Kempeleen kunta. Osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Kempeleen kunta Osavuosikatsaus 31.8.

2 2 OSAVUOSIKATSAUS Sisältö 1. Kunnanjohtajan katsaus Yleinen taloudellinen katsaus Väestö Työttömyys Henkilöstö Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase n rakenne, sitovuus ja seuranta Käyttötalousosan toteutuminen prosesseittain Kunnanjohto Peruspalvelut Ympäristöpalvelut Investoinnit Maa- ja vesialueet Rakennukset Muut pitkävaikutteiset menot Kunnallistekniikka Tietokoneohjelmistot Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet Tytäryhteisöt Kempeleen Vesihuolto Oy Kiinteistö Oy Kempeleenkartano... 61

3 3 OSAVUOSIKATSAUS Kunnanjohtajan katsaus 1. Kunnanjohtajan katsaus Vuosi on edennyt orastavan optimismin tunnelmissa. Vaikka talouden taantumaa ei olekaan vielä kyetty selättämään, talouden piristymisestä on nähtävissä hentoja signaaleja. Esimerkiksi rakennus- ja palvelualalla on tapahtunut alkuvuoden aikana käänne parempaan. Muutos näkyy selvästi Kempeleessäkin, jossa parin hiljaisemman vuoden jälkeen rakennusvalvonnalla on taas ruuhkaksi asti työtä. Edellisenä vuonna niukasti kasvuun kääntynyt talouden trendi näyttäisi kuluvana vuonna hieman vahvistuvan. Maltillisista palkkaratkaisuista johtuen Suomen kustannuskilpailukyky on hitaasti paranemassa usean vuoden alamäen jälkeen. Työllisyystilanteenkin odotetaan kohenevan. Merkkejä tästä on näkyvissä myös Pohjois- Pohjanmaalla ja Kempeleessä, joissa työttömyys on laskenut lähes prosentin vuoden takaiseen nähden. Alueen väestökehitys sen sijaan on hidastunut, missä heijastuu parin aikaisemman vuoden tonttimyynnin tahmeus. Kempeleen kunnan vuosi on edennyt toiminnallisesti ja taloudellisesti pääosin arvioidun mukaisesti. Vammaispalvelujen omaishoidontukiprosessissa ilmeni alkuvuoden aikana ongelmia, jotka johtivat omaisten tekemään joukkokanteeseen aluehallintovirastolle. Ongelmavyyhtiä on selvitetty ja ko. prosesseja ryhdytty kuvaamaan. Toimintatapoihin tullaan tekemään tarvittavat, jotta palvelu sujuu jatkossa nykyistä paremmin. Taloudessa keskeiset tulovirrat ovat kehittyneet suotuisasti. Myös menokehitys on vastannut oleellisilta osin talousarviota. Erikoissairaanhoito on pysynyt kutakuinkin arvioidussa, mutta ikäihmisten palveluissa sekä vammaispalvelujen prosesseissa on kustannuspaineita. Investoinneissakin on edetty sovitusti. Suurista rakennushankkeista terveyskeskuksen uudisrakennus otetaan ön lokakuun alussa ja Linnakankaan koulu valmistui koulujen syyskauden alkuun mennessä. Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellisen vilkas elinkeino- ja yrityspalvelujen saralla. Yritystontit ovat tehneet eri puolilla kuntaa hyvin kauppansa. Zimmarin alueen korttelin kehittäminen on ottanut harppauksen eteenpäin. Hotelli-, palloilu- ja keilahalli- sekä kuntosalitoiminnot sisältävä Zemppi -areenahankkeen rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa. Samaan kortteliin lähti rakentumaan kesän aikana myös Leos Lekland -sisäleikkipuisto, joka on suunnattu erityisesti vuotiaille. Myös YIT on käynnistämässä pienliikekeskus Zittari -hanketta kortteliin. Nämä investoinnit, täydennettynä mm. Zatelliitin alueella käynnissä olevilla useilla rakennushankkeilla, ovat Kempeleen mittakaavassa historiallisen suuria. Ne tuovat mukanaan uutta elinvoimaa, uusia palveluja ja merkittävän määrän uusia työpaikkoja. Tämä kaikki vahvistaa Kempeleen dynaamista ja positiivista imagoa. Valtiovallan linjaukset lähivuosien uusista tiehankkeista sisälsivät koko Pohjois-Suomen kannalta merkittävän lupauksen valtatie 4:n kehittämisestä välillä Kempele-Kemi. Pitkään valmisteltu ja laajalla joukolla lobattu suurhanke saatiin näin myönteisesti maaliin. Päätös on Kempeleen kannalta merkittävä paitsi kunnan tulevaisuuden kasvu- ja kehityssuunnitelmien vuoksi myös taloudellisesti. Hallituksen kehysriihen päätös varmisti valtiovallan rahoituksen Zatelliitin eritasoliittymälle. Tähän kaikkiaan reilun 14 miljoonan euron investointiin saadaan päätöksen myötä 3,4 miljoonaa euroa rahoitusta. Uuden rampin rakentaminen ajoittuu vuosille Urakointia odottavan nelostien ratkaisun ohella Kempeleen saavutettavuuteen saatiin merkittävä parannus myös rautatieyhteyden osalta. Peruskorjattu ja täydellisen remontin läpikäynyt asemalaiturialue avattiin vuosikymmenten tauon jälkeen taas liikenteelle kesäkuussa. Kempele on tehnyt parin viimeisen vuoden aikana tietoisen suunnanmuutoksen niin elinkeino- ja markkinointi- kuin maan- ja tonttipolitiikassa. Nämä uudistukset alkavat tuottaa tulosta. Suomen Yrittäjien

4 4 OSAVUOSIKATSAUS Kunnanjohtajan katsaus elinkeinopoliittisen mittariston mukaan Kempele on noussut yrityselämän hoitajana alueensa kärkeen. Kempele oli yrittäjien arviossa maakunnan ykkönen seuraavissa osa-alueissa: kunnan viestintä ja tiedottaminen, koulutus ja osaaminen, kuntapalvelut ja infrastruktuuri ja kehittämisyhtiön tms. toiminnoissa. Kakkossija saavutettiin mm. kunnan hankintapolitiikassa ja elinkeinopolitiikassa sekä resursseissa. Kolmas sija tuli kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyydessä kymmenen muun pohjoispohjalaisen kunnan joukossa. Positiivisen kehityksen taustalla on vahva yrityskentän kuuleminen ja muutosten ankkuroiminen niihin. Onnistumisia on tullut monella uudistusrintamalla: uusi strategia, organisaatio- ja toimintakulttuuriuudistus, henkilörekrytoinnit, kaava- ja tonttipolitiikan monipuolistaminen, viestinnän ryhtiliike jne. Olemme kokonaisvaltaisesti onnistuneet parantamaan Kempeleen kilpailukykyä elinkeinopuolella. Avain menestykseen kiteytyy kolmeen pointtiin: vahva yhteydenpito ja avoimuus kunnan ja yrittäjien välillä, päättäjien rohkeus reagoida toimintaympäristön murroksiin ja tehdä tarvittavia linjamuutoksia sekä virkamiesten aito ymmärrys ja oikea asenne palvella kenttää. Tällä tiellä ja toimintatavalla on hyvä jatkaa kaikissa palveluissamme. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

5 5 OSAVUOSIKATSAUS Yleinen taloudellinen katsaus 2. Yleinen taloudellinen katsaus Valtionvarainministeriön en mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia. Myös seuraavina vuosina talouskasvu jää yhden prosentin tuntumaan. Vaikka tuotannon hintakilpailukyky kohenee ja työttömyys laskee vähitellen, kokonaistuotannon kasvu on kovin hidasta ja julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä. Vuonna 2018 BKT on yhä lähes 3 prosenttia ja teollisuustuotanto runsaan viidenneksen alemmalle tasolla kuin vuonna Vaikka maailmantalouden ja -kaupan näkymät ovat heikentyneet viime aikoina, useissa Suomen viennille tärkeissä maissa näkymät ovat varsin suotuisat. Suomen vienti kasvaa kuitenkin maailmankauppaa ja vientimarkkinoita hitaammin ja Suomi menettää edelleen osuuttaan kansainvälisessä kaupassa. Ennusteen mukaan kilpailukykysopimus parantaa suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä selvästi esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Vaikka sopimuksen suotuisat vaikutukset näkyvät taloudessa täydessä mitassaan vasta pidemmällä aikavälillä, alkaa se lisätä työllisyyttä jo jaksolla. Hiljalleen koheneva työllisyys, tulevaisuudenuskon vahvistuminen, alhainen inflaatio ja kilpailukykysopimukseen liittyvät veronalennukset tukevat kulutusta. Vuonna 2018 työttömyysasteen taan olevan 8,5 prosenttia. Investointien kasvu on laajapohjaista. Erityisesti rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä Vaikka Suomen julkisen talouden alijäämä pienenee, julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä jaksolla. Talouden vaisu kasvu ei tuota tarpeeksi tuloja rahoittamaan julkisia menoja. Menoja kasvattaa erityisesti väestön ikääntyminen. Hallitusten sopeutustoimet pienentävät alijäämää jaksolla. Julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvanut jo pitkään. Julkisyhteisöjen velka ylitti EU:n perussopimuksen mukaisen 60 prosentin rajan viime vuonna. Ennusteen mukaan velkasuhteen kasvu pysähtyy vuosikymmenen lopulla. Velkasuhde uhkaa kuitenkin kääntyä uudelleen kasvuun seuraavalla vuosikymmenellä, koska julkisen talouden rahoitus ei ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä. Suomen talous on herkkä häiriöille Koska Suomen talous kasvaa hitaasti, se on herkkä häiriöille. Kasvu ei riitä parantamaan työmarkkinoiden tilannetta riittävästi. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu uhkaa jättää pitkäkestoisen ongelman Suomen talouteen. Julkiseen talouteen ei synny puskuria ottamaan vastaan mahdollisista häiriöistä aiheutuvia iskuja. Toisaalta kilpailukykysopimukseen sisältyvät toimet saattavat parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää kysyntää maailmantaloudessa ja Suomelle tärkeillä vientimarkkinoilla ttua enemmän. (Lähde: Valtiovarainministeriö, Taoudellinen katsaus, syksy )

6 6 OSAVUOSIKATSAUS Yleinen taloudellinen katsaus Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen Kilpailukykysopimukseen liittyen hallitus on linjannut keventävänsä ansiotuloverotusta 515 miljoonalla eurolla. Päätösperäiset veronalennukset alentavat kuntien verotuloja, mutta myös muut sopimuksessa sovitut asiat vaikuttavat kuntien verotuloihin alentavasti. Kilpailukykysopimuksessa on sovittu erinäisistä palkansaajien maksuihin liittyvistä muutoksista vuosina Maksujen vaikuttavat kunnallisverotuloja alentavasti. Kilpailukykysopimuksen myötä palkansaajien ansiot nousevat alle prosentin vuonna 2017 ja työnantajien sosiaaliturvamaksut alenevat noin 7 prosenttia. Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksujen ja työeläkemaksun korotuksien arvioidaan vuonna 2017 vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä 120 milj. eurolla. Päivärahamaksun korotuksen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa lähes 160 milj. eurolla. Sairaanhoitomaksun alentaminen siirtää verosta tehtäviä vähennyksiä nykyistä enemmän tehtäväksi kunnallisverosta vähentäen kunnallisveron tuottoa lähes 50 miljoonalla eurolla vuonna Maksujen muutoksista johtuen kunnallisverojen arvioidaan siten jäävän vuonna 2017 noin 330 miljoonaa euroa pienemmiksi. Samassa yhteydessä alennetaan yritysten maksamia maksuja, joka vähentää yritysten kustannuksia. Tämän oletetaan lisäävän vastaavasti yritysten verotettavaa tuloa ja siten myös kuntien saamaa yhteisöveron tuottoa. Yhteisöverotuloja lisäävä vaikutus on huomioitu verotuloessa vuoden 2017 osalta noin 60 milj. euron suuruisena. Yhteisöveroita on päivitetty ylöspäin muun muassa johtuen vuosien 2015 ja aiempia ita paremmasta kehityksestä. Kunnallisveron tuottoa alentaa myös aiempaa matalampi arvio palkkasumman kasvusta, joka on seurausta kilpailukykysopimukseen liittyvistä toimenpiteistä eli palkkojen nollakorotuksista, julkisen sektorin lomarahojen leikkauksista sekä työajan vastikkeettomasta pidentämisestä. Näiden toimenpiteiden on arvioitu vähentävän kunnallisveron tuottoa vuonna 2017 vajaalla 130 miljoonalla eurolla. Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi hallitus on linjannut tekevänsä kilpailukykysopimuksen syntymisen seurauksena veronkevennyksiä kompensoidakseen veronmaksajille maksujen korotuksista aiheutuvia menetyksiä. Palkansaajien osalta suurin osa kevennyksestä toteutetaan korottamalla työtulo- ja tulonhankkimisvähennystä. Eläkeläisten osalta veronkevennys toteutetaan eläketulovähennysten kautta. Näiden veronkevennysten on essa arvioitu vähentävän kunnallisveron tuottoa noin 270 milj. eurolla vuonna Tältä osin veromenetykset on esitetty kompensoitavaksi valtionosuusjärjestelmässä. Tämän lisäksi essa sekä tulevassa valtionosuuksien kompensaatiolaskelmassa huomioidaan ns. ATI-tarkistuksen vaikutus kunnallisveroon, yrittäjävähennyksen voimaantulo, asuntolainan korkovähennyksen leikkaaminen sekä kotitalousvähennyksen korotus. Uuden kompensaation yhteismäärä on tämän hetken tietojen valossa vuonna 2017 vajaalla 390 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotta on korotettu 50 miljoonalla eurolla hallituksen budjettiriihen linjausten johdosta. Hallitus päätti korottaa rakentamattoman rakennusmaan veroa noin 9 miljoonalla eurolla sekä korottaa

7 7 OSAVUOSIKATSAUS Yleinen taloudellinen katsaus yleisen, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien alarajoja yhteensä noin 41 miljoonan edestä. Kyseisten korotusten tarkemmasta jakautumisesta ja rakenteesta ei ole vielä tarkempia tietoja, joten korotusta ei ole voitu huomioida kuntakohtaisissa issa. (Lähde: Suomen Kuntaliitto) 2.1 Väestö Vuosien 2015 ja vaihteessa Kempeleen kunnan väkiluku oli henkilöä. Vuoden tammi-heinäkuussa väkiluku on kasvanut 93 asukkaalla, joten kempeleläisiä on ennakkotietojen mukaan heinäkuun lopussa henkeä. Alkuvuoden huonon kehityksen jälkeen väestönkasvu on lähtenyt hienoiseen nousuun. Tästä huolimatta asetetuista tavoitteista tullaan todennäköisesti jäämään. 2.2 Työttömyys Työttömyysasteen hyvä kehitys jatkuu alkuvuodesta. Heinäkuussa työttömyys on edellisten vuosien vastaavaan ajankohtaan nähden 1 %-yksikön alhaisemmalla tasolla ollen heinäkuun lopussa 13,6 %. Työttömiä työnhakijoita oli 1100 henkilöä. Alle 25 -vuotiaita oli 205 henkilöä. Yli vuoden työttömänä oli 325 henkilöä.

8 henkilömäärä 8 OSAVUOSIKATSAUS Yleinen taloudellinen katsaus 3. Henkilöstö Henkilöstövahvuus (voimassa olevat palvelussuhteet) Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Yhteensä Kunnan johto Peruspalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä Taulukko 1. Henkilöstön määrä Henkilöstön lukumäärään sisältyy kunnan kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa virka- tai työsuhteessa oleva henkilöstö (vakinaiset, sijaiset ja määräaikaiset). Kokonaishenkilöstömäärä oli yhteensä 1041 ( yhteensä 1047) henkilöä, joista vakinaisia 808, määräaikaisia 89 ja sijaisia 144. Selkeä muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden on se, että määräaikaisten määrä on vähentynyt selkeästi ja vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut. Kokoaikaisten ja osa-aikaisten osuudet ovat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna muutos Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Taulukko 2. Kokoaikainen ja osa-aikainen henkilöstö Henkilöstön määrä Kunnan johto Kuvio 1. Henkilöstön määrä prosesseittain Peruspalvelut Ympäristöpalve lut Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset

9 9 OSAVUOSIKATSAUS Yleinen taloudellinen katsaus Sairauspoissaolot Vuosi 2015 muutos Sairauspoissaolot (kalenteripäivää) Taulukko 3. Sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä vv Sairauslomien määrä (kalenteripäivät) on noussut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna yhteensä 760 päivää. Kunnanjohdon sairauspoissaoloja nostaa huomattavan korkealle ateria- ja puhdistuspalveluiden sairauspoissaolopäivät. Peruspalveluissa sairauslomat ovat lisääntyneet, vastaavasti ympäristöpalveluissa sairauspoissaolopäivien määrä on vähentynyt. Kalenteripäivät Työpäivät Yhteensä kalenteripäivää / henkilö Ennuste kalenteripäivää / henkilö Kunnan johto ,0 31,5 Peruspalvelut ,3 15,4 Ympäristöpalvelut ,1 7,6 Yhteensä koko kunta ,2 16,8 Taulukko 4. Sairauspoissaolot prosesseittain Koko kunnan osalta on edellisen vuoden tilinpäätökseen nähden 0,4 kalenteripäivää/henkilö korkeampi. Sairauspoissaolototeuma tilinpäätöksessä vuosi kalenteripäivää / henkilö , , ,4 TP 16,8 Taulukko 5. Kaikki sairauspoissaolot yhteensä, kalenteripäivää/henkilö

10 10 OSAVUOSIKATSAUS Yleinen taloudellinen katsaus Lomapalkkavelka lomapalkkavelka sivukulut yhteensä muutos Taulukko 6. Lomapalkkavelan muutos Lomapalkkavelan muutos on oikean suuntainen, mutta vuosilomien suunnittelemisesta ja pitämisestä muistutetaan edelleen esimiehiä ja henkilöstöä. Pitämättömissä lomapäivissä säästövapaita oli enää 570 päivää. Tilinpäätöksessä 2014 pitämättömiä säästövapaapäiviä oli 2006 päivää ja vastaavasti 2015 säästövapaapäiviä oli Henkilöstömenot TA16 (1000 ) (1000 ) % Vakinaisten palkat ,6 Erilliskorvaukset ,8 Sijaiset ,4 Määräaikaiset ,5 Tuntipalkat ,8 Työllisyysvaroin palkatut ,2 yhteensä ,9

11 11 OSAVUOSIKATSAUS Tuloslaskelma 4. Tuloslaskelma TULOSLASKELMA 4.1 Tuloslaskelman analysointi Käyttö- Ulkoinen (1 000 ) muutos % Toimintatuotot ,3 Myyntituotot ,7 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,2 Muut toimintatuotot ,5 Valmistus omaan ön ,2 Toimintakulut ,6 Henkilöstökulut ,7 Palvelujen ostot ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Avustukset ,2 Muut toimintakulut ,9 TOIMINTAKATE ,7 Verotulot ,5 Valtionosuudet ,0 Rahoitustuotot ja -kulut ,8 Korkotuotot Muut rahoitustuotot ,5 Korkokulut ,0 Muut rahoituskulut ,0 VUOSIKATE ,4 Poistot ja arvonalentumiset ,6 Suunnitelman mukaiset poistot ,6 Arvonalentumiset 0 TILIKAUDEN TULOS ,6 Poistoeron muutos ,6 Varausten muutos Rahastojen muutos TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,3 Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, kuinka tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Lisäksi tuloslaskelma kuvaa kuinka toimintatuotot riittävät kattamaan lainojen korko- ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin.

12 euroa 12 OSAVUOSIKATSAUS Tuloslaskelma Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet ja rahoitustuotot ja kulut. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Poistoeron muutos kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä, koska kyse on tilikauden tuloksen järjestelystä. Raportoinnin osalta on huhtikuussa 2014 toteutettu merkittävä muutos, jossa kirjanpidon ns. kuukausikatkoja on pidennetty aikaisempaan käytäntöön verrattuna. Vuoden seurannan osalta voidaan todeta, että vertailu edelliseen vuoteen vastaavaan aikaan voidaan tehdä luotettavasti. 4.2 Toimintatuotot n toteutumisen seuranta Toimintatuotot (ilman maanmyyntivoittoja), (1 000 ) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä Muutos % 1,1 39,4-11,3-43,5-22,6 31,9 7,5 16,1-100,0-100,0-100,0-100,0-40,9 Erotus, Kempeleen kunnan toimintatuottojen kokonaismäärä on 7,4 milj. euroa, lisäystä edelliseen vuoteen euroa. Toimintatuottojen toteuma on 73,3 %. Myyntituotot ovat toteutuneet 70,7 % ja maksutuotot 70,0 %. Muiden toimintatuottojen osuus on 2,6 milj. euroa ja toteuma 90,5 %. Maanmyyntivoittojen osuus tästä on lähes 2 milj. euroa. Tukien ja avustusten toteuma on 50,2 %.

13 euroa 13 OSAVUOSIKATSAUS Tuloslaskelma Varhaiskasvatuksen elokuun laskutus, noin euroa puuttuu toteumasta. 4.3 Muut toimintatuotot Tilierittely (1000 ) muutos Käyttö-% Asuntojen vuokrat ,4 Muiden rakn vuokrat ,1 Maa- ja vesialuiden vuokrat ,0 Koneiden ja laitteiden vuokrat ,0 Muut vuokratuotot ,9 Muut tuotot ,4 Pysyvien vastaavien myyntivoitot ,0 Maanmyyntivoitot ,8 Yhteensä ,5 Maanmyyntivoitot ovat toteutuneet 98,8 % hyvin toteutuneen maanmyynnin myötä. Tontteja on myyty mennessä seuraavasti: 23 omakotitonttia, 2 paritalotonttia, 1 rivitalotontti sekä 6 yritystonttia ja 1 hotellitontti. Tehtyjen tonttikauppojen myyntihinta on yhteensä euroa. Lisäksi on vuokrattu 1 paritalotontti, 2 rivitalotonttia ja 6 yritystonttia. 4.4 Toimintakulut n toteutumisen seuranta Toimintakulut (1 000 ) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2015 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä Muutos % 4,1 2,4 7,6 9,2-10,7 3,7-2,5 7,7-100,0-100,0-100,0-100,0-33,6 Erotus,

14 14 OSAVUOSIKATSAUS Tuloslaskelma Kempeleen kunnan toimintakulut ovat 59,5 milj. euroa ja niiden toteuma 65,6 %. Toimintakulut ovat kasvaneet 1,5 milj. euroa (2,6 %) vuoden takaisesta. Henkilöstökulujen toteuma on 64,7 % ja henkilöstökulujen osuus kaikista toimintakuluista on 48 %. Palvelujen ostojen toteuma on 66,0 %. Avustusten toteuma on 72,2 %. Aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä muut toimintakulut ovat toteutuneet jonkin verran alle talousarvion. 4.5 Henkilöstökulut Tilierittely (1000 ) muutos Määräaikaisten ja sijaisten palkat ovat ylittäneet talousarvion tasaisen kehityksen. Molempien erien toteuma on yli 85 %. Vakituisten kk-palkkojen toteuma on 65,9 %. Erilliskorvausten toteuma on 69,9 %, korvausten euromääräinen taso on sama kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Kelan työnantajalle maksamien henkilöstökorvausten toteuma on 87,7 %, laskua edellisvuodesta on 36 tuhatta euroa. Valtion työllisyysmäärärahojen toteuma on 68,4 % kun taas kunnan työllisyysmäärärahojen toteuma on 20,6 % eli selkeästi alle talousarvion. Asiantuntijapalkkioissa näkyy selkeä talousarvion ylitys toteuman ollessa 169,2 % Käyttö-% Vakinaisten kk-palkat ,9 Määräaikaisten palkat ,1 Sijaiset ,9 Tuntipalkat ,5 Jaksotetut palkat ,0 Erilliskorvaukset ,9 Kokouspalkkiot ,9 Henkilökunnan kokouspalkkiot ,5 Muut palkkiot ,0 Asiantuntijapalkkiot ,2 Valtion työll. Varoin palkat ,4 Kunnan työll.varoin palkat ,6 Eläkekulut ,5 Muut henkilösivukulut ,4 Henkilöstökorvaukset ,7 Yhteensä ,7 Jaksotettujen palkkojen eli lomapalkkavelan määrä on edellisvuotta pienempi. Asiaan on kiinnitetty ja siihen tulee kiinnittää jatkuvaa huomioita. Vuosilomien tasainen pitäminen on sekä talouden että henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta erittäin suositeltavaa. Vuosilomien ennakointi ja hyvä suunnittelu edesauttaa töiden sujumista.

15 15 OSAVUOSIKATSAUS Tuloslaskelma 4.6 Palvelujen ostot (erikoissairaanhoito) Tilierittely (ulkoiset, 1000 ) (Erikoissairaanhoito eriteltynä) Palvelujen ostot ovat toteutuneet talousarvion mukaisina. Palveluja on ostettu yhteensä 23,3 milj. eurolla. Erikoissairaanhoidon ostot kuntayhtymiltä on 11,9 milj. euroa ja niiden toteuma 66,4 %. Erikoissairaanhoidon kustannusten ennakoidaan loppuvuonna pysyvän talousarvion tasolla. 4.7 Muut toimintakuluerät Aineet, tarvikkeet ja tavarat ryhmän toimintakulut ovat 3 milj. euroa ja toteuma 63,9 %. Taso on hieman alle talousarvion. Avustukset sisältävät kotihoidon tuet, yksityisen hoidon tuet sekä palvelusetelimenot. Avustusten määrä on lähes 4 milj. euroa ja toteuma 72,2 % voimaan tullut varhaiskasvatuslain muutos rajaa yksityistä päivähoitoa ja yksityisen hoidon tukea. Siten avustusten määrän ennakoidaan alenevan loppuvuonna Analyysi verotuloista ja valtionosuuksista + muutos Käyttö-% Asiakaspalv. ostot valtiolta ,3 joista erikoissairaanhoito ,0 Asiakaspalv. ostot kunnilta ,4 joista erikoissairaanhoito Asiakaspalv. ostot kuntayhtymiltä ,6 joista erikoissairaanhoito ,4 Asiakaspalv. ostot muilta ,1 joista erikoissairaanhoito ,0 Muut palvelujen ostot ,1 Yhteensä ,0 Tilierittely (1000 ) muutos Käyttö-% Kunnan tulovero ,5 Osuus yhteisöveron tuotosta ,8 Kiinteistövero ,6 Yhteensä ,5 Kunnallis- ja yhteisöverot ovat toteutuneet talousarviota paremmin. Kunnan verotulojen toteuma on 71,5 %. Kunnallisveron toteuma on 73,5 % ja yhteisöveron 121,8 %. Kiinteistövero osuus on tässä vaiheessa vuotta vielä alhainen, koska maksut painottuvat loppuvuoteen. Verotulojen ennakoidaan ylittävän talousarvion.

16 16 OSAVUOSIKATSAUS Tuloslaskelma Tilierittely Kunnan peruspalvelujen (1000 ) muutos Käyttö-% valtionosuus ,3 Verotuloihin perustava vo tasaus ,7 Järjestelmämuutoksen tasaus ,0 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ,5 Yhteensä ,0 Valtionosuuksien toteuma on 70,0 % ja niiden ennakoidaan ylittävän talousarvion. 4.9 Vuosikate Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikatteessa huomioidaan toimintakate, verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Elokuun lopun vuosikate on 8,9 milj. euroa. Parannusta vuoden takaiseen on 1,9 milj. euroa Poistot Poistot pysyvistä vastaavista olivat 2,9 milj. euroa ja poistojen toteumaprosentti 59,6. Vuosikate riittää kattamaan suunnitelman mukaiset poistot. Vuoden investointihankkeet toteutuvat loppuvuodesta. Uusien investointihankkeiden poistot alkavat, kun investointikohteet on otettu tuotantoön Loppuvuoden Valtuuston mennessä hyväksymät talousarvio on otettu mukaan osavuosikatsaukseen. Loppuvuodelle on tulossa vielä muutostarpeita. Peruspalvelujen osalta on käsittelyssä noin euron lisäystarve pääosin sosiaalisen turvallisuuden palveluihin. Erikoissairaanhoidon kustannusten arvioidaan pysyvän talousarvion tasolla. Maanmyyntivoittojen ennakoidaan toteutuvan noin euroa alkuperäistä talousarviota paremmin. Loppuvuodelle on tulossa Oulun seudun ympäristötoimen ylijäämän palautus vuosilta noin euroa. Verotulot ja valtionosuudet ovat toteutuneet mennessä talousarviota positiivisemmin. Verotulojen toteuma on 71,5 % ja valtionosuuksien toteuma 70,0 %. Loppuvuoden osalta voidaan ennakoida verotulojen ja valtionosuuksien ylittymistä. Kuntaliiton en perusteella verotulojen määrärahaa voidaan korottaa 1,7 milj. euroa.

17 17 OSAVUOSIKATSAUS Rahoituslaskelma 5. Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA (1000 ) Kempeleen kunta muutos Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys 240 Lainakannan Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman Muut maksuvalmiuden Toimeksiantojen var.ja pääomien Vaihto-omaisuus muutos 6 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat / Rahavarat Rahavarojen muutos Rahoituslaskelmaan kootaan tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta. Lisäksi rahoituslaskelmaan merkitään lainakannan. 5.1 Toiminnan rahavirta Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Tulorahoitus saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään maan myyntivoitot, jotka on kirjattu tuloslaskelmaosaan

18 18 OSAVUOSIKATSAUS Rahoituslaskelma muihin toimintatuottoihin sekä lisätään mahdolliset satunnaiset tuotot (ei satunnaisia tuottoja vuonna ). Toiminnan rahavirta on elokuun lopussa 6,9 milj. euroa. Parannusta vuoden takaiseen on euroa. 5.2 Investointien rahavirta Investointien rahavirta saadaan, kun investointimenoista vähennetään maan myyntitulot ja investointikohteisiin saadut valtionosuudet. Investointimenojen kertymä on elokuun lopussa 6,8 milj. euroa. Suurimmat käynnissä olevat investointikohteet ovat Linnakangastalon I-vaiheen laajennus, Kirkonkylän yhtenäiskoulun piha-alueen kunnostus ja liikenneväylien rakentaminen. 5.3 Lainamäärä Vuoden aikana ei ole toistaiseksi otettu uutta lyhyt- tai pitkäaikaista lainaa. Edellisten tilikausien aikana nostettua lainaa on lyhennetty alkuvuoden aikana 1,675 milj. euroa. Lainakanta oli 33,69 milj. euroa ja tunnusluku lainaa per asukas oli Loppuvuoden Investointiohjelmaan on esitetty talousarviomuutoksia syyskuussa ja loppuvuodelle voi vielä tulla korotuspaineita. Antolainasaamisiin on kirjattu Leader-rahoituksen saaneille toimijoille myönnetyt ns. puskurirahoitukset. Toimijat maksavat puskurirahoitusta takaisin kunnalle Ely-keskuksen maksatusten jälkeen. Arvio on, että loppuvuonna saadaan takaisinmaksuja euroa. Loppuvuonna tullaan lyhentämään edellisten tilikausien aikana nostettua lainaa 3,375 milj. euroa. Lisäksi joudutaan todennäköisesti nostamaan uutta lainaa investointiohjelman toteuttamiseksi.

19 19 OSAVUOSIKATSAUS Tase 6. Tase TASE Avaava Tase TASE Avaava Tase (1 000 ) tase (1 000 ) tase VASTAAVAA VASTATTAVAA Pysyvät vastaavat Oma pääoma Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineelliset hyödykkeet Edell tilikaus yli-/alijäämä Sijoitukset Tilikauden yli-/alijäämä Toimeksiantojen varat Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Vaihtuvat vastaavat Pakolliset varaukset Vaihto-omaisuus Toimeksiantojen pääomat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Vieraspääoma Lyhytaikaiset saamiset Pitkäaikainen Rahat ja pankkisaamiset Lyhytaikainen VASTAAVAA VASTATTAVAA

20 20 OSAVUOSIKATSAUS Rakenne sitovuus seuranta 7. n rakenne, sitovuus ja seuranta Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. on valtuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjauksen väline. n hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma suunnittelukaudeksi eli kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. n sitovia eriä ovat kuntalain 65 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. TAVOITTEIDEN SITOVUUS Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennän korostamisesta seuraa, että määrärahojen tai tuloarvioiden muutosten vaikutukset toiminnallisiin tavoitteisiin selvitetään. Jos tavoitteet eivät ole saavutettavissa talouden perusteissa tapahtuneista muutoksista johtuen, on valtuuston hyväksyttävä myös tavoitteita koskevat. n yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, joita eivät ole sitovia eriä. asiakirjaan kirjatut keskeiset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. RAHAMÄÄRÄISTEN ERIEN SITOVUUS Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Määräraha on valtuuston toimielimelle antama euromäärältään ja tarkoitukseltaan rajattu varojen käyttämiseen. ssa osoitettua sitovaa määrärahaa ei saa ylittää. Jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi, on talousarviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Toisaalta velvollisuutta käyttää määrärahaa kokonaisuudessaan ei ole jos asetetut tavoitteet on saavutettu. KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosassa asetetaan kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtuusto päättää talousosan kokonaisuuksista, joille tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita asetetaan. Kempeleen kunnan talousosan rakenne on seuraava (raportointitaso): 1. Kunnanjohto Kunnanjohto Yleispalvelut 2. Peruspalvelut Peruspalvelujohto Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu

21 21 OSAVUOSIKATSAUS Rakenne sitovuus seuranta Vapaa-aika Terveys ja toimintakyky Sosiaalinen turvallisuus Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 3. Ympäristöpalvelut Ympäristöpalveluiden johto Ympäristön kunnossapito Tilapalvelut Maankäytön valvonta ja suojelu Rakennusvalvonta Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat seuraavat: 1. Kunnanjohto 2. Peruspalveluiden sosiaali- ja terveyspalvelut 3. Peruspalveluiden lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ja vapaa-aika 4. Ympäristöpalvelut. Peruspalvelut on talousarvion sitovuusnäkökulmasta jaettu kahteen osaan, sosiaali- ja terveyspalvelut (sisältää peruspalvelujohdon, terveys ja toimintakyky, sosiaalinen turvallisuus sekä ikääntyneiden hoiva ja huolenpito alaprosessit) sekä lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ja vapaa-aika sisältävät vapaa-ajan alaprosessin. Prosesseja sitoo sekä ulkoiset, että sisäiset tuotot ja kulut. Kunnanhallitusta sitoo bruttoperiaatteen mukaisesti koko kunnan talousosan toimintatuotot ja toimintakulut omina erinään. Lisäksi kunnanhallituksen tulee vastata, että valtuustoon nähden asetetut toiminnalliset tavoitteet sekä tilikauden tulostavoite toteutuu. Kunnanjohtajaa sitoo kunnanjohdon toimintatuotot ja toimintakulut omanaan bruttoperiaatteen mukaan. Peruspalvelujohtajaa sitoo sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintatuotot ja toimintakulut omanaan. Lisäksi peruspalvelujohtajaa sitoo lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun toimintatuotot ja toimintakulut omanaan. Teknistä johtajaa sitoo ympäristöpalveluiden toimintatuotot ja toimintakulut ominaan. Kunnanjohtaja päättää talousarviomuutoksista kunnanjohdon sisällä. Peruspalvelujohtaja päättää talousarviomuutoksista sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällä sekä lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun sisällä. Tekninen johtaja päättää talousarviomuutoksista ympäristöpalveluiden sisällä. muutoksia ei voida prosessien sisällä tehdä jos ei muutokselle ole esittää samassa yhteydessä täysi kate. Prosessien talousarviomuutoksilla ei saa olla minkäänlaista vaikutusta koko kunnan vuosikatteeseen. Sisäisen valvonnan ohjeen mukaan projektit ja hankkeet jotka ylittävät talousarviovuoden on vietävä valtuuston päätettäväksi. Rahoittajan hyväksymän rahoituspäätöksen jälkeen hanke voidaan käynnistää ja hankkeelle voi syntyä kustannuksia. Vyörytykset eivät ole valtuustoon nähden sitovia eriä.

22 22 OSAVUOSIKATSAUS Rakenne sitovuus seuranta TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen talousosan määrärahat ja tuloarviot sekä esitetään määrärahat ja tuloarviot koko kunnan tasolla budjetoitaville erille. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat myös verotuotot, valtionosuudet, korkotuotot, mutta rahoitustuotot, korkokulut, muut rahoituskulut, suunnitelman mukaiset poistot sekä satunnaiset erät. RAHOITUSOSA Rahoitusosassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. Sitovia eriä ovat antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset. ssa vuodelle on ensimmäistä kertaa merkitty antolainasaamisten lisäykseen euroa. Määrärahalla tavoitteena on järjestää Leader-rahoituksen saaneille toimijoille tarpeen mukaan ns. puskurirahoitusta hankkeen toteuttamiseksi. Lainan myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeelle on saatu myönteinen päätös Leaderiltä. Lainan myöntämisen ehtona on myös huomioitava kuntalain velvoitteet koskien lainojen vakuuksia. Lainasta tulee laatia velkakirja. Kunnanhallitus päättää lainan antamisesta ao. valiokunnan ohjauksen jälkeen. INVESTOINTIOSA Investointiosassa varataan määrärahat ja esitetään tuloarviot investointihankkeille tai hankeryhmille, joiden kulut kirjanpidossa aktivoidaan tasetileille. Investoinnit on valtuustoon nähden sitovia maa- ja vesialueiden, rakn, muiden pitkävaikutteisten kulujen, kunnallistekniikan, tietokoneohjelmien, osakkeiden ja osuuksien määrärahojen sekä koneiden ja kaluston osalta hankekohtaisesti. Hankekohtaisesti toteutetaan sitovuus bruttoperiaatetta noudattaen. Investointiosiossa eritellään tarkemmin valtuustoon nähden sitovat erät. Investointikohteittain valtuustoon nähden sitovaa on myös hankkeen koko kustannusarvio, talousarviovuodelle varattava määräraha sekä hankkeelle asetetut tavoitteet. TALOUSSUUNNITELMA SITOVUUS n sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelma (vuodet ) Taloussuunnitelma on velvoittava asiakirja. Siitä saa poiketa vain perustellusta syystä. TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA n toteumasta raportoidaan kuukausittain kunnanhallitukselle ja vastaava tieto saatetaan valtuustolle tiedoksi kokousaikataulun mukaisesti. Osavuosikatsaus laaditaan 30.4 ja 31.8 kirjanpidon tilanteen mukaan. Konsernitaloudesta raportoidaan 31.8 osavuosikatsauksen yhteydessä.

23 23 OSAVUOSIKATSAUS Rakenne sitovuus seuranta VALTUUTUS TILAPÄISLAINAN OTTOON VUODELLE Valtuusto myöntää toimintasäännön mukaan talousjohtajalle valtuuden ottaa tilapäislainaa valtuuston myöntämä lainanottovaltuus on 9,5 milj. euroa. Sitovuustaso on raportissa merkitty sinisellä värillä, oranssi väri kuvaa vuoden toteumaa.

24 24 OSAVUOSIKATSAUS Käyttötalousosa 8. Käyttötalousosan toteutuminen prosesseittain Ulkoiset ja sisäiset (1 000 ) muutos % KUNNANJOHTO Kunnanjohto Tuotot ,2 Kulut ,9 Netto ,9 Yleispalvelut Tuotot ,1 Valmistus omaan ön Kulut ,8 Netto ,7 KUNNANJOHTO Tuotot yhteensä ,1 Valmistus omaan ön ,0 Kulut yhteensä ,9 Netto yhteensä ,2 Ulkoiset ja sisäiset (1 000 ) muutos % PERUSPALVELUT Peruspalvelujohto Tuotot ,0 Kulut ,2 Netto ,7 Terveys ja toimintakyky Tuotot ,7 Kulut ,3 Netto ,3 Sosiaalinen turvallisuus Tuotot ,1 Kulut ,6 Netto ,4 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Tuotot ,6 Kulut ,0 Netto ,8 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä Tuotot ,4 Kulut ,5 Netto ,0 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Tuotot ,7 Kulut ,0 Netto ,6 Vapaa-aika Tuotot ,8 Kulut ,3 Netto ,0 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu yhteensä Tuotot ,3 Kulut ,8 Netto ,5 PERUSPALVELUT Tuotot yhteensä ,4 Kulut yhteensä ,8 Netto yhteensä ,8

25 25 OSAVUOSIKATSAUS Käyttötalousosa Ulkoiset ja sisäiset (1 000 ) muutos % YMPÄRISTÖPALVELUT Ympäristöpalveluiden johto Tuotot ,0 Kulut ,3 Netto ,3 Ympäristön kunnossapito Tuotot ,7 Valmistus omaan ön ,2 Kulut ,2 Netto ,7 Tilapalvelut Tuotot ,1 Kulut ,1 Netto ,7 Maankäytön valvonta ja suojelu Tuotot ,3 Kulut ,0 Netto ,6 Rakennusvalvonta Tuotot ,4 Valmistus omaan ön ,0 Kulut ,0 Netto ,9 YMPÄRISTÖPALVELUT Tuotot yhteensä ,9 Valmistus omaan ön ,2 Kulut yhteensä ,4 Netto yhteensä ,4 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Tuotot ,2 Valmistus omaan ön ,2 Kulut ,6 Netto ,7

26 26 OSAVUOSIKATSAUS Käyttötalousosa 8.1 Kunnanjohto Tuloslaskelma 1000 / ulkoiset ja sisäiset Kunnanjohto muutos Käyttö- % Toimintatuotot ,1 Myyntituotot ,7 Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset ,9 Muut toimintatuotot Valmistus omaan ön Toimintakulut ,9 Henkilöstökulut ,6 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Avustukset ,7 Muut toimintakulut ,4 Toimintakate ,2 Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate ,2 Suunnitelman mukaiset poistot ,1 Tilikauden tulos ,9 Vyörytyskulut ,8 Vyörytystuotot ,0 Tilikauden alijäämä ,3 ulk+sis TP 2015 TA + muutos Käyttö- - % Tuotot , Kulut , Netto , Arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Kunnanjohdon talousarvion tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Loppuvuosi edellyttää kuitenkin tiukkaa menokuria.

27 27 OSAVUOSIKATSAUS Käyttötalousosa Strategiset tavoitteet Hallittu ja riittävä väestönkasvu Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne asukasta Asukasta/vuosi Heinäkuun lopussa hlö Edellytykset vahvalle yritystoiminnalle Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Aloittaneita yrityksiä 80, yrityskanta kasvaa 100 kontaktia kunnassa toimiviin yrityksiin Tilastokeskuksen ja Uusyrityskeskuksen tilastot Kontaktit yrityksiin, oma tilasto 55 perustettua yritystä. 39 kontaktia. 100 kontaktia uusiin/laajentaviin yrityksiin Kontaktit yrityksiin, oma tilasto 64 kontaktia. Monipuolinen yritystonttitarjonta, (hyvä näkyvyys, ok-yritystontteja, pieniä tontteja, isoja tontteja) Yritystonttien tarjonta, lkm Elokuun lopussa tarjolla yhteensä 8 tonttia + Hakamaalla ennakkomarkkinoinnissa 7 kpl (ennakkovarauksia 11 kpl) Keskeiset toimenpiteet Hakamaan uuden kaavoituksen alla olevan yritysalueen ennakkomarkkinointi on käynnissä. Zatelliitin kauppatontin luovutusmenettely on käynnistetty. Kunnan vetovoimaisuuden lisääminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Facebookissa vähintään 1000 tykkääjää Ajankohtaisia julkaisuja FB:ssa+ nettisivuilla vähintään kaksi/kk/prosessi Toimenpiteet tiedottamisessa ja markkinoinnissa Toimenpiteet tiedottamisessa ja markkinoinnissa Facebookissa 1714 tykkääjää. Tavoite saavutettu kunnan verkkosivuilla tiedottamisessa lukuun ottamatta varhaiskasvatusta ja koulutusta. Kunnan sivuilla FB-päivityksiä keskimäärin 1 päivässä. Yrityspalveluiden uutiskirjeitä julkaistaan vähintään 6 kpl Toimenpiteet tiedottamisessa ja markkinoinnissa Kirjeitä julkaistu 7 kpl. Kuntaan muuttaa 2 uutta yritystä Toimipaikkojen lkm Kuntaan muuttanut alkuvuonna 3 yritystä, jotka työllistävät >3 hlöä

28 28 OSAVUOSIKATSAUS Käyttötalousosa Kunta myy/vuokraa vähintään 10 kpl yritystontteja (edellyttää uusien kaavatonttien kaavoituksen valmistumista) Vanhojen yritysalueiden opastukset ja ulkoinen ilme kohenee Kempeleen kunnan arvosana elinkeinopolitiikan mittaristossa valtakunnan keskiarvoa parempi Lkm Toteutuneet suunnitelmat Suomen yrittäjät ry:n Elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely Tammi-elokuussa myyty 8 yritystonttia ja vuokrattu 5. Myyntitulot n. 1,5 M Pylonien ja opasteiden pystytys käynnissä. Kempele sai P-Pohjanmaan yrittäjät ry:n alueen kunnista parhaan kokonaisarvosanan, tulos 7,3 (koko maa 6,7, P- Pohjanmaa 6,6). Kempele saa muuttovoittoa Muuttotase Muuttotase positiivinen, +9 henkeä. Keskeiset toimenpiteet Intran uudistaminen loppusuoralla. Graafisen ilmeen uudistus loppusuoralla. Englanninkieliset nettisivut avattu. Rakentajamessuilla markkinoitu kuntaa. Honkasen korttelin edistäminen (Zemppi, Leo's Lekland). Yritysalueiden opasteiden tietojen keruu ja tuotanto. Kunnan talous on vahva Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Tilikauden tulos 0 Tilikauden tulos Tilikauden tulos 6,1 milj. euroa / asukas Lainamäärä / asukas 1963 / asukas Joustava päätöksenteko ja yhteen hiileen puhaltaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Asukastyytyväisyyskyselyn tulos positiivinen Päätöksenteko säädösten mukaista - oikaisuvaatimuksia ja valituksia 0 kpl - lisälista-asioita 0 kpl Aloitteisiin vastausaika: - viranhaltijavalmistelussa 2 vk - valiokuntavalmistelussa 3 kk Ohjeistus kunnossa - konserniohje valmis - toimintasäännön tarkistus/muutos valmis Asukastyytyväisyyskysely ja toimielinten itsearvioinnit joka toinen vuosi Muutoksenhakujen ja kumottujen päätösten määrä Vastausaika Asukastyytyväisyyskysely toteutetaan loppuvuodesta. Muutoksenhakuja yhteensä 12, joista 5:ssä päätös muuttui. Lisälista asioita 6 kpl Valtuustoaloitteita 3, joihin kaikkiin vastattu, kuntalaisaloitteita 8 kpl, joista alle 3 kk:ssa vastattu 2:een, 6 kpl kesken Konserniohje päätöksentekoon syksyllä, toimintasäännön valmistelu työn alla.

29 29 OSAVUOSIKATSAUS Käyttötalousosa Keskeiset toimenpiteet Luottamushenkilöiden verkkopalvelu käytössä kunnanhallituksen lisäksi valiokunnissa ja tarkastuslautakunnassa. Valtuuston äänentoistojärjestelmä asennettu. Kunnanhallituksen seminaari järjestetty 16.5., valtuuston , elinvoimavaliokunta vieraillut Kalajoella Aktiivisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Monipuolisia ja erilaisia tapahtumia järjestetään eri sidosryhmien kanssa mm. - Torialue eläväksi - Pirilän lavan lisääntynyt -Vuosittainen Hyvä Kasvaa Kempeleessätapahtuma järjestetty Tapahtumien lkm eri palvelusektoreilla Ympäristöpalvelut 2, Kulttuuripalvelut 98, Liikuntapalvelut 9, Nuorisopalvelut 24, Hyvä Kasvaa Kempeleessä tapahtuma syyskuussa Tiedottamista sosiaalisen median avulla on lisätty ja tapahtumakalenteri aktiivisessa käytössä Järjestöjen yhteystietorekisteri on ajan tasalla Tapahtumien lkm tapahtumakalenterissa Yhteystietojen käytettävyys 73 kpl (aikavälillä ) Järjestörekisteri päivitetty ja tietoja käytetty tiedottamisessa mm. PopLin koulutukset, Leader rahoitus, yhteisöliite, avustusten haut ym Keskeiset toimenpiteet Kotouttamisohjelma päivitetty. Nuoret ja valtuusto ilta pidetty Yhteistyöilta järjestöjen kanssa järjestetty Järjestöliite ilmestyi kuntatiedotteessa Tapahtumakalenteri uusittu. Vuoden yhteisön valinta siirretty Kempeleen juhlavuoteen Palvelurakenteiden ja tuotantotapojen uudistaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Kempeleen TEA- viisarin pistemäärä 10 %- yksikköä korkeampi kuin valtakunnan keskiarvo TEA- viisarin pistemäärä Ei ole ollut käytössä.

30 30 OSAVUOSIKATSAUS Käyttötalousosa Yleispalvelut ulk+sis TP 2015 TA + muutos Käyttö- - % Tuotot , Valmistus omaan ön Kulut , Netto , Arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Taloushallinnon osalta on valmisteltu kirjanpitojärjestelmän versiopäivitystä. Vuoden 2015 talous- ja toimintatilaston lopulliset tiedot on annettu. Lisäksi on osallistuttu kirjanpitäjien neuvottelupäiville ja valmisteltu talousarviota vuodelle Henkilöstöhallinnon osalta on saatu Innostusvirtaamo -hanke onnistuneesti päätökseen. Osallistujat järjestivät kehittämisforumin kunnan johdolle ja esimiehille, jossa esittelivät hankkeen aikana tehtyjä kehittämistoimenpiteitä. Päihdeohjelmaan päivitettiin mukaan huumausainetestaus. Tietotekniikkapalveluissa on saatu operaattorivaihdos päätökseen. Konesali on muutettu terveyskeskuksen uudisosaan. Konesalin muutostyöt jatkuvat vielä syys-lokakuussa. Lisäksi on rakennettu verkko Linnakankaan laajennusosaan ja asennettu uusia tietokoneita mm. Kirkonkylän koululle ja lukiolle. Tietojärjestelmien versiopäivityksiä on valmisteltu, mm. Effica Release 6. Tietotekniikkapalveluista on siirtynyt yksi henkilö peruspalveluihin kesäkuussa. Ateria- ja puhdistuspalveluissa on eläköitymisen myötä lakkautettu yksi alue-esimiehen virka ja perustettu uusi ohjaajan työsuhteinen tehtävä. Uuteen tehtävään rekrytoitu henkilö on aloittanut työt syyskuussa. Strategiset tavoitteet Kempeleen kunta on arvotettu ja vetovoimainen työnantaja Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Prosessikuvaukset Työyhteisö, henkilöstön kouluttaminen Henkilöstö ja luottamushenkilöt, henkilöstön kouluttaminen Työhyvinvointi-mittaristo Työhyvinvointi-mittaristo Prosessikuvausten työstäminen on edennyt. Työhyvinvointikyselyn sisältö on muutettu. Koulutukseen osallistumista ei mitata enää ko. kyselyllä. Jatkuva kehittäminen uudessa kyselyssä arvosanalla 3,24. Työhyvinvointikyselyn sisältö on muutettu. Koulutukseen osallistumista ei mitata enää ko. kyselyllä. Jatkuva kehittäminen uudessa kyselyssä arvosanalla 3,24. Esimiestaitojen arvosana paranee Työhyvinvointi-mittaristo Arvosana 3,12. Ei vertailulukua, koska kyselyn sisältö on muu-