Apuvälineitä metsäpalon johtamiseen

Transkriptio

1

2 Apuvälineitä metsäpalon johtamiseen Mika Viertola, palopäällikkö, Lieksan paloasema Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

3 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Henkilöstö: 270 päätoimista 485 osa-aikaista 26 paloasemaa Pelastustoiminta, ensihoito, öljyvahinkojen torjunta 4000 pelastustehtävää Maastopalojen määrät vuosittain kpl (ka. 94 kpl/vuosi) ensihoitotehtävää

4

5 Metsäpalojen torjunnan kehittämistyö Kaluston kehittäminen Maastoon siirrettäväksi suunniteltua kalustoa Ruiskukalustoa Letkukalustoa Erikoiskalustoa Erikoisyksikkö metsäpaloihin Metsäpalokontti Sammutussäiliö ajokoneeseen RPAS Henkilökohtaiset suojavarusteet Kevytasut Johtamisen apuvälineitä: Metsäpalosuunnitelma Kartta-aineiston pilotointia Mp-torjunnan kehittämissuunnitelma Painopisteenä kaluston lisäksi koulutus ja johtaminen

6 Yhteistyötä hankkeissa 1 Metsätiedon liiketoimintamallit hanke (Metsäkeskus) selvittää Suomen metsäkeskuksen keräämään ja hallinnoimaan metsätietoon liittyvät liiketoimintamahdollisuudet yrityksille, jotka tuottavat erilaisia ICT - sovelluksia sekä digitaalisia palveluita. EAKR-rahoitus Yhteistyössä: ELY FMI Itä-Suomen yliopisto Karelia-AMK Arbonaut Oy Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pelastuslaitoksen tavoitteet: mahdollisuus löytää riskialtteimmat metsät maastopalojen syttymiselle ja leviämiselle tunnistaa metsät, joissa latvapaloriski on suurin, sopeutua metsien rakenteen muutosten sekä ilmastomuutoksen tuomiin muutoksiin maastopalojen riskeissä ja palon kehittymisessä mahdollisuus tehostaa toimintaa ja alentaa kustannuksia kehittämällä sammutuskalustoa saada koekäyttöön johtamistoimintaan sähköinen kartta-aineisto

7 Kartta-aineiston tuottaminen Kartta-aineisto tuotettu yhdistelemällä maastokarttapohjalle: Metsäkeskuksen avointa metsätietoa, Analysoitua laserkeilausdataa sekä Metsähallituksen ja metsäyhtiöiden kuviotietoa Laserkeilauksen (LiDAR) avulla voidaan mitata tehokkaasti ja tarkasti maanpinnan muotoja, latvuksen paloaineksen määrää ja jakautumista laajoilla metsäalueilla Lidar-mittaukset tehty Palavan materiaalin tiheys 16 metrin hilalle Latvuksen jatkuvuus pystysuunnassa 4 m hilalle Latvuksen jatkuvuus vaakasuorassa 2 m hilalle DTM eli maan pintamalli näyttää maan pinnan korkeustiedon ja antaa hyödyllistä tietoa saavutettavuudesta sammutustyön taktiseen suunnitteluun

8 Palavan aineksen kartoitus Lidar Pystysuuntainen jatkuvuus ja välittäjäainekset Latvuston alaosan korkeus Vaakasuuntainen jatkuvuus ja palokuorma Latvuksen tiheys Latvuksen peittävyys

9 Kartta kuvaa alikasvosbiomassan määrää Kartan perusteella sammutustyönjohtaja pystyy arvioimaan maaston syttymisherkkyyttä ja palon leviämistä maapalona

10 Kartta kuvaa latvusbiomassan määrää Kartan perusteella sammutustyönjohtaja pystyy arvioimaan latvapalon riskiä Tummempi väri kertoo suuremman riskin latvapaloon

11 Saavutettavuuskartta Harmaille alueille matkaa lähimmältä tieltä 500 m Auttaa hahmottamaan paloalueen saavutettavuutta ja maastokaluston tarvetta Saatavissa myös maaston kulkukelpoisuuskartta esim. monkijäkalustolle

12 Vesilähteen riittävyys Kartta kuvaa luonnonvesilähteen (puro/oja) riittävyyttä sammutusvedeksi Kartta perustuu Syken aineistoon vesistöjen valumaalueista

13 Yhteistyötä hankkeissa 2 Mellevä metsäpalon leviämisen ennustamisväline laatia Mellevä-demo metsäpalojen leviämisen ennustamiseen. Hankkeessa selvitetään demon avulla millainen nykyisistä Metsäkeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen tietolähteistä tuotettava palvelu parhaiten tukisi pelastuslaitoksen toimintaa maastopalojen sammuttamisessa (EAKR-rahoitus) Yhteistyössä: Metsäkeskus E-S ELY-keskus FMI Arbonaut Oy Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pelastuslaitoksen tavoitteet: Löytää metsäpalon sammutustyönjohtajalle ennusteita metsäpalon etenemiselle lähimpien tuntien tai vuorokausien aikana Yhdistää ennuste ja metsätietoon perustuva karttatieto sammutustyönjohtajan päätöksenteon tueksi Yhteistyö pelastuslaitosten, SM:n ja Pelastusopiston kanssa Mahdollisuus tulevaisuudessa käyttää ennuste- ja karttatietoa kentällä johtamisjärjestelmässä tai selainpohjaisesti

14 Yhteistyötä hankkeissa 2, jatkoa Tavoitellut tuotokset: Raportti eri paloleviämismallien soveltuvuudesta Suomen olosuhteisiin. Raportissa määritellään valitun mallin vaatimat lähtötiedot, se mistä nämä erilaiset ja erimuotoiset tiedot ovat saatavissa niin säätietojen kuin metsän ominaisuustietojen osalta sekä tarvittavat tiedon siirtomuodot ja tietomalli ennustemallin käyttämille julkisille tietokannoille (FMI, SMK) Testiympäristö, missä käyttökelpoisimmaksi valitun mallin toimintaa voidaan demonstroida. Demossa esitetään Ilmatieteen laitoksen mallien avulla tuotettuja teemakarttoja Tavoitellut tuotokset: julkinen raportti teknisistä vaatimuksista ja toteutustavoista sisältäen suositukset sekä konkreettisen ehdotuksen, kuinka palojen leviämismallintamisessa Suomessa kannattaisi edetä. yhteinen käsitys siitä, millainen palvelu pelastustoimelle olisi hyödyllisin metsäpalojen torjuntaan yhteistyön kautta tukea vientiorientoituneita yrityksiä kehittämään metsäpalojen torjunnan palveluja ulkomaille

15 Löytyykö johtamisen apuvälineet täältä tulevaisuudessa? Pelan tarpeiden määrittelyt Tarkkuus: yleistys huomioitava Skaalattavuus: tasojen näkyvyys Datan määrä suuri: tiedostokoot Tieto haettavissa selaimen kautta tieto on ajantasaista Selainpohjaisuus Käytettävyys laajempaa ja monipuolisempaa? Testatkaa: ProMS mobile playkaupasta, metsään.fi avoimet aineistot

16

17 Yhteenveto Pelastustoimi on kiinnostunut hyödyntämään metsävaratietoa soveltuvin osin Laserkeilausaineiston mahdollisuudet yhdistettynä metsädataan Dataa on paljon, on löydettävä sopivat mittasuhteet ja yleistystaso esim. kuviotiedon osalta pelastustoimen käyttöön Käyttöliittymä on ratkaistava ajantasaisen tiedon saamiseksi ja ylläpitämiseksi (Tuka+Kejo vai selain) Suomessa tehtävä kehittämistyö vientituote Eurooppaan?

18 Kiitos mielenkiinnosta Mika Viertola, palopäällikkö, , (Maastopalokuvat kulotuksista Mika Viertola, kalustokuvat Mika Viertola, Markku Tahvanainen) Pohjois-Karjalan pelastuslaitos