ei tunneta yhtään. Kuva Outi Järvinen / Kansallismuseo. Emme tiedä varmasti, missä Turun ensimmäiset rahat lyötiin, mutta ainakin rahapaja oli Turun linnassa. Tällöin lyötiin markkoja, puolia markkoja ja 2-äyrisiä sekä 2, 4, 8 ja 16 äyrin klippinkejä. Yhteensä linnassa leimattiin näinä kolmena vuotena noin rahaa (Sarvas 1997: 60). Yksikään näistä tuhansista rahoista ei kuitenkaan ole löytynyt linnasta, vaan Kustaa Vaasan aikaiset rahat koostuvat yhdestä Svartsjön puolesta markasta sekä Tukholmassa ja Västeråsissa lyödyistä aurtuoista ja puolista aurtuoista. Lisäksi linnasta on luetteloiden mukaan löytynyt kaksi Kustaa Vaasan lyöttämiksi merkittyä kupariklippinkiä 1520-luvun alusta. Uusi aika Kuten jo on mainittu, uudemman ajan rahojen osuus verrattuna keskiaikaisiin on Turun linnassa hyvin pieni. Kustaa Vaasan rahojen lisäksi 1500-luvun alusta on peräisin yhteensä 8 Kristian II:n klippinkiä, joiden joukossa voi myös olla Kustaa Vaasan teettämiä väärennöksiä. Tanskalaisten läsnäolosta Turussa kertovat myös Sören Norbyn killinki vuodelta 1523 sekä Fredrik I:n vuoden 1525 jälkeen Visbyssä lyöttämä hvid. Tämän jälkeen ulkomaisia rahoja ei Venäjän rahoja lukuun ottamatta enää esiinny materiaalissa, poikkeuksena yksi Tarton killinki Johannes VI Beyn ajalta ( ). Rinteen seulontatöiden yhteydessä on otettu talteen kolme Juhana III:n ja yksi Kaarle IX:n raha sekä 8 venäläistä hopearahaa 1500-ja 1600-luvulta. Makalösin kellarista on löytynyt 16 tipparahaa, todennäköisesti Pietari suuren ajalta. Kuparirahojen joukossa on kaksi Kustaa II Aadolfin klippinkiä, Kristiinan neljännesäyrejä sekä muita kuparirahoja Aadolf Fredrikiin asti (ks. Rinne 1930: 64). Ainakin yksi Paavali I:n kopeekka vuodelta 1800 on myös saatu talteen. Kellarin tyhjentämisen yhteydessä löydettiin 33 kuparirahaa vuosilta , kaikki aikansa pienimpiä rahoja luvun tutkimuksissa ei sen sijaan otettu talteen kuin yksi Kristiinan hopeaäyri uudelta ajalta. Myöhemmät kaivaukset osoittavat, kuten odotettua, että uudemman ajan rahoja on kuitenkin ollut runsaasti. Vuosina on löytynyt ainakin 11 Juhana III:n rahaa, yksi Kustaa II:n Aadolfin klippinki, 5 Kristiinan ¼-äyristä, yhteensä 6 Kaarle XI:n ja Kaarle XII:n 1/6-äyristä, neljä hätärahaa, 13 Ulrika Eleonoran ja 17 Fredrik I:n kupariäyriä, 6 Fredrikin isompaa kuparirahaa, 1 Aadolf Fredrikin lantti, 2 Kustaa IV Aadolfin pikkurahaa, Pietari Suuren, Paavali I:n, Aleksanteri II:n ja Nikolai II:n kopeekkoja, sekä 7 Suomen rahaa vuosilta Kaikkien eri aikakausien pienimmät rahatyypit ovat siis hyvin edustettuina. Uusim- 79

8 pia rahoja edustavat 3 Norjan rahaa vuosilta Myös 1970-luvun kaivausten yhteydessä on otettu talteen joukko yleisimpiä kuparirahoja. Yhteenveto Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti Turun linnan rahalöytöjä, joita on pyritty tunnistamaan osittain rahojen itsensä, osittain valokuvien ja joskus vain vanhojen luettelotietojen perusteella. Aineisto on ongelmallinen mutta tarjoaa myös tutkimusmahdollisuuksia. Varsinkin keskiaikaiseen aineistoon olisi jatkossa syytä perehtyä paremmin. Linnan rahalöydöt kertovat vilkkaasta elämästä linnassa keskiajalta 1700-luvulle asti. Keskiaikainen aineisto on erityisen monipuolinen verrattuna muihin kertymälöytöihin Suomessa. Tämä alleviivaa linnan merkitystä yhtenä tärkeimmistä keskuspaikoista vuosisatojen aikana. Rahalöytöjen perusteella vilkkain aika linnassa on ollut 1300-luvun puolivälistä 1400-luvun loppuun. Sen sijaan rahat eivät kerro paljoa linnan tärkeästä roolista Kustaa Vaasan aikana. Esimerkiksi rahanlyönnistä itse linnassa ei ole säilynyt mitään esineellisiä muistoja. Uudemmalta ajalta suurin osa rahoista on ymmärrettävistä syistä peräisin esilinnasta tai linnanpihalta. Nämä edustavat kuitenkin niitä yleisiä pikkurahoja jotka löytyvät kaikista kertymälöydöistä Suomessa. Joukossa on pelkästään pienimpiä rahayksiköitä ja yleisimpiä rahatyyppejä Ruotsin ja Venäjän vallan ajalta. Uuden ajan rahat linnasta edustavat näin yhtä kokonaisuutta muiden samantyyppisten löytöjen joukossa, keskiajan suhteen linnan aineisto nousee sen sijaan esille poikkeuksellisen monipuolisena. Lyhenteet KM: Kansallismuseo RK: Rahakammio Kirjallisuus Drake, Knut 1999: Turun linnan varhainen rakennushistoria. Turun linna. Turku: Turun maakuntamuseo, Gardberg, Carl Jacob 1993: Suomen keskiaikaiset linnat, Keuruu. Grönros, Jarmo 1999: Valtataisteluja ja arkielämää. Turun linna. Turku: Turun maakuntamuseo, Leimus, Ivar 1992: Åbomynt i ett estniskt depåfynd. Svensk Numismatisk Tidskrift, Rasmusson, Nils Ludvig 1959: Florin. Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid IV. Helsingfros, Rinne, Juhani 1902: Sållningsarbetena i Åbo slott och deras resultat. Finskt Museum IX, Rinne, Sigrid 1930: Jordfynd i Åbo slott. Finskt Museum XXXVII, Sarvas, Pekka 1997: Rahoista Suomessa Kalmarin unionin aikana. Pohjolan suurvalta ja heräävä leijona. Turku: Turun maakuntamuseon näyttelyesite 24, Talvio, Tuukka 2013 (painossa): Sankt Henrik på mynt. Nordisk Numismatisk Årsskrift. Seuraava numero Numero 4/2013 ilmestyy marraskuussa. Siihen tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään Tuukka Talviolle viimeistään 14. lokakuuta, mieluiten sähköpostilla Kirjoittajia pyydetään samalla ilmoittamaan, saako kirjoituksen myöhemmin julkaista sähköisessä muodossa yhdistyksen internetsivuilla. 80

9 Vuoden 1840 rahat Tuukka Talvio Vuonna 1935 valtiovarainministeriö luovutti Kansallismuseon rahakammiolle joukon Venäjän vallan aikaisia rahoja ja mitaleita, joita oli säilytetty ministeriön arkistossa. Niiden joukossa oli täysi sarja vuoden 1840 metallirahoja kullasta, platinasta, hopeasta ja kuparista, kaikki peilipintaisia näytekappaleita. Venäjän rahasarjaan kuului tuohon aikaan peräti 19 nimellisarvoa. Kultarahoja oli kaksi (3 ja 5 ruplaa), platinarahoja kolme (3, 6, 12 ruplaa), hopearahoja yhdeksän (5, 10, 15, 20 ja 25 kop. sekä ½, ¾, 1 ja 1½ ruplaa) ja kuparirahoja viisi (¼, ½, 1, 2 ja 3 kopeekkaa). Osittain nimellisarvojen huomattavan suuri lukumäärä johtui rahojen käytöstä Puolassa, missä esim. 1½ ruplaa vastasi 10 zlotya. Varsovan rahapajassa valmistettiin lisäksi 30 kopeekan / 2 zlotyn rahaa, jollaista Suomeen lähetettyyn sarjaan ei sisältynyt. Näytesarja oli aikanaan lähetetty Suomen senaatille hyvin yksinkertaisesta syystä. Venäjällä oli juuri suoritettu rahanuudistus, joka tuli voimaan Suomessakin. Uusista rahoista julkaistiin esite: Tietoja yhteiselle kansalle niistä mynttilajista, jotka 1841 wuoden alusta pannan ympäriliikuntoon Suomenmaassa. Vihkosessa on kuvattu kaikki yllä mainitut 19 rahaa. Vuoden 1840 uudistus tunnettiin raharealisaationa, sillä se palautti paperirahalle metallisen katteen. Liian runsas setelien painaminen oli vuosikymmenien mittaan saanut niiden arvon laskemaan kolmasosaan hopearahan arvosta. Nyt vanhat setelit lunastettiin pois ja korvattiin uusilla, joiden arvo hopearahaan nähden oli 1:1. Uudistuksen toteuttaminen ei ollut mikään yksinkertainen asia: Venäjän valtiolta oli pyydettävä laina sitä varten. Kaiken kaikkiaan valtiovarainpäällikkö L. G. von Haartman sai tehdä paljon työtä asian eteen. Hänet tunnettiin tiukkana miehenä. Pääministeriä vastaavan asemansa perusteella häntä kuului puhutella ylhäisyydeksi, mutta hän on jäänyt historiaan lempinimellä hänen hirmuisuutensa. Haartman tuli mieleeni, kun ensimmäisen kerran näin nämä rahat ei pelkästään asiaperusteilla vaan siksi, että huomasin 3 kopeekan kuparirahassa graffitin: joku on raapustanut sen sileään pintaan neulankärjellä miehen profiilin. Se erottuu melko heikosti ja on vain puolen senttimetrin korkuinen (kuva 2). Tietenkin se on vain karika- Kuva 1. Leimakiiltoinen 12 ruplan platinaraha vuodelta

10 tyyri, joka voi esittää melkein ketä tahansa, vaikka jotain kaljupäistä kamreeria silmälaseineen. On silti on houkutteleva ajatus, että joku pitkästynyt senaatinkopisti on halunnut siinä ikuistaa hirmuisen esimiehensä piirteet. Rahasarjalla on luonnollisesti muutakin kuin kulttuurihistoriallista arvoa. Vuoden 1840 platinarahoja on kirjallisuuden (Uzdenikov, Bitkin ym.) mukaan lyöty vain yksi kappale kutakin. Washingtonissa sijaitsevan Amerikan kansallismuseon eli Smithsonian Institutionin numismaattisen osaston hiljattain edesmennyt johtaja Richard Doty kertoi kuitenkin pari vuotta sitten Helsingissä käydessään, että myös heillä on vuoden 1840 platinasarja. Se sisältyy ilmeisesti suuriruhtinas Georgii Mihailovitšin kokoelman Washingtoniin päätyneeseen osaan. Kirjoitus on uusittu versio Kansallismuseon Kuukauden esine -sarjassa ilmestyneestä artikkelista. Kuva 2. Kolmen kopeekan kuparirahaan on kuvattu joku kuka? Kuvat Outi Järvinen / Kansallismuseo. Tuukka Talvio Näyttelyuutisia Rahakammiosta Edellisessä numerossa (s. 43) esitelty pienoisnäyttely Suomen taalerilöydöistä jatkuu näillä näkymin Kansallismuseossa ensi vuoden alkuun asti. Siinä esitellään eri puolilta maata löydettyjä ja 1600-lukujen ulkomaisia taalereita ja muita taalerityyppisiä hopearahoja. Näyttelyyn sisältyy mm. eräs maan suurimmista taalerikätköistä, joka löydettiin Helsingin Unioninkadun ja Aleksanterinkadun risteyksessä olevalta nykyiseltä Nordean tontilta vuonna Löydössä oli 45 rahaa, joista nuorin on vuodelta Aarre lienee näin ollen kätketty samoihin aikoihin, kun Helsinki 1640 siirrettiin Vanhastakaupungista Vironniemelle. Taalerilöydöistä on ilmestymässä myös kirjoitus Suomen Museon seuraavassa niteessä. Taalerinäyttelyn tilalle tulee ensi keväänä H. F. Antellia ja hänen kokoelmiaan esittelevä näyttely, jonka tarkoitus on juhlistaa SNY:n 100-vuotisjuhlaa. Vähitellen ollaan myös uusimassa Kansallismuseon numismaattista perusnäyttelyä. 82

11 Ravintoloitsija Carl Åströmin poleteista Antti Vuori Ravintoloiden omaan käyttöön tarkoitetut poletit ovat yksi suurimmista ellei peräti suurin yksittäinen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun polettiryhmä Suomessa. Nämä ns. bongauspoletit ovat normaalisti liittyneet ravintolan sisäisiin tilityksiin erityisesti alkoholi- ja virvoitusjuomien myynnissä (Vuori 2004). Kokonaisuutena tämä ryhmä tunnetaan edelleen varsin puutteellisesti. Erityisesti omana aikanaankin vähemmän tunnetuista tai vain vähän aikaa toimineista ravintoloitsijoista ja heidän käyttämistään poleteista löytyy tietoja rajoitetusti (Vuori 2010). Ravintoloitsija Carl Åström kuuluu siihen suhteellisen laajaan joukkoon Suomessa toimineita ravintoloitsijoita, joilla on ollut käytössään omalla nimellä varustettuja poletteja. Häneltä tunnetaan varmuudella Sporrongin valmistama kuparinen arvopoletti nimellisarvolla 5 (kuva 1). Poletissa on Sporrongin suora leima ja se on Sporrongin yleisesti käyttämän perusmallin mukainen. Etusivulla on kehän sisällä nimi C. ÅSTRÖM (käytetty kirjaintyyppi on neliömäinen, joten etenkin etunimen C-kirjain näyttää kuluneessa poletissa erehdyttävästi E-kirjaimelta). Muista nimellisarvoista ei ole löytynyt tietoja, mutta niiden olemassaoloa voisi pitää todennäköisenä. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on valottaa Carl Åströmin valmistuttamien polettien taustaa: missä ja milloin Åström toimi ravintoloitsijana? Carl Oscar Fredrik Axexius Åström syntyi Tarkempaa tietoa syntymäpaikasta ei ole löytynyt. Wiipurin Sanomissa julkaistiin kuitenkin tieto, että Suomen alamaiseksi oli otettu Ruotsin alamainen ravintoloitsija K. O. Åström (Åströmin etunimi esiintyy lehdissä usein muodossa Karl). Varmaa tietoa myöskään siitä, milloin Åström on siirtynyt Suomeen, ei ole löytynyt. Tiedetään kuitenkin, että hänet vihittiin Maarianhaminassa Nanny Johanna Skoglundin kanssa, joka oli syntynyt Tukholmassa (http://web. comhem.se/nyholm/html/). Ensimmäinen maininta Carl Åströmistä löytyy suomalaisista sanomalehdistä 1895, jolloin Wiipurin Sanomien 7.2. julkaisemassa luettelossa kunnallistaksoituksesta (verotuksesta) on mainittu ravintolan hoitaja C. Åström. Veroluettelossa Åströmin nimi on heti Seurahuoneosakeyhtiön jälkeen, koska hän toimi Viipurin Seurahuoneen ravintoloitsijana. Käytännössä tämä tarkoitti, että hän oli vuokrannut Seurahuoneen ravintolaoikeudet määräajaksi, ilmeisestikin vuoden 1900 alkupuolelle asti (Wiipuri ). Åströmin toiminnasta Viipurin Seurahuoneen ravintoloitsijana ei sanomalehdissä julkaistujen kunnallisverotietojen ohella ole löytynyt juurikaan muuta tietoa. Tiedetään kuitenkin, että hän teki samanaikaisesti Kuva 1. C. ÅSTRÖM, 5, Sporrongin suora leima, kuparia (28 mm) 83

12 vaille menestystä jääneen tarjouksen myös ravintola Espilän vuokraamisesta viiden vuoden ajaksi markan vuosivuokraa vastaan (Wiipuri ). Vuonna 1900 tilanne kuitenkin muuttui täysin. Seurahuoneen ravintoloitsijan vuokrakauden päättyessä Åströmin vuokraoikeuden uusimisesta kilpaili hänen kanssaan kolme muuta henkilöä (Wiipuri ). Lehtitietojen perusteella jää epäselväksi, miten vakavissaan Åström haki jatkoa Seurahuoneen ravintoloitsijana. Wiipuri-lehdessä julkaistiin nimittäin tieto, että hän oli ostanut rouva Minna Lindströmiltä Hotelli Imatran markan hintaan. Omistajavaihdoksen ilmoitettiin tapahtuvan kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Ilmoitus uuden Hotelli Åströmin avaamisesta julkaistiin sekä Wiborgs Nyheter että Wiipuri-lehdessä (kuva 2). Ilmoituksessa mainittiin, että kyse oli entisestä Hotelli Imatrasta. Osoitetiedon (Karjaportinja Mustainveljestenkadun kulma) antamista ei sen sijaan ilmeisestikään pidetty tarpeellisena. Saman vuoden syksyllä ilmoituksiin oli kuitenkin jo lisätty tieto sijainnista Kauppatorin vieressä (Wiipurin Sanomat , Wiborgs Nyheter ). Vastaava ilmoitus julkaistiin lokakuussa myös Käkisalmessa (Wuoksi ). Terwetuliaispidot hotellin uudistamisen johdosta pidettiin vasta Asiaa käsitelleessä lehtiuutisessa todettiin, että rawintola huoneet owat sekä laajennetut että aistikkaasti kaunistetut (Wiipurin Sanomat ). Seuraavana vuonna ei Åströmin hotellin toiminnassa tapahtunut mitään erityisen merkittävää. Keväällä hänen anniskeluoikeutensa uusittiin ilmeisen rutiininomaisesti alkavalle kaksivuotiskaudelle (Wiborgs Nyheter , ). Julkaistuista kunnallisverotiedoista näkyy myös merkittävä tulotason kasvu (Wiipuri ). Lokakuun alussa Viipurin markkinoiden jälkeen ilmestyneessä nimimerkki Poskeisen pakinassa Åströmin toiminta mainittiin kuitenkin varsin kielteisessä valossa: kaupungissa oli vihoviimeistä touhua ja rehjakkaa, kun posetiivit vinkuivat, komeljantit kiljuivat, hevosia vaihdettiin ja kadut olivat tulvillaan selväpäisiä ja juopuneita rähisijöitä ja Åström ja hänen ammattitoverinsa niittivät kultaa ja seteleitä. (Wiipuri ). Vuoden 1902 markkinoiden yhteydessä tilanne ilmeisesti kärjistyi vielä entisestään, sillä juopottelun takia poliisi Kuva 2. Hotelli Åströmin avajaisilmoitus (Wiipuri ) 84

13 joutui erään toisen ravintolan ohella sulkemaan Hotelli Åströmin ravintolan (Wiborgs Nyheter ). Vuonna 1920 Wiborgs Nyheter -lehdessä julkaistiin hieman yllättäen uutinen, että Hotelli Åström olisi irtaimistoineen myyty markan kauppahinnasta rouva Ivanoffille, joka omisti ravintola Alphyddanin (Alppila) Helsingissä. Seuraavan päivän lehdessä Åströmin kuitenkin kerrottiin kiistäneen tiedon kaupasta. Asiaan liittyviä keskusteluja oli joka tapauksessa ilmeisesti käyty (Wiborgs Nyheter ). Hotelli Åströmin myynti toteutui vasta runsaan vuoden kuluttua toukokuussa 1903 (Wiipuri , Wiipurin Sanomat ). Ostajana toiminut herra W. Lindström oli kassanhoitaja Tampereelta ja kauppahinnan kerrottiin olevan aiemmassakin yhteydessä mainitut markkaa (Wiborgs Nyheter ). Kaupan myötä myös Åströmille myönnetyt anniskeluoikeudet alkavalle kaksivuotiskaudelle siirrettiin edelleen W. Lindströmille (Wiipuri , ). Sanomalehdissä julkaistuista tiedoista ei voi yksiselitteisesti päätellä, miksi Åström myi hotellinsa. Edellä on mainittu hänen ongelmistaan virkavallan kanssa. Ilmeisen poikkeuksellisesti myös hänen anomuksensa anniskeluoikeuksien jatkosta alistettiin (läänin) kuvernöörin harkittavaksi (Wiborgs Nyheter ). Lisäksi hänet tuomittiin vuoden 1903 kesäkuun alussa pahoinpitelystä 75 markan sakkoon tai vaihtoehtoisesti 15 päivän vankeuteen sekä maksamaan kantajalle oikeudenkäyntikuluja 100 markkaa (Wiborgs Nyheter , Wiipuri ). Lehtitietojen mukaan Åström oli antanut wiedä erään matkustawaisen ulos rawintolastaan kunniaaloukkaawalla tawalla ja lyönyt itse matkustawaista. Toisaalta hotellin myynnin taustalla saattoivat olla taloudelliset syyt. Julkaistujen kunnallisverotietojen mukaan Åströmin vuositulotulot laskivat selvästi alkuvaiheen markasta (Wiipuri , Wiborgs Nyheter , , ). Taloudellisiin vaikeuksiin viitannee myös se, että Åströmin omistuksessa Viipurin pitäjän Lihaniemen kylässä olleet kaksi huvilarakennusta myytiin pakkohuutokaupalla joulukuussa 1904 (Wiipuri ). Omistajavaihdoksen jälkeen Hotelli Åströmin toiminta jatkui aluksi entisellään. Hotellin ostanut W. Lindström oli tuskin kuitenkaan toiminut omaan lukuunsa, sillä jo heinäkuussa 1903 vahvistettiin yhtiöjärjestys Osakeyhtiö Hotelli Viipurille (Wiborgs Nyheter ). Lindströmin nimissä olleet anniskeluoikeudet puolestaan siirrettiin Hotelli Viipuri Oy:lle joulukuussa (Wiborgs Nyheter ). Tammikuussa 1904 kerrottiin, että Hotelli Viipurin eli entisen Hotelli Åströmin hoitajaksi oli valittu herra John Röing, joka oli aiemmin toiminut (Viipurissa) Hotelli Andrean kassanhoitajana (Wiborgs Nyheter ). Röingin nimissä julkaistuissa Hotelli Viipurin ilmoituksissa mainittiin vielä jonkin aikaa, että kyse oli entisestä Hotelli Åströmistä (esimerkiksi Wiborgs Nyheter , ). Carl Åström ilmaantui julkisuuteen seuraavan kerran vuoden 1904 kesäkuun alussa, kun hänen kerrottiin 1.6. ottaneen vastaan Maarianhaminan Seurahuoneen (kuva 3), jonka ravintolaoikeudet hän oli ostanut neiti Lunbergilta (Åland ). Remmer (1983) mainitsee Åströmin uutena vuokraajana vasta 1905, ilmeisestikin siksi, että alun perin Wilhemina Lundbergin nimissä ollut vuokrakausi päättyi silloin. Seurahuoneen vastaanottamista koskeneen uutisen lisäksi ei Åströmin toiminnasta ole Åland-lehdessä vuoden 1904 osalta muuta tietoa kuin maininta Maarianhaminan Kylpylaitoksen vieraslistalla kesäkuun jälkipuoliskolla (Åland ). 85

14 Kuva 3. Maarianhaminan Seurahuone (postikortti, julkaisija Nya Bokhandeln, Mariehamn, postitettu 1932) Kuten edellä on mainittu, Åströmin nimiin siirtynyt Maarianhaminan Seurahuoneen vuokrakausi päättyi Uudesta alkavasta viiden vuoden vuokrakaudesta teki Åströmin lisäksi tarjouksen kolme muuta henkilöä (Åland ). Åströmin alkuperäinen tarjous oli muita alhaisempi, mutta hän korotti tarjoustaan markalla markkaan vuodelta (Åland ). Maarianhaminan kaupunginvaltuusto päätti korotetun tarjouksen perusteella ja osin vedoten muissa tarjouksissa olleisiin puutteisiin hyväksyä Åströmin Seurahuoneen ravintoloitsijaksi. Toukokuun lopulla vahvistettiin myös Åströmin anniskeluoikeudet (Åland ). Åström pyrki aktiivisesti kehittämään Maarianhaminan Seurahuoneen toimintaa mm. erilaisella ohjelmatarjonnalla ja tiloja kunnostamalla (Åland , , , , ). Tason nousu johti Remmerin (1983) mukaan valituksiin siitä, että maalaisilla ei enää ollut varaa majoittua Seurahuoneelle. Myös kyydityspalvelujen järjestelyjä kritisoitiin (Åland ). Kestikievarin pito oli alun perin kuulunut Seurahuoneen vuokraajan velvoitteisiin (Sjöblom 1934), mutta käytännössä ei voitu enää puhua mistään varsinaisesta kestikievarista. Åström anoikin Maarianhaminan kaupunginvaltuustolta huhtikuussa 1906 vapautusta kestikievarin pidosta (Åland , ). Anomuksen mukaisesti Seurahuoneen vuokraajan velvoite ylläpitää perinteistä kestikievaria ja tarjota kyydityspalveluja poistettiin sopimusehdoista (Remmer 1983). Vuoden 1907 alussa kerrottiin lehdissä Maarianhaminan Seurahuoneen ravintoloitsijan Carl Åströmin 50-vuotispäivistä (Åland , Östra Finland ). Tämän jälkeen hän katosi julkisuudesta. Poikkeuksen tekevät vain muutamat protestilistalle päätyneet vekselit, joissa Åström esiintyy 86

15 pääosin hyväksyjänä mutta myös asettajana (Kauppalehti , ). Maarianhaminan kaupunginvaltuusto teki toukokuun lopulla päätöksen Seurahuoneen vuokra- ja anniskeluoikeuksien siirtämisestä kauppias Emanuel Johanssonille (Åland , , Åbo Underrättelser ). Åströmin nimi ei tässäkään yhteydessä ollut mitenkään esillä. Käytännössä Seurahuoneen uudeksi ravintoloitsijaksi tuli Carl Porsch, joka oli jo aiemmin vastannut Maarianhaminan Kylpylaitoksen hotellista ja ravintolasta (Åland , , Remmer 1983). Mitään selitystä sille, miksi Carl Åström luopui kesken vuokrakauden Maarianhaminan Seurahuoneen ravintoloitsijan tehtävästä, ei läpikäydystä aineistosta ole löytynyt. Mahdollisesti taustalla ovat tässäkin tapauksessa olleet taloudelliset syyt. Sanomalehtitietojen mukaan Åströmin verotettavat vuositulot olivat markkaa (Åland ). Tämä on suhteellisen vähän verrattuna Seurahuoneen vuosivuokraan ja muihin toiminnan aiheuttamiin kuluihin. Åström mainitseekin anniskelurajoituksia käsittelevässä lehtikirjoituksessaan lyhyesti Seurahuoneen kaupungille maksaman korkean vuokran ja korkeat verot (Åland ). Edellä mainittuja protestilistalle päätyneitä vekselivelkoja Åströmillä oli runsaat markkaa vastaavien saatavien ollessa vain 65 markkaa. Tässä yhteydessä on myös mielenkiintoista todeta, että suurimman 750 markan vekselin asettaja oli A/B Emanuel Johansson. Taloudellisten syiden ohella luopumisen taustalla saattoi kuitenkin olla myös muita syitä. Åström oli nimittäin joulukuussa 1905 joutunut törkeän pahoinpitelyn uhriksi, kun hänen kimppuunsa hyökättiin Seurahuoneen pihalla ja häntä lyötiin kuokalla päähän. Asiaa käsiteltiin oikeudessa tuloksetta useaan otteeseen vuoden 1906 aikana (Åland , ). Carl Åströmin ura ravintoloitsijana Suomessa kesti sanomalehdissä julkaistujen tietojen perusteella runsaat kymmenen vuotta, noin vuodesta 1895 vuoden 1907 alkupuolelle. Tänä aikana hänellä oli myös vuosien 1900 ja 1903 välillä omistuksessaan omalla nimellään nimetty hotelli Viipurissa. Sanomalehtitiedoista voi päätellä Åströmillä olleen uransa aikana runsaasti vastoinkäymisiä. Lopulta nämä ehkä johtivat siihen, että hän luopui Maarianhaminan Seurahuoneen ravintoloitsijan tehtävästä kesken vuokrakauden Elämänsä jälkipuolella Carl Åströmin tiedetään toimineen tupakkakauppiaana. Hän kuoli Tukholmassa Puoliso Nanny oli kuollut jo 1939 (http://web. comhem.se/nyholm/html/). Lähteet html, Restauratör Carl Oscar Fredrik Axexius Åström (tiedot tarkistettu ). html, Nanny Johanna Skoglund (tiedot tarkistettu ). Remmer, Christina 1983: Krönika omkring ett societetshus. Mariehamn. Sjöblom, Walter 1934: Mariehamns stads historia , II. Mariehamn. Vuori, Antti 2004: Poletit ja niiden käyttö Suomessa. Numismaattinen aikakauslehti 5/2004 (Keräilijän opas 2005), Vuori, Antti 2010: Helsinkiläisten ravintoloitsijoiden poleteista. Numismaattinen Aikakauslehti 3/2010, Sanomalehtihaut on tehty käyttäen Kansalliskirjaston digitoitua aineistoa Historiallinen sanomalehtikirjasto index.html 87

16 Kertomus Suomen Numismaattisen Yhdistyksen toiminnasta vuonna 2012 Vuosi oli yhdistyksemme 98. toimintavuosi. Jäsenet Jäseniä oli vuoden päättyessä 1620, joista vakinaisia jäseniä 261. Ulkomailla asuvia jäseniä oli 149 ja juniorijäseniä 38. Vaihtuvuus yhdistyksessä oli edellisten vuosien tapaan melko korkea. Viime vuonna yhdistykseen hyväksyttiin 137 uutta jäsentä. Yhdistyksen kirjeenvaihtajajäseniä ovat: Brita Malmer (Ruotsi), Pekka Sarvas, Tuukka Talvio, Lars O. Lagerqvist (Ruotsi), Kolbjørn Skaare (Norja), Jørgen Steen Jensen (Tanska), Tom C. Bergroth, Ivar Leimus (Viro), Ulla Westermark (Ruotsi), Richard Ashton (Iso-Britannia), Kenneth Jonsson (Ruotsi), Gert Rispling (Ruotsi), Ian Wiséhn (Ruotsi), Elina Screen (Iso-Britannia) sekä Vitaly Kalinin (Venäjä). Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja on Aimo Linkosalmi. Hallitus ja toimihenkilöt Yhdistyksen hallituksen muodostivat Pekka Säilä puheenjohtajana, Juha Hyötyläinen varapuheenjohtajana, Klaus Damstén, Juha Halén, Kari Lamminen, Jyrki Muona sekä Jussi-Pekka Taavitsainen jäseninä. Halén toimi myös yhdistyksen sihteerinä ja Lamminen varainhoitajana. Hallitus kokoontui 11 kertaa. Yhdistyksen huutokaupanhoitajana toimi Hannu Männistö ja toiminnanjohtajana Kurt Pettersson. Tilintarkastajana oli Jouni Vanhala ja hänen varamiehenään Vesa Peltola. Toiminnantarkastajana oli Antti Vuori. Minna Catani palkattiin yhdistykseen kausiavustajaksi ja uudestaan Keräilijän Oppaan alustavien pohjien kirjoittamista varten sekä hoitamaan erikseen sovittavassa laajuudessa toimistosihteerin töitä. Kokoukset Yhdistyksen sääntöjen mukainen kevätkokous pidettiin ja syyskokous yhdistyksen huoneistossa Mechelininkatu 15 B 47. Kokouksissa oli läsnä 13 (kevätkokous) ja 17 (syyskokous) yhdistyksen jäsentä. Julkaisutoiminta Numismaattinen Aikakauslehti ilmestyi neljänä numerona, joiden yhteinen sivumäärä oli 156. Artikkelien ohella lehdessä julkaistiin myös huutokauppalistat, jotka eivät ole mukana mainitussa kokonaissivumäärässä. Lehden toimittivat Tuukka Talvio (vast.) ja Yrjö Hyötyniemi. Mikael Pettersson Photography kuvasi huutokauppakohteet lehteen ja kotisivuille. Lehti painettiin Vammalan Paino Oy:ssä Sastamalassa. Internet Yhdistystä ja numismatiikkaa koskevien perustietojen ohella on yhdistyksen kotisivuilla osoitteessa julkaistu yhdistyksen huutokauppaluettelot. Mielenkiintoisimmista kohteista on sivustolla ollut myös lehden huutokauppaaineistoa täydentävää kuvamateriaalia. Tuloslista on julkaistu sivuilla muutaman päivän sisällä huutokaupasta. Vuoden aikana on vastattu satoihin kyselyihin. Kotisivujen toiminnasta on vastannut Kurt Pettersson ja teknisestä toteutuksesta Mikael Pettersson. Kerhot Antiikin kerho aiheena olivat Olympian jumalat Rauno Parkkinen kertoi Aleksanteri Suuren Tarsoksesta Pekka Kemppinen kertoi Consecratioaiheesta Rooman rahoissa pikkujoulun aiheena oli Doppio Passo Primitivo sen jälkeen kun Jyrki Muonaa oli onniteltu professorin arvonimestä Antiikin kerhon vetäjänä toimi Pekka Kemppinen. 88

17 Setelikerho Aiheena olivat: Viimeiset markat Suomen markkamääräiset setelityypit markkaa 1922 Litt.D ja 1000 markkaa 1941 Litt.E -tyypin setelit Väärennökset Suomessa Specimen -setelit Setelikerhon vetäjänä toimi Antti Heinonen. Kunniamerkkikerho Aiheena olivat: Vapaussodan muistomitali, Vapauden ristin ritarikunnan vapaudenmitali ja sen variaatiot, Talvi- ja jatkosotien muistoristit sekä kunniamerkkien myöntökirjat. Kunniamerkkikerhon vetäjänä toimi Timo Mäenpää Pro Numismatica Yhdistys aloitti uuden ansiomitalin suunnittelemisen loppuun jaetun vanhan Pro numismatica -mitalin tilalle jo vuonna Uutta mitalia valmisteli yhdistyksen työryhmä, johon kuuluivat Pekka Säilä, Kari Lamminen ja Kurt Pettersson. Hallitus päätti antaa mitalin muovailutyön taiteilija Erkki Kannostolle ja valutyön taidevalaja Raimo Jaatiselle. Mitalit valmistuivat elokuussa Mitaleita teetettiin 27 kappaletta, joista yksi on lahjoitettu Kansallismuseolle, yksi Suomen Mitalitaiteen Killalle ja kolme taiteilijalle, ja tällä hetkellä niitä on yhdistyksellä 22 kappaletta. Juhlaraha Yhdistys on lähettänyt Valtiovarainministerön juhlarahatoimikunnalle kirjelmän tammikuussa 2012, jossa ehdotetaan juhlarahan lyöttämistä sata vuotta täyttävän yhdistyksen kunniaksi. Juhlarahalautakunnan kielteinen päätös saatiin huhtikuussa. Jäsenyydet Yhdistys on Suomen Numismaatikkoliiton, Nordisk Numismatisk Unionin ja International Numismatic Councilin jäsen. Kirjasto Kirjastoa on kartutettu jäsenistön ja huutokaupan hoitajan tarpeisiin. Kokousmatkat Suomen Numismaatikkoliiton kevätkokouksessa Oulussa ja syyskokouksessa Kuopiossa yhdistystä edustivat Juha Hyötyläinen, Aimo Linkosalmi ja Kauko Hämäläinen. Matkat Yhdistys järjesti helmikuuta matkan Berliiniin World Money Fair iin. Matkalle osallistui 12 henkeä. Marraskuun 17. päivänä yhdistys järjesti retken Turkuun, jossa tutustumiskohteena oli Aboa vetus & Ars nova -museon aarrenäyttely. Lisäksi tutustuttiin vanhaan Suurtoriin ja Turun Linnaan Petteri Järven opastuksella. Turun Linnassa tutustuttiin lisäksi Turun museokeskuksen numismaattiseen toimintaan. Turun retkelle osallistui 16 henkeä. Huutokaupat Huutokauppatoimikuntaan kuuluivat Reijo Vihonen ja Kurt Pettersson. Huutokaupat pidettiin 11.2., 21.4., 1.9. ja Balderin salissa Helsingissä. Meklarina toimi Lauri Helle. Huutokauppojen vastaavana hoitajana oli Hannu Männistö, joka päivysti yhdistyksen toimistolla kaikkina arkipäivinä. Hän vastasi myös lukuisiin huutokauppakyselyihin ja muihin tiedusteluihin. Toiminnanjohtaja Kurt Pettersson on käyttänyt huutokauppatoimintaan koko työaikansa. Lisäksi Kauko Hämäläinen jatkoi merkittävää avustamista huutokauppatehtävissä, ja Pekka Kemppinen on avustanut antiikin rahojen määrittelytyössä. Huutokauppatoimikunta ei kokoontunut vuoden 2012 aikana. Oikeudenkäynti Yhdistyksen käymää oikeudenkäyntiä on yksityiskohtaisesti selostettu Numismaattisessa Aikakauslehdessä 3/2012. Korkein oikeus päätti olla myöntämättä yhdistyksen vastapuolelle valituslupaa Turun hovioikeuden antamasta tuomiosta. Näin päättyi pitkä oikeusprosessi yhdistyksen täydelliseen voittoon. Tuomiolla on huomattavaa merkitystä rahahuutokauppojen osapuolten vastuiden selkeyttäjänä. Yhdistyksen asiamiehenä oikeudenkäynnissä toimi puheenjohtaja Säilä, asiantuntijoinaan Kari Lamminen ja Kurt Pettersson. 89

18 Yhdistys tiedotusvälineissä Puheenjohtaja Säilä ja huutokaupanhoitaja Männistö esiintyivät Radio Nostalgiassa keskustelemassa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä. Toiminnanjohtaja Pettersson oli Radio Vegan vieraana Puheenjohtaja Säilä esiintyi myös TVI:n Puoli seitsemän -ohjelmassa kommentoimassa markka-arvoisten rahojen lunastusajan päättymistä. Huomionosoitukset Pekka Viljasen 80-vuotismerkkipäivillä Pukkilassa maaliskuun 10. päivänä yhdistystä edusti Juha Hyötyläinen. Yhdistys onnitteli Kari Välimäkeä korusähkeellä hänen 75-vuotispäivänään 28. päivänä kesäkuuta. Yhdistys tuki rahallisesti Jyrki Muonan professorin arvonimeä, jonka Tasavallan Presidentti myönsi hänelle 30. päivänä marraskuuta. Yhdistys onnitteli korusähkeellä Ruotsin Kuninkaallisen Rahakabinetin uutta museonjohtajaa Eva Rambergia lokakuun 1. päivänä. Surutapahtuma Aimo Linkosalmi, Hannu Männistö ja Kari Lamminen osallistuivat 22. tammikuuta edesmenneen pitkäaikaisen jäsenen Allan Ylisen hautajaisiin. Ylinen oli myös Numismaatikko-lehden pitkäaikainen päätoimittaja ja Numismaatikkoliiton toiminnanjohtaja. Apurahat Yhdistys tuki Jani Oravisjärven kirjoittamaa Antiikin rahat länsimaisen rahatalouden synty -teoksen valmistumista henkilökohtaisella apurahalla. Yhdistys tuki Tuukka Talvion osallistumista Baltian maiden numismaattisen liiton kokoukseen Vilnassa sekä Outi Järvisen osallistumista FIDEMin kongressiin Glasgow ssa. Talous Tuloslaskelma osoittaa poistojen ja varausten sekä maksettujen verojen jälkeen ylijäämää ,24 euroa. Yhdistys omistaa kokonaisuudessaan SNY- Numis Oy:n osakekannan. Yhtiö ei ole toiminut vuonna THE FINNISH NUMISMATIC JOURNAL In this issue: Frida Ehrnsten discusses the coin finds from Turku (Åbo) castle. Turku was until the early 19th century the administrative centre of Finland, and the castle has in its time been visited by sixteen kings or regents and endured nine sieges. The finds include some 400 coins, 200 of them medieval, the earliest from the 13th century. Most of the coins are Swedish, a few are Danish or Livonian. The more exotic pieces include a Flemish half botdrager and a small fragment of a florin of uncertain (possibly Florentine) origin. Tuukka Talvio comments on a proof set of Russian coins from 1840 in the National Museum of Finland. Russian authorities originally sent the coins, 19 denominations in all, to the Finnish Senate in connection with the monetary reform of The set includes the platinum coins of 3, 6 and 12 roubles. Only two or three of each of them are known to exist. Antti Vuori presents a token used by Carl Åström ( , a Swedish restaurateur and hotelier who had premises in Viipuri (Viborg) and later in Mariehamn in the early 20th century. The token was produced by the Swedish firm Sporrong & Co. 90

19 Huutokauppa 387 Auktion 91

20 92

Kolikoita, mitaleja ja kunniamerkkejä numismaattiset esineet museoissa

Kolikoita, mitaleja ja kunniamerkkejä numismaattiset esineet museoissa Kolikoita, mitaleja ja kunniamerkkejä numismaattiset esineet museoissa Petteri Järvi Käsitteenä termi numismatiikka lienee tuttu kaikille museoalan ihmisille ja alaa opiskeleville. Mitä numismatiikka varsinaisesti

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift Taalereita Kansallismuseossa, ks. s. 43. Huhtikuu 2/2013 Kutsu kevätkokoukseen Olavinlinnan rahalöydöt Konferenssi Pietarissa Tukholman ja Uppsalan

Lisätiedot

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift H. F. Antell (1847 1893) Helmikuu 1/2013 H. F. Antellin aukio Hämeen linnan rahalöydöt Setelinsuunnittelukilpailu 1907 Sisällysluettelo 2012 385.

