NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift"

Transkriptio

1 NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Finsk numismatisk tidskrift Taalereita Kansallismuseossa, ks. s. 43. Huhtikuu 2/2013 Kutsu kevätkokoukseen Olavinlinnan rahalöydöt Konferenssi Pietarissa Tukholman ja Uppsalan kautta Maarianhaminaan 386. huutokauppa Balderin salissa

2 SUOMEN NUMISMAATTNEN YHDISTYS NUMISMATISKA FÖRENINGEN I FINLAND ry perustettu 1914 YHTEYSTIEDOT Huutokaupanhoitaja Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki Hannu Männistö Huutokauppa-asiat fax Jäsenasiat Juha Halén Toiminnanjohtaja Kurt Pettersson HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT STYRELSEN OCH FUNKTIONÄRERNA fax Puheenjohtaja KIRJALLISET TARJOUKSET HUUTOKAUPPAAN Petteri Järvi sähköpostilla faxilla Sihteeri tai kirjeitse Juha Halén Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki Varainhoitaja YHDISTYKSEN PANKKITILIT THE BANK Kari Lamminen ACCOUNTS OF THE SOCIETY Huutokaupat Auctions Varapuheenjohtaja FI / OKOYFIHH Juha Hyötyläinen Jäsenmaksut Membership fees Jäsenet FI / DABAFIHH Klaus Damstén Juha Halén Muut maksut Other payments Juha Hyötyläinen FI / NDEAFIHH Kari Lamminen Jyrki Muona NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTI Timo Helle TOIMITUS Tuukka Talvio (vast.) ja Yrjö Hyötyniemi KERHOT ISSN Painos 1800 kappaletta. Antiikki Pekka Kemppinen Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kunniamerkit Timo Mäenpää Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. Setelit Antti Heinonen Kerhojen kokoukset alkavat klo ja ne LEHDEN ILMOITUSHINNAT pidetään yhdistyksen huoneistossa 1/1 sivu 250, 1/2 sivua 125 Mechelininkatu 15 B 47. Takakansi 300 Muistathan käydä yhdistyksen internet-sivuilla: http//www.snynumis.fi OHJELMAA PROGRAM 2013 HUUTOKAUPAT AUKTIONERNA Kunniamerkkikerho Helsinki, SNY Antiikinkerho: Keisarien naiset Helsinki, SNY Setelikerho: eurosetelit Helsinki, SNY Antiikinkerho: Keisari Philippus I Antiikinkerho: Pikkujoulu 42

3 Ajankohtaista Kutsu Suomen Numismaattisen Yhdistyksen kevätkokoukseen Kokous pidetään maanantaina kello 18 alkaen yhdistyksen huoneistossa, Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki. Kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen 9 :n mukaiset asiat esitellään hallituksen kertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastajien tileistä ja hallinnosta antama lausunto edelliseltä kalenterivuodelta; päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille. Tervetuloa! Taalerinäyttely Rahakammiossa Vuonna 2010 paikallinen arkeologian harrastaja löysi nykyään Parikkalaan kuuluvalta Uukuniemeltä puolen taalerin rahan, joka on lyöty Mansfeldissa vuonna 1582 (kuva lehden kannessa). Saksalaisen Mansfeldin kreivikunnan rahat olivat aikanaan suosittuja niihin kuvatun Pyhän Yrjön ansiosta. Uukuniemen löytö oli virikkeenä Suomen taalerilöytöjen lähempään kirjaamiseen, jonka tuloksia esitellään Kansallismuseossa tänä vuonna avoinna olevassa pienoisnäyttelyssä. Taalereita lyötiin Ruotsissa vuodesta 1534 alkaen; 1604 niitä alettiin kutsua riikintaalereiksi. Kiinnostavaa on, että ruotsalaiset taalerit ovat löydöissä hyvin harvinaisia ennen kuin riikintaalerista 1776 tuli maan pääraha. Niitä nimittäin valmistettiin etupäässä ulkomaankauppaa varten. Paljon yleisempiä sekä Ruotsin että Suomen löydöissä ovat ulkomaiset, etenkin alankomaiset ja saksalaiset taalerit. Löydöt kuvastavat osaltaan kauppaa, osaltaan 1600-luvun ja 1700-luvun alun sotia. Niitä on kaikkialta Suomesta, mutta ei kovin paljon: vain 165 rahaa on dokumentoitu. Ruotsista sen sijaan on julkaistu noin 2400 taaleria. Näyttelyssä on esillä mm. eräs maan suurimmista taalerikätköistä: vuonna 1914 löydettiin Helsingin Fabianinkadun varrelta 45 rahaa, joista nuorin on vuodelta Aarre lienee näin ollen kätketty samoihin aikoihin, kun Helsinki 1640 siirrettiin Vanhastakaupungista Vironniemelle. Seuraava numero Numero 3/2013 ilmestyy elokuussa. Siihen tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään Tuukka Talviolle viimeistään 31.heinäkuuta, mieluiten sähköpostilla Kirjoittajia pyydetään samalla ilmoittamaan, saako kirjoituksen myöhemmin julkaista sähköisessä muodossa yhdistyksen internetsivuilla. 43

4 Olavinlinnan rahalöydöt Frida Ehrnsten Lehtemme edellisessä numerossa esittelin Hämeen linnan rahalöytöjä. Nyt on Olavinlinnan vuoro. Olavinlinna on Suomen keskiaikaisista linnoista nuorin ja myös eniten sotia kokenut linna. Mitä rahalöydöt kertovat sen vaiheista? Valtion tukipilari idässä Vuonna 1475 Eerik Akselinpoika Tott kutsui Viipuriin koolle kokouksen pohtimaan ratkaisua itärajan turvaamiseksi. Kun kokouksesta lähti avunpyyntö Ruotsiin, ensimmäinen vastaus oli muona-apu. Eerik Akselinpoika Tott ei tyytynyt tähän, vaan hänellä oli jo muita suunnitelmia. Hän halusi rakentaa Savoon uuden linnan. Sen rakentaminen aloitettiin jo samana vuonna. Ensin tehtiin puiset suojavallit työrauhan vuoksi, sen jälkeen rakennettiin päälinna ja sen kolme tornia. Linnasta haluttiin tehdä niin sanottu vesilinna, puolustuslinna joka sijaitsi Saimaan vesistön keskivaiheilla, tärkeiden vesireittien solmukohdassa. Linna sai nimensä ritareiden suojelijan mukaan, siitä tuli Olavinlinna (Laamanen & Prusi 2004: 5 9; Sinisalo 1975: 3). Olavinlinnan tornit yhdistettiin kehämuureilla, joiden sisäpuolelle rakennettiin keskiajan kuluessa asuin- ja käyttötiloja. Päälinnan itäpuolelle nousi esilinna, jossa oli kaksi pyöreätä tykkitornia. Myös esilinnan sisäpuoli oli aktiivisessa käytössä jo keskiajan lopulla. Linnan ensimmäinen tulikoe oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota Linna selvisi tästä ilman suuria vaurioita, mutta koetukset eivät olleet ohi. Rajakiistat jatkuivat alueella, ja vasta vuonna 1510 vahvistettiin rauha Venäjän suuriruhtinaan kanssa (Gardberg 1993: ). Kustaa Vaasa halusi hallintokaudellaan edistää erämaiden asuttamista verotulojen kasvun toivossa. Tämän yhteydessä Savoon perustettiin kruununkartanolaitos ja vuonna 1534 Olavinlinnan hallinto erotettiin Viipurin linnasta. Samalla siitä tuli uuden linnaläänin ja voutikunnan keskus luvun puolivälissä Olavinlinnassa alkoivat isot uudistustyöt. Vuonna 1555 puhkesi sota, jota linnanpäälliköt Kustaa Fincke ja Tuure Pietarinpoika Bielke johtivat Olavinlinnasta käsin. Heti tämän sodan jälkeen Olavinlinnaa vahvistettiin rakentamalla uusi torni esilinnan kaakkoiskulmaan. Tämä uusi suuri rondelli kesti raskaampien tykkien tulitusta paremmin kuin vanha keskiaikainen torni (Gardberg 1993: ; Laamanen & Prusi 2004: 17 19). Vuonna 1570 oli jo seuraavan sodan aika. Tämän 25 vuotta kestäneen sodan aikana Olavinlinna toimi sotaretkien lähtöpaikkana ja tukikohtana. Täyssinässä solmitussa rauhassa 1595 raja siirtyi huomattavasti itään. Tämän jälkeen Suomen ulkopoliittinen merkitys väheni ja 1600-luvun alku olikin Olavinlinnassa rauhan aikaa. Linna muuttui kruunun hallintokeskukseksi ja tukikohdaksi. Rakennustyöt jatkuivat ja vuosina linnan koilliskulmaan keskiaikaisen tornin viereen rakennettiin uusi pyöreä tykkitorni. Vuonna 1631 syttyi linnan keittiössä tulipalo, joka levisi koko keittiösiipeen päälinnan eteläosassa. Se aiheutti niin suuria vaurioita, että siipi päätettiin alakerran kellariosia lukuun ottamatta purkaa kokonaan (Gardberg 1993: 115 Sinisalo 1975: 7 9). 44

5 Kuva 1. Olavinlinna. Kuva Esko Ikonen / Museovirasto. Levottomuudet jatkuivat 1600-luvun puolivälissä. Linnoituksen sotilaallinen kunto oli heikko (Olavinlinnassa oli tähän aikaan vain kymmenen sotilasta) ja aseistus vähäinen. Lisäksi linnassa syttyi vuonna 1654 tulipalo, joka tuhosi suuren osan sen puurakenteista. Pari vuotta myöhemmin venäläiset hyökkäsivät Sääminkiin ja Kerimäelle. Tällä kertaa linna ei pystynyt puolustamaan ympäröiviä alueita, vaan kyliä ja Savonlinnan kaupunkia hävitettiin nopeaan tahtiin. Aselepo ja välirauha solmittiin 1658, mutta Olavinlinnan asema oli heikentynyt merkittävästi (Gardberg 1993: 116, Laamanen & Prusi 2004: 31; Sinisalo 1975: 10 11). Suuri Pohjan sota puhkesi vuonna Kun Viipuri ja Käkisalmi antautuivat 1710, Olavinlinnasta tuli Itä-Suomen puolustuksen tärkein tukikohta. Hyökkäysten ja piirityksen jälkeen sekin antautui Linna oli kärsinyt pahoja vaurioita, joten uudet valloittajat joutuivat nopeasti aloittamaan tilojen väliaikaisen korjauksen. Vuonna 1721 Suuri Pohjan sota päättyi Uudenkaupungin rauhaan. Vaikka Ruotsin suurvalta-asema oli mennyttä, Olavinlinna palautui takaisin Ruotsin yhteyteen. Vasta 1720-luvun lopulla alkoivat linnan korjaustyöt, mutta silloinkin tehtiin ainoastaan välttämättömimmät korjaukset. Kesällä 1741 Ruotsi julisti taas sodan Venäjää vastaan. Venäläiset reagoivat nopeasti ja hyökkäsivät Savoon. Kahden päivän piirityksen jälkeen Olavinlinna antautui ja Turussa solmitussa rauhassa vuonna 1743 Ruotsi menetti sekä Savonlinnan seudun että Olavinlinnan venäläisille (Gardberg 1993: , Laamanen & Prusi 2004: Sinisalo 1975: 12 15). Venäläiset aloittivat heti 1740-luvulla linnan korjaus- ja rakennustyöt. Puolustusta parannettiin bastionirintamalla. Vuonna 1788 alkaneessa sodassa Kustaa III yritti saada Olavinlinnan takaisin, mutta sekä valloitus että piiritys epäonnistuivat. Tämän jälkeen venäläiset paransivat linnan puolustusta entisestään uudistamalla bastionirintaman, korottamalla vanhoja rondelleja ja rakentamalla uuden esilinnan lin- 45

6 nan itäpäähän. Olavinlinna ei kuitenkaan joutunut enää mukaan aktiiviseen sotaan, vaikka se toimikin tukikohtana Suomen sodan aikana. Suomen sodan jälkeen se menetti merkityksensä ja 1847 varuskunta siirtyi lopullisesti pois linnasta (Gardberg 1993: 120). Restaurointilöytöjä linnasta Olavinlinnan restaurointityöt alkoivat 1961 ja ne jatkuivat aina vuoteen 1975, jolloin linna vihittiin uudelleen sen 500-vuotisjuhlien yhteydessä. Tavoitteena oli entistää linna ja samalla tehdä siitä toimiva nykyaikainen turistinähtävyys (esim. Sinisalo 1976 ja Mikkola 2012). Varsinkin linnanpihaa tutkittiin laajasti muutostöiden yhteydessä, ja suuri osa rahalöydöistä on sieltä peräisin. Muita keskiajan löytökeskittymiä ilmeni tykistökasarmin alueella, Pyhän Eerikin tornissa ja eteläpatterin alueella. Kaikki rahat ovat kuitenkin selkeästi keskiaikaisen linnan alueelta. Jos tarkastelee myöhempien aikojen rahalöytöjä, ne keskittyvät lähinnä samoille alueille. Valtaosa rahoista on löytynyt joko eteläpatterin alueelta, Pyhän Eerikin tornista tai linnanpihalta. Esimerkiksi kuninkaansalista on vain yksi raha, yksittäinen Kristiinan neljännesäyri. Olavinlinnan rahojen löytöpaikkoja tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että rahat eivät ole löytyneet varsinaisten kaivausten yhteydessä vaan restaurointitöissä, joita suoritettaessa menetelmät ovat voineet olla hyvinkin karkeita. Talteen otetuille rahoille on suhteellisen tarkkoja löytötietoja, mutta kun valtaosa löydöistä on pihan täytemaakerroksista, voi pohtia kuinka paljon lisätietoa löytötiedot meille oikeasti tuovat. Kaikki 1960-luvulla linnasta löytyneet rahat on luetteloitu Rahakammion päänumerolle RK Yhteensä rahoja on noin 200 kappaletta, joista suurin osa on esillä Olavinlinnan näyttelyssä. Esilinnan tutkimusten yhteydessä 1970-luvun alussa otettiin talteen 35 rahaa, jotka saivat Rahakammion numeron RK Ongelmallisen ryhmän muodostavat 59 rahaa, jotka on luetteloitu numerolle RK Nämä rahat ovat aikoinaan löytyneet konservointilaboratoriosta mukanaan ainoastaan lappu, jossa on merkintä Olavinlinna?. On mahdollista, että ne kuuluvat 1970-luvulla Olavinlinnassa tehtyihin rahalöytöihin, mutta varmuutta tästä ei ole. Todettakoon siksi, että linnan restaurointitöiden yhteydessä on löytynyt yhteensä joko 235 tai 294 rahaa irtolöytöinä. Vuonna 1963 löydettiin Eerikintornin alueelta lisäksi 1500-luvun alun kätkö, johon kuului 73 rahaa. Olavinlinnasta löytyneet rahat kertovat linnan sijainnista idän ja lännen välissä. Vanhimmat rahat ovat 1400-luvun lopusta, linnan rakennusajoilta. Joukossa on Sten Sture vanhemman aurtua ja Sten Sture nuoremman puoli aurtuaa, mutta loput linnasta löydetyt 26 keskiajan rahaa ovat liivinmaalaisia. Kuten Olavinlinnan rahalöydöt osoittavat, Liivinmaan rahat ovat joskus olleet jopa huomattavasti yleisemmässä käytössä kuin ruotsalaiset. Rahojen koostumuksessa ei ilmene mitään suuria yllätyksiä, vaan kyseessä ovat yleiset pikkurahat, penningit ja lisäksi jokunen killinki. Liivinmaalaiset rahat säilyttivät asemansa 1500-luvun puoliväliin saakka, eikä linnasta ole Kustaa Vaasan ajalta kuin yksi ruotsalainen raha, mutta 1570-luvulta lähtien ruotsalaiset rahat yleistyvät Juhana III:n inflaatiorahojen myötä. Ruotsin rahojen määrä kasvaa tasaisesti 1600-luvun puoliväliin saakka ja Kristiinan neljännesäyrit dominoivat löytöaineistoa, kuten usein kertymälöydöissä. Tämän jälkeen Olavinlinnan aseman heikkeneminen 1600-luvun jälkipuoliskolla näkyy löytöaineistossa selkeästi. Kaarle XI:n 1/6 äyriä hopearahaa on mones- 46

7 sa löydössä ylivoimaisesti yleisin raha, mutta Olavinlinnan löytöihin niitä ei ole päätynyt kuin kuusi kappaletta. Suuren Pohjan sodan aikana linna tuli taas aktiiviseen käyttöön, ja 1700-luvun alussa rahojen määrässä ilmenee seuraava piikki. Ensin Ulrika Eleonoran ja Fredrik I:n pienet kuparirahat hallitsevat aineistoa, mutta kun Ruotsi sodan jälkeen menetti sekä Savonlinnan seudun että Olavinlinnan venäläisille, Ruotsin rahojen käyttö loppui myös alueella miltei heti. Tämän jälkeen linnasta ei löydy kuin yksittäisiä ruotsalaisia rahoja. Venäjän rahoja taas on tasainen määrä, kunnes linna menetti merkityksensä Suomen sodan jälkeen. Linnasta löytyneet Venäjänkin rahat ovat pääosin pieniä kuparirahoja, poikkeuksena voi mainita Aleksanteri I:n lyöttämän 20 kopeekan hopearahan vuodelta Linnan menetettyä sotilaallisen merkityksensä rahojen määrä laskee dramaattisesti. Vaikka linnaa käytettiin lyhyesti vankilana ja sittemmin siitä tuli turistikohde, maahan ei ole enää päätynyt kuin yksittäisiä rahoja. Muistona uudemman ajan kävijöistä ovat suomalaiset rahat 1900-luvun puolivälistä. Eerikintornin aarre Mielenkiintoisin rahalöytö Olavinlinnasta on epäilemättä raha-aarre Eerikintornista. Se löytyi keväällä 1963, kun täytemaata poistettiin tornin vieressä. Kaivausraportin mukaan se löytyi seulonnan yhteydessä, joten voi olettaa että kaivausmenetelmät alueella ovat muuten olleet hyvin suurpiirteisiä (Eerikäinen 1963). Aarteeseen kuuluu yhteensä 73 rahaa joista vanhin on Kristian I:n ( ) Malmössä lyöty hvid. Ruotsalaisia rahoja on löydössä yhteensä Päänumerolla RK luetteloidut rahat Olavinlinnasta. 47

8 Kuva 2. Eerikintornin aarteen ruotsalaisia rahoja. Kuva Museovirasto. 18 kappaletta joista nuorin on Kustaa Vaasan lyöttämä kuusinainen. Muuten kaikki Ruotsin rahat ovat Sten Sture vanhemman ja nuoremman puolia aurtuoita. Tanskalaisia hvidejä on kaksi kappaletta (Kristian I:n ja Hannun). Suurimman ryhmän muodostavat Tallinnassa lyödyt rahat, joita on 26. Kaikki paitsi kolme vanhempaa penninkiä ovat Wolter von Plettenbergin lyöttämiä noin Näiden lisäksi kätköön kuuluu myös kaksi mahdollista Tallinnan penningin väärennöstä. Tarttolaisia rahoja on 18 kappaletta, joista valtaosa on Johannes V Blankenfeldin penninkejä vuosilta Nuorin tarttolainen ja samalla koko aarteen nuorin raha on Johannes VI Beyn penninki, joka on lyöty aikavälillä Edellä mainittujen rahojen lisäksi löytöön kuuluu neljä Riian ja yksi Cesiksen (Wendenin) raha sekä kaksi liettualaista penninkiä. Rahojen aikajakauma viittaa siihen, että Ruotsin ja Tanskan rahat olisivat olleet näihin aikoihin kierrossa hieman pidempään, kun taas liivinmaalaiset rahat ovat aika lyhyeltä aikaväliltä. Aarre on kätketty aikana jolloin Olavinlinnassa elettiin hyvin aktiivista kautta. Juuri näihin aikoihin linnasta oli tullut uuden linnaläänin ja voutikunnan keskus, siellä alkoivat isot uudistustyöt ja 1555 puhkesi sota, jota johdettiin Olavinlinnasta. On mahdotonta tietää, miksi tämä aarre kätkettiin linnan alueelle, mutta kyseessä ovat saattaneet olla vaikkapa juuri kerätyt verorahat, jotka on haluttu piilottaa ahneilta katseilta. Linna ja sen rahat Olavinlinnan raha-aineisto ei sisällä suuria yllätyksiä eikä poikkeuksia. Rahat kuvastavat hyvin linnan eri käyttövaiheita ja tuovat näin hieman lisää tietoa meille elämästä linnassa. Kuten muiden linnojen kohdalla voinemme olla varmoja siitä, että linnan maahan päätyneet rahat edustavat vain hyvin pientä murto-osaa niistä rahamääristä, joita oikeasti käsiteltiin linnassa. Suurin osa rahoista on peräisin linnanpihan täytemaakerroksista, joten kuka tietää mitä aarteita itse linnasta voisi vielä löytyä. Vaikka linnan löytöaineisto koostuu ainoastaan 48

9 noin rahasta, se on huomattavasti isompi määrä kuin mitä yleisistä paikoista tavallisesti löytyy. Tämä kertoo aktiivisesta rahankäytöstä linnan alueella heti keskiajan lopulta lähtien. Kuten aiemmin on todettu, linnan keskiaikainen aineisto kielii vilkkaista kontakteista Liivinmaalle ja baltialaisten rahojen yleisestä käytöstä 1500-luvun puoliväliin saakka. Usein kertymälöydöissä nähdään myös selkeä lasku löytöjen määrässä 1500-luvun alussa. Olavinlinnassa sellaista ei ole havaittavissa, mikä kertoo siitä, että kiristynyt rahapolitiikka Kustaa Vaasan aikana ei vaikuttanut linnassa, joka oli keskellä kukoistuskauttansa. Hieman yllättävää sen sijaan on venäläisten rahojen puuttuminen vanhemmassa aineistossa. Olisi voinut kuvitella, että niin lähellä itärajaa sijaitsevassa linnassa olisi myös käsitelty pieniä tipparahoja, jotka ovat Itä-Suomen löydöissä suhteellisen yleisiä Iivana IV:n ajalta alkaen. Löytöaineistossa niitä ei kuitenkaan ole, joten joko niitä ei ole yleisemmin käytetty linnassa tai sitten niiden puuttuminen johtuu huolimattomuudesta tutkimusten yhteydessä. Koska maata on ilmeisesti ainakin paikoitellen seulottu ja pieniä keskiaikaisia rahoja saatu talteen, jälkimmäinen vaihtoehto vaikuttaa vähemmän todennäköiseltä. Löytöjen määrän nousu Juhana III:n vähäarvoisten inflaatiorahojen ja Kristiina neljännesäyrien myötä ei poikkea muista kertymälöydöistä. Sen sijaan 1600-luvun lopun vähäinen aineisto liittyy selkeästi linnan degeneraatioon kyseisenä aikana. Massa-aineisto 1700-luvulta ei muuten poikkea muista kertymälöydöistä, mutta ruotsalaisten rahojen jyrkkä loppuminen kertoo linnan ja ympäröivien alueiden nopeasta sitomisesta Venäjän rahajärjestelmään. Olavinlinnan rahalöydöt osoittavat, että myös arkiset pienet rahat voivat tuoda meille lisää ymmärrystä linnan historiaan. Olavinlinnan rakentaminen ja sen historian vaiheet on toki dokumentoitu suhteellisen hyvin kirjallisissa lähteissä, mutta rahat kuvastavat historiaa konkreettisesti ja päästävät meidät hieman lähemmäs linnan arkista elämää. Lyhenteet, raportit ja kirjallisuus RK = Kansallismuseo, Rahakammio Eerikäinen, Liisa 1963: Eerikintornin ympäristö. Kaivauskertomus. Museoviraston arkisto. Gardberg, Carl Jacob 1993: Suomen keskiaikaiset linnat, Keuruu. Laamanen, Matti & Prusi, Hanna-Leena 2004: Olavinlinnan opaskirja, Museovirasto, Helsinki. Mikkola, Terhi 2012: The construction stages, research and the oldest restorations of Olavinlinna. Castella Maris Baltici X, Saarijärvi. Sinisalo, Antero 1975: Olavinlinna, Savonlinna. Sinisalo, Antero 1986: Olavinlinnan rakentamisvaiheet suuresta Pohjan sodasta nykypäiviin. Pyhän Olavin kilta. Rahoja näytteille linnoihin Museoviraston tiedotteen mukaan Suomen kansallismuseon ylläpitämien linnojen rahalöydöistä kertovia näyttelyitä ollaan uudistamassa lähivuosina. Hämeen linnan näyttely avataan uudistetussa muodossaan tammikuussa Sen toteuttamiseen osallistuvat Hämeen linnan lisäksi Kansallismuseon rahakammio sekä Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo. Olavinlinnan rahalöydöistä kertova näyttely on tarkoitus uusia vuosien aikana. 49

10 C. M. Fraehn ja islamilaisen numismatiikan varhaisvaiheet Suomessa Tuukka Talvio Eremitaašin numismaattinen osasto täytti viime syksynä 225 vuotta. Sen kunniaksi järjestettiin syyskuun viimeisellä viikolla konferenssi, jonka aiheena olivat islamilaiset rahat. Sain sinne kutsun, ilmeisesti Suomen kansallismuseon rahakammion edustajana, ilman että itämaiden numismatiikka mitenkään on omaa alaani. Minulla oli kuitenkin tarjottavana juhlakonferenssin teemaan hyvin sopiva aihe: C. M. Fraehn and the origins of Islamic numismatics in Finland. Niinpä minut sijoitettiin ensimmäiseksi puhujaksi, heti konferenssin avanneen pääjohtaja Mihail Piotrovskin jälkeen, ja minulla oli kunnia puhua Eremitaašin teatterissa, missä aamupäivän ensimmäinen sessio pidettiin. Giacomo Quarenghin 1780-luvulla piirtämä teatterisali (jossa kerran olen istunut seuraamassa kamarioopperaa) on tavattoman tyylikäs mutta ei oikein sopiva powerpoint-esityksen pitämiseen. Seuraavassa lyhyt yhteenveto esitelmäni sisällöstä. Suomen kansallinen numismaattinen kokoelma sai alkunsa Turun akatemian kokoelmana. Vuonna 1749 sille lahjoitettiin yksitoista itämaista rahaa viikinkiajan löydöistä. Ne olivat Ruotsin kuninkaallisen kokoelman dupletteja. Tunnetun saksalaissyntyisen, Venäjällä vaikuttaneen orientalistin C. M. Fraehnin ( ) erään julkaisun ansiosta tiedämme, että itämaisia rahoja oli Turun akatemian kokoelmassa vuonna 1823 kaksikymmentä kappaletta. Ne menetettiin lähes kaikki vuoden 1827 palossa, jonka jälkeen yliopisto siirrettiin Helsinkiin. Fraehnin aloitteesta Pietarin tiedeakatemia lahjoitti Helsingin yliopistolle palossa menetettyjen rahojen tilalle 152 duplettia omasta kokoelmastaan. Ne olivat etupäässä Samanidi-dynastian ja Kultaisen Ordan aikaisia. Fraehn auttoi yliopistoa myös saamaan viisi hyvin suurta persialaista kultarahaa (yhteispainoltaan lähes kilon) sekä joukon pienempiä rahoja Persian 1828 maksamasta sotakorvauksesta. Lisäksi hän luetteloi pienen mutta erittäin merkittävän yliopistolle lahjoitetun viikinkiajan löydön Raudusta, sekä kenraali J. P. van Suchtelenin lahjoituksen vuodelta Gabriel Geitlin pitää 1862 ilmestyneessä teoksessaan Beskrifning öfver Kejserl. Alexanders- Universitetets i Finland Muhammedanska myntsamling Fraehniä Helsingin yliopiston itämaisten rahojen kokoelman perustajana. Mielenkiintoinen sattuma on, että Fraehnin postuumin kirjoituskokoelman (1855) alkukuvaksi tilattu muotokuva on helsinkiläisen litografin Frans Liewendalin tekemä. 50

11 Numismaattinen retki Tukholman ja Uppsalan kautta Maarianhaminaan Frida Ehrnsten Kansallismuseon rahakammio on hyvin viihtyisä paikka, mutta joskus on hyvä kurkistaa kolostaan ulos ja seurata mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu. Samalla tietämys karttuu ja tieteellinen verkosto kasvaa. Helmikuussa 2013 minulla oli Numismaattisen Yhdistyksen tuella mahdollisuus kasvattaa sekä omia että arkistomme tietoja. Matkan pääkohteena oli Maarianhamina ja Ahvenanmaan museon raha-aineiston tutkiminen, mutta matkan varrella ehdin myös piipahtamaan Tukholmassa ja Uppsalassa. Vietin viikonlopun Tukholman ympäristössä ja ensimmäisenä vierailukohteena oli Tumban ruukkimuseo. Se on Ruotsin Kunink. rahakabinetin erikoismuseo, jossa esitellään sekä tehtaan, paperin että setelien historiaa. Museosta löytyy myös pieni numismaattinen näyttely, jossa allekirjoittanut oppi että ruotsinkielen slangisana (stor) kova tulee Ruotsin 1700-luvun seteleistä, joissa suomen sana kova tarkoitti specietä eli metallirahaa, käytännössä hopeaa. Museo on pieni sympaattinen kokonaisuus, joskaan ei ehkä suuren yleisön suosiossa. Paikalle saapuessamme museon vastaanotossa melkein pelästyttiin, eikä muita kävijöitä vierailun aikana näkynyt. Ainakin saimme tutustua museoon rauhassa ja museon paperitekijä piti meille vielä yksityisesityksen paperin valmistuksesta. Seuraavana päivänä jatkoin Tukholmaan. Siellä vuorossa oli käynti Kunink. rahakabinetissa. Edellisestä vierailustani museossa ei ollut kovin pitkä aika, joten tällä kertaa tyydyin ainoastaan seuraamaan viikinkien jälkiä museossa. Museoon on nimittäin tehty reitti, jossa seurataan nimenomaan viikinkiaikaan liittyviä aiheita. Reitti alkaa sisääntuloaulasta, jossa on esillä sen päänähtävyys; Skedstadin aarre Öölannista. Tähän aarteeseen sisältyy esimerkiksi Skandinavian löytöjen joukossa ainutlaatuinen intialainen raha, hyvin harvinainen norjalainen raha ja lukuisia Sigtunassa lyötyjä rahoja. Seurassani museossa oli Eeva Jonsson, joka on toiminut asiantuntijana Skedstadin aarteen näyttelyvitriinin teossa, ja myös kirjoittanut aarteesta tietovihkosen, joka ilmestynee pian. Illan vietin Eeva ja Kenneth Jonssonin luona, keskustelemassa numismatiikan menneistä, nykyisistä ja tulevista asioista. Viikonlopun jälkeen oli maanantaina aikainen herätys ja lähtö kohti Uppsalaa. Siellä meitä oli asemalla vastassa Uppsalan yliopiston rahakammion 1:ste antikvarie Hendrik Mäkeler. Pienen kahvituokion jälkeen siirryimme itse rahakammioon, missä meille esiteltiin kokoelmaa ja pientä näyttelyä. Kokoelma sisältää noin esinettä ja juontaa juurensa 1600-luvulle asti. Rahat ja mitalit ovat poikkeuksellisen hyvin säilyneitä, sillä ne ovat päätyneet museon kokoelmiin suurimmaksi osakseen suoraan keräilijöiltä. Koska kyseessä on pääasiassa systemaattinen kokoelma, esineet olivat myös suhteellisen hyvässä järjestyksessä, joskaan arkeologille systemaattinen kokoelma ei aina ole se läheisin. Kokoelma toimii kuitenkin hyvänä vertailuaineistona, ja Uppsalan rahakammion monien julkaisujen kautta myös tutkijat muualla pääsevät helposti hyödyntämään hienoja kokoelmia. Verkossa olevan kokoelmatietokannan kautta pääsee myös katsomaan yksittäisiä rahoja (http://www. coincabinet.uu.se/samlingar/). 51

12 Uppsalan jälkeen oli aika sanoa tällä kertaa hyvästit Ruotsille ja lähteä Ahvenanmaalle. Vietettyäni yön laivassa saavuin Maarianhaminaan aamulla ja suunnistin suoraan kohti Ahvenanmaan museota, jossa minut otettiin hyvin ystävällisesti vastaan. Museolla on ilmainen vierashuone vieraileville tutkijoille, ja sitä hyödynnetään sangen aktiivisesti. Aloitin työt heti ja siitä tuli hyvin intensiivinen työrupeama. Kolmen päivän aikana ehdin käydä läpi kaikki rahoihin liittyvät kokoelmaluettelot ja siirtää tiedot omiin luetteloihini, valokuvata kokoelmien 900 keskiaikaista rahaa ja tutustua kokoelmahallintaan yleisesti. Omista tutkimusintresseistä johtuen keskityin erityisesti Ahvenanmaan kirkkolöytöihin. Jäin vierailun jälkeen suureen kiitollisuudenvelkaan Rudolf Gustavssonille, joka kolmen päivän aikana kokosi ja skannasi minulle kaikki kirkkoihin liittyvät tutkimusraportit ja auttoi minua kaikin puolin työskentelyssä kokoelmien kanssa. Ehdin myös vilkaista Ahvenanmaan museon perusnäyttelyä, joka oli viimeisiä päiviä auki, sillä museo suljettiin perusnäyttelyn uudistamista varten Se avataan uudestaan vasta vuoden 2014 lopussa. Vanha perusnäyttely oli säilynyt pitkälti samassa asussa 1980-luvun alusta lähtien, ja museossa puhuttiinkin siitä, miten korkea aika oli vihdoin uudistaa se. Omissa silmissäni perusnäyttelyssä oli kuitenkin paljon hyvää, ja verrattuna moneen museoon Manner-Suomessa se vaikutti jopa modernilta. Nyt pitää kuitenkin odottaa uutta näyttelyä ja lähteä Ahvenanmaalle uudestaan kahden vuoden päästä katsomaan, mitä siellä on keksitty. Matka oli kaiken puolin onnistunut ja palasin takaisin töihin uuden aineiston ja uusien ideoiden kanssa. Tiedot Ahvenanmaan rahalöydöistä liitän rahakammion topografiseen arkistoon, jossa ne ovat myös muiden saavutettavissa. THE FINNISH NUMISMATIC JOURNAL In this issue: Frida Ehrnsten discusses the coin finds from the Olavinlinna (Olofsborg) castle, a late fifteenth-century stronghold in eastern Finland. The finds are relatively unremarkable, with the exception of the Eerikintorni (St Eric s tower) hoard consisting of 73 coins. Only 18 of them are Swedish and 2 Danish, the rest being Livonian, mostly from Tallinn (28, 2 of them apparently false), Tartu (18), Riga (4) and Cesis (1). Two coins are Lithuanian. The terminus post quem of the hoard is Tuukka Talvio s report from the conference Two centuries of Islamic numismatics in Russia, held at the Hermitage museum in September 2012, includes a summary of his own paper C.M. Fraehn and the origins of Islamic numismatics in Finland. 52

13 H U U T O K A U P P A Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. järjestää huutokaupan lauantaina 27. päivänä huhtikuuta 2013 klo Balderin salissa, Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki. Huutokauppakohteet ovat nähtävänä klo alkaen. Kahvio on auki tilaisuuden aikana. A U K T I O N Numismatiska Föreningen i Finland håller auktion lördagen, den 27 april 2013 kl i Balders sal, Alexandersgatan 12 A, Helsingfors. Objekten finns till påseende från kl Kaféet är öppet. A U C T I O N The auction of the Finnish Numismatic Society will be held on saturday the 27th of April 2013 The auction will start at 12 o`clock precisely at address Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki The items are displayed for inspection from am. Café will be open during the auction А У К Ц И О Н Аукцион Нумизматического Общества 27-ого апреля 2013 г. начнётся в 12 часов. Адрес Aleksanterinkatu 12 A, Xельсинки. Для просмотра лотов зал аукциона открoется в Кафе работает во время аукциона T E R V E T U L O A V Ä L K O M M E N W E L C O M E Д О Б Р О П О Ж А Л О В А Т Ь

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69 Huutokauppa Auction Saavutetut hinnat Prices realized

70 Huutokauppa Auction Saavutetut hinnat Prices realized xxx

71

72

73

74

75

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85

86

87

88

89 Matinmarkka Oy 69

90 70

91 Ostamme kultakolikoita puh , Ostamme juhlarahoja puh

92

40-VUOTISJUHLA- RAHAHUUTOKAUPPA

40-VUOTISJUHLA- RAHAHUUTOKAUPPA HNY UUTISET 1/2011 28. VUOSIKERTA 40-VUOTISJUHLA- RAHAHUUTOKAUPPA 55 559 HUUTOKAUPPA 16.03.2011 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.30 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 17.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 17. HNY UUTISET 4/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 80 30 HUUTOKAUPPA 09.12.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 17.00 Vaalikokous klo 18.00 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO. Vuosikokous ja HUUTOKAUPPA

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO. Vuosikokous ja HUUTOKAUPPA HNY UUTISET 1/2010 27. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 481 Vuosikokous ja HUUTOKAUPPA 03.03.2010 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 17.00 Vaalikokous

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus ULVILA Liikistö Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus Tiina Jäkärä 2008 Yksityinen tutkimuskaivaus Tutkimuskohde: Ulvila Liikistö Ulvila Pappila rno 1:20 Tutkimus: keskiaikaisen kappelinpaikan

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

KEVÄTKOKOUS KOKOUKSEN AVAUS

KEVÄTKOKOUS KOKOUKSEN AVAUS FI- 1/5 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Hän käsitteli meneillään olevaa palokuntakoulutusuudistusta. Uudistus sinänsä on asiallinen ja sisältää hyviä elementtejä, kuten etäopiskelua

Lisätiedot

KEVÄTKOKOUS Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Päätös: Puheenjohtaja: Kai Vainio Antti Ali-Raatikainen

KEVÄTKOKOUS Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Päätös: Puheenjohtaja: Kai Vainio Antti Ali-Raatikainen FI- 1/5 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Hän kertasi vuoden 2014 tapahtumia, joista päällimmäisenä VIKSU 2014 palokuntanuorten leiri. Taloudellinen tulos on jopa liiankin hyvä,

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi on Liikkalan-Ruotilan kyläyhdistys ry ja sen kotipaikka on Anjalankoski. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Liikkalan ja Ruotilan alueiden

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1(3) YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2016 1 Kokouksen avaus Jari Pekkola toivotti jäsenet tervetulleeksi vuoden 2016 vuosikokoukseen ja avasi kokouksen. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi

Lisätiedot

Talousohjesääntö. KuPS ry

Talousohjesääntö. KuPS ry Talousohjesääntö KuPS ry 1 Sisällysluettelo OHJESÄÄNNÖN TARKOITUS... 2 Hallituksen talouteen liittyvät tehtävät... 2 Lisäksi hallitus huolehtii seuraavista asioista... 2 Puheenjohtajan talouteen liittyvät

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

Slovenia-seuran säännöt

Slovenia-seuran säännöt Slovenia-seuran säännöt YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS Yhdistyksen nimi on Slovenia-seura ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää slovenialaisen kulttuurin tuntemusta

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimenä on Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry, ja sen kotipaikkana on Vilppulan kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on autourheilun, auton

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KAARINAN SÄDETYTÖT RY:N SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KAARINAN SÄDETYTÖT RY:N SÄÄNNÖT PARTIOLIPPUKUNTA KAARINAN SÄDETYTÖT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on partiolippukunta Kaarinan Sädetytöt, josta voidaan käyttää epävirallista lyhennystä KST, kotipaikka Turku

Lisätiedot

"KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova

KORKI Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova "KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova 2014-2015 "Dom na Nabereznoi"- PskovArt yhdistyksen galleria ja ateljeetilat Pihkovassa Riitta Kopra ja Pilvi Ojala osallistuivat Ars-Häme

Lisätiedot

Postimäki. historiasta nykypäivään!

Postimäki. historiasta nykypäivään! Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010.

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. Yhdistyksen säännöt Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän kevätkokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN KOKOUSKUTSU 28.3.2013 Pohjois-Suomen pelastusliitto ry kutsuu edustajanne SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN Sokos Hotel Vuokattiin, Kidekuja 2, Vuokatti lauantaina huhtikuun 20. päivänä 2013 klo 14.00 Kokouksessa

Lisätiedot

SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Tarkoitus ja sen

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Otaniemen TEK-tutkijat ry Otaniemen TEK-tutkijat ry:n sääntömääräinen kevätkokous Aika: 6.6.2016 klo 15:00 Paikka: Otaniemi, Otakaari 7, kokoushuone Maxwell Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Petri Kärhä avasi

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 6.-7.6.2015 Paikka Valkea Talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Lauantai 6.6. Lounas klo 11.30-12.30 Kahvi klo 15.00-15.30 8.30 9.30 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

kotipaikka on TAMMELA. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä kilta.

kotipaikka on TAMMELA. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä kilta. Päiväys: 10.8 2007 HAVU KILTA:n säännöt. NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on HAVU KILTA ja sen kotipaikka on TAMMELA. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä kilta. TARKOITUS JA TOIMINTA

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi Sivu 1 / 6 Projektiyhdistys ry SÄÄNNÖT 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Projektiyhdistys ry, ruotsiksi Projektföreningen rf, ja sen kotipaikka on Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistys voi käyttää epävirallista

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT PRH hyväksynyt 20.11.2006 1 Suomen Kylmäyhdistys ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Kylmäyhdistys ry, ruotsiksi Kylföreningen i Finland

Lisätiedot

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV).

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV). SUOMEN ILMAILULIITTO RY PÖYTÄKIRJA Laskuvarjotoimikunta Koulutus- ja turvallisuuskomitea Kokous 4-2001 AIKA: PAIKKA: Ke 29.8.2001 klo 18.00 alkaen SIL ry, Malmi LÄSNÄ: Ilkka Keinänen puheenjohtaja Timo

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kuva 1. 1 markka 1870, molempien tunnettujen kappaleiden arvopuolet. Vasemmalla hieman painavampi ex SNY ja oikealla ex KOP.

Kuva 1. 1 markka 1870, molempien tunnettujen kappaleiden arvopuolet. Vasemmalla hieman painavampi ex SNY ja oikealla ex KOP. 1 markka 1870 Tämä artikkeli on eräänlainen täydentävä jatko-osa Hannu Männistön Numismaattisessa aikakauslehdessä 3/1993 julkaisemaan artikkeliin Markat 1864 1915 keräilykohteina. Varsinkin rahojen alkuvaiheiden

Lisätiedot

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2011 Aika: Keskiviikkona 10.10.2011 kello 18.00 Paikka: Opinkiven sauna, Keskussairaalantie

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Haukiputaan vanhempainyhdistyksen vuosikokouksen kokouksen pöytäkirja kello Haukiputaan koululla

Haukiputaan vanhempainyhdistyksen vuosikokouksen kokouksen pöytäkirja kello Haukiputaan koululla Haukiputaan vanhempainyhdistyksen vuosikokouksen kokouksen pöytäkirja 28.9. kello 18.00 Haukiputaan koululla 1. Kokouksen järjestäytyminen Katja Lahdenranta-Linna valittiin vuosikokouksen puheenjohtajaksi.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen nimi on Naisyrittäjyyskeskus ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen englanninkielinen nimi on Women s Enterprise Agency.

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle

Lisätiedot

Luku 1 Nimi ja kotikunta

Luku 1 Nimi ja kotikunta Suomi - Afganistanin Akatemia AFA ry:n säännöt Luku 1 Nimi ja kotikunta 1. Yhdistyksen nimi Suomeksi Suomi Afganistan Akatemia AFA ry Englanniksi Academy of Finland Afghanistan AFA Dariksi Akademi Finland

Lisätiedot

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen.

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Virolahden

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT

SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI Yhdistyksen nimi on Suomen bordercolliet & australiankelpiet ry, Finska Border Collies & Australiska Kelpies rf ja sen kotipaikka

Lisätiedot

SANTALAHTI-LINTULUOTO VESIOSUUSKUNTA Kuivarauma Pyhämaa y-tunnus /5

SANTALAHTI-LINTULUOTO VESIOSUUSKUNTA Kuivarauma Pyhämaa y-tunnus /5 1/5 Aika 9.6.2013 klo 17:00 Paikka Pyhämaan paloasema, Lyökintie 7 23930 PYHÄMAA 1. Kokouksen avaus Hallituksen puheenjohtaja Olle Kari avasi kokouksen ja toivotti osakkaat tervetulleeksi kokoukseen. 2

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI 1 Yhdistyksen nimi on nimi on Filosofisen praktiikan verkosto ry (virallinen lyhenne on FiPra ry), Nätverket för Filosofisk Praxis rf, Philosophical Practice Network. Yhdistyksen

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat samalla ääntenlaskijoina

2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat samalla ääntenlaskijoina SUOMEN TANSKALAIS-RUOTSALAISET PIHAKOIRAT RY KOKOUSKUTSU YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 13.8.2005 klo 11 Paikka Nuorisoseurantalo Harjula, Vesilahti Esityslista 1 Kokouksen avaus 2 Valitaan kokouksen

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Suomen kahvakuula ry:n säännöt

Suomen kahvakuula ry:n säännöt Suomen kahvakuula ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen kahvakuula ry ja sen kotipaikka on Laukaa. Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 28.3.2007. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat samalla ääntenlaskijoina

2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat samalla ääntenlaskijoina SUOMEN TANSKALAIS-RUOTSALAISET PIHAKOIRAT RY KOKOUSKUTSU YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS Aika Lauantai 30.8.2008 klo 10.30 Paikka Nuorisoseurantalo Harjula, Vesilahti Esityslista 1 Kokouksen avaus 2 Valitaan kokouksen

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

Suomen geoteknillinen yhdistys - Finlands geotekniska förening r.y. Finnish Geotechnical Society

Suomen geoteknillinen yhdistys - Finlands geotekniska förening r.y. Finnish Geotechnical Society SGY Säännöt 1(5) Suomen geoteknillinen yhdistys - Finlands geotekniska förening r.y. Finnish Geotechnical Society SÄÄNNÖT 1 $ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen geoteknillinen yhdistys

Lisätiedot

TUL:n Lapin piiri ry puh: P Nahkurinkatu Kemi

TUL:n Lapin piiri ry puh: P Nahkurinkatu Kemi TUL:n Lapin piiri ry:n sääntömääräinen PIIRIKOKOUS Pidetään Kemissä os. Kemin Cumulus, Hahtisaarenkatu 3,, lauantaina 16.4.2016 alkaen klo.12:00. Valtakirjojen tarkastus aloitetaan klo.11:00. Kokouksessa

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku

Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Sivu 1/5 Pöytäkirja 7/2016 Aika: 18. helmikuuta 2016 klo 10.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Riina Lumme, puheenjohtaja Miika Tiainen, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus Minna Leppänen avasi kokouksen klo 15:30 Ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1 Kokouksen avaus Minna Leppänen avasi kokouksen klo 15:30 Ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. IGS Finnish Chapterin perustamiskokous Aika: Keskiviikko 19.5.2010 klo 15.30 Paikka: Viapipe Oy, Vernissakatu 6, 01300 Vantaa 1 Kokouksen avaus Minna Leppänen avasi kokouksen klo 15:30 Ja toivotti läsnäolijat

Lisätiedot

HPK Kannattajat ry VUOSIKOKOUS. Klo 18:00, ABC Tiiriö, Hämeenlinna

HPK Kannattajat ry VUOSIKOKOUS. Klo 18:00, ABC Tiiriö, Hämeenlinna VUOSIKOKOUS Klo 18:00, ABC Tiiriö, Hämeenlinna 10.08.2016 1. Kokouksen avaus Kokous alkoi klo 18:00. 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Marko Hoikkala valittiin

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA

PÖYTÄKIRJA Sääntömääräinen syyskokous Aika Sunnuntai klo 15.00-17.00 Paikka Vesihelmi, iso kokoustila, 2. kerros osoite: Eteläinen puistokatu 2, 30420 Forssa Ennen kokouksen alkua Forssan kaupungin tervehdys ja katsaus

Lisätiedot

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 23.10.2013 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on AISAPARI ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauhava ja sen toimialueen muodostavat seuraavat kunnat: Alajärvi, Evijärvi,

Lisätiedot

Lepaan oppilaskunta ry

Lepaan oppilaskunta ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lepaan Oppilaskunta ry ja sen kotipaikka on Hattulan kunta. Näissä säännöissä koulutusalajärjestöä kutsutaan yhdistykseksi. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi Viestiupseeriyhdistys ry www.viestiupseeriyhdistys.fi Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja tietotekniikka-alan upseerien, opistoupseerien, erikoisupseerien tai sähköisen viestialan johto-

Lisätiedot

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) TYÖTTÖMYYSKASSA

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) TYÖTTÖMYYSKASSA JULKIS- JA YKSITYISALOJEN ESITYSLISTA 1 (5) KASSAN VARSINAINEN KOKOUS Aika: Perjantai 25. 11. 2016, klo 9.00 Paikka: Radisson Blu Seaside Hotel, Ruoholahdenranta 3, 00180 Helsinki 1. KOKOUKSEN AVAUS JA

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 1 YHDISTYKSEN PERUSTAVA KOKOUS. Aika klo Hattulan Vuohiniemi, rukoushuone Noin 60 asiasta kiinnostunutta.

PÖYTÄKIRJA 1 YHDISTYKSEN PERUSTAVA KOKOUS. Aika klo Hattulan Vuohiniemi, rukoushuone Noin 60 asiasta kiinnostunutta. PÖYTÄKIRJA 1 YHDISTYKSEN PERUSTAVA KOKOUS Aika 19.1.2008 klo 13-15 Paikka Hattulan Vuohiniemi, rukoushuone Osallistujat Noin 60 asiasta kiinnostunutta Päätökset 1. Tilaisuuden avaus Markku Kuivalahti toivotti

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

ry:n säännöt. Hyväksytty ry:n kokouksessa.. 20. Merkitty yhdistysrekisteriin.. 20.

ry:n säännöt. Hyväksytty ry:n kokouksessa.. 20. Merkitty yhdistysrekisteriin.. 20. MALLISÄÄNNÖT PARTIOPIIREJÄ VARTEN (Prh:n 21.3.2007 ennakkotarkastamat, 3 tarkennus 18.4.07) ry:n säännöt. Hyväksytty ry:n kokouksessa.. 20. Merkitty yhdistysrekisteriin.. 20. 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot