3. Valtioneuvoston järjestelmäarkkitehtuuri, ministeriöiden lausuntoyhteenveto ja toimenpiteet, Riku Moisio VNTHY

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PÖYTÄKIRJA Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö Arja Terho, Kari Kekki Valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmä VATI: kokous 7/2004 Aika: Torstaina klo Paikka: Valtiovarainministeriö, neuvotteluhuone YK 2, Mariankatu 9 Osallistujat: alivaltiosihteeri Juhani Turunen, valtiovarainministeriö (puheenjohtaja) ylitarkastaja Marit Olander, valtioneuvoston kanslia tietohallintopäällikkö Irma Nieminen, opetusministeriö tietohallintopäällikkö Tarmo Maunu, maa- ja metsätalousministeriö tietohallintopäällikkö Pekka Sinkkilä, liikenne- ja viestintäministeriö tietohallintopäällikkö Antero Taimiaho, sosiaali- ja terveysministeriö kehittämisjohtaja Marko Puttonen, sisäasiainministeriö vanhempi osastoesiupseeri Sauli Savisalo, puolustusministeriö yksikön päällikkö Matti Ilonen, työministeriö tietohallintojohtaja Kari Kekki, valtiovarainministeriö (sihteeri) neuvotteleva virkamies Arja Terho, valtiovarainministeriö (sihteeri) Poissa: ulkoasiainministeriö ympäristöministeriö kauppa- ja teollisuusministeriö oikeusministeriö Asiantuntijat: projektipäällikkö Riku Moisio, valtiovarainministeriö VNTHY erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen, valtiovarainministeriö HKO johtava konsultti Matti Karvinen, Quint Wellington Redwood Oy 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Edellisen kokouksen (6/2004) pöytäkirja Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. 3. Valtioneuvoston järjestelmäarkkitehtuuri, ministeriöiden lausuntoyhteenveto ja toimenpiteet, Riku Moisio VNTHY Riku Moisio esitteli järjestelmäarkkitehtuurihankkeen nykytilaa. Keväällä VATIssa sovittiin, että järjestelmäarkkitehtuuria esitellään kaikissa ministeriöissä. Kesän ja syksyn aikana on kuultu noin 60 henkilöä ministeriöissä ja sen lisäksi on järjestetty lausuntokierros. Ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa valtioneuvoston yhteiset järjestelmät arkkitehtuurin

2 mukaisesti sekä määrittää integraatiot ministeriöiden sekä tarvittavassa laajemminkin eri hallinnonaloilla käytettäviin järjestelmiin. Arkkitehtuuri on pääpiirteissään esitelty liitteessä. Keskustelutilaisuuksissa ja lausuntokierroksilla on noussut esiin pääasiallisena viestinä se, että arkkitehtuurityön käynnistyminen on tärkeää. Yksityiskohtaisemmat kommentit on esitetty tarkemmin liitteessä. Arkkitehtuuri on tehty ministeriöiden näkökulmasta valtioneuvosto -kokonaisuuteen. Toteutusta on joiltain osin jo tehty. Tässä arkkitehtuurissa ei ole erityisesti keskitytty tietoturva-arkkitehtuurin kuvaamiseen; siitä on olemassa erilliset hankkeet. Hyväksyttiin tehty arkkitehtuurityö ja sovittiin, että arkkitehtuuria ryhdytään toteuttamaan valtioneuvostossa. 4. IT investointien laskentamalli ValtInvest esittely ja soveltaminen, Olli-Pekka Rissanen HKO, Matti Karvinen Quint Group SQM-konsultit kokosivat moniasiakasprojektin, jossa VM on toiminut asiakaskunnan edustajana. Arviointimalli kehitettiin projektissa ja siihen toivotaan palautetta. Projektiin osallistui 13 ministeriötä/virastoa. Matti Karvinen Quint- groupista (aiempi työnantaja SQM) esitteli investointien laskentamallia. Kalvot ovat liitteenä. Mallin käyttöönotto projektiin osallistumattomille maksaa 2900 euroa + koulutus. Jatkosuunnitelmana on investointien riskianalyysin kehittäminen yhteisprojektina. Seuraavassa vaiheessa testataan järjestelmää todellisilla investointihankkeilla. Mukana olleilta virastoilta kerätään kokemuksia mallista ja ne raportoidaan VATIlle. Tämän jälkeen päätetään jatkotoimista. Puheenjohtaja toivoi, että välineestä tulee työkalu koko valtionhallintoon. Koulutusta kaivataan myös laskelmien arviointiin. 5. TIME tilannekatsaus, Juhani Turunen Tarkoituksena on, että TIME-työryhmän valmistelemien linjauksien toimeenpano käynnistyy mahdollisimman nopeasti ja että toimielimet nimitetään pikaisesti. Valtion IT-toimintojen johtoryhmään tulee 4 kansliapäällikköä ja 3 tietohallintojohtajaa eri tasoilta. Raportti on esitelty valtion tietohallintojohdolle tietohallintopäivässä, luovutettu pääministerille ja sitä on käsitelty sekä hallinnon- ja aluekehityksen ministeriryhmässä että kansliapäällikkökokouksessa. Linjauksista valmistellaan valtioneuvoston periaatepäätös. Tietohallintolain valmistelu on aloitettu. Tavoitteena on saada vaikutukset näkyviin jo vuoden 2006 budjetissa. Hankeryhmää ollaan asettamassa valmistelutehtäviin. Hallintoa pyritään ottamaan mahdollisimman laajasti mukaan. TIME- ryhmä toimii valmistelua koordinoivana ryhmänä vuoden loppuun. TIMEhankkeesta ei saa muodostua jarrutusryhmää, vaan hallinnon kehittämishankkeita täytyy ryhtyä suuntaamaan sen mukaiseksi. Tuottavuuden kehittämisohjelmissa nousee vahvasti mukaan IT:n rooli. Hallinnon kehittämisen rooli tulee lähitulevaisuudessa painottumaan IT:n kehittämiseen. Hanketta tukemaan ohjataan muitakin kuin perinteisiä IT-resursseja. Tämä tarkoittaa sitä, että HKO:n

3 tehtäviä joudutaan priorisoimaan ja TIME tulee olemaan priorisoinnissa ykköskohde. Konsernihallinnossa ei ole tarkoituksenmukaista pitää kaikkien alojen asiantuntijoita, vaan on kehitettävä osaamisen ostamista. Vuosi 2005 käytetään IT-strategian laadintaan ja johtamisyksikön suunnitteluun ja toteutukseen. Muutos on iso ja se on saatava liikkeelle. Johtoryhmän toivotaan vaikuttavan ITjohtajan valintaan. Vuonna 2006 on tarkoitus käynnistää ensimmäiset yheiset IT-palvelut. Vuonna 2007 otetaan laajamittaisesti käyttöön yhteiset palvelut. Aikataulu on haastellinen. Tärkeää on signaloida ulos- ja sisäänpäin muutoksen suuruutta. VNTHY:lle ja HKO:lle on tarkoitus hankkia yhteiset, uudet toimitilat, joissa resursseja voidaan käyttää joustavasti. Tilojen suunnittelussa pyritään huomioimaan mahdollisuudet joustavaan henkilöstön siirtymiseen hallinnosta konsernihallintoon ja päin vastoin. Keskustelu: Pidettiin hyvänä, että hankkeessa on edetty avoimesti. Suuntaa pidettiin hyvänä, ongelmat tulevat varmaan toteutusvaiheessa. Tunnelma on se, että eri hallinnon tasoilla odotetaan muutosta positiivisella mielellä. Vaarana on byrokraattiset budjettikiemurat. Jäntevä toteutusprojekti auttaa pitämään työn käynnissä. Sovittiin, että järjestetään IT-toimittajille toimittajapäivä, johon voivat tulla halukkaat ITtoimittajat. Kutsu voidaan välittää esim. tietoalojen liiton kautta. Tärkeää olisi, että tietohallinnon johto sitoutuisi tiedottamaan omalle hallinnonalalleen TIMEhankkeesta. Kaivattiin tahoa, joka vastaisi hallinnonalojen esittämiin kysymyksiin. Arveltiin näin tapahtuvan vuodenvaihteen jälkeen, kun IT-toimintojen johtamisyksikkö on resurssoitu. Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö on alkio IT-palvelujen yksikölle, joka kuitenkin tulee toimimaan verkostomaisena, useamman palveluorganisaation kokonaisuutena. Verkottuneeseen palveluorganisaatioon tulee kuulumaan erilaisiin IT-palveluihin erikoistuneita yksiköitä. Siirtyminen uuteen toimintamalliin vaatii nykyisten tehtävien läpikäyntiä kokonaisuutena. IT-palveluorganisaatioiden tulee toimia yhteisen johdon alla. Tarvitaan yhteisten palvelujen pitkälle menevää tuotteistamista. Valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön palvelut on taattava palvelusopimusten mukaisesti. Ministeriöiden palvelujen työnjako on tarpeen miettiä uudelta pohjalta. Toivottiin yhteisiä arkkitehtuurilinjauksia mm. uusien palveluiden kehittämisen tueksi. Esimerkkinä on sähköisen asioinnin alusta, jonka valinnassa esim. verohallinto on pyytänyt konserninäkemystä. Jatkossa löytyneekin yhteisiä komponentteja myös ydintoimintoja tukeville järjestelmille, vaikka yhteisten palvelujen toteutus lieneekin yksinkertaisinta aloittaa tukitoiminnoista. Todettiin myös, että raja yhteisten palvelujen ja ydintoimintoja mahdollistavien järjestelmien välillä on häilyvä. 6. Muut asiat Seuraavat kokoukset ovat keskiviikkona klo ja torstaina klo (viimeksi mainittu PLM:ssä) Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen ja kiitti osallistujia.

4

5 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO VM145:00/2003 Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö Järjestelmäarkkitehtuurihanke/RMo Versio 1.2 VALTIONEUVOSTON JÄRJESTELMÄ- JA INTEGRAATIOARKKITEHTUURILINJAUKSET 1 TAUSTA JA TARKOITUS Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö (VNTHY) asetti kirjeellään järjestelmäarkkitehtuurihankkeen (VM145:00/2003), jonka tarkoituksena oli valmistella ehdotus valtioneuvoston yhteiskäyttöisten tietojärjestelmien tavoitearkkitehtuuriksi. Hanke on osa valtioneuvoston tietohallintostrategian toteuttamista. Tämä asiakirja sisältää arkkitehtuurityön perusteella tehdyt arkkitehtuurilinjaukset. Perustelut ja työn tarkempi rajaus on käsitelty hankkeessa tuotetussa järjestelmäarkkitehtuuridokumentaatiossa. VNTHY hyväksyi osaltaan asiakirjan Asiakirjaa esiteltiin ministeriöille esittelytilaisuuksissa. 1 Esittelytilaisuuksissa sovittiin lausuntokierroksesta, joka järjestettiin Linjauksissa on myös huomioitu ns. TIME-työryhmän loppuraportti. 3 2 JÄRJESTELMIEN NYKYTILA JA JATKOKEHITTÄMISEN PÄÄPERIAATTEET Järjestelmäarkkitehtuurihankkeessa analysoitiin korkealla abstraktiotasolla HARE, PTJ, EUTORI sekä valtioneuvoston julkaisujärjestelmät. Lisäksi tarkasteltiin valtiovarainministeriön budjettijärjestelmän liittymiä. Järjestelmien nykyinen arkkitehtuuri on tapauskohtainen ja perustuu kunkin järjestelmän kohdalla tehtyyn erilliseen suunnitteluun. Järjestelmissä on paljon samoja toiminnallisuuksia ja järjestelmien käsitemallit ovat yhtenäisemmät kuin mitä järjestelmien nykyisestä toteutustavasta suoraan ilmenee. Jatkossa järjestelmiä ei kehitetä toisistaan riippumatta. Järjestelmien tulee kehittyä järjestelmäperheeksi, jotka käyttävät yhteisiä palveluita ja rakentuvat mahdollisuuksien mukaan samojen tuotteiden varaan. Järjestelmäperhe merkitsee myös sitä, että järjestelmissä olevaa käsitemaailmaa, toimintalogiikkaa ja käyttöliittymiä yhdenmukaistetaan. Prosessien yhteentoimivuuden näkökulmasta 4 päästään tilanteeseen, jossa ministeriöiden järjestelmät integroidaan yhtenäisin käytännöin valtioneuvoston yhteisten järjestelmien kokonaisuuteen eikä yksittäisiin järjestelmiin. 1 Keskusteluissa esitetyt näkökohdat on koottu erilliseen yhteenvetomuistioon ( ). 2 Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on koottu erilliseen lausuntoyhteenvetoon ( ). 3 Valtion tietohallinnon ohjaus ja organisointi, Valtioneuvoston kanslian raportteja 6/ Tavoiteprosesseja ei ole kuvattu järjestelmäarkkitehtuurihankkeessa. VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL VALTIONEUVOSTO PUH. (09) 16001

6 3 ARKKITEHTUURIRAKENNE 2 (16) VNTHY edustaa valtioneuvoston yhteisissä tietohallintohankkeissa järjestelmäperhettä. Kunkin järjestelmän sisällöllinen omistaja edustaa järjestelmältä edellytettävää toiminnallisuutta ja tietosisältöä. Kehittämisessä on huomioitava ministeriöiden vaatimukset järjestelmille. Konkreettisina hyötyinä arkkitehtuurikehityksen myötä tavoitellaan seuraavia asioita: Kehittämisen suunnitelmallisuus (arkkitehtuuri yleensä) Tuki nykyistä saumattomammille palveluprosesseille (selkeät, laajasti tuetut ja helppokäyttöiset rajapintamäärittelyt) Parantunut asiakaspalvelu ja tehostunut toiminta (helppokäyttöiset ja yhdenmukaiset käyttöliittymät ja toimintalogiikka; jatkossa myös yhtenäisemmät tietovarannot) Kustannussäästöt (lisenssikustannukset, sovelluskehityskustannukset, koulutuskustannukset) Sovelluskehityksen riskien vähentäminen (eri järjestelmille yhteiset palvelut, joita ei kehitetä tyhjästä joka hankkeessa; selkeät ja yhdenmukaiset rajapinnat) Joustavuus ja mukautuvuus (avointen standardien soveltaminen integraatiokysymyksissä ministeriöiden suuntaan, palveluarkkitehtuuri) Arkkitehtuurirakenne on nelikerroksinen. Se koostuu käyttöliittymäkerroksesta, tehtävä- ja prosessijärjestelmäkerroksesta, vuorovaikutuskerroksesta ja tietovarasto- ja taustajärjestelmäkerroksesta. Lisäksi rakenteessa on erotettu pääsynhallinta ja muut tukipalvelut (Kuva 1). Käyttöliittymät ja asiakassovellukset Työasemasovellukset Toimisto-ohjelmat (tekstinkäsittely, taulukkolask ) Citrix-käyttöliittymät Räätälöidyt työasemaohjelmat (MS, Java) Ministeriön intranet-portaali Web-sovellukset VN intranetportaali Internet-portaali (valtioneuvosto.fi) Kansalaisportaalit (otakantaa.fi, suomi.fi, lomake.fi) Liittymät muihin järjestelmiin Ministeriöiden asiankäsittelyjärjestelmät Eduskunta Viestintärajapinta Viestintärajapinta Tehtävä- ja prosessijärjestelmät Asianseurantajärjestelmät Valtioneuvostotason tehtävä- ja prosessijärjestelmät EUTORI2 PTJ2 HARE3 Budjettijärjestelmä Tukipalvelut Puhelinvaihteen informaatiojärj. Valvonta Viestintä (SPosti, SMS) Loki ja audit trail Esityspalvelin (Citrix Metaframe) Pääsynhallinta Edita Vuorovaikutus Sisällön hallinta Dokumenttienhallinta Julkaisu Työryhmätyöskentely Metatietopalvelu Prosessien hallinta Raportointi ja seuranta Jakelupalvelu Käyttäjätietopalvelu Tietovarastot ja taustajärjestelmät Dokumenttivarastot Keskustelut, ilmoitustaulut Asianseurantatiedot (Diaarit) Julkaisujärjestelmän tietovarastot Metatietovarasto (Tunnisteet, Metatiedot) Juurihakemisto (Käyttäjät, roolit, oikeudet) Kuva 1 Järjestelmäarkkitehtuurin perusrakenne

7 3 (16) 3.1 Käyttöliittymäkerros Käyttöliittymäkerros erottaa käyttöliittymälogiikan sovelluslogiikasta. Kerroksen avulla mahdollistetaan muista kerroksista riippumaton käyttöliittymien kehittäminen, mikä on edellytys portaaliratkaisuille, muille käyttöliittymän yhdistämistarpeille ja sisällön esittämiselle eri päätelaitteissa ja yhteyksissä (mm. ministeriöiden intraneteissä). Käyttöliittymät saadaan käyttöön tunnistautumalla pääsynhallintajärjestelmän avulla. Käyttöliittymien suunnittelussa ja toteuttamisessa lähtökohtana on selainkäyttö. Selainkäyttöliittymien suunnittelussa huomioidaan, että ministeriöissä voidaan käyttää erilaisia selaimia. Tehtäväjärjestelmien käyttöliittymiä suunniteltaessa otetaan huomioon niiden liitettävyys jatkossa valtioneuvoston yhteiseen ja ministeriöiden omiin intranet-portaaleihin. Ensisijaiseksi käyttöympäristöksi on tunnistettu ministeriöiden omat intranetportaalit. Portaalien ja niistä käsin käytettävien selainkäyttöliittymien tarpeettomista käyttöliittymäeroista pyritään eroon. Työasemasovellukset (toimisto- ja muut monimutkaisempaa toimintalogiikkaa sisältävät työasemasovellukset l. osaavat asiakkaat) valtioneuvoston yhteisissä järjestelmissä yhdenmukaistetaan ja tarjotaan pääsääntöisesti esityspalvelimen 5 kautta. Pidemmällä tähtäimellä pyritään eroon sidonnaisuuksista tiettyihin ohjelmistoihin määrittelemällä yhteisiä avoimiin standardeihin (erityisesti XML-skeemat) perustuvia tiedostomuotoja. Yhteisille sovelluksille (selain- ja työasemaohjelmistot) laaditaan käyttöliittymäohjeistus, joka perustuu käytettävyystutkimuksen (usability) avulla saatuihin tuloksiin. Valtioneuvoston tietohallintostrategiaan sisältyvä linjaus käyttäjien rooleihin perustuvasta työpöydästä edellyttää käyttöliittymätoteutuksen tueksi lisäselvityksiä tiedonhallintaympäristön vakioinnista (taksonomiat, metatiedot, haku, jne.) ja pääsynhallintaan liittyvän identiteetin hallinnan käyttäjäroolimäärityksiä (liittyy mm. personointiin). Kysymykset voidaan lukea osaksi ns. semanttista yhteentoimivuutta (ks. 5.2). Vaikutukset ministeriöihin Lähitulevaisuus Valtioneuvoston yhteiset työasemasovellukset (esim. tekstieditori) tarjotaan esityspalvelimen asiakasohjelmiston välityksellä. Esityspalvelinkonseptia kehitetään yhdessä ministeriöiden kanssa edelleen. Ministeriöiden toimistosovelluksia valittaessa suositellaan, että valitaan sellaisia välineitä, joilla voidaan käyttää valtioneuvoston piirissä määriteltäviä, omia XML-skeemoja. 5 Esityspalvelimena (presentation server) VNTHY käyttää tällä hetkellä Citrix Metaframe ratkaisua.

8 4 (16) Pidempi tähtäin Määritellään yhteiset XML-skeemat asiakirjoille, joita voidaan tuottaa ministeriöiden parhaaksi katsomilla, avoimia standardeja tukevilla asiakassovelluksilla. Laaditaan yhteiset järjestelmät siten, että ne entistä saumattomammin integroituvat osaksi ministeriöiden omia intranetejä (prosesseihin osallistuvat, personoidut ministeriöportaalit). Jatkossa päätettävää 3.2 Tehtäväjärjestelmä- ja prosessikerros Tarkennetaan ministeriöiden intranet-portaalien ja valtioneuvoston yhteisten järjestelmien työnjakoa ja integraatiotekniikoita siten, että valtioneuvoston järjestelmien ministeriöiden intraneteihin integroituvat osat on selkeästi määritelty. Tarkasteluun liittyy mm. portlet-standardien, sisällönhallintaliittymien ja verkkosisällön syndikointiin liittyviä kysymyksiä. Tehtävä- ja prosessijärjestelmät (EUTORI2, PTJ2, HARE3) rakennetaan jatkossa yhteisten arkkitehtuurin vuorovaikutuskerrokseen sijoittuvien palveluiden varaan. Esimerkiksi kaikki dokumenttienhallintaominaisuudet tuotetaan samalla dokumenttienhallintapalvelulla eri tehtävä- ja prosessijärjestelmille. Järjestelmien yhteentoimivuus järjestetään viestintä- ja integraatiopalvelulla. Järjestelmiä kehitetään osana valtioneuvoston yhteisten järjestelmien muodostamaa kokonaisuutta. Järjestelmissä olevia tarpeettomia käsite-eroja pyritään vähentämään, jotta yhä pienempi osa järjestelmien sisältämästä logiikasta olisi järjestelmäkohtaista. Järjestelmien suunnitteluprosessia ja omistajuusrakennetta pyritään kehittämään siten, että järjestelmien kokonaisuuden näkökulma, valtioneuvoston prosessit kokonaisuudessaan ja eri ministeriöiden vaatimukset tulevat nykyistä paremmin otetuksi huomioon. 6 TI- ME-työryhmän ehdotukset tukevat tätä näkemystä IT-toiminnan johtamismallin osalta. HARE-järjestelmää pyritään kehittämään jatkossa niin, että se toimii valtioneuvoston asioiden ja hankkeiden tilaa kuvaavana järjestelmänä, joka saa tiedon prosessien vaiheesta eri prosessi- ja tehtäväjärjestelmiltä. HAREn kehittämisessä otetaan huomioon poikkihallinnollisen toiminnan raportointi- ja seurantatarpeet. On huomattavaa, ettei palvelulla pyritä yhteiseen diaariin, vaan yhtenäiseen näkymään, joka koostetaan eri järjestelmien tietosisällöistä. Tietohallintostrategiassa mainittu valtioneuvoston työryhmäjärjestelmä 7 pyritään integroimaan osaksi HAREn seuraavaa versiota, jotta HARE voi jatkossa tukea myös hankkeen työtä ja asiakirjojen valmistelua eikä pelkästään hankkeen tietojen ja asiakirjojen julkaisua. Työryhmäjärjestelmän 6 Tärkeää kehittämistyötä lainsäädäntöprosessin osalta tekee lainvalmistelun kansliapäällikköryhmä (VNK007:00/2003). 7 Valtioneuvoston työryhmätyötä tukeva tietojärjestelmä,

9 3.3 Vuorovaikutuskerros 5 (16) suunnittelussa huomioidaan valtioneuvoston ulkopuolisten tahojen osallistuminen hanketyöhön. VNTHY:n järjestelmäkehityksessä tehtävä- ja prosessijärjestelmien erilaisuutta ehkäistään ottamalla arkkitehtuuritarkastelu osaksi sovelluskehityshankkeita. Vaikutukset ministeriöihin Kaavaillun HARE-järjestelmän seuraajan on ajateltu seuraavan asian valmistelua koko asiankäsittelyn elinkaaren ajan alkaen ministeriön omasta asiankäsittelyjärjestelmästä. Näin ollen ministeriöiden asiankäsittelyjärjestelmät tulevat suunnitelman toteutuessa toimittamaan tietoa järjestelmälle ministeriön asiankäsittelystä. VNTHY:n sitoutuminen arkkitehtuuriin aiheuttaa sen, että uudet ministeriölähtöiset järjestelmähankkeet on rytmitettävä aikaisempaa kurinalaisemmin muiden tehtäväjärjestelmien uusimisen ja arkkitehtuuripalveluiden kehittämisen yhteyteen. Valtioneuvoston yhteiset tietojärjestelmät rakennetaan yhteisten palvelujen varaan. Palveluja ei rakenneta kerralla valmiiksi, vaan niitä rakennetaan osin tuotevalintojen ja osin iteratiivisen ja inkrementaalisen sovelluskehitysmallin avulla. Palvelukehitys sidotaan pilottihankkeisiin, joissa palveluita otetaan käyttöön. Palveluista dokumenttienhallinta, julkaiseminen, työryhmätyöskentely, metatiedot ja prosessien hallinta ovat likeisessä suhteessa toisiinsa. Ne jäsennetään nykyisin useimmiten sisällönhallinnan kokonaisuudeksi. Vuorovaikutuskerroksen järjestelmien onnistunut toteuttaminen edellyttää VNTHY:ssä tapahtuvaa palveluiden tuotteenhallintaa. Vaikutukset ministeriöihin Palvelut rakennetaan ensi vaiheessa valtioneuvoston yhteisiä järjestelmiä varten, mutta arkkitehtuurissa huomioidaan jatkossa myös ministeriöistä tapahtuva palveluiden käyttö. Visiona on, että palveluiden varaan voisi tarvittaessa rakentaa myös ministeriöiden omia järjestelmiä. Todennäköisyys tämänkaltaiselle kehitykselle on suurempi niissä ministeriöissä, joiden tietohallintotehtäviä VNTHY hoitaa sopimuspohjaisesti. Tässä yhteydessä ei ole tarkasteltu kustannusten jakokysymystä. Tämä selvitetään kunkin arkkitehtuuripalvelun yhteydessä. Lähtökohtana on, että VNTHY huolehtii infrastruktuuri- ja sovellusalustakustannuksista ja ministeriöt arkkitehtuuripalveluiden soveltamisesta aiheutuvista kustannuksista. Palvelujen varaan rakentuvat ministeriöiden omat järjestelmät edellyttävät yhteisen pääsynhallintapalvelun käyttöä ja kehittyneitä identiteetin hallinnointijärjestelyjä.

10 3.3.1 Dokumenttienhallintapalvelu 6 (16) Ministeriöiden näkökulmasta on keskeistä, että palvelut voidaan ulottaa tarvittaessa myös alaiseen hallintoon. Dokumenttienhallinta on keskeinen palvelu, sillä kaikki yhteiset järjestelmät sisältävät nykymuodossaankin asiakirjoja. Lisäksi ministeriöissä on runsaasti asiakirjoja sisältäviä tietojärjestelmiä. Asiakirjojen hallittu yhteiskäyttö yli järjestelmä- ja organisaatiorajojen edellyttää dokumenttien hallinnan yhtenäistämistä loppukäyttäjän kannalta. Asiakirjojen tallentaminen useisiin paikkoihin ja niiden etsiminen eri järjestelmistä on ongelmallista. Dokumenttienhallintapalvelu tarjoaa toiminnallisuudet asiakirjojen käyttöön ja säilyttämiseen. Asiakirjojen yhteentoimivuus ja niihin kohdistuvat haut voidaan nykyistä paremmin toteuttaa siten, että asiakirjat keskitetään samaan loogiseen tietovarastoon. Yhtenäisessä palvelussa voidaan keskitetysti huolehtia, että asiakirjat säilytetään tarkoituksenmukaisissa tiedostomuodoissa ja sisältävät vaaditut metatietoelementit. Sähköisten asiakirjojen säilyttämisen erityisvaatimusten toteuttaminen on tarkoituksenmukaista yhtenäisessä palvelussa, jossa asiakirjoja voidaan konvertoida uuteen tiedostomuotoon, hävittää säilytysajan umpeuduttua tai siirtää pitkäaikaissäilytykseen. 8 Asiakirjahallinnon näkökulmasta kyseessä on sähköinen väliarkisto. 9 Dokumenttienhallintapalvelu voidaan jakaa sitä käyttävien järjestelmien näkökulmasta 1. käsittelynaikaisiin dokumenttivarastoihin, jotka liittyvät tiiviisti tehtävä- ja prosessijärjestelmiin ja 2. arkistoon, joka sisältää valmiit tai julkaistavaksi tarkoitetut asiakirjat. Dokumenttienhallintapalvelu tarjoaa myös mahdollisuuden linkittää asiakirjoja eri yhteyksiin valtioneuvoston sisäisiin ja Internet-palveluihin ja tarvittaessa konvertoida niitä verkkokäyttöä varten eri tiedostomuotoihin. Keskeisenä ajatuksena on, että tieto tallennetaan vain kerran, mutta se voidaan julkaista eri päätelaitteille ja käyttäjäryhmille erilaisina versioina. Dokumenttienhallintapalvelun tietosisältömäärittelyissä keskeinen sija on jatkossa XML-rakenteiden määrittelyllä, sillä pidemmällä tähtäimellä asiakirjat on tarkoituksenmukaista tallentaa XML-muodossa. Palvelu toteutetaan dokumenttienhallintatuotteella, koska keskeinen osa palvelun toiminnallisuuksista on dokumenttienhallintatuotteiden perustoiminnallisuuksia. Valittava dokumenttienhallintatuote voi kuulua sisällönhallintaratkaisuun. 8 Sikäli kun asiakirjojen sähköiseen pitkäaikaissäilytykseen siirrytään valtioneuvostossa. 9 Tietohallintostrategiassa järjestelmästä käytetään nimitystä arkisto ja Valtioneuvoston työryhmäohjelmistoa koskevassa selvityksessä nimitystä aktiiviarkisto.

11 7 (16) Työryhmätyöskentelypalvelu Julkaisupalvelu Vaikutukset ministeriöihin Palvelu tarjoaa alustan ministeriöiden asiakirjojen säilyttämiselle ja julkaisemiselle. Ministeriöiden omat dokumenttienhallintajärjestelmät voidaan palvelun kehittyessä toteuttaa dokumenttienhallintapalvelua hyödyntäen. Dokumenttienhallintapalvelu toimii myös asiakirjojen hallitun yhteiskäytön mahdollistajana, sillä sitä kautta pyritään järjestämään eri järjestelmissä olevien asiakirjojen näkyminen yhtenä kokonaisuutena käyttäjille. Työryhmätyöskentelypalvelu sisältää toiminnallisuudet ryhmätyönä tapahtuvalle asioiden valmistelulle. Keskeisiä toiminnallisuuksia ovat mm. työryhmän omassa käytössä olevat työtilat, viestintävälineet (mm. keskusteluryhmät) ja kalenterit. Palvelua käyttää konkreettisimmin HARE3. Työryhmätyöskentelypalvelu liittyy keskeisesti pääsynhallintaan, sillä työryhmiin on voitava liittää aktiivisia osallistujia myös valtioneuvoston ulkopuolelta. Palvelu toteutetaan työryhmätyöskentelypalvelut tarjoavalla tuotteella, koska keskeinen osa palvelun toiminnallisuuksista on ryhmätyötuotteiden perustoiminnallisuuksia. Valittava ryhmätyötuote voi kuulua osana sisällönhallintaratkaisuun. Vaikutukset ministeriöihin Tässä vaiheessa palvelulla ei ole suoranaisia vaikutuksia ministeriöihin, sillä palvelun yhteiskäyttö toteutunee alkuvaiheessa HAREn avulla (ks. 3.2). Julkaisupalvelu sisältää julkaisujärjestelmätoiminnallisuuden eri julkaisukanaviin tarkoitettujen sähköisten aineistojen ylläpitoon ja julkaisemiseen eri kanavissa (WWW, WAP, Digi-TV). Järjestelmä suunnitellaan siten, että se voi julkaista myös eri multimediaa (ääni, liikkuva kuva). Lisäksi palvelu huolehtii aineiston muokkaamisesta ja toimittamisesta painoon. Tehtävä- ja prosessijärjestelmien näkökulmasta palvelu eristää julkaisutoiminnallisuudet yksittäisistä järjestelmistä omaksi yhteiseksi kokonaisuudekseen. Myös ns. portaalipalvelut voidaan katsoa osaksi julkaisupalvelua. Palvelu toteutetaan pääosin valmiilla verkkojulkaisujärjestelmällä, koska keskeinen osa palvelun toiminnallisuuksista on julkaisujärjestelmien perustoiminnallisuuksia. Valittava julkaisujärjestelmä voi kuulua osana sisällönhallintaratkaisuun.

12 8 (16) Vaikutukset ministeriöihin Ministeriöt voivat käyttää palvelua rajapintana painoon. Lisäksi ministeriöt voivat jatkossa tuottaa verkkojulkaisuja (Internet- ja intranet-sivustot) julkaisupalvelun avulla Metatietopalvelu Metatietopalvelun keskeinen tehtävä on mahdollistaa semanttinen yhteentoimivuus valtioneuvostossa. Metatietopalvelu sisältää muiden järjestelmien käyttämät metatietosanastot (mm. asiasanaston ja asiakirjatyypittelyn) sekä asiakirjojen ja muiden viestien XML-rakennemääritykset. Palvelusta muut järjestelmät saavat tiedot pakollisista ja harkinnanvaraisista metatiedoista ja niiden sallituista arvoista. Palvelusta löytyvät myös metatietojen ja viestirakenteiden muuntamiseen tarvittavat kuvaukset. Palveluun voidaan sisällyttää myös yhteentoimivuuskuvaukset (ks. 5). Palvelussa olevien kuvausten avulla voidaan suorittaa tarkistuksia metatietojen täydellisyyden tai asiakirjarakenteiden oikeellisuuden suhteen (validointi). Muunnoskuvausten avulla voidaan toteuttaa metatietojen muunnoksia määrityksistä toisiin tai asiakirjarakenteista toisiin. Palvelun keskeisiä toiminnallisuuksia on myös asiakirjojen yksikäsitteisen tunnistamisen toteuttaminen. Tätä varten palvelu tarjoaa rajapinnan yksikäsitteisten URN-tunnisteiden 10 jakeluun niitä tarvitseville järjestelmille ja käyttäjille. URN-resoluutiopalvelun avulla puolestaan on URN-tunnisteen perusteella selvitettävissä, missä URL- 11 tai muussa osoitteessa URN-tunnistetta vastaava asiakirja kyseisellä hetkellä sijaitsee. Palvelu voi toteuttaa myös yhteisen hakemiston valtioneuvoston kaikille tietoaineistoille, joka on tarpeen yhtenäisten ja yhteismitallisten hakujen ja käyttäjäkohtaisten työpöytäprofiilien kattavalle määrittelylle. Palvelun tietosisältö on riippuvainen valtioneuvoston pääsynhallintaan liittyvän juurihakemiston tietosisältömäärittelyistä. Vaikutukset ministeriöihin Kun valtioneuvoston semanttisen yhteentoimivuuden kehittämisen yhteydessä sovitaan yhteisistä tietosisältömäärittelyistä, niitä kuvaavat tekniset määrittelytiedot tallennetaan metatietopalveluun. Tiedot käytettävistä metatiedoista ja asiakirjarakenteista on saatavissa palvelusta ministeriöiden järjestelmien käyttöön. Ministeriöiden järjestelmät voivat myös käyttää palvelua tunnisteiden hakemiseen ja tunnisteita vastaavien osoitteiden selvittämiseen. 10 Uniform Resource Name 11 Uniform Resource Locator

13 9 (16) Prosessien hallintapalvelu Raportointi- ja seurantapalvelu Jakelupalvelu Viestintä- ja integraatiopalvelu Prosessien hallintapalvelu hoitaa sisällönhallintaan liittyvää työnkulun ohjausta. Työnkulku voi tapahtua joko sovelluksen sisällä tai sovellusten välillä. Järjestelmien väliseen viestintään liittyvää viestien ohjausta koordinoi osaltaan myös viestintä- ja integraatiopalvelu (ks ja 5). Raportointi- ja seurantapalvelun tarkoituksena on toteuttaa varsinaiset asiaja hanketiedon käsittelyyn liittyvät palvelut, painopisteenään asian seuranta järjestelmien kokonaisuuden kannalta. Voidaan myös ajatella, että eri järjestelmissä tarvittavat diaaripalvelut toteutettaisiin yleiskäyttöisellä komponentilla, koska varsinkin sisällön hallinnan valmistuotteissa diaaritoiminnallisuus on toisinaan hankala toteuttaa. Vaikutukset ministeriöihin Tässä vaiheessa on vaikeaa arvioida palvelun täsmällistä vaikutusta ministeriöihin, mutta palvelua käyttävä HARE3 tukeutuu palveluun ja siten sillä on yhteys ministeriön asiankäsittelyjärjestelmiin ja muihin valtioneuvoston prosesseihin osallistuviin järjestelmiin. Jakelupalvelun kautta järjestelmät voivat jakaa asiakirjoja kohdennetusti organisaatioyksiköille ja käyttäjille. Jakelupalvelun toiminnallisuuksia ovat jakeluluettelon ylläpito ja asiakirjan jakelu em. luettelon perusteella. Jakeluluettelo voidaan toteuttaa jakelua tukevia asiasanoja käyttäen tai erillisinä nimettyinä jakeluluetteloina. Jakelupalvelu piilottaa jakelun monimutkaisuudet jakelua edellyttäviltä järjestelmiltä. Palvelu sisältää myös operaatiot luottamuksellisten aineistojen jakeluun Internet-verkon välityksellä tietoturvaluokittelun asettamat rajoituksen huomioiden. Palvelun kehittämisen lähtökohtana on EUTORI-järjestelmään toteutettu jakelutoiminnallisuus. Vaikutukset ministeriöihin Jakelupalvelun avulla voidaan jaella asiakirjoja tarvitsematta toteuttaa liittymiä kohdejärjestelmiin (järjestelmien viestijonot (inbox), sähköpostilinkki, sähköpostiviesti+liitetiedosto). Viestintä- ja integraatiopalvelu toimii tiedon välittäjänä valtioneuvoston eri tehtäväjärjestelmien välillä. Sen avulla voidaan myös eristää prosessijärjestelmät tietovarastoista. Viestintä- ja integraatiopalvelu on järjestelmäarkkitehtuurin keskeinen osa, joten suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota vikasietoisuuteen ja käytettävyyteen (availability).

14 3.4 Pääsynhallinta- ja käyttäjätietopalvelut (16) Viestintä- ja integraatiopalvelun toimintaa on selostettu myös kappaleessa 5. Pääsynhallinta- ja käyttäjätietopalvelut mahdollistavat valtioneuvoston tietojärjestelmien käyttöoikeuksien hallinnan ja keskitetyn tunnistautumisen järjestelmiin. Pääsynhallinta- ja käyttäjätietopalveluihin sisältyvät ominaisuudet hajautetun käyttöoikeushallinnan tekniselle toteuttamiselle. Käyttöoikeushallinta perustuu hallittuun, määriteltyyn ja dokumentoituun identiteetin hallintaan. Pääsynhallinta- ja käyttäjätietopalvelut muodostuu useasta komponentista Käyttäjien identiteetin hallinnan itsepalvelut (mm. hajautettu ylläpito ml. tarvittavat työnkulut) Hajautettu käyttöoikeuksien välittäminen LDAPv3 standardiin perustuva hakemistopalvelu (juurihakemisto), joka sisältää tiedot käyttäjistä ml. käyttöoikeusrooli- ja yhteystiedot. Kertakirjautumispalvelut Koska palvelun tietosisältöön kuuluvat myös yhteystiedot, voidaan hallinnon sisäinen yhteystietopalvelu rakentaa pääsynhallintapalvelua hyödyntäen. Vaikutukset ministeriöihin Valtioneuvoston yhteiset tietojärjestelmät käyttävät tunnistautumiseen pääsynhallintaa, joten ministeriöiden käyttäjät tunnistetaan pääsynhallintapalvelun avulla heidän pyrkiessään käyttämään yhteisiä järjestelmiä. Yhteisten järjestelmien ministeriökohtaisia käyttäjiä ylläpidetään hajautetusti ministeriöistä käsin. Ministeriöiden työntekijöiden yhteystiedot kootaan eri järjestelmistä (mm. henkilöstöhallinnon ja puhelinvaihteen informaatiojärjestelmä) juurihakemistoon ja siirretään sieltä keskitetysti tarvittavassa laajuudessa ulkoisiin palveluihin mm. JULHAan. Ministeriöt voivat omia sovelluksia rakentaessaan jatkossa käyttää tunnistautumiseen pääsynhallintapalvelua. Jatkossa päätettävää Kun ministeriöiden portaalien työnjaosta päästään yhteisymmärrykseen ja semanttisen yhteentoimivuuden hankkeissa edistytään, pitää yhteentoimivuuslinjauksissa palata käyttöoikeuksien integrointimäärittelyihin (XACML, SAML) Pääsynhallinta kuvataan tarkemmin Valtioneuvoston tietohallintoyksikön pääsynhallintaprojektin määrittelyissä. 13 extensible Access Control Markup Language, Security Assertions Markup Language

15 11 (16) 3.5 Muut tukipalvelut Muut tukipalvelut sisältävät yhteisille järjestelmille yhteisiä tukipalveluita, joista keskeisiä ovat mm. järjestelmänvalvonta ja käytön seurantapalvelut. Vaikutukset ministeriöihin 3.6 Tietovarasto- ja taustajärjestelmäkerros 4 TEKNOLOGIAT JA TUOTTEET Jos ministeriöt jatkossa rakentavat omia järjestelmiään arkkitehtuuripalveluiden varaan, tukipalvelut ovat niiden käytettävissä. Tietovarasto- ja taustajärjestelmäkerros sisältää järjestelmät, joihin tieto varastoidaan ja joista tietoa haetaan. Arkkitehtuurissa tietovarastot on esitetty loogisina kokonaisuuksia ja käytännössä ne voivat koostua yhdestä tai useammasta tietovarastosta. Tehokkuus- ja taloudellisuusnäkökohdat huomioiden keskeiset arkkitehtuuripalvelut toteutetaan valmistuotteiden ja niiden sovittamisen avulla. Osia arkkitehtuurista joudutaan kuitenkin toteuttamaan räätälöidyn sovelluskehityksen keinoin. Tuotevalinnoissa tähdätään mahdollisimman pitkän elinkaareen omaaviin, arkkitehtuuriin (sekä nykyiseen että tulevaan) sopiviin ja luotettavasti toimiviin ratkaisuihin. Tuotevalintojen tarkoituksena on parantaa ratkaisujen yhteentoimivuutta, etsiä säästöjä lisenssikustannuksissa ja kohdentaa VNTHY:n osaamista valituille tuotealustoille. Teknologioista suositaan nykyaikaisista sovelluskehitysteknologioita, ensisijaisina J2EE ja.net teknologiat. Avoimen lähdekoodin tuotteita tarkastellaan kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta siten, että niitä otetaan käyttöön silloin kun ne ovat tarkoituksenmukaisin valinta. Tuotevalintoja tarvitaan sisällönhallintapalvelujen (ECM) alueella, viestinvälitys- ja integraatiopalvelussa sekä tukipalveluissa. Tuotekirjoa käyttöjärjestelmissä, sovelluspalvelimissa ja tietokantaratkaisuissa pyritään yhdenmukaistamaan. Vaikutukset ministeriöihin Tuotevalinnat eivät sido ministeriöitä, sillä ulkoiset rajapinnat rakennetaan avoimien standardien avulla. Tuotteiden valinta pyritään tekemään kuitenkin niin, että niillä voidaan rakentaa tarvittaessa yhteisten palveluiden varaan rakentuvia ministeriökohtaisia järjestelmiä. Tämä huomioidaan erityisesti tuotteita kilpailutettaessa.

16 12 (16) 5 YHTEENTOIMIVUUS 5.1 Tekninen yhteentoimivuus Tehtävä- ja prosessijärjestelmiin ei rakenneta suoria integraatiorajapintoja muista järjestelmistä, vaan yhteentoimivuus valtioneuvoston yhteisten tehtävä- ja prosessijärjestelmien välillä toteutetaan viestintä- ja integraatiopalvelun avulla. Kukin tehtävä- ja prosessijärjestelmä integroituu palveluun tarkoituksenmukaista rajapintaa käyttäen. Viestintä- ja integraatiopalvelu huolehtii mahdollisesta viestin esitystavan muokkaamisesta, viestin perillemenosta, kuorman tasauksesta ja vikasietoisuudesta (viestijonot). Viestintä- ja integraatiopalvelun avulla mahdollistetaan vaiheittainen siirtyminen palveluarkkitehtuuriin. 14 Tiettyyn tehtävä- ja prosessijärjestelmään kohdistuvat muutokset eivät aiheuta muutostöitä kaikissa muissa järjestelmissä. Ulkoiset (ministeriöiden) järjestelmät integroidaan yhtenäisin menettelyin viestintä- ja integraatiopalveluun teknologiariippumattomasti. Integraatioteknologiana käytetään ensisijaisesti SOAP-protokollaa. 15 SOAP-viestit välitetään HTTP-protokollan avulla. Rajapinnat kuvataan WSDLkuvauskielellä, jotta rajapinta voidaan kuvata mahdollisimman yksityiskohtaisesti. 16 Teknologiat ovat erityisesti WSDL-kuvauskielen osalta osa Web Services teknologiaperhettä. Ministeriöt Valtioneuvoston yhteiset järjestelmät MJ1 MJ2 J1 J2 J3 J4 MJ3 Integraatioväylä SOAP+WSDL Kuva 2 Integraatio ministeriöiden ja valtioneuvoston yhteisten järjestelmien välillä Vaikutukset ministeriöihin Ministeriöiden näkökulmasta valtioneuvoston yhteiset järjestelmät ovat jatkossa yhtenäinen kokonaisuus, johon integroidutaan yhtenäisin periaattein kohdejärjestelmästä (HARE3, EUTORI2, PTJ2) riippumatta. 14 Service Oriented Architecture (SOA) 15 Simple Object Access Protocol, W3C Recommendation; Itse asiassa uusimmassa SOAP-määrittelyssä on päätetty, ettei SOAP ole enää akronyymi. 16 Web Services Description Language

17 13 (16) Ministeriöiden on jatkossa tuettava omissa järjestelmissään SOAPprotokollaa. Vaikka WSDL-kuvauksia ei ole välttämätöntä tukea, on niiden avulla vaivatonta laatia SOAP-asiakasohjelma, jolla voidaan ottaa yhteys valtioneuvoston järjestelmiin. WSDL-kuvauksille laaditaan yhteinen hakemisto esimerkiksi metatietopalvelun yhteyteen, josta rajapintakuvaukset ovat niitä tarvitsevien saatavissa. 17 Koska molemmat valitut teknologiat ovat avoimia, ne eivät edellytä minkään tietyn teknologian käyttöä (.NET, J2EE, tms.). SOAP-protokollan uudenaikaisuus saattaa kuitenkin aiheuttaa muutostöitä olemassa oleviin järjestelmiin, sillä SOAP-protokollaa ei välttämättä ole tuettu vanhemmissa sovelluskehitysympäristöissä. Mikäli siirtymävaiheessa on ministeriön näkökulmasta epätarkoituksenmukaista käyttää SOAP-protokollaa, voidaan poikkeustapauksissa harkita muutakin protokollaa (FTP, SMTP). Yhteentoimivuus alaiseen hallintoon ja ministeriöiden muihin sidosryhmiin pyritään saavuttamaan siten, että valtioneuvostotason rajapintaratkaisu on edellä kuvatun mukaisesti mahdollisimman avoin ja jättää ministeriöille maksimaaliset vapausasteet ministeriön, hallinnonalan ja muihin järjestelmiin integroitumiseen. Jatkossa päätettävää 5.2 Semanttinen yhteentoimivuus Web Services teknologiaa ei vielä kaikilta osin ole standardoitu. Toteutushankkeissa on täsmennettävä käytettävien teknologioiden versiot ja vielä standardoimattomien osien määrittelyt. Tässä hyödynnetään soveltuvin osin ministeriöiden/hallinnonalojen kokemuksia tähän mennessä. Verkkopalveluiden osalta selvitetään tarpeet myös kevyempien integraatiomenettelyiden käyttöönottoon (ks. kpl 3.1). Jatkossa on erityistä huomiota kiinnitettävä semanttiseen yhteentoimivuuteen, jotta teknisten rajapintojen lisäksi myös niiden kautta välitetty informaatio on vastaanottavan järjestelmän automaattisesti ymmärrettävissä. Esimerkkeinä semanttisen yhteentoimivuuden piiriin kuuluvista asioista ovat viestien sisältörakenteet (esimerkiksi asian ja asiakirjan metatiedot) ja asiakirjojen esitysmuodot (proseduraaliset ja semanttiset asiakirjaformaatit). Näitä ei ole toistaiseksi määritelty, mutta on linjattu että viestirakenteissa ja rakenteisissa asiakirjoissa käytetään XML-teknologioita. 18 Semanttisen yhteentoimivuuden kysymyksiä edistetään mm. Valtioneuvoston tiedon sisällönhallinnan tila ja vastuut hankkeessa Web Services konseptiin kuuluu oleellisena osana UDDI (Universal Description, Discovery and Integration) hakemisto, johon kuvaukset talletetaan. UDDI-hakemiston rakentamista varsinaisessa merkityksessään ei tässä vaiheessa pidetä vielä erityisen ajankohtaisena. Valtioneuvoston tehtävä- ja prosessijärjestelmiä ei ole tällä hetkellä niin paljon, että niiden löytämiseksi tarvittaisiin erityistä rekisteriä. Integraatiot eivät myöskään ole yleensä spontaaneja. 18 Valtionhallinnon rajapintasuosituksia; Julkishallinnon XML-strategia. Asiaa käsitellään myös valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosaston koordinoimassa hankkeessa, jossa tehdään selvitys XML-pohjaisten verkkopalvelutekniikoiden käyttömahdollisuuksista julkishallinnossa (VM101:00/2003). 19 VM165:00/2003

18 14 (16) PDF/A XML Schema URN JHS 143 Semanttinen yhteentoimivuus: XML-sanomat, XML-asiakirjat, asiakirjaformaatit XML-teknologia SOAP RDF(S) Dublin Core ebxml OID HTTP Tekninen yhteentoimivuus järjestelmäarkkitehtuurissa TCP/IP Kuva 3 Semanttisen yhteentoimivuuden rakentuminen Vaikutukset ministeriöihin 6 ARKKITEHTUURIN JATKOTOIMET 6.1 Arkkitehtuurin käyttöönotto Varaudutaan yhteisten viesti- ja asiakirjarakenteiden määrittelytyöhön ja XML-teknologian käyttöönottoon viestien ja rakenteisten asiakirjojen yhteydessä. Ministeriöiden näkökulmasta on keskeistä, että valtioneuvoston tasolla sovitaan tietystä semanttisen yhteentoimivuuden ytimestä ja jätetään kullekin hallinnonalalle soveltamisvaraa ytimen ympärille. Arkkitehtuuriprosessi pyritään jatkossa integroimaan osaksi valtioneuvoston toiminnan ja toimintaprosessien kehittämistä. TIME-työryhmän ehdottama valtion IT-toiminnan johtamismalli sisältää mekanismit tähän. Ensimmäinen arkkitehtuurin jatkotoimista on luonnollisesti arkkitehtuurin hyväksyminen ja käyttöönotto. Linjaukset ja jatkossa niihin tulevat merkittävät muutokset ehdotetaan hyväksyttäväksi VATIssa. Arkkitehtuurin kehittäminen ja ylläpito organisoidaan VNTHY:ssä. Valtion IT-toiminnan koordinoinnin uudistuessa valtioneuvoston järjestelmäarkkitehtuurin kehittäminen sovitetaan osaksi uutta koordinointi- ja suunnittelumallia. Arkkitehtuuri otetaan käyttöön ja sitä toteutetaan osin uusissa valtioneuvoston yhteisissä sovelluskehitysprojekteissa ja osin erillisinä arkkitehtuuripalvelujen rakentamishankkeina. Tulevia keskeisiä järjestelmähankkeita on HARE-järjestelmän uudistaminen ja arkkitehtuuripalveluita pääsynhallintapalvelu sekä sisällönhallintapalvelu ainakin dokumenttien yhteiskäyttöä koskevalta osaltaan.

19 15 (16) VNTHY konsensus VN konsensus VNTHY Ministeriöt Jalkauttaminen -VNTHY:n hankemalliin -Projektit VATI VALTIPA VALTTI Toiminta Ministeriöt VN-projektit Tuotteenhallinta ja ylläpito Teknologia Kuva 4 Arkkitehtuurin käyttöönotto 6.2 Arkkitehtuurista poikivat hankkeet Ensiksi on ratkaistava keskeiset arkkitehtuuripalvelut, jotka käytännössä liittyvät sisällön hallintaan. Hankesarja alkaa sisällönhallintapalveluiden esiselvityksellä ja jatkuu kilpailuttamisen ja tuotevalinnan kautta alustan rakentamiseen pilottihankkeina. Muita tärkeitä hankkeita on semanttisen yhteentoimivuuden kysymysten selvittäminen Valtioneuvoston tiedon sisällönhallinnan tila ja vastuut hankkeessa. Tällä alueella tarvitaan lisäksi valtioneuvoston laajuista yhteistyötä yhteisten metatietomääritysten sekä asiakirja- ja viestirakenteiden määrittelyhankkeiden muodossa. Keskeneräisistä hankkeista saatetaan loppuun pääsynhallintapalvelun käyttöönotto, joka toteuttaa myös keskeisiä osia arkkitehtuurin käyttäjätietopalvelusta, sekä esityspalvelinympäristön käyttöönotto. Esityspalvelimen tultua käyttöön voidaan valtioneuvoston yhteisiä toimisto-ohjelmistoja vakioida. Tukipalveluiden osalta otetaan käyttöön järjestelmänvalvonta- ja käytön seurantapalvelut. Muita arkkitehtuurin toteuttamishankkeita ovat: Portaalivision täsmentämis- ja työnjakohanke, jossa määritellään mihin ympäristöihin ja millaisia tietotyöläisen työpöytiä kehitetään. Hanke voidaan ajatella yhteydessä valtioneuvoston verkkopalvelukokonaisuuden strategiseen suunnitteluun. Laajemmin on kysymys tietämyksen hallinnan / tietojohtamisen tavoitetilasta. Valtioneuvoston yhteisten järjestelmien käyttöliittymästandardi Valtioneuvoston toimisto-ohjelmasuositus Hankkeista laaditaan hanke-esitykset, jotka käsitellään VNTHY:n priorisointiprosessissa.

20 16 (16) 1 Pääsynhallinta Hallinta ja valvonta Sisällönhallinnan alustaratkaisun esiselvitys (DM, GW, Metadata, WCM) Portaalilinjaukset (Content) middleware / viestinvälityskerros?? Alustaratkaisun kilpailutus Tukipalvelut 1 PTJ2, EUTORI2, HARE3 Sisällön hallinnan tila ja vastuut Metatieto- ja XML -asiakirjastandardit Uudet + uusittavat - palveluita Citrix-farmi HARE3 esiselvitys 1 VN-yhteisten toimistosovellusvakiointi Toimisto-ohjelmasuositus Käyttöliittymäohjeistus Kuva 5 Arkkitehtuurista poikivat jatkohankkeet

21 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO VM145:00/2003 Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö Riku Moisio YHTEENVETO VALTIONEUVOSTON JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURIN ESITTELYTILAISUUKSISTA Valtioneuvoston tietohallintoyksikössä käynnissä olevan järjestelmäarkkitehtuurihankkeen osana järjestettiin VATIn ehdotuksesta ministeriöille suunnatut keskustelutilaisuudet. Tilaisuuksia järjestettiin yhteensä viisi kappaletta Tilaisuuksiin osallistui edustajia kaikista ministeriöistä, yhteensä 60 henkilöä. Tilaisuuksissa käytiin läpi arkkitehtuurilinjausasiakirjaa Riku Moision laatiman esityksen avulla. Keskustelu tilaisuuksissa oli vilkasta. Puheenvuoroissa käsiteltiin arkkitehtuurin ohella varsin paljon valtioneuvoston tietohallintostrategian toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Peruslähtökohdat ja linjaukset Arkkitehtuurinhankkeen tarpeellisuutta tai peruslinjauksia (kuten kerrosrakenne, yhteisten palvelukomponenttien hyödyntäminen ja avoimet rajapintaratkaisut) ei kyseenalaistettu. Keskeisiä kehittämisnäkökohtia esitettiin seuraavasti: Valtioneuvoston prosesseja olisi tarkasteltava osana arkkitehtuurikehitystä nyt esillä olevaa selvitystä syvällisemmin. Teknisiä kysymyksiä tärkeämpää olisi määritellä tietotekniikkaa tehokkaasti hyödyntävät toimintaprosessit ja suunnitella järjestelmien työnjako sitä kautta. Toisaalta liiallinen prosessikohtaisuus järjestelmissä ei ole tarkoituksenmukaista, sillä siitä aiheutuu putkijärjestelmiä. Arkkitehtuurin mukaisten ratkaisujen kustannusvaikutuksia on kyettävä ennakoimaan ministeriöissä. Ministeriötä olisi hyödyllistä tarkastella kahtena ryhmänä, koska osalla ministeriöitä on hyvin niukasti omia tietohallintovoimavaroja, kun taas varsinkin hallinnonalansa tietohallintoa kokonaisuutena hoitavilla on resursseja enemmän. Arkkitehtuuriselvityksestä ei saa selvää kuvaa siitä, miten hallinnonala- ja valtioneuvostotason integraatio voidaan huomioida yhtä aikaa. Koko arkkitehtuurin hyödynnettävyys ministeriöissä on kyseenalainen, jos arkkitehtuuripalveluiden hyödyntäminen ei ulotu alaiseen hallintoon. VNTHY:n ohjausfunktion edellytyksiä pitäisi parantaa keskittämällä rahoitusta. Arkkitehtuurin sitovuustaso tulee määritellä selkeästi; kuka hyväksyy ja millä statuksella. VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL VALTIONEUVOSTO PUH. (09) 16001

22 2 (6) Pitäisi kuvata, millä hallinnon kehittämisen hevosella arkkitehtuurikehitys ratsastaa, jotta tekniikan kehittämisen suhde toiminnan kehittämiseen olisi ilmeisempi. Käyttöliittymätaso Selainpohjaista peruslähtökohtaa ei kyseenalaistettu eikä myöskään tarvetta nykyisen järjestelmien käyttöliittymäerojen vähentämiselle. Osalle ministeriöistä yhteinen käyttöliittymästandardi sopisi myös omien järjestelmien kehittämisen pohjaksi. Tosin esitettiin epäily, onko kosmeettinen yhdenmukaistaminen todellisen ongelman välttelyä. Todellisena ongelmana pidetään prosessien epätarkoituksenmukaisuudesta nousevia logiikkaongelmia. Järjestelmien kehittämisen lähtökohdaksi nousi kunkin ministeriön oma intranet. Sitä pidetään ensisijaisena väylänä selainpohjaisten järjestelmien maailmaan. Esimerkiksi oikeuskanslerinvirastolla ei kuitenkaan ole ollenkaan omaa intranetiä, joten tilanne ei tässä mielessä ole yksiselitteinen. Jonkinlaisena johtopäätöksenä keskusteluista voidaan vetää myös se, että pitkän tähtäimen tavoitteena on prosesseihin osallistuva personoitu työpöytä. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että ministeriökäyttäjä voisi läpinäkyvästi valita intranet-työpöydälleen ne kohteet (tietolähteet, ikkunat järjestelmiin), jotka ovat tehtävien kannalta relevantteja. Prosessikohtaiset järjestelmät ja ulkoiset tietolähteet (ml. Senaattori) pitäisi omina järjestelminään piilottaa loppukäyttäjiltä ja sulauttaa ne käyttäjien intranet-työpöytiin. Kaikilta osin asiasta ei kuitenkaan oltu yksimielisiä, ja ainakin alkuvaiheen ratkaisuna olisi hyvä saada edes yhteiskäyttöinen hakuväline eri järjestelmiin. Citrix-ratkaisuun kohdistui erilaisia kehittämisnäkökohtia: Ratkaisu pitäisi saada tuotantoon tai ministeriöille kohdistettuun pilottivaiheeseen mahdollisimman pian. Ratkaisu pitäisi kuvata (tuotteistaa) paremmin, jotta ministeriöt tietäisivät, millä tavoin he voivat huomioida sen omassa kehittämisessään. Citrixin kautta haluttaisiin ajaa myös ministeriöiden omia sovelluksia (esim. MS Office). Citrixiin liittyvät mahdolliset pulmat vielä mietityttävät: o Miten tulostus käytännössä toimii? o Kuinka hankalaksi muodostuu verkosta riippuvaisuuden lisääminen (työasemaohjalmistotkin verkon takana)? o Miten Citrixin mobiilikäyttö / muu VN-verkon ulkopuolinen käyttö tullaan järjestämään (liittyen mm. ICA-protokollaan)? o Miten budjetoidaan ja kuka maksaa valtioneuvoston yhteisten järjestelmien Citrixin kautta ajettavat sovellukset (MS Word 2003) Pääosa esitetyistä näkemyksistä tuki Citrixiä taktisena, tiettyä konkreettista ongelmaa vähentävänä ratkaisuna.

23 3 (6) Tehtävä- ja prosessijärjestelmät Keskeiseksi pulmaksi yhteisten järjestelmien osalta koettiin niiden omistajuuden hajautuminen ja kehittämistapa. Järjestelmiä kehitetään liian yksipuolisesti sisällöllisten omistajiensa näkökulmasta ja erillään toisistaan. Kritiikki kohdistui erityisesti EUTORIin ja PTJ:n. Keskustelussa todettiin, että ministeriöt eivät kenties osaa järjestelmien kehittämisvaiheessa antaa riittäviä eväitä yhteisten järjestelmien kehittämiseen. Toisaalta keskeisempi ja toistuvampi keskusteluteema oli, että ministeriöiden esittämiä näkökohtia ei näytetä huomioitavan yhteisten järjestelmien kehittämisessä. Monet kokivat ilmaisseensa erilaisia kehittämistarpeita eri tavoin (keskustelutilaisuudet, lausunnot, muut yhteydenotot) useitakin kertoja, mutta ne eivät olleet johtaneet mihinkään. Myös asioiden käsittelytapaan kaivataan selkeyttä. Keinoiksi edellä mainittuihin epäkohtiin esitettiin seuraavia: Ministeriöiden näkemysten systemaattinen huomiointi, läpinäkyvä käsittely ja päätöksenteko (tuotteenhallinta) Omistajuuden laajentaminen yksittäisiltä substanssitahoilta laajemmille foorumeille ( hoitokunta ) Oikeiden henkilöiden (enemmän ministeriöiden loppukäyttäjiä) osallistaminen järjestelmien kehittämiseen Erillisien järjestelmien lukumäärää ei haluta kasvattaa. Osittain tästä syystä pidettiin kannatettavana ajatusta, että HAREn rooli jatkossa voisi laajentua kattamaan työryhmätyön aktiivivaiheen (valmistelun) tuen ja poikkihallinnollisen seurannan ja raportoinnin. Tilaisuuksien pohjalta näyttäisi siltä, että työryhmäjärjestelmän ja HAREn kehittäminen tulisi tarkastella kokonaisuutena. Työryhmäjärjestelmän merkityksestä eri ministeriöt ja henkilöt esittivät erillisiä näkökohtia: Ongelmaksi tulee muodostumaan laajenevat sidosryhmätarpeet: alainen hallinto ja erityisesti julkishallinnon ulkopuoliset tahot. Tietoturvallisuus tulee muodostumaan keskeiseksi haasteeksi. Ne ministeriöt, jotka ovat toteuttaneet vastaavia järjestelmiä ovat pääsääntöisesti joutuneet toteuttamaan kaksi järjestelmää, toisen sisäiseen ja toisen ulkopuolisiakin osallistavaan työskentelyyn. Tämä on osoittautunut loppukäyttäjien kannalta epätarkoituksenmukaiseksi. Osa ministeriöistä selkeästi kaipaa työryhmäjärjestelmää osa puolestaan ei. Työryhmäjärjestelmän esiintyminen sekä palveluna että järjestelmänä on sekavaa ja kaipaa selvennystä. Työryhmäjärjestelmän tarkoitus on määriteltävä selkeämmin. Palvelut Merkittävämpien yhteisten järjestelmien rakentamisen hyödyllisyyttä yhteisten arkkitehtuuripalveluiden varaan ei kyseenalaistettu. Pikemminkin esitettiin epäilyksiä VNTHY:n mahdollisuuksille realisoida palveluiden hyödyt nykyisillä resursseilla ja nykyisen kehittämismallin puitteissa.