OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KELJONKANKAANTIE 56 ja 58 ASEMAKAAVAN MUUTOS 21. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 28 TONTEILLE 22 JA 23 Kaavatunnus 21:080 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on työpaikka-aluetta (TP). - Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt oikeusvaikutteisena, ei ole tullut voimaan) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajama -aluetta sekä aluekeskuksen -aluetta. - Muurame-Sääksvuori osayleiskaavassa (Kv hyväksynyt oikeusvaikutuksettomana) suunnittelualue on kerrostalovaltaista asuinaluetta (AK). - Asemakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). AL -korttelialueelle saa toteuttaa enintään 10 prosenttia kokonaisrakennusoikeudesta liike- ja toimistotilaa. Rakennusoikeutta asemakaavassa on yhteensä 6180 kem² ja kerrosluvut vaihtelevat kahdesta viiteen (II V). Autopaikkojen mitoitusnormina on asumiselle 1 ap/85 kem² (vähintään 1 ap/asunto), liiketilalle 1 ap/50 kem² sekä toimistoja palvelutilalle 1 ap/60 kem². 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Keljonkankaalla noin 7,5 kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Suunnittelualueena ovat korttelin 28 tontit 22 ja 23. Suunnittelualuetta rajaavat Eteläväylä, Keljonkankaantie, rivitalojen korttelialue sekä virkistysalue. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavamuutoksen laatiminen on lähtenyt liikkeelle yksityisen maanomistajan hakemuksesta. Kaavamuutoshakemuksessa esitetään tonttien yhdistämistä, rakennusoikeuden nostamista, kerrosluvun korottamista sekä käyttötarkoituksen muuttamista palveluasumisen sallivaksi. Perusteluiksi esitetään vanhusten asumismahdollisuuksien lisäämistä sekä alueen kaupunkikuvan kehittämistä. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueen kehittäminen palveluasumisen korttelikokonaisuutena, joka soveltuu lähiympäristön rakennettuun ympäristöön. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Ote ajantasa-asemakaavasta Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Asemakaavamuutoksen hakija on laatinut alueelle alustavan suunnitelman alueen kehittämisen mahdollisuuksista. Voimassa olevan asemakaavan yhteydessä on laadittu erilliset rakentamistapaohjeet. Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan loivasti lännen suuntaan laskevaa rinnettä. Korkeuseroa alueen itä- ja länsiosan välille kertyy noin 3,5 metriä. Suunnittelualue on rakennettua tonttialuetta. Tontilla 22 Eteläväylän varressa sijaitsee 2009 valmistunut kaksi viisikerroksinen punatiilinen kerrostalo, jossa toimii Sammonkoti (vanhusten palveluasumista). Tontilla 23 sijaitsee 1952 valmistunut kaksikerroksinen puuverhoiltu pienkerrostalo. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 7700 m². Suunnittelualueen lähiympäristössä rakentaminen on asumispainotteista. Alueen eteläpuolella on ns. Keljonkankaan aluekeskusta, jossa on kaupallisia sekä julkisia palveluita (mm. päiväkoti ja kirjasto). ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

2 21:080 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) Suunnittelualueen länsipuolella on myös huoltoasema. Alueen länsi- ja eteläpuolella on laajalti toteutumatonta (lähinnä asumis- ja teollisuuspainotteista) asemakaavoitettua aluetta. Suunnittelualueen äärelle on toteutettu kadut, vesihuoltoverkosto, energiaverkosto ja kaukolämpö. Suunnittelualue tukeutuu Keljonkankaan alueen palveluihin. Suunnittelualueella ei ole todettavia luontoarvoja alue on rakennettua tonttialuetta eikä alueella ole luonnontilaista tai sen kaltaista ympäristöä. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: - Keski-Suomen ELY-keskus - Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö - Jyväskylän Energia Oy / Vesi - JE-Siirto Oy - Liikenne ja viheralueet - Rakentaminen ja ympäristö - Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Alustavan tarkastelun perusteella asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2015) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (syksy 2015) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä (huomautuksen) voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä (huomautuksista) tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (syksy 2015 kevät 2016) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (syksy 2015 kevät 2016) Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

3 21:080 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (3) 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija Viistokuva suunnittelualueesta lännen suunnasta (5/2012) Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) mauri.hahkioniemi@jkl.fi internet Viistokuva suunnittelualueesta pohjoisen suunnasta (5/2012) Viistokuva suunnittelualueesta etelän suunnasta (5/2012) Viistokuva suunnittelualueesta idän suunnasta (5/2012) ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

4 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA Keljonkankaantie 56 ja 58,

5 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS, PIENENNÖS KELJONKANKAANTIE 56 ja 58, 21:

6 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen sekä yleisten rakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa seniori ja palveluasuntoja sekä hoitolaitostasoisia palveluasuntoja ja niiden toimintaa tukevia liike, toimisto ja yhteistiloja. Liiketiloja saa toteuttaa enintään 10 prosenttia kokonaisrakennusoikeudesta. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusala. Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa valtioneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. Istutettava alueen osa. Ohjeellinen istutettava alueen osa. Istutettava puurivi. Pysäköimispaikka. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 1 ap/85 asuinkerrosalaneliömetriä kohti 1 ap/150 seniori ja palveluasumisen kerrosalaneliömetriä kohti 1 ap/75 liiketilan kerrosalaneliömetriä kohti. RAKENTAMISTAPA Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa keskenään arkkitehtuuriltaan yhteen sopiva kokonaisuus. AKY 1 korttelissa rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Tehosteena julkisivuissa voidaan käyttää vaaleaa rapattua pintaa. AKY 1 korttelissa rakennusten kattomuodon, värin ja materiaalin tulee olla yhtenäinen. AKY 1 korttelissa jätteiden keräyspisteet tulee sijoittaa päärakennuksen, autosuojan tai varaston yhteyteen tai erilliseen katettuun jätteiden keräyspisteeseen. Jätteiden keräys voidaan toteuttaa myös syväkeräysjärjestelmänä. Jätteiden keräyspiste voidaan sijoittaa myös merkityn rakennusalan ulkopuolelle. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Leikki ja oleskelutilaa tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100 kerrosalaneliömetriä kohti. Tontin leikki ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melulta siten, että melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Pysäköintialuetta tulee jäsentää puu ja pensasistutuksin. YLEISMÄÄRÄYKSET Alue on I luokan tärkeää pohjavesialuetta. Alueella tulee välttää maalämpöjärjestelmien toteuttamista pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi. Mahdollisen maalämpöjärjestelmän toimenpideluvasta tulee pyytää lausunto Keski Suomen ELY keskukselta. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä). Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

7 LIITE KELJONKANKAANTIE 56 JA 58 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN HAVAINNEKUVA 1:1000 / MH 139 TIE EN EH MI LLI TA ME V ap 14 3 I 100 II KELJO NKAN 14 ap KAAN TIE 28 ap IV 4000 V ETE LÄV ÄYL Ä

8 Asemakaavan selostuksen liitelomake Sivu 1/2 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm Kaavan nimi 21. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 28 TONTTIEN 22 JA 23 ASEMAKAAVAN MUUTOS (KELJONKANKAANTIE 56 JA 58) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :080 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,7658 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,7658 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset [ha] [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 0, , ,95 0, A yhteensä 0, , ,95 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat [ha] [%] Kerrosala [k-m²] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

9 Asemakaavan selostuksen liitelomake Sivu 2/ Alamerkinnät Aluevaraukset [ha] [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 0, , ,95 0, A yhteensä 0, , ,95 0, AK -0, AL -0, AKY-1 0, , ,95 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä