SAIRAANHOITAJIEN OSAAMINEN POSTOPERATIIVISESSA KIVUNHOITOTYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAIRAANHOITAJIEN OSAAMINEN POSTOPERATIIVISESSA KIVUNHOITOTYÖSSÄ"

Transkriptio

1 SAIRAANHOITAJIEN OSAAMINEN POSTOPERATIIVISESSA KIVUNHOITOTYÖSSÄ Tuija Kuusisto - Sari Lehtinen Opintonäytetyö, Syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu / Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan laitos Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja(AMK)

2 TIIVISTELMÄ Tuija Kuusisto & Sari Lehtinen. Sairaanhoitajien osaaminen postoperatiivisessa kivunhoitotyössä. Lahti, syksy 2008, 40 s., 3 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) Kivunhoitotyö on yksi hoitotyön auttamismenetelmä. Yksi keskeinen osa siitä on lääkehoito. Postoperatiivisen kivunhoidon tavoitteena on edistää potilaan toipumista leikkauksesta. Tutkimuksen toimeksianto saatiin Päijät-Hämeen keskussairaalalta. Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Sen tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien postoperatiivisen kivunhoidon osaaminen. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja ammatillisuudesta. Tutkimusongelmina olivat: Millainen on sairaanhoitajien tietämys postoperatiivisesta kivunhoidosta, mitä mieltä he ovat lääkehoidon osaamisestaan ja miten he haluaisivat kehittää sitä sekä vaikuttavatko taustamuuttujat sairaanhoitajien osaamiseen postoperatiivisessa kivunhoitotyössä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä, joka sisälsi 26 kysymystä. Tutkimukseen osallistuivat Päijät-Hämeen keskussairaalan heräämön ja postoperatiivisten osastojen sairaanhoitajat. Kyselyyn vastasi 59 sairaanhoitajaa. Vastausprosentti oli 49. Tutkimuksessa käytettiin tilastollista SPSS-ohjelmistoa. Tutkimustulokset esitettiin suorien jakaumien avulla. Tulokset osoittivat, että suurin osa sairaanhoitajista koki, että heillä on riittävät tiedot postoperatiivisesta kivunhoidosta. Suurin osa heistä koki myös, että lääkeosaamistestit tukevat heidän ammatillisuuttaan. Sairaanhoitajista lähes kaikki ilmoittivat, että kiireellä on heikentävä vaikutus kivunhoitotyöhön. Lääkehoidon tuloksista selvisi, että sairaanhoitajilla olisi vielä kehitettävää postoperatiivisessa kivunhoidossa. Lääkehoitoon liittyvissä kysymyksissä oli vastattu paljon, en tiedä. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan käyttää kivunhoidon kehittämiseen. Sairaanhoitajilla oli myönteinen asenne kivunhoidon ja ammatillisuuden kehittämiseen. Tutkimuksesta selvisi, että suurin osa menisi mielellään koulutuksiin. Tuloksien avulla voidaan selvittää millaista kivunhoidon koulutusta sairaanhoitajat tarvitsevat. Asiasanat: kipu, kivunhoito, sairaanhoitajien osaaminen, lääkehoito

3 ABSTRACT Tuija Kuusisto & Sari Lehtinen. Nurses knowledge of post-operative pain nursing. Lahti, Autumn 2008, 40 pages, 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences / Lahti University of Apllied Sciences. Faculty of Social and Health Care, Degree Programme in Nursing, Specialization in Nursing, Nurse. Pain relief is one of the helping methods of nursing. An essential part of it is pharmacotherapy. The objective of post-operative pain relief is to promote patients recovery from surgery. The thesis was commissioned by Päijät-Häme Central hospital. The research is quantitative. The target of the research was to clarify nurses' competence and knowledge of post-operative pain relief, as well as to get information about nurses' knowledge of pharmacotherapy and their professionalism. The questions of the research were: what kind of knowledge nurses have concerning post-operative pain relief, how they feel about their own knowledge of pharmacotherapy and how they would like to develop it as well as if variables like age, sex etc. have an effect on nurses' knowledge of postoperative pain relief. The research was quantitative and the data for this research was collected by using a semi-structured questionnaire form. Answering the form was voluntary, 59 nurses filled the questionnaire and the responserate was 49. SPSS-programme was used in analysing the results. The results were presented by straight distribution. The resultsshowed that most of the nurses felt that they have sufficient information on post-operative pain relief. They also experienced that pharmaceutical competence tests promote their professionalism. Almost all nurses felt that urgency has a negative effect on pain relief. The results of pharmacotherapy show that nurses still have issues to develop in their post-operative pain relief: there were lots of 'I don t know' answers in the questionnaire forms. The information received in the research could be used for developing pain relief. Nurses have a positive attitude for development of pain relief and professionalism. The research also showed that most nurses would like to participate in-service training. The type of training can be clarified using the results of this study. Key words: pain, pain relief, professionalism of nurses, pharmacotherapy

4 SISÄLLYS 1 KIVUNHOIDON LÄHTÖKOHDAT 5 2 KIPU Kivun fysiologia Postoperatiivinen kipu 7 3 POSTOPERATIIVISEN KIVUN LÄÄKEHOITO Opioidit Tulehduskipulääkkeet Parasetamoli 13 4 SAIRAANHOITAJIEN OSAAMINEN KIVUNHOITOTYÖSSÄ Sairaanhoitajien osaamisen kehittäminen Sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisvaatimuksia 15 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITE 16 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimukseen osallistujat ja tiedonkeruumenetelmät Tutkimuksen analysointi 18 7 TUTKIMUKSEN TULOKSET Sairaanhoitajien mielipide lääkehoidon osaamisestaan Sairaanhoitajien postoperatiivisen kivunhoidon osaaminen 22 8 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen luotettavuuden arviointi ja eettisyys Jatkotutkimusaiheet 28 LÄHTEET 29 LIITE 1: Kyselyn saatekirje 32 LIITE 2: Kyselykaavake 33 LIITE 3: Suorat jakaumat prosentteina, suluissa vastanneiden määrä 36

5 1 KIVUNHOIDON LÄHTÖKOHDAT Kipu ei ole vain fyysinen oire, vaan pitkittyessään se vaikuttaa ihmisen muuhun terveyteen, toimintakykyyn ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tämän takia on tärkeää pyrkiä ehkäisemään kipua jo ennen sen syntymistä. Seuraava askel on hoitaa jo olemassa olevaa kipua mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. (Sailo & Vartti, 2000, 9.) Kivunhoitotyö on yksi hoitotyön auttamismenetelmä, ja tärkeä osa siitä on lääkehoito. Ajatus tutkimukseen lähti kiinnostuksesta kivunhoitoon, jonka hallinta sairaanhoitajille on tärkeää työyksiköstä riippumatta. Suomessa sairaanhoitajien työnkuva on laajentunut ja samalla vastuu kasvanut. Usealla paikkakunnalla esimerkiksi Ylivieskassa ja sen lähikunnissa on meneillään hankkeita, joissa lääkärit kouluttavat sairaanhoitajia vaativimpiin tehtäviin kiireen ja työvoimapulan vuoksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005.) Sairaanhoitajien työnkuvan laajentuessa ammatillinen osaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Sairaanhoitajien tulee osata arvioida potilaan tilannetta, ohjata tutkimuksiin, tulkita kokeiden tuloksia ja päättää hoidosta lievissä tapauksissa. Sairaanhoitajien eettisten ohjeiden mukaisesti sairaanhoitajien tulee vastata hoitotyön laadusta ja sen parantamisesta (Sairaanhoitajaliitto 2008). Kivun arvioiminen ja turvallinen lääkehoito kuuluvat olennaisena osana sairaanhoitajien ammatilliseen osaamiseen. Turvallinen lääkehoito jaetaan kahteen osa-alueeseen. Ensimmäinen osa koostuu lääkevalmisteen farmakologisista ominaisuuksista, niiden tuntemisesta sekä laadukkaasti valmistetuista lääkkeistä. Toinen osa koostuu lääkitysturvallisuudesta, joka liittyy lääkkeiden käyttöön ja lääkehoitojen toteutumiseen. (Veräjänkorva, Huupponen, Huupponen, Kaukkila & Torniainen 2006.)

6 6 Tämä tutkimus käsittelee postoperatiivista eli leikkauksen jälkeistä kivunhoitoa. Tässä tutkimuksessa kipulääkkeistä käsitellään opioideja, parasetamolia sekä tulehduskipulääkkeitä. Leikkauksen jälkeen lievässä tai keskivaikeassa kivussa tavallisin valinta on tulehduskipulääke tai parasetamoli. Jos näiden teho ei riitä, niihin voidaan yhdistää opioidi. (Huotari 2003.) Tutkimus on kvantitatiivinen ja sen tarkoituksena on kartoittaa postoperatiivisen kivun lääkehoitoon liittyvää osaamista. Tutkimusongelmina olivat: Millainen on sairaanhoitajien tietämys postoperatiivisesta kivunhoidosta, mitä mieltä sairaanhoitajat ovat lääkehoidon osaamisestaan ja miten he haluaisivat kehittää sitä sekä vaikuttavatko taustamuuttujat sairaanhoitajien osaamiseen postoperatiivisessa kivunhoitotyössä. 2 KIPU Kipua on historian aikana pidetty aistina, tunnekokemuksena ja elämyksenä. Kipuaisti on ihmiselle ja eläimelle hengissä selviämisen ehto. Sen ansiosta opimme jo lapsena, ettei teräviin ja polttaviin esineisiin kannata koskea eikä mennä paikkoihin joista voi pudota. Biologisen vamman tai sairauden viestinä kipu on hyödyllinen. (Vainio 2003, 11.) Kipuaistimuksessa on melkein aina mukana elämyksellinen osuus. Kipu on jotakin omakohtaista ja vaikeasti kuvailtavaa. Se on epämiellyttävää ja se syrjäyttää muut ajatukset tajunnasta. Äkillinen kipu on yleensä reaktio voimakkaisiin ärsykkeisiin, jotka tuhoavat tai uhkaavat tuhota kudoksia. Kipu on siis varoitusmerkki. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björqvist 2004, 483.) Kipua ei voida kyseenalaistaa. Kun ihminen ilmaisee kipua, kyseessä on kipuongelma. Toisen ihmisen käsitys potilaan kokemasta kivusta syntyy siltä pohjalta, miten kipua kokeva ilmaisee kokemustaan. Auttajan tehtävä on selvittää, mitä kipukäyttäytymisen takana on, mitä seurauksia kivulla on ja mitä asialle voidaan tehdä. (Estlander 2003, 9.)

7 7 2.1 Kivun fysiologia Kansainvälinen kivuntutkimusyhdistys IASP (International Association for Study of Pain) määrittelee kivun seuraavasti: kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen tai mahdolliseen kudosvaurioon tai jota kuvataan kudosvauriokäsittein. (Salanterä, Hagelberg, Kauppila & Närhi 2006, 7.) Kudosvaurion aiheuttaman ärsykkeen ja sen aiheuttaman kiputuntemuksen välillä on joukko monimutkaisia sähköisiä ja kemiallisia tapahtumia. Tämä tapahtuu osassa jota sanotaan kipuradaksi. Kipurata alkaa kudoksissa olevista pienistä hermopäätteistä, kulkee hermorunkoja pitkin selkäydintä kohti ja jatkuu selkäytimen kipujuosteena ja lopulta päättyy aivokuorelle. (Vainio 2003, ) Pintakipu saa alkunsa pinnallisista limakalvoista tai iholta. Ihon vahingoittuessa tunnetaan usein terävä, leikkaava tai pistävä alkukipu, jonka paikka on hyvin tarkka. Alkukipua seuraa heti jomottava, tylppä tai polttava kipu. Tällaisiä ovat esimerkiksi palovammat. Syvä kipu saa alkunsa jänteistä, nivelpusseista, luukalvoista, luista ja lihaksista. Tälläistä kipua kuvataan jomottavaksi esimerkiksi päänsärky. Lihaskipu johtaa yleensä lihaksen supistumiseen. Sisälmyskipu voi olla hyvinkin voimakasta ja vaikeasti paikannettavaa. Siihen liittyy autonomisia heijasteita, kuten verenpaineen ja pulssin vaihtelua sekä hikoilua. (Nienstedt ym. 2004, 485.) 2.2 Postoperatiivinen kipu Leikkauksen jälkeinen kipu suojaa elimistöä varoittamalla kudosvaurioista ja estää samalla lisävaurioiden syntymisen. Se on yleensä lyhytkestoista ja voimakkuudeltaan vaihtelevaa. (Lehtomäki 2002, 17.) Anestesia-aineiden vaikutuksen loppuessa kipu on yleensä voimakkainta. Paranemisprosessin edistyessä kipu normaalisti heikkenee. (Kinnunen 2003, 26.) Sairaanhoitajan tulisi tunnistaa kivun fyysiset oireet, joita ovat potilaan vetäytyminen, ärtyisyys, kalpea tai kuuman punoittava iho, kuivat limakalvot, tuskaisuus, uneliaisuus, kylmähikoilu ja verenpaineen nousu (Sailo & Vartti 2000, 123). Heräämön sairaanhoitajan tulee huolehtia heräävän potilaan hengityksen ja verenkierron tukemisesta, neste-

8 8 hoidosta ja tajunnantason valvonnasta sekä anestesialääkärin määräysten mukaisesta kivunhoidosta, usein laskimoon annettuna. Lisäksi sairaanhoitajan tulee hoitaa potilaan pahoinvointia sekä tarkkailla fyysisiä tai psykososiaalisia leikkaustekniikasta tai anestesiasta johtuvia ongelmia. (Kokkonen 2005, 5.) Leikkauksen jälkeen kivun vaihtelu on suurta, mutta useimmilla potilailla on kipua. Vaikka leikkaukset olisivat identtiset ja saman leikkausryhmän tekemät, standardipotilasta ei ole olemassa. (Wall 2000, 93.) Jopa 80 %:lla potilaista ilmenee leikkauksen jälkeen kipuja kipulääkityksestä huolimatta. Kun kysyttiin 3000: lta sairaalasta kotiutuneelta kirurgisella tai sisätautivuodeosastolla olleelta potilaalta heidän sairaalassa kokemaansa kipua, 87 % kertoi kokeneensa vaikeaa tai kohtalaista kipua sairaalassa ollessaan sekä jatkuvaa kipua oli ollut kolmasosalla. (Salanterä ym. 2006, 485.) Nykyään potilaat voivat odottaa ja jopa vaatia kivunlievitystä. Ennen potilaita ei kohdeltu yksilöinä, mutta nykyään potilasta seurataan tarkemmin ja potilaan sanaa uskotaan paremmin. (Wall 2000, 93.) Potilaan siirtyessä osastolle heräämöstä vastuu potilaasta siirtyy osaston henkilökunnalle. Sairaanhoitaja vastaa riittävästä kivunhoidosta noudattaen lääkärin määräyksiä ja soveltaen potilaiden toivomuksia. (Sailo & Vartti 2000, 121.) Postoperatiivinen kivunhoito on tärkeää, sillä hoitamattomana kipu saattaa kroonistua (Kokki 2004, 30). Krooninen ja akuutti kipu eroavat toisistaan kivun kestolla. Krooninen kipu kestää yli 3 6 kk. Tällöin kipu kestää pidempään, kuin mitä kudoksen odotettu paranemisaika on. (Kalso & Vainio 2002, 87.) Krooninen kipu ei enää toimi elimistön varoitusmerkkinä vaan se on sairaus. Se on ajoittaista, mutta toistuvaa kipua. (Sailo & Vartti 2000, 34.) Jatkuva kipu saa aikaan muutoksia kipuradan toiminnassa. Krooninen kipu tarkoittaa, että muutoksia on jo alkanut tapahtua. Akuutissa kivussa kudosten tulehdusreaktio, lihaskrampit, hermon ärsytys ja kipuviestin kulkeminen palvelevat biologista tarkoitusta eli kudosten paranemista. Kroonisessa kivussa hermot pommittavat aivoja kipuviesteillä

9 9 mistään säätelystä piittaamatta. (Vainio 2003, ) Krooninen kipu on harvoin parannettavissa millään yksittäisellä keinolla ja siksi omalla lähestymistavalla voimme vaikuttaa kivun oikeanlaiseen hoitoon. Kivun hoito on aina koko ihmisen hoitoa ja hänen voimavarojensa aktivointia. (Eloranta 2002, 67.) 3 POSTOPERATIIVISEN KIVUN LÄÄKEHOITO Anestesiologisissa yksiköissä toimii kivunhoitoon erikoistuneita kivunlievitysryhmiä. Lääkäri suunnittelee potilaalleen leikkauksen aikaisen ja jälkeisen kivunhoidon. (Kalso & Vainio 2002, 240.) Postoperatiivisen kivunhoitoon on perinteisesti käytetty opioideja, mutta niiden määrän pienentäminen vähentää hengitysdepression ja suolilaman riskiä sekä helpottaa potilaan kuntoutumista. Jotkut potilaista kokevat opioidien sivuvaikutukset jopa kipua pahempina. Tulehduskipulääkkeen ja/tai parasetamolin käyttö on vähentänyt opioidien tarvetta jopa %. (Pere 2004, 7.) Tutkimuksessaan Eloranta (2002, 72) on huomioinut, että kipupotilaat pelkäävät lääkkeiden sivuvaikutuksia ja suhtautuvat varautuneesti kipulääkkeiden käyttöön. Pelkoja on varsinkin opioideja kohtaan lähinnä niiden riippuvuuden ja toleranssin kehittymiseen sekä hengitystä lamaavaan vaikutukseen perustuen. Pelko on kuitenkin turhaa, sillä kivunhoidossa lääke ei tuota samanlaista mielihyvää, kuin sitä käytettäessä huumausaineena. Annoksen suurenemistarve johtuu lähinnä kipujen pahenemisesta, eikä lääkkeen tehon heikkenemisestä. (Veräjänkorva ym. 2006, ) 3.1 Opioidit Opioideja eli euforisoivia analgeetteja käytetään vaikeisiin kipuihin. Ne estävät kivun välittymistä ääreishermostossa, aivoissa sekä selkäytimessä. Sen lisäksi ne myös muuttavat kipuaistimusta. (Sailo & Vartti 2000, 208.) Akuuteissa kivuissa eli traumojen aiheuttamissa ja leikkausten jälkeisissä kivuissa, joissa kipu johtuu tulehduksesta ja kudosvauriosta, opioidit ovat tehokkaimpia (Kalso & Vainio 2002, 138).

10 10 Kaikilla opioideilla on haittavaikutuksia. Pelätyin niistä on hengityslama, joka aiheutuu opioidien äkillisestä yliannostuksesta. (Vainio 2004, 77.) Käytännössä tämä riski on vain suurissa suonensisäisissä annostuksissa. Potilaasta seurataan yleistä vireystilaa, hengitystaajuutta sekä happisaturaatiota. (Salanterä ym. 2006, 118.) Muita haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, ummetus, oksentelu sekä väsymys. Myös lihasnykäyksiä, mielialanmuutoksia, kutinaa, sekavuutta sekä hikoilua saattaa ilmetä varsinkin suurempien annostusten yhteydessä. (Vainio 2004, 77.) Mikäli opioideja käytetään suurina annostuksina, liittyy siihen riski fyysiseen riippuvuuteen eli lääkkeeseen tottumiseen. Tällöin keskushermosto on niin tottunut lääkkeeseen, että sen äkillinen lopettaminen aiheuttaa vieroitusoireita. (Vainio 2003, 69.) Tämän vuoksi tarpeeton opioidilääkitys tulisikin lopettaa asteittain (Kalso & Vainio 2002, 139). Keskushermostoon vaikuttavien lääkeaineiden väärinkäytön ehkäisemiseksi on tärkeää arvioida huolellisesti hoidon tarve sekä kartoittaa potilaan lääkitys (Sosiaali- ja terveysministeriö opas 2005, 65). Kun opioidit liitetään kudosvauriokivun lääkehoitoon tulehduskipulääkkeen tai parasetamolin riittämättömyyden vuoksi, aloitetaan opioidilääkitys ns. WHO:n lääkeportaikon mukaisesti. Tällöin lääkitys aloitetaan heikoista opioideista, joita ovat kodeiini, tramadoli sekä dekstropropoksifeeni. Siitä siirrytään keskivahvaan opioidiin eli buprenorfiiniin. Ja viimeisenä vasta siirrytään vahvoihin opioideihin, joita ovat morfiini, oksikoni ja fentanyyli. (Salanterä ym. 2006, ) Panacod kuuluu heikkoihin opioideihin ja sitä käytetään erilaisiin kipuihin ja särkyihin. Sen vaikuttavina aineina ovat 500 mg parasetamolia ja 30 mg kodeiinia. Näistä parasetamoli lievittää kipua ja alentaa kuumetta. Kodeiini kuuluu kipulääkkeisiin. Yhdessä ne vahvistavat toistensa vaikutuksia. Lääkettä on saatavana tablettina, poretablettina sekä peräpuikkona. (Lääkeopas 2002, 573.) Poretabletit liuotetaan puoleen lasilliseen vettä ja tabletit otetaan runsaan nesteen kera suun kautta eli peroraalisesti (p.o.). Lääkkeen annostus aikuisilla on 1 2 tbl 1 4 kertaa vuorokaudessa.haittavaikutuksina on keskittymiskyvyn heikentyminen liikenteessä ja muissa tarkkuutta vaativissa tilanteissa. Joillekin voi tulla ummetusta ja pahoinvointia. Alkoholia ei pidä käyttää samanaikaisesti lääkkeen kanssa. (Terveysportti 2008.)

11 11 Ardinex on kipulääke, jota käytetään aikuisten lievien ja keskivaikeiden kiputilojen hoitoon. Sen vaikuttavina aineina ovat 200 mg ibuprofeenia ja 30 mg kodeiinia. Molemmat lievittävät kipua. Näistä kodeiini vaikututtaa keskushermoston kautta. Ibuprofeeni alentaa kuumetta ja vähentää kudosturvotusta. (Lääkeopas 2002, 148.) Lääkettä on saatavana tablettina, joka otetaan peroraalisesti. Lääkkeen annostus on 1 2 tbl 1 4 kertaa päivässä. Haittavaikutuksina ovat närästys (dyspepsia), vatsavaivat, mahaan ja suolistoon liittyvät verenvuodot, ihottumat, pahoinvointi, ummetus sekä väsymys. (Pharmaca Fennica 2003, 155.) Oxynorm kuuluu voimakkaan ja keskivaikean kivun hoitoon. Sen vaikuttavana aineena on oksikodonihydrokloridi. Vaikutus tapahtuu pääasiassa keskushermostossa ja suolistossa. Lääkkeen vaikutus alkaa tunnin kuluessa ja huippupitoisuus saavutetaan noin kahdessa tunnissa. Lääkettä on saatavana kapselina sekä oraaliliuoksena. Molemmat otetaan nesteen kera peroraalisesti. Annostus on yksilöllinen. Aloitusannos on 5mg joka kuudes tunti. Postoperatiivisissa kivuissa annosta nostetaan %:lla, kunnes saadaan riittävä kivunlievitys. (Pharmaca Fennica 2003, 1753.) Yleisimpinä haittavaikutuksina ovat pahoinvointi, oksentelu ja ummetus. Lisäksi voi tulla huimausta, sekavuutta, uneliaisuutta, suun kuivumista, ihon kutinaa sekä harha-aistimuksia. (Lääkeopas 2002, 572.) Rinnakkaislääkkeenä Oxynormille on Oxanest, jonka lääkemuoto on injektioneste. Lääkeannostus aikuisille on 10 20mg 1 3 kertaa vuorokaudessa. Lääke annetaan ihon alle eli subkutaanikseen (s.c.) tai lihakseen eli intramuskulaarisesti (i.m.). Vanhuksille annostus on 5 7.5mg 1 3 kertaa vuorokaudessa hengitystä lamaavan vaikutuksen vuoksi. (Pharmaca Fennica 2003, 1746.) Fentanyl on nopeavaikutteinen ja tehokas kipulääke. Sen vaikuttavana aineena on fentanyylisitraatti. Se hillitsee tehokkaasti sympaattista hermostoa. Lääkemuoto on injektioneste. Se annetaan laskimoon eli intravenoosisti (i.v.). Vaikutus alkaa 1 2 minuutissa, huippunopeus saavutetaan 5 minuutissa ja vaikutuksen kesto on minuuttia annoksesta riippuen. (Boyd 2008, 166.) Annostus on yksilöllinen ja vanhuksilla sekä huonokuntoisilla aloitusannoksen tulee olla pienempi. Haittavaikutuksina ovat hengityslama, hengityskatkoksia (apnea), lihasjäykkyys, sydämen sykkeen hidastuminen (bra-

12 12 dykardia), pahoinvointi, oksentelu sekä huimaus. (Pharmaca Fennica 2003, 852.) 3.2 Tulehduskipulääkkeet Ei-steroidisia anti-inflammatorisia analgeetteja eli tulehduskipulääkkeitä käytetään leikkauksen jälkeiseen ja vammoihin liittyviin kipuihin, lihasluustoperäisiin kipu- ja tulehdustiloihin, reuma- ja artroosikipuihin sekä syöpäkipuihin (Kalso & Vainio 2002, 127). Niiden teho perustuu syklo-oksygenaasientsyymien (COX-1, COX-2 Sekä COX-3), toiminnan estymiseen. Näistä COX-2 aktivoituu tulehduksen ja kudosvaurion yhteydessä ja herkistää samalla kipua aistivia hermopäätteitä. COX-1 puolestaan toimii verihiutaleissa hyytymisen yhteydessä. (Pere 2004, 7.) Tulehduskipulääkkeiden haittavaikutuksina ovat ruoansulatuskanavan limakalvo- vauriot ja mahahaavan riski. Muita oireita ovat närästys, pahoinvointi, rinnanaluspoltto ja ylävatsaoireet. Maksaan kohdistuvat haitat ovat harvinaisia. Ne näkyvät lähinnä maksaarvojen kohoamisena, mutta nämäkin korjaantuvat lääkityksen loputtua. Lisäksi on huomioitava munuaisiin kohdistuva haitta, jos potilaalla on munuaisten vajaatoiminta, sydämen vajaatoiminta tai maksakirroosi. (Kalso & Vainio 2002, ) Nykyään onkin kehitetty mahahaava- ja verenvuotoriskin ehkäisemiseksi uusi ryhmä tulehduskipulääkkeitä, joiden vaikutus perustuu yksinomaan COX-2 entsyymiin. Näitä lääkkeitä kutsutaan koksibeiksi. (Pere 2004, 7.) Dynastat kuuluu koksibeihin. Sitä käytetään leikkauksen jälkeiseen kivun lyhytaikaiseen hoitoon. Sen vaikuttava aine on parekoksibi. Suositus annos on 40 mg laskimoon tai lihakseen. Sen jälkeen annostus on 20 mg tai 40 mg 6 12 tunnin välein. Enimmäisvuorokausiannos on 80 mg. Yleisimpinä haittavaikutuksina ovat leikkauksen jälkeinen anemia, matala kaliumarvo (hypokalemia), korkea verenpaine (hypertensio), matala verenpaine (hypotensio) ja veren suurentunut kreatiiniarvo. (Terveysportti 2008.) Perinteisiin tulehduskipulääkkeisiin kuuluu Burana. Sitä käytetään erilaisiin kipuihin ja kuumeeseen. Sen vaikuttavana aineena on ibuprofeeni. Sen vaikutuksesta kipu lievittyy, punoitus, kuumotus ja kudosturvotus vähenevät sekä kuume alenee. (Lääkeopas 2002, 194.) Lääkettä on saatavana tablettina, depottablettina (pitkävaikutteinen tabletti)

13 13 sekä peräpuikkona. Lääkkeen annostus on yksilöllinen, keskimääräinen annos on mg 3 4 kertaa vuorokaudessa. Tarvittaessa akuuttihoidossa 800mg 3 kertaa vuorokaudessa. Enimmäisvuorokausiannos on 3200mg. Yleisimpinä haittavaikutuksina ovat ruoansulatuskanavan ja keskushermoston oireet. (Pharmaca Fennica 2003, 323.) 3.3 Parasetamoli Parasetamolia on yleisesti käytetty kuume- ja kipulääkkeeksi. Se on hyvin siedetty mutta yliannostuksessa se voi aiheuttaa vaikean maksavaurion. (Järviluoma & Nurminen 1998, 126.) Parasetamoli vaikuttaa keskushermoston kautta estämällä COX-3- entsyymin toimintaa. Etuna muihin kipulääkkeisiin on, ettei se aiheuta ruoansulatuskanavan ärsytystä, eikä estä verihiutaleiden tarrautumista toisiinsa, eikä näin ollen aiheuta verenvuodon vaaraa. Varoen sitä on käytettävä maksasairaille tai muiden maksan toimintaa heikentävien tekijöiden kuten alkoholin kanssa. (Salanterä ym. 2006, 115.) Panadolin vaikuttavana aineena on parasetamoli ja sitä on käytetty jo vuosikymmenien ajan. Lääkettä on saatavana tablettina, depottablettina, poretablettina, mikstuurana ja peräpuikkona. (Lääkeopas 2002, 574.) Hoitoannos aikuisille on mg enintään kolmesti päivässä (Nurminen 2006, 245). Parasetamoli imeytyy nopeasti sekä oraalisesti, että rektaalisesti. Kipua lievittävä vaikutus alkaa n. ½ tunnissa ja vaikutus kestää 4 5 tuntia. Lääkkeen haittavaikutuksina ovat allergiset reaktiot ja ihottuma, jotka ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. (Pharmaca Fennica 2003, 1761.) Suonensisäisesti annosteltuna saavutetaan keskushermostossa korkeampi parasetamolipitoisuus (Pere 2004, 8). Perfalgan on tarkoitettu kohtalaisen kivun lyhytaikaiseen hoitoon etenkin leikkauksen jälkeen. Lääkemuoto on infuusioneste joka annetaan 15 minuuttia kestävänä infuusiona laskimoon.. Lääkkeen annostus on 1g parasetamolia antokertaa kohti eli yksi 100 ml infuusiopullo, enintään neljä kertaa vuorokaudessa. Antokertojen välin on oltava vähintään 4 tuntia. (Pharmaca Fennica 2003, 1806.)

14 14 4 SAIRAANHOITAJIEN OSAAMINEN KIVUNHOITOTYÖSSÄ Kivun hoitotyö on kipua kokevan potilaan ja hänen omaistensa auttamista hoitotyön keinoin. Sairaanhoitajalta se edellyttää kykyä valita oikeat hoitotyönkeinot ja tunnistaa potilaan kipu sekä yhdistää nämä muihin hoitotyönkeinoihin ja arvioida hoidon onnistumista. (Salanterä ym. 2006, 9.) Potilaan ja sairaanhoitajan vuorovaikutukseen liittyy vahvasti kommunikaatio, joka on tiedon antamista ja vastaanottamista. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa potilaan saama tieto. Sen on todettu jopa vähentävän potilaiden kipulääkkeiden tarvetta, ahdistusta ja stressiä. (Majasalmi 1999,19.) Sairaanhoitajan tulee noudattaa hoitotyössään ihmisoikeuksia, ihmisarvoa ja potilaiden oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä sekä vastata potilaan oikeuksista. Potilaan tulee tietää hoidon merkityksestä ja eri hoitovaihtoehdoista sekä niiden vaikutuksista. Hoitajan tulee antaa tieto niin, että potilas ymmärtää sen (Kassara, Paloposki, Holmia, Murtonen, Lipponen, Ketola & Hietanen 2005, ) Sairaanhoitajan tulee kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta ja antaa potilaille mahdollisuuden osallistua hoitoaan koskevaan päätöksentekoon (Sairaanhoitajaliitto 2008). Kivun arviointi on edellytys hyvälle kivunhoidolle. Potilas on aina kipunsa paras asiantuntija, sillä kipu on subjektiivinen kokemus. Sairaanhoitajan rooli korostuu varsinkin vanhusten ja sedatoitujen potilaiden kohdalla. (Kokki 2004, 31.) Jos sairaanhoitaja ei tunnista potilaan kipua, se saattaa jäädä kokonaan hoitamatta. Hoitajien tieto, taito, asenteet ja kokemus vaikuttavat siihen millaista hoitoa potilas kipuunsa saa. (Lehtomäki 2004, ) Yksi syy epäonnistumiseen kivunhoidossa on terveydenhuollon ammattihenkilökunnan asennoituminen. Tietoa kivunhoidosta on paljon, mutta välinpitämätön suhtautuminen kivunhoitoon sekä yhteistyön puute ammattiryhmien välillä estävät kivunhoidon onnistumisen. Hoitajan tulee olla ajan tasalla tiedoissaan ja taidoissaan kivunhoidossa. (Salanterä ym. 2006, 10.) Varsinkin heräämössä korostuu sairaanhoitajien taitojen ja tilannevalppauden merkitys johtuen leikkauspotilaan avuttomuudesta. Heidän vastuullaan on potilaan turvallisuuden varmistaminen leikkauksen jälkeen, aina osastolle siirtymiseen asti. (Kokkonen 2005.)

15 Sairaanhoitajien osaamisen kehittäminen Ammatillinen kasvu on sekä yksittäisen työntekijän, että työyhteisön kehittymistä ja kasvua työssä. Kasvun haasteet koostuvat työtehtävistä ja niiden onnistuneista ratkaisuista. (Laakkonen 2004, 13.) Ammatillisen kasvun tavoitteena on parantaa osaamista ja suoritusta. Kyseeseen voi tulla taitojen ja tekniikoiden kehittäminen, uuden tiedon hankkiminen ja henkilökohtaisen arvostuksen kehittäminen ulkopuolisten silmissä. Ammatillinen pätevyys eli kompetenssi tarkoittaa kykyä suoriutua tehtävästä hyvin sekä muiden että itsensä arvioimana. Pätevällä ihmisellä on taitoja suoriutua hänelle annetuista tehtävistä ja hän osaa tunnistaa omat rajansa sekä sen, mitä osaa ja mitä ei. (Hildèn 2002, 33.) Mikäli turvallisen lääkehoidon suhteen on vähänkin epävarmuutta, on parempi kysyä neuvoa etukäteen ja raportoida virheestä, vahingosta ja poikkeamasta välittömästi esimiehelle. Tällöin lääkehoidossa tapahtunut virhe voidaan usein vielä korjata. (Sosiaali-ja terveysministeriön opas 2005.) Sairaanhoitajan työ on vaativaa ja haastavaa. Hyvään ammattitaitoon kuuluu stressinhallintakeinojen tiedostaminen sekä omien voimavarojen ja eheyden huomioiminen. Jatkuvalla koulutuksella tuetaan sairaanhoitajan työtyytyväisyyttä ja jaksamista. (Kiiltomäki & Muma 2007, 137.) Sairaanhoitajilta edellytetään tiettyä osaamista työyhteisössä. Sairaanhoitajan tulee arvostaa omaa työtään ja ammattiaan, sekä hänellä tulee olla monipuoliset auttamistaidot. Terveydenhuollossa on viimeaikoina tapahtunut monia muutoksia. Sen vuoksi sairaanhoitajilla tulee olla hyvät muutoksenhallintataidot. Tilanteet muuttuvat nopeasti ja ajoittain myös työvoimasta on pulaa. Tämän vuoksi heiltä edellytetään itsenäistä päätöksentekoa sekä kykyä suunnitelmalliseen hoitamiseen. (Hildèn 2002, ) 4.2 Sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisvaatimuksia Turvallinen lääkehoito edellyttää sairaanhoitajilta tiettyjä lääkehoidon osaamisvaatimuksia. Sairaanhoitajien tulee hallinta lääkelaskenta sekä kliininen ja farmakologinen tieto hoitotyössä. Osaamisvaatimuksiin kuuluu toteuttaa lääkärin määräysten mukaista lääkehoitoa turvallisesti sekä seurata lääkehoidon vaikutuksia. Sairaanhoitajien tulee

16 16 tunnistaa lääkehoitoon liittyvät riskit. (Veräjänkorva ym. 2006, 32.) Potilaan lääketurvallisuuteen on viimeaikoina kiinnitetty enemmän huomiota. Hoitohenkilöstön lääkehoito-osaaminen on laajasti tunnistettu ongelma. (Veräjänkorva 2004, 9.) Tutkimuksessaan Lipponen (2004, 52) on todennut, että hoitohenkilökunnalla on vähintäänkin tyydyttävät tiedot potilaan hoitoon liittyvistä riskeistä, lääkehoidosta, hoitovaihtoehdoista ja toipumisesta. Tutkimuksessaan Veräjänkorva (2004, 12) on huomioinut, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista tulee arvioida säännöllisesti. Sairaanhoitajilla on ongelmia lääkkeiden annostelussa, joten taitoja lääkehoidon potilasturvallisuutta uhkaavien tekijöiden tunnistamiseksi tulisi lisätä sekä lääkehoidon kirjaamista parantaa. Sairaanhoitajien ajanmukaiset lääkehoitotaidot edellyttävät myös säännöllistä täydennyskoulutusta. Turvallisen lääkehoidon lisääntyvä vaatimus on nostanut esiin hoitohenkilökunnan lääkehoidon osaamisen tason (Veräjänkorva, Paltta ja Erkko 2008, 8). Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on laatinut valtakunnallisen lääkehoito oppaan. Sen tarkoituksena on yhtenäistää lääkehoidon toteuttamisen periaatteet, selkeyttää lääkehoidon vastuunjakoa ja määrittää vähimmäisvaatimukset lääkehoitoa toteuttaville yksiköille. Terveydenhuollon ammattihenkilöstö on ammattihenkilölain mukaan velvollinen kehittämään ja ylläpitämään ammattitaitoaan. (Sosiaali- ja terveysministeriön opas 2005, 23.) Tutkimuksessaan Lassila (1998, 59) on todennut, että sairaanhoitajat kuvasivat teoreettista tiedon osuutta osaamisen peruslähtökohdaksi, jonka kehittämisessä sairaanhoitaja oli vastuussa. Sairaanhoitajilla on menossa lääkehoito-osaamisen kehittämishankkeita. Ne muodostuvat osaamisen alkutestistä, täydennyskoulutuksesta ja lopputestistä. (Veräjänkorva ym. 2008, 8.) 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITE Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sairaanhoitajien postoperatiivista kivunhoidon osaamista. Tavoitteena on saada tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Tutkimuksen avulla voidaan kehittää sai-

17 17 raanhoitajien kivunhoidon laatua entistä paremmaksi. Tutkimusongelmat: 1. Millainen on sairaanhoitajien tietämys postoperatiivisesta kivunhoidosta? 2. Mitä mieltä sairaanhoitajat ovat lääkehoidon osaamisestaan ja miten haluaisivat sitä kehittää? 3. Vaikuttavatko taustamuuttujat sairaanhoitajien osaamiseen postoperatiivisessa kivunhoitotyössä? 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimus toteutettiin Päijät-Hämeen keskussairaalan heräämössä ja postoperatiivisilla osastoilla. Tutkimuksen työelämä yhteistyökumppanina toimi Päijät-Hämeen keskussairaalan heräämön osastonhoitaja. 6.1 Tutkimukseen osallistujat ja tiedonkeruumenetelmät Tutkimukseen osallistuivat heräämön sekä postoperatiivisten osastojen sairaanhoitajat. Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu kysely, koska kyseessä oli määrällinen tutkimus ja osallistujamäärä oli suuri. Kyselytutkimuksen etuna pidetään sitä, että sen avulla voidaan kerätä laajempi tutkimusaineisto. Tutkimuksessa voidaan kysyä monia asioita ja henkilöitä voi olla suuri määrä. Kyselyn heikkoutena pidetään vastaajien epärehellisyyttä, väärinymmärryksiä, heikkoa perehtyneisyyttä sekä vastaamattomuutta kyselyyn. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 182).

18 18 Tutkimuksen mittari laadittiin teoriatietoon pohjautuen. Mittari tarkistettiin sairaalan ylihoitajalla. Kyselylomake löytyy liitteestä 2. Kyselylomakkeen mukana ollut saatekirje löytyy liitteestä 1. Kyselylomake sisälsi 26 monivalintakysymystä. Kysymysten aihealueet olivat vastaajien taustatiedot, ammatillisuus ja postoperatiivinen lääkinnällinen kivunhoito. Tutkimus rajattiin työelämä yhteistyökumppanin toivomuksesta niin, että siihen osallistuivat Päijät-Hämeen keskussairaalan heräämön ja aikuisten postoperatiivisten osastojen sairaanhoitajat. Kyselyjä vietiin 128, joten määrä on riittävän suuri ja edustava. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa määritellään perusjoukko, johon tulosten tulee päteä, ja tästä perusjoukosta otetaan otos (Hirsjärvi ym. 2000, 129). Tutkimukseen osallistui 59 sairaanhoitajaa eli vastausprosentti on 49. Vastaajamäärän niukkuus saattoi johtua siitä, että tutkimuksen aineiston keräys osui kesälomien alkuun. 6.2 Tutkimuksen analysointi Postoperatiivisten osastojen ja heräämön osastonhoitajiin otettiin etukäteen yhteyttä puhelimitse ja sovittiin kyselyä koskevasta aikataulusta. Aineisto kerättiin kesäkuussa Kyselyt jätettiin osastoille kahdeksi viikoksi, jona aikana sairaanhoitajat täyttivät kyselyn oman aikataulunsa mukaisesti. Tutkimuksessa käytettiin tilastollista SPSS-ohjelmistoa. (Statistical Paggage for Social Sciences). Taustamuuttujat olivat sukupuoli, ikä, peruskoulutus, terveydenhuoltoalan koulutus, työkokemus terveydenhuoltoalalla sekä lisäkoulutus postoperatiiviseen kivunhoitoon. Ikä-osuus jaettiin neljään ryhmään, joiden katsottiin edustavan hyvin tutkittavana olevaa joukkoa. Nämä ryhmät ovat vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat sekä vuotiaat. Työkokemus terveydenhuoltoalalla jaettiin myös neljään ryhmään, 0 2- vuotta, 3 5- vuotta, vuotta ja vuotta. Taustamuuttujien yhteyttä muihin muuttujiin tarkasteltiin ristiintaulukoinnin avulla. Ristiintaulukoinnilla selvitetään kahden muuttujan yhteyttä toisiinsa. Korrelaatiokertoimella ilmaistaan muuttujien välistä riippuvuutta. Riskitaso merkitsee sitä, vastaako otos perusjoukkoa. Yleensä riskitaso on joko 1 % tai 5 %. Alle 5 % riskitasoa pidetään

19 19 tilastollisesti melkein merkitsevänä ja alle 1 % tilastollisesti merkitsevänä. (Vilkka 2007, ) Tässä tutkimuksessa ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Tuloksia tarkastellaan suorien jakaumien perusteella. 7 TUTKIMUKSEN TULOKSET Päijät-Hämeen keskussairaalasta kyselyyn osallistui 59 sairaanhoitajaa heräämöstä ja postoperatiivisilta osastoilta. Suorat jakaumat raportoidaan liitteessä 3. Taustatietoina kerättiin vastaajien sukupuoli, ikä, viimeisin peruskoulutus, terveydenhuoltoalan koulutus, työkokemus terveydenhuoltoalalla sekä lisäkoulutus postoperatiiviseen kivunhoitoon. Vastaajista kaikki olivat naisia. Nuorin vastaajista oli 22 vuotias ja vanhin vastaaja oli 60-vuotias. Sairaanhoitajat jaettiin neljään ryhmään iän perusteella. Vastaajista lukion käyneitä oli 85 %, kansakoulun/peruskoulun käyneitä 8 % ja keskikoulun käyneitä 7 %. Terveydenhuoltoalan koulutukseltaan vastaajat olivat sairaanhoitajia 88 %, erikoissairaanhoitajia 7 % sekä sairaanhoitaja/terveydenhoitajia 5 %. Lisäkoulutusta postoperatiiviseen kivunhoitoon oli saanut 53 % vastaajista. (TAULUKKO 1.)

20 20 TAULUKKO 1. Vastanneiden taustatiedot N % Sukupuoli Mies 0 0 Nainen Ikä v v v v Yhteensä Viimeisin peruskoulutus Kansakoulu/peruskoulu 5 8 Keskikoulu 4 7 Lukio Yhteensä Terveydenhuoltoalan koulutus Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja AMK Erikoissairaanhoitaja 4 7 Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja 3 5 Yhteensä Työkokemus terveydenhuoltoalalla 0-2 v v v v Tieto puuttuu 1 1 Yhteensä Lisäkoulutus kivunhoitoon Kyllä Ei Yhteensä Sairaanhoitajien mielipide lääkehoidon osaamisestaan Kysyttäessä sairaanhoitajien leikkauksen jälkeisen kivunhoidon tietojen riittävyydestä 73 % ilmoitti olevan jokseenkin samaa mieltä. Sairaanhoitajista 54 % oli mielestään saanut riittävästi koulutusta leikkauksen jälkeiseen kivunhoitoon ja 20 % ei ollut saanut riittävästi koulutusta. Vastaajista 29 % on jokseenkin samaa mieltä siitä, että he kehittä-

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Syöpäpotilas ja kipu

Syöpäpotilas ja kipu Syöpäpotilas ja kipu Päivitys 04/2015 Päivittäjä HO,ms,mg Teksti Minna Selin ja Minna Grönman yhdessä Syöpätautien poliklinikan henkilökunnan kanssa Sisällys Lukijalle... 3 Mitä kipu on?... 4 Tiesitkö,

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK Elektiivisten hoitojaksojen lukumäärä, suhteutus asukaslukuun ja päiväkirurgiassa tehtyjen toimenpiteiden osuus sairaanhoitopiireittäin 2000 2013

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET Elina Ottela Asiantuntija Tutkimuksen taustaa Gradun tekijä Leena Pakarainen Helsingin

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Koira Lievän tai kohtalaisen sisäelimiin liittyvän kivun lievittämiseen. Rauhoittamiseen yhdessä medetomidiinin kanssa.

VALMISTEYHTEENVETO. Koira Lievän tai kohtalaisen sisäelimiin liittyvän kivun lievittämiseen. Rauhoittamiseen yhdessä medetomidiinin kanssa. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Torphasol vet 4 mg/ml injektioneste, liuos koiralle ja kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Butorfanoli (butorfanolitartraattina

Lisätiedot

Version 6, 14 August Etukansi. TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute

Version 6, 14 August Etukansi. TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute Etukansi TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA: INSTANYL -NENÄSUMUTE SYÖPÄÄN LIITTYVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa

Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa 21.1.2016 Marko Sallisalmi osastonlääkäri Vaasan keskussairaala Lyhyt kuvaus vuosina 2013-2015 toteutetusta lasten akuutin kivunhoidon laatuprojektista

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

Abstral, EU:n riskienhallintasuunnitelma, versio 4.0

Abstral, EU:n riskienhallintasuunnitelma, versio 4.0 Vaikuttavat aineet (kansainvälinen INN-nimi tai Fentanyyli (fentanyylisitraattina) yleinen nimi): Farmakoterapeuttinen ryhmä (ATC-koodi): Opioidianalgeetit, fenyylipiperidiinijohdannaiset, N02ABO3 Myyntiluvan

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

kivunhoito.info Kipuanalyysi

kivunhoito.info Kipuanalyysi Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Koulutussuunnittelija, proviisori, jatko-opiskelija Carita Linden-Lahti Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Potilasturvallisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

Syöpäkivun lääkehoito

Syöpäkivun lääkehoito EGO 30.10.2015 Helsinki Syöpäkivun lääkehoito Katri Hamunen HYKS Kipuklinikka Syöpäkivun hoidon tavoi8eet Kivun lievitys yöunen turvaaminen lepokivun lievitys liikekivun lievitys Hai8avaikutusten seuranta

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

SAIRAALAFARMASIAN TARPEET PERUSOPETUKSESSA

SAIRAALAFARMASIAN TARPEET PERUSOPETUKSESSA SAIRAALAFARMASIAN TARPEET PERUSOPETUKSESSA Lotta Tyynismaa asiantuntijaproviisori Opetusapteekkien neuvottelupäivä 23.4.2014 lotta.tyynismaa@hus.fi SISÄLTÖ Yleistä Lääkehuollon rooli terveydenhuollossa

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Sini Eloranta sh, TtT, suunnittelija, PO osahanke, VSSHP sini.eloranta@tyks.fi, puh. 050-5608740 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri TYKS Erva alue

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kadcyla (trastutsumabiemtansiini)

Kadcyla (trastutsumabiemtansiini) Kadcyla (trastutsumabiemtansiini) Opas terveydenhuollon ammattilaisille Riskienhallintamateriaali syyskuu 2016 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Version 6, 5 October MÄÄRÄÄMISOHJE LÄÄKÄRILLE Instanyl nenäsumute, kerta annospakkaus

Version 6, 5 October MÄÄRÄÄMISOHJE LÄÄKÄRILLE Instanyl nenäsumute, kerta annospakkaus MÄÄRÄÄMISOHJE LÄÄKÄRILLE Instanyl nenäsumute, kerta annospakkaus TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA: INSTANYL NENÄSUMUTE KERTA ANNOSPAKKAUKSESSA SYÖPÄÄN LIITTYVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON Hyvä lääkäri Lue ja ota

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot