SAIRAANHOITAJIEN OSAAMINEN POSTOPERATIIVISESSA KIVUNHOITOTYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAIRAANHOITAJIEN OSAAMINEN POSTOPERATIIVISESSA KIVUNHOITOTYÖSSÄ"

Transkriptio

1 SAIRAANHOITAJIEN OSAAMINEN POSTOPERATIIVISESSA KIVUNHOITOTYÖSSÄ Tuija Kuusisto - Sari Lehtinen Opintonäytetyö, Syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu / Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan laitos Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja(AMK)

2 TIIVISTELMÄ Tuija Kuusisto & Sari Lehtinen. Sairaanhoitajien osaaminen postoperatiivisessa kivunhoitotyössä. Lahti, syksy 2008, 40 s., 3 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) Kivunhoitotyö on yksi hoitotyön auttamismenetelmä. Yksi keskeinen osa siitä on lääkehoito. Postoperatiivisen kivunhoidon tavoitteena on edistää potilaan toipumista leikkauksesta. Tutkimuksen toimeksianto saatiin Päijät-Hämeen keskussairaalalta. Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Sen tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien postoperatiivisen kivunhoidon osaaminen. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja ammatillisuudesta. Tutkimusongelmina olivat: Millainen on sairaanhoitajien tietämys postoperatiivisesta kivunhoidosta, mitä mieltä he ovat lääkehoidon osaamisestaan ja miten he haluaisivat kehittää sitä sekä vaikuttavatko taustamuuttujat sairaanhoitajien osaamiseen postoperatiivisessa kivunhoitotyössä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä, joka sisälsi 26 kysymystä. Tutkimukseen osallistuivat Päijät-Hämeen keskussairaalan heräämön ja postoperatiivisten osastojen sairaanhoitajat. Kyselyyn vastasi 59 sairaanhoitajaa. Vastausprosentti oli 49. Tutkimuksessa käytettiin tilastollista SPSS-ohjelmistoa. Tutkimustulokset esitettiin suorien jakaumien avulla. Tulokset osoittivat, että suurin osa sairaanhoitajista koki, että heillä on riittävät tiedot postoperatiivisesta kivunhoidosta. Suurin osa heistä koki myös, että lääkeosaamistestit tukevat heidän ammatillisuuttaan. Sairaanhoitajista lähes kaikki ilmoittivat, että kiireellä on heikentävä vaikutus kivunhoitotyöhön. Lääkehoidon tuloksista selvisi, että sairaanhoitajilla olisi vielä kehitettävää postoperatiivisessa kivunhoidossa. Lääkehoitoon liittyvissä kysymyksissä oli vastattu paljon, en tiedä. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan käyttää kivunhoidon kehittämiseen. Sairaanhoitajilla oli myönteinen asenne kivunhoidon ja ammatillisuuden kehittämiseen. Tutkimuksesta selvisi, että suurin osa menisi mielellään koulutuksiin. Tuloksien avulla voidaan selvittää millaista kivunhoidon koulutusta sairaanhoitajat tarvitsevat. Asiasanat: kipu, kivunhoito, sairaanhoitajien osaaminen, lääkehoito

3 ABSTRACT Tuija Kuusisto & Sari Lehtinen. Nurses knowledge of post-operative pain nursing. Lahti, Autumn 2008, 40 pages, 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences / Lahti University of Apllied Sciences. Faculty of Social and Health Care, Degree Programme in Nursing, Specialization in Nursing, Nurse. Pain relief is one of the helping methods of nursing. An essential part of it is pharmacotherapy. The objective of post-operative pain relief is to promote patients recovery from surgery. The thesis was commissioned by Päijät-Häme Central hospital. The research is quantitative. The target of the research was to clarify nurses' competence and knowledge of post-operative pain relief, as well as to get information about nurses' knowledge of pharmacotherapy and their professionalism. The questions of the research were: what kind of knowledge nurses have concerning post-operative pain relief, how they feel about their own knowledge of pharmacotherapy and how they would like to develop it as well as if variables like age, sex etc. have an effect on nurses' knowledge of postoperative pain relief. The research was quantitative and the data for this research was collected by using a semi-structured questionnaire form. Answering the form was voluntary, 59 nurses filled the questionnaire and the responserate was 49. SPSS-programme was used in analysing the results. The results were presented by straight distribution. The resultsshowed that most of the nurses felt that they have sufficient information on post-operative pain relief. They also experienced that pharmaceutical competence tests promote their professionalism. Almost all nurses felt that urgency has a negative effect on pain relief. The results of pharmacotherapy show that nurses still have issues to develop in their post-operative pain relief: there were lots of 'I don t know' answers in the questionnaire forms. The information received in the research could be used for developing pain relief. Nurses have a positive attitude for development of pain relief and professionalism. The research also showed that most nurses would like to participate in-service training. The type of training can be clarified using the results of this study. Key words: pain, pain relief, professionalism of nurses, pharmacotherapy

4 SISÄLLYS 1 KIVUNHOIDON LÄHTÖKOHDAT 5 2 KIPU Kivun fysiologia Postoperatiivinen kipu 7 3 POSTOPERATIIVISEN KIVUN LÄÄKEHOITO Opioidit Tulehduskipulääkkeet Parasetamoli 13 4 SAIRAANHOITAJIEN OSAAMINEN KIVUNHOITOTYÖSSÄ Sairaanhoitajien osaamisen kehittäminen Sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisvaatimuksia 15 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITE 16 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimukseen osallistujat ja tiedonkeruumenetelmät Tutkimuksen analysointi 18 7 TUTKIMUKSEN TULOKSET Sairaanhoitajien mielipide lääkehoidon osaamisestaan Sairaanhoitajien postoperatiivisen kivunhoidon osaaminen 22 8 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen luotettavuuden arviointi ja eettisyys Jatkotutkimusaiheet 28 LÄHTEET 29 LIITE 1: Kyselyn saatekirje 32 LIITE 2: Kyselykaavake 33 LIITE 3: Suorat jakaumat prosentteina, suluissa vastanneiden määrä 36

