NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI"

Transkriptio

1 NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift Vuoden 1840 rahat, ks. s. 81. Syyskuu 3/2013 Turun linnan rahalöydöt Vuoden 1840 rahat Ravintoloitsija Carl Åströmin poletit SNY:n vuosikertomus huutokauppa Balderin salissa 7.9.

2 SUOMEN NUMISMAATTNEN YHDISTYS NUMISMATISKA FÖRENINGEN I FINLAND ry perustettu 1914 YHTEYSTIEDOT Huutokaupanhoitaja Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki Hannu Männistö Huutokauppa-asiat fax Jäsenasiat Juha Halén Toiminnanjohtaja Kurt Pettersson HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT STYRELSEN OCH FUNKTIONÄRERNA fax Puheenjohtaja KIRJALLISET TARJOUKSET HUUTOKAUPPAAN Petteri Järvi sähköpostilla faxilla Sihteeri tai kirjeitse Juha Halén Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki Varainhoitaja YHDISTYKSEN PANKKITILIT THE BANK Kari Lamminen ACCOUNTS OF THE SOCIETY Huutokaupat Auctions Varapuheenjohtaja FI / OKOYFIHH Juha Hyötyläinen Jäsenmaksut Membership fees Jäsenet FI / DABAFIHH Klaus Damstén Juha Halén Muut maksut Other payments Juha Hyötyläinen FI / NDEAFIHH Kari Lamminen Jyrki Muona NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Timo Helle TOIMITUS Tuukka Talvio (vast.) ja Yrjö Hyötyniemi KERHOT ISSN Painos 1800 kappaletta. Antiikki Pekka Kemppinen Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kunniamerkit Timo Mäenpää Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. Setelit Antti Heinonen Kerhojen kokoukset alkavat klo ja ne LEHDEN ILMOITUSHINNAT pidetään yhdistyksen huoneistossa 1/1 sivu 250, 1/2 sivua 125 Mechelininkatu 15 B 47. Takakansi 300 Muistathan käydä yhdistyksen internet-sivuilla: http//www.snynumis.fi OHJELMAA PROGRAM 2013 HUUTOKAUPAT AUKTIONERNA Setelikerho: maailman muovisetelit Helsinki, SNY Antiikinkerho: keisari Philippus I Helsinki, SNY Kunniamerkkikerho Antiikinkerho: pikkujoulu 74

3 Turun linnan rahalöydöt Frida Ehrnsten Turku oli pitkään Suomen ainoa suurempi kaupunki ja samalla maan tärkein hallinnon ja kaupan keskus. Kaupungissa on tehty suuri määrä rahalöytöjä, jotka valottavat sen historiaa. Myös Turun linnasta on löydetty suhteellisen paljon rahoja, ainakin 400 kappaletta, joista yli 200 on peräisin keskiajalta. Ensimmäiset talteen saadut rahat ovat Juhani Rinteen tutkimuksista 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Linnaa on sittemmin restauroitu ja tutkittu, ja löytöjä on otettu talteen läpi koko 1900-luvun. Vuosisadan alkupuolella osa rahalöydöistä on valitettavasti mennyt sekaisin sekä Turun maakuntamuseon että Kansallismuseon kokoelmissa, ja usealle rahalle on nykyään vaikeaa määrittää tarkkaa provenienssia. Pekka Sarvaan tutkimuksien ansiosta huomattava osa rahoista on onnistuttu identifioimaan ja osa on tunnistettu hänen jälkeensä, mutta jotkut löydöt ovat vieläkin ongelmallisia. Tunnistettujen rahojen avulla voimme kuitenkin seurata linnan hyvin värikästä historiaa arkisen rahankäytön kautta. Suurin osa rahoista on tavallisia pikkurahoja, mutta poikkeuksiakin on. Tärkeitä asukkaita, uudistuksia ja piirityksiä Turun linna oli aikansa suurimpia rakennushankkeita koko Ruotsissa, ja linna säilyi läpi vuosisatojen tärkeänä tukikohtana valtakunnan itämaassa. Jopa kuusitoista Ruotsin Kuva 1. Turun linna. Kuva Frida Ehrnsten. 75

4 kuningasta tai valtionhoitajaa vieraili linnassa ja piirityksen kohteena se oli yhdeksän kertaa. Linnalla oli aikanaan puolustuksellinen merkitys, mutta vielä tärkeämpi oli sen rooli koko läntisen Suomen hallintokeskuksena (Gardberg 1993: 7; Grönros 1999: 21). Linnaa alettiin todennäköisesti rakentaa 1280-luvulla, mutta silloin kyseessä oli vielä leirimäinen kastelli luvun alussa alkoivat laajat uudistamistyöt, kun harmaakivilinna rakennettiin. Vuonna 1317 novgorodilaiset hävittivät Turkua, mutta linna säilyi miltei koskemattomana. Suurempia vahinkoja linna kärsi , jolloin Albrekt Mecklenburgilainen piiritti sitä yhteensä yhdeksän kuukautta. Vuoden 1365 rynnäkön yhteydessä linna syttyi tuleen ja tuhoutui laajasti (Drake 1999: 10; Gardberg 1993: 7). Piiritysten jälkeen linnaa kunnostettiin, ja 1400-luvulla siellä tehtiin keskiajan laajimmat rakennustyöt. Näihin aikoihin linnassa vallitsi suhteellisen rauhallinen kausi, mutta 1502 oli Sten Sturen vuoro piirittää linnaa luvun alussa se joutui mukaan ruotsalaisten ja tanskalaisten välisiin ankariin taisteluihin, jotka päättyivät Kustaa Vaasan voittoon Myöhemmin Kustaa Vaasa vietti kokonaisen talven Turussa, ja siihen aikaan koko valtakuntaa johdettiinkin Turun linnan kuninkaankamarista. Kustaa Vaasa sijoitti poikansa Juhanan herttuaksi Turkuun, ja Juhana päätti muuttaa Turun linnan varhaisrenessanssin tyyliseksi palatsiksi. Linnassa ehdittiin viettää joitakin vuosia loisteliasta hovielämää, kunnes Erik XIV otti sen haltuunsa 1563 (Drake 1999: 17 19; Gardberg 1993: 32 40). Vielä 1590-luvulla linnasta kiisteltiin ja sitä piiritettiin sekä 1597 että Piirityksiä tuhoisampi oli päälinnan tulipalo Linna sai sen jälkeen vesikaton ja uudet välipohjat, mutta sisustusta ei uusittu. Sille ei ollut tarvetta, koska tästä lähtien linnaa käytettiin lähinnä kruunun varastorakennuksena. Esilinna sen sijaan säilyi muussa käytössä ainakin 1600-luvun puoliväliin asti, jolloin maaherrat sekä kenraalikuvernööri Pietari Brahe asuivat siellä. Vuosisadan lopussa virka-asunnotkin siirrettiin kaupunkiin (Gardberg 1993: 44 47). Ainoa myöhempi suuri muutos oli, kun eteläsiiven ylimpään kerrokseen sisustettiin kirkko Se palveli linnanseurakuntaa ja pysyi käytössä vuoden 1941 tulipaloon saakka luvulla linnaan majoittui venäläistä sotaväkeä sekä ison- että pikkuvihan aikana. Sotien jälkeen linna oli niin huonossa kunnossa, että ehdotettiin jopa sen purkamista. Linna päätettiin kuitenkin kunnostaa, ja korjaustyöt alkoivat 1770-luvulla. Restaurointitöitä ja rahalöytöjä Ensimmäiset restaurointisuunnitelmat Turun linnassa tehtiin 1800-luvun jälkipuolella arkkitehti Jac. Ahrenbergin johdolla. Suunnitelmat eivät kokonaisuudessaan toteutuneet, sillä jo siihen aikaan ymmärrettiin vaatia restaurointitöitä edeltäviä rakennusarkeologisia tutkimuksia (Gardberg 1993: 11). Juhani Rinne aloitti tutkimukset seulomalla päälinnan kulttuurikerroksia Seulontatöiden yhteydessä löydettiin yli 130 rahaa pohjois- ja eteläsiiven huonetiloista sekä vankipihalta (Rinne 1902: 49 53; Rinne 1930: 63). Myös löytyi rahoja pohjoisen siipirakennuksen kellarikerroksesta kellarin tyhjentämisen yhteydessä (KM 4811). Syksyllä 1930 tutkittiin sekä pohjoissiiven huonetiloja, sisäpihaa että vaunuliiteriä. Näiden tutkimusten yhteydessä otettiin talteen 42 rahaa, kaikki keskiajalta tai 1500-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Alkuperäisten luetteloiden perusteella osa rahoista voidaan identifioida, mutta yli puolet niistä on sittemmin sekoittunut museon kokoelmiin. Vuoden 1939 rahalöytöjen suhteen tilanne on jo huomattavasti parempi, suurin osa 35 rahasta on tunnistettu museossa. Nekin ovat 76

5 yhtä Kristiinan hopearahaa lukuun ottamatta keskiajalta ja 1500-luvun alusta. Myöhemmistä löydöistä voimme jo varmasti tunnistaa kaikki rahat. Vuonna 1946 linnasta löytyi Suomen linnalöydöissä ainutlaatuinen kultarahan katkelma (RK 46025). Vankipihan kaivauksilta löytyi yhteensä 99 rahaa ja 1970 otettiin talteen 14 palossa ollutta rahaa. Vuonna 1999 Kansallismuseon rahakammioon toimitettiin 53 rahaa Turun linnan tutkimuksista esilinnan pihalla Viimeisin löytö on yksittäinen huonossa kunnossa oleva keskiaikainen raha, joka tavattiin Raharikas keskiaika Ylivoimaisesti suurin osa Turun linnasta löytyneistä rahoista on keskiaikaisia. Tämä kertoo linnan aktiivisimmasta kaudesta, vaikka myöhempinä aikoinakin linnassa on liikkunut paljon ihmisiä. Syy ja 1700-luvun rahojen vähäisyyteen voidaan löytää ratkaisuista itse tutkimus- ja luettelointivaiheessa. Uudemman ajan rahojen on katsottu olevan vailla tutkimuksellista arvoa ja niinpä niitä ei ole missään vaiheessa eroteltu tarkemmin (esim. Rinne 1930: 64). Myöhempien rahojen vähäinen määrä ei toki vähennä linnasta löytyneiden keskiaikaisten rahojen mielenkiintoisuutta. Turusta löytyy esimerkiksi linnojemme vanhin raha, Valdemar Birgerinpojan kruunubrakteaatti ajalta Raha löytyi linnanpihalta 1901, joten sitä ei voida vielä kytkeä itse päälinnan varhaisimpaan rakennusvaiheeseen. Vuodelta 1904 on kuitenkin merkintä siitä, että linnan kolmannesta kerroksesta olisi löytynyt samanlainen raha. Samasta huoneesta on myös löytynyt kolme muuta rahaa vanhimmasta päästä, kaksi Maunu Ladonlukon M-brakteaattia ajalta sekä Tallinnan kruunupääbrakteaatti, joka on ajoitettu n Hieman yllättävää on 1300-luvun alun rahojen vähäisyys. Maunu Eerikinpojan ( ) suhteellisen yleisiä kaksipuolisia penninkejä luvulta ei ole löytynyt linnasta kuin yhteensä viisi kappaletta. Huomattavasti yleisempiä ovat jo Maunu Eerikinpojan myöhemmät rahat, kaksipuoliset penningit luvulta ja brakteaatit hänen hallintokautensa lopusta. Yhteensä näitä rahoja on ainakin 24 kappaletta, joista suurin keskittymä on löytynyt kolmannen kerroksen itäisen siiven länsiosasta. Albrekt Mecklenburgilaisen ( ) rahojen osuutta kasvattaa niin sanottu Makalösin aarre. Vuonna 1904 länsitornin kellarista löytyi yhteensä 27 rahaa, joista 25 Albrekt aurtuoita ja kaksi Visbyn gootteja. Muualta linnasta on löytynyt pääasiassa pienempiä rahoja tältä ajalta, joko Tukholmassa lyötyjä kruunupääbrakteaatteja tai Söderköpingissä lyötyjä S-brakteaatteja. Yhteyksistä muihin Itämeren maihin kertovat Tallinnassa lyödyt artigit sekä yksittäiset Tarton ja Visbyn rahat, joita on löytynyt eri puolilta linnaa. Hieman kaukaisemmista kontakteista kertoo linnan länsipuolelta löytynyt Flanderin raha, puolikas botdrager 1300-luvun jälkipuolelta. Kaikkein erikoisin raha Suomea ajatellen on kuitenkin 1946 löytynyt kultarahan fragmentti (RK 46025). Se on floriini ja myös 1300-luvulta (?) mutta valitettavasti niin pieni fragmentti, että sen tarkempi määritys on lähes mahdoton tehtävä. Hyvin todennäköi- Kuva 2. Albrekt Mecklenburgilaisen ( ) aurtua. Ns. Makalösin aarre länsitornin kellarihuoneesta sisälsi niitä 25 kappaletta. Kuva K. Jonsson. 77

6 sesti se kuitenkaan ei ole lyypekkiläinen, kuten on esitetty. Poissuljettua ei ole, että se olisi alkuperäinen firenzeläinen, sillä Firenzen floriinien (floreni auri de Florentia) käytöstä Pohjoismaissa on melko runsaasti mainintoja lähteissä ja muutamia on löydettykin mm. Ruotsista luvun alussa rahojen määrä löydöissä laskee hieman, mutta vuosisadan loppua kohti se nousee voimakkaasti. Tämä liittynee pääasiassa rahanlyönnin lisääntymiseen Sten Sture vanhemman aikana n Verrattuna esimerkiksi kirkkojen suuriin kertymälöytöihin aurtuoiden ja puolten aurtuoiden määrä on kuitenkin Turun linnassa suhteellisen suuri koko 1400-luvun ajan. Suurimman ryhmän muodostavat silti, kuten yleensäkin, Tukholman penningit eli kruunupääbrakteaatit. Suurin osa ulkomaalaisista rahoista koostuu 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa tanskalaisista hvideistä Kristian I:n ( ) ja Hannun ( ) ajalta. Varmasti tunnistettuja rahoja on yhdeksän. Lisäksi linnasta on löytynyt yksi Eerik Pommerilaisen tanskalainen brakteaatti. Sen sijaan liivinmaalaisten rahojen osuus on jo 1400-luvulla hyvin alhainen. Tallinnasta ei ole kuin yksi varmasti tunnistettu penninki (n ), Riiasta yksi killinki ( ) ja Wendenistä samoin yksi killinki ( ). Lisäksi kokoelmista löytyy yksi Preussissa lyöty saksalaisen ritarikunnan killinki ( ). Keskiaikaisia laskurahoja linnasta on saatu talteen ainakin kolme kappaletta. Turun rahoja linnasta Eerik Pommerilaisen aikana ( ), noin vuodesta 1410 alkaen, alettiin myös Turussa lyödä rahaa. Aluksi lyötiin niin sanottuja kuusinaisia (aboja), sekä niiden ohella penninkejä. Erittäin harvinaisia ovat myöhemmin Eerik Pommerilaisen aikana Turussa lyödyt tavalliset ruotsalaistyyppiset Kuva 3. Eerik Pommerilaisen ( ) aurtua on harvinaisin hänen Turun rahoistaan. Yksi sellainen on löydetty linnasta. Kuva K. Jonsson. aurtuat (Sarvas 1997: 58 59). Yksi näistä harvinaisuuksista on löytynyt Turun linnan pihalta. Lisäksi linnasta on peräisin yksi neljän penningin arvoinen abo ja kaksi Turussa lyötyä a-brakteaattia. Eerik Pommerilaisen seuraajan, Kristoffer Baijerilaisen ( ) aikana Turussa lyötiin ainoastaan aurtuoita, jotka myös ovat hyvin harvinaisia. Alkuperäisen luettelon mukaan Turun linnan esipihalta on mahdollisesti löytynyt Kristofferin Turussa lyöttämä hopearaha, mutta se on sittemmin joutunut kadoksiin, joten varmuutta tästä ei ole. Toisin kuin edeltäjänsä, Kaarle Knuutinpojan Turussa lyöttämät aurtuat ovat hyvinkin yleisiä, ehkä jopa yleisempiä kuin pääkaupungin rahapajan aurtuat (Sarvas 1997: 59). Siihen nähden on erikoista, että Turun linnasta on löytynyt ainoastaan kaksi Turun aurtuaa tältä ajalta. Kaarle Knuutinpojan Tukholman aurtuoita on linnasta niin ikään kaksi kappaletta. Tämän hetkisten tulkintojen mukaan (kts. esim. Leimus 1992: 151; Sarvas 1997: 59, Talvio 2013) rahoja lyötiin sen jälkeen uudestaan Turussa vasta Kustaa Vaasan aikana. Linnan nunnakappelista on löytynyt yksi Turun raha tältä ajalta, piispa Henrikin nimissä lyöty aurtua. Aiemmin nämä rahat on yhdistetty Sten Sture vanhemman aikaan, mutta nyttemmin on vallalla käsitys, että ne on lyöty vasta 1520-luvulla. 78

7 Kuva 4. Turun markka Vuosien Turun rahat ovat hyvin harvinaisia Suomen löydöissä. Linnasta niitä ei tunneta yhtään. Kuva Outi Järvinen / Kansallismuseo. Emme tiedä varmasti, missä Turun ensimmäiset rahat lyötiin, mutta ainakin rahapaja oli Turun linnassa. Tällöin lyötiin markkoja, puolia markkoja ja 2-äyrisiä sekä 2, 4, 8 ja 16 äyrin klippinkejä. Yhteensä linnassa leimattiin näinä kolmena vuotena noin rahaa (Sarvas 1997: 60). Yksikään näistä tuhansista rahoista ei kuitenkaan ole löytynyt linnasta, vaan Kustaa Vaasan aikaiset rahat koostuvat yhdestä Svartsjön puolesta markasta sekä Tukholmassa ja Västeråsissa lyödyistä aurtuoista ja puolista aurtuoista. Lisäksi linnasta on luetteloiden mukaan löytynyt kaksi Kustaa Vaasan lyöttämiksi merkittyä kupariklippinkiä 1520-luvun alusta. Uusi aika Kuten jo on mainittu, uudemman ajan rahojen osuus verrattuna keskiaikaisiin on Turun linnassa hyvin pieni. Kustaa Vaasan rahojen lisäksi 1500-luvun alusta on peräisin yhteensä 8 Kristian II:n klippinkiä, joiden joukossa voi myös olla Kustaa Vaasan teettämiä väärennöksiä. Tanskalaisten läsnäolosta Turussa kertovat myös Sören Norbyn killinki vuodelta 1523 sekä Fredrik I:n vuoden 1525 jälkeen Visbyssä lyöttämä hvid. Tämän jälkeen ulkomaisia rahoja ei Venäjän rahoja lukuun ottamatta enää esiinny materiaalissa, poikkeuksena yksi Tarton killinki Johannes VI Beyn ajalta ( ). Rinteen seulontatöiden yhteydessä on otettu talteen kolme Juhana III:n ja yksi Kaarle IX:n raha sekä 8 venäläistä hopearahaa 1500-ja 1600-luvulta. Makalösin kellarista on löytynyt 16 tipparahaa, todennäköisesti Pietari suuren ajalta. Kuparirahojen joukossa on kaksi Kustaa II Aadolfin klippinkiä, Kristiinan neljännesäyrejä sekä muita kuparirahoja Aadolf Fredrikiin asti (ks. Rinne 1930: 64). Ainakin yksi Paavali I:n kopeekka vuodelta 1800 on myös saatu talteen. Kellarin tyhjentämisen yhteydessä löydettiin 33 kuparirahaa vuosilta , kaikki aikansa pienimpiä rahoja luvun tutkimuksissa ei sen sijaan otettu talteen kuin yksi Kristiinan hopeaäyri uudelta ajalta. Myöhemmät kaivaukset osoittavat, kuten odotettua, että uudemman ajan rahoja on kuitenkin ollut runsaasti. Vuosina on löytynyt ainakin 11 Juhana III:n rahaa, yksi Kustaa II:n Aadolfin klippinki, 5 Kristiinan ¼-äyristä, yhteensä 6 Kaarle XI:n ja Kaarle XII:n 1/6-äyristä, neljä hätärahaa, 13 Ulrika Eleonoran ja 17 Fredrik I:n kupariäyriä, 6 Fredrikin isompaa kuparirahaa, 1 Aadolf Fredrikin lantti, 2 Kustaa IV Aadolfin pikkurahaa, Pietari Suuren, Paavali I:n, Aleksanteri II:n ja Nikolai II:n kopeekkoja, sekä 7 Suomen rahaa vuosilta Kaikkien eri aikakausien pienimmät rahatyypit ovat siis hyvin edustettuina. Uusim- 79

8 pia rahoja edustavat 3 Norjan rahaa vuosilta Myös 1970-luvun kaivausten yhteydessä on otettu talteen joukko yleisimpiä kuparirahoja. Yhteenveto Tässä artikkelissa on esitelty lyhyesti Turun linnan rahalöytöjä, joita on pyritty tunnistamaan osittain rahojen itsensä, osittain valokuvien ja joskus vain vanhojen luettelotietojen perusteella. Aineisto on ongelmallinen mutta tarjoaa myös tutkimusmahdollisuuksia. Varsinkin keskiaikaiseen aineistoon olisi jatkossa syytä perehtyä paremmin. Linnan rahalöydöt kertovat vilkkaasta elämästä linnassa keskiajalta 1700-luvulle asti. Keskiaikainen aineisto on erityisen monipuolinen verrattuna muihin kertymälöytöihin Suomessa. Tämä alleviivaa linnan merkitystä yhtenä tärkeimmistä keskuspaikoista vuosisatojen aikana. Rahalöytöjen perusteella vilkkain aika linnassa on ollut 1300-luvun puolivälistä 1400-luvun loppuun. Sen sijaan rahat eivät kerro paljoa linnan tärkeästä roolista Kustaa Vaasan aikana. Esimerkiksi rahanlyönnistä itse linnassa ei ole säilynyt mitään esineellisiä muistoja. Uudemmalta ajalta suurin osa rahoista on ymmärrettävistä syistä peräisin esilinnasta tai linnanpihalta. Nämä edustavat kuitenkin niitä yleisiä pikkurahoja jotka löytyvät kaikista kertymälöydöistä Suomessa. Joukossa on pelkästään pienimpiä rahayksiköitä ja yleisimpiä rahatyyppejä Ruotsin ja Venäjän vallan ajalta. Uuden ajan rahat linnasta edustavat näin yhtä kokonaisuutta muiden samantyyppisten löytöjen joukossa, keskiajan suhteen linnan aineisto nousee sen sijaan esille poikkeuksellisen monipuolisena. Lyhenteet KM: Kansallismuseo RK: Rahakammio Kirjallisuus Drake, Knut 1999: Turun linnan varhainen rakennushistoria. Turun linna. Turku: Turun maakuntamuseo, Gardberg, Carl Jacob 1993: Suomen keskiaikaiset linnat, Keuruu. Grönros, Jarmo 1999: Valtataisteluja ja arkielämää. Turun linna. Turku: Turun maakuntamuseo, Leimus, Ivar 1992: Åbomynt i ett estniskt depåfynd. Svensk Numismatisk Tidskrift, Rasmusson, Nils Ludvig 1959: Florin. Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid IV. Helsingfros, Rinne, Juhani 1902: Sållningsarbetena i Åbo slott och deras resultat. Finskt Museum IX, Rinne, Sigrid 1930: Jordfynd i Åbo slott. Finskt Museum XXXVII, Sarvas, Pekka 1997: Rahoista Suomessa Kalmarin unionin aikana. Pohjolan suurvalta ja heräävä leijona. Turku: Turun maakuntamuseon näyttelyesite 24, Talvio, Tuukka 2013 (painossa): Sankt Henrik på mynt. Nordisk Numismatisk Årsskrift. Seuraava numero Numero 4/2013 ilmestyy marraskuussa. Siihen tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään Tuukka Talviolle viimeistään 14. lokakuuta, mieluiten sähköpostilla Kirjoittajia pyydetään samalla ilmoittamaan, saako kirjoituksen myöhemmin julkaista sähköisessä muodossa yhdistyksen internetsivuilla. 80

9 Vuoden 1840 rahat Tuukka Talvio Vuonna 1935 valtiovarainministeriö luovutti Kansallismuseon rahakammiolle joukon Venäjän vallan aikaisia rahoja ja mitaleita, joita oli säilytetty ministeriön arkistossa. Niiden joukossa oli täysi sarja vuoden 1840 metallirahoja kullasta, platinasta, hopeasta ja kuparista, kaikki peilipintaisia näytekappaleita. Venäjän rahasarjaan kuului tuohon aikaan peräti 19 nimellisarvoa. Kultarahoja oli kaksi (3 ja 5 ruplaa), platinarahoja kolme (3, 6, 12 ruplaa), hopearahoja yhdeksän (5, 10, 15, 20 ja 25 kop. sekä ½, ¾, 1 ja 1½ ruplaa) ja kuparirahoja viisi (¼, ½, 1, 2 ja 3 kopeekkaa). Osittain nimellisarvojen huomattavan suuri lukumäärä johtui rahojen käytöstä Puolassa, missä esim. 1½ ruplaa vastasi 10 zlotya. Varsovan rahapajassa valmistettiin lisäksi 30 kopeekan / 2 zlotyn rahaa, jollaista Suomeen lähetettyyn sarjaan ei sisältynyt. Näytesarja oli aikanaan lähetetty Suomen senaatille hyvin yksinkertaisesta syystä. Venäjällä oli juuri suoritettu rahanuudistus, joka tuli voimaan Suomessakin. Uusista rahoista julkaistiin esite: Tietoja yhteiselle kansalle niistä mynttilajista, jotka 1841 wuoden alusta pannan ympäriliikuntoon Suomenmaassa. Vihkosessa on kuvattu kaikki yllä mainitut 19 rahaa. Vuoden 1840 uudistus tunnettiin raharealisaationa, sillä se palautti paperirahalle metallisen katteen. Liian runsas setelien painaminen oli vuosikymmenien mittaan saanut niiden arvon laskemaan kolmasosaan hopearahan arvosta. Nyt vanhat setelit lunastettiin pois ja korvattiin uusilla, joiden arvo hopearahaan nähden oli 1:1. Uudistuksen toteuttaminen ei ollut mikään yksinkertainen asia: Venäjän valtiolta oli pyydettävä laina sitä varten. Kaiken kaikkiaan valtiovarainpäällikkö L. G. von Haartman sai tehdä paljon työtä asian eteen. Hänet tunnettiin tiukkana miehenä. Pääministeriä vastaavan asemansa perusteella häntä kuului puhutella ylhäisyydeksi, mutta hän on jäänyt historiaan lempinimellä hänen hirmuisuutensa. Haartman tuli mieleeni, kun ensimmäisen kerran näin nämä rahat ei pelkästään asiaperusteilla vaan siksi, että huomasin 3 kopeekan kuparirahassa graffitin: joku on raapustanut sen sileään pintaan neulankärjellä miehen profiilin. Se erottuu melko heikosti ja on vain puolen senttimetrin korkuinen (kuva 2). Tietenkin se on vain karika- Kuva 1. Leimakiiltoinen 12 ruplan platinaraha vuodelta