Lisätiedot

Kuva 1. 1 markka 1870, molempien tunnettujen kappaleiden arvopuolet. Vasemmalla hieman painavampi ex SNY ja oikealla ex KOP.

Kuva 1. 1 markka 1870, molempien tunnettujen kappaleiden arvopuolet. Vasemmalla hieman painavampi ex SNY ja oikealla ex KOP. 1 markka 1870 Tämä artikkeli on eräänlainen täydentävä jatko-osa Hannu Männistön Numismaattisessa aikakauslehdessä 3/1993 julkaisemaan artikkeliin Markat 1864 1915 keräilykohteina. Varsinkin rahojen alkuvaiheiden

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

ONK 40v juhla 21.9.2002

ONK 40v juhla 21.9.2002 ONK50v Esa Moilanen 2002 MERKITTÄVÄÄ Kuukausikokoukset Oulun Lyseolle Vähemmän virallisuutta (Jaakola) 1 ja 2 sentin pötköjä 1999 ja 2000 nimellishintaan (Löytynoja) Tarvikevälitys jatkui (Jaakola) Ville

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Paikalla oli puheenjohtajan lisäksi 16 piirihallituksen jäsentä.

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Paikalla oli puheenjohtajan lisäksi 16 piirihallituksen jäsentä. PIIRIHALLITUKSEN KOKOUS 1/12 ( Uusi piirihallitus ) Aika: 15.12.2011 klo 19.35 19.49 Paikka: Luonetjärven varuskuntakerho 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jouko Hyppönen avasi kokouksen klo 19.35. 2. Kokouksen

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008 Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008 A Kiinnostava aina kaikissa kuntoluokissa. Tarjoa! B Kiinnostava hyväkuntoisena. Tuo näytille. C Kiinnostava vain lyöntikiiltoisena

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift Rahoja kirkoista (ks. s. 40) Huhtikuu 2/2012 Suomen kirkkojen rahalöydöt Seteleistä: 1000 mk 1941 Litt. E ja 1922 Litt. D Kellarimestari Zetterströmin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 2.12.2010 SBL:n hallitus vahvistaa

Lisätiedot

KOTIHUUTO SYYSKUUN TARJOUSKAUPPA MAILBID AUCTION TARJOUSAIKA PÄÄTTYY PERJANTAINA 27.09.2013. TmiEKMAN PL 7, 01351 VANTAA PUH 098234837

KOTIHUUTO SYYSKUUN TARJOUSKAUPPA MAILBID AUCTION TARJOUSAIKA PÄÄTTYY PERJANTAINA 27.09.2013. TmiEKMAN PL 7, 01351 VANTAA PUH 098234837 KOTIHUUTO SYYSKUUN TARJOUSKAUPPA MAILBID AUCTION TARJOUSAIKA PÄÄTTYY PERJANTAINA 27.09.2013. TmiEKMAN PL 7, 01351 VANTAA PUH 098234837 e-mail ekman@elisanet.fi www.ekman.fi HUUTOKAUPPASÄÄNNÖT Tarjoushuutokauppaan

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

turun museokeskuksen vuokrattavat tilat

turun museokeskuksen vuokrattavat tilat turun museokeskuksen vuokrattavat tilat Turun museokeskuksesta löytyvät vuokrattavat tilat ovat ihanteellisia paikkoja juhlien, tapahtumien ja kokouksien järjestämiselle. Kun haluat tarkemmin tutustua

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 Internet: www.oulunnumismaatikot.fi Sähköposti: info(at)oulunnumismaatikot.fi

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 Internet: www.oulunnumismaatikot.fi Sähköposti: info(at)oulunnumismaatikot.fi SYYSKOKOUS 07.11.2011 PÖYTÄKIRJA 1. Oulun Numismaattisen kerhon puheenjohtaja Markku Sumén avasi kokouksen klo 18:00. Kokouksessa oli läsnä 23 kerhon jäsentä. 2. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Markku

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Haastattelut ja keskustelut 1 B Painotuotteet 2 C Julisteet 3 KARI SUOMALAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Kari Suomalainen (s. 15.10.1920 Helsinki, k.

Lisätiedot

Kirjallisuus Killan vuosimitaleita Mitaleita Numismaattinen aihe

Kirjallisuus Killan vuosimitaleita Mitaleita Numismaattinen aihe kilta toukokuu 2016 Kirjallisuus 1 Scripta varia numismatico Tuukka Talvio sexagenario dedicata (Talvion 60-vuotisjuhlakirja), 30 artikkelia, 346 s, kuv, sid, 2008 oiva lahjakirja ulkom. keräilijäystävälle

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS ESITYSLISTA Aika: 19.2.2014 klo 18.00 Paikka: Kahvila Nanda Wanha Talo, Savilahdenkatu 12, Mikkeli 1. VUOSIKOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi-Maaria

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 9.11.2011 SBL:n hallitus on vahvistanut sitovasti

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

VUOSIKOKOUSMATERIAALI. Kevätkokous 2015

VUOSIKOKOUSMATERIAALI. Kevätkokous 2015 Espoo Ringside Golf ERG ry Nurmikartanontie 5 02920 Espoo VUOSIKOKOUSMATERIAALI Kevätkokous 2015 26.4.2015 Espoo Ringside Golf klubitalo, osoitteessa Nurmikartanontie 5, 02920 Espoo Sisältää: Kokouskutsu

Lisätiedot

Porslahden venekerho ry

Porslahden venekerho ry 1 Porslahden venekerho ry Y: 2043375-1 TASEKIRJA 01.01.2012-31.12.2012 2 Tasekirjan julkinen osio TASE VASTAAVAA... 3 TASE VASTATTAVAA... 4 TULOSLASKELMA... 5 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT... 7 TOSITELAJIT...

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012 Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012 Sisältö Sisältö... 1 1. Yleistä... 2 2. Virallinen toiminta... 2 2.1. Yhdistyksen kokoukset... 2 2.2. Tietotekniikan

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2011 PÖYTÄKIRJA. 4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys Työjärjestys hyväksyttiin muutoksitta.

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2011 PÖYTÄKIRJA. 4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys Työjärjestys hyväksyttiin muutoksitta. F.C. Barcelona Fan Club Finland n:o 1426 www.fcbarcelonafinland.com PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 2011 1(3) YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2011 PÖYTÄKIRJA 1 Kokouksen avaus Jari Pekkola toivotti jäsenet tervetulleeksi

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Toimintakertomus 2014. Vaasan Ekonomit - Vasa Ekonomer ry.

Toimintakertomus 2014. Vaasan Ekonomit - Vasa Ekonomer ry. Toimintakertomus 2014 Vaasan Ekonomit - Vasa Ekonomer ry. Vuosi 2014 Vuosi 2014 oli yhdistyksen 77. toimintavuosi. Jäsenistölle järjestettiin vuoden aikana koulutustilaisuuksia, yritysvierailuja ja virkistystilaisuuksia.

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

Lasinkeräilijän Blogi

Lasinkeräilijän Blogi Sivu 1/8 Jaa muille Ilmoita väärinkäytöstä Seuraava blogi» Luo blogi Kirjaudu sisään Lasinkeräilijän Blogi Etusivu Lasinkeräilijän linkit Avainsanat INFO Lasinkeräilijän kalenteri SUNNUNTAI, 22. HUHTIKUUTA

Lisätiedot

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä.

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kuopion Reippaan Voimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Lisätiedot

Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere

Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere Suomen Paaritaksit ry Perustamiskokous Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere Läsnä: Tarmo Vuorinen, Tampere Markku Tuulinen, Pori Lauri Savolainen,

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Kansankirjasto ja lukusali.

Kansankirjasto ja lukusali. VIII. Kansankirjasto ja lukusali. Kansankirjaston ja lukusalin hallituksen kertomus vuodelta 1909 *) oli seuraavaa sisällystä: Kansankirjaston ja lukusalin hallitukseen ovat vuonna 1909 kuuluneet päätirehtööri

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2010

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2010 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2010 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 15.1.2010 TAMMIKUU 2.1. klo 11.00

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 1.12.2011 SBL:n hallitus on vahvistanut sitovasti

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 26.10.2010 SBL:n hallitus vahvistaa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 58. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 58. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 2008 N:o 58 62 SISÄLLYS N:o Sivu 58 Valtioneuvoston asetus lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin vuonna 2008

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 vahvistettavan taseen perusteella ei makseta osinkoa. Hallituksen ehdotus koskien

Lisätiedot

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 Aika 25.11.2014, 16:30 17:45 Paikka Läsnä Ilmailumuseon auditorio Arho Ari Heilala Hannu, puheenjohtaja Jaakkola Mikko Pohjola Kari Pohjonen Ahti, sihteeri

Lisätiedot

Hintzellit Suomen lehdistöss. ssä sata vuotta sitten. Hintzellin sukukokous 13.8.2011 Holman kurssikeskus Klaukkala

Hintzellit Suomen lehdistöss. ssä sata vuotta sitten. Hintzellin sukukokous 13.8.2011 Holman kurssikeskus Klaukkala Hintzellit Suomen lehdistöss sata vuotta sitten Hintzellin sukukokous 13.8.2011 Holman kurssikeskus Klaukkala Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto sekä yksi Helsingin yliopiston

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

1 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Nimi, kotipaikka ja kieli 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 3 Jäsenet 3 Jäsenet

1 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Nimi, kotipaikka ja kieli 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 3 Jäsenet 3 Jäsenet Uudet säännöt Vanhat säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Partiolippukunta Susiveikot ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki, ja yhdistyksen kielenä on suomi. Jäljempänä näissä

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KUOPIO, TAMMIKUU 2013 PÄIVÄ AIKA TAPAHTUMA VAST.HLÖ PUHELIN Keskiviikko Klo

KUOPIO, TAMMIKUU 2013 PÄIVÄ AIKA TAPAHTUMA VAST.HLÖ PUHELIN Keskiviikko Klo KUOPIO, TAMMIKUU 2013 16.1.2013 18-19.15 24.1.2013 18 19.15 klo Teemailta 1 Voimaa ja valoa talven sihteeri 29.1.2013 18 20 pimeyteen, Pirkko Ulmanen 30.1.2013 18 19.15 PIELAVESI, TAMMIKUU 2013 Maanantai

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 18.10.2012 SBL:n hallitus vahvistaa

Lisätiedot

VAALIKOKOUS JA RAHAHUUTOKAUPPA

VAALIKOKOUS JA RAHAHUUTOKAUPPA HNY UUTISET 2/2011 28. VUOSIKERTA VAALIKOKOUS JA RAHAHUUTOKAUPPA 570 Vaalikokous ja HUUTOKAUPPA 07.12.2011 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2013

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2013 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2013 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 5.12.2012 Hallitus hyväksyy kalenterin kokouksessaan.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 2 / 2013

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 2 / 2013 DC- yhdistyksen hallituksen kokous 2 / 2013 Aika 18.2.2013, 17.18 19.15 Paikka Läsnä DC- yhdistyksen toimisto, Harkkoraudantie 10, Hki Arho Ari Heilala Hannu, puheenjohtaja Jaakkola Mikko Pohjola Kari

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hei, Yhdistystämme vaivaa sama ongelma kuin muitakin yhdistyksiä. Toimintamme kuihtuu entisestään.

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Tuloslaskelma ja Tase Yleistä Vuosi 2009 oli yhdistyksemme 51. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan.

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1(5) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2010 Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 9.11.2010 kello 19.15. Läsnä: Luettelo liitteenä 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

SUOMEN LÄHETYSSEURAN. RAHA- JA POSTIMERKKIHUUTOKAUPPA 15.11.2014, klo 11.00. Tähtitorninkatu 18, Helsinki

SUOMEN LÄHETYSSEURAN. RAHA- JA POSTIMERKKIHUUTOKAUPPA 15.11.2014, klo 11.00. Tähtitorninkatu 18, Helsinki SUOMEN LÄHETYSSEURAN RAHA- JA POSTIMERKKIHUUTOKAUPPA 15.11.2014, klo 11.00 Tähtitorninkatu 18, Helsinki Kohteet nähtävillä tuntia ennen huutokaupan alkua. Kirjalliset tarjoukset viimeistään 14.11.2014

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

6. KOKUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

6. KOKUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJA 1(3) 20.03.2013 TaLVI ry Sääntömääräinen kevätkokous Aika 20.03.2013 klo 18.25-18.55 Paikka ABC Lahdesjärvi, Automiehenkatu 39, Tampere Läsnä Osallistujaluettolo (liite 1) 1. KOKOUKSEN AVAUS

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA 3/13 FÖRENINGEN NYLANDS FRILUFTSOMRÅDEN RF. Läsnä: Mauri Johansson puheenjohtaja.

UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA 3/13 FÖRENINGEN NYLANDS FRILUFTSOMRÅDEN RF. Läsnä: Mauri Johansson puheenjohtaja. UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA 3/13 FÖRENINGEN NYLANDS FRILUFTSOMRÅDEN RF Hallitus Aika: Keskiviikko 05.06.2013 klo. 17.05-18.20 Paikka: Uudenmaan liitto, maakuntasali Esterinportti 2B,

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot