1. Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Etelä-Keljossa noin 6 km Jyväskylän keskustasta valtatie 9:n länsipuolella.

Transkriptio

1 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAURAMÄKI I ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSAN KORTTELEILLE 1-11 ja SEKÄ KATU-, VIRKISTYS- JA LIIKEN- NEALUEILLE JA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavatunnus 30:009 Eteläporttiin kaavailtu kauppa- ja palvelurakentaminen saattaa vaatia uuden rampin rakentamista ysitielle pohjoisen suunnasta tulevalle liikenteelle. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa alue on Aluekeskusaluetta ja Kestävän liikkumisen taajama-aluetta. Hyväksymispäätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Suunnittelualueen nykytilanne: Muutoin lähes rakentamattomalla alueella on asemakaavalla suojeltu Kankaan tila talousrakennuksineen ja peltoineen. Alueen eteläosassa on yksi tyhjillään oleva ja yksi asuttu asuinrakennus. Pohjoisosassa on pienimuotoista sahatoimintaa. Alueen läpi menee hiekkapintainen Kauramäentie. Alueen eteläosassa on 20 kv:n ilmajohto. Eteläväylän eteläpuolella on kaukolämpösekä vesi- ja viemäriverkostoa, johon uuden alueen verkosto voidaan liittää. Suunnittelualueen pohjoispuolella on Jyväskylän Energian ylävesisäiliö. 1. Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Etelä-Keljossa noin 6 km Jyväskylän keskustasta valtatie 9:n länsipuolella. 2. Suunnittelutehtävä Asemakaava on käynnistynyt kaavoitusohjelman mukaan. Kaavalla mahdollistetaan asuinkerrostalojen, pientalojen, palveluasumisen ja työpaikkatoimintojen rakentaminen. Kauramäki ja Keljonkankaan suuralue tarvitsee lähivuosina uuden päiväkotikoulun, jota varten kaavoitetaan tontti. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavoitettava alue on kahta tilaa lukuun ottamatta kaupungin omistuksessa. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa alue on työpaikka-aluetta (TP). Maakuntakaavan 4. vaihemaakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen alakeskus (ca), jonne saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. - Yleiskaava/osayleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutuksettomat Jyväskylän yleiskaava (1982) ja Muuramen-Sääksvuoren osayleiskaava (1996). Niissä molemmissa alue on merkitty työpaikka-alueeksi. - Asemakaava (30:001, ) mahdollistaa teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten rakentamisen. Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Suunnittelualue on osa vireillä olevan Eteläportti- Kauramäen osayleiskaavan aluetta. Tarkoitus on, että alueen pääkokoojakatu, Kauramäentie, alkaa Eteläportista ja jatkuu Ylämyllyjärven alueelle. Kauramäki on pääosin metsätalousmaata, jonne on aikanaan hakattu suunnitelluille kaavateille väyliä. Ne ovat metsittyneet uudelleen. Vuoden 2007 liitooravaselvityksen mukaan suunnittelualueella olisi kaksi liito-oravan ydinaluetta mutta vuoden 2014 selvityksen mukaan kyseessä oli yhden koirasyksilön kaksi erillistä osareviiriä ja että koiras on kuollut. Suunnittelussa on otettava huomioon liito-oravien liikkuminen 9-tien toisella puolella olevalta ydinalueelta toiseen ja kauemmas. Kankaan tilan itäpuolella (2010) on perinnebiotooppi (katajaketo). Eteläväylän ja Kauramäentien risteyksen lähistöllä on soistunutta maata mutta muualla maaperä on moreenia. Palveluja ei ole. Lähimmät palvelut löytyvät puolen kilometrin päästä ABC -liikenneasemalta. Keljonkankaan alueella on koulu-, päiväkoti- ja kirjastopalvelut sekä kaupallisia palveluja. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimuksia laaditaan, mikäli ne katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeellisiksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Tiedot tarvittaessa kaavoittajalta. Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus, liikenne ja ympäristö Keski-Suomen museo Jyväskylän kaupunki / Ympäristöterveydenhuolto Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

2 30:009 / KAURAMÄKI I / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan liittyy sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski- Suomen ELY-keskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 2 mom.) Näitä ovat 9-tien melualue, kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu ympäristö ja suunnitellun toiminnan liikennevaikutukset. Liikennevaikutusten arviointi kuuluu ensisijaisesti tekeillä olevaan osayleiskaavaan vaikutusten arviointeihin. 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat vaikutukset luontoon, maisemaan ja kaupunkikuvaan, virkistysalueisiin ja yhteyksiin, yhdyskuntarakenteeseen, palveluverkkoihin, yritystoimintaan ja liikenteeseen. Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osalliset voivat osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. Suunnittelualuetta koskevia selvityksiä ovat: Etelä- Keljon liito-oravaselvitys 2014, Eteläportin liitooravaselvitys 2007, Kauramäen maisemaselvitys 2010, Etelä-Keljon luontoselvitys 2003, Eteläportin hulevedet esiselvitys 2008, Eteläportin alueen vesihuollon yleissuunnitelma 2009, Eteläportin-Kauramäen alueen osayleiskaavan joukkoliikennetarkastelu 2012, Kauramäen ja Etelä-Keljon melumallinnus 2012 ja Eteläportin alueen liikennesuunnitelma Koska asemakaavaa laaditaan samanaikaisesti Eteläportti-Kauramäki osayleiskaavan kanssa, hyödynnetään osayleiskaavan selvityksiä. Eteläportin yleiskaavan yhteydessä tehty kunnallistekniikan yleissuunnitelma päivitetään. Saha-alueella tilanne mahdollisten pilaantuneiden maa-ainesten osalta on arvioitu ja todettu että toiminnan laatu huomioon ottaen ongelmaa ei ole. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavan valmistelu (syksy 2014 syksy 2015) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (syksy-talvi ) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (kevät 2016) Kaavoittaja laatii luonnoksesta mahdollisesti saatuun palautteeseen ja tarkentuneeseen suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin perustuen kaavaehdotuksen, jonka kaupunginhallitus asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunginhallitukselle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan muistutuksen tehneille, mikäli muistuttajan yhteystiedot ovat kunnan tiedossa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (syksy 2016) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Mikäli kaavaehdotukseen on tehty nähtävillä olon jälkeen muutoksia, käy kaava kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Reijo Teivaistenaho, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki / Kaupunkirakenne / Maankäyttö Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) etunimi.sukunimi(a)jkl.fi internet ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

3 Etelä-Keljon liito-oravaselvitys 2014 Timo Pylvänäinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalue Alue sijaitsee Jyväskylän keskustan eteläpuolella Etelä-Keljossa 9-tien länsipuolella. Rajaus on sama kuin vuoden 2007 selvityksessä (Heikkinen), paitsi että ns. kolmiotontin alue on selvitetty erikseen v Selvitysalueen pinta-ala on noin 100ha. Kuva 1 Perustietoa liito-oravasta Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1 :ssä. Kyseisen lainkohdan mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Direktiivin ja LSL:n tavoitteena on säilyttää liito-oravan lisääntymismahdollisuudet alueella. Liito-oravanaaraan lisääntymisen onnistumisen kannalta ovat oleellisia pesäpuut, niiden läheiset suoja- ja ravintopuut ja/tai riittävät kulkuyhteydet niiden välillä( Anonyymi 2001). Uusimmassa kotimaisessa uhanalaisuusselvityksessä liito-orava on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneeksi lajiksi (Rassi ym. 2010). 1

4 Työmenetelmät Alueen metsät Tulokset Alueelta tutkittiin, keskittyen em. selvityksessä todettuihin jätös- ja kolopuihin, suurimpien kuusten, haapojen ja raitojen tyvet.. Maastotyö tehtiin 2. ja Jätöspuut ja muut havainnot paikannettiin GPS laitteella (Trimble GeoXH), josta koordinaatit siirrettiin MapInfo paikkatieto-ohjelmaan karttaesitysten laatimista varten. Pääosa metsistä on varsin yksipuolisia mustikkatyypin kuusikoita, jotka eivät ole liito-oravalle erityisen soveliaita. Näistä on vuoden 2007 jälkeen avohakattu noin 5ha. Lisäksi on taimikoita ja nuoria lehtimetsiä. Paras kuvio liito-oravan kannalta on ollut Tilkunlammen itäpuolella, jossa on kuusikossa, sen reunalla kookkaita haapoja ja raitoja ja myös harmaaleppää. Edellisessä selvityksessä todettujen asuttujen reviirien alueelta 9-tien varressa ja Tilkunlammen itäpuolella ei todettu lainkaan jätöksiä. Kolopuut olivat säilyneet ja koivussa olevan kolon (kuva 3 ) lisäksi 9-tien varren alueella oli männyssä osin umpeenkasvanut palokärjen kolo (kuva 2.), joka on saattanut olla liito-oravan käytössä, silloin kun se alueella on elänyt. Kyseessä on ilmeisesti yhden koirasyksilön kaksi erillistä osareviiriä. Tähän viittaa varsinkin ysitien varren puuston rakenne ja jätöspuu: harvassa ylispuustossa jätöksiä runsaasti suurten kuusten juurella. Myös Tilkunlammen reviirin vuoden 2007 löydöt viittaavat koiraaseen: erinomaisen kolopuun (haavassa 5 koloa, kuva 4.) juurella ei ollut lainkaan jätöksiä. Ilmeisesti aiemmin todettu koiras on kuollut (jo kuluneen ajan perusteella) ja alueelle ei ole tullut uutta yksilöä. 2

5 Kuva 2 Palokärjen kolo Kuva 3. Kolokoivu Kuva 4. Kolohaapa 3

6 Kirjallisuus Anonyymi 2001: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459s, Oy Edita Ab,Helsinki. Heikkinen, T. 2007: Etelä-Portin liito-oravaselvitys. Kaavoitus. Jyväskylän kaupunki. Rassi, P., Hyvärinen. E.,Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010 : Suomen lajien uhanalaisuus s. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 4

7 Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 ( ) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon kohdalla. Selvitys on tehty Kauramäen osayleiskaavoituksen lähtötiedoksi. Tieliikennemelun laskentamallilla on arvioitu nykyisiä melutasoja sekä melutasoja vuoden 2040 liikennemäärillä. 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 2.1 Tieliikenne suunnittelualueella Laskennassa käytetyt Ysitien tieliikennettä koskevat tiedot on esitetty alla. Liikennemäärätiedot perustuvat ELY-keskuksen Keski-Suomen vuoden 2010 liikennemääräkarttaan. Ysitien liikenteen kasvukertoimeksi on arvioitu 1,40 tiehallinnon vuodelle 2040 määritetyn alueittaisen ja tieluokittaisen kasvukertoimen perusteella (Keski-Suomi > 2040, kasvukerroin 1,34, Valtatiet kasvukerroin1,36). Raskaan liikenteen osuudeksi on arvioitu ELY-keskuksen raskaan liikenteen liikennemääräkartan perusteella 8 %. KVL (syksy 2010) ajoneuvoa / vrk KVL 2040(ennuste, KVL x 1.40) ajoneuvoa / vrk Raskaan liikenteen osuus 8 % (1579 ajoneuvoa / vrk v. 2010) nopeus 100 km/h 2.2 Ympäristömelun ohjearvot Melurajoina on käytetty valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (N:o ): Ohjearvot ulkona: Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ohjearvot sisällä: Asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa on ohjeena, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvon (klo 7-22) 35 db ja yöohjearvon (klo 22-7) 30 db. Opetus- ja kokoontumistiloissa sovelletaan ainoastaan melutason päiväohjearvoa 35 db sekä liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvoa 45 db.

8 2.4. Laskentamalli Tieliikenteen aiheuttamia melutasojen laskennallinen arviointi on tehty CadnaA 4.1 ympäristömelumalliin kuuluvalla yhteispohjoismaisella tieliikennemelumallilla (1996). Ohjelma ottaa huomioon melutasojen laskennassa liikennetietojen lisäksi maaston muodot sekä katujen ja rakennusten sijainnin, korkeusaseman ja vaikutukset maastossa. Laskentamallissa pohjana on käytetty Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatimaa maastomallia. Melutasoja on laskettu 10 metrin välein sijoitettuihin laskentapisteisiin kahden metrin korkeudelle maan pinnan tasosta ja tulokset on esitetty keskiäänivyöhykkeinä 5 db luokissa. 3 TULOKSET 3.1 Tulokset Nykytilanne: Nykytilanteessa Ysitien liikenteestä aiheutuu päiväohjearvon ylittäviä melutasoja Kauramäen valtatien suuntaan laskeviin rinteisiin. Keskiäänitason ohjearvot 55 db ylittävä meluvyöhyke ulottuu pisimmillään noin 340 metrin etäisyydelle valtatiestä. Mäkinen maasto vaikuttaa melun leviämiseen huomattavasti ja lakialueilla melutasot laskevat alle ohjearvon. Yöaikaan ohjearvot ylittävät melutasot ulottuvat hieman päivätasoja pidemmälle, pisimmillään 360 metrin etäisyydelle. Ennuste 2040: Vuoden 2040 ennustetilanteessa päivä- ja yöohjearvot ylittävät meluvyöhykkeet laajenevat keskimäärin metriä Kauramäen suunnassa liikennemäärän kasvusta johtuen. Myös Valtatien itäpuolella meluvyöhyke leviää paikoin huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna. Ysitien liikenteestä Kauramäen alueelle aiheutuvat ohjearvot ylittävät melutasot tulee huomioida alueen maankäyttöä suunniteltaessa. LIITTEET: 1. Melukartta nykytilanteessa päiväaikaan 2. Melukartta nykytilanteessa yöaikaan 3. Melukartta ennustetilanteessa (2040) päiväaikaan 4. Melukartta ennustetilanteessa (2040) yöaikaan

9 KAURAMÄEN MELUMALLINNUS NYKYTILANNE PÄIVÄLLÄ Tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Kauramäen kohdalla. Nykytilanne päivällä klo Melun päiväaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 55 db. Liikennetiedot (Vt 9): KVL (syksy 2010) KVL 2040(ennuste, KVL x 1.40) Raskaan liikenteen osuus nopeus ajoneuvoa / vrk ajoneuvoa / vrk 8% 100 km/h > 35 > 40 > 45 > 50 > 55 > 60 > 65 > 70

10 KAURAMÄEN MELUMALLINNUS NYKYTILANNE YÖLLÄ Tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Kauramäen kohdalla. Nykytilanne yöllä klo Melun yöaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 45 db. Liikennetiedot (Vt 9): KVL (syksy 2010) KVL 2040(ennuste, KVL x 1.40) Raskaan liikenteen osuus nopeus ajoneuvoa / vrk ajoneuvoa / vrk 8% 100 km/h > 35 > 40 > 45 > 50 > 55 > 60 > 65 > 70

11 KAURAMÄEN MELUMALLINNUS ENNUSTETILANNE 2040 PÄIVÄLLÄ Tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Kauramäen kohdalla. Ennustetilanne päivällä klo Melun päiväaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 55 db. Liikennetiedot (Vt 9): KVL (syksy 2010) KVL 2040(ennuste, KVL x 1.40) Raskaan liikenteen osuus nopeus ajoneuvoa / vrk ajoneuvoa / vrk 8% 100 km/h > 35 > 40 > 45 > 50 > 55 > 60 > 65 > 70

12 KAURAMÄEN MELUMALLINNUS ENNUSTETILANNE 2040 YÖLLÄ Tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Kauramäen kohdalla. Ennustetilanne yöllä klo Melun yöaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 45 db. Liikennetiedot (Vt 9): KVL (syksy 2010) KVL 2040(ennuste, KVL x 1.40) Raskaan liikenteen osuus nopeus ajoneuvoa / vrk ajoneuvoa / vrk 8% 100 km/h > 35 > 40 > 45 > 50 > 55 > 60 > 65 > 70