10 tyyri, joka voi esittää melkein ketä tahansa, vaikka jotain kaljupäistä kamreeria silmälaseineen. On silti on houkutteleva ajatus, että joku pitkästynyt senaatinkopisti on halunnut siinä ikuistaa hirmuisen esimiehensä piirteet. Rahasarjalla on luonnollisesti muutakin kuin kulttuurihistoriallista arvoa. Vuoden 1840 platinarahoja on kirjallisuuden (Uzdenikov, Bitkin ym.) mukaan lyöty vain yksi kappale kutakin. Washingtonissa sijaitsevan Amerikan kansallismuseon eli Smithsonian Institutionin numismaattisen osaston hiljattain edesmennyt johtaja Richard Doty kertoi kuitenkin pari vuotta sitten Helsingissä käydessään, että myös heillä on vuoden 1840 platinasarja. Se sisältyy ilmeisesti suuriruhtinas Georgii Mihailovitšin kokoelman Washingtoniin päätyneeseen osaan. Kirjoitus on uusittu versio Kansallismuseon Kuukauden esine -sarjassa ilmestyneestä artikkelista. Kuva 2. Kolmen kopeekan kuparirahaan on kuvattu joku kuka? Kuvat Outi Järvinen / Kansallismuseo. Tuukka Talvio Näyttelyuutisia Rahakammiosta Edellisessä numerossa (s. 43) esitelty pienoisnäyttely Suomen taalerilöydöistä jatkuu näillä näkymin Kansallismuseossa ensi vuoden alkuun asti. Siinä esitellään eri puolilta maata löydettyjä ja 1600-lukujen ulkomaisia taalereita ja muita taalerityyppisiä hopearahoja. Näyttelyyn sisältyy mm. eräs maan suurimmista taalerikätköistä, joka löydettiin Helsingin Unioninkadun ja Aleksanterinkadun risteyksessä olevalta nykyiseltä Nordean tontilta vuonna Löydössä oli 45 rahaa, joista nuorin on vuodelta Aarre lienee näin ollen kätketty samoihin aikoihin, kun Helsinki 1640 siirrettiin Vanhastakaupungista Vironniemelle. Taalerilöydöistä on ilmestymässä myös kirjoitus Suomen Museon seuraavassa niteessä. Taalerinäyttelyn tilalle tulee ensi keväänä H. F. Antellia ja hänen kokoelmiaan esittelevä näyttely, jonka tarkoitus on juhlistaa SNY:n 100-vuotisjuhlaa. Vähitellen ollaan myös uusimassa Kansallismuseon numismaattista perusnäyttelyä. 82

11 Ravintoloitsija Carl Åströmin poleteista Antti Vuori Ravintoloiden omaan käyttöön tarkoitetut poletit ovat yksi suurimmista ellei peräti suurin yksittäinen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun polettiryhmä Suomessa. Nämä ns. bongauspoletit ovat normaalisti liittyneet ravintolan sisäisiin tilityksiin erityisesti alkoholi- ja virvoitusjuomien myynnissä (Vuori 2004). Kokonaisuutena tämä ryhmä tunnetaan edelleen varsin puutteellisesti. Erityisesti omana aikanaankin vähemmän tunnetuista tai vain vähän aikaa toimineista ravintoloitsijoista ja heidän käyttämistään poleteista löytyy tietoja rajoitetusti (Vuori 2010). Ravintoloitsija Carl Åström kuuluu siihen suhteellisen laajaan joukkoon Suomessa toimineita ravintoloitsijoita, joilla on ollut käytössään omalla nimellä varustettuja poletteja. Häneltä tunnetaan varmuudella Sporrongin valmistama kuparinen arvopoletti nimellisarvolla 5 (kuva 1). Poletissa on Sporrongin suora leima ja se on Sporrongin yleisesti käyttämän perusmallin mukainen. Etusivulla on kehän sisällä nimi C. ÅSTRÖM (käytetty kirjaintyyppi on neliömäinen, joten etenkin etunimen C-kirjain näyttää kuluneessa poletissa erehdyttävästi E-kirjaimelta). Muista nimellisarvoista ei ole löytynyt tietoja, mutta niiden olemassaoloa voisi pitää todennäköisenä. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on valottaa Carl Åströmin valmistuttamien polettien taustaa: missä ja milloin Åström toimi ravintoloitsijana? Carl Oscar Fredrik Axexius Åström syntyi Tarkempaa tietoa syntymäpaikasta ei ole löytynyt. Wiipurin Sanomissa julkaistiin kuitenkin tieto, että Suomen alamaiseksi oli otettu Ruotsin alamainen ravintoloitsija K. O. Åström (Åströmin etunimi esiintyy lehdissä usein muodossa Karl). Varmaa tietoa myöskään siitä, milloin Åström on siirtynyt Suomeen, ei ole löytynyt. Tiedetään kuitenkin, että hänet vihittiin Maarianhaminassa Nanny Johanna Skoglundin kanssa, joka oli syntynyt Tukholmassa (http://web. comhem.se/nyholm/html/). Ensimmäinen maininta Carl Åströmistä löytyy suomalaisista sanomalehdistä 1895, jolloin Wiipurin Sanomien 7.2. julkaisemassa luettelossa kunnallistaksoituksesta (verotuksesta) on mainittu ravintolan hoitaja C. Åström. Veroluettelossa Åströmin nimi on heti Seurahuoneosakeyhtiön jälkeen, koska hän toimi Viipurin Seurahuoneen ravintoloitsijana. Käytännössä tämä tarkoitti, että hän oli vuokrannut Seurahuoneen ravintolaoikeudet määräajaksi, ilmeisestikin vuoden 1900 alkupuolelle asti (Wiipuri ). Åströmin toiminnasta Viipurin Seurahuoneen ravintoloitsijana ei sanomalehdissä julkaistujen kunnallisverotietojen ohella ole löytynyt juurikaan muuta tietoa. Tiedetään kuitenkin, että hän teki samanaikaisesti Kuva 1. C. ÅSTRÖM, 5, Sporrongin suora leima, kuparia (28 mm) 83

12 vaille menestystä jääneen tarjouksen myös ravintola Espilän vuokraamisesta viiden vuoden ajaksi markan vuosivuokraa vastaan (Wiipuri ). Vuonna 1900 tilanne kuitenkin muuttui täysin. Seurahuoneen ravintoloitsijan vuokrakauden päättyessä Åströmin vuokraoikeuden uusimisesta kilpaili hänen kanssaan kolme muuta henkilöä (Wiipuri ). Lehtitietojen perusteella jää epäselväksi, miten vakavissaan Åström haki jatkoa Seurahuoneen ravintoloitsijana. Wiipuri-lehdessä julkaistiin nimittäin tieto, että hän oli ostanut rouva Minna Lindströmiltä Hotelli Imatran markan hintaan. Omistajavaihdoksen ilmoitettiin tapahtuvan kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Ilmoitus uuden Hotelli Åströmin avaamisesta julkaistiin sekä Wiborgs Nyheter että Wiipuri-lehdessä (kuva 2). Ilmoituksessa mainittiin, että kyse oli entisestä Hotelli Imatrasta. Osoitetiedon (Karjaportinja Mustainveljestenkadun kulma) antamista ei sen sijaan ilmeisestikään pidetty tarpeellisena. Saman vuoden syksyllä ilmoituksiin oli kuitenkin jo lisätty tieto sijainnista Kauppatorin vieressä (Wiipurin Sanomat , Wiborgs Nyheter ). Vastaava ilmoitus julkaistiin lokakuussa myös Käkisalmessa (Wuoksi ). Terwetuliaispidot hotellin uudistamisen johdosta pidettiin vasta Asiaa käsitelleessä lehtiuutisessa todettiin, että rawintola huoneet owat sekä laajennetut että aistikkaasti kaunistetut (Wiipurin Sanomat ). Seuraavana vuonna ei Åströmin hotellin toiminnassa tapahtunut mitään erityisen merkittävää. Keväällä hänen anniskeluoikeutensa uusittiin ilmeisen rutiininomaisesti alkavalle kaksivuotiskaudelle (Wiborgs Nyheter , ). Julkaistuista kunnallisverotiedoista näkyy myös merkittävä tulotason kasvu (Wiipuri ). Lokakuun alussa Viipurin markkinoiden jälkeen ilmestyneessä nimimerkki Poskeisen pakinassa Åströmin toiminta mainittiin kuitenkin varsin kielteisessä valossa: kaupungissa oli vihoviimeistä touhua ja rehjakkaa, kun posetiivit vinkuivat, komeljantit kiljuivat, hevosia vaihdettiin ja kadut olivat tulvillaan selväpäisiä ja juopuneita rähisijöitä ja Åström ja hänen ammattitoverinsa niittivät kultaa ja seteleitä. (Wiipuri ). Vuoden 1902 markkinoiden yhteydessä tilanne ilmeisesti kärjistyi vielä entisestään, sillä juopottelun takia poliisi Kuva 2. Hotelli Åströmin avajaisilmoitus (Wiipuri ) 84

13 joutui erään toisen ravintolan ohella sulkemaan Hotelli Åströmin ravintolan (Wiborgs Nyheter ). Vuonna 1920 Wiborgs Nyheter -lehdessä julkaistiin hieman yllättäen uutinen, että Hotelli Åström olisi irtaimistoineen myyty markan kauppahinnasta rouva Ivanoffille, joka omisti ravintola Alphyddanin (Alppila) Helsingissä. Seuraavan päivän lehdessä Åströmin kuitenkin kerrottiin kiistäneen tiedon kaupasta. Asiaan liittyviä keskusteluja oli joka tapauksessa ilmeisesti käyty (Wiborgs Nyheter ). Hotelli Åströmin myynti toteutui vasta runsaan vuoden kuluttua toukokuussa 1903 (Wiipuri , Wiipurin Sanomat ). Ostajana toiminut herra W. Lindström oli kassanhoitaja Tampereelta ja kauppahinnan kerrottiin olevan aiemmassakin yhteydessä mainitut markkaa (Wiborgs Nyheter ). Kaupan myötä myös Åströmille myönnetyt anniskeluoikeudet alkavalle kaksivuotiskaudelle siirrettiin edelleen W. Lindströmille (Wiipuri , ). Sanomalehdissä julkaistuista tiedoista ei voi yksiselitteisesti päätellä, miksi Åström myi hotellinsa. Edellä on mainittu hänen ongelmistaan virkavallan kanssa. Ilmeisen poikkeuksellisesti myös hänen anomuksensa anniskeluoikeuksien jatkosta alistettiin (läänin) kuvernöörin harkittavaksi (Wiborgs Nyheter ). Lisäksi hänet tuomittiin vuoden 1903 kesäkuun alussa pahoinpitelystä 75 markan sakkoon tai vaihtoehtoisesti 15 päivän vankeuteen sekä maksamaan kantajalle oikeudenkäyntikuluja 100 markkaa (Wiborgs Nyheter , Wiipuri ). Lehtitietojen mukaan Åström oli antanut wiedä erään matkustawaisen ulos rawintolastaan kunniaaloukkaawalla tawalla ja lyönyt itse matkustawaista. Toisaalta hotellin myynnin taustalla saattoivat olla taloudelliset syyt. Julkaistujen kunnallisverotietojen mukaan Åströmin vuositulotulot laskivat selvästi alkuvaiheen markasta (Wiipuri , Wiborgs Nyheter , , ). Taloudellisiin vaikeuksiin viitannee myös se, että Åströmin omistuksessa Viipurin pitäjän Lihaniemen kylässä olleet kaksi huvilarakennusta myytiin pakkohuutokaupalla joulukuussa 1904 (Wiipuri ). Omistajavaihdoksen jälkeen Hotelli Åströmin toiminta jatkui aluksi entisellään. Hotellin ostanut W. Lindström oli tuskin kuitenkaan toiminut omaan lukuunsa, sillä jo heinäkuussa 1903 vahvistettiin yhtiöjärjestys Osakeyhtiö Hotelli Viipurille (Wiborgs Nyheter ). Lindströmin nimissä olleet anniskeluoikeudet puolestaan siirrettiin Hotelli Viipuri Oy:lle joulukuussa (Wiborgs Nyheter ). Tammikuussa 1904 kerrottiin, että Hotelli Viipurin eli entisen Hotelli Åströmin hoitajaksi oli valittu herra John Röing, joka oli aiemmin toiminut (Viipurissa) Hotelli Andrean kassanhoitajana (Wiborgs Nyheter ). Röingin nimissä julkaistuissa Hotelli Viipurin ilmoituksissa mainittiin vielä jonkin aikaa, että kyse oli entisestä Hotelli Åströmistä (esimerkiksi Wiborgs Nyheter , ). Carl Åström ilmaantui julkisuuteen seuraavan kerran vuoden 1904 kesäkuun alussa, kun hänen kerrottiin 1.6. ottaneen vastaan Maarianhaminan Seurahuoneen (kuva 3), jonka ravintolaoikeudet hän oli ostanut neiti Lunbergilta (Åland ). Remmer (1983) mainitsee Åströmin uutena vuokraajana vasta 1905, ilmeisestikin siksi, että alun perin Wilhemina Lundbergin nimissä ollut vuokrakausi päättyi silloin. Seurahuoneen vastaanottamista koskeneen uutisen lisäksi ei Åströmin toiminnasta ole Åland-lehdessä vuoden 1904 osalta muuta tietoa kuin maininta Maarianhaminan Kylpylaitoksen vieraslistalla kesäkuun jälkipuoliskolla (Åland ). 85

14 Kuva 3. Maarianhaminan Seurahuone (postikortti, julkaisija Nya Bokhandeln, Mariehamn, postitettu 1932) Kuten edellä on mainittu, Åströmin nimiin siirtynyt Maarianhaminan Seurahuoneen vuokrakausi päättyi Uudesta alkavasta viiden vuoden vuokrakaudesta teki Åströmin lisäksi tarjouksen kolme muuta henkilöä (Åland ). Åströmin alkuperäinen tarjous oli muita alhaisempi, mutta hän korotti tarjoustaan markalla markkaan vuodelta (Åland ). Maarianhaminan kaupunginvaltuusto päätti korotetun tarjouksen perusteella ja osin vedoten muissa tarjouksissa olleisiin puutteisiin hyväksyä Åströmin Seurahuoneen ravintoloitsijaksi. Toukokuun lopulla vahvistettiin myös Åströmin anniskeluoikeudet (Åland ). Åström pyrki aktiivisesti kehittämään Maarianhaminan Seurahuoneen toimintaa mm. erilaisella ohjelmatarjonnalla ja tiloja kunnostamalla (Åland , , , , ). Tason nousu johti Remmerin (1983) mukaan valituksiin siitä, että maalaisilla ei enää ollut varaa majoittua Seurahuoneelle. Myös kyydityspalvelujen järjestelyjä kritisoitiin (Åland ). Kestikievarin pito oli alun perin kuulunut Seurahuoneen vuokraajan velvoitteisiin (Sjöblom 1934), mutta käytännössä ei voitu enää puhua mistään varsinaisesta kestikievarista. Åström anoikin Maarianhaminan kaupunginvaltuustolta huhtikuussa 1906 vapautusta kestikievarin pidosta (Åland , ). Anomuksen mukaisesti Seurahuoneen vuokraajan velvoite ylläpitää perinteistä kestikievaria ja tarjota kyydityspalveluja poistettiin sopimusehdoista (Remmer 1983). Vuoden 1907 alussa kerrottiin lehdissä Maarianhaminan Seurahuoneen ravintoloitsijan Carl Åströmin 50-vuotispäivistä (Åland , Östra Finland ). Tämän jälkeen hän katosi julkisuudesta. Poikkeuksen tekevät vain muutamat protestilistalle päätyneet vekselit, joissa Åström esiintyy 86

15 pääosin hyväksyjänä mutta myös asettajana (Kauppalehti , ). Maarianhaminan kaupunginvaltuusto teki toukokuun lopulla päätöksen Seurahuoneen vuokra- ja anniskeluoikeuksien siirtämisestä kauppias Emanuel Johanssonille (Åland , , Åbo Underrättelser ). Åströmin nimi ei tässäkään yhteydessä ollut mitenkään esillä. Käytännössä Seurahuoneen uudeksi ravintoloitsijaksi tuli Carl Porsch, joka oli jo aiemmin vastannut Maarianhaminan Kylpylaitoksen hotellista ja ravintolasta (Åland , , Remmer 1983). Mitään selitystä sille, miksi Carl Åström luopui kesken vuokrakauden Maarianhaminan Seurahuoneen ravintoloitsijan tehtävästä, ei läpikäydystä aineistosta ole löytynyt. Mahdollisesti taustalla ovat tässäkin tapauksessa olleet taloudelliset syyt. Sanomalehtitietojen mukaan Åströmin verotettavat vuositulot olivat markkaa (Åland ). Tämä on suhteellisen vähän verrattuna Seurahuoneen vuosivuokraan ja muihin toiminnan aiheuttamiin kuluihin. Åström mainitseekin anniskelurajoituksia käsittelevässä lehtikirjoituksessaan lyhyesti Seurahuoneen kaupungille maksaman korkean vuokran ja korkeat verot (Åland ). Edellä mainittuja protestilistalle päätyneitä vekselivelkoja Åströmillä oli runsaat markkaa vastaavien saatavien ollessa vain 65 markkaa. Tässä yhteydessä on myös mielenkiintoista todeta, että suurimman 750 markan vekselin asettaja oli A/B Emanuel Johansson. Taloudellisten syiden ohella luopumisen taustalla saattoi kuitenkin olla myös muita syitä. Åström oli nimittäin joulukuussa 1905 joutunut törkeän pahoinpitelyn uhriksi, kun hänen kimppuunsa hyökättiin Seurahuoneen pihalla ja häntä lyötiin kuokalla päähän. Asiaa käsiteltiin oikeudessa tuloksetta useaan otteeseen vuoden 1906 aikana (Åland , ). Carl Åströmin ura ravintoloitsijana Suomessa kesti sanomalehdissä julkaistujen tietojen perusteella runsaat kymmenen vuotta, noin vuodesta 1895 vuoden 1907 alkupuolelle. Tänä aikana hänellä oli myös vuosien 1900 ja 1903 välillä omistuksessaan omalla nimellään nimetty hotelli Viipurissa. Sanomalehtitiedoista voi päätellä Åströmillä olleen uransa aikana runsaasti vastoinkäymisiä. Lopulta nämä ehkä johtivat siihen, että hän luopui Maarianhaminan Seurahuoneen ravintoloitsijan tehtävästä kesken vuokrakauden Elämänsä jälkipuolella Carl Åströmin tiedetään toimineen tupakkakauppiaana. Hän kuoli Tukholmassa Puoliso Nanny oli kuollut jo 1939 (http://web. comhem.se/nyholm/html/). Lähteet html, Restauratör Carl Oscar Fredrik Axexius Åström (tiedot tarkistettu ). html, Nanny Johanna Skoglund (tiedot tarkistettu ). Remmer, Christina 1983: Krönika omkring ett societetshus. Mariehamn. Sjöblom, Walter 1934: Mariehamns stads historia , II. Mariehamn. Vuori, Antti 2004: Poletit ja niiden käyttö Suomessa. Numismaattinen aikakauslehti 5/2004 (Keräilijän opas 2005), Vuori, Antti 2010: Helsinkiläisten ravintoloitsijoiden poleteista. Numismaattinen Aikakauslehti 3/2010, Sanomalehtihaut on tehty käyttäen Kansalliskirjaston digitoitua aineistoa Historiallinen sanomalehtikirjasto index.html 87

16 Kertomus Suomen Numismaattisen Yhdistyksen toiminnasta vuonna 2012 Vuosi oli yhdistyksemme 98. toimintavuosi. Jäsenet Jäseniä oli vuoden päättyessä 1620, joista vakinaisia jäseniä 261. Ulkomailla asuvia jäseniä oli 149 ja juniorijäseniä 38. Vaihtuvuus yhdistyksessä oli edellisten vuosien tapaan melko korkea. Viime vuonna yhdistykseen hyväksyttiin 137 uutta jäsentä. Yhdistyksen kirjeenvaihtajajäseniä ovat: Brita Malmer (Ruotsi), Pekka Sarvas, Tuukka Talvio, Lars O. Lagerqvist (Ruotsi), Kolbjørn Skaare (Norja), Jørgen Steen Jensen (Tanska), Tom C. Bergroth, Ivar Leimus (Viro), Ulla Westermark (Ruotsi), Richard Ashton (Iso-Britannia), Kenneth Jonsson (Ruotsi), Gert Rispling (Ruotsi), Ian Wiséhn (Ruotsi), Elina Screen (Iso-Britannia) sekä Vitaly Kalinin (Venäjä). Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja on Aimo Linkosalmi. Hallitus ja toimihenkilöt Yhdistyksen hallituksen muodostivat Pekka Säilä puheenjohtajana, Juha Hyötyläinen varapuheenjohtajana, Klaus Damstén, Juha Halén, Kari Lamminen, Jyrki Muona sekä Jussi-Pekka Taavitsainen jäseninä. Halén toimi myös yhdistyksen sihteerinä ja Lamminen varainhoitajana. Hallitus kokoontui 11 kertaa. Yhdistyksen huutokaupanhoitajana toimi Hannu Männistö ja toiminnanjohtajana Kurt Pettersson. Tilintarkastajana oli Jouni Vanhala ja hänen varamiehenään Vesa Peltola. Toiminnantarkastajana oli Antti Vuori. Minna Catani palkattiin yhdistykseen kausiavustajaksi ja uudestaan Keräilijän Oppaan alustavien pohjien kirjoittamista varten sekä hoitamaan erikseen sovittavassa laajuudessa toimistosihteerin töitä. Kokoukset Yhdistyksen sääntöjen mukainen kevätkokous pidettiin ja syyskokous yhdistyksen huoneistossa Mechelininkatu 15 B 47. Kokouksissa oli läsnä 13 (kevätkokous) ja 17 (syyskokous) yhdistyksen jäsentä. Julkaisutoiminta Numismaattinen Aikakauslehti ilmestyi neljänä numerona, joiden yhteinen sivumäärä oli 156. Artikkelien ohella lehdessä julkaistiin myös huutokauppalistat, jotka eivät ole mukana mainitussa kokonaissivumäärässä. Lehden toimittivat Tuukka Talvio (vast.) ja Yrjö Hyötyniemi. Mikael Pettersson Photography kuvasi huutokauppakohteet lehteen ja kotisivuille. Lehti painettiin Vammalan Paino Oy:ssä Sastamalassa. Internet Yhdistystä ja numismatiikkaa koskevien perustietojen ohella on yhdistyksen kotisivuilla osoitteessa julkaistu yhdistyksen huutokauppaluettelot. Mielenkiintoisimmista kohteista on sivustolla ollut myös lehden huutokauppaaineistoa täydentävää kuvamateriaalia. Tuloslista on julkaistu sivuilla muutaman päivän sisällä huutokaupasta. Vuoden aikana on vastattu satoihin kyselyihin. Kotisivujen toiminnasta on vastannut Kurt Pettersson ja teknisestä toteutuksesta Mikael Pettersson. Kerhot Antiikin kerho aiheena olivat Olympian jumalat Rauno Parkkinen kertoi Aleksanteri Suuren Tarsoksesta Pekka Kemppinen kertoi Consecratioaiheesta Rooman rahoissa pikkujoulun aiheena oli Doppio Passo Primitivo sen jälkeen kun Jyrki Muonaa oli onniteltu professorin arvonimestä Antiikin kerhon vetäjänä toimi Pekka Kemppinen. 88

17 Setelikerho Aiheena olivat: Viimeiset markat Suomen markkamääräiset setelityypit markkaa 1922 Litt.D ja 1000 markkaa 1941 Litt.E -tyypin setelit Väärennökset Suomessa Specimen -setelit Setelikerhon vetäjänä toimi Antti Heinonen. Kunniamerkkikerho Aiheena olivat: Vapaussodan muistomitali, Vapauden ristin ritarikunnan vapaudenmitali ja sen variaatiot, Talvi- ja jatkosotien muistoristit sekä kunniamerkkien myöntökirjat. Kunniamerkkikerhon vetäjänä toimi Timo Mäenpää Pro Numismatica Yhdistys aloitti uuden ansiomitalin suunnittelemisen loppuun jaetun vanhan Pro numismatica -mitalin tilalle jo vuonna Uutta mitalia valmisteli yhdistyksen työryhmä, johon kuuluivat Pekka Säilä, Kari Lamminen ja Kurt Pettersson. Hallitus päätti antaa mitalin muovailutyön taiteilija Erkki Kannostolle ja valutyön taidevalaja Raimo Jaatiselle. Mitalit valmistuivat elokuussa Mitaleita teetettiin 27 kappaletta, joista yksi on lahjoitettu Kansallismuseolle, yksi Suomen Mitalitaiteen Killalle ja kolme taiteilijalle, ja tällä hetkellä niitä on yhdistyksellä 22 kappaletta. Juhlaraha Yhdistys on lähettänyt Valtiovarainministerön juhlarahatoimikunnalle kirjelmän tammikuussa 2012, jossa ehdotetaan juhlarahan lyöttämistä sata vuotta täyttävän yhdistyksen kunniaksi. Juhlarahalautakunnan kielteinen päätös saatiin huhtikuussa. Jäsenyydet Yhdistys on Suomen Numismaatikkoliiton, Nordisk Numismatisk Unionin ja International Numismatic Councilin jäsen. Kirjasto Kirjastoa on kartutettu jäsenistön ja huutokaupan hoitajan tarpeisiin. Kokousmatkat Suomen Numismaatikkoliiton kevätkokouksessa Oulussa ja syyskokouksessa Kuopiossa yhdistystä edustivat Juha Hyötyläinen, Aimo Linkosalmi ja Kauko Hämäläinen. Matkat Yhdistys järjesti helmikuuta matkan Berliiniin World Money Fair iin. Matkalle osallistui 12 henkeä. Marraskuun 17. päivänä yhdistys järjesti retken Turkuun, jossa tutustumiskohteena oli Aboa vetus & Ars nova -museon aarrenäyttely. Lisäksi tutustuttiin vanhaan Suurtoriin ja Turun Linnaan Petteri Järven opastuksella. Turun Linnassa tutustuttiin lisäksi Turun museokeskuksen numismaattiseen toimintaan. Turun retkelle osallistui 16 henkeä. Huutokaupat Huutokauppatoimikuntaan kuuluivat Reijo Vihonen ja Kurt Pettersson. Huutokaupat pidettiin 11.2., 21.4., 1.9. ja Balderin salissa Helsingissä. Meklarina toimi Lauri Helle. Huutokauppojen vastaavana hoitajana oli Hannu Männistö, joka päivysti yhdistyksen toimistolla kaikkina arkipäivinä. Hän vastasi myös lukuisiin huutokauppakyselyihin ja muihin tiedusteluihin. Toiminnanjohtaja Kurt Pettersson on käyttänyt huutokauppatoimintaan koko työaikansa. Lisäksi Kauko Hämäläinen jatkoi merkittävää avustamista huutokauppatehtävissä, ja Pekka Kemppinen on avustanut antiikin rahojen määrittelytyössä. Huutokauppatoimikunta ei kokoontunut vuoden 2012 aikana. Oikeudenkäynti Yhdistyksen käymää oikeudenkäyntiä on yksityiskohtaisesti selostettu Numismaattisessa Aikakauslehdessä 3/2012. Korkein oikeus päätti olla myöntämättä yhdistyksen vastapuolelle valituslupaa Turun hovioikeuden antamasta tuomiosta. Näin päättyi pitkä oikeusprosessi yhdistyksen täydelliseen voittoon. Tuomiolla on huomattavaa merkitystä rahahuutokauppojen osapuolten vastuiden selkeyttäjänä. Yhdistyksen asiamiehenä oikeudenkäynnissä toimi puheenjohtaja Säilä, asiantuntijoinaan Kari Lamminen ja Kurt Pettersson. 89

18 Yhdistys tiedotusvälineissä Puheenjohtaja Säilä ja huutokaupanhoitaja Männistö esiintyivät Radio Nostalgiassa keskustelemassa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä. Toiminnanjohtaja Pettersson oli Radio Vegan vieraana Puheenjohtaja Säilä esiintyi myös TVI:n Puoli seitsemän -ohjelmassa kommentoimassa markka-arvoisten rahojen lunastusajan päättymistä. Huomionosoitukset Pekka Viljasen 80-vuotismerkkipäivillä Pukkilassa maaliskuun 10. päivänä yhdistystä edusti Juha Hyötyläinen. Yhdistys onnitteli Kari Välimäkeä korusähkeellä hänen 75-vuotispäivänään 28. päivänä kesäkuuta. Yhdistys tuki rahallisesti Jyrki Muonan professorin arvonimeä, jonka Tasavallan Presidentti myönsi hänelle 30. päivänä marraskuuta. Yhdistys onnitteli korusähkeellä Ruotsin Kuninkaallisen Rahakabinetin uutta museonjohtajaa Eva Rambergia lokakuun 1. päivänä. Surutapahtuma Aimo Linkosalmi, Hannu Männistö ja Kari Lamminen osallistuivat 22. tammikuuta edesmenneen pitkäaikaisen jäsenen Allan Ylisen hautajaisiin. Ylinen oli myös Numismaatikko-lehden pitkäaikainen päätoimittaja ja Numismaatikkoliiton toiminnanjohtaja. Apurahat Yhdistys tuki Jani Oravisjärven kirjoittamaa Antiikin rahat länsimaisen rahatalouden synty -teoksen valmistumista henkilökohtaisella apurahalla. Yhdistys tuki Tuukka Talvion osallistumista Baltian maiden numismaattisen liiton kokoukseen Vilnassa sekä Outi Järvisen osallistumista FIDEMin kongressiin Glasgow ssa. Talous Tuloslaskelma osoittaa poistojen ja varausten sekä maksettujen verojen jälkeen ylijäämää ,24 euroa. Yhdistys omistaa kokonaisuudessaan SNY- Numis Oy:n osakekannan. Yhtiö ei ole toiminut vuonna THE FINNISH NUMISMATIC JOURNAL In this issue: Frida Ehrnsten discusses the coin finds from Turku (Åbo) castle. Turku was until the early 19th century the administrative centre of Finland, and the castle has in its time been visited by sixteen kings or regents and endured nine sieges. The finds include some 400 coins, 200 of them medieval, the earliest from the 13th century. Most of the coins are Swedish, a few are Danish or Livonian. The more exotic pieces include a Flemish half botdrager and a small fragment of a florin of uncertain (possibly Florentine) origin. Tuukka Talvio comments on a proof set of Russian coins from 1840 in the National Museum of Finland. Russian authorities originally sent the coins, 19 denominations in all, to the Finnish Senate in connection with the monetary reform of The set includes the platinum coins of 3, 6 and 12 roubles. Only two or three of each of them are known to exist. Antti Vuori presents a token used by Carl Åström ( , a Swedish restaurateur and hotelier who had premises in Viipuri (Viborg) and later in Mariehamn in the early 20th century. The token was produced by the Swedish firm Sporrong & Co. 90

19 Huutokauppa 387 Auktion 91

20 92

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

40-VUOTISJUHLA- RAHAHUUTOKAUPPA

40-VUOTISJUHLA- RAHAHUUTOKAUPPA HNY UUTISET 1/2011 28. VUOSIKERTA 40-VUOTISJUHLA- RAHAHUUTOKAUPPA 55 559 HUUTOKAUPPA 16.03.2011 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.30 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 17.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 17. HNY UUTISET 4/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 80 30 HUUTOKAUPPA 09.12.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 17.00 Vaalikokous klo 18.00 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO. Vuosikokous ja HUUTOKAUPPA

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO. Vuosikokous ja HUUTOKAUPPA HNY UUTISET 1/2010 27. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 481 Vuosikokous ja HUUTOKAUPPA 03.03.2010 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 17.00 Vaalikokous

Lisätiedot

Kuva 1. 1 markka 1870, molempien tunnettujen kappaleiden arvopuolet. Vasemmalla hieman painavampi ex SNY ja oikealla ex KOP.

Kuva 1. 1 markka 1870, molempien tunnettujen kappaleiden arvopuolet. Vasemmalla hieman painavampi ex SNY ja oikealla ex KOP. 1 markka 1870 Tämä artikkeli on eräänlainen täydentävä jatko-osa Hannu Männistön Numismaattisessa aikakauslehdessä 3/1993 julkaisemaan artikkeliin Markat 1864 1915 keräilykohteina. Varsinkin rahojen alkuvaiheiden

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo http://www.paivalehdenarkisto.fi/ SISÄLLYSLUETTELO A Haastattelut ja keskustelut 1 B Painotuotteet 2 C Julisteet 3 KARI SUOMALAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Kari Suomalainen

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä.

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kuopion Reippaan Voimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Kansankirjasto ja lukusali.

Kansankirjasto ja lukusali. VIII. Kansankirjasto ja lukusali. Kansankirjaston ja lukusalin hallituksen kertomus vuodelta 1909 *) oli seuraavaa sisällystä: Kansankirjaston ja lukusalin hallitukseen ovat vuonna 1909 kuuluneet päätirehtööri

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi 2015 yhdistyksen kuudestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin pato oli toiminnassa. Uusi pato näyttää

Lisätiedot

SEKRETERARFÖRENINGEN ry (5) Aika lauantai klo Paikka Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki

SEKRETERARFÖRENINGEN ry (5) Aika lauantai klo Paikka Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki 13.11.2010 1(5) YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika lauantai 13.11.2010 klo 12.31 14.25 Paikka Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden toteaminen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus ULVILA Liikistö Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus Tiina Jäkärä 2008 Yksityinen tutkimuskaivaus Tutkimuskohde: Ulvila Liikistö Ulvila Pappila rno 1:20 Tutkimus: keskiaikaisen kappelinpaikan

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen Jäsentiedote 07.04.2009 JÄSENTIEDOTE 1/2009 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,

Lisätiedot

Kirjallisuus Killan vuosimitaleita Mitaleita Numismaattinen aihe

Kirjallisuus Killan vuosimitaleita Mitaleita Numismaattinen aihe kilta toukokuu 2016 Kirjallisuus 1 Scripta varia numismatico Tuukka Talvio sexagenario dedicata (Talvion 60-vuotisjuhlakirja), 30 artikkelia, 346 s, kuv, sid, 2008 oiva lahjakirja ulkom. keräilijäystävälle

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

9.11. Edustajiston juhlakokous ja TYYn vuosijuhlat (juhlallisuudet alkavat klo 11.00 kulkueella H. G. Porthanin patsaalle)

9.11. Edustajiston juhlakokous ja TYYn vuosijuhlat (juhlallisuudet alkavat klo 11.00 kulkueella H. G. Porthanin patsaalle) Sivu 1/6 EDUSTAJISTON LOKAKUUN KOKOUS Aika: Keskiviikko 30.10.2013 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Ylioppilastalo A Esityslista 242 Kokouksen avaus 243 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

SANTALAHTI-LINTULUOTO VESIOSUUSKUNTA Kuivarauma Pyhämaa y-tunnus /5

SANTALAHTI-LINTULUOTO VESIOSUUSKUNTA Kuivarauma Pyhämaa y-tunnus /5 1/5 Aika 9.6.2013 klo 17:00 Paikka Pyhämaan paloasema, Lyökintie 7 23930 PYHÄMAA 1. Kokouksen avaus Hallituksen puheenjohtaja Olle Kari avasi kokouksen ja toivotti osakkaat tervetulleeksi kokoukseen. 2

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

ROCKTAIL NEWS. sekä sekalaista muuta tavaraa. kysy koulutus-kentällä Jannelta tai puhelimitse p tai sähköpostilla

ROCKTAIL NEWS. sekä sekalaista muuta tavaraa. kysy koulutus-kentällä Jannelta tai puhelimitse p tai sähköpostilla 3/2015 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa:

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Rakentajanaukio 4 A, PL 12100, 00076 Aalto http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 03.04.2012 JÄSENTIEDOTE 1/2012 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Tikkakosken Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Jyväskylän maalaiskunta. Yhdistyksen toiminta-alueena on

Lisätiedot

RovaniemenYrittäjät r.y.

RovaniemenYrittäjät r.y. RovaniemenYrittäjät r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2005 PUHEENJOHT AJAN KATSAUS Kulunut toimintavuosi oli yhdistyksemme 18. Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille korostettiin niin kuntalaisille kuin

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki.

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Hallituksen kokous 1 (5) Aika 24.9.2016, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Läsnä Hallituksen puheen ja jäsenet poissa Aaltonen Jaana Ahonen Outi Blundin Elina Hanhikoski Cecilia Lähteenmäki

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 Oulun Numismaattisen Kerhon r.y. säännöt (Hyväksytty 12.2.2007 pidetyssä vuosikokouksessa ja 12.3.2007 pidetyssä ylimääräisessä vuosikokouksessa.) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005. Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta

UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005. Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta UUTISIA JA KISASIJOITUKSIA VUOSILTA 2004-2005 JOULUKUU 2005 Parketti vietti joulujuhlaa (13.12.2005) Järjestötalolla Katso kuvia joulujuhlasta Tanssiesitysten lomassa suoritettiin menestyksekkäästi F-katselmus

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT

SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI Yhdistyksen nimi on Suomen bordercolliet & australiankelpiet ry, Finska Border Collies & Australiska Kelpies rf ja sen kotipaikka

Lisätiedot

SFO:n voimassa olevat säännöt. SFO:n vaalikokouksessa 2015 hyväksytyt. säännöt (ensimmäinen käsittely) 1 Yhdistyksen nimi ja toimipaikka

SFO:n voimassa olevat säännöt. SFO:n vaalikokouksessa 2015 hyväksytyt. säännöt (ensimmäinen käsittely) 1 Yhdistyksen nimi ja toimipaikka SFO:n voimassa olevat säännöt SFO:n vaalikokouksessa 2015 hyväksytyt säännöt (ensimmäinen käsittely) 1 Yhdistyksen nimi ja toimipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Fysiikanopiskelijat ry, ruotsiksi Finlands

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

VAALIKOKOUS JA RAHAHUUTOKAUPPA

VAALIKOKOUS JA RAHAHUUTOKAUPPA HNY UUTISET 2/2011 28. VUOSIKERTA VAALIKOKOUS JA RAHAHUUTOKAUPPA 570 Vaalikokous ja HUUTOKAUPPA 07.12.2011 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa 1952 Helsingin Kameraseurassa toimi ns. "kengänauhakerho",

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT 2011 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry (epävirallisesti lyhennettynä SVL), jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi,

Lisätiedot

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois,

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois, IITIN LATU RY TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2009-31.12.2009 1. YLEISTÄ Vuosi 2009 oli yhdistyksen 22. toimintavuosi. Tänäkin vuonna liikuntaa harrastettiin monipuolisesti, ja perinteiset Muumihiihto- ja metsämörrikoulut

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

PERNIÖN-SÄRKISALON RESERVILÄISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PERNIÖN-SÄRKISALON RESERVILÄISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PERNIÖN-SÄRKISALON RESERVILÄISET RY PERNIÖN-SÄRKISALON RESERVILÄISET RY 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue...3 2 Tarkoitus ja toiminta...3 3 Lahjoitukset...3 4 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Hallituksen esitys kevätkokoukselle 14.4.2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous PÖYTÄKIRJA Kokousaika Torstaina 25.04.2013 klo 18.00-19.41 Kokouspaikka Osuuskunnan toimisto, Keiteleentie 11, 44200 Suolahti Kutsutut: 8 osuuskunnan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Oikaristen sukuseura ry:n

Oikaristen sukuseura ry:n Oikaristen sukuseura ry:n toimintakertomus 2015 Kuva: Sirpa Heikkinen 2015 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 24.11.2015 Oikaristen 16-vuotias sukuseura toimi aktiivisesti. Seuran tavoitteena on

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1(3) YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2016 1 Kokouksen avaus Jari Pekkola toivotti jäsenet tervetulleeksi vuoden 2016 vuosikokoukseen ja avasi kokouksen. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi

Lisätiedot

KEMPELEEN RESERVILÄISET - RAu ry:n SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Kempeleen Reserviläiset - RAu ry ja sen kotipaikka on Kempele.

KEMPELEEN RESERVILÄISET - RAu ry:n SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Kempeleen Reserviläiset - RAu ry ja sen kotipaikka on Kempele. KEMPELEEN RESERVILÄISET - RAu ry:n SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Kempeleen Reserviläiset - RAu ry ja sen kotipaikka on Kempele. Yhdistyksen toiminta-alueena on Kempele

Lisätiedot

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt TARKAN SÄÄNNÖT n säännöt 2(6) 1 Kerhon nimi ja kotipaikka Kerhon nimi on Tarkka, jota kutsutaan näissä säännöissä kerhoksi. Kerhon kotipaikka on Tampereen kaupunki. 2 Kerhon tarkoitus Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Tarjoukset on pyydetty klo mennessä ja määräaikaan mennessä saadut tarjoukset on avattu , mistä erillinen avauspöytäkirja.

Tarjoukset on pyydetty klo mennessä ja määräaikaan mennessä saadut tarjoukset on avattu , mistä erillinen avauspöytäkirja. Puumala Ote pöytäkirjasta 3/2015 1 (7) 30 Pirttimäen metsätien rakentaminen PuuDno-2015-255 Valmistelija / lisätiedot: Kimmo Hagman kimmo.hagman@puumala.fi Liitteet 1 Pirttimäen metsätien kartat 2015.pdf

Lisätiedot

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintakertomus 2011

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintakertomus 2011 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 1(6) Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintakertomus 2011 Versio 1.0H Toiminnanjohtaja Eeva Isokorpi SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 2(6) Sisällysluettelo 1 KILPAILUT... 3 1.1

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot