MAALISMAAN KOULU KUNTOARVIO

Transkriptio

1 MAALISMAAN KOULU KUNTOARVIO

2 Sisällysluettelo: ESIPUHE Selite 1 YHTEENVETO 1.1 Asiakirjatilanne 1.2 Rakennustekniikka 1.3 LVI-tekniikka 1.4 Sähkötekniikka 1.5 Asukaskyselyn tuloksia 2. PERUSTIEDOT 3. PTS-EHDOTUS 4. RAKENNUSTEKNIIKKA 4.1 Tilat Huoneistojen kuivat tilat Huoneistojen kosteat tilat F71 Huoneistojen kalusteet F73 Huoneistojen laitteet ja kojeet Yhteiset ja yleiset tilat 4.2 D Aluerakenteet D6 Viherrakenteet Nurmikot, puut, pensaat D7 Päällysrakenteet Päällysrakenteet, laatoitukset, kourut D8 Aluevarusteet Aidat, talovarusteet D9 Ulkopuoliset rakenteet Tukimuurit, ajoluiskat, katokset, jätesuojat 4.3 E Pohjarakenteet Maaputkistot, salaojat 4.4 F Rakennustekniikka F1 Perustukset F2 Rakennusrunko Portaat, kantavat väliseinät, pilarit, palkit F3 Julkisivu Ulkoseinät, ikkunat, olko-ovet, parvekkeet F4 Yläpohjarakenteet Vesikatto, räystäskourut, syöksytorvet, kulkusillat F5 Täydentävät sisäosat Sisäovet, kevyet väliseinät, hormit, kanavat, tulisijat F6 Tilojen pintarakenteet Seinät, lattiat, katot F7 Rakennusvarusteet Kalusteet, varusteet, laitteet 5 LVI-JÄRJESTELMÄT 5.1 G1 Lämmitysjärjestelmät 5.2 G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät 5.3 G3 Ilmastointijärjestelmät 5.4 G7 Palontorjuntajärjestelmät 6 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT 6.1 H1 Aluesähköistys 6.2 H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset H22 Jakokeskukset alle 1000V 6.3 H4 Johdot ja niiden varusteet 6.4 H5 Valaisimet 6.5 H6 Lämmittimet, kojeet, laitteet 6.6 H7 Erityisjärjestelmät 6.7 J1 Puhelinjärjestelmät 6.8 J2 Antennijärjestelmät 6.9 J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät 7 ENERGIANKULUTUS LIITTEET: Liite 1, tekninen PTS 8 sivua Liite 2, Valokuvaliite 8 sivua 2

3 Esipuhe Tällä kuntoarviolla on tavoitteena selvittää n rakenteiden ja rakennusosien sekä lämmitys-, ilmanvaihto- ja sähköteknisten järjestelmien silmämääräinen kunto. Lisäksi esitetään uusimistarpeet, korjaustoimenpiteet ja niiden alustavat aikataulut. Peruskuntoarviolla on pyritty antamaan mahdollisimman täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon tarkastuksen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Kohteen kuntoarvio suoritettiin liike- ja palvelurakennusten KH kuntoarviointiohjeiden sekä Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot KH mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota riskivaikutuksiltaan merkittävimpiin asioihin, kustannuksiltaan merkittävimpien rakennusosien korjaustarpeen määrittelyyn sekä rakennusten turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Koska kaikkia kohteita tai niiden kuntoon vaikuttavia seikkoja ei aina voida tarkastaa eikä luotettavasti arvioida aistinvaraisesti, silmämääräistä tarkastusta on täydennettävä kuntotutkimuksilla ja erillisselvityksillä. Kuntotutkimuksien ja erillisselvityksien avulla rahoituksen kannalta tärkeät rakennusosien ja järjestelmien korjausajankohdat ja -kustannukset tarkentuvat. Ajoissa tehty korjaus säästää aina kunnossapidon kokonaiskustannuksia. Peruskuntoarvio ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistön omistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattavat tarvita investointien arvioimiseksi. Peruskuntoarvion tilaajana ja yhteyshenkilönä toimi Oulun kaupungin tekninen isännöitsijä, Mikko Tervola. Rakenteiden ja rakennusosien tarkastuksen on tehnyt Instaro Oy:stä rakennusinsinööri Jari Valtanen. Lämmitys- vesi, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmien tarkastuksen on tehnyt Seppo Tomperi ja sähköjärjestelmien tarkastuksen Hannu Seppälä. Rakennuksen kuntoarvion kenttätyöt tehtiin Tekijät kiittävät isännöitsijää ja kiinteistönhoitoa lähtötiedoista ja opastuksesta sekä kaikkia kuntoarvion osapuolia hyvästä yhteistyöstä ja joustavuudesta kuntoarvion aikana. 3

4 Yhteystiedot: Tilaaja: Oulun kaupunki, tekninen isännöitsijä: Mikko Tervola Solistinkatu 2, PL 32, 90015, OULUN KAUPUNKI Kuntoarvion tekijä(t): Instaro Oy Jari Valtanen, gsm: , fax: LVI-Suunnittelu Seppo Tomperi Seppo Tomperi Mallastie 1, Oulu gsm: Sähkösuunnittelu Hannu Seppälä Hannu Seppälä Rantaholapantie 2 B Muhos gsm: Oulussa Instaro Oy Jari Valtanen, RI 4

5 1. Yhteenveto Kuntoarvion kohteena on puurakenteinen koulurakennus, joka ei ole enää koulukäytössä, rakennuksessa on kellarikerros, jonka pääasiallinen rakennusmateriaali on betoni. Kiinteistössä on kaksi vuokrahuoneistoa, joista toinen on muutettu asunnoksi koulun entisistä tiloista. Vuokrahuoneistot olivat tarkastushetkellä käytössä ja asuinhuoneistot sisältyivät kuntoarvioon. Koulurakennus on valmistunut 50 lulla ja osa käytettävissä olleista piirustuksista on päivätty Kiinteistöön on tehty LVI- ja sähkösaneerauksia 80 -luvun loppupuolella. 1.1 Asiakirjatilanne Kohteen rakennus- ja korjaushistoriasta oli saatavilla seuraavat asiakirjat: Koulun alkuperäisiä piirustuksia vuodelta 1954 Piirustuksia saneerauksesta vuodelta Lämmöntuotantolaitteiden kuntotarkastusraportti, Pöyry, 2006 Turvallisuussuunnitelma (päiväys ei tiedossa, mutta luultavasti 2000 luvun alkupuolella) 1.2 Rakennustekniikka Kiinteistön pääasiallisenä rakennusaineena on käytetty puuta. Kantavat ulkoseinät ja kantavat yläpohjarakenteet sekä julkisivut ovat puurakenteiset. Kellarikerros on betonirakenteinen. Aluerakenteet: Piha-alueita ei pystytty tarkastamaan luotettavasti, koska tarkastushetkellä maassa oli lunta. Piha-alueet ja maanpintojen muodot on suositeltavaa tarkastaa lumettomana vuodenaikana. Perustukset ja alapohja: Rakennuksien perustukset ovat betonirakenteiset perusmuurit. Alapohjina rakennuksissa on betonilaatta. Perustusten mahdollisesta salaojituksesta ei saatu tietoa kuntotarkastuksessa. 5

6 Rakennusrunko ja julksivut: Rakennuksien kantavan runkona toimivat kantavat puurakenteiset ulkoseinät. Yläpohjien kantavat rakenteet ovat puurakenteita. Rakennusrungossa ei havaittu merkittäviä puutteita eikä rakennusrunkoon kohdistu korjaustoimenpiteitä. Ulkoseinät ovat puuverhoiltuja seiniä ja ulkoseinien lämmöneristeenä on käytetty kutterinpurua ja sahajauhoa. Ulkoseinärakenne on tyypillinen kyseisen rakennusajankohdan rakennuksille. Kiinteistön ikkunat ovat kaksilasisia puuikkunoita. Ulko-ovet ovat puurakenteisia ikkunaovia. Puuikkunoiden ja -ulko-ovien tekninen käyttöikä on lopussa ja ikkunat sekä ulko-ovet on suositeltavaa uusia. Yläpohja ja vesikatto: Rakennuksien yläpohjat ovat korkeaa eristämätöntä ullakkotilaa ja yläpohjan lämmöneristeenä on käytetty kutterinlastua ja sahajauhoa. Yläpohjatila on varastokäytössä. Vesikatto on tiilikatto, jonka aluskatteena on todennäköisesti käytetty kermiä. Tilat ja tilojen pintarakenteet: Rakennuksien sisäseinät ovat pääsääntöisesti levytettyjä puuseiniä. Lattiamateriaalit vaihtelevat kuivien tilojen muovimatosta ja muovi- tai vinyylilaatasta kosteiden tilojen laatoituksiin. Asuinhuoneiston käytössä olevan saunaosaston pintarakenteet on uusittu ja toisen asuinhuoneiston sauna on rakennettu huoneiston yhteyteen samalla, kun huoneisto on rakennettu koulun tiloista muuttamalla. Entisen koulun käytössä olleiden kuivien tilojen pintarakenteet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja pintarakenteet on suositeltavaa uusia. 1.3 LVI-tekniikka Liikuntasalin patteriverkoston runkojohdot on uusittu, vesijohdot ja viemärit on osittain uusittu ja poistoilmakoneet on uusittu vuonna Kaikki muut lvitekniset järjestelmät ovat alkuperäisiä vuodelta Lämmitysjärjestelmät: Lämmitysjärjestelmä on vesikiertoinen patterilämmitys. Lämpöjohdot ovat teräsputkia. Lämmityspatterit ovat alkuperäisiä teräslevypattereita. Paisuntajärjestelmä on alkuperäinen avoin paisuntajärjestelmä. Avoimesta paisuntajärjestelmästä voi päästä happea lämmitysverkostoon jolloin lämpöjohtojen sisäpuolinen korroosio voi nopeutua. 6

7 Vesi- ja viemäriröinti: Vesijohdot ovat uusittuja kupariputkia. Vesijohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat uusittuja palloventtiileitä. Viemärit ovat vähäisiltä osin alkuperäisiä valurautaviemäreitä ja pääosin uusittuja muoviviemäreitä. Vesi- ja viemärikalusteet on pääosin uusittu vuosien aikana. Kiinteistössä ei ole vesimittaria. Jätevedet on johdettu alkuperäiseen saostuskaivoon josta jätevesi on johdettu ojaan. Ilmanvaihto: Asunnoissa on painovoimainen ilmanvaihto. Kiinteistön muissa tiloissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Joen puoleisessa asunnossa ei ole korvausilmaventtiileitä. Toisessa asunnoissa ja opetustiloissa on korvausilmaventtiilit. Muut LVI-tekniset havainnot ja korjaustarpeet: Tarkastuksessa havaittiin vähäistä vesivuotoa lämmönjakohuoneessa olevassa lämpimän käyttöveden sekoitusventtiilissä. Ilmanvaihtokanavien puhdistuksesta ei ole tietoa Suurimmat korjaustarpeet tarkastelujakson ajalle ovat lämmityskattilan, öljypolttimen, patteriverkoston sulkuventtiileiden ja patteriventtiileiden uusiminen ja patteriverkoston tasapainotus. Kaikki huippuimurit tulisi uusia. Kellarissa ja lämmönjakohuoneessa olevat alkuperäiset asbestia sisältävät putkieristykset tulisi uusia mineraalivillaeristeiksi. Alkuperäiset viemärit tulisi uusia. Kiinteistöön tulisi asentaa jätevesien käsittelyjärjestelmä. Kiinteistön lämmitysverkostolle tulisi tehdä kuntotutkimus putkistojen todellisen kunnon selvittämiseksi. 7

8 1.4 Sähkötekniikka Kiinteistö on rakennettu kouluksi vuonna 1950 ja korjattu osin vuonna Asunto 1 on saneerattu myöhemmin. Sähkösuunnitelmat on laadittu saneerauksen osalta Ins.tsto Kurvinen Oy:n toimesta vuonna Kiinteistöstä on käytettävissä vuoden 1986 sähkösuunnitelmat. Muutoksista ei ole kirjattu suunnitelmiin. Kiinteistöön on suoritettu sähkölaitteiden määräaikaistarkastus vuonna 1999, seuraava tarkastus on vuonna Sähkölaitteiden kuntoarviota ei ole tehty koulukäyttö näkökulmasta. Sähkölaitteiden kunto on välttävä esim. kokoontumiskäyttöön. Pihallaolevan entisen wc-rakennuksen sähköasennukset on huonossa kunnossa ja suositellaan sähköjen katkaisemista. Suositellaan palovaroitinjärjestelmän rakentamista koko kiinteistöön ja hälytyksen siirtoa gsm-modemilla esim. kaupungin vikapäivystykseen. Suositellaan ullakon vanhojen valaisimien uusimista. Suositellaan ulkovalaisimien uusimista. Äänentoisto- ja ATK-laitteet on purettu, verkot ovat kunnossa. 8

9 1.5 Asukaskyselyn tuloksia Entisen koulurakennuksen yhteydessä on kaksi asuinhuoneistoa. Molemmat huoneistot ovat tällä hetkellä vuokralla ja huoneistoihin toimitettiinn asukaskyselyt ennen kuntoarvion tarkastuskierrosta. Asukaskyselyissä otettiin kantaa mm. seuraaviin asioihin: - Piha-alueiden hoito heikkoa kesällä ja talvella. - Pihalle lammikoituu vettä. - Piha-alueen valasitus heikko. Asukaskyselyn perusteella asuinhuoneistojen lämmityskauden huonelämpötilojen keskiarvo on 21,5 C, jota voidaan pitää tavanomaisena lämpötila-arvona. Sopivana huoneilman lämpötilana lämmityskaudella pidetään C. 9

10 2. PERUSTIEDOT Kiinteistön nimi: Maalismaan kylätupa (Ens. ) Kiinteistön osoite: Pottutörmäntie 70, Yli-Ii Kunta: Oulu Kaupunginosa/kylä: Yli-Ii Asunnot: Yhteismäärä (kpl): 2 Liike- ja muut huoneistot Yhteismäärä (kpl): 0 Rakennukset: Kerrosluku (kpl): 1 (asuinrakennuksessa lisäksi kellarikerros) Valmistumisvuosi: 1950 luvun alkupuolella Talotyyppi: Pääasiallinen rakennusaine: Puu Kattotyyppi: Harjakatto Kate: Tiili Lämmitysjärjestelmä: Öljylämmitys Ilmanvaihtojärjestelmä: Painovoimainen / koneellinen poisto Antennijärjestelmä: 10

11 3. PTS-EHDOTUS Kiinteistön PTS-ehdotus, pitkän aikavälin suunnitelma -ehdotus, on koottu yhteen liitteeseen 1, Tekninen PTS. Tutkimukset ja korjaustoimet on esitetty vuoden 2013 hintatason mukaan. Hinnoittelussa on käytetty urakoitsijoiden, rakennuttajien ja kuntoarvioijan hintatietoutta. Hinnoitteluun toteutusvaiheessa vaikuttaa sen hetken työtilanne ja suoritusajankohta. Hinnoittelun ohjeellisena tarkkuutena voidaan pitää ~20 %:n tarkkuutta. Annetuissa hinta-arvioissa on mukana 24 %:n arvonlisävero. PTS-ehdotuksessa ei ole huomioitu peruskorjaushankkeen luonteisia kokonaiskustannuksia vaan kustannukset ovat yksittäisten toimenpiteiden kustannuksia. Korjaustoimenpiteen kokonaiskustannukset muodostuvat laajaalaisemmissa korjaustoimissa mahdollisista tutkimus-, suunnittelu- ja urakkaasiakirjojen laadinnasta sekä varsinaisesta työn suorittamisesta. Teknisessä PTS:ssä on esitetty toimenpiteet viidessä osa-alueessa; tutkimukset, huolto, rakennustekniikka, LVI ja sähkö. Lisäksi PTS on esitetty diagrammeina. Diagrammit esittävät kustannukset osa-alueittain sekä kokonaiskustannukset vuotta kohden. Lisäksi diagrammina on esitetty osa-alueiden kustannusten keskinäistä jakautumista. PTS-ehdotuksen tarkoituksena on toimia runkona, jonka pohjalta kiinteistön omistaja voi laatia kunnossapitosuunnitelman. 11

12 4. RAKENNUSTEKNIIKKA 4.1 Tilat Kiinteistö on rakennettu luvulla ja ajankohdasta johtuen tilojen pintarakenteissa sekä muissa rakenteissa on voitu käyttää asbestipitoisia materiaaleja. Kiinteistöön tulee tehdä asbesti- ja haitta-ainekartoitus ennen remonttien tekemistä Kiinteistön kuivat tilat Kiinteistöstä tarkastettiin molemmat asuinhuoneistot. Kaikki kiinteistön sisätilat kierrettiin kuntoarvion kenttätöissä. Entisen koulurakennuksen kaikki sisätilat tarkastettiin kuntoarviossa. Havainnot, asuinhuoneisto joen puolella (70A): Huoneiston lattia on maalattu lankkulattia ja seinien pinnat ovat maalatut. Huoneisto on ollut asuinhuoneistona koulun yhteydessä koulun rakentamisesta saakka. Huoneiston käytössä on kellarikerroksessa sijaitseva saunaosasto sekä enstisen koulun pesu- ja kylpyhuoneet. Tarkastuskierroksella saadun tiedon mukaan kosteat tilat on remontoitu luvulla ja kosteisiin tiloihin on remontissa asennettu vesieristykset. Pintarakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Havainnot, asuinhuoneisto tien puolella (70B): Huoneisto on saneerattu entisen koulun tiloista asuinhuoneistoksi. Huoneistossa on oma sähkökiukaalla varustettu sauna ja pesuhuone. Huoneiston kuivien tilojen lattioissa on pintamateriaalinä käytetty pääsääntöisesti muovimattoa ja seinät ovat maalipantaisia. Havainnot, entisen koulun tilat: Entisten koulutilojen lattioissa on käytetty muovi- tai vinyylilaattaa sekä luokkien lattiat ovat maalattuja puulattioita.seinät ovat pääsääntöisesti maalattuja pintoja. WC-tilojen seinissä on laatoituksia seinien alaosissa ja lattioissa on muovimatto. 12

13 Vuokrahuoneiston 70A kuivien tilojen lattia- ja seinäpintojen uusiminen. Koulurakennuksen kuivien tilojen lattia ja seinäpintojen uusiminen. Kiinteistön kuntoarvio. Kiinteistön asbesti- ja haitta-ainekartoitus Kiinteistön kosteat tilat Entisen koulun tiloissa ollut sauna on huoneiston 70A kohdalla kellarikerroksessa ja saunatilat ovat huoneiston käytössä. Saunaosaston läheisyydessä on myös useampi WC-tila sekä erillisiä pesuhuoneita. Myös huoneistossa 70B on oma sauna ja pesuhuone. Entisen koulun tiloissa ei ole ksoteita tiloja. Havainnot, asuinhuoneisto joen puolella (70A): Saunatilat on remontoitu 2000 luvun alkupuolella. Saunan ja pesuhuoneen lattiat ovat laatoitetut. Muissa kosteissa tiloissa on lattioissa muovimatot. Tarkastuskierroksella saadun tiedon mukaan tiloihin on asennettu vesieristykset. Havainnot, asuinhuoneisto tien puolella (70B): Huoneiston pesuhuoneessa havaittiin suohkunurkkauksen seinälaatoituksen alimmassa laattarivissä poikkemaa laatan tasossa mutta kohdalla ei havaittu kohonneita pintakosteuslukemia. Pesuhuoneen lattiamatossa havaittiin pientä kupruilua. Pesuhuoneen lattia on puurakenteinen. Seinälaatoituksen laattasaumoissa havaittiin tummentumista. Pesuhuoneen lattiasta ei voitu kartoittaa pintakosteuksia, koska suihkua oli käytetty samana päivänä ja muovimaton pinnalla oli kosteutta. Huoneiston 70B pesuhuoneen lattia ja seinät on suositeltavaa tutkia mahdollisten vuotojen osalta. 13

14 4.1.3 F71 Huoneistojen Kalusteet Huoneistojen kalusteet ovat lähinnä kiintokalusteita. Huoneiston 70A komerot ovat luultavasti alkuperäisiä. Alkuperäisten kalusteiden uusiminen on suositeltavaa kunnossapitojaksolla. Keittiöiden kalusteita on uusittu ainakin näkyviltä osin. Kiintokalusteiden keskimääräinen tekninen köyttöikä on 25 vuotta. Huoneiston 70A kiintokalusteiden uusiminen F73 Huoneistojen laitteet ja kojeet Huoneistojen laitteita ja kojeita ovat tavanomaiset asuntoon liittyvät kylmälaitteet sekä uunit ja liedet. Laitteissa ja kojeissa ei havaittu merkittäviä puutteita. Laitteita ja kojeita uusitaan tarvittaessa. 14

15 4.1.5 Yhteiset ja yleiset tilat Tekniset tilat: Lämmönjakohuone: Lämmönjakohuone sijaitsee kellarikerroksessa. Lämmönjakohuoneen rakenteet ovat pääosin maalattuja betonipintoja. Lämmönjakohuoneessa havaittiin rikkoontuneita alkuperäisiä putkieristeitä. Putkieristeiden asbestipitoisuus tulee tutkia heti ja mikäli putkieristeet sisältävät asbestia, tulee rikkoontuneet putkieristeet poistaa lämmönjakohuoneesta asbestityönä. Lämmönjakohuoneen seinä- ja lattiapintojen maalaukset on suositeltavaa tehdä seuraavien laiteuusintojen yhteydessä. Teknisistä tiloista tulee poistaa ylimääräinen tavara. Teknisiä tiloja ei saa käyttää varastotiloina. Ylimääräinen tavara aiheuttaa turhaa ylimääräistä palokuormaa tiloihin. Sähköpääkeskus: Sähköpääkeskus sijaitsee asuntorakennuksen kellarikerroksessa. Sähköpääkeskuksen seinä- ja kattopinnat ovat maalattuja betonipintoja ja lattiana on puulattia. Sähköpääkeskuksen tilapinnat on suositeltavaa pintakäsitellä seuraavan laiteuusinnan yhteydessä. 15

16 Porrashuoneet ja käytävät Kiinteistön ullakkotilaan ja kellarikerrokseen johtaa sisäpuoliset portaat. Ullakon portaat ovat puurakenteiset ja kellarin portaat ovat betonirakenteiset. Kellarikerroksen portaat ovat kapeat maalatut betoniportaat. Portaat ovat hyväkuntoiset. Entisen koulun sisätiloissa olevat portaat ovat betonirakenteiset portaat mosaiikkibetoniaskelmin. Porraskaiteet ovat metalliset kalterikaiteet. Portaiden vierelle on seinään asennettu puinen käsijohde. Ullakkotilaan johtavat portaan tien puolella ovat betonirakenteiset todella kapeat portaat. Portaiden maalipinta on hyvässä kunnossa. Ullakkotilaan johtavat portaat joen puoleissa päässä ovat puurkateiset portaat. Portaat ovat tyydyttävässä kunnossa. Maalattujen portaiden huoltomaalaus 16

17 4.2 D Aluerakenteet D6 Viherrakenteet Koulurakennuksen piha-alueella on puita, istutuksia ja nurmialueita. Viherrakenteita ei tarkastettu, koska tarkastushetkellä oli lunta maassa. Piha-alueiden tarkastus on suositeltavaa tehdä kesäaikaan D7 Päällysrakenteet Kiinteistön päällysrakenteita ei tarkastettu koska tarkastushetkellä oli lunta maassa. Piha-alueelle on lammikoitunut ja jäätynyt paljon vettä. Piha-alueen pintakaltevuudet ovat heikot ja sadevedet eivät ohjaudu pihalta pois. Piha-alueiden laajempi tarkastus on suositeltavaa tehdä kesäaikaan D8 Aluevarusteet Kiinteistön pihalla on lipputanko. Lipputangon maalipinta on huonokuntoinen. Aluevasrusteiden huoltomaalaukset 17

18 4.2.4 D9 Ulkopuoliset rakenteet D9.1 Katokset Huoneistojen ulko-ovien edustoilla on erilliset katokset. Koulurakennuksen pihanpuoleisella julkisivulle on katos. Katoksen kantavat rakenteet ovat puurakenteita. Kantavissa puuosissa ei havaittu merkittäviä vaurioita tai puutteita. Puurakenteiden pintakäsittelyt ovat kuluneet. Katoksen puurakenteiden huoltomaalaus on hinnoiteltu julkisivujen maalauksen yhteyteen. 4.3 E Pohjarakenteet E53 Salaojat Salaojista ei tehty havaintoja. 18

19 4.4 F Rakennustekniikka F1 Perustukset Koulurakennuksen perustukset ovat betonirakenteiset perusmuurit. Perustusten maanpäällisissä osissa ei havaittu merkittäviä puutteita tai vaurioita. Rakennuksen perusmuureissa ei sisäpuolella havaittu merkittäviä vaurioita. Perusmuurien sisäpuolelle on muurattu tiiliverhous ja sisäpinnoilla havaittiin kellarikerroksessa paikoin veden aiheuttamia valumajälkiä varastotiloissa. Muutamassa kohdassa havaittiin perusmuurissa myös maalipinnan irtoamista sisäpuolella. Perusmuurien vesieristyksien, bitumisivelyn, tekninen käyttöikä on 30 vuotta. Perustusten vesieristyksien uusiminen. Samalla on suositeltavaa muotoilla pintamaat rakennusten vierellä sekä tarkastella salaojien tarpeellisuus. F13 Alapohjat Rakennuksien alapohjat ovat maanvarasia betonilaattoja. Alapohjissa ei havaittu merkittäviä vaurioita. alapohjarakenteesta ei ollut käytettävissä leikkauspiirustusta, joten alapohjan rakenne ei tullut tarkastuksessa tietoon. Alapohjan rakenne ja betonilaatan alapouolisten rakenteiden kunto on suositeltavaa selvittää kuntotutkimuksella. Alapohjarakenteen kuntoluokka on tyydyttävä. Koulurakennuksen alapohjarakenteen kuntotutkimus. 19

20 4.4.2 F2 Rakennusrunko Kantavan runkona toimii betonirakenteiset perusmuurit ja kantavat puurakenteiset ulkoseinät. Yläpohjan kantavat rakenteet ovat puurakenteiset. Rakennusrungossa ei havaittu merkittäviä vaurioita tai puutteita ja runkon kuntoluokka on hyvä. EI toimenpide-ehdotuksia F21 Väestönsuoja Kiinteistössä ei ole omaa väestönsuojaa. Kiinteistöön on laadittu pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmaa ei ole päivätty. Kiinteistön pelastussuunnitelma on suositeltavaa päivittää. F23 Portaat Asuinhuoneistoille on betonirakenteiset ulkoportaat. Betoniportaissa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Ulkoportaisiin ei kohdistu toimenpide-ehdotuksia. 20

21 4.4.3 F3 Julkisivu F31 Ulkoseinät Rakennuksen ulkoseinät ovat puuverhoiltuja. Ulkoseinät ovat pystypaneelilla. Ulkoseinässä havaittiin kosteuden aiheuttamaa vaurioita rakennuksen takaseinällä kohdalla, jossa matalampi katon osa liittyy ulkoseinään. Vaurio on mahdollisesti johtunut räystäskourun vuodosta tai tulvimisesta. Ulkoseinien lämmöneristeenä on käytetty sahajauhoa tai muuta vastaavaa. Ulkoseinille on suositeltavaa tehdä kuntotutkimus eristemateriaalin kunnon selvittämiseksi. Eriste on voinut painua ikkunoiden alapuolella. Ulkoseinien kuntoluokka on välttävä. Ulkoseinien huoltomaalaus on suositeltavaa tehdä noin vuoden välein. Ulkoseinien huoltomaalaukset. F32 Ikkunat Rakennuksen ikkunat ovat alkuperäisiä kaksilasisia puuikkunoita. Puuikkunoiden puuosissa havaittiin maalauksen osittaista hilseilyä sekä paikoin lahovaurioita. Lasitukset ovat alkuperäiset. Ikkunoiden uusimisella voidaan säästää energian kulutusta. Alkuperäiset kaksilasiset ikkunat voivat aiheuttaa vedon tunnetta. Puuikkunoiden keskimääräinen tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Ikkunoiden uusiminen. 21

22 F33 Ulko-ovet Kiinteistön ulko-ovet ovat puurakenteisia ikkunaovia. Ulko-ovien pintakäsittelyt ovat kuluneita. Puurakenteisten ulko-ovien keskimääräinen tekninen käyttöikä on vuotta. Ulko-ovien kunto on välttävä. Ulko-ovien uusiminen F34 Julkisivun täydennysosat F34.1 Parvekkeet Kiinteistössä ei ole parvekkeita. F34.2 Ulkoseinän tikkaat Rakennuksessa on kahdet teräsrakenteiset talotikkaat katolle. Alemmalta on tikkaat ylemmälle vesikatolle. Talotikkaat ovat terästikkaat. Tikkaat on kiinnitetty ulkoseinään lappeen puolelle. Tikkaiden kiinnitys tulee varmistaa aina, kun katolle noustaan. 22

23 4.4.4 F4 Yläpohjarakenteet F41 Yläpohja Yläpohja tilat ovat korkeata ullakkotilaa. Yläpohjan kantavat rakenteet ovat puurakenteita. Yläpohjassa on laudoitettu lattia. Lämmöneristeenä yläpohjassa on käytetty kuterinlastua ja sahajauhoa noin mm:n vahvuudelta. Kantavat puurakenteet on paikalla rakennettuja kattorakenteita ja rakenteissa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Vesikatolle on asennettu lapetikkaita, kulkusiltoja, räystäskourut ja syöksytorvet. Yläpohjan ja vesikatteen läpi kulkee tiilihormeja, viemärin tuuletusputkia sekä antenni. Ei toimenpide-ehdotuksia. F41.3 Tiilikatot Rakennuksen vesikatto on tiilikatto. Alkuperäisen työselostuksen mukaan vesikatto on tiilikatto, jonka alla on umpilausoitus sekä päre- tai kermikate. Tarkastuskäynnin havaintojen perusteella tiilikatteen alla on kermikerros aluskatteena. Tiilikaton keskimääräinen tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Kattotiilien alareunoissa havaittiin jonkin verran rosoisuutta ja katteen tekninen ikä alkaa olla lopussa. Tiilikatto on suositeltavaa uusia. Räystäslaudoista Vesikaton ja yläpohjavarusteiden uusiminen. Samalla hormien pellitykset. 23

24 4.4.5 F5 Täydentävät sisäosat F51 Sisäovet Kiinteistön sisäovet ovat puurakenteisia ovia. Sisäovissa havaittiin kulumisia niin ovissa kuin ovien pintakäsittelyissä. Puusisäovien keskimääräinen tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Sisäovet on suositeltavaa kunnostaa tai uusia kokonaisuudessaa. PTS -ehdotukseen on budjetoitu sisäovien uusiminen. Puisten sisäovien uusiminen. F52 Kevyet väliseinät Kiinteistön kevyet väliseinät ovat puurakenteisia. Kevyissä väliseinissä ei havaittu merkittäviä puutteita tai vaurioita. Väliseinien pintakäsittelit on huomioitu sisätilojen maalauksissa. F57 Hormit, kanavat, tulisijat Kiinteistön hormit ovat lähinnä ilmanvaihtoon liittyviä hormeja. Kiinteistössä on myös savuhormeja. Vesikatolla olevat tiilirakenteiset hormit ovat välttävässä kunnossa. Tiilipinnat ovat rapautuneet paikoin. Tiilirakenteisten hormien pellitys katon uusimisen yhteydessä. Savuhormit tulee nuohota säännöllisesti. 24

25 4.4.6 F6 Tilojen pintarakenteet Tilojen pintarakenteet on käsitelty kohdassa 4.1 Tilat F7 Rakennusvarusteet F71 Kalusteet Tilojen kalusteet on käsitelty kohdassa F71 Huoneistojen kalusteet. 25

26 5. LVI-JÄRJESTELMÄT 5.1 G1 Lämmitysjärjestelmät Kiinteistön lämmitysjärjestelmä on öljykeskuslämmitys. G11 Lämmöntuotanto Kiinteistön lämmötuotanto öljylämmityskattilalla. Ei havaittu selkeitä puutteita tai ongelmia lämmöntuotannossa. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. G11.1 Kaukolämpölaitteet Kiinteistössä ei ole kaukolämpölaitteita. G11.2 Lämmönsiirtimet Kiinteistössä ei ole lämmönsiirtimiä. G11.3 Kattilat varusteineen Lämmityskattila Högfors, teho noin 90 kw, vuodelta Öljypoltin Bentone F22-1, asennusajankohta ei ole tiedossa. Lämmityskattila ja öljypoltin ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Lämmityskattilan ja öljypolttimen uusiminen. 26

27 G11.4 Öljynsiirtojärjestelmät Kiinteistössä ei ole varsinaisia öljynsiirtojärjestelmiä. Öljyputket öljysäiliöstä öljypolttimille ovat kupariputkia 1970-luvulta. Öljysäiliö sijaitsee maassa. Öljysäiliön täyttöputken yhteydessä on ylitäytön estin. Öljysäiliö on tarkastettu vuonna Öljysäiliön tekninen käyttöikä määräytyy säännöllisesti tehtävien tarkastuksien perusteella. Öljysäiliön säännölliset tarkastukset. G11.5 Kattilalaitoksen muut laitteet Lämmönjakohuoneessa on lämminvesivaraaja vuodelta Lämminvesivaraaja on teknisen käyttöikänsä lopussa. Lämminvesivaraajan uusiminen. 27

28 G12 Lämmönjakelu G12.1 Paisunta- ja varolaitteet Paisuntajärjestelmä on alkuperäinen avoin paisuntajärjestelmä. Avoimesta paisuntajärjestelmästä voi päästä happea lämmitysverkostoon jolloin lämpöjohtojen sisäpuolinen korroosio voi nopeutua. Uusi kalvopaisunta-astia. Lämmitysverkoston kuntotutkimuksessa tulisi selvittää putkien ja pattereiden rakennepaine. Tutkimustulosten perusteella harkittava voiko järjestelmään asentaa kalvopaisunta-astia. G12.2 Lämmönjakeluverkoston kiertovesipumput Lämmönjakohuoneessa olevat kiertovesipumput ovat luultavasti 1970-luvuilta. Kiertovesipumpumpuilla on teknistä käyttöikää jäljellä arviolta muutama vuosi. Kiertovesipumppujen uusiminen. 28

29 G12.3 Lämmitysverkostot varusteineen Lämmitysverkoston putket ovat alkuperäisiä teräsputkia. Liikuntasalin patteriverkoston runkojohdot on uusittu. Lämpöjohdot ovat silmämääräisesti arvioituna kunnossa. Käyttöikään vaikuttaa oleellisesti lämmitysputkistossa oleva vapaa happipitoisuus ja mahdollinen ulkopuolinen kosteus. Putkissa ei ole näkyvissä vuotojälkiä. Putkistoilla on käyttöikää jäljellä arviolta yli10 vuotta. Lämpöjohdoille ja lämmityspattereille tulisi tehdä kuntotutkimus niiden todellisen kunnon selvittämiseksi. G12.4 Lämmitysverkoston linja- ja sulkuventtiilit Sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat alkuperäisiä karaventtiileitä Alkuperäiset karaventtiilit ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Sulku- ja linjasäätöventtiileiden uusiminen. 29

30 G13 Lämmönluovutus G13.1 Lämmityspatterit varusteineen Lämmityspatterit ovat alkuperäisiä teräslevypattereita. Pattereiden käyttöikään vaikuttaa oleellisesti lämmitysverkostossa oleva vapaa happipitoisuus. Patterit ovat silmämääräisesti arvioituna kunnossa ja niillä on teknistä käyttöikää jäljellä arviolta yli 10 vuotta. Tasapainottamalla lämmitysverkosto voidaan tasoittaa tilojen kesken esiintyviä lämpötilaeroja. Lämmitysverkoston tasapainotus patteriventtiilien uusimisen yhteydessä. G13.2 Patteriventtiilit Patteriventtiilit ovat hyvin eri ikäisiä. Tarkastuksessa havaittiin myös alkuperäisiä patteriventtiilitä. Patteriventtiilit ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Uusimalla kaikki patteriventtiilit ja termostaattiosat parannetaan käyttövarmuutta. Patteriventtiileiden uusiminen. G13.3 Lämmitysverkostoon kytketyt lämmityslaitteet varusteineen Kiinteistössä ei ole muita lämmitysverkkoon kytkettyjä lämmityslaitteita. G13.4 Tuloilmakoneiden lämmityspatterien varusteet Kiinteistössä ei ole tuloilmakoneita. 30

31 G14 Eristykset Näkyvissä olevat lämpöjohtojen eristykset ovat muovipinnoitettuja mineraalivillaeristeitä ja alkuperäisiä massaeristeitä joissa on kangaspinnoite. Näkyvissä olevien lämpöjohtojen eristykset ovat kunnossa ja riittävät. Kellarissa ja lämmönjakohuoneessa olevissa alkuperäisissä putkieristyksissä sekä lämmityskattilan ja varaajan eristyksissä voi olla asbestia. Asbestia sisältävät putkieristeet tulisi uusia mineraalivillaeristeiksi joihin muovipinnoite. Lämmityskattilan ja varaajan asbestipurkutyöt. 5.2 G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kiinteistö on liitetty Oulun veden vesijohtoverkostoon. Kiinteistössä ei ole vesimittaria. Jätevedet on johdettu alkuperäiseen saostuskaivoon josta jätevesi on johdettu ojaan. G21 Vedenkäsittelylaitteet Lämmin käyttövesi tuotetaan lämmönjakohuoneessa olevan lämminvesivaraajan kierukalla. Lämpimän käyttöveden lämpötilaa säätö on toteutettu termostaattisella sekoitusventtiilillä. Tarkastettujen tilojen osalta lämpimän käyttöveden lämpötila oli keskimäärin +52 ºC. Legionella-bakteeri voi esiintyä mikäli lämpimän käyttöveden lämpötila on alle +50 ºC. 31

32 G21.1 Lämpimän käyttöveden kiertovesipumput Lämpimän käyttöveden kiertovesipumppu on luultavasti 1970-luvulta. Pumppu on teknisen käyttöikänsä lopussa. Termostaattisessa sekoitusventtiilissä havaittiin vuotojälkiä. Kiertovesipumpun ja sekoitusventtiilin uusiminen. G21.2 Paineenkorotusjärjestelmät Kiinteistössä ei ole paineenkorotusjärjestelmää. G21.3 Paineenalennusventtiilit Kiinteistön päävesimittarilla ei ole vakiopaineventtiiliä. Vakiopaineventtiilillä ei ole merkittävää vaikutusta vedenkulutukseen koulurakennuksissa. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. G21.4 Paine- ja vesisäiliöt kiinteistössä ei ole talousvesipumppaamoa. G21.5 Talousvesipumppaamot Rakennuksessa ei ole talousvesipumppaamoa. G21.6 Suodattimet Kiinteistössä ei ole vesisuodattimia. 32

33 G22 Vesijohtoverkostot G22.1 Lämpimän käyttöveden verkostoon kytketyt lämmityslaitteet Kiinteistössä ei ole lämpimän käyttöveden verkostoon kytkettyjä lämmityslaitteita. G22.2 Lämpimän käyttöveden verkostoon kytketyt laitteet Kiinteistössä ei ole lämpimän käyttöveden verkostoon kytkettyjä laitteita. G22.3 Vesijohtoverkostot varusteineen Vesijohdot ovat pääosin uusittuja kupariputkia. Kylmävesiputkina on jonkin verran alkuperäisiä galvanoituja teräsputkia. Vesijohdoissa ei havaittu vuotojälkiä eikä käyttäjien mukaan vuotoja ole esiintynyt. Alkuperäiset galvanoidut kylmävesijohdot ovat käyttöikänsä lopussa, vuonna 1992 asennetuilla vesijohdoilla on käyttöikää jäljellä yli 12 vuotta. Alkuperäiset galvanoidut kylmävesijohdot tulisi uusia. G22.4 Vesijohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit Vesijohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat vuonna 1974 asennettuja palloventtiileitä. Vesijohtojen sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat teknisen käyttöikänsä loppupuolella. Vesijohtoverkoston venttiileiden uusiminen. Lämpimän käyttöveden kiertojohdon vesimäärän säätö, (virtausnopeus < 1 m/s). 33

34 G23 Jätevesien käsittely G23.1 Hiekanerottimet (öljyn ja rasvan) Kiinteistössä ei ole hiekanerottimia. Kiinteistössä ei ole öljynerottimia. Kiinteistössä ei ole rasvanerottimia. G23.2 Viemäripumppaamot Kiinteistössä ei ole viemäripumppaamoita. G23.5 Jäteveden puhdistamot Kiinteistössä ei ole jäteveden puhdistamoa. Jätevedet on johdettu alkuperäiseen saostuskaivoon josta jätevesi on johdettu ojaan. Nykyinen jätevesien käsittelyjärjestelmä ei täytä jätevesiasetuksen 542/2003 mukaisia jäteveden käsittelyvaatimuksia. Jätevesien käsittelyä varten viemäriverkostoon tulisi asentaa biologis-kemiallinen panospuhdistamo. Uusi panospuhdistamo. G24 Viemäriverkostot G24.1 Sisäviemäriverkoston padotusventtiilit Kiinteistössä ei ole sisäviemäriverkoston padotusventtiileitä. 34

35 G24.2 Viemärikaivot Kiinteistössä ei ole viemärin tarkastuskaivoja. Jätevesiviemäri tulee rakennuksesta saostuskaivoon. Uusi tarkastuskaivo rakennuksen ja panospuhdistamon väliin. G24.3 Sadevesikaivot Piha-alueella on sadevesikaivoja. Sadevesikaivojen asennusajankohta ei ole tiedossa. Sadevesiviemäri on johdettu sadevesikaivoista läheiseen jokeen. Piha-alueella on esiintynyt sadevesien lammikoitumista. Uudet sadevesikaivot ja sadevesiviemärit. G24.4 Viemäriverkostot varusteineen Jätevesiviemärit ovat vähäisiltä osin alkuperäisiä valurautaviemäreitä, pääosin muoviviemäreitä vuodelta Käyttäjien mukaan viemäreissä ei ole esiintynyt tukoksia ja ne toimivat normaalisti. Alkuperäiset valurautaviemärit ovat käyttöikänsä lopussa Muoviviemäreillä on käyttöikää jäljellä yli 12 vuotta. Alkuperäisten valurautaviemäreiden uusiminen. Viemäreiden uusimisen kustannus ei sisällä rakennusteknisiä töitä. 35

36 G25 Vesi- ja viemärikalusteet G25.1 Vesikalusteet Sekoittimet on pääosin uusittu vuosien aikana. Sekoittimet ovat 1-otesekoittimia ja termostaattisekoittimia. Sekoittimet on pääosin uusittu vuosien aikana. Yksittäisiä sekoittimia uusitaan tarvittaessa. G25.2 Viemärikalusteet Wc-istuimet, pesualtaat ja vesilukot ovat pääosin alkuperäisiä. Viemärikalusteiden kunto on alkuperäisiä lattiakaivoja lukuun ottamatta tyydyttävä. Alkuperäisten lattiakaivojen uusiminen sisältyy viemäreiden uusimiseen. G26 Eristykset Vesijohdot on eristetty muovi- ja peltipäällysteisellä mineraalivillalla. Näkyviltä osiltaan muovipinnoitetut eristykset ovat kunnossa ja riittävät. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. 36

37 5.3 G3 Ilmastointijärjestelmät Asunnoissa on painovoimainen ilmanvaihto. Kiinteistön muissa tiloissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Joen puoleisessa asunnossa ei ole korvausilmaventtiileitä. Toisessa asunnoissa ja opetustiloissa on korvausilmaventtiilit. Joen puoleisessa asunnossa ilmanvaihto jää puutteelliseksi koska korvausilmaventtiileitä ei ole. Ulkoilma tulee vuotoina rakenteiden läpi. Heikko ilmanvaihto voi aiheuttaa kosteusongelmia sekä mahdollisesti terveysongelmia. G31 Ilmastointikoneet G 31.1 Tuloilmakoneet varusteineen Kiinteistössä ei ole tuloilmakoneita. G31.2 Poistoilmakoneet varusteineen Opetustilojen poistoilmakoneet ovat huippuimureita. Poistoilmakoneet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Huippuimureiden uusiminen. 37

38 G32 Ilmastointikoneeseen liittyvät osat Kiinteistössä ei ole ilmastointikoneisiin liittyviä osia. G33 Kanavistot Rakennusten ilmanvaihtokanavat ovat alkuperäisiä rakennusainekanavia ja kuumasinkittyjä kierresaumakanavia. Ilmanvaihtokanavat ovat tyydyttävässä kunnossa. Ilmanvaihtokanavien puhdistuksesta ei ole tietoa. Koulujen ilmanvaihtokanavat tulisi puhdistaa 5 vuoden välein. Ammattimaisen keittiön ilmanvaihtokanavat tulisi puhdistaa yhden vuoden välein. Muiden tilojen ilmanvaihtokanavat tulisi puhdistaa kymmenen vuoden välein. Jos tilat eivät ole opetuskäytössä eikä koulun keittiö toimi ammattimaisena ruuanvalmistuspaikkana, kiinteistön kaikki ilmanvaihtokanavat tulisi puhdistaa kymmenen vuoden välein. Ilmanvaihtokanavien puhdistus. 38

39 G34 Pääte-elimet Koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän poistoilman päätelaitteet ovat järjestelmään soveltuvia kartioventtiileitä. Päätelaitteet ovat kunnossa. Joen puoleisessa asunnossa ei ole korvausilmaventtiileitä. Toisessa asunnoissa ja opetustiloissa on korvausilmaventtiilit. Korvausilmaventtiileiden asentaminen joen puoleisen asunnon olo- ja makuuhuoneisiin. G37 Eristykset Yläpohjassa näkyvissä olevat kuumasinkityt ilmanvaihtokanavat on eristetty 100 mm villaeristeellä. Eristykset ovt riittävät ja kunnossa. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. G5 Paineilma- ja kaasuverkostot G51 Paineilmaverkostot Rakennuksessa ei ole paineilmaverkostoa. 39

40 5.4 G7 Palontorjuntajärjestelmät G71 Alkusammutuskalusto Alkusammutuskalustona on palopostit, sammutuspeitteet ja käsisammuttimet. G71.1 Käsisammuttimet Kiinteistössä on yksittäisiä käsisammuttimia. Käsisammuttimien tarkastus on ollut riittävää ja säännöllistä. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. G72 Sammutusvesilaitteet G72.1 Sisä- ja ulkopalopostit Sisäpalopostit ovat vuodelta Palopostit ovat kunnossa. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnossapitokaudella. 40

41 6. SÄHKÖJÄRJESTELMÄT 6.1 H1 Aluesähköistys H11 Aluejärjestelmät H11.1 Piha- ja aluevalaisimet Pihavalaistus on toteutettu rakennuksien seinävalaisimilla. Valaisimet ovat elohopeahöyrylamppu- ja hehkulamppu valaisimia. Valaisimet ovat huonokuntoiset. Toimenpide-ehdotukset Suositellaan seinävalaisimien uusimista Katoksen valaisimien uusimista. H1.2 Hämäräkytkimet ja kello-ohjaukset Ulkovalaistusta (kenttä) ohjataan hämäräkytkimellä ja kytkinkellolla Huippuimureita PF1-PF3 ohjataan ulkotermostaateilla ja kytkinkelloilla. Ohjaus toimii toivotulla tavalla Ei toimenpide-ehdotuksia 41

42 6.2 H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset H22 Jakokeskukset alle 1000V H22.1 Pääkeskukset Kiinteistön pääkeskus on uusittu 1986 ja sijaitsee kellarissa. Keskus on nimellisvirraltaan 125A. Keskus on koteloinniltaan IP20. Pääkeskus on varustettu tulppasulakkeilla ja kuntoisuusluokaltaan tyydyttävä. Pääkeskuksessa ei ole vikavirtasuojausta pistorasioille. Sähköjärjestelmät ovat tyypiltään TN-C (ei erillistä suojajohdinta). Pääkeskuksessa on asuntojen kwh-mittarit. Ei toimenpide-ehdotuksia H22.2 Muut keskukset Kiinteistön (ent. koulun puoli) ryhmäkeskukset ovat vuodelta1986. Asunnon 1. keskus on uusittu vuonna Toisen asunnon keskus on vuodelta 1986 ja on välttäväkuntoinen. Asunnon 1 keskus on varustettu vikavirtasuojakytkimin ja on hyväkuntoinen. Keskukset täyttävät nykyiset tarpeet rakennuksen nykyisessä käytössä. 42

43 6.3 H4 Johdot ja niiden varusteet H41 Liittymisjohdot Kiinteistö on liitetty Oulun Energia Oy:n pienjänniteverkkoon maakaapelilla. Liittymisjohto on tyydyttävässä kunnossa ja vastannee kiinteistön kuormaa. Suositellaan pääsulakkeen koon tarkistamista ja tarvittaessa pienentämistä kuormitusta vastaavaksi. H42 Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset Pääkeskuksella on maadoituskisko johon on liitetty mm. putkistot ja antenni. Maadoitukset täyttävät rakennusaikaiset määräykset. Ei Toimenpide-ehdotuksia H43 Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot Kiinteistössä olevat nousujohdot on uusittu vuoden 1986 jälkeen 3-vaiheisiksi. Tarkkaa tietoa ajankohdasta ei ole. Nousujohdot ovat 4-johtimisia (TN-C), MMJ- tyyppisiä kaapeleita. Nousujohdot täyttävät nykyiset käyttötarpeet. Ei Toimenpide-ehdotuksia 43

44 H44 Voimaryhmäjohdot Rakennuksessa on pääosin vuodelta 1986 olevat voimaryhmäjohdot. Lämmönjakohuoneessa on osin alkuperäiset voimaryhmäjohdot. Kiinteistöön on lisätty saneerauksien yhteydessä uusia ryhmäjohtoja. Kiinteistössä on öljypoltin sekä huippuimurit PK1 - PK3 sekä keittiössä liesi ja uuni. Lämmönjakohuoneessa on vanhoja 3-vaiheisia pumppuja. Laitteet ovat toimintakuntoiset ja täyttävät rakennuksen nykyisen käytön tarpeet. Käytöstä poistettujen laitteiden johtoja on purkamatta. Suositellaan käytöstä poistettujen laitteiden ja niiden ryhmäjohtojen purkamista keskukselle saakka. H45 Valaistusryhmäjohdot Rakennuksen valaistustusryhmäjohdot ovat pääosin vuodelta Asunnon 1. ryhmäjohdot on uusittu Ullakolla ja kellareissa on vanhoja kaapelointeja, valaisimia ja kytkimiä. Johdot ovat asennetut pääosin pinta-asennuksena. Asennuksista on suunnitelmat vuodelta Kaikkia muutoksia ei ole viety piirustuksiin. Suositellaan vanhojen sähköasennusten uusimista lämmönjakohuoneessa ja ullakolla suuremman saneerauksen yhteydessä. 44

45 H45.1 Kytkimet ja pistorasiat Kiinteistössä on pääosin vuosilta 1986 olevat kytkimet ja pistorasiat. Sähkökalusteita on uusittu myös korjaus- ja muutostoimenpiteinä. Ullakolla ja kellarissa on myös alkuperäisiä, huonokuntoisia kytkimiä ja pistorasioita. Havaittiin rikkinäisiä valaisimia. Asunnon 1 saneerauksessa on jakorasioiden kansia jäänyt kotelointien sisään. Vuodelta 1986 ja uudemmat olevat sähkökalusteet ovat tyydyttävässä kunnossa ja vanhemmat ovat huonossa kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia 6.4 H5 Valaisimet H51 Valaisimet Rakennuksessa on pääosin vuodelta 1986 ja 2004 olevat valaisimet. Ullakolla ja kellarissa on myös alkuperäisiä valaisimia vuodelta Valaisimet ovat pääasiassa hehkulamppu-, loistelamppu- ja elohopeahöyrylamppuvalaisimia. Alkuperäiset valaisimet ovat huonokuntoiset. Vuonna 1986 asennetut ovat välttävässä kunnossa ja uudemmat ovat tyydyttävässä kunnossa. Suositellaan alkuperäisten (1950) valaisimien uusimista. 45

46 6.5 H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet H61.4 Saattolämmitykset Rakennuksessa ei havaittu saattolämmityksiä. H62 Kojeet ja laitteet H62.1 Suurkeittiölaitteet Kiinteistössä on Metos merkkiset liesi ja uuni keittiössä. Laitteet ovat toimintakuntoiset. Ei toimenpide-ehdotuksia H6.3 Kiukaat Kiinteistössä on sähkökiuas Kiuas on toimintakuntoinen. Ei toimenpide-ehdotuksia 46

47 6.6 H7 Erityisjärjestelmät H74 Turvavalaistusjärjestelmät Rakennuksessa on ovimerkkivalaistusjärjestelmä. Merkkivalaistuskeskus on Teknoware TKT3122 merkkinen. Poistumisteillä on ilman kulkusymbolia olevat ovimerkkivalaisimet. Valaisimet ja keskus ovat välttävässä kunnossa.kiinteistössä ei havaittu turvavalaisimia. Ei toimenpide-ehdotuksia 6.7 J Tietojärjestelmät J1 Puhelinjärjestelmät Rakennus on liitetty puhelinoperaattorin puhelinverkkoon ilmakaapelilla. Puhelinverkosta on pistepiirustus vuodelta Puhelinkaapelointi on suoritettu MMS-kaapelointina. Puhelinverkko ja kaapelointi on vuodelta Puhelinverkko on välttävässä kunnossa, mutta täyttää käyttäjän vaatimukset. Ei toimenpide-ehdotuksia 47

48 6.8 J2 Antennijärjestelmät Rakennuksessa on omilla antenneilla varustettu yhteisantennijärjestelmä. Katolla on masto ja antennit (2xVHF, UHF ja ULA). Uusi antennivahvistin on luokkahuoneen kaapissa. TV-kanavien jakelu tapahtuu rakennuksessa koaksiaalikaapeleilla. Antennimasto ja antennit ovat välttävässä kunnossa. Asunnoissa asukkaat ovat hankkineet omia antenneita. Antennivahvistin on uusittu muutama vuosi sitten. Ei toimenpide-ehdotuksia 6.9 J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät J61 Valvomolaitteet Rakennuksessa ei havaittu rakennusautomaatiota. 7. ENERGIANKULUTUS 7.1 Sähkönkulutus (kwh) 7.2 Vedenkulutus (m3) 7.3 Lämpöenergian kulutus (MWh) Kohteesta ei ollut kulutustietoja käytettävissä. 48

49 koodi tai kohta raportissa 0 G22.4 TEKNINEN PTS Toimenpide Määrä Yksikkö /Yksikkö Vuosi Huolto Savuhormit tulee nuohota säännöllisesti. Lämpimän käyttöveden kiertojohdon vesimäärän säätö, (virtausnopeus < 1 m/s). Kustannukset vuosittain [1000 ] Huoltotoimenpide MAALISMAAN KOULU Tutkimus/suunnittelu x x Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide LIITE 1 sähkötoimenpide

50 koodi tai kohta raportissa TEKNINEN PTS Huoltotoimenpide MAALISMAAN KOULU Tutkimus/suunnittelu Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide Toimenpide Määrä Yksikkö /Yksikkö Vuosi Tutkimukset ja suunnittelu Kiinteistön kuntoarvio. 1 erä Kiinteistön asbesti- ja haittaainekartoitus. 1 erä Huoneiston 70B pesuhuoneen lattia ja seinät on suositeltavaa tutkia 1 erä mahdollisten vuotojen osalta. D6 Piha-alueiden tarkastus on suositeltavaa tehdä kesäaikaan. 1 erä F13 Koulurakennuksen alapohjarakenteen kuntotutkimus. 1 erä G11.4 Öljysäiliön säännölliset tarkastukset. 1 erä Lämpöjohdoille ja lämmityspattereille G12.3 tulisi tehdä kuntotutkimus niiden todellisen kunnon selvittämiseksi. 1 erä Kustannukset vuosittain [1000 ] 9, , LIITE 1 sähkötoimenpide

51 koodi tai kohta raportissa TEKNINEN PTS Huoltotoimenpide MAALISMAAN KOULU Tutkimus/suunnittelu Rakennustekninen toimenpide Toimenpide Määrä Yksikkö /Yksikkö Vuosi Rakennustekniikka Vuokrahuoneiston 70A kuivien tilojen lattia- ja seinäpintojen uusiminen. 2 hnst Koulurakennuksen kuivien tilojen lattia ja seinäpintojen uusiminen. 1 erä F71 Huoneiston 70A kiintokalusteiden uusiminen. 2 hnst Lämmönjakohuoneen seinä- ja lattiapintojen maalaukset on suositeltavaa tehdä seuraavien laiteuusintojen yhteydessä. 1 erä Sähköpääkeskuksen tilapinnat on suositeltavaa pintakäsitellä seuraavan laiteuusinnan yhteydessä. 1 erä Maalattujen portaiden huoltomaalaus 1 erä D8 Aluevasrusteiden huoltomaalaukset 1 erä F1 Perustusten vesieristyksien uusiminen. 1 erä F31 Ulkoseinien huoltomaalaukset. 1 erä F32 Ikkunoiden uusiminen. 1 erä F33 Ulko-ovien uusiminen 1 erä F41.3 Vesikaton ja yläpohjavarusteiden uusiminen. Samalla hormien pellitykset. 1 erä LVI-toimenpide F51 Puisten sisäovien uusiminen. 1 erä Kustannukset vuosittain [1000 ] ,5 40 6, LIITE 1 sähkötoimenpide

52 koodi tai kohta raportissa TEKNINEN PTS Huoltotoimenpide MAALISMAAN KOULU Tutkimus/suunnittelu Toimenpide Määrä Yksikkö /Yksikkö Vuosi LVI G11.3 Lämmityskattilan ja öljypolttimen uusiminen. 1 erä G11.5 Lämminvesivaraajan uusiminen. 1 erä G12.1 Uusi kalvopaisunta-astia. 1 kpl G12.2 Kiertovesipumppujen uusiminen. 1 erä G12.4 Sulku- ja linjasäätöventtiileiden uusiminen. 1 erä G13.1 Lämmitysverkoston tasapainotus patteriventtiilien uusimisen yhteydessä. 1 erä G13.2 Patteriventtiileiden uusiminen. 1 erä G14 Asbestia sisältävät putkieristeet tulisi uusia mineraalivillaeristeiksi joihin 1 erä muovipinnoite. G14 Lämmityskattilan ja varaajan asbestipurkutyöt. 1 erä G21.1 Kiertovesipumpun ja sekoitusventtiilin uusiminen. 1 kpl G22.3 Alkuperäiset galvanoidut kylmävesijohdot tulisi uusia. 1 erä G22.4 Vesijohtoverkoston venttiileiden uusiminen. 1 erä G23.5 Uusi panospuhdistamo. 1 kpl G24.2 Uusi tarkastuskaivo rakennuksen ja panospuhdistamon väliin. 1 kpl G24.3 Uudet sadevesikaivot ja sadevesiviemärit. 1 erä G24.4 Alkuperäisten valurautaviemäreiden uusiminen. 1 erä G31.3 Huippuimureiden uusiminen. 1 kpl G33 Ilmanvaihtokanavien puhdistus. 1 erä Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide LIITE 1 sähkötoimenpide

53 koodi tai kohta raportissa G34 H45 TEKNINEN PTS Toimenpide Määrä Yksikkö /Yksikkö Vuosi LVI Korvausilmaventtiileiden asentaminen joen puoleisen asunnon olo- ja makuuhuoneisiin. Suositellaan vanhojen sähköasennusten uusimista lämmönjakohuoneessa ja ullakolla suuremman saneerauksen yhteydessä. Huoltotoimenpide MAALISMAAN KOULU Tutkimus/suunnittelu 1 erä erä Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide LIITE 1 sähkötoimenpide Kustannukset vuosittain [1000 ] 84,9 22,

54 koodi tai kohta raportissa TEKNINEN PTS Toimenpide Määrä Yksikkö /Yksikkö Vuosi Sähkö Huoltotoimenpide MAALISMAAN KOULU Tutkimus/suunnittelu H11.1 Suositellaan seinävalaisimien uusimista 7 kpl Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide H11.1 Katoksen valaisimien uusimista. 3 kpl H5 Suositellaan alkuperäisten (1950) valaisimien uusimista. 1 erä Kustannukset vuosittain [1000 ] 0 0 3, LIITE 1 sähkötoimenpide

55 Kustannukset [1000 ] MAALISMAAN KOULU LIITE 1 TEKNINEN PTS Tutkimustoimenpide Huoltotoimenpide Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide sähkötoimenpide PTS Tutkimukset ja lisäselvitykset 9, , Huolto Rakennustekniikka ,5 40 6, LVI 84,9 22, Sähkö 0 0 3, Yhteensä 96,4 52,9 81, Vuosi Tutkimukset ja lisäselvitykset Huolto Rakennustekniikka LVI Sähkö Yhteensä

56 MAALISMAAN KOULU LIITE 1 TEKNINEN PTS Tutkimustoimenpide Huoltotoimenpide Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide sähkötoimenpide Kustannusjakauma (1000 ) 10 vuoden tarkastelujaksolla. Tutkimukset ja lisäselvitykset; 17 Sähkö; 4 Huolto; 0 LVI; 110 Rakennustekniikka; 150 Tutkimukset ja lisäselvitykset Huolto Rakennustekniikka LVI Sähkö Kustannukset yhteensä kymmenen vuoden tarkastelujaksolla

57 LIITE 2 KUNTOARVIO Kuva 1. Koulurakennuksen yhteydessä olevan alkuperäisen asuinhuoneiston pintarakenteet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja pintarakenteet on suositeltavaa uusia tarkastelujakson aikana. Kuva 2. Koulun tiloista muutetun asuinhuoneiston pesuhuoneen seinälaatoituksessa havaittiin alimman laattarivin tasoeroa laatan alareunassa. Laatoituksen kiinnitys tulisi tarkastaa. Kuva 3. Entisen koulun tiloissa olevat sisäportaat ovat hyväkuntoiset. Kuva 4. Liikuntasalin ikkunan alapuolella havaittiin maalipinnan irtoamista seinästä. Seinien maalipinnat on suositeltavaa uusia tarkastelujakson aikana. Kuva 5. Entisen koulun lattioissa on käytetty muovitai vinyylilaattoja, joiden tekninen käyttöikä on lopussa. Pintarakenteet on suositeltavaa uusia. Kuva 6. Sähköpääkeskuksen maalatussa seinässä havaittiin maalipinnan irtoamista. Keskuksen lattia on maalattu lankkulattia. PALJETIE KUA Liite 2 kl 1-6.docx 1

58 LIITE 2 KUNTOARVIO Kuva 7. Lämmönjakohuoneen pintarakenteet ovat välttävässä kunnossa. lämmönjakohuoneessa havaittiin putkieristeissä rikkoontumisia. Mikäli putkieristeet sisältävät asbestia, tulee eristeet poistaa. Kuva 8. Yläpohjatilaan johtavat portaat ovat puurakenteiset ja portaiden maalipinta on kulunut. Portaiden maalipinta on suositeltavaa uusia muiden maalaustöiden yhteydessä. Kuva 9. Piha-alueen kuntoa ei voitu luotettavasti arvioida koska maassa oli tarkastushetkellä lunta ja jäätä. Pihalle lammikoituu vettä joka on jäätynyt laajaksi jääkentäksi. Kuva 10. Asukkaiden mukaan piha-alueelle lammikoituu sadevedet. Kuvassa näkyy piha-alueelle jäätynyttä sadevettä. Kuva 11. Rakennuksen perustukset ovat betonirakenteiset. Perustukset on pinnoitettu rappaamalla. Kellarikerroksen ikkuna on välttävässä kunnossa. Kuva 12. Kellarikerroksen entiset polttoainevarastot ovat betoni- ja tiilipintaisia. Pintarakenteet ovat välttävässä kunnossa. PALJETIE KUA Liite 2 kl 7-12.docx 2

59 LIITE 2 KUNTOARVIO Kuva 13. Kiinteistön ikkunat ovat kaksilasisia puuikkunoita. Ikkunoissa havaittiin maalipinnan irtoamista ja paikallisia lahovaurioita. Kuva 14. Ikkunat ovat välttävässä kunnossa ja ikkunoiden uusiminen on suositeltavaa tarkastelujakson aikana. Kuva 15. Vesikatteena on tiilikatto. Räystäslaudoituksissa havaittiin maalipinnan irtoamista ja paikallisia lahovaurioita. Julkisivujen huoltomaalaus ajoittunee tarkastelujaksolle. Kuva 16. Vesikatteen alla on umpilaudoitus ja aluskatteena on mahdollisesti kermikate. Vesikaton tekninen käyttöikä on lopussa ja kate on suositeltavaa uusia tarkastelujakson aikana. Kuva 17. Katolla olevat tiilihormit ovat välttävässä kunnossa. Hormien tiilet ovat paikoin rapautuneet. hormit on suositeltavaa rapata ja pellittää seuraavan kattoremontin yhteydessä. Kuva 18. katoksien puupilareiden maalipinnat ovat kuluneet. Pilarit tulee maalata seuraavan julkisivumaalauksen yhteydessä. PALJETIE KUA Liite 2 kl docx 3

60 LIITE 2 KUNTOARVIO Kuva 19. Lämmityskattila ja öljypoltin ovat teknisen käyttöikänsä lopussa Kuva 20. Lämminvesivaraaja tulisi uusia. Kuva 21. Patteriverkoston sulkuventtiilit ovat heikossa kunnossa. Kuva 22. Alkuperäiset patteriventtiilit ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Kuva 23Lämmitysverkoston kiertovesipumput tulisi uusia. Kuva 24. Liikuntasalin patteriverkoston runkojohdot on uusittu. PALJETIE KUA Liite 2 kl LVI,.docx 4

61 LIITE 2 KUNTOARVIO Kuva 25. Kellarissa ja lämmönjakohuoneessa olevat alkuperäiset eristykset sisältävät todennäköisesti asbestia Kuva 26. Lämpimän käyttöveden sekoitusventtiilissä on vuotojälkiä. Kuva 27. Alkuperäiset valurautaviemärit ovat heikossa kunnossa Kuva 28. Kiinteistössä ei ole vesimittaria. Kuva 29. Vesi- ja viemärikalusteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Kuva 30. Opetustilojen korvausilmaventtiilit PALJETIE KUA Liite 2 kl LVI,.docx 5

62 LIITE 2 KUNTOARVIO Kuva 30. Pääkeskus. Kuva 31. Ryhmäkeskus. Kuva 32. Ryhmäkeskus. Kuva 33. Merkkivalaistuskeskus Kuva 34. Pumppujen moottorinsuojakeskus. Kuva 35. Antennivahvistin PALJETIE KUA Liite 2 kl Sähkö,.docx 6

63 LIITE 2 KUNTOARVIO Kuva 37. Antennit Kuva 38. Keittiö. Kuva 39. Valaisimia. Kuva 40. Valaisimia. Kuva 41. Valaisimia. Kuva 42. Valaisimia. PALJETIE KUA Liite 2 kl Sähkö,.docx 7

64 LIITE 2 KUNTOARVIO Kuva 43. Havaintoja valaistusryhmäjohdoista ja - laitteista. Kuva 44. Havaintoja valaistusryhmäjohdoista ja - laitteista. Kuva 45. Havaintoja valaistusryhmäjohdoista ja - laitteista. Kuva 46. Havaintoja valaistusryhmäjohdoista ja - laitteista. Kuva 47. Ulkorakennus. PALJETIE KUA Liite 2 kl Sähkö,.docx 8