Entinen satamatoimisto Satamatie 33 PERUSKUNTOARVIO

Transkriptio

1 Satamatie 33 PERUSKUNTOARVIO

2 Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO 1.1 Asiakirjatilanne 1.2 Rakennustekniikka 1.3 LVI-tekniikka 1.4 Sähkötekniikka 1.5 Asukaskyselyn tuloksia 2. PERUSTIEDOT 3. PTS-EHDOTUS 4. RAKENNUSTEKNIIKKA 4.1 Tilat Huoneistotilat ja kellari Yhteiset ja yleiset tilat 4.2 D Aluerakenteet 4.3 F3 Julkisivu 4.4 F4 Yläpohjarakenteet 4.5 F13 Alapohjarakenteet 5 LVI-JÄRJESTELMÄT 5.1 G1 Lämmitysjärjestelmät 5.2 G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät 5.3 G3 Ilmastointijärjestelmät 5.4 G7 Palontorjuntajärjestelmät 6 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT 6.1 H1 Aluesähköistys 6.2 H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset 6.3 H3/H4 Johtotiet / Johdot ja niiden varusteet 6.4 H5 Valaisimet 6.5 H6 Lämmittimet, kojeet, laitteet 6.6 J1 Tietojärjestelmät 6.7 J2 Antennijärjestelmät LIITTEET: Liite 1 Tekninen PTS 5 sivua Liite 2 Valokuvaliite 4 sivua KUA raportti

3 Esipuhe Tällä kuntoarviolla on tavoitteena selvittää entisen satamatoimiston rakenteiden ja rakennusosien sekä lämmitys-, ilmanvaihto- ja sähköteknisten järjestelmien silmämääräinen kunto. Lisäksi esitetään uusimistarpeet, korjaustoimenpiteet ja niiden alustavat aikataulut. Kuntoarviolla on pyritty antamaan mahdollisimman täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon tarkastuksen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Kiinteistön peruskuntoarvio suoritettiin liike- ja palvelurakennusten KH ja asuinrakennusten KH kuntoarviointiohjetta soveltaen. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota riskivaikutuksiltaan merkittävimpiin asioihin, kustannuksiltaan merkittävimpien rakennusosien korjaustarpeen määrittelyyn sekä rakennusten turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Koska kaikkia kohteita tai niiden kuntoon vaikuttavia seikkoja ei aina voida tarkastaa eikä luotettavasti arvioida aistinvaraisesti, silmämääräistä tarkastusta on täydennettävä kuntotutkimuksilla ja erillisselvityksillä. Kuntotutkimuksien ja erillisselvityksien avulla rahoituksen kannalta tärkeät rakennusosien ja järjestelmien korjausajankohdat ja -kustannukset tarkentuvat. Ajoissa tehty korjaus säästää aina kunnossapidon kokonaiskustannuksia. Peruskuntoarvio ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistön omistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattavat tarvita investointien arvioimiseksi. Kuntoarvio ei sisällä kiinteistön tasonparannukseen ja perushuoltoon liittyviä toimenpide- ehdotuksia. Peruskuntoarvion tilaajana ja yhteyshenkilönä toimi Oulun kaupungin teknisestä keskuksesta insinööri Mikko Tervola. Rakenteiden ja rakennusosien tarkastuksen on tehnyt Instaro Oy:stä Antti Strömmer ja Juha-Pekka Kumpulainen. Lämmitys- vesi, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmien tarkastuksen on tehnyt LVI-insinööri Seppo Tomperi ja sähköjärjestelmien tarkastuksen sähköinsinööri Hannu Seppälä. Rakennuksen kuntoarviotarkastus tehtiin Tekijät kiittävät tilaajaa lähtötiedoista ja opastuksesta KUA raportti

4 Yhteystiedot: Tilaaja: Oulun kaupunki, Tekninen keskus Tilaajan yhteyshenkilö: Mikko Tervola Tilaajan osoite: Solistinkatu 2 Kuntoarvion tekijä(t): Instaro Oy Antti Strömmer, gsm: , fax: Instaro Oy Juha-Pekka Kumpulainen, LVI-Suunnittelu Seppo Tomperi Seppo Tomperi Mallastie 1, Oulu gsm: Sähkösuunnittelu Hannu Seppälä Hannu Seppälä Rantaholapantie 2 B Muhos gsm: Oulussa Instaro Oy:n puolesta Antti Strömmer Hyväksynyt: Juha-Pekka Kumpulainen KUA raportti

5 1. Yhteenveto Kuntoarviokohde sijaitsee Oulussa, Toppilan kaupunginosassa. Rakennuksessa on kaksi siipeä, jotka ovat valmistuneet eri aikoina. Rakennusosien tarkka valmistumisajankohta ei ole tiedossa. Alkuperäinen 2-kerroksinen rakennus on todennäköisesti valmistunut 1940-luvun alussa ja 1-kerroksinen laajennusosa 1970-luvun alussa. Rakennukset ovat iäkkäitä ja niiden korjauksissa on mahdollisesti käytetty nykyaikaisia rakennusmateriaalia huomioimatta rakenteen rakennusfysikaalista toimintaa. Rakennusfysikaalisesti toimimattomat rakenteet lisäävät kosteusvaurioriskiä ja täten peruskorjauksien laajuutta. 1.1 Asiakirjatilanne Kuntoarviota varten kohteesta saatiin seuraavia asiakirjoja: - Alkuperäisen rakennusosan piirustuksia vuodelta Rakennuksen laajennussiiven piirustuksia ja rakennustapaselostus vuodelta Rakennuksen laajennussiiven kattomuodonmuutospiirustuksia vuodelta Vahinkokartoitusraportti ISS Vahinkosaneeraus 1.2 Rakennustekniikka Kuntoarviossa olevan rakennuksen yleiskunto on huono. Rakennuksen merkittävimpiä ongelmia ovat: Vesikatto ja yläpohjarakenteet Rakennuksen vesikatosta havaittiin vuotokohtia. Vuotovedet ovat vaurioittaneet paikoin alla olevia rakenteita. Eloperäisen ainesosan kosteusvaurioituminen aiheuttaa mikrobihaitan. Laajennusosan vesikatossa ei ole sadevesien poisohjausjärjestelmää aiheuttaen sadeveden valumisen kontrolloimattomasti rakennuksen julkisivua pitkin. Rakennuksen putkivuoto Rakennuksen välipohjarakenteessa on ollut putkivuoto, joka on aiheuttanut mahdollisesti laaja-alaisesti kosteusvaurioita. Kosteusvaurion syntymisaikaan tehdyissä tutkimuksissa on todettu välipohjarakenteen mikrobihaitta. Myös tilojen muovimattojen liima-aineet ovat mahdollisesti olleet kontaktissa kosteuden kanssa. Kosteusvaurio on mahdollisesti edennyt myös väliseinärakenteisiin. Kellarin irtaimisto ja eloperäiset rakenteet ovat kosteusvaurioituneet. Tehtyjen havaintojen mukaan rakennuksessa on suurella todennäköisyydellä terveyshaitta KUA raportti

6 Julkisivu Rakennuksen julkisivu on huonokuntoinen. Rakennuksen julkisivun puuosissa on runsaasti maali- ja lahovaurioita. Ulkoseinärakenteissa ei havaittu tuuletusväliä, joka voi aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteisiin. Ulkoseinärakenteeseen on tehty muutoksia 1980-luvun peruskorjauksissa. Rakennuksen ikkunat ja ulko-ovet ovat uusimistarpeessa. Alapohja Laajennusosan alapohjan alapinnassa olevassa bituliittilevyssä havaittiin kosteusvauriojälkiä ja polystyreenillä tehtyjä paikkauksia. Alapohjan eristelevy on paikoin irronnut kiinnityksestään. 1.3 LVI-tekniikka Kiinteistön alkuperäinen rakennusosa on 1940-luvulta. Alkuperäinen rakennusosa on peruskorjattu vuonna Laajennus on valmistunut vuonna Kiinteistön lvi-tekniset järjestelmät ovat pääosin vuosilta 1971 ja Kiinteistössä on sähkölämmitys. Kiinteistöön tulee vesijohto-, jätevesi- ja sadevesiviemäriliittymä Satamatieltä. Sadevesiviemärin pää on tontin rajalla. Kiinteistön lvi-tekniset järjestelmät ovat kokonaisuutena tyydyttävässä/välttävässä kunnossa. Lämmitysjärjestelmä on suora sähkölämmitys. Vesijohdot ovat kupariputkia. Vesijohtoverkoston sulkuventtiilit ovat pääosin karaventtiileitä. Viemärit ovat alkuperäisiä valurautaviemäreitä ja muoviviemäreitä vuosilta 1971 ja Vesi- ja viemärikalusteet ovat vuosilta 1971 ja Ilmanvaihtojärjestelmä on painovoimainen poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtokanavien puhdistuksesta ei ole tietoa. Tarkastuksessa havaittiin vanhemman osan kellarissa vaurioitunut lämminvesivaraaja, jossa on korroosiovaurio. Tarkastuksessa havaittiin myös vuotojälki alkuperäisessä valurautaisessa jätevesiviemärissä. Suurimmat korjaustarpeet kunnossapitojakson ajalle ovat alkuperäisten jätevesiviemäreiden, vesikalusteiden ja vaurioituneen lämminvesivaraajan uusiminen sekä ilmanvaihtokanavien puhdistus KUA raportti

7 Tekniset käyttöiät KH-kortin mukaiset. (KH Kiinteistöjen tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot). 1.4 Sähkötekniikka Satamatoimiston sähköasennukset ovat ja 1970-luvuilta sekä keskusmuutokset vuodelta Rakennuksesta ei ollut saatavilla alkuperäisiä sähkösuunnitelmia. Kiinteistössä on 3x63A:n sähköliittymä. Liittymiskaapeli tulee nosturitoimiston vieressä olevalta Oulun Energian jakokaapilta. Liittymiskaapelin tyypistä ei ole varmuutta. Rakennuksen vanhaosa (1940-luvulla rakennettu osa) sekä laajennusosa (1970- luvulla rakennettu osa) on varustettu 1981 asennetulla sähköpatterilämmityksellä. Suositellaan sähköasennusten ja sähkölämmityksen uusimista koko kiinteistöön. 1.5 Asukaskyselyn tuloksia Kohteessa ei järjestetty asukas/käyttäjäkyselyä KUA raportti

8 2. PERUSTIEDOT Kiinteistön nimi: Perinnetalo Kiinteistön osoite: Satamatie 33, Oulu Kerrosluku (kpl): 1-2 Tilavuus (m 3 ): 276 Bruttoala (m 2 ): - Huoneistoala (m 2 ): 220 (arvio) Valmistumisvuosi: ja 1970-luvun alku Lisätietoja: KUA raportti

9 3. PTS-EHDOTUS Kiinteistön PTS-ehdotus, pitkän aikavälin suunnitelma -ehdotus, on koottu yhteen liitteeseen 1, Tekninen PTS. Tutkimukset ja korjaustoimet on esitetty vuoden 2012 hintatason mukaan. Hinnoittelussa on käytetty urakoitsijoiden, rakennuttajien ja kuntoarvioijan hintatietoutta. Hinnoitteluun toteutusvaiheessa vaikuttaa sen hetken työtilanne ja suoritusajankohta. Hinnoittelun ohjeellisena tarkkuutena voidaan pitää ~20%:n tarkkuutta. Annetuissa hinta-arvioissa on mukana 23%:n arvonlisävero. PTS-ehdotuksessa ei ole huomioitu peruskorjaushankkeen luonteisia kokonaiskustannuksia vaan kustannukset ovat yksittäisten toimenpiteiden kustannuksia. Korjaustoimenpiteen kokonaiskustannukset muodostuvat laajaalaisemmissa korjaustoimissa mahdollisista tutkimus-, suunnittelu- ja urakkaasiakirjojen laadinnasta sekä varsinaisesta työn suorittamisesta. Teknisessä PTS:ssä on esitetty toimenpiteet viidessä osa-alueessa; tutkimukset, huolto, rakennustekniikka, LVI ja sähkö. PTS on esitetty taulukkona, joissa vuosittaiset kokonaiskustannukset ja huoneistoalaan suhteutettuna kustannukset osakeneliötä kohden. Lisäksi PTS on esitetty diagrammeina. Diagrammit esittävät kustannukset osa-alueittain sekä kokonaiskustannukset vuotta kohden. Lisäksi diagrammina on esitetty osa-alueiden kustannusten keskinäistä jakautumista. PTS-ehdotuksen tarkoituksena on toimia runkona, jonka pohjalta kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiö laatii kunnossapitosuunnitelman KUA raportti

10 4. RAKENNUSTEKNIIKKA 4.1 Tilat Huoneistotilat ja kellari Huoneiston kuivat tilat Rakennuksen kuivien tilojen pintarakenteet ovat pääosin puupintoja ja verhouslevyä. Lattioissa on eri ikäisiä muovimattoja. Tilojen sisäkattopinnoissa on käytetty panelointia sekä maalattua haltex- ja lastulevyä. Kellarissa on pääosin betonipinnat. Rakennuksen laajennusosan wc-tilassa on muovimattolattia ja verhouslevyseinät ja -katto. Laajennusosan eteisessä on kattoikkuna. Rakennuksen pintarakenteet ovat iäkkäitä. Alkuperäisen rakennusosan huonetiloissa havaittiin kattovuotojälkiä 1-kerroksen sisäkaton haltex-levyissä ja nurkkatyöhuoneen paneelikatossa. Tilan käyttäjän mukaan vesikatteen jiirikohtaa on korjattu, jonka jälkeen vuotoa ei ole tapahtunut. Ensimmäisen kerroksen molemmat vuodot sijoittuvat rakennuksen jiirikohdan alapuolelle. Vuoto on edennyt yläpohjarakenteeseen päätyen lopulta ensimmäisen kerroksen kattoverhousmateriaaliin. Rakennuksen yläpohjarakenteet on selvitetty tarkemmin tämän raportin kohdassa 4.4 F4 Yläpohjarakenteet. Laajennusosassa on huonetila, joka on käyttäjän mukaan vuokrattu alivuokralaiselle. Tilan lämmitys oli kytketty pois päältä tai minimilämpötilalle. Tilassa on suositeltavaa pitää peruslämpö, koska ulkoseinien kosteuskäyttäytyminen muuttuu huoneen lämpötilan ollessa kylmä. Laajennusosan wc-tilan ilmanvaihtoventtiilit olivat tarkastushetkellä kiinni. Käyttäjien mukaan laajennusosassa olevasta kattoikkunasta ei ole havaittu vuotojälkiä KUA raportti

11 Rakennuksen kellarikerroksen ja ensimmäisen kerroksen välisessä välipohjarakenteessa on ollut käyttövesiputkiston vuoto (viite: Vahinkokartoitus , ISS Vahinkosaneeraus). Tilan käyttäjän mukaan vuodon on aiheuttanut välipohjarakenteeseen tulpatun paineellisen vesiputken rikkoutuminen. Myös rakennuksen lämminvesivaraaja on rikkoutunut, jonka vuoksi rakennuksessa ei ole lämmintä käyttövettä. Käyttäjän mukaan rakennuksen kellaritilojen lattialla on ollut runsaasti vettä vesivaurion aikana. Vahinkosaneerausraportissa välipohjarakenteen on todettu vaurioituneen noin kymmenen neliömetrin alueelta. Välipohjarakenteessa on todettu silmämääräisesti mikrobikasvusto. Väliseinien vaurioita ei ole tutkittu. Kellaria käytetään varastotiloina, jonka tavarat ovat paikoin kosteusvaurioituneet putkivuodon aikana. Kosteusvaurion korjaustoimista ei ole tietoa. Rakenteissa todettu kosteusvaurion aiheuttama mikrobihaitta on terveysriski. Myös yläpohja- ja väliseinärakenteet sisältävät eloperäisiä ainesosia, jotka kosteusvaurioituessaan aiheuttavat mikrobihaitan. Rakennuksen kellarin, välipohjan, yläpohjan ja väliseinien rakenteisiin on tehtävä kuntotutkimus, jonka perusteella tiedetään korjauslaajuus ja rakennetyypit. Kuntotutkimusten perusteella korjaussuunnitellaan rakennusfysikaalisesti toimivat rakenteet. Välipohjarakenteen kosteusvaurion vuoksi rakennuksen muovimattojen liimaaine on voinut myös kosteusvaurioitua. Joidenkin muovimattojen liima-aineiden tiedetään reagoivan kosteuden kanssa, josta seurauksena on sisäilmaan välittyvät VOC-yhdisteet eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet. Yksittäinen yhdiste ei välttämättä ole haitallinen, mutta etenkin useamman yhdisteen yhteisvaikutuksena tai tiettyjen indikaattoriyhdisteiden osalta niiden on todettu olevan terveydelle haitallisia. Lisäksi niistä mahdollisesti aiheutuvat hajut vähentävät viihtyisyyttä. Rakennuksen muovimattoja uusitaan kosteusvauriokorjauksen yhteydessä KUA raportti

12 Huoneiston kosteat tilat Rakennuksen märkätilat sijaitsevat alkuperäisessä rakennusosassa. Tilojen pintarakenteina on lattiassa muovimatto, seinissä muovitapetit ja katossa verhouslevy. Käyttäjän mukaan märkätilat eivät ole aktiivisessa käytössä. Tilan pintarakenteet ovat iäkkäitä ja teknisen käyttöikänsä päätöksessä. Tilan pintakosteuskartoituksessa ei havaittu kohonneita arvoja. Märkätilojen pintarakenteet tulee uusia mikäli tiloja aiotaan käyttää jatkossa peseytymiseen. Wc-tilan ilmanvaihtokanavien venttiilit on avattava paremman tuulettumisen varmistamiseksi. Alivuokralaisen tiloissa on pidettävä peruslämmitys päällä. Kosteusvaurioituneet tavarat tulee poistaa kellaritilasta. Rakennuksen julkisivun, ala-, välipohja- ja yläpohjarakenteiden sekä väliseinien kuntotutkimukset. Kuntotutkimusten perusteella rakenteiden korjaussuunnittelu. (Karkea arvio kuntoarviovaiheessa) Kiinteistön korjaustöiden kustannusarvio kuntotutkimusten ja korjaussuunnitelun perusteella. (Karkea arvio kuntoarviovaiheessa) Rakennuksen märkätilojen pintarakenteiden uusinta Yhteiset ja yleiset tilat Rakennuksessa ei ole yhteisiä ja yleisiä tiloja KUA raportti

13 4.2 D Aluerakenteet Kiinteistön päällysrakenteita ei voitu tarkastaa johtuen maan pinnalla olevasta lumipeitteestä. Rakennuksen syöksytorvilta tulevat vedet ohjautuvat perustusten vierelle. Kiinteistön salaojajärjestelmän olemassaolo ei ole tarkastajien tiedossa. Satamatoimiston laajennussiiven rakennustapaselostuksen mukaan kiinteistössä on salaojajärjestelmä. Salaojajärjestelmän tehtävänä on laskea maaperän pohjaveden tasoa niin, ettei rakennuksen perusmuuriin kohdistu suurta kosteusrasitusta. Salaojan tarpeellisuutta kyseisessä maaperässä ei ole tutkittu. Merkkejä maaperäisestä kosteudesta ei tarkastuksessa havaittu. Kiinteistön kuivatusjärjestelmien tarve tulee arvioida heti lumien sulettua. Kiinteistöön on suositeltavaa laatia kuivatussuunnitelma, jossa tarkastellaan mahdollisuudet ja tarve mahdollisten kuivatusteknisten toimien toteutukselle. Lisäksi on tarkastettava mahdollisten olemassa olevien kuivatusjärjestelmien toiminta. Rakennuksen kellariin on erillinen käyntiovi ulkopuolelta. Tontin sulamisvedet päätyvät todennäköisesti oviaukolle, josta edelleen kellaritilaan. Kiinteistön kuivatuksen toiminnan arviointi lumien sulettua ja mahdollisten nykyisten kuivatusjärjestelmien toiminnan tarkastus. Kiinteistön kuivatussuunnitelman laatiminen. Kiinteistön kuivatustekniset toimet määräytyvät kuivatussuunnitelman perusteella. Kuivatusteknisten toimien kustannuksia ei ole arvioitu tämän kuntoarvion PTS:ssä. 4.3 F3 Julkisivu Ulkoseinät Alkuperäisen rakennusosan tarkka ulkoseinärakenne ei selvinnyt tarkastukseen toimitetuista dokumenteista. Rakennuksessa on kuitenkin puurunkoinen ulkoseinärakenne, joka on pystypaneloitu. Lämmöneristeenä seinärakenteessa on todennäköisesti purueriste KUA raportti

14 Alkuperäisen rakennusosan 1980-luvun alussa laadittujen peruskorjausasiakirjojen mukaan ulkoseiniin on rakennettu sisäpuolinen 30 mm lisälämmöneristys ja höyrynsulkumuovi. Lämmöneristeenä on käytetty mineraalivillaa. Laajennusosan ulkoseinärakenne on pääosin saatujen dokumenttien mukaan sisältäpäin lueteltuna seuraava: Lastulevy 12mm Höyrynsulkumuovi Puurunko ja mineraalivilla 100mm + 50mm Puolikova rakennelevy 10mm Laajennusosan ulkoseinän höyrynsulkumuovi on kuitenkin alkuperäisen leikkauspiirustuksen mukaan asennettu lämmöneristekerrosten väliin. Laajennusosan päätykolmioissa on pystypanelointi. Rakennuksen ulkoseinät eivät tuuletu. Tuulettuvuuden puute voi aiheuttaa kosteuden tiivistymistä ulkoseinärakenteen sisälle. Rakenteen eloperäisten ainesosien kosteusvaurioituminen aiheuttaa sisätiloissa mikrobihaitan, mikäli ilmanvirtaukset kulkeutuvat rakenteesta sisäilmaan. Ulkoseinärakenteessa ei havaittu kosteuden tiivistymiseen viittaavia vauriojälkiä. Alkuperäisen rakennusosan ulkoseinäverhoilun kunto on huono. Ulkoseinän maalipinnassa havaittiin runsaasti maalipinnan hilseilyä ja paikallisia lahovaurioita. Maalipinta on hilseillyt erityisen voimakkaasti laajennussiiven puoleisessa päädyssä. Rakennuksen ulkoseiniin tulee tehdä julkisivun kuntotutkimus rakenteen iän ja siihen tehtyjen havaintojen perusteella. Kuntotutkimuksien perusteella määritellään tarvittavat korjaustoimenpiteet. Ikkunat Rakennuksessa on pääosin puurunkoiset kaksipuitteiset ja kaksilasiset ikkunat (MSU). Lisäksi alkuperäisen rakennusosan kellarissa on yksipuitteisia ja lasisia ikkunoita KUA raportti

15 Ikkunat ovat iäkkäät ja energiatehottomat. Ikkunoissa esiintyy maali- ja lahovaurioita erityisesti ulkopuitteissa ja karmien sisäosissa. Ikkunapellit ovat paikoin lyhyitä ja tasaisia, jotka eivät ohjaa sadevesiä tehokkaasti pois ikkunalta. Laajennusosan ikkunapellit olivat paikoin irronneet. Osin ikkunapeltejä oli uusittu. Sadevesien aiheuttamat mahdolliset vuodot ikkunan kautta seinärakenteeseen huomioidaan julkisivun kuntotutkimuksessa. Ikkunat ovat teknisen käyttöikänsä päätöksessä ja ne tulee uusia. Ulko-ovet Rakennuksessa on 1-lehtiset puurunkoiset ulko-ovet. Rakennuksen ulko-ovet ovat iäkkäitä ja energiatehottomia. Ulko-ovet ovat huonokuntoisia. Ulko-ovet on teknisen käyttöikänsä päätöksessä ja ne on suositeltavaa uusia. Katokset Alkuperäisen rakennusosan sisäänkäynnin edustalla on puurunkoinen katettu kuisti. Kuistin maalipinnat hilseilevät runsaasti. Katoksen otsa- ja räystäslaudoissa havaittiin kosteusvauriojälkiä. Kuistin korjaukset huomioidaan julkisivun korjaustöissä. Perustukset Rakennuksen perustuksia ei voitu tarkastaa kokonaisuudessa johtuen perustusten vierellä olevasta lumipeitteestä. Perustuksia on arvioitu havaintojen ja piirustusten mukaan. Alkuperäisessä rakennusosassa on maalatut paikallaanvaletut betoniperustukset. Laajennusrakennuksessa on betonianturoiden päälle rakennetut teräsputkipilarit KUA raportti

16 Alkuperäisen rakennusosan syöksytorvet ohjaavat sadevedet perustusten viereen. Julkisivun täydennysosat Laajennusosan ulko-oven edustalla on teräsrunkoiset portaat, jossa on puuaskelmat. Portaissa havaittiin kiinnityksestään irti olevia puuaskelmia. Kiinteistön ulkoseinät tutkitaan julkisivun kuntotutkimuksen yhteydessä. Rakennuksen ikkunoiden ja ulko-ovien uusinta. Rakennuksen julkisivuun on suositeltavaa tehdä lähiaikoina maalauskäsittely ja lahovaurioituneen materiaalin uusinta. Käsittelemätön pinta edistää lahovaurion syntymistä. 4.4 F4 Yläpohjarakenteet Vesikatto Rakennuksen vesikattoja ei voitu täysin tarkastaa tarkastushetkellä katolla olleesta lumipeitteestä ja turvallisuusasioista johtuen. Rakennuksen yläpohjavarusteet ovat huonokuntoisia tai ne puuttuvat kokonaan. Alkuperäisessä rakennusosassa on harjamuotoinen vesikate, jonka vesikatemateriaalina on betonikattotiili. Rakennuksen räystäät ulkonevat rakennuksesta. Vesikatteen läpivientinä on tiilihormi. Vesikatteen sadevedet ohjautuvat räystäskouruihin, josta edelleen syöksytorviin. Alkuperäisen rakennusosan ensimmäisessä kerroksessa havaittiin kattovuotojälkiä olohuoneessa ja työhuoneessa. Olohuoneen vuotojälki on käyttäjän mukaan vanha, työhuoneen vuotojälki on tapahtunut myöhemmin. Käyttäjän mukaan vesikatolle on tehty korjaustoimia, jolla työhuoneen kohdalle tapahtuvat vuodot on saatu lakkaamaan. Myös rakennuksen käyttöullakolla havaittiin kattovuotojälkiä KUA raportti

17 Vesikaton vuodoista aiheutuneiden kosteusvaurioiden korjaustoimet eivät ole tiedossa. Todennäköisesti korjaustoimet ovat sisältäneet ainoastaan vesikaton vuodon paikkauksen. Veden pääsy yläpohjarakenteeseen on aiheuttanut eloperäisien rakennusainesten kosteusvaurioitumisen. Eloperäisen ainesosan kosteusvaurioituminen aiheuttaa kyseisissä olosuhteissa mikrobikasvuston ja mahdollisen sisäilmahaitan. Alkuperäisen rakennusosan räystäslautojen ja otsalautojen kunto on huono. Laudoissa esiintyy laho- ja maalivaurioita. Laajennusosassa on loiva sementtikattotiilinen harjakatto, joka on rakennettu alkuperäisen tasakaton päälle. Laajennusosassa ei ole räystäskouruja ja syöksytorvia. Laajennusosan vesikaton sadevesijärjestelmien puute aiheuttaa kontrolloimattoman sadevesien ohjautumisen vesikatteelta, joka vaurioittaa julkisivun rakenteita. Rakennuksen vesikatoissa on uusimistarpeita tarkastuksessa tehtyjen havaintojen ja rakenteen teknisen iän vuoksi. Rakennuksen vesikatot on tarkastettava heti lumien sulamisen jälkeen. Yläpohja Alkuperäisen rakennusosan yläpohjassa on käyttöullakko, jonne on käynti rakennuksen sisätiloista. Alkuperäisen rakennusosan yläpohjan tuuletus on tukittu räystäiltä. Tarkastetuilta osilta yläpohjatilassa ei kuitenkaan havaittu merkkejä kosteuden tiivistymisestä. Tämä johtuu todennäköisesti yläpohjatilassa olevasta käyttöullakosta, jossa on laaja ilmatila. Laajennusosan yläpohjaan ei havaittu tarkastusluukkua huonetiloista. Tarkastukseen saatujen dokumenttien mukaan laajennusosan alkuperäinen yläpohjarakenne on seuraava sisältäpäin lueteltuna: Lastulevy 12mm Höyrynsulkumuovi KUA raportti

18 Mineraalivilla ja soirot 200mm Vuorauspaperi Tuuletusrako Kattolaudoitus 3-kertainen huopa Laajennusosan yläpohjatila on tarkastettava heti lumien sulamisen jälkeen. Yläpohjien ja vesikatteiden kunnon tarkastus kolmen vuoden välein. Räystäskourujen ja syöksytorvien puhdistus on suositeltavaa suorittaa kaksi kertaa vuodessa. Rakennuksen yläpohjarakenteet tutkitaan kiinteistön muiden kuntotutkimusten yhteydessä. Kuntotutkimusten ja vesikaton tarkastuksen perusteella määräytyy yläpohjarakenteiden korjauslaajuus. 4.5 F13 Alapohjarakenteet Alkuperäisessä rakennusosassa alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta. Tarkastukseen toimitetuista dokumenteista ei havaittu betonilaatan alapuolista lämmöneristettä. Laajennusosa on nostettu maanpinnasta teräspilarein, jolloin alapohjassa on tuulettuva tila. Alapohjarakenne on tarkastukseen toimitettujen dokumenttien mukaan seuraava sisältäpäin lukien: Lastulevy 12mm Höyrynsulkumuovi Mineraalivilla ja soirot 200mm Bituliittilevy Tuulettuva tila Laajennusosan alapohjarakenteen alapinnassa olevissa bituliittilevyissä havaittiin kosteusjälkiä. Kosteusvaurioita on rakennuksen reuna-alueilla ja keskellä. Rakennuksen keskellä olevalla vauriokohdalla havaittiin myös alapohjan alapintaan kiinnitettyjä polystyreenilevyjä, jotka olivat paikoin irronneet kiinnityksistään. Tuulettuvassa tilassa on runsaasti tavaraa KUA raportti

19 Rakennuksen alapohjaan on suoritettava kuntotutkimus tehtyjen havaintojen perusteella. Alkuperäisen rakennusosan alapohjarakenne tutkitaan kiinteistön muiden kuntotutkimusten yhteydessä KUA raportti

20 5. LVI-JÄRJESTELMÄT 5.1 G1 Lämmitysjärjestelmät Kiinteistössä on suora sähkölämmitys. 5.2 G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoon. G21 Vedenkäsittelylaitteet Kiinteistön lämminkäyttövesi tuotetaan kahdella lämminvesivaraajalla Vanhemman osan lämminvesivaraaja on vaurioitunut. Lämminvesivaraajassa on korroosiovaurio ja varaaja on poistettu käytöstä. Uudemman osan lämminvesivaraajalla on teknistä käyttöikää jäljellä arviolta yli 10 vuotta. Vaurioituneen lämminvesivaraajan uusiminen. G21.2 Paineenkorotusjärjestelmät Kiinteistössä ei ole paineenkorotusjärjestelmiä. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. G21.3 Paineenalennusventtiilit Kiinteistön päävesimittarilla ei ole vakiopaineventtiiliä. Vakiopaineventtiilillä ei ole merkittävää vaikutusta vedenkulutukseen muissa kuin asuinrakennuksissa KUA raportti

21 Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. G22 Vesijohtoverkostot G22.1 Lämpimän käyttöveden verkostoon kytketyt lämmityslaitteet Kiinteistössä ei ole lämpimään käyttövesiverkostoon kytkettyjä lämmityslaitteita. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. G22.3 Vesijohtoverkostot varusteineen Kiinteistön vesijohdot ovat kupariputkia vuosilta 1971 ja Vesijohdoissa ei havaittu vuotojälkiä. Vesijohdoilla on teknistä käyttöikää jäljellä arviolta yli 10 vuotta. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. G22.4 Vesijohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit Vesijohtoverkoston sulkuventtiilit ovat pääosin karaventtiileitä. Venttiilit ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Sulkuventtiileiden uusiminen. G23 Jätevesien käsittely G23.1 Hiekanerottimet (öljyn ja rasvan) Kiinteistössä ei ole hiekan- tai öljynerottimia KUA raportti

22 Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. G23.2 Viemäripumppaamot Kiinteistössä ei ole viemäripumppaamoita. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. G23.5 Jäteveden puhdistamot Kiinteistössä ei ole jäteveden puhdistamoita. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. G24 Viemäriverkostot G24.1 Sisäviemäriverkoston padotusventtiilit Kiinteistössä ei ole padotusventtiileitä. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. G24.2 Viemärikaivot Kiinteistössä on betonirakenteinen jätevesivesiviemärin tarkastuskaivo. Tarkastuskaivolla on käyttöikää jäljellä arviolta muutamia vuosia. Tarkastuskaivon uusiminen tonttiviemärin uusimisen yhteydessä KUA raportti

23 G24.3 Sadevesikaivot Kiinteistössä ei ole sadevesikaivoja. Sadevedet johdetaan katolta syöksytorvien kautta maan pinnalle. Sadevesijärjestelmän rakentaminen huomioidaan kiinteistön kuivatussuunnitelmassa. G24.4 Viemäriverkostot varusteineen Kiinteistön jätevesivesiviemärit ovat alkuperäisiä valurautaviemäreitä sekä muoviviemäreitä vuosilta 1971 ja Piha-alueella oleva tonttiviemäri on todennäköisesti valurauta- tai betoniviemäriä. Viemärit ovat teknisen käyttöikänsä loppupuolella. Tonttiviemärin uusiminen Rakennuksen sisäpuolisten alkuperäisten jätevesiviemäreiden uusiminen. Viemäreiden uusimisen kustannus ei sisällä rakennusteknisiä töitä. G25 Vesi- ja viemärikalusteet G25.1 Vesikalusteet Sekoittimet ovat alkuperäisiä 2-ote sekoittimia sekä uusittuja 1-otesekoittimia ja termostaattisekoittimia. Tiskipöytäsekoitin vuotaa. Sekoittimet ovat kokonaisuutena välttävässä kunnossa. Tiskipöytäsekoittimen kylmävesivirtaama mittauksissa oli keskimäärin 8 l/min. Suositus on 12 l/min. Sekoittimien uusiminen KUA raportti

24 G25.2 Viemärikalusteet Viemärikalusteet ovat pääosin alkuperäisiä. Viemärikalusteiden kunto on tyydyttävä. Viemärikalusteet uusitaan viemäreiden uusimisen yhteydessä. G26 Eristykset Näkyvissä olevat vesijohtojen eristykset ovat muovi- ja peltipäällysteisiä mineraalivillaeristeitä ja solukumieristeitä. Rakenteissa olevien vesijohtojen ja ullakolla olevan tuuletusviemärin eristyksistä ei pystytty tekemään havaintoja. Katolla olevissa tuuletusviemäreissä ei ole eristyksiä. Katolla oleviin tuuletusviemäreihin jäätymissuojat. Viemäreiden eristykset uusitaan viemärijohtojen uusimisen yhteydessä. 5.3 G3 Ilmastointijärjestelmät Kiinteistössä on painovoimainen poistoilmanvaihto. Tilakohtaisia korvausilmaventtiileitä ei ole. Ilmanvaihtoa tulisi parantaa. Ilmanvaihtoa olisi mahdollista parantaa rakentamalla koneellinen poistoilmanvaihto tai rakentamalla lämmöntalteenotolla varustettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä joka on energiatalouden ja viihtyisyyden kannalta parempi kuin pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto. Lämmöntalteenotolla varustetun koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen edellyttää ilmanvaihtokoneiden asentamisen rakennuksen vanhemmalle ja uudemmalle osalle sekä mittavia kanavointitöitä ullakolla ja mahdollisesti myös huonetiloissa KUA raportti

25 G31 Ilmastointikoneet G 31.1 Tuloilmakoneet varusteineen Kiinteistössä ei ole tuloilmakoneita. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. G31.2 Poistoilmakoneet varusteineen Kiinteistössä ei ole poistoilmakoneita. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. G33 Kanavistot Kiinteistön ilmanvaihtokanavat ovat rakennusajankohdan perusteella rakennusainekanavia. Ilmanvaihtokanavat ovat tyydyttävässä kunnossa. Ilmanvaihtokanavien puhdistuksesta ei ole tietoa. Ilmanvaihtokanavat tulisi puhdistaa kymmenen vuoden välein. Ilmanvaihtokanavien puhdistus. G34 Pääte-elimet Poistoilman päätelaitteet ovat poistoilmaventtiileitä ja -säleikköjä KUA raportti

26 Päätelaitteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Kiinteistössä ei ole korvausilmaventtiileitä. Korvausilmaventtiileiden asentaminen ulkoseiniin rajoittuviin tiloihin. Korvausilmaventtiilit tulisi asentaa jos kiinteistöön ei asenneta lämmöntaiteenotolla varustettua koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmää. G35 Väestönsuojan ilmanvaihtolaitteet Kiinteistössä ei ole väestönsuojaa. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. G37 Eristykset Ullakolla olevien poistoilmakanavien eristyksistä ei ole tietoa. Ullakkotiloissa olevien ilmanvaihtokanavien eristyksistä ei pystytty tekemään havaintoja. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. G4 Kylmätekniset järjestelmät G41 Kylmäkoneistot Kiinteistössä ei ole kylmäteknisiä järjestelmiä. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia KUA raportti

27 5.4 G7 Palontorjuntajärjestelmät G71 Alkusammutuskalusto G71.1 Käsisammuttimet Kiinteistössä ei ole käsisammuttimia. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. G72 Sammutusvesilaitteet G72.1 Sisä- ja ulkopalopostit Kiinteistössä ei ole paloposteja. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. G8 Muita LVI-teknisiä järjestelmiä G81 Paineilmalaitteet Kiinteistössä ei ole muita lvi-teknisiä järjestelmiä. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia KUA raportti

28 6. SÄHKÖJÄRJESTELMÄT 6.1 H1 Aluesähköistys H11.1 Piha- ja aluevalaisimet Pihavalaistus on toteutettu rakennuksien seinävalaisimilla. Pihavalaistus on heikkotehoinen. Suositellaan seinävalaisimien uusimista. H1.2 Hämäräkytkimet ja kello-ohjaukset Pihavalaistusta ohjataan kytkimillä ja kytkinkellolla. Ohjaus toimii suunnitellulla tavalla. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. 6.2 H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset H22.1 Pääkeskukset Kiinteistön sähkönkulutukset mitataan pääkeskuksessa. Vuosienergia 2011 oli n kwh. Pääkeskus on IP30 (In 63A ). Kiinteistön pääsulakkeet ovat 3x63A. Pääkeskus on alkuperäinen 1970-luvulta ja keskuslaajennus vuodelta 1981 ja se on välttävässä kunnossa. Pääkeskuksessa ei ollut sähkösuunnitelmia eikä keskuksessa ei ollut vikavirtasuojakytkimiä. Suositellaan pääkeskuksen uusimista vikavirtasuojilla varustetuksi suuremman saneerauksen yhteydessä KUA raportti

29 Suositellaan ajan tasalla olevien sähkösuunnitelmien laatimista ja piirustusten sijoittamista pääkeskushuoneeseen. H22.2 Muut keskukset Vanhalla osalla on ryhmäkeskus vuodelta Keskus on nimellisvirraltaan 63A ja varustettu tulppavarokkeilla. Keskus on välttävässä kunnossa. Suositellaan pääkeskuksen uusimista vikavirtasuojilla varustetuksi suuremman saneerauksen yhteydessä. 6.3 H3 Johtotiet, H4 Johdot ja niiden varusteet H41 Liittymisjohdot Liittymisjohto on todennäköisesti 3x Liittymisjohto on välttävässä kunnossa ja vastaa kiinteistön kuormaa. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. H42 Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset Rakennuksessa ei havaittu maadoituselektrodia, mutta putkistot oli yhdistetty keskuksen nollakiskoon. Suositellaan maadoituselektrodin asentamista H44 Voimaryhmäjohdot Rakennuksessa on pääosin alkuperäisiä 1970 luvulta ja myöhemmin 1981 lisättyjä voimaryhmäjohtoja. Johdot ovat 4-johtimisia KUA raportti

30 Sähköasennukset ovat välttävässä kunnossa. Lämminvesivaraaja oli rikki. Suositellaan sähköasennusten uusimista koko kiinteistöön. H45 Valaistusryhmäjohdot Rakennuksen valaistusryhmäjohdot ovat pääosin ja 1980-luvulta. Johdotus on toteutettu vanhemmalla osalla pääosin pinta-asennuksen ja listaasennuksena. Uudemmalla osalla asennukset on tehty pääosin uppoasennuksena. Ullakolla ja kellarissa on vielä käytössä alkuperäisiä kangaspäällysteisiä johtoja. Uppoasennusjohdot ovat pääosin välttävässä kunnossa ja pinta-asennukset huonossa kunnossa. Suositellaan sähköasennusten uusimista koko kiinteistöön. H45.1 Kytkimet ja pistorasiat Kiinteistöä on pääasiassa alkuperäiset 1970-luvun ja 1980-luvun sähkökalusteet. Joitain pistorasioita ja kytkimiä on myös uusittu. Alkuperäiset sähkökalusteet ovat välttävässä kunnossa. Rikkoutuneet kytkimet ja pistorasiat tulisi korjata välittömästi. 6.4 H5 Valaisimet Rakennuksessa on pääosin alkuperäiset valaisimet. Joitain valaisimia on uusittu vuosien varrella. Valaisimet ovat pääasiassa hehkulamppu- ja loistevalaisimia KUA raportti

31 Suositellaan kaikki valaisimet uusittavaksi suuremman saneerauksen yhteydessä. 6.5 H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet H61.1 Sähköpatterit Rakennuksessa on pääosin 1981 asennettuja sähköpattereita. Sähköpatterit ovat huonokuntoiset. Osa lämmittimistä oli asennettu siten, että etäisyydet palavaan aineeseen alittui. Suositellaan kaikki lämmittimet uusittavaksi johdotuksineen. 6.6 J Tietojärjestelmät J1 Puhelinjärjestelmät Rakennus on liitetty DNA Oy:n puhelinverkkoon. Puhelinverkko täyttää rakentamisajankohdan tarpeet. Järjestelmästä ei ollut kaaviota josta olisi selvinnyt verkon rakenne. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. 6.7 J2 Antennijärjestelmät Rakennus on varustettu omalla antennilla. Antenniverkko on silmämääräisesti välttävässä kunnossa. Järjestelmästä ei ollut kaaviota josta olisi selvinnyt verkon rakenne. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia KUA raportti

32 koodi tai kohta raportissa F6 D D F4 TEKNINEN PTS Toimenpide Määrä Yksikkö /Yksikkö Vuosi Tutkimukset ja suunnittelu Rakennuksen julkisivun, ala-, välipohjaja yläpohjarakenteiden sekä väliseinien kuntotutkimukset. Kuntotutkimusten perusteella rakenteiden korjaussuunnittelu. (Karkea arvio kuntoarviovaiheessa) Kiinteistön kuivatuksen toiminnan arviointi lumien sulettua ja mahdollisten nykyisten kuivatusjärjestelmien toiminnan tarkastus. Kiinteistön kuivatussuunnitelman laatiminen. Yläpohjien ja vesikatteiden kunnon tarkastus kolmen vuoden välein. Kustannukset vuosittain [1000 ] Kustannukset huoneistoalalla jaettuna Huoltotoimenpide Tutkimus/suunnittelu 1 erä erä erä erä Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide 1 erä LIITE 1 sähkötoimenpide 8, , , , m2 /m2/kk 3,295 4, , , ,076 0

33 koodi tai kohta raportissa F6 F6 F32 TEKNINEN PTS Toimenpide Määrä Yksikkö /Yksikkö Vuosi Rakennustekniikka Kiinteistön korjaustöiden kustannusarvio kuntotutkimusten ja korjaussuunnitelun perusteella. (Karkea arvio kuntoarviovaiheessa) Rakennuksen märkätilojen pintarakenteiden uusinta. Rakennuksen ikkunoiden ja ulko-ovien uusinta. Kustannukset vuosittain [1000 ] Kustannukset huoneistoalalla jaettuna Huoltotoimenpide Tutkimus/suunnittelu 1 erä erä erä Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide LIITE 1 sähkötoimenpide m2 /m2/kk 0 3, ,

34 koodi tai kohta raportissa TEKNINEN PTS Huoltotoimenpide Tutkimus/suunnittelu Toimenpide Määrä Yksikkö /Yksikkö Vuosi LVI G21 Vaurioituneen lämminvesivaraajan uusiminen. 1 erä G22.4 Sulkuventtiileiden uusiminen. 1 erä Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide G24.4 Tonttiviemärin uusiminen 1 erä Rakennuksen sisäpuolisten G24.2 alkuperäisten jätevesiviemäreiden 1 erä uusiminen. G25.1 Sekoittimien uusiminen. 1 erä G26 Katolla oleviin tuuletusviemäreihin jäätymissuojat. 2 kpl G33 Ilmanvaihtokanavien puhdistus. 1 erä G34 Korvausilmaventtiileiden asentaminen ulkoseiniin rajoittuviin tiloihin. 1 erä Kustannukset vuosittain [1000 ] 1,4 10, Kustannukset huoneistoalalla jaettuna 220 m2 /m2/kk 0,53 3,977 0, LIITE 1 sähkötoimenpide

35 LIITE 1 TEKNINEN PTS Tutkimustoimenpide Huoltotoimenpide Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide sähkötoimenpide PTS 120 Ku ustannukset [1000 ] Tutkimukset ja lisäselvitykset 8, , , ,2 0 Huolto Rakennustekniikka LVI 1,4 10, Sähkö Yhteensä 10,1 31, , , ,2 0 Vuosi Tutkimukset ja lisäselvitykset Huolto Rakennustekniikka LVI Sähkö Yhteensä Kokonaiskustannukset ( kuukaudessa huoneistoneliötä kohden) m2 3,826 11,93 38,64 0, , ,076 0

36 LIITE 1 TEKNINEN PTS Tutkimustoimenpide Huoltotoimenpide Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide sähkötoimenpide Kustannusjakauma (1000 ) 10 vuoden tarkastelujaksolla. LVI; 14 Tutkimukset ja lisäselvitykset; 20 Rakennustekniikka; 110 Tutkimukset ja lisäselvitykset Huolto Rakennustekniikka LVI Sähkö Kustannukset yhteensä kymmenen vuoden tarkastelujaksolla Kokonaiskustannukset ( 10 v tarkastelujaksolla huoneistoneliötä kohden) 220 m2 655,5 /m2

37 LIITE 2 KUNTOARVIO Entinen satatoimisto Kuva 1. Alkuperäisen rakennusosan julkisivun puuosien kunto on huono. Julkisivussa esiintyy maali- ja lahovaurioita. Kuva 2. Alkuperäisen rakennusosan räystäs- ja otsalaudoissa esiintyy maali- ja lahovaurioita. Kuva 3. Pihan sulamisvedet ohjautuvat alkuperäisen rakennusosan kellarin ovelle ja siitä edelleen mahdollisesti kellaritilaan. Kuva 4. Rakennuksen ulko-ovet ovat iäkkäitä ja huonokuntoisia. Kuva 5. Laajennusosan vesikatossa ei ole sadevesijärjestelmää aiheuttaen vaurioita rakennuksen julkisivuun. Kuva 6. Rakennuksen ikkunapellit ovat paikoin lyhyitä ja tasaisia. PALJETIE , fax KUA Liite 2 1

38 LIITE 2 KUNTOARVIO Entinen satatoimisto Kuva 7. Laajennusosan alapohjassa havaittiin vuotojälkiä. Alapohjarakenteen alapintaan on asennettu polystyreenilevyjä, jotka ovat paikoin irronneet. Tuuletustilassa on runsaasti tavaraa. Kuva 8. Välipohjarakenteessa on kosteusvaurio, jota ei ole todennäköisesti korjattu asianmukaisesti. Välipohjarakenne sisältää eloperäisiä ainesosia, jotka aiheuttavat kosteusvaurioituessaan mikrobihaitan. Kuva 9. Kellarin kosteusvaurioituneessa irtaimistossa kasvaa mikrobikasvustoa. Kuva 10. Kellarin lattia on tulvinut aiheuttaen eloperäisten ainesosien kosteusvaurioitumisen. Kuva 11. Olohuoneen sisäkaton haltex-levyissä havaittiin kattovuotojälkiä. Kuva 12. Työhuoneen paneloidussa sisäkatossa havaittiin vuotojälkiä. PALJETIE , fax KUA Liite 2 2

39 LIITE 2 KUNTOARVIO Entinen satatoimisto Kuva 13. Rakennuksen ikkunat ovat huonokuntoisia. Ikkunoiden ulkopuitteissa ja karmeissa on kosteusja lahovaurioita. Kuva 14. Alkuperäisen rakennusosan käyttöullakolla havaittiin vesikaton vuotojälkiä. Kuva 15. Rakennuksen vesikalusteet ovat välttävässä kunnossa. Kuva 16. Viemärikalusteiden kunto on tyydyttävä. Kuva 17. Vaurioitunut lämminvesivaraaja vanhemman osan kellarissa. Kuva 18. Lämminvesivaraaja laajennusosan wctilassa. PALJETIE , fax KUA Liite 2 3

40 LIITE 2 KUNTOARVIO Entinen satatoimisto Kuva 19. Vanhemman rakennussiiven kellarissa olevassa jätevesiviemärissä on vuotojälki. Kuva 20. Rakennuksen poistoilmaventtiili. Kuva 21. Satamatoimiston pääkeskus ja laajennus. Kuva 22. Kellarin sähköasennuksia. Kuva 23. Rakennuksen puhelinjakamo. Kuva 24. Peitetty lämmitin aiheuttaa palovaaran. PALJETIE , fax KUA Liite 2 4