Fédération nationale des forestiers privés de France (metsänomistajajärjestö)

Transkriptio

1 Metsätiedon liiketoimintamallit -selvityshanke TP4 Kansainvälisten markkinoiden kartoitus -matka Leena Leskinen ja Jussi Lappalainen Yhteenveto matkasta: Matkalle valmistauduttiin tuottamalla esittelymateriaalit suomalaisesta metsätiedon tuotantoprosessista, Metsään.fi palvelusta sekä Lieksan alueelle tuotetuista palontorjunnan teemakarttojen piloteista. Pilottia esitteli matkalla Alain Minguet Arbonaut Oy:stä. Matkan aikana vierailtiin metsänomistajajärjestön, metsähallinnon, pelastusviranomaisten sekä maanmittauksesta ja VMI:sta vastaavien viranomaisten luona. Käytyjen keskustelujen tuloksena voidaan arvioida, että Metsäkeskuksen kehittämä metsätiedon tuotantoprosessi ja siitä kehitetyt tietopalvelut olisivat sovellettavissa kustannuskilpailukykyisesti palvelemaan myös Ranskassa useita yhteiskunnallisia tarpeita. Näitä ovat muun muassa metsäneuvonta ja kestävän metsätalouden edistäminen sekä palontorjunta ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Vaikka inventointitiedon tarpeellisuus tunnustetaan, on organisaatioissa historian saatossa syntyneet toimintatavat ja asenteet esteenä esimerkiksi laserkeilauksen käyttöönotolle. Sähköisiä palveluita on kehitetty hyvin ketterästi muun muassa avustamaan metsänomistajien ja palveluntarjoajien kohtaamista. Palvelut eivät kuitenkaan perustu inventointitietoon. Ranskan olosuhteissa ei ole tällä hetkellä saatavissa inventointiaineistoa, jonka pohjalla voisi kehittää esimerkiksi metsien 3D-mallinnusta, visualisointia tai virtuaalimaailmoja. MAANANTAI Vierailukohde, Pariisi: Fédération nationale des forestiers privés de France (metsänomistajajärjestö) Centre National de la Propriete Forestiere (CNPF, Metsäkeskusta vastaava taho) Paikalla isännistä oli pääjohtaja Luc Bouvarel, joka edusti ranskalaisten yksityismetsänomistajien järjestöä (Forestiers Privés de France). Hänen lisäkseen paikalla oli CNFP:stä paikkatietovastaava Richard Lehaut. Isännät kuuntelivat kiinnostuneena esityksiämme esittäen paljon kysymyksiä. Ranskan yksityismetsätaloutta kuvaa samat piirteet kuin Suomen. Osa haasteista on jopa Suomea vaikeampia. Tilat voivat olla yhden hehtaarin kokoisia ja hyvin pirstaleisia. Metsäneuvontaa tehdään, mutta ilman kunnollista inventointitietoa. Metsiä hallitsevat lehtipuut, mutta puunjalostuksen kysyntä kohdentuu havupuihin. Joillakin alueilla toisen maailmansodan jälkeen metsänomistajilta kerättiin maksuja, joiden avulla rahoitettiin metsänhoitoa. Näitä puustoja hakataan nyt. Hakkuiden myötä lehtipuut yleistyvät. Metsätaloudessa uudistaminen on kallista, keskimäärin 2000 /ha 1000 kpl/ha istutustiheydellä, mikä syö metsänomistajien motivaatioita hoitotöihin. Toisaalta intensiivisesti metsiään hoitavat kasvattavat havupuuta esimerkiksi tekemällä pystykarsinnan kahdesti. Kiertoaika on luonnollisesti Suomeen verrattuna lyhyt, vuotta puulajista riippuen.

2 Rankassa ei ole metsänkäyttöilmoituksen kaltaista menettelyä. Ranskassa metsänomistaja tekee metsäsuunnitelman, jonka viranomainen hyväksyy. Suunnitelmaa saa toteuttaa tämän jälkeen tietyin reunaehdoin. Lainvalvonta on mahdollista, jos viranomaisilla on metsäsuunnitelma hallussa. Laserkeilauksen haaste on muun muassa Ranskan noin 140 puulajia ja sekapuustoisuus, jolloin arvokkaiden puiden löytäminen on vaikeaa. Lisäksi maaston muodot voivat haitata hyvät datan saamista Alpeilla. Ranskassa esiintyvistä puulajeista 15 on hyödynnettäviä. Ranskassa metsästyksellä on suurempi taloudellinen merkitys metsänomistajille, kuin Suomessa. Riistatalouden tulot ovat 2 miljardin euron luokkaa vuositasolla. Richard Lehaut esitteli Ranskan käytäntöjä. Ranskassa ei ole kattavaa www-yhteyttä. Metsänomistajien sähköisten palvelujen käyttöön täytyy kouluttaa. CNFP on laatinut palvelun ja metsänhoidon verkkokursseja. Ainoastaan 60 % FNFP jäsenistä on sähköposti ja ainoastaan 40 % metsänomistajista on järjestäytynyt FNFP:hen. Käytännössä hallinnon hallussa oleva metsäaineisto tulee metsänomistajilta itseltään. Metsänomistajien tekemät tai teettämät suunnitelmat tallennetaan hallinnon järjestelmään. Lisäksi hallinto käyttää muun muassa veroviraston tietoja, IGN antamia aineistoja ja esimerkiksi ilmakuvia eri vuosikymmeniltä. CNFP on kehittänyt uutta sähköistä palvelua EAKR-rahoituksella. Tähän palveluun on tulossa ominaisuuksia seuraavasti: - metsänomistajat voivat kontaktoida toisiaan ja palveluntarjoajia - palveluntarjoajat voivat kontaktoida metsänomistajia - palveluntuottaja voi tehdä järjestelmään omat projektikannan - järjestelmästä löytyy mm. muinaismuistot ja suojelukohteet. - viitteellisiä puunhintatietoja hyödynnetään mm- metsätalouden verkkokurssien opetusmateriaaleissa. Viitehinnat määrittää toimijoiden paneeli. - vertaisarviointijärjestelmä (vrt. airbnb) - kiinteistökaupan välittäjien kontaktointi (esimerkiksi, jos kiinteistövälittäjän toimipisteestä 5 km etäisyydellä tulee kiinteistö myyntiin, ilmoitus välittäjälle). Yhteystietoja ei anneta kuitenkaan automaattisesti - rasitteet näkyvissä ammattilaisille Järjestelmä laajenee pilotista koko maahan 2017/2018. Sähköisen palvelu tavoitteena lisätä internetsukupolven tietoutta metsistä ja metsätaloudesta. Sähköisen palvelun järjestelmää on kehitetty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Luottamukseen, jota vaaditaan tietojen jakamiseen, kiinnitettiin keskusteluissa huomiota. Tiedot nyt metsähallinnolla ja ne oikeastaan ovat metsäomistajien omia. Eri tahojen välisessä keskustelussa on tullut ilmi, että nyt IGN haluaisi ne omaan käyttöönsä. Päätelmänä voi esittää, että Ranskassa on kehitetty yksityismetsätalouden palveluja tarve- ja kysyntälähtöisesti, kun Suomessa niitä kehitetään aineistolähtöisesti. Suomalaiset voisivat oppia tavasta tehdä pienillä resursseilla tarvelähtöisiä palveluja. Ranskalaisia puolestaan mietitytti suomalainen tehokas inventointiprosessi ja mitä vastaavalla voisi saada aikaiseksi Ranskassa.

3 Kaiken kaikkiaan päivä oli tuloksekas, siitä huolimatta, että CNFP:n edustus ei ollut sitä, mitä oli aikaisemmin esitetty ja että EFI:n henkilöt olivat tulleet tapaamiseen viikkoa liian aikaisin. Maatalousministeriön sisäpihaa. Toimistotalon portaikosta, jossa CNFP sijaitsee.

4 TIiSTAI Vierailukohde: Draguignan, Varin alue Services d Incendie et de Secours du Var, Draguignan (SDIS83, alueellinen pelastuslaitos) D.D.T.M. du Var Service Environnement et Foret Idem (alueen ympäristöhallinto, ELY ), Paikalla olleet isännät: Frédéric-Georges Roux, Fransylva, Var (alueellinen metsänomistajajärjestön edustaja) SDIS83: Eric Martin, Magali Brion, Jean Luc Tomasi, Flore-Ange Pasquini, Patrick Brasseur, DDTM: Fransoice Garrer, Johmy Delin, Frédéric-Georges Roux, Fransylvan alueellinen edustaja Varin alueella esitteli yksityismetsänomistamisen näkökulmaa ajomatkalla Les Arcs-Draguignon rautatieasemalta paloasemalle. Puun arvo on käytännössä alhainen. Puuta käytetään lähinnä huonekaluteollisuuteen. Metsäpalojen yhteydessä ollaan huolestuneita kiinteistöistä ja ihmisistä. Metsänomistajilla ei ole vakuutusta omaisuudelleen. Palaneen metsän annetaan uudistua luontaisesti. Metsien tuottamat maisema-arvot ovat tärkeitä alueen turismielinkeinolle (joka on merkittävä, 10 miljoonaa turistia vuodessa). Näistä arvoista ei kuitenkaan makseta metsänomistajille. SDIS 83:n toimistolla tilaisuuden avasi osaston johtaja Eric Martin. Eric oli vieraillut Suomessa Kuopiossa pelastusopiston avajaisissa. Leskinen esitteli SMK organisaation. Kuulijat eivät juurikaan esittäneet kysymyksiä. Lappalainen esitteli metsätiedon tuotannon prosessit Suomessa. Metsäkeskuksen tiedon tuotanto ja hyödyntäminen esiteltiin tarkasti, käytiin keskustelua Ranskan ja Suomen metsävarainventointien eroista. Kuulijoista paikkatietoasiantuntija oli vakuuttunut siitä, että tuotettu tieto on tarkkaa ja tämänkaltaista aineistoa tarvittaisiin Ranskassakin. Patrick Brasseur, Jean Luc Tomasi, Magali Brion ja Alain Minguet kuulolla.

5 Eric Martin, Frédéric-Georges Roux, Patrick Brasseur ja Jean Luc Tomasi tutustuvat ranskankieliseen Metsäkeskusaineistoon. Minguet esitteli Lieksan metsäpalokarttojen pilotin. Ranskalaiset palomiehet olivat erittäin kiinnostuneita Lieksan pilotista ja sen soveltamisesta paikallisiin oloihin. Kyseeseen voisi tulla valvontaa varten tehtävä analyysi, siitä onko rakennusten ympärillä oleva puusto raivattu velvoitteen mukaisesti. Maaomistajilla on vaatimuksia raivata pensasto ja puusto muun muassa rakennusten ja teiden vierestä. Palolaitoksen organisaatioesittelyn piti Patrick Brasseur, jonka vastuulla on muun muassa paloriskit. Kävi ilmi, että aktiiviseen metsäpalontorjuntaan käytetään 45 miljoonaa euroa vuodessa. Suomalaisten näkemys oli, että investoimalla passiiviseen palontorjuntaan nykyistä enemmän voitaisiin säästää aktiivisen palontorjunnan kustannuksissa. Pelastuslaitoksen maakunnallinen budjetti on , josta he käyttävät investointeihin ja kehittämiseen Suuresta investointimäärästä huolimatta, heillä ei ole esimerkiksi kunnollista lidar-aineistoa ha maakuntansa alueelta (Suomessa tällaisen alueen keilaus maksaa normaalisti ). Magali Brion esitteli kehitystyötä, jota tehtiin paikkatietoon liittyen. Lopuksi tutustuttiin hätäkeskukseen. Hätäilmoituksen tekijä on mahdollista paikantaa mobiilipaikannuksen avulla. Lisäksi tutustuttiin palontorjunnan johtokeskukseen, jossa parhaillaan koordinoitiin maastopalon sammutusta. Päätelmänä voidaan todeta, että erityisesti paikkatieto-osaajat olivat kiinnostuneita Metsäkeskuksen maastotiedon tasosta ja Lieksan palokarttapilotista. Maastopalot kuluttavat paljon resursseja, joten kehittämisen pitäisi olla järkevää. Esteenä on kuitenkin vanhat organisaatioperinteet ja asenteet.

6 KESKIVIIKKO Vierailukohde: Nancy Institut National de L Information Géographique et Forestiére (IGN, maanmittauslaitos ) Paikalla isännistä: Antoine Colin ja Cedric Vega Leskinen esitteli lyhyesti Metsäkeskuksen tehtävät ja Lappalainen metsien inventointijärjestelmän. IGN on Ranskassa vastuussa valtakunnan metsien inventoinnista. Isännät olivatkin kiinnostuneita inventointitapojen eroista. Ranskassa VMI on tuottanut tiedon valtakunnan puuston kokonaistilavuudesta 1960-luvulta lähtien. Inventointi tehdään 12 vuoden kierrolla. IGN kokoaa myös eri toimijoilta saamansa havaintotiedot metsätuhoista ja metsäpaloista kansalliseksi tilastoksi. Aineiston laadusta keskusteltiin, muun muassa palomiehiä on yritetty kouluttaa tekemään parempia maastoarvioita, mutta laatuongelmia on yhä. Lidarin käytöstä käytiin keskustelu. Suomessa käytettävä 5 miljoonaa euroa vuodessa kaukokartoitukseen vaikutti kuulijoista isolta summalta. Tarve operatiiviselle metsäsuunnittelutiedolle tunnistettiin, mutta rahoitusta pidettiin kuitenkin epärealistisena. Keskustelua leimasi muun muassa se, ettei esimerkiksi ajatella vaihtoehtoa, jossa keilattaisiin vain osa maata. Keilattavaksi voitaisiin priorisoida ne osat, jossa metsätaloudella on suurin merkitys tai alueet, joissa on merkittävät metsäpaloriskit. Paloriskit kohdentuvat alueille, joilla puulla ei käytännössä ole arvoa. Keskustelussa unohtuu se, että toisaalta itse maastopalojen torjuntaan käytetään huomattavia summia, jolloin hyvä palontorjunnan ehkäisy ja suunnittelu voisi maksaa itsensä takaisin. Lisäksi keskustelussa ei oteta huomioon muita syitä, miksi metsäpalojen torjuntaan tulisi investoida: metsien arvo matkailulle, ilmastonmuutos, tarve sitoa hiiltä, palojen tuhoamien kiinteistöjen arvo sekä ihmisille aiheutuva vaara. Ranskasta on keilattu tällä hetkellä 15 % pinta-alasta. IGN:llä on kaksi omaa Optechin keilainta ja he rakentavat itse ilmakuvauskameransa. Heillä on useita lentokoneita, mutta kapasiteetti olisi riittämätön esimerkiksi Ranskan kattavaan inventointiin. Keilausdata ei ole julkista dataa ja vaikutti siltä, että IGN oli tilanteeseen tyytyväinen. IGN:llä on omaa kaupallista metsäinventointiin liittyvää tuotantoa, joten datan hallinnointi takaa heille tietyn aseman markkinoilla. ALS datan käytetty pistetiheys on n. 4 pulssia/m2 (vrt. Suomen 0,5-1) ja edes tällä datalla he eivät ole IGN:n mukaan saaneet tuotettua heidän mielestään riittävän tarkkaa DTM:ää operatiivisen tason metsävaratiedosta puhumattakaan. He tutkivat DTM tuotantoa erilaisilla laseraineistoilla ja yrittävät muun muassa ostaa Geiger-laserin USA:sta Ranskaan (ilmeisesti vuokraus onnistuu, mutta USA ei suostu myymään teknologiaa heille). IGN tutkii parhaillaan TLS laserin käyttöä puun rungon ja oksien tilavuuden ynnä muiden muuttujien mittaamiseen ja mallinnukseen. Esityksen perusteella näytti siltä, että he ovat saaneet kehitettyä käyttökelpoisia algoritmeja tiettyjen piirteiden erottamiseen TLS datasta. Antoine Colin kertoi myös hakeneensa rahoitusta metsätieverkostotietokannan rakentamiseen. Tietokanta tuotettaisiin pyytämällä teistä tietoa niiden käyttäjiltä sekä mahdollisesti hyödyntämällä lidaria. Keskusteltiin Metsäkeskuksen vastaavasta hankkeesta.

7 TORSTAI 14. syyskuuta 2017 Vierailukohde: Bordeaux Groupement d intérêt Public Aménagement du Territoire et Gestion des Risques (GIP Ategeri, riskienhallintayksikkö) Paikalla tapaamisessa olivat johtaja Pierre Macé ja insinööri Marion Laquerre Leskinen esittely lyhyesti vierailu taustat. Lappalainen esitteli Metsäkeskuksen inventointimenetelmän. Käytiin keskustelua inventointimenetelmän tarkkuudesta, kyvystä arvioida puun laatua sekä mahdollisuudesta arvioida biomassan kehitystä. Marion esitteli organisaation tehtäviä, joihin kuului muun muassa metsäpaloihin ja hyönteistuhoriskeihin liittyvät arviointitehtävät. Tehtävät perustuivat pitkälti ilmakuvien hyödyntämiseen ja laserkeilauksen mahdollisuuksiin suhtauduttiin varovaisesti pitäen menetelmää kalliina. Paikallinen Metsätalo, Bordeaux