OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAURAMÄKI I / 30:009

Transkriptio

1 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAURAMÄKI I / 30: KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA 21. KAUPUNGINOSAN LIIKENNEALUEEN, 30. KAUPUNGINOSAN KORTTELEIDEN 1-11, 13 JA 14 SEKÄ KATU-, LIIKENNE- JA VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Suunnittelualue on Eteläportti-Kauramäen osayleiskaavan alueella. Alueen pääkokoojakatu Tilkunlammentie alkaa Eteläportista ja jatkuu aikanaan Ylämyllyjärven alueelle. Eteläporttiin kaavailtu kauppa- ja palvelurakentaminen voi aiheuttaa uuden rampin rakentamisen tarpeen ysitielle pohjoisen suunnasta tulevalle liikenteelle. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa, jossa Eteläportin alueen kaupan kerrosalamäärä on määritelty, Eteläportti on Aluekeskusaluetta ja Kestävän liikkumisen taajamaaluetta. Suunnittelualueen nykytilanne: Lähes rakentamattomalla alueella on asemakaavalla suojeltu Kankaan tila talousrakennuksineen ja peltoineen. Alueen eteläosassa on yksi tyhjillään oleva ja yksi asuttu asuinrakennus. Pohjoisosassa on ollut pienimuotoista sahatoimintaa. Alueen läpi kulkee hiekkapintainen Kauramäentie. Alueen eteläosassa on 20 kv:n ilmajohto. Eteläväylän eteläpuolella on kaukolämpö- sekä vesi- ja viemäriverkostoa, johon uuden alueen verkosto voidaan liittää. Suunnittelualueen pohjoispuolella on Jyväskylän Energian ylävesisäiliö. 1. Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Etelä-Keljossa noin 6 km päässä Jyväskylän keskustasta etelään. 2. Suunnittelutehtävä Asemakaava on käynnistynyt kaavoitusohjelman mukaan. Kaavalla mahdollistetaan asuinkerrostalojen, pientalojen, palveluasumisen ja työpaikkatoimintojen rakentaminen. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavoitettava alue on kahta tilaa lukuun ottamatta kaupungin omistuksessa. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa alue on työpaikka-aluetta (TP). Maakuntakaavan 4. vaihemaakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen alakeskus (ca), jonne saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. - Yleiskaava: Alueella on voimassa Jyväskylän kaupungin yleiskaava, jossa se on merkitty aluekeskukseksi ja kestävän liikkumisen taajamaksi (kartta 1/7) sekä osaksi rakentamisen kohdentamisvyöhykkeitä 1 ja 2 (kartta 6/7). - Asemakaava (30:001, ) mahdollistaa teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten rakentamisen. Kauramäki on maa- ja metsätalousmaata. Vuoden 2007 liito-oravaselvityksen mukaan suunnittelualueella oli kaksi liito-oravan ydinaluetta. Vuoden 2014 selvityksen mukaan kyseessä oli yhden koirasyksilön kaksi erillistä osareviiriä ja että koiras on kuollut. Vuonna 2016 tehtiin täydennysselvitys, jossa määriteltiin liitooravan liikkumisen kannalta tärkeät alueet. Liito-oravien liikkuminen 9-tien toisella puolella olevalta ydinalueelta toiseen ja kauemmas on turvattava. Kankaan tilan itäpuolella (2010) on perinnebiotooppi (katajaketo). Eteläväylän ja Kauramäentien risteyksen lähistöllä on soistunutta maata mutta muualla maaperä on moreenia. Keljonkankaan alueella on lähimmät koulu-, päiväkotija kirjastopalvelut sekä kaupallisia palveluja. Lähistölle suunnitellaan uutta koulu-päiväkoti-kirjasto-nuorisotalokompleksia. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimuksia laaditaan, mikäli ne katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeellisiksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Tiedot saa tarvittaessa kaavoittajalta. Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus, liikenne ja ympäristö Keski-Suomen museo Jyväskylän kaupunki / Ympäristöterveydenhuolto Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet (Liivi) Rakentaminen ja ympäristö (Rymy) Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö (Kama) ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

2 30:009 / KAURAMÄKI I / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan liittyy tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski- Suomen ELY-keskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 2 mom.) Näitä ovat 9-tien melualue, kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu ympäristö ja suunnitellun toiminnan liikennevaikutukset. Liikennevaikutusten arviointi kuuluu ensisijaisesti tekeillä olevaan osayleiskaavaan vaikutusten arviointeihin. 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita ovat vaikutukset luontoon, maisemaan ja kaupunkikuvaan, virkistysalueisiin ja yhteyksiin, yhdyskuntarakenteeseen, palveluverkkoihin, yritystoimintaan ja liikenteeseen. Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osalliset voivat osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. Suunnittelualuetta koskevia selvityksiä ovat: Kauramäen liito-oravaselvitys 2016, Etelä-Keljon liitooravaselvitys 2014, Eteläportin liito-oravaselvitys 2007, Kauramäen maisemaselvitys 2010, Etelä-Keljon luontoselvitys 2003, Eteläportin hulevedet esiselvitys 2008, Eteläportin alueen vesihuollon yleissuunnitelma 2009, Eteläportin-Kauramäen alueen osayleiskaavan joukkoliikennetarkastelu 2012, Kauramäen ja Etelä- Keljon melumallinnus 2012 ja Eteläportin alueen liikennesuunnitelma Koska asemakaavaa on laadittu samanaikaisesti Eteläportti-Kauramäki osayleiskaavan kanssa, hyödynnetään osayleiskaavan selvityksiä. Eteläportin yleiskaavan yhteydessä tehty kunnallistekniikan yleissuunnitelma päivitetään. Saha-alueella mahdollisten pilaantuneiden maa-ainesten osalta on arvioitu, ettei toiminnan laatu huomioon ottaen tätä ongelmaa ole. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavan valmistelu (syksy 2014 syksy 2015) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (talvi 2016) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Nähtävänä Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (talvi 2017) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatuun palautteeseen ja tarkentuneeseen suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin perustuen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunginhallitukselle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan muistutuksen tehneille, mikäli muistuttajan yhteystiedot ovat kunnan tiedossa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (kevät 2017) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Mikäli kaavaehdotukseen on tehty nähtävillä olon jälkeen muutoksia, käy kaava kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Reijo Teivaistenaho, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki / Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) etunimi.sukunimi(a)jkl.fi internet ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

3 LIITE OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA

4 LIITE 3. Asemakaavaehdotus, pienennös

5 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinrakennusten kor elialue. Asuinkerrostalojen kor elialue. Asuinkerrostalojen ja rivitalojen kor elialue. Rivitalojen ja muiden kytke yjen asuinrakennusten kor elialue. Erillispientalojen kor elialue. Asuin, liike ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten kor elialue. Asuin, liike ja toimisto sekä yleisten rakennusten kor elialue, jolla ympäristö tulee säily ää. Täydennysrakentamisen tulee sopeutua kor elin muuhun rakennuskantaan. Yleisten sekä asuin ja liikerakennusten kor elialue. Toimi larakennusten kor elialue. Ton lla saa olla enintään 1000 kerrosalaneliömetriä liike laa. Lähivirkistysalue. Yleisen en alue. Suojaviheralue. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Kor elin, kor elinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Ton n raja. Kaupunginosan numero. Kor elin numero. Ton n numero.

6 Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoi aa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoi aa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käy ää kerrosalaan laske avaksi laksi. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoi aa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käy ää kerrosalaan laske avaksi laksi. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde ton n pinta alaan. Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Ohjeellinen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja lai eiden rakennusala. Ohjeellinen alueen osa, jota voidaan käy ää maamassojen läjitykseen. Alue tulee maisemoida. Rakennusala, jolle saa rakentaa auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen. Rakennusala, jolle saa rakentaa yhteiskäy öauton säilytyspaikan ja/tai talousrakennuksen. Rakennusala, jolle saa sijoi aa myymälän. Rakennusala, jolle on sijoite ava piha alueen melusuojausta varten rakennus. Maanalainen auton säilytyspaikan rakennusala. Nuoli osoi aa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakenne ava kiinni. Istute ava alueen osa. Istute ava puurivi. Katu. Jalankululle ja polkupyöräilylle vara u katu. Ajoyhteydelle vara u alueen osa, sijain on ohjeellinen. Jalankulkutunneli.

7 Ohjeellinen yleiselle jalankululle vara u alueen osa. Pysäköimispaikka. Ohjeellinen pysäköimispaikka. Ohjeellinen yleinen pysäköin alue. Kadun tai liikennealueen ali ava kevyen liikenteen yhteys. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvolii ymää. Alue kuuluu (osi ain) tarkeään pohjavesialueeseen (Keljonkangas, Säynätsalo, Muuratsalo, Taulumäki, Seppälänkangas). Alueelle rakenne avat pohjaveden laadulle vaarallisten aineiden varastot ja niiden lai eet on varuste ava asianmukaisilla suojalai eilla. Luonnon monimuotoisuuden kannalta perinnebiotooppina säilyte ävä alueen osa. Alueen puuston ja kasvillisuuden käsi elyssä ovat mahdollisia ainoastaan luonnon monimuotoisuu a säily ävät ja edistävät toimenpiteet. Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 pykälän perusteella suojeltuja liito oravien lisääntymis ja levähdyspaikkoja. Puusto tulee säily ää tai hoitaa sitä niin, e ä liito oravan pesäpuut ja liikkumisen kannalta rii ävä puusto säilytetään. Lähivirkistysalueen osa, jolla sijaitsee suojeltava pienvesistö. Maiseman ja ympäristönhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet sallitaan. Alueelle voidaan rakentaa ulkoilurei ejä ja toteu aa pienvesiuoman kunnostamis ja ennallistamistoimenpiteitä. Alueelle voidaan toteu aa hu/s alueen hulevesijärjestelmän rakenteita. Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Kul uurihistoriallises arvokas rakennus, jonka ominaispiirteet tulee korjaus ja muutostöissä säily ää. Toimenpiteet eivät saa heikentää rakennuksen kul uurihistoriallisia arvoja. Rakennus tai toimenpidelupaa vaa vissa toimenpiteissä on pyyde ävä museoviranomaisen lausunto ennen luvan hyväksymistä. PYSÄKÖINTI, POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Liikuntaesteisten pysäköin ä ja huoltoliikenne ä varten tulee AK, AKR ja ALY tonteilla järjestää laa rakennusten sisäänkäyn en läheisyyteen vähintään 1 ap / rakennus. Nämä autopaikat lasketaan mitoituksen mukaisiin pysäköin paikkoihin. Pysäköin paikkoja (ap)on rakenne ava vähintään: AK kor elialueilla 1 ap / 85 asuinkerrosalaneliömetriä AKR, AR ja A kor elialueilla kate uja autopaikkoja yksi jokaista asuntoa varten AKR ja AR kor elialueilla vieraspysäköin in 2 ap / ton AO kor elialueilla 2 ap / asunto ALY ja YLA kor elialueilla (ei ALY/s kor elialueella) 1 ap / 100 asuinkerrosalaneliömetriä, 1 ap / 50 liike lakerrosalaneliömetriä ja 1 ap / 135 palvelukerrosalaneliömetriä kohden. KTY 1 kor elialueilla 1 ap / 5 työntekijää tai 1 ap / 200 kerrosalaneliömetriä, 1 ap / 30 päivi äistavarakaupan kerrosalaneliömetriä ja 1 ap / 60 liike ja toimistorakennuskerrosalaneliömetriä kohden.

8 Polkupyörien säilytyspaikkoja (pps) on rakenne ava vähintään: 1 pps / 150 liike ja toimistokerrosalaneliömetriä Koulu ja päiväko toiminnoille 1 pps / työntekijä ja 1 pps / oppilas AK kor elialueilla 1 pps / 50 asuinkerrosalaneliömetriä 1 pps / 5 palveluasumisyksikköä Polkupyöräpaikkojen on oltava helpos käyte äviä ja niistä on vähintään puolet oltava kate uja. Polkupyörien säilytys loja saa tonteilla rakentaa rakennusalan ulkopuolelle. RAKENTAMISTAPA AK kor elialueilla 30 35, ja päärakennuksissa tulee jokaisessa pääjulkisivussa käy ää kahta eri julkisivuväriä. Käyte ävät värit ikkunoita, parveke ja terassilasituksia, ikkuna ja ovipui eita ja ovia lukuun o ama a ovat harmaa tai ruskea ja valkoinen. Värejä tulee käy ää likimain suhteessa 30/70. Puujulkisivuissa käsi elemätön puu tulkitaan joko harmaaksi tai ruskeaksi. AK kor elialueiden 30 35, ja tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. AK kor elialueiden 30 35, ja jokaisessa asunnossa tulee olla joko lasite u parveke tai kate u terassi. Parvekkeen tai terassin tulee olla kevytrakenteinen. Yhden asuinhuoneen asunnoissa sallitaan ns. ranskalainen parveke. Kor elissa 30 6 (Kankaan talo) tehtävän uudis ja korjausrakentamisen tulee soveltua olemassa olevaan pihaympäristöön sekä rakennuskantaan. Kor elialueet 30 21, ja tulee rakentaa siten, e ä rakennukset täy ävät val oneuvoston melutason antaman ohjearvon. PIHA ALUEET, MAASTONMUOTOILU JA HULEVEDET Kaikille pysäköin alueille on istute ava pysäköin rivejä jakavia puu ja pensasistutuksia. Hulevesien imey ämiseksi ulko ja pysäköin alueiden pinnoi eiden tulee olla ve ä läpäiseviä. Kor elin hulevesiä ei saa ohjata liikennealueelle. A, AKR ja AK ton n leikki, pysäköin tai oleskelualueille tulee toteu aa palstaviljelylaa koita tai vastaavia. Asemapiirroksessa tulee esi ää kasvien kasvatukseen vara u ton n osa tai osat, jonka tai joiden yhteenlasketun pinta alan tulee olla yhteensä vähintään 1 m2 / asunto. A, AO ja AKR tonteilla tulee asemapiirroksessa esi ää kasvien kasvatukseen vara u ton n osa tai osat, jonka tai joiden pinta alan tulee olla yhteensä vähintään 5 m2 /asunto. Ton en ja katujen rakentamisen yhteydessä syntyvää kivi ja maa ainesta tulee käy ää ton n rakentamiseen. Pengerrykset tulee maisemoida kasvillisuudella tai istutuksin. EKOLOGIA JA LUONTO Muiden kuin suojeltujen rakennusten ja pihapiirien julkisivuihin ja katoille sekä kaikille piha alueille saa asentaa aurinkoenergian hyödyntämiseen tarkoite uja lai eita ja varusteita. Aurinkoenergian hyödyntämiseen tarkoitetuille lai eille ja varusteille tulee esi ää paikat sekä miten ne rakennushankeen yhteydessä tai vaihtoehtoises myöhemmin toteutetaan.

9 KTY 1 ja YLA tonteille saa rakentaa enintään 30 metriä korkeita tuuligeneraa oreita. Tuuligeneraa oreiden mallin tulee olla pystygeneraa ori. Kaikkiin rakennuksiin saa rakentaa viherka oja. Työpaikkakor elialueilla päärakennuksiin tulee toteu aa viherka o hulevesien viivy ämiseksi tonteilla ja menetetyn luonnollisen maanpinnan kompensoimiseksi. Asuintonteille tulee toteu aa vähintään yksi pikkulinnuille pesimiseen ja levähtämiseen sopiva pön ö, joka tulee sijoi aa ton lla olevaan puuhun tai sitä varten rakenne uun salkoon. Tonteille saa sijoi aa maalämpökaivoja. Maalämpökaivon tulee sijaita vähintään 8 metrin päässä naapuriton n rajasta. YLEISMÄÄRÄYKSET Pilaantuneet maa ainekset ja rakenteet on poiste ava tai käsiteltävä vaara omiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaa massa laajuudessa. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien lojen viemäröin tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Rakennukset tulee lii ää kaukolämpöverkkoon. Kor elia 30 6 (Kankaan talon pihapiiri) lukuun o ama a pihajärjestelyissä tulee huomioida estee ömyys. Rakennuksen vähimmäisetäisyys ton n rajasta tulee olla neljä metriä ellei kaavakartassa toisin osoiteta. Sitova ton jako hyväksytään asemakaavan yhteydessä kor eleihin 30/6, 30/19 ja 20, 30/25 35 sekä 30/41. Kor eleihin 30/21 24 ja 30/36 40 on laadi ava erillinen sitova ton jako.

10 Etelä-Keljon liito-oravaselvitys 2014 Timo Pylvänäinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalue Alue sijaitsee Jyväskylän keskustan eteläpuolella Etelä-Keljossa 9-tien länsipuolella. Rajaus on sama kuin vuoden 2007 selvityksessä (Heikkinen), paitsi että ns. kolmiotontin alue on selvitetty erikseen v Selvitysalueen pinta-ala on noin 100ha. Kuva 1 Perustietoa liito-oravasta Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1 :ssä. Kyseisen lainkohdan mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Direktiivin ja LSL:n tavoitteena on säilyttää liito-oravan lisääntymismahdollisuudet alueella. Liito-oravanaaraan lisääntymisen onnistumisen kannalta ovat oleellisia pesäpuut, niiden läheiset suoja- ja ravintopuut ja/tai riittävät kulkuyhteydet niiden välillä( Anonyymi 2001). Uusimmassa kotimaisessa uhanalaisuusselvityksessä liito-orava on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneeksi lajiksi (Rassi ym. 2010). 1

11 Työmenetelmät Alueen metsät Tulokset Alueelta tutkittiin, keskittyen em. selvityksessä todettuihin jätös- ja kolopuihin, suurimpien kuusten, haapojen ja raitojen tyvet.. Maastotyö tehtiin 2. ja Jätöspuut ja muut havainnot paikannettiin GPS laitteella (Trimble GeoXH), josta koordinaatit siirrettiin MapInfo paikkatieto-ohjelmaan karttaesitysten laatimista varten. Pääosa metsistä on varsin yksipuolisia mustikkatyypin kuusikoita, jotka eivät ole liito-oravalle erityisen soveliaita. Näistä on vuoden 2007 jälkeen avohakattu noin 5ha. Lisäksi on taimikoita ja nuoria lehtimetsiä. Paras kuvio liito-oravan kannalta on ollut Tilkunlammen itäpuolella, jossa on kuusikossa, sen reunalla kookkaita haapoja ja raitoja ja myös harmaaleppää. Edellisessä selvityksessä todettujen asuttujen reviirien alueelta 9-tien varressa ja Tilkunlammen itäpuolella ei todettu lainkaan jätöksiä. Kolopuut olivat säilyneet ja koivussa olevan kolon (kuva 3 ) lisäksi 9-tien varren alueella oli männyssä osin umpeenkasvanut palokärjen kolo (kuva 2.), joka on saattanut olla liito-oravan käytössä, silloin kun se alueella on elänyt. Kyseessä on ilmeisesti yhden koirasyksilön kaksi erillistä osareviiriä. Tähän viittaa varsinkin ysitien varren puuston rakenne ja jätöspuu: harvassa ylispuustossa jätöksiä runsaasti suurten kuusten juurella. Myös Tilkunlammen reviirin vuoden 2007 löydöt viittaavat koiraaseen: erinomaisen kolopuun (haavassa 5 koloa, kuva 4.) juurella ei ollut lainkaan jätöksiä. Ilmeisesti aiemmin todettu koiras on kuollut (jo kuluneen ajan perusteella) ja alueelle ei ole tullut uutta yksilöä. 2

12 Kuva 2 Palokärjen kolo Kuva 3. Kolokoivu Kuva 4. Kolohaapa 3

13 Kirjallisuus Anonyymi 2001: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459s, Oy Edita Ab,Helsinki. Heikkinen, T. 2007: Etelä-Portin liito-oravaselvitys. Kaavoitus. Jyväskylän kaupunki. Rassi, P., Hyvärinen. E.,Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010 : Suomen lajien uhanalaisuus s. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 4

14 2016 Kauramäen liito-oravaselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

15 Sisällys 1 Johdanto Työmenetelmät Esiselvitys Maastotyöskentely Inventointitulokset Johtopäätökset

16 1 Johdanto Tämä liito-oravaselvitys on laadittu Kauramäen asemakaavan pohjatiedoksi. Selvityksen tavoitteena on tunnistaa liito-oravalle soveltuvat alueet ja ohjeistaa niiden huomioon ottaminen kaavoituksessa. Selvitysalueen rajaus on esitetty kuvissa 1 ja 2. Selvitysalue sijaitsee kolmessa osassa Eteläväylän pohjoispuolella 9-tien länsipuolella. Selvitysalueen pinta-ala on yhteensä noin 4,3 hehtaaria. Kuvat 1 ja 2. Selvitysalueen rajaus on merkitty kartalle turkoosilla viivalla. 2 Työmenetelmät 2.1 Esiselvitys Ennen maastokäyntiä selvitettiin, onko alueelle tehty aiempia luontoselvityksiä ja onko alueelta tiedossa uhanalaisten lajien havaintoja (ELY-keskuksen paikkatietoaineisto). Alueelle on laadittu aiemmin liitooravaselvitykset vuosina 2007 ja Vuonna 2014 alueelta ei löydetty merkkejä liito-oravan reviiristä. Vuonna 2007 pohjoisimmalla ja eteläisimmällä kuviolla oli molemmilla asutut liito-oravareviirit. 2.2 Maastotyöskentely Alueelle tehtiin maastokäynti , jolloin alueelta tutkittiin järeämpien lehtipuiden ja kuusten tyvet ja etsittiin koloja, onttoja puita ja liito-oravalle soveltuvia linnunpönttöjä ja tehtiin havaintoja alueen metsärakenteen soveltuvuudesta liito-oravan elinympäristöksi. Jätöspuut ja muut havainnot paikannettiin GPS laitteella (Trimble GeoXH), josta koordinaatit siirrettiin ArcGIS paikkatieto-ohjelmaan karttaesitysten laatimista varten. 2

17 3 Inventointitulokset Selvitysalueen pohjoisin kuvio on osittain hakattu vuonna 2008, ja hakkuuaukko on istutettu kuuselle. Alarinteessä on edelleen jäljellä liito-oravalle soveltuvaa kuusivaltaista metsää, jossa on sekapuuna haapaa. Aluelta ei tehty kuitenkaan havaintoja liito-oravasta. Keskimmäinen kuvio on tasaikäistä kuusivaltaista talousmetsää. Alueelta ei tehty havaintoja liito-oravasta, eikä kuvio olen puuston rakennepiirteiden perusteella liito-oravan elinympäristöksi soveltuva. Eteläisimmällä kuviolla on sekarakenteista, paikoin aukkoista puustoa: varttuneita koivuja ja kuusia ja sekapuuna leppää ja haapoja. Alikasvoskuusikkoa on myös paikoin. Kuvion pohjoispäässä oli muutamilla puilla liitooravan jätöksiä. Alueelta tehtiin havainto myös kolopuusta. Kuva 3. Liito-oravahavainnot alueelta

18 Kuva 4. Pohjoisimman osa-alueen ylärinne on hakattu ja istutettu kuuselle. Alarinteessä on vielä liito-oravalle soveltuvaa puustoa jäljellä. Kuva 5. Keskimmäinen kuvio on kauttaaltaan tasaikäistä talousmetsäkuusikkoa. 4

19 Kuva 6. Eteläisimmällä kuviolla kasvaa sekapuuna haapaa. Metsän rakenteessa on aukkopaikkoja. 4 Johtopäätökset Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Alueen maankäytössä tulee säästää liito-oravan käyttämä metsikkö eteläisimmällä kuviolla ja turvata kulkuyhteydet tältä kuviolta pohjoiseen ja 9-tien yli Keljonkankaan puolelle (kuva 3.). 5

20 Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 ( ) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon kohdalla. Selvitys on tehty Kauramäen osayleiskaavoituksen lähtötiedoksi. Tieliikennemelun laskentamallilla on arvioitu nykyisiä melutasoja sekä melutasoja vuoden 2040 liikennemäärillä. 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 2.1 Tieliikenne suunnittelualueella Laskennassa käytetyt Ysitien tieliikennettä koskevat tiedot on esitetty alla. Liikennemäärätiedot perustuvat ELY-keskuksen Keski-Suomen vuoden 2010 liikennemääräkarttaan. Ysitien liikenteen kasvukertoimeksi on arvioitu 1,40 tiehallinnon vuodelle 2040 määritetyn alueittaisen ja tieluokittaisen kasvukertoimen perusteella (Keski-Suomi > 2040, kasvukerroin 1,34, Valtatiet kasvukerroin1,36). Raskaan liikenteen osuudeksi on arvioitu ELY-keskuksen raskaan liikenteen liikennemääräkartan perusteella 8 %. KVL (syksy 2010) ajoneuvoa / vrk KVL 2040(ennuste, KVL x 1.40) ajoneuvoa / vrk Raskaan liikenteen osuus 8 % (1579 ajoneuvoa / vrk v. 2010) nopeus 100 km/h 2.2 Ympäristömelun ohjearvot Melurajoina on käytetty valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (N:o ): Ohjearvot ulkona: Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ohjearvot sisällä: Asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa on ohjeena, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvon (klo 7-22) 35 db ja yöohjearvon (klo 22-7) 30 db. Opetus- ja kokoontumistiloissa sovelletaan ainoastaan melutason päiväohjearvoa 35 db sekä liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvoa 45 db.

21 2.4. Laskentamalli Tieliikenteen aiheuttamia melutasojen laskennallinen arviointi on tehty CadnaA 4.1 ympäristömelumalliin kuuluvalla yhteispohjoismaisella tieliikennemelumallilla (1996). Ohjelma ottaa huomioon melutasojen laskennassa liikennetietojen lisäksi maaston muodot sekä katujen ja rakennusten sijainnin, korkeusaseman ja vaikutukset maastossa. Laskentamallissa pohjana on käytetty Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatimaa maastomallia. Melutasoja on laskettu 10 metrin välein sijoitettuihin laskentapisteisiin kahden metrin korkeudelle maan pinnan tasosta ja tulokset on esitetty keskiäänivyöhykkeinä 5 db luokissa. 3 TULOKSET 3.1 Tulokset Nykytilanne: Nykytilanteessa Ysitien liikenteestä aiheutuu päiväohjearvon ylittäviä melutasoja Kauramäen valtatien suuntaan laskeviin rinteisiin. Keskiäänitason ohjearvot 55 db ylittävä meluvyöhyke ulottuu pisimmillään noin 340 metrin etäisyydelle valtatiestä. Mäkinen maasto vaikuttaa melun leviämiseen huomattavasti ja lakialueilla melutasot laskevat alle ohjearvon. Yöaikaan ohjearvot ylittävät melutasot ulottuvat hieman päivätasoja pidemmälle, pisimmillään 360 metrin etäisyydelle. Ennuste 2040: Vuoden 2040 ennustetilanteessa päivä- ja yöohjearvot ylittävät meluvyöhykkeet laajenevat keskimäärin metriä Kauramäen suunnassa liikennemäärän kasvusta johtuen. Myös Valtatien itäpuolella meluvyöhyke leviää paikoin huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna. Ysitien liikenteestä Kauramäen alueelle aiheutuvat ohjearvot ylittävät melutasot tulee huomioida alueen maankäyttöä suunniteltaessa. LIITTEET: 1. Melukartta nykytilanteessa päiväaikaan 2. Melukartta nykytilanteessa yöaikaan 3. Melukartta ennustetilanteessa (2040) päiväaikaan 4. Melukartta ennustetilanteessa (2040) yöaikaan

22 KAURAMÄEN MELUMALLINNUS NYKYTILANNE PÄIVÄLLÄ Tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Kauramäen kohdalla. Nykytilanne päivällä klo Melun päiväaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 55 db. Liikennetiedot (Vt 9): KVL (syksy 2010) KVL 2040(ennuste, KVL x 1.40) Raskaan liikenteen osuus nopeus ajoneuvoa / vrk ajoneuvoa / vrk 8% 100 km/h > 35 > 40 > 45 > 50 > 55 > 60 > 65 > 70

23 KAURAMÄEN MELUMALLINNUS NYKYTILANNE YÖLLÄ Tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Kauramäen kohdalla. Nykytilanne yöllä klo Melun yöaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 45 db. Liikennetiedot (Vt 9): KVL (syksy 2010) KVL 2040(ennuste, KVL x 1.40) Raskaan liikenteen osuus nopeus ajoneuvoa / vrk ajoneuvoa / vrk 8% 100 km/h > 35 > 40 > 45 > 50 > 55 > 60 > 65 > 70

24 KAURAMÄEN MELUMALLINNUS ENNUSTETILANNE 2040 PÄIVÄLLÄ Tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Kauramäen kohdalla. Ennustetilanne päivällä klo Melun päiväaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 55 db. Liikennetiedot (Vt 9): KVL (syksy 2010) KVL 2040(ennuste, KVL x 1.40) Raskaan liikenteen osuus nopeus ajoneuvoa / vrk ajoneuvoa / vrk 8% 100 km/h > 35 > 40 > 45 > 50 > 55 > 60 > 65 > 70

25 KAURAMÄEN MELUMALLINNUS ENNUSTETILANNE 2040 YÖLLÄ Tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Kauramäen kohdalla. Ennustetilanne yöllä klo Melun yöaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 45 db. Liikennetiedot (Vt 9): KVL (syksy 2010) KVL 2040(ennuste, KVL x 1.40) Raskaan liikenteen osuus nopeus ajoneuvoa / vrk ajoneuvoa / vrk 8% 100 km/h > 35 > 40 > 45 > 50 > 55 > 60 > 65 > 70

26 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm KAUPUNGINOSAN LAAJENNUS JA 21. KAUPUNGINOSAN LIIKENNEALUEEN, 30. Kaavan nimi KAUPUNGINOSAN KORTTELEIDEN 1-11, 13 JA 14 SEKÄ KATU-, LIIKENNE- JA VIRKISTYSALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (Kauramäki I) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :009 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 76,3090 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 15,6808 3,4181 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 60,6282 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 76, , ,12 15, A yhteensä 20, , ,32 20, P yhteensä Y yhteensä 2,3370 3, ,30 2, C yhteensä K yhteensä 3,4181 4, ,50 3, T yhteensä -30, V yhteensä 22, ,5 11,1106 R yhteensä L yhteensä 19, ,8 1,0428 E yhteensä 7,5550 9,9 7,5550 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Yhteensä 3,4181 4,5 3,4181 Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

27 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 76, , ,12 15, A yhteensä 20, , ,32 20, A 2, , ,27 2, AK 2, , ,84 2, AR 2, , ,25 2, AO 10, , ,23 10, AKR 0,7318 3, ,25 0, ALY 0,8382 4, ,57 0, ALY/s 1,1911 5, ,07 1, P yhteensä Y yhteensä 2,3370 3, ,30 2, YLA 2, , ,30 2, C yhteensä K yhteensä 3,4181 4, ,50 3, KTY-1 3, , ,50 3, T yhteensä -30, TL-2-28, TLH-1-2, V yhteensä 22, ,5 11,1106 VL 22, ,0 11,1106 R yhteensä L yhteensä 19, ,8 1,0428 Kadut 8, ,2 0,9692 Kev.liik.kadut 0,2006 1,0 0,1330 LT 11, ,8 0,1319 LP -0,1913 E yhteensä 7,5550 9,9 7,5550 EV 7, ,0 7,5550 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Yhteensä 3,4181 4,5 3,4181 ma/a 3, ,0 3,4181 Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaava

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42