5 1 KIVUNHOIDON LÄHTÖKOHDAT Kipu ei ole vain fyysinen oire, vaan pitkittyessään se vaikuttaa ihmisen muuhun terveyteen, toimintakykyyn ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tämän takia on tärkeää pyrkiä ehkäisemään kipua jo ennen sen syntymistä. Seuraava askel on hoitaa jo olemassa olevaa kipua mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. (Sailo & Vartti, 2000, 9.) Kivunhoitotyö on yksi hoitotyön auttamismenetelmä, ja tärkeä osa siitä on lääkehoito. Ajatus tutkimukseen lähti kiinnostuksesta kivunhoitoon, jonka hallinta sairaanhoitajille on tärkeää työyksiköstä riippumatta. Suomessa sairaanhoitajien työnkuva on laajentunut ja samalla vastuu kasvanut. Usealla paikkakunnalla esimerkiksi Ylivieskassa ja sen lähikunnissa on meneillään hankkeita, joissa lääkärit kouluttavat sairaanhoitajia vaativimpiin tehtäviin kiireen ja työvoimapulan vuoksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005.) Sairaanhoitajien työnkuvan laajentuessa ammatillinen osaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Sairaanhoitajien tulee osata arvioida potilaan tilannetta, ohjata tutkimuksiin, tulkita kokeiden tuloksia ja päättää hoidosta lievissä tapauksissa. Sairaanhoitajien eettisten ohjeiden mukaisesti sairaanhoitajien tulee vastata hoitotyön laadusta ja sen parantamisesta (Sairaanhoitajaliitto 2008). Kivun arvioiminen ja turvallinen lääkehoito kuuluvat olennaisena osana sairaanhoitajien ammatilliseen osaamiseen. Turvallinen lääkehoito jaetaan kahteen osa-alueeseen. Ensimmäinen osa koostuu lääkevalmisteen farmakologisista ominaisuuksista, niiden tuntemisesta sekä laadukkaasti valmistetuista lääkkeistä. Toinen osa koostuu lääkitysturvallisuudesta, joka liittyy lääkkeiden käyttöön ja lääkehoitojen toteutumiseen. (Veräjänkorva, Huupponen, Huupponen, Kaukkila & Torniainen 2006.)

6 6 Tämä tutkimus käsittelee postoperatiivista eli leikkauksen jälkeistä kivunhoitoa. Tässä tutkimuksessa kipulääkkeistä käsitellään opioideja, parasetamolia sekä tulehduskipulääkkeitä. Leikkauksen jälkeen lievässä tai keskivaikeassa kivussa tavallisin valinta on tulehduskipulääke tai parasetamoli. Jos näiden teho ei riitä, niihin voidaan yhdistää opioidi. (Huotari 2003.) Tutkimus on kvantitatiivinen ja sen tarkoituksena on kartoittaa postoperatiivisen kivun lääkehoitoon liittyvää osaamista. Tutkimusongelmina olivat: Millainen on sairaanhoitajien tietämys postoperatiivisesta kivunhoidosta, mitä mieltä sairaanhoitajat ovat lääkehoidon osaamisestaan ja miten he haluaisivat kehittää sitä sekä vaikuttavatko taustamuuttujat sairaanhoitajien osaamiseen postoperatiivisessa kivunhoitotyössä. 2 KIPU Kipua on historian aikana pidetty aistina, tunnekokemuksena ja elämyksenä. Kipuaisti on ihmiselle ja eläimelle hengissä selviämisen ehto. Sen ansiosta opimme jo lapsena, ettei teräviin ja polttaviin esineisiin kannata koskea eikä mennä paikkoihin joista voi pudota. Biologisen vamman tai sairauden viestinä kipu on hyödyllinen. (Vainio 2003, 11.) Kipuaistimuksessa on melkein aina mukana elämyksellinen osuus. Kipu on jotakin omakohtaista ja vaikeasti kuvailtavaa. Se on epämiellyttävää ja se syrjäyttää muut ajatukset tajunnasta. Äkillinen kipu on yleensä reaktio voimakkaisiin ärsykkeisiin, jotka tuhoavat tai uhkaavat tuhota kudoksia. Kipu on siis varoitusmerkki. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björqvist 2004, 483.) Kipua ei voida kyseenalaistaa. Kun ihminen ilmaisee kipua, kyseessä on kipuongelma. Toisen ihmisen käsitys potilaan kokemasta kivusta syntyy siltä pohjalta, miten kipua kokeva ilmaisee kokemustaan. Auttajan tehtävä on selvittää, mitä kipukäyttäytymisen takana on, mitä seurauksia kivulla on ja mitä asialle voidaan tehdä. (Estlander 2003, 9.)

7 7 2.1 Kivun fysiologia Kansainvälinen kivuntutkimusyhdistys IASP (International Association for Study of Pain) määrittelee kivun seuraavasti: kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen tai mahdolliseen kudosvaurioon tai jota kuvataan kudosvauriokäsittein. (Salanterä, Hagelberg, Kauppila & Närhi 2006, 7.) Kudosvaurion aiheuttaman ärsykkeen ja sen aiheuttaman kiputuntemuksen välillä on joukko monimutkaisia sähköisiä ja kemiallisia tapahtumia. Tämä tapahtuu osassa jota sanotaan kipuradaksi. Kipurata alkaa kudoksissa olevista pienistä hermopäätteistä, kulkee hermorunkoja pitkin selkäydintä kohti ja jatkuu selkäytimen kipujuosteena ja lopulta päättyy aivokuorelle. (Vainio 2003, ) Pintakipu saa alkunsa pinnallisista limakalvoista tai iholta. Ihon vahingoittuessa tunnetaan usein terävä, leikkaava tai pistävä alkukipu, jonka paikka on hyvin tarkka. Alkukipua seuraa heti jomottava, tylppä tai polttava kipu. Tällaisiä ovat esimerkiksi palovammat. Syvä kipu saa alkunsa jänteistä, nivelpusseista, luukalvoista, luista ja lihaksista. Tälläistä kipua kuvataan jomottavaksi esimerkiksi päänsärky. Lihaskipu johtaa yleensä lihaksen supistumiseen. Sisälmyskipu voi olla hyvinkin voimakasta ja vaikeasti paikannettavaa. Siihen liittyy autonomisia heijasteita, kuten verenpaineen ja pulssin vaihtelua sekä hikoilua. (Nienstedt ym. 2004, 485.) 2.2 Postoperatiivinen kipu Leikkauksen jälkeinen kipu suojaa elimistöä varoittamalla kudosvaurioista ja estää samalla lisävaurioiden syntymisen. Se on yleensä lyhytkestoista ja voimakkuudeltaan vaihtelevaa. (Lehtomäki 2002, 17.) Anestesia-aineiden vaikutuksen loppuessa kipu on yleensä voimakkainta. Paranemisprosessin edistyessä kipu normaalisti heikkenee. (Kinnunen 2003, 26.) Sairaanhoitajan tulisi tunnistaa kivun fyysiset oireet, joita ovat potilaan vetäytyminen, ärtyisyys, kalpea tai kuuman punoittava iho, kuivat limakalvot, tuskaisuus, uneliaisuus, kylmähikoilu ja verenpaineen nousu (Sailo & Vartti 2000, 123). Heräämön sairaanhoitajan tulee huolehtia heräävän potilaan hengityksen ja verenkierron tukemisesta, neste-

8 8 hoidosta ja tajunnantason valvonnasta sekä anestesialääkärin määräysten mukaisesta kivunhoidosta, usein laskimoon annettuna. Lisäksi sairaanhoitajan tulee hoitaa potilaan pahoinvointia sekä tarkkailla fyysisiä tai psykososiaalisia leikkaustekniikasta tai anestesiasta johtuvia ongelmia. (Kokkonen 2005, 5.) Leikkauksen jälkeen kivun vaihtelu on suurta, mutta useimmilla potilailla on kipua. Vaikka leikkaukset olisivat identtiset ja saman leikkausryhmän tekemät, standardipotilasta ei ole olemassa. (Wall 2000, 93.) Jopa 80 %:lla potilaista ilmenee leikkauksen jälkeen kipuja kipulääkityksestä huolimatta. Kun kysyttiin 3000: lta sairaalasta kotiutuneelta kirurgisella tai sisätautivuodeosastolla olleelta potilaalta heidän sairaalassa kokemaansa kipua, 87 % kertoi kokeneensa vaikeaa tai kohtalaista kipua sairaalassa ollessaan sekä jatkuvaa kipua oli ollut kolmasosalla. (Salanterä ym. 2006, 485.) Nykyään potilaat voivat odottaa ja jopa vaatia kivunlievitystä. Ennen potilaita ei kohdeltu yksilöinä, mutta nykyään potilasta seurataan tarkemmin ja potilaan sanaa uskotaan paremmin. (Wall 2000, 93.) Potilaan siirtyessä osastolle heräämöstä vastuu potilaasta siirtyy osaston henkilökunnalle. Sairaanhoitaja vastaa riittävästä kivunhoidosta noudattaen lääkärin määräyksiä ja soveltaen potilaiden toivomuksia. (Sailo & Vartti 2000, 121.) Postoperatiivinen kivunhoito on tärkeää, sillä hoitamattomana kipu saattaa kroonistua (Kokki 2004, 30). Krooninen ja akuutti kipu eroavat toisistaan kivun kestolla. Krooninen kipu kestää yli 3 6 kk. Tällöin kipu kestää pidempään, kuin mitä kudoksen odotettu paranemisaika on. (Kalso & Vainio 2002, 87.) Krooninen kipu ei enää toimi elimistön varoitusmerkkinä vaan se on sairaus. Se on ajoittaista, mutta toistuvaa kipua. (Sailo & Vartti 2000, 34.) Jatkuva kipu saa aikaan muutoksia kipuradan toiminnassa. Krooninen kipu tarkoittaa, että muutoksia on jo alkanut tapahtua. Akuutissa kivussa kudosten tulehdusreaktio, lihaskrampit, hermon ärsytys ja kipuviestin kulkeminen palvelevat biologista tarkoitusta eli kudosten paranemista. Kroonisessa kivussa hermot pommittavat aivoja kipuviesteillä

9 9 mistään säätelystä piittaamatta. (Vainio 2003, ) Krooninen kipu on harvoin parannettavissa millään yksittäisellä keinolla ja siksi omalla lähestymistavalla voimme vaikuttaa kivun oikeanlaiseen hoitoon. Kivun hoito on aina koko ihmisen hoitoa ja hänen voimavarojensa aktivointia. (Eloranta 2002, 67.) 3 POSTOPERATIIVISEN KIVUN LÄÄKEHOITO Anestesiologisissa yksiköissä toimii kivunhoitoon erikoistuneita kivunlievitysryhmiä. Lääkäri suunnittelee potilaalleen leikkauksen aikaisen ja jälkeisen kivunhoidon. (Kalso & Vainio 2002, 240.) Postoperatiivisen kivunhoitoon on perinteisesti käytetty opioideja, mutta niiden määrän pienentäminen vähentää hengitysdepression ja suolilaman riskiä sekä helpottaa potilaan kuntoutumista. Jotkut potilaista kokevat opioidien sivuvaikutukset jopa kipua pahempina. Tulehduskipulääkkeen ja/tai parasetamolin käyttö on vähentänyt opioidien tarvetta jopa %. (Pere 2004, 7.) Tutkimuksessaan Eloranta (2002, 72) on huomioinut, että kipupotilaat pelkäävät lääkkeiden sivuvaikutuksia ja suhtautuvat varautuneesti kipulääkkeiden käyttöön. Pelkoja on varsinkin opioideja kohtaan lähinnä niiden riippuvuuden ja toleranssin kehittymiseen sekä hengitystä lamaavaan vaikutukseen perustuen. Pelko on kuitenkin turhaa, sillä kivunhoidossa lääke ei tuota samanlaista mielihyvää, kuin sitä käytettäessä huumausaineena. Annoksen suurenemistarve johtuu lähinnä kipujen pahenemisesta, eikä lääkkeen tehon heikkenemisestä. (Veräjänkorva ym. 2006, ) 3.1 Opioidit Opioideja eli euforisoivia analgeetteja käytetään vaikeisiin kipuihin. Ne estävät kivun välittymistä ääreishermostossa, aivoissa sekä selkäytimessä. Sen lisäksi ne myös muuttavat kipuaistimusta. (Sailo & Vartti 2000, 208.) Akuuteissa kivuissa eli traumojen aiheuttamissa ja leikkausten jälkeisissä kivuissa, joissa kipu johtuu tulehduksesta ja kudosvauriosta, opioidit ovat tehokkaimpia (Kalso & Vainio 2002, 138).

10 10 Kaikilla opioideilla on haittavaikutuksia. Pelätyin niistä on hengityslama, joka aiheutuu opioidien äkillisestä yliannostuksesta. (Vainio 2004, 77.) Käytännössä tämä riski on vain suurissa suonensisäisissä annostuksissa. Potilaasta seurataan yleistä vireystilaa, hengitystaajuutta sekä happisaturaatiota. (Salanterä ym. 2006, 118.) Muita haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, ummetus, oksentelu sekä väsymys. Myös lihasnykäyksiä, mielialanmuutoksia, kutinaa, sekavuutta sekä hikoilua saattaa ilmetä varsinkin suurempien annostusten yhteydessä. (Vainio 2004, 77.) Mikäli opioideja käytetään suurina annostuksina, liittyy siihen riski fyysiseen riippuvuuteen eli lääkkeeseen tottumiseen. Tällöin keskushermosto on niin tottunut lääkkeeseen, että sen äkillinen lopettaminen aiheuttaa vieroitusoireita. (Vainio 2003, 69.) Tämän vuoksi tarpeeton opioidilääkitys tulisikin lopettaa asteittain (Kalso & Vainio 2002, 139). Keskushermostoon vaikuttavien lääkeaineiden väärinkäytön ehkäisemiseksi on tärkeää arvioida huolellisesti hoidon tarve sekä kartoittaa potilaan lääkitys (Sosiaali- ja terveysministeriö opas 2005, 65). Kun opioidit liitetään kudosvauriokivun lääkehoitoon tulehduskipulääkkeen tai parasetamolin riittämättömyyden vuoksi, aloitetaan opioidilääkitys ns. WHO:n lääkeportaikon mukaisesti. Tällöin lääkitys aloitetaan heikoista opioideista, joita ovat kodeiini, tramadoli sekä dekstropropoksifeeni. Siitä siirrytään keskivahvaan opioidiin eli buprenorfiiniin. Ja viimeisenä vasta siirrytään vahvoihin opioideihin, joita ovat morfiini, oksikoni ja fentanyyli. (Salanterä ym. 2006, ) Panacod kuuluu heikkoihin opioideihin ja sitä käytetään erilaisiin kipuihin ja särkyihin. Sen vaikuttavina aineina ovat 500 mg parasetamolia ja 30 mg kodeiinia. Näistä parasetamoli lievittää kipua ja alentaa kuumetta. Kodeiini kuuluu kipulääkkeisiin. Yhdessä ne vahvistavat toistensa vaikutuksia. Lääkettä on saatavana tablettina, poretablettina sekä peräpuikkona. (Lääkeopas 2002, 573.) Poretabletit liuotetaan puoleen lasilliseen vettä ja tabletit otetaan runsaan nesteen kera suun kautta eli peroraalisesti (p.o.). Lääkkeen annostus aikuisilla on 1 2 tbl 1 4 kertaa vuorokaudessa.haittavaikutuksina on keskittymiskyvyn heikentyminen liikenteessä ja muissa tarkkuutta vaativissa tilanteissa. Joillekin voi tulla ummetusta ja pahoinvointia. Alkoholia ei pidä käyttää samanaikaisesti lääkkeen kanssa. (Terveysportti 2008.)

11 11 Ardinex on kipulääke, jota käytetään aikuisten lievien ja keskivaikeiden kiputilojen hoitoon. Sen vaikuttavina aineina ovat 200 mg ibuprofeenia ja 30 mg kodeiinia. Molemmat lievittävät kipua. Näistä kodeiini vaikututtaa keskushermoston kautta. Ibuprofeeni alentaa kuumetta ja vähentää kudosturvotusta. (Lääkeopas 2002, 148.) Lääkettä on saatavana tablettina, joka otetaan peroraalisesti. Lääkkeen annostus on 1 2 tbl 1 4 kertaa päivässä. Haittavaikutuksina ovat närästys (dyspepsia), vatsavaivat, mahaan ja suolistoon liittyvät verenvuodot, ihottumat, pahoinvointi, ummetus sekä väsymys. (Pharmaca Fennica 2003, 155.) Oxynorm kuuluu voimakkaan ja keskivaikean kivun hoitoon. Sen vaikuttavana aineena on oksikodonihydrokloridi. Vaikutus tapahtuu pääasiassa keskushermostossa ja suolistossa. Lääkkeen vaikutus alkaa tunnin kuluessa ja huippupitoisuus saavutetaan noin kahdessa tunnissa. Lääkettä on saatavana kapselina sekä oraaliliuoksena. Molemmat otetaan nesteen kera peroraalisesti. Annostus on yksilöllinen. Aloitusannos on 5mg joka kuudes tunti. Postoperatiivisissa kivuissa annosta nostetaan %:lla, kunnes saadaan riittävä kivunlievitys. (Pharmaca Fennica 2003, 1753.) Yleisimpinä haittavaikutuksina ovat pahoinvointi, oksentelu ja ummetus. Lisäksi voi tulla huimausta, sekavuutta, uneliaisuutta, suun kuivumista, ihon kutinaa sekä harha-aistimuksia. (Lääkeopas 2002, 572.) Rinnakkaislääkkeenä Oxynormille on Oxanest, jonka lääkemuoto on injektioneste. Lääkeannostus aikuisille on 10 20mg 1 3 kertaa vuorokaudessa. Lääke annetaan ihon alle eli subkutaanikseen (s.c.) tai lihakseen eli intramuskulaarisesti (i.m.). Vanhuksille annostus on 5 7.5mg 1 3 kertaa vuorokaudessa hengitystä lamaavan vaikutuksen vuoksi. (Pharmaca Fennica 2003, 1746.) Fentanyl on nopeavaikutteinen ja tehokas kipulääke. Sen vaikuttavana aineena on fentanyylisitraatti. Se hillitsee tehokkaasti sympaattista hermostoa. Lääkemuoto on injektioneste. Se annetaan laskimoon eli intravenoosisti (i.v.). Vaikutus alkaa 1 2 minuutissa, huippunopeus saavutetaan 5 minuutissa ja vaikutuksen kesto on minuuttia annoksesta riippuen. (Boyd 2008, 166.) Annostus on yksilöllinen ja vanhuksilla sekä huonokuntoisilla aloitusannoksen tulee olla pienempi. Haittavaikutuksina ovat hengityslama, hengityskatkoksia (apnea), lihasjäykkyys, sydämen sykkeen hidastuminen (bra-

12 12 dykardia), pahoinvointi, oksentelu sekä huimaus. (Pharmaca Fennica 2003, 852.) 3.2 Tulehduskipulääkkeet Ei-steroidisia anti-inflammatorisia analgeetteja eli tulehduskipulääkkeitä käytetään leikkauksen jälkeiseen ja vammoihin liittyviin kipuihin, lihasluustoperäisiin kipu- ja tulehdustiloihin, reuma- ja artroosikipuihin sekä syöpäkipuihin (Kalso & Vainio 2002, 127). Niiden teho perustuu syklo-oksygenaasientsyymien (COX-1, COX-2 Sekä COX-3), toiminnan estymiseen. Näistä COX-2 aktivoituu tulehduksen ja kudosvaurion yhteydessä ja herkistää samalla kipua aistivia hermopäätteitä. COX-1 puolestaan toimii verihiutaleissa hyytymisen yhteydessä. (Pere 2004, 7.) Tulehduskipulääkkeiden haittavaikutuksina ovat ruoansulatuskanavan limakalvo- vauriot ja mahahaavan riski. Muita oireita ovat närästys, pahoinvointi, rinnanaluspoltto ja ylävatsaoireet. Maksaan kohdistuvat haitat ovat harvinaisia. Ne näkyvät lähinnä maksaarvojen kohoamisena, mutta nämäkin korjaantuvat lääkityksen loputtua. Lisäksi on huomioitava munuaisiin kohdistuva haitta, jos potilaalla on munuaisten vajaatoiminta, sydämen vajaatoiminta tai maksakirroosi. (Kalso & Vainio 2002, ) Nykyään onkin kehitetty mahahaava- ja verenvuotoriskin ehkäisemiseksi uusi ryhmä tulehduskipulääkkeitä, joiden vaikutus perustuu yksinomaan COX-2 entsyymiin. Näitä lääkkeitä kutsutaan koksibeiksi. (Pere 2004, 7.) Dynastat kuuluu koksibeihin. Sitä käytetään leikkauksen jälkeiseen kivun lyhytaikaiseen hoitoon. Sen vaikuttava aine on parekoksibi. Suositus annos on 40 mg laskimoon tai lihakseen. Sen jälkeen annostus on 20 mg tai 40 mg 6 12 tunnin välein. Enimmäisvuorokausiannos on 80 mg. Yleisimpinä haittavaikutuksina ovat leikkauksen jälkeinen anemia, matala kaliumarvo (hypokalemia), korkea verenpaine (hypertensio), matala verenpaine (hypotensio) ja veren suurentunut kreatiiniarvo. (Terveysportti 2008.) Perinteisiin tulehduskipulääkkeisiin kuuluu Burana. Sitä käytetään erilaisiin kipuihin ja kuumeeseen. Sen vaikuttavana aineena on ibuprofeeni. Sen vaikutuksesta kipu lievittyy, punoitus, kuumotus ja kudosturvotus vähenevät sekä kuume alenee. (Lääkeopas 2002, 194.) Lääkettä on saatavana tablettina, depottablettina (pitkävaikutteinen tabletti)

13 13 sekä peräpuikkona. Lääkkeen annostus on yksilöllinen, keskimääräinen annos on mg 3 4 kertaa vuorokaudessa. Tarvittaessa akuuttihoidossa 800mg 3 kertaa vuorokaudessa. Enimmäisvuorokausiannos on 3200mg. Yleisimpinä haittavaikutuksina ovat ruoansulatuskanavan ja keskushermoston oireet. (Pharmaca Fennica 2003, 323.) 3.3 Parasetamoli Parasetamolia on yleisesti käytetty kuume- ja kipulääkkeeksi. Se on hyvin siedetty mutta yliannostuksessa se voi aiheuttaa vaikean maksavaurion. (Järviluoma & Nurminen 1998, 126.) Parasetamoli vaikuttaa keskushermoston kautta estämällä COX-3- entsyymin toimintaa. Etuna muihin kipulääkkeisiin on, ettei se aiheuta ruoansulatuskanavan ärsytystä, eikä estä verihiutaleiden tarrautumista toisiinsa, eikä näin ollen aiheuta verenvuodon vaaraa. Varoen sitä on käytettävä maksasairaille tai muiden maksan toimintaa heikentävien tekijöiden kuten alkoholin kanssa. (Salanterä ym. 2006, 115.) Panadolin vaikuttavana aineena on parasetamoli ja sitä on käytetty jo vuosikymmenien ajan. Lääkettä on saatavana tablettina, depottablettina, poretablettina, mikstuurana ja peräpuikkona. (Lääkeopas 2002, 574.) Hoitoannos aikuisille on mg enintään kolmesti päivässä (Nurminen 2006, 245). Parasetamoli imeytyy nopeasti sekä oraalisesti, että rektaalisesti. Kipua lievittävä vaikutus alkaa n. ½ tunnissa ja vaikutus kestää 4 5 tuntia. Lääkkeen haittavaikutuksina ovat allergiset reaktiot ja ihottuma, jotka ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. (Pharmaca Fennica 2003, 1761.) Suonensisäisesti annosteltuna saavutetaan keskushermostossa korkeampi parasetamolipitoisuus (Pere 2004, 8). Perfalgan on tarkoitettu kohtalaisen kivun lyhytaikaiseen hoitoon etenkin leikkauksen jälkeen. Lääkemuoto on infuusioneste joka annetaan 15 minuuttia kestävänä infuusiona laskimoon.. Lääkkeen annostus on 1g parasetamolia antokertaa kohti eli yksi 100 ml infuusiopullo, enintään neljä kertaa vuorokaudessa. Antokertojen välin on oltava vähintään 4 tuntia. (Pharmaca Fennica 2003, 1806.)

14 14 4 SAIRAANHOITAJIEN OSAAMINEN KIVUNHOITOTYÖSSÄ Kivun hoitotyö on kipua kokevan potilaan ja hänen omaistensa auttamista hoitotyön keinoin. Sairaanhoitajalta se edellyttää kykyä valita oikeat hoitotyönkeinot ja tunnistaa potilaan kipu sekä yhdistää nämä muihin hoitotyönkeinoihin ja arvioida hoidon onnistumista. (Salanterä ym. 2006, 9.) Potilaan ja sairaanhoitajan vuorovaikutukseen liittyy vahvasti kommunikaatio, joka on tiedon antamista ja vastaanottamista. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa potilaan saama tieto. Sen on todettu jopa vähentävän potilaiden kipulääkkeiden tarvetta, ahdistusta ja stressiä. (Majasalmi 1999,19.) Sairaanhoitajan tulee noudattaa hoitotyössään ihmisoikeuksia, ihmisarvoa ja potilaiden oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä sekä vastata potilaan oikeuksista. Potilaan tulee tietää hoidon merkityksestä ja eri hoitovaihtoehdoista sekä niiden vaikutuksista. Hoitajan tulee antaa tieto niin, että potilas ymmärtää sen (Kassara, Paloposki, Holmia, Murtonen, Lipponen, Ketola & Hietanen 2005, ) Sairaanhoitajan tulee kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta ja antaa potilaille mahdollisuuden osallistua hoitoaan koskevaan päätöksentekoon (Sairaanhoitajaliitto 2008). Kivun arviointi on edellytys hyvälle kivunhoidolle. Potilas on aina kipunsa paras asiantuntija, sillä kipu on subjektiivinen kokemus. Sairaanhoitajan rooli korostuu varsinkin vanhusten ja sedatoitujen potilaiden kohdalla. (Kokki 2004, 31.) Jos sairaanhoitaja ei tunnista potilaan kipua, se saattaa jäädä kokonaan hoitamatta. Hoitajien tieto, taito, asenteet ja kokemus vaikuttavat siihen millaista hoitoa potilas kipuunsa saa. (Lehtomäki 2004, ) Yksi syy epäonnistumiseen kivunhoidossa on terveydenhuollon ammattihenkilökunnan asennoituminen. Tietoa kivunhoidosta on paljon, mutta välinpitämätön suhtautuminen kivunhoitoon sekä yhteistyön puute ammattiryhmien välillä estävät kivunhoidon onnistumisen. Hoitajan tulee olla ajan tasalla tiedoissaan ja taidoissaan kivunhoidossa. (Salanterä ym. 2006, 10.) Varsinkin heräämössä korostuu sairaanhoitajien taitojen ja tilannevalppauden merkitys johtuen leikkauspotilaan avuttomuudesta. Heidän vastuullaan on potilaan turvallisuuden varmistaminen leikkauksen jälkeen, aina osastolle siirtymiseen asti. (Kokkonen 2005.)

15 Sairaanhoitajien osaamisen kehittäminen Ammatillinen kasvu on sekä yksittäisen työntekijän, että työyhteisön kehittymistä ja kasvua työssä. Kasvun haasteet koostuvat työtehtävistä ja niiden onnistuneista ratkaisuista. (Laakkonen 2004, 13.) Ammatillisen kasvun tavoitteena on parantaa osaamista ja suoritusta. Kyseeseen voi tulla taitojen ja tekniikoiden kehittäminen, uuden tiedon hankkiminen ja henkilökohtaisen arvostuksen kehittäminen ulkopuolisten silmissä. Ammatillinen pätevyys eli kompetenssi tarkoittaa kykyä suoriutua tehtävästä hyvin sekä muiden että itsensä arvioimana. Pätevällä ihmisellä on taitoja suoriutua hänelle annetuista tehtävistä ja hän osaa tunnistaa omat rajansa sekä sen, mitä osaa ja mitä ei. (Hildèn 2002, 33.) Mikäli turvallisen lääkehoidon suhteen on vähänkin epävarmuutta, on parempi kysyä neuvoa etukäteen ja raportoida virheestä, vahingosta ja poikkeamasta välittömästi esimiehelle. Tällöin lääkehoidossa tapahtunut virhe voidaan usein vielä korjata. (Sosiaali-ja terveysministeriön opas 2005.) Sairaanhoitajan työ on vaativaa ja haastavaa. Hyvään ammattitaitoon kuuluu stressinhallintakeinojen tiedostaminen sekä omien voimavarojen ja eheyden huomioiminen. Jatkuvalla koulutuksella tuetaan sairaanhoitajan työtyytyväisyyttä ja jaksamista. (Kiiltomäki & Muma 2007, 137.) Sairaanhoitajilta edellytetään tiettyä osaamista työyhteisössä. Sairaanhoitajan tulee arvostaa omaa työtään ja ammattiaan, sekä hänellä tulee olla monipuoliset auttamistaidot. Terveydenhuollossa on viimeaikoina tapahtunut monia muutoksia. Sen vuoksi sairaanhoitajilla tulee olla hyvät muutoksenhallintataidot. Tilanteet muuttuvat nopeasti ja ajoittain myös työvoimasta on pulaa. Tämän vuoksi heiltä edellytetään itsenäistä päätöksentekoa sekä kykyä suunnitelmalliseen hoitamiseen. (Hildèn 2002, ) 4.2 Sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisvaatimuksia Turvallinen lääkehoito edellyttää sairaanhoitajilta tiettyjä lääkehoidon osaamisvaatimuksia. Sairaanhoitajien tulee hallinta lääkelaskenta sekä kliininen ja farmakologinen tieto hoitotyössä. Osaamisvaatimuksiin kuuluu toteuttaa lääkärin määräysten mukaista lääkehoitoa turvallisesti sekä seurata lääkehoidon vaikutuksia. Sairaanhoitajien tulee

16 16 tunnistaa lääkehoitoon liittyvät riskit. (Veräjänkorva ym. 2006, 32.) Potilaan lääketurvallisuuteen on viimeaikoina kiinnitetty enemmän huomiota. Hoitohenkilöstön lääkehoito-osaaminen on laajasti tunnistettu ongelma. (Veräjänkorva 2004, 9.) Tutkimuksessaan Lipponen (2004, 52) on todennut, että hoitohenkilökunnalla on vähintäänkin tyydyttävät tiedot potilaan hoitoon liittyvistä riskeistä, lääkehoidosta, hoitovaihtoehdoista ja toipumisesta. Tutkimuksessaan Veräjänkorva (2004, 12) on huomioinut, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista tulee arvioida säännöllisesti. Sairaanhoitajilla on ongelmia lääkkeiden annostelussa, joten taitoja lääkehoidon potilasturvallisuutta uhkaavien tekijöiden tunnistamiseksi tulisi lisätä sekä lääkehoidon kirjaamista parantaa. Sairaanhoitajien ajanmukaiset lääkehoitotaidot edellyttävät myös säännöllistä täydennyskoulutusta. Turvallisen lääkehoidon lisääntyvä vaatimus on nostanut esiin hoitohenkilökunnan lääkehoidon osaamisen tason (Veräjänkorva, Paltta ja Erkko 2008, 8). Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on laatinut valtakunnallisen lääkehoito oppaan. Sen tarkoituksena on yhtenäistää lääkehoidon toteuttamisen periaatteet, selkeyttää lääkehoidon vastuunjakoa ja määrittää vähimmäisvaatimukset lääkehoitoa toteuttaville yksiköille. Terveydenhuollon ammattihenkilöstö on ammattihenkilölain mukaan velvollinen kehittämään ja ylläpitämään ammattitaitoaan. (Sosiaali- ja terveysministeriön opas 2005, 23.) Tutkimuksessaan Lassila (1998, 59) on todennut, että sairaanhoitajat kuvasivat teoreettista tiedon osuutta osaamisen peruslähtökohdaksi, jonka kehittämisessä sairaanhoitaja oli vastuussa. Sairaanhoitajilla on menossa lääkehoito-osaamisen kehittämishankkeita. Ne muodostuvat osaamisen alkutestistä, täydennyskoulutuksesta ja lopputestistä. (Veräjänkorva ym. 2008, 8.) 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITE Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sairaanhoitajien postoperatiivista kivunhoidon osaamista. Tavoitteena on saada tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Tutkimuksen avulla voidaan kehittää sai-

17 17 raanhoitajien kivunhoidon laatua entistä paremmaksi. Tutkimusongelmat: 1. Millainen on sairaanhoitajien tietämys postoperatiivisesta kivunhoidosta? 2. Mitä mieltä sairaanhoitajat ovat lääkehoidon osaamisestaan ja miten haluaisivat sitä kehittää? 3. Vaikuttavatko taustamuuttujat sairaanhoitajien osaamiseen postoperatiivisessa kivunhoitotyössä? 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimus toteutettiin Päijät-Hämeen keskussairaalan heräämössä ja postoperatiivisilla osastoilla. Tutkimuksen työelämä yhteistyökumppanina toimi Päijät-Hämeen keskussairaalan heräämön osastonhoitaja. 6.1 Tutkimukseen osallistujat ja tiedonkeruumenetelmät Tutkimukseen osallistuivat heräämön sekä postoperatiivisten osastojen sairaanhoitajat. Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu kysely, koska kyseessä oli määrällinen tutkimus ja osallistujamäärä oli suuri. Kyselytutkimuksen etuna pidetään sitä, että sen avulla voidaan kerätä laajempi tutkimusaineisto. Tutkimuksessa voidaan kysyä monia asioita ja henkilöitä voi olla suuri määrä. Kyselyn heikkoutena pidetään vastaajien epärehellisyyttä, väärinymmärryksiä, heikkoa perehtyneisyyttä sekä vastaamattomuutta kyselyyn. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 182).

18 18 Tutkimuksen mittari laadittiin teoriatietoon pohjautuen. Mittari tarkistettiin sairaalan ylihoitajalla. Kyselylomake löytyy liitteestä 2. Kyselylomakkeen mukana ollut saatekirje löytyy liitteestä 1. Kyselylomake sisälsi 26 monivalintakysymystä. Kysymysten aihealueet olivat vastaajien taustatiedot, ammatillisuus ja postoperatiivinen lääkinnällinen kivunhoito. Tutkimus rajattiin työelämä yhteistyökumppanin toivomuksesta niin, että siihen osallistuivat Päijät-Hämeen keskussairaalan heräämön ja aikuisten postoperatiivisten osastojen sairaanhoitajat. Kyselyjä vietiin 128, joten määrä on riittävän suuri ja edustava. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa määritellään perusjoukko, johon tulosten tulee päteä, ja tästä perusjoukosta otetaan otos (Hirsjärvi ym. 2000, 129). Tutkimukseen osallistui 59 sairaanhoitajaa eli vastausprosentti on 49. Vastaajamäärän niukkuus saattoi johtua siitä, että tutkimuksen aineiston keräys osui kesälomien alkuun. 6.2 Tutkimuksen analysointi Postoperatiivisten osastojen ja heräämön osastonhoitajiin otettiin etukäteen yhteyttä puhelimitse ja sovittiin kyselyä koskevasta aikataulusta. Aineisto kerättiin kesäkuussa Kyselyt jätettiin osastoille kahdeksi viikoksi, jona aikana sairaanhoitajat täyttivät kyselyn oman aikataulunsa mukaisesti. Tutkimuksessa käytettiin tilastollista SPSS-ohjelmistoa. (Statistical Paggage for Social Sciences). Taustamuuttujat olivat sukupuoli, ikä, peruskoulutus, terveydenhuoltoalan koulutus, työkokemus terveydenhuoltoalalla sekä lisäkoulutus postoperatiiviseen kivunhoitoon. Ikä-osuus jaettiin neljään ryhmään, joiden katsottiin edustavan hyvin tutkittavana olevaa joukkoa. Nämä ryhmät ovat vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat sekä vuotiaat. Työkokemus terveydenhuoltoalalla jaettiin myös neljään ryhmään, 0 2- vuotta, 3 5- vuotta, vuotta ja vuotta. Taustamuuttujien yhteyttä muihin muuttujiin tarkasteltiin ristiintaulukoinnin avulla. Ristiintaulukoinnilla selvitetään kahden muuttujan yhteyttä toisiinsa. Korrelaatiokertoimella ilmaistaan muuttujien välistä riippuvuutta. Riskitaso merkitsee sitä, vastaako otos perusjoukkoa. Yleensä riskitaso on joko 1 % tai 5 %. Alle 5 % riskitasoa pidetään

19 19 tilastollisesti melkein merkitsevänä ja alle 1 % tilastollisesti merkitsevänä. (Vilkka 2007, ) Tässä tutkimuksessa ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Tuloksia tarkastellaan suorien jakaumien perusteella. 7 TUTKIMUKSEN TULOKSET Päijät-Hämeen keskussairaalasta kyselyyn osallistui 59 sairaanhoitajaa heräämöstä ja postoperatiivisilta osastoilta. Suorat jakaumat raportoidaan liitteessä 3. Taustatietoina kerättiin vastaajien sukupuoli, ikä, viimeisin peruskoulutus, terveydenhuoltoalan koulutus, työkokemus terveydenhuoltoalalla sekä lisäkoulutus postoperatiiviseen kivunhoitoon. Vastaajista kaikki olivat naisia. Nuorin vastaajista oli 22 vuotias ja vanhin vastaaja oli 60-vuotias. Sairaanhoitajat jaettiin neljään ryhmään iän perusteella. Vastaajista lukion käyneitä oli 85 %, kansakoulun/peruskoulun käyneitä 8 % ja keskikoulun käyneitä 7 %. Terveydenhuoltoalan koulutukseltaan vastaajat olivat sairaanhoitajia 88 %, erikoissairaanhoitajia 7 % sekä sairaanhoitaja/terveydenhoitajia 5 %. Lisäkoulutusta postoperatiiviseen kivunhoitoon oli saanut 53 % vastaajista. (TAULUKKO 1.)

20 20 TAULUKKO 1. Vastanneiden taustatiedot N % Sukupuoli Mies 0 0 Nainen Ikä v v v v Yhteensä Viimeisin peruskoulutus Kansakoulu/peruskoulu 5 8 Keskikoulu 4 7 Lukio Yhteensä Terveydenhuoltoalan koulutus Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja AMK Erikoissairaanhoitaja 4 7 Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja 3 5 Yhteensä Työkokemus terveydenhuoltoalalla 0-2 v v v v Tieto puuttuu 1 1 Yhteensä Lisäkoulutus kivunhoitoon Kyllä Ei Yhteensä Sairaanhoitajien mielipide lääkehoidon osaamisestaan Kysyttäessä sairaanhoitajien leikkauksen jälkeisen kivunhoidon tietojen riittävyydestä 73 % ilmoitti olevan jokseenkin samaa mieltä. Sairaanhoitajista 54 % oli mielestään saanut riittävästi koulutusta leikkauksen jälkeiseen kivunhoitoon ja 20 % ei ollut saanut riittävästi koulutusta. Vastaajista 29 % on jokseenkin samaa mieltä siitä, että he kehittä-

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks

KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks 1 KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks SISÄLTÖ YLEISTÄ KIVUN TUNNISTAMINEN LÄÄKKEIDEN ANNOSTELUREITIT, SIVUVAIKUTUKSISTA KIVUN MITTAAMINEN

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Akuutin kivun vastuuhoitajan toiminta KYSillä. Anu Kokki ja Tuija Leinonen Akuutin Kivun Vastuusairaanhoitajat

Akuutin kivun vastuuhoitajan toiminta KYSillä. Anu Kokki ja Tuija Leinonen Akuutin Kivun Vastuusairaanhoitajat Akuutin kivun vastuuhoitajan toiminta KYSillä Anu Kokki ja Tuija Leinonen Akuutin Kivun Vastuusairaanhoitajat Kivun määrittelyä Kipu on epämiellyttävä aisti- tai tunneperäinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Syöpäpotilas ja kipu

Syöpäpotilas ja kipu Syöpäpotilas ja kipu Päivitys 04/2015 Päivittäjä HO,ms,mg Teksti Minna Selin ja Minna Grönman yhdessä Syöpätautien poliklinikan henkilökunnan kanssa Sisällys Lukijalle... 3 Mitä kipu on?... 4 Tiesitkö,

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa

Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa 21.1.2016 Marko Sallisalmi osastonlääkäri Vaasan keskussairaala Lyhyt kuvaus vuosina 2013-2015 toteutetusta lasten akuutin kivunhoidon laatuprojektista

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

AKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään

AKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään AKUUTTI KIPU varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä usein taustalta löytyy selkeä syy ja myös menestyksellinen hoito KROONINEN KIPU on sairaus sinällään patofysiologinen tila,

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET Elina Ottela Asiantuntija Tutkimuksen taustaa Gradun tekijä Leena Pakarainen Helsingin

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s.

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s. ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX 12 2015 1058350 Käyt. viim.: 12 2015 Erä 1058350 Aivastux 10 mg 10 tabl. Vnr 04 36 79 Ibuprofen 400 mg Glycerol (85%) Sacchar Constit q.s. Käyttötarkoitus: Allergisen nuhan, allergisten

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija 15.5.2014 OIKEUS OIREENMUKAISEEN HOITOON JA RAJATTUUN LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEEN (L433/2010) Oireenmukainen hoito 23a

Lisätiedot

Kivun arviointi ja mittaaminen. 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka

Kivun arviointi ja mittaaminen. 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka Kivun arviointi ja mittaaminen 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka Kivun määritelmä Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen tai mahdolliseen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Koira Lievän tai kohtalaisen sisäelimiin liittyvän kivun lievittämiseen. Rauhoittamiseen yhdessä medetomidiinin kanssa.

VALMISTEYHTEENVETO. Koira Lievän tai kohtalaisen sisäelimiin liittyvän kivun lievittämiseen. Rauhoittamiseen yhdessä medetomidiinin kanssa. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Torphasol vet 4 mg/ml injektioneste, liuos koiralle ja kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Butorfanoli (butorfanolitartraattina

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso

Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso Kroonisen kivun lääkehoidon periaatteet Kivun patofysiologia ja lääkityksen valinta Perussairauteen vaikuttava lääkitys Kudosvauriokipu (nosiseptiivinen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

MITEN PARANNAN LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUTTA KOTIHOIDOSSA?

MITEN PARANNAN LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUTTA KOTIHOIDOSSA? MITEN PARANNAN LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUTTA KOTIHOIDOSSA? Leila Mäkinen kotihoidon koordinaattori LÄÄKEHOITO RAI:SSA Keskimäärin asiakkailla on käytössä n. 7,7 lääkevalmistetta viikoittain Yli seitsemän

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Abstral, EU:n riskienhallintasuunnitelma, versio 4.0

Abstral, EU:n riskienhallintasuunnitelma, versio 4.0 Vaikuttavat aineet (kansainvälinen INN-nimi tai Fentanyyli (fentanyylisitraattina) yleinen nimi): Farmakoterapeuttinen ryhmä (ATC-koodi): Opioidianalgeetit, fenyylipiperidiinijohdannaiset, N02ABO3 Myyntiluvan

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Syöpäkivun lääkehoito

Syöpäkivun lääkehoito EGO 30.10.2015 Helsinki Syöpäkivun lääkehoito Katri Hamunen HYKS Kipuklinikka Syöpäkivun hoidon tavoi8eet Kivun lievitys yöunen turvaaminen lepokivun lievitys liikekivun lievitys Hai8avaikutusten seuranta

Lisätiedot

POSTOPERATIIVINEN KIVUNHOITO KIRURGISILLA OSASTOILLA

POSTOPERATIIVINEN KIVUNHOITO KIRURGISILLA OSASTOILLA Antti Somppi, Heidi Valkki, Mikko Västi POSTOPERATIIVINEN KIVUNHOITO KIRURGISILLA OSASTOILLA Sosiaali- ja terveysala 2010 1 ALKUSANAT Tämä opinnäytetyö on tehty Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi

Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi 4.3.2015 Karolina Peltomaa Potilasturvallisuuspäällikkö Vs. Vastuuhenkilö Kehittämispalvelut - yksikkö VSSHP HaiPro HaiPro Potilas sai toiselle

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

LÄÄKITYSTURVALLISUUS. VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä!

LÄÄKITYSTURVALLISUUS. VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä! VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä! Turvallisen lääkehoidon perusta on, että häntä hoitava henkilöstö tietää mitä lääkkeitä potilas käyttää ja miten hän niitä käyttää. Myös

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Katja, Heikkinen *TtM, sh, TtT-opiskelija, pt.tuntiopettaja, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Turun AMK, terveysala; katheik@utu.fi

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä Tiina Tarr Taustaa Vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

SAIRAALAFARMASIA JA KORKEALAATUINEN SYÖVÄNLÄÄKEHOITO SEKÄ TUTKIMUS

SAIRAALAFARMASIA JA KORKEALAATUINEN SYÖVÄNLÄÄKEHOITO SEKÄ TUTKIMUS SAIRAALAFARMASIA JA KORKEALAATUINEN SYÖVÄNLÄÄKEHOITO SEKÄ TUTKIMUS Syövän lääkehoitoon osallistuvan farmasian ammattilaisen tulee hallita lääkkeiden hankinta, potilasannosten käyttökuntoon saattaminen

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

Syöpäpotilas ja kipu

Syöpäpotilas ja kipu Syöpäpotilas ja kipu Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / syöpätautien poliklinikka 5/2015 Sisällys LUKIJALLE... 3 MITÄ KIPU ON?... 4 TIESITKÖ, ETTÄ KIPU KOOSTUU ERI OSA-ALUEISTA... 4 Fyysinen

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen käytännössä - hoitaja näkökulma

Lääkehoidon toteuttaminen käytännössä - hoitaja näkökulma Lääkehoidon toteuttaminen käytännössä - hoitaja näkökulma Sairaaloiden lääkehuollon kehittäminen THL Pirjo Lehtomäki Projektivastaava pirjo.lehtomaki@phsotey.fi Lääkehoidon toteutuminen vuodeosastoilla

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Alkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma

Alkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma Alkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma Rauno Mäkelä Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, filosofian opiskelija 1 Lähdeviitteet Lindgrén, Oki (2012),

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Kivun lääkehoito. Salla Kalsi

Kivun lääkehoito. Salla Kalsi Kivun lääkehoito Salla Kalsi Kipu Nosiseptorit = kipua aistivat reseptorit vapaita hermopäätteitä, joita on runsaimmin iholla ja limakalvoilla Kemiallinen, mekaaninen tai termaalinen ärsyke Kipuaisti on

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot