Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 390/2010 vp Ammattitutkintoon johtavan koulutuksen tiivistäminen Eduskunnan puhemiehelle Ammattioppilaitos, jota arkikielessä kutsutaan ammattikouluksi, on toisen asteen oppilaitos, joka tarjoaa ammatillista peruskoulutusta. Opinnot ovat laajuudeltaan vähintään kolmivuotisia ja johtavat ammatilliseen perustutkintoon. Joissakin ammattikouluissa voi suorittaa perustutkinnon yhteydessä myös ylioppilastutkinnon ns. kaksoistutkintona, jolloin opiskelu kestää yleensä neljä vuotta. Tällöin osa opinnoista korvataan lukion oppimäärään sisältyvillä pakollisilla kursseilla. Ammattikoulussa opiskeluun kuuluu sekä teoriaa että käytäntöä. Kolmen vuoden opiskeluaikaan sisältyy noin viisi kuukautta työssä oppimista alaan liittyvissä työtehtävissä. Nykyinen käytäntö johtaa usein siihen, että ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen opiskelu muuttuu löysäksi. Opiskelussa voi olla jaksoja, jolloin koulussa ei ole mitään tai oppitunteja on vain muutama. Tämä voi turhauttaa nuoria ja aiheuttaa koulutusalan vaihtoja nuoren omasta mielestä mielenkiintoisemmalle alalle. Tehottomasti etenevä koulutus ei ole yhteiskunnan eikä nuoren edun mukaista. Työurien pidentäminen on yksi tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista tulevien vuosien aikana. Työuria voidaan pidentää sekä alku- että loppupäästä. Työuran pidentyminen vuodella parantaa valtion taloutta kolmella miljardilla eurolla vuodessa. Kyse on siis erittäin merkittävästä asiasta valtiontalouden kestävyyden kannalta luvulta eteenpäin tarvitsemme yhä enemmän työntekijöitä sosiaali- ja terveysalalle. Ammattitutkinnon hankkiminen aikaisemman käytännön mukaisesti kahdessa vuodessa sekä helpottaisi tulevaisuuden mahdollista työvoimapulaa että pidentäisi työuria. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että hallitusohjelman mukainen tavoite työurien pidentämisestä toteutuu ammatillista koulutusta tiivistämällä? Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 2010 Hannu Hoskonen /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hannu Hoskosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 390/2010 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että hallitusohjelman mukainen tavoite työurien pidentämisestä toteutuu ammatillista koulutusta tiivistämällä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaan ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Lisäksi koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Valtioneuvoston päätöksen (VNp 213/1999) mukaan ammatillisten perustutkintojen tulee tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella. Ammatilliset perustutkinnot antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan ammatillinen perustutkinto on laajuudeltaan vähintään kaksivuotinen (80 opintoviikkoa). Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kaikki ammatilliset perustutkinnot ovat tällä hetkellä 120 opintoviikon laajuisia, mikä vastaa kolmen vuoden opintoja. Perustutkintoihin kuuluu 90 opintoviikkoa ammatillisia opintoja ja niitä tukevaa työssäoppimista, 20 opintoviikkoa ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä yhteisiä opintoja sekä 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia opintoja. Kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa on vähintään 20 opintoviikkoa (puoli vuotta) työpaikoilla käytännön työtehtävissä tapahtuvaa työssoppimista. 120 opintoviikon laajuus on katsottu tarpeelliseksi, jotta tutkinnoille lainsäädännössä asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja jotta tutkinnon suorittaneilla on työelämän edellyttämä ammattiosaaminen. Opetushallitus päättää ammatillisiin perustutkintoihin sisältyvien opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Opetushallitus on yhteistyössä työelämän ja muiden sidosryhmien edustajien kanssa uudistanut kaikkien ammatillisten perustutkintojen perusteet vuosina siten, että viimeisimmät uudistetut tutkinnon perusteet otetaan käyttöön Uudistetut tutkinnon perusteet mahdollistavat entistä yksilöllisempien opintopolkujen rakentamisen. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi esimerkiksi valita perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista. Opiskelija voi halutessaan suorittaa perustutkinnon myös tutkinnon osa kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Koko tutkinnon suorittaminen on kuitenkin ammatillisen peruskoulutuksen ensisijainen tavoite. Opiskelijan yksilölliset valinnat vaikuttavat koulutusaikaan. Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä Opetushallituksen laatimien tutkinnon perusteiden pohjalta opetussuunnitelma koulutusta varten. 2

3 Ministerin vastaus KK 390/2010 vp Hannu Hoskonen /kesk Opetussuunnitelma tulee laatia niin, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin ja että tutkinto on suoritettavissa opintojen laajuudeksi määritellyssä ajassa. Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnolle asetetut tavoitteet. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), joka sisältää mm. opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen, osaamisen tunnustamisen sekä työssäoppimisen paikat ja ajat. Ammatillisessa peruskoulutuksessa oppilaitoksessa pidetyt oppitunnit ovat vain osa opetusjärjestelyjen kokonaisuutta. Niiden lisäksi suuri merkitys on myös opiskelijan työässäoppimispaikalla sekä muissa oppimisympäristöissä saamalla opetuksella ja ohjauksella. Opiskelijalla on oikeus siihen, että hänen aiemmin hankkimansa osaaminen tunnustetaan osaksi tutkintoa siten, että se lyhentää koulutusaikaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt helmikuussa 2009 ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen. Hankkeen tehtävänä on mm. arvioida ammatillista tutkintojärjestelmää kokonaisuutena ja selvittää tarpeet lisätä ammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuutta. Hanke jättää ehdotuksensa ja loppuraporttinsa opetus- ja kulttuuriministeriölle mennessä. Hankkeen loppuraportin ja lausuntokierroksen pohjalta ministeriö ratkaisee, miten ammatillista tutkintojärjestelmää ja siihen kuuluvia tutkintoja on tarkoituksenmukaista kehittää, jotta tutkintojärjestelmä ja tutkinnot vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuuden tarpeisiin, myös työurien pidentämishaasteeseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee parhaillaan hallituksen esitystä tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen pohjalta. Tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksen yhtenä tavoitteena on edistää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kaikessa koulutuksessa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista tehostamalla voidaan tiivistää koulutusta ja lyhentää koulutusaikoja. Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2010 Opetusministeri Henna Virkkunen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 390/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Hannu Hoskonen /cent: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att förverkliga regeringsprogrammets mål att förlänga arbetskarriärerna genom att göra yrkesutbildningen mera koncis? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om yrkesutbildning (630/1998) är den grundläggande yrkesutbildningens mål att ge studerandena de kunskaper och färdigheter som dessa behöver för att förvärva yrkesskicklighet samt för att utöva ett självständigt yrke. Målet är också att stödja de studerandes utveckling till goda och harmoniska människor och samhällsmedlemmar samt att ge dem sådana kunskaper och färdigheter som de behöver för fortsatta studier, fritidsintressen och en allsidig personlighetsutveckling samt att stödja livslångt lärande. Enligt statsrådets beslut (Srb 213/1999) ska de yrkesinriktade grundexamina ge breda grundläggande yrkesfärdigheter för olika uppgifter inom branschen samt mer specialiserat kunnande och sådan yrkesskicklighet som arbetslivet kräver inom ett delområde av examen. De yrkesinriktade grundexamina ger allmän behörighet för fortsatta studier vid universitet och yrkeshögskolor. Enligt lagen om yrkesutbildning omfattar en yrkesinriktad grundexamen minst två år (80 studieveckor). I enlighet med statsrådets beslut omfattar alla yrkesinriktade grundexamina för närvarande 120 studieveckor, vilket motsvarar tre års studier. I grundexamina ingår 90 studieveckor yrkesinriktade studier och inlärning i arbetet som stöder dessa, 20 studieveckor gemensamma studier som behövs för uppnåendet av yrkesskicklighet och som kompletterar yrkeskompetensen samt 10 studieveckor fritt valbara studier. I alla yrkesinriktade grundexamina ingår minst 20 studieveckor (ett halvt år) inlärning i arbetet, som sker på arbetsplatser i praktiska arbetsuppgifter. 120 studieveckor har ansetts vara nödvändigt för att de mål som ställts för examina i lagstiftningen ska kunna uppnås och för att de som avlagt en examen ska ha det yrkeskunnande som arbetslivet kräver. Utbildningsstyrelsen beslutar om målen för och det centrala innehållet i de studier som ingår i de yrkesinriktade grundexamina. Utbildningsstyrelsen har i samarbete med arbetslivet och med företrädare för andra intressentgrupper förnyat grunderna för de yrkesinriktade grundexamina under åren så, att de sista reviderade examensgrunderna tas i bruk den 1 augusti De reviderade examensgrunderna gör det möjligt att skapa mera individuella studiestigar. Den studerande eller examinanden kan i sin grundexamen till exempel ta in examensdelar även från andra yrkesinriktade grundexamina, yrkesexamina eller specialyrkesexamina. De studerande kan, om de så önskar, avlägga grundexamen genom att ta en examensdel i taget, om detta är ändamålsenligt med tanke på den studerandes studiefärdigheter, livssituation eller sysselsättning. Det primära målet är emellertid att hela den grundläggande yrkesutbildningen ska genomgås. Den studerandes individuella val påverkar utbildningstiden. Utbildningsanordnaren ska godkänna en läroplan för utbildningen utgående från de examensgrunder som Utbildningsstyrelsen utarbetat. Lä- 4

5 Ministerns svar KK 390/2010 vp Hannu Hoskonen /kesk roplanen ska utarbetas så att den ger de studerande möjlighet till individuella val i fråga om studierna och så att examen kan avläggas inom den tid som fastställts för studiernas omfattning. Utbildningsanordnaren ska se till att den studerande kan uppnå de mål som uppställts för examen. För varje studerande uppgörs en personlig studieplan, som innefattar bland annat den studerandes individuella val, avancemang i studierna, erkännande av kunnande samt platserna och tidpunkterna för inlärning i arbetet. I den grundläggande yrkesutbildningen utgör de lektioner som hållits vid en läroanstalt endast en del av undervisningsarrangemangens helhet. Utöver dem har även den undervisning och handledning som den studerande får på platsen för inlärning i arbetet och i andra lärmiljöer en stor betydelse. Den studerande har rätt att få tidigare förvärvat kunnande erkänt som en del av examen så att det förkortar utbildningstiden. Undervisnings- och kulturministeriet har i februari 2009 inlett ett projekt för att utveckla systemet med yrkesinriktade examina. Projektets uppgift är bland annat att utvärdera systemet med yrkesinriktade examina som helhet och utreda behovet av ökad flexibilitet i systemet med yrkesinriktade examina. Projektet lämnar sitt förslag och sin slutrapport till undervisnings- och kulturministeriet senast den 31 oktober Utgående från projektets slutrapport och remissbehandlingen avgör ministeriet hur systemet med yrkesinriktade examina ändamålsenligt kan utvecklas för att examenssystemet och examina på bästa möjliga sätt ska svara mot behoven i framtiden, även på utmaningen att förlänga arbetskarriärerna. Därtill bereder undervisnings- och kulturministeriet som bäst en regeringsproposition om en referensram för examina och övrigt kunnande utgående från den europeiska referensramen för examensbaserat och övrigt kunnande. En av målsättningarna för referensramen för examensbaserat och övrigt kunnande är att främja identifiering och erkännande av tidigare förvärvat kunnande i all utbildning. Genom att effektivisera erkännandet av tidigare förvärvat kunnande kan man komprimera utbildningen och förkorta utbildningstiderna. Helsingfors den 26 maj 2010 Undervisningsminister Henna Virkkunen 5