LAPIN JÄRJESTÖTOIMINNAN KEHITTÄMISRAKENNE. (Kuva: Itä-Lapin yhdistys-/järjestöfoorumi 2011)

Transkriptio

1 LAPIN JÄRJESTÖTOIMINNAN KEHITTÄMISRAKENNE (Kuva: Itä-Lapin yhdistys-/järjestöfoorumi 2011) Toimintasuunnitelma vuodelle 2012

2 SISÄLTÖ 1 Kehittämisrakenteen tausta ja tarkoitus Kehittämisrakenteen päämäärä ja tavoitteet Kehittämisrakenteen kohdealueet, kohderyhmät ja yhteistyötahot Kehittämisrakenteen tavoitteet vuodelle Kehittämisrakenteen seuranta ja arviointi Viestintä Sopimusjärjestöt ja muut yhteistyötahot Kehittämisrakenteen työntekijät Kehittämisrakenteen rahoitus Liitteet

3 1 Kehittämisrakenteen tausta ja tarkoitus Lapissa on rakennettu järjestöyhteistyötä voimakkaasti 2000-luvun alusta lähtien yhteistyössä eri järjestöjen, aluehallinon ja sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa eri hankkeiden avulla. Itä-, Pohjois- ja Tunturi-Lapin alueella toimi Kylä - Elämän keskus hanke, joka koostui kuudesta itsenäisestä projektista. Hankekokonaisuudessa olivat mukana Lapin Sosiaaliturvayhdistys ry, Suomen Punaisen Ristin Lapin piiri, Nuorten Ystävät ry, SámiSoster ry, Lapin yliopiston sosiaalityön laitos ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, joka samalla koordinoi hankekokonaisuutta. Hankkeen tavoitteena oli tukea Lapin kylien elinvoimaisuutta ja hyvinvointipalvelujen säilymistä. Nuorten Ystävät ry:n toteuttama sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke käynnisti erityisesti alueellisten järjestöjen ja eri hankkeiden välisen yhteistyön tiivistämisen ja kehittämisen sekä pyrki vaikuttamaan kuntasektorin asenteisiin järjestöjen aseman ja merkityksen huomioimiseksi. Järjestötieto-hankekokonaisuus kehitti järjestötoimijoiden tietoyhteiskuntavalmiuksia sekä verkkomuotoisen tiedon käyttöä toimintaresurssina. Hanke kehitti järjestötyöntekijöiden tietoteknologisten työmenetelmien ja välineiden hallintaa ammatillisessa työskentelyssä. Hanke tuki myös eri sektoreiden välistä kumppanuutta, vuoropuhelua ja yhteistyötä tietojärjestelmien käyttämisessä ja kehittämisessä. Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenteen suunnittelu aloitettiin järjestöjen aloitteesta 2000-luvun alussa ja se luotiin vahvistamaan alueen järjestötoimintaa, varmistamaan järjestöjen osallisuutta hyvinvointityössä ja kehittämään järjestöjen keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Järjestöt haluavat tuoda kansalaisten äänen hyvinvoinnin kehittämistyöhön. Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenteen toiminnalla järjestösektori saadaan koordinoidusti mukaan yhteiseen kehittämistoimintaan ja osaksi hyvinvointipoliittista vaikuttamista. Lapissa on erinomaiset mahdollisuudet kehittää ja toteuttaa uudenlaista yhteistyötä, koska myös kunnat ovat valmiita yhteistyöhön. 2

4 2 Kehittämisrakenteen päämäärä ja tavoitteet Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenteen päämääränä on lisätä kansalaisten hyvinvoin-tia ja osallisuutta tukemalla Lapissa toimivia sosiaali- ja terveysjärjestöjä niiden perusteh-tävässä. Päämäärän saavuttamiseksi vakiinnutetaan kehittämisrakenne, joka tukee järjestöjen keskinäistä ja alueellista verkostoitumista ja vaikuttamismahdollisuuksia hyvinvoinnin rakentamiseksi sekä tuo uusia työvälineitä ja yhteistyöfoorumeita järjestötyön tueksi. Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenteen tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintamahdollisuuksia sekä edistää järjestöjen osallisuutta Lappia koskevassa sosiaali- ja terveysalan kehittämistyössä. Kehittämisrakenne edistää järjestötoimijoiden tiivistä yhteydenpitoa ja kokoaa joustavasti verkostoja erilaisiin kehittämistehtäviin sekä tukee järjestöjä teknologisten tukimuotojen käyttöönotossa ja käytössä ohjaamalla ja järjestämällä koulutuksia. Kehittämisrakenne vahvistaa järjestöjen yhteistyöverkostoja ja lisää osallisuutta Lapin hyvinvointipoliittisessa kehittämistyössä. Tavoite tukee tasa-arvoisen, monipuolisen, aktiivisen ja vaikuttamaan kykenevän sosiaali- ja terveysjärjestösektorin ylläpitämistä ja kehittämistä koko Lapissa. Osatavoitteet 1. Vakiinnuttaa järjestöjen osallisuutta edistävä toimintamalli Lappiin. 2. Järjestöpankin kehittäminen, järjestöjen verkkoneuvonnan vakiinnuttaminen ja tieto-teknologian mahdollisuuksien laajentaminen verkostoyhteistyössä. 3. Oppilaitosyhteistyön kehittäminen ja opiskelijoiden saaminen mukaan järjestötyöhön. 3

5 3 Kehittämisrakenteen kohdealueet, kohderyhmät ja yhteistyötahot Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenteen tärkein kohderyhmä ovat lappilaiset ihmiset ja Lapin sosiaali- ja terveysalan sekä kyläyhdistysten järjestötoimijat. Järjestöjä tukemalla vahvistetaan kuntalaisten hyvinvointia, ehkäistään ongelmia ja autetaan ongelmia kohdanneita. Kehittämisrakenteen työllä edistetään järjestötoimijoiden toimintamahdol-lisuuksia ja kehitetään sekä tuetaan kunnan ja järjestöjen yhteistyötä. Oppilaitosyhteistyöllä mahdollistetaan ja kannustetaan nuoria osallistumaan järjestötyöhön, välitetään nuorille tietoa järjestöjen osaamisesta ja yhteiskunnallisesta toimijuudesta, hyödynnetään järjestöjä oppimisympäristöinä ja tuotetaan tietoa järjestötyöstä toiminnan kehittämiseksi. Oppilaistosyhteistyönä kootaan opinnäytetöitä ja -aiheita Järjestöpankkiin. Lapin järjestötyön kehittämisrakenne tekee tiivistä yhteistyötä muiden alueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) hankkeiden kanssa. Pohjois-Suomessa toteutetaan Pohjoisen alueen Kaste (PaKaste) II -hanketta juurruttamaan PaKaste I:n aikana käynnistettyjä toimenpiteitä sekä kehittämään edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä toimintamalleja palvelujen ja yksilöiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenteen ja PaKaste II -hankkeen yhteistyökohdiksi on suunniteltu hyvinvointistrategiatyötä, asiakasprosessien mallintamista ja yhteistyötä saamenkielisten palvelujen kehittämisessä sekä järjestöjen roolin esillä pitämistä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenteessa. Yhteistyössä Lapin liiton ja järjestötoimijoiden kanssa suunnitellaan pidettäväksi maakunnallinen foorumi kerran vuodessa. Maakuntafoorumissa käynnistetään maakunnal-lisen järjestöstrategian suunnittelu ja järjestöjen neuvottelukunnan perustaminen edustamaan kaikkia Lapissa toimivia järjestöjä. Kehittämisrakenne kuuluu Lapin aluehallintoviraston sisäisen turvallisuuden hankeverkostoon, joka edistää yhteistyötä kuntien, kyläyhdistysten ja järjestöjen välillä. Järjestöyhteistyön tekemiseen ovat esittäneet jo halukkuutensa Rovaniemen ja Kemijärven kaupungit sekä Sodankylän ja Kittilän kunnat, joiden kanssa tehdään aiesopimus järjestöstrategiatyön suunnittelun aloittamisesta sosiaali- ja terveysjärjestöjen osalta. 4

6 Lapin keskussairaalassa toimintansa loppuvuodesta 2011 aloittava Neuvontapiste Tietovakka on Lapin sairaanhoitopiirin, Järjestötoiminnan kehittämisrakenteen, järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyössä suunnittelema neuvontapiste. Tietovakasta potilaat ja omaiset saavat tietoa järjestöjen toiminnoista joko henkilökohtaisesti tai esitteiden ja Järjestöpankin välityksellä. Kehittämisrakenne toimii Tietovakan koordinoijana ja suunnittelutyöryhmän jäsenenä. Tietovakassa toimivien yhdistysten ja järjestöjen sekä opiskelijoiden ohjaamiseen ja toiminnan koordinointiin tarvitaan kehittämisrakenteen resursseja myös jatkossa. Lapin järjestötoiminnan verkostomaisen kehittämisrakenteen (Kuvio 1.) muodostavat seudulliset järjestökeskukset, valtakunnallisten liittojen aluetyöntekijät sekä aluejärjestöt ja paikallisyhdistykset. Järjestökeskukset (Neuvokas Toimintakeskus, Meri- Lapin Majakka ry ja Kemijärven Järjestökiehinen ry) ovat kiinteässä yhteistyössä Kehittämisrakenteen kanssa, jonka toiminta-alueena on koko Lappi. Kuvio 1. Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenne 5

7 4 Kehittämisrakenteen tavoitteet vuodelle 2012 I Vakiinnuttaa järjestöjen osallisuutta edistävä toimintamalli Lappiin Kehittämisrakenne kytkee Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestötoimijoita kiinteästi maakunnalliseen järjestötyöhön kokoamalla järjestötoimijoita maakunnalliseen sosiaali- ja terveysalan kehittämistyöhön. Toteutetaan seudulliset yhdistys- ja järjestöfoorumit viidellä alueella Lapissa vuoden 2012 aikana. Käynnistetään yhdessä Lapin liiton ja eri järjestöjen kanssa Lapin liiton yhteyteen järjestöjen neuvottelukunta, mikä aloittaa järjestöstrategian suunnittelun ja toteuttaa maakunnallisen järjestöfoorumin. Esitetään kunnille järjestöyhdyshenkilöiden nimeämistä suunnitelmallisen ja sopimuksellisen hyvinvointiyhteistyön käynnistämiseksi ja vahvistamiseksi. Tuetaan saamelaisalueiden sosiaali- ja terveysjärjestöjä hyödyntämään tietoteknologiaa kokousten ja koulutusten järjestämisessä. Kehitetään hankeyhteistyötä luomalla Lapin alueen sote-hankeverkosto. Kehitetään järjestötyöntekijöiden tapaamisia vahvistamaan järjestöyhteistyötä ja tukemaan järjestötoimijoiden jaksamista. Tuetaan Tietovakka-neuvontapistettä tuomaan näkyväksi järjestöjen osaamista ja niiden tarjoamia toimintoja. Jatketaan yhteistyötä SOSTEn, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun sosiaali- ja terveysturva yhdistysten sekä niiden hankkeiden kanssa. Osallistutaan Sodankylän järjestötalon suunnitteluun alueen järjestöjen ja kunnan kanssa. Mittarit Mittareilla tullaan arvioimaan hankkeen vaikutuksia. 6

8 Järjestetään viisi seudullista yhdistys-/järjestöfoorumia, joihin osallistuu 50 % alueen sosiaali- terveysalan järjestöistä ja kyläyhdistyksistä. Maakunnallinen järjestöjen yhteistyön neuvottelukunta perustetaan Lapin Liiton alaisuuteen ja maakunnallinen järjestöfoorumi järjestetään. Järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö aloitetaan 4:ssä Lapin kunnassa, joissa nimetään järjestöyhdyshenkilöt. Lapissa hyödynnettävissä olevat videoneuvottelulaitteet listataan ja käydyt videoneuvottelut kirjataan. Lapin alueen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen hankeverkosto perustetaan ja sitä hyödynnetään laajasti kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistyössä. Järjestötyöntekijöiden tapaamisia järjestetään vuoden 2012 aikana 4 kertaa. Tietovakka-neuvontapisteessä on järjestön edustaja tai opiskelija-harjoittelija paikalla kuukausittain. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun sotu-yhdistysten sekä niiden hankkeiden kanssa kokoonnutaan vuoden aikana 3-4 kertaa Pohjois-Suomen järjestötoiminnan kehittämiseksi. Sodankylän Järjestötalo saadaan perustettua. II Järjestöpankin kehittäminen ja markkinointi sekä tietoteknologian hyödyntäminen verkostoyhteistyössä Järjestöpankkia on kehitetty yhteistyössä Posken, tietoteknologia työryhmän, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan järjestötoimijoiden ja kehittämisrakenteen kanssa. Järjestöpankissa on tällä hetkellä n. 120 sosiaali- ja terveysalan yhdistystä ja järjestöä. Tavoitteena on saada suurin osa Lapin sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä ja järjestöjä Järjestöpankkiin. Laajassa projektiyhteistyössä rakennetaan sähköistä työvälinettä, jonka kautta: kuntalaiset voivat etsiä järjestöjen toimintaa, järjestöt saavat tehokkaan työkalun viestintään ja järjestöjen keskinäiseen yhteistyöhön, ammattilaiset löytävät asiakkailleen järjestöjen tarjoamat tuki- ja muut palvelut. Hankeyhteistyössä ovat mukana: Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys / Viestintä ja vertaistuki verkkoon (VVV)- hanke, Kumppanuuskeskuksen neuvontapisteen kehittämisprojekti, STKL / ESKO- koordinaatio- hanke, Oulun seudun Setlementti / Vares- hanke ja Lapin jär- 7

9 jestötoiminnan kehittämisrakenne. Hankeyhteistyöryhmä kokoaa laajasti järjestötoimijoita ja sidosryhmiä yhteiseen kehittämistyöhön. Tehostetaan Järjestöpankki-tiedottamista järjestöille ja järjestetään koulutusta sekä ohjausta järjestöpankkiin liittyville järjestöille. Kehitetään ja markkinoidaan järjestöjen verkkoneuvontaa. Kehitetään Järjestöpankissa olevaa Tietovakan toiminta-alustaa järjestötoimijoiden tarpeita vastaavaksi. Jatketaan Pohjois-Suomen järjestöjen yhteisen sähköisen alustan kehittämistä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteistyöhankkeiden kanssa. Mittarit Vuoden 2012 aikana yli 50 % Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöistä kuuluu järjestöpankkiin. Järjestöt ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset osaavat hyödyntää verkkoneuvontaa ja siitä muodostuu yksi järjestötoiminnan kehittämisen työväline. Järjestöpankki on linkitetty kaikkien Lapin kuntien Internet-sivuille palvelemaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia asiakkaiden ohjauksessa ja neuvonnassa. Järjestötoimijat osallistuvat Tietovakka neuvontapisteen toimintaan mm. varaamalla esittelyaikoja Järjestöpankissa olevan toiminta-alustan kautta. Pohjois-Suomen järjestöjen yhteisen sähköisen alustan ensimmäiset toiminnot otetaan käyttöön ja niitä testataan vuoden 2012 aikana. III Oppilaitosyhteistyön kehittäminen Oppilaitosyhteistyön tavoitteena on tiedon välittäminen järjestöjen osaamisesta ja yhteiskunnallisesta toimijuudesta. Järjestöjä hyödynnetään oppimisympäristöinä ja tietoa järjestötyöstä tuotetaan toiminnan kehittämiseksi. Opiskelijoita kannustetaan mukaan järjestötyöhön. Kootaan opinnäytetöitä ja -aiheita Järjestöpankkiin. Luodaan oppilaitoksiin järjestöyhdyshenkilöverkosto vuoden 2012 aikana. Aloitetaan opinnäytetyöpankin kehittäminen osaksi järjestöpankkia. Luodaan järjestelmä opiskelijoiden harjoittelujaksojen toteuttamiselle järjestöissä. 8

10 Vaikutetaan järjestötoiminnan ja järjestötyön tuntemuksen sisällyttämiseen eri oppilaitosten opetussuunnitelmiin ja ohjelmiin. Oppilaitokset ottavat opiskelijoille Neuvontapiste Tietovakan järjestötyön tutustumis- ja harjoittelupaikaksi. Mittarit Lapin oppilaitoksiin nimetään järjestöyhdyshenkilö. Opinnäytetyöpankki luodaan järjestöpankkiin. Järjestötoiminta sisältyy oppilaitosten opetussuunnitelmiin. Järjestötyöhön ja järjestöjen toimintaan liittyviä opinnäytetöitä tehdään hyödyntämään järjestöjen tiedon tarpeita. Opiskelijat tekevät Neuvontapiste Tietovakassa tutustumiskäyntejä ja harjoittelujaksoja. Kunkin osatavoitteen suunnittelemista, kehittämistä ja seuraamista varten on osaksi kehittämisrakennetta perustettu sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajista koottu työryhmä. 9

11 5 Kehittämisrakenteen seuranta ja arviointi Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenteen toiminnan seuranta ja arviointi perustuvat arviointisuunnitelmaan, jonka on hyväksynyt Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen hallitus sekä kehittämisrakenteen ohjausryhmä. Arvioinnin perusteella Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenteen toimintoja suunnataan vastaamaan paremmin järjestöjen ja järjestökeskusten tarpeisiin. Arvioinnilla osoitetaan mitä käytännön hyötyjä kehittämisrakenteen toiminnasta on seurannut alueen järjestöille ja onko toiminta vaikuttanut kuntalaisten hyvinvointiin. Säännöllisellä tavoitearvioinnilla seurataan toiminnan suuntautumista tavoitteiden mukaisesti. Tuloksia ja pitkän tähtäimen vaikutuksia arvioidaan eri tasojen kautta: paikallinen, seudullinen ja maakunnallinen vaikutus. Arviointia toteutetaan koko toiminnan ajan mm. itsearviointina sekä toiminnasta kerättävänä palautteena lomakkeilla ja webropolkyselyllä. Seurantatiedon tuottamiseen osallistuvat työntekijät, sotu-yhdistyksen hallitus, tukitiimi, ohjausryhmä sekä järjestöt ja muut yhteistyötahot. Arvioinnista raportoidaan säännöllisesti sotu-yhdistyksen hallitukselle ja Järjestötoiminnan kehittämisrakenteen ohjausryhmälle arviointipalavereissa. Kehittämisrakenteen toiminnasta laaditaan vuosittain vuosikertomus, jossa kuvataan ja analysoidaan kehittämisrakenteen toimintaa ja sen vaikutuksia. Liitteenä on Arviointisuunnitelma

12 6 Viestintä Viestinnän tavoitteena on tehdä Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakennetta tunnetuksi ja lisätä sen näkyvyyttä ja avoimuutta sekä tehdä näkyväksi järjestöjen osaamista, vaikuttavaa toimintaa ja tehostaa oleellisen tiedon saatavuutta. Toimivalla sisäisellä viestinnällä luodaan avoin, rakentava ja luottamuksellinen keskusteluyhteys, mikä luo myös pohjan hyvälle ulkoiselle tiedotukselle. Sisäisen viestinnän kohderyhmiä ovat ohjausryhmä, tukitiimi, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen hallitus, yhteistyökumppanit ja aiesopimuksen tehneet järjestöt sekä rahoittaja RAY. Ulkoisella viestinnällä pyritään tavoittamaan Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenteen toiminnasta hyötyviä tahoja; järjestöjä, oppilaitoksia ja muita yhteistyötahoja, kuntia, sosiaalialan hankkeita, valtakunnallisia vertaistahoja ja kansalaisia. Hyvä ulkoinen viestintä herättää kiinnostusta ja osallistumishalukkuutta sekä edistää palautteen saamista. Tiedotuksen avoimuus hankeorganisaation sisällä ja ulkopuolella varmistetaan tiedottamalla aktiivisesti ja oikea-aikaisesti toiminnan edistymisestä. 11

13 7 Sopimusjärjestöt ja muut yhteistyötahot Munuais- ja maksaliitto ry Invalidiliiton Lapin Kuntoutuskeskus Itä-Lapin ammattiopisto Rovalan Setlementti ry Suomen Mielenterveysseuran Pohjois-Suomen aluetoiminta Kehitysvammaisten Tukiliitto Terveys-Hälsan ry Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Rovaniemen Mielenterveysseura ry / Neuvokas Kuuloliitto ry A-Kiltojen liitto ry Lapin Sydänpiiri ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Omaishoitajat- ja Läheiset -Liitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Nuorten Ystävät ry Lapin Läänin Vammaistyöryhmä Kemijärven Järjestökiehinen ry Mielenterveysseuran keskusliitto Lapin yliopiston sosiaalityön laitos Suomen Punaisen Ristin Lapin piiri SámiSoster ry Lapin Martat ry Oulun Kumppanuuskeskus Lapin AVI Lapin arjen ja matkailun turvallisuuden hankeverkosto Lapin liitto Lapin Kylätoiminta ry Lapin eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta Sinisarastus ry, Sodankylä Sininauhaliitto 12

14 Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry on pyytänyt sopimusjärjestöiltä ja muilta yhteistyötahoilta lausuntoja Järjestötoiminnan kehittämisrakenteen hankerahoituksen tueksi. Liitteenä ovat pyydetyt lausunnot. 8 Kehittämisrakenteen työntekijät Kehittämisrakenteessa työskentelee vuonna 2011 kaksi kokopäiväistä työntekijää; järjestökoordinaattori ja järjestötyöntekijä. Vuoden 2012 toimintasuunnitelmaan on laskettu kahden työntekijän toimintaresurssit. Hakemuksen liitteenä on yhdistyksen hallituksen tekemä delegointiohjeistus järjestökoordinaattorin ja järjestötyöntekijän tehtävistä. 9 Kehittämisrakenteen rahoitus Projektin budjetti perustuu RAY:n 100 %:n tukeen. Talousarvio vuodelle 2012 liitteenä. Liitteet Arviointisuunnitelma 2012 Lausunnot ja aiesopimukset Delegointiohjeistus 2012 Talousarvio