Hackathon. Metsätiedon liiketoimintamallit selvityshanke, TP 2 (A72446)

Transkriptio

1 1 (10) Hackathon Metsätiedon liiketoimintamallit selvityshanke, TP 2 (A72446) Leena Leskinen Jussi Lappalainen Juha Keränen Päivi Hietala Metsäkeskus Joensuu 2017

2 2 (10) Sisällys 1. Hackathon valmistelu Aineisto Osallistujat ja tapahtuman kulku Syntyneet demot: uusia metsätietoon perustuvia tuotteita Kokemukset ja jatkotoimet... 10

3 3 (10) 1. Hackathon valmistelu Sanoista hack ja marathon muodostuva hackathon tarkoittaa intensiivistä lyhytkestoista tapahtumaa, jonka aikana joukko ihmisiä kokoontuu yhteen suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteistyön voimin erilaisia ohjelmistoja tai sovelluksia. Hackathonit kestävät yleensä yhdestä päivästä viikkoon. Tavoitteena on aidosti hyödyllisten palveluiden ja sovellusten luominen. Hackathoneilla on kuitenkin myös puhtaan sosiaalinen funktio ne mahdollistavat eri taustoista tulevien ammattilaisten tai tietystä aiheesta kiinnostuneiden ihmisten tapaamisen sekä uusien kumppanuuksien solmimisen. Metsäteidon liiketoimintamallit selvityshankkeen hacathon päätettiin järjestää scifetin yhteydessä yhteistyössä Joensuun tiedeseuran, Joensuun tiedepuostio oy:n ja Itä-Suomen ylilopiston kanssa. Suunnittelusta ja järjestelyistä vastasivat Metsäkeskuksesta Jussi Lappalainen, Juha Keränen, Päivi Hietala ja Leena Leskinen, Joensuun tiedepuistosta Veikko Miettinen sekä Itä-Suomen yliopiston tietotekniikan laitokselta Markku Tukiainen. Tapahtumaan päätettiin pyytää kumppaneita. MTK päättikin osallistua. Tapahtumasta luotiin mainos (Kuva 1) ja ilmoittautuminen oli Suomen metsäkeskuksen tapahtumakalenterissa julkisilla www-sivuilla. Mainosta jaettiin muun muassa sosiaalisessa mediassa ja sähköpostitse. Tuomaristoon kutsuttiin Metsäkeskuksesta Anna Rakemaa, yliopistosta Markku Hauta-Kasari ja MTK:sta Erno Järvinen. Hauta- Kasarille tuli este jolloin häntä tuurasi tuomaristossa Jussi Lappalainen.

4 4 (10) Kuva 1 Hackathon mainos

5 5 (10) Kuva 2. Hackathon osallistumisilmoitus

6 6 (10) 1. Aineisto Metsäkeskuksen tapahtumaan antamat metsävaratiedot sisälsivät seuraavat tietoaineistot: - laserkeilausaineisto (pistepilvi.laz-tiedostomuoto) - rasterikorkeusmallit: latvusmalli CHM, maanpintamalli DTM 1-m resoluutiolla,.tif/ecw/jp2 - puustohila-aineisto (koko alueen kattava 16*16m ruudukko, jossa puustotiedot,.shp/gdb) - mikrokuviot (polygoneja, muodostettu laseraineistosta,.shp) - metsikkökuvioaineisto, shp - perus- ja muut taustakartat,.tif - ilmakuvat (orto, vääräväri).tif/ecw/jp2 - toimenpidekuviotiedot MKI=metsänkäyttöilmoituskuviot=ilmoitus hakkuusta,.shp. - kiinteistöraja-aineisto, shp. - omat aineistot ja niiden käyttö kilpailutöissä oli sallittua. Aineistot jaettiin osallistujille ulkoisilla kovalevyillä. 2. Osallistujat ja tapahtuman kulku Hackathoniin osallistui kaksi joukkuetta, joissa kummassakin kaksi jäsentä. Aineistot esiteltiin aluksi kilpailijoille. Kilpailijoilla oli käytössään työpisteet sekä saatavilla virvoitusjuomia ja pientä purtavaa. Hackathonin aikanan kilpailijoille tilattiin kaksi kertaa pitsaa. Kilpailijat poistuivat välillä hackathon alueelta. Yksi järjestäjien edustaja oli jatkuvasti paikalla. Järjestäjien päivystäjät olivat Jussi Lappalainen, Juha Keränen, Leena Leskinen ja Päivi Hietala. Näistä suurimman osan ajasta paikalla olivat Lappalainen ja Keränen, jotka myös pystyivät auttamaan kilpailijoita aineistoihin liittyvissä kysymyksissä. Hackathonin aikana samassa yhteydessä järjestettiin metsätiedon liiketoimintamalleihin perustuva työpaja Areenan Huippu -kabinetissa, jolloin tapahtuma tuli tutuksi myös työpajaan osallistuneille (erillinen raportti). Joitakin metsätietoalan ihmisiä myös vieraili seuraamassa hackathonia. Tapahtumaan liittyen Jussi Lappalaista haastateltiin Yle Pohjois-Karjalassa perjantaiaamuna. Palkintojen jako oli Scifestin päälavalla tapahtuman päättyessä perjantaina klo 15.

7 7 (10) Kuva 3. Hackathonin sijainti Sci-fest alueella, Areena toinen kerros

8 8 (10) Kuva 4. Hackahton lakana, joka näkyi Areenan 1. kerroksessa Scifest tapahtuman aikana 3. Syntyneet demot: uusia metsätietoon perustuvia tuotteita Voittaja: METSIN. Käyttäjä voi etsiä KTJ-tunnuksen avulla avoimesta metsätiedosta metsäkiinteistön yhteenvetotietoja. Taustalla näytetään myös kiinteistöraja ja kuviorajat sekä muita avoimia kartta-aineistoja. Idea: metsän perinyt henkilö näkee vaivatta ja helposti metsänsä tiedot. Jatkokehitys: metsätalouden sosiaalinen media. Käyttäjä voi esim. liputtaa aikovansa tehdä harvennushakkuita, johon muut (esim. naapuritilan omistajat) voivat reagoida. Toimii metsätietostandardin rajapinnassa. Toinen sija: JoensuuGames. Metsien visualisointi käyttäen Unreal-pelimoottoria. Tiimi vei metsävaravektorit pelimoottoriin, jossa visualisoitiin metsää. Metsään pystyy menemään sisälle pelissä ja kulkemaan siellä. Peliin on mahdollista tuoda tulevaisuuden metsikkösimulaattoreilla ennustettu metsä. Jatkokehitys erilaisten metsien ja puiden tuominen peliin. Datan integroiminen peliin metsätietostandardin rajapintaa käyttäen. Potentiaali esim. maisemallisesti arvokkaiden metsien käytön suunnittelussa. Etämetsänomistajien metsätalouden suunnittelussa. Kilpailujoukkueiden työt/demot erosivat suuresti toisistaan. Metsän visualisointi hyödyntäen rasterimuotoisia aineistoja oli toisen tiimin aiheena. Toinen ryhmä keskittyi puolestaan hyödyntään kuvioaineistoa ominaisuustietoineen ja rakensi palvelun jossa oli mahdollista tarkastella esimerkiksi kuvioille ehdotettuja hakkuu- ja metsänhoitotöitä. Demot eivät aihepiiriltään sinällään olleet uusia ideoita vaan ne käsittelivät jo kauan puheenaiheina olleita teemoja. Esimerkiksi visualisointia on yritetty tehdä jo 1990-luvulla eri muodoissa. Nyt kuitenkin alkaa vaikuttamaan siltä että laajamitttainen hyvälaatuinen metsän visualisointi olisi nykytekniikalla mahdollista.

9 9 (10) Kuvat 5 ja 6. Osallistujat työssään

10 10 (10) 4. Kokemukset ja jatkotoimet Suomen metsäkeskukselle hackathon-kokeilu oli myönteinen kokemus. Kokemus oli hyvin opettavainen. Tapahtumassa on oltava järjestäjien puolesta paikalla henkilöitä, jotka tuntevat kilpailuun annetut aineistot. Pahitteeksi ei ole myöskään osaaminen ja tietämys erilaisista open source - ohjelmistoista, joilla aineistoja voi käsitellä. Oman haasteensa järjestäjille tuo se, että osallistujilla ei ole välttämättä minkäänlaista kokemusta paikkatietoaineistojen kanssa työskentelystä vaikka ovatkin tietotekniikan osaajia. Toisaalta voi olla niinkin että osallistujan tietämys paikkatietoalalta on erittäin syvällistä. Hackathon-tapahtuman järjestäminen metsäisellä aiheella on kyllä erittäin mielenkiintoinen. Todettiin, että tietotekniikan opiskeljoita oli haastava saada tapahtumaan, sillä metsäaineistot näyttäytyivät vaikeina. Jatkossa aineistojen kuvaus pitää olla markkinoivampi. Samalla olisi panostettava huomattaviin palkintoihin ja suurempiin fasiliteetteihin tapahtumassa. Nopea aikataulu myös vaikutti siihen, ettei kaikki halukkaat yritykset yksinkertaisesti ehtineet osallistua. Metsäkeskus on päättänyt järjestää uudelleen hackahtonin ensi keväänä Joensuussa. Tapahtumasta vastaa Suomen metsäkeskuksen metsätieto- ja tarkastuspalvelut ja myös omaa henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan. Myös yliopiston tietotekniikan laitos, Joensuun tiedeseura, MTK ja muutamat ICT alan yritykset olivat kiinnostunut yhteistyön jatkamisesta ja uuden hackathonin järjestämisestä.