MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA Kaupunginvaltuusto

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA Kaupunginvaltuusto"

Transkriptio

1 MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA Kaupunginvaltuusto

2 2 Sisällysluettelo 1. Asiakirjan tausta ja tarkoitus Asiakirjan sisältöä ohjaavat tekijät... 3 a. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 3 b. Maakuntakaava... 4 c. MAL-aiesopimus... 4 d. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma e. Ylöjärven kaupungin strategia... 4 f. Ylöjärven maapoliittinen ohjelma... 5 g. Voimassa olevat kaavoitus-, investointi- ja tontinluovutusohjelmat... 5 h. Kaupungin talouslinjaukset Yhteenveto ohjelmakauden sisällöstä Näkökulmatarkastelu Elinkeino- ja työllisyysnäkökulma Asuntonäkökulma Liikennenäkökulma Ympäristönäkökulma Toimenpiteet alueittain... 8 Keskusta... 8 Asuntila Itäinen Ylöjärvi Lounainen Ylöjärvi Julkujärvi Metsäkylä Siltatien alue Ylöjärven taajaman lähikylät Keski-Ylöjärvi Viljakkala Kuru Pohjoinen Ylöjärvi Liitteet ja koostetaulukot Asuintonttien luovutus ja asuntotuotanto Teollisuus- ja liiketonttien luovutusennuste Talorakennusinvestoinnit Liikenneväyläinvestoinnit Muiden yleisten alueiden investoinnit Vesihuoltoinvestoinnit Kaavoitusohjelma Liitekartat... 79

3 3 MAPSTO - MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA Asiakirjan tausta ja tarkoitus Maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelman on tarkoitus koota strategisen ja operatiivisen tason maankäytön ja palveluiden suunnittelun ja toteutuksen valmistelu yhdeksi, poikkitoimialalliseksi kokonaisuudeksi. MAPSTO-asiakirja pyrkii vastaamaan kysymykseen Miten ja miksi Ylöjärven kaupunki ja sen palvelu- ja liikenneinfrastruktuuri rakentuvat suunnittelu- ja toteutuskaudella? Käytännössä ohjelman avulla yhteen sovitetaan kaavoitus, tontinluovutus ja asuntotuotanto ja näistä seuraava yhdyskuntateknisen infrastruktuurin ja palveluinfrastruktuurin mitoittaminen, rakentaminen ja peruskorjaus. Lisäksi asiakirjan avulla nostetaan valmistelun pohjatiedon tasoa sekä pidennetään suunnittelun aikajännettä nykyisten ohjelmien kolmesta vuodesta viiteen vuoteen. Kaupunginvaltuuston ja muiden toimielinten saaman informaation määrää ja käytettävyyttä parannetaan. Valmistelukäytännön muuttamisen, asiakirjojen sisältöjen yhdistämisen ym. muutosten taustalla on tarve parantaa kaikkia valmistelun osa-alueita, ennen kaikkea poikkitoimialallista ristiintarkastelua sekä lisätä aikajännettä. 2. Asiakirjan sisältöä ohjaavat tekijät Asiakirjan sisältöä ohjaavat Ylöjärven kaupungin kehittymiseen ja menestymiseen tähtäävän perusperiaatteen ja sekä yleisten kehitysnäkymien ja lisäksi seuraavat MAPSTO-asiakirjan ulkopuoliset tekijät ja asiakirjat: a. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja ne ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Valtioneuvosto päättää valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joissa linjataan maamme alueidenkäyttöä. Alueidenkäyttötavoitteiden valmistelusta vastaa ympäristöministeriö. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:

4 4 - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Helsingin seudun erityiskysymykset - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet b. Maakuntakaava Maakunnan liiton laatima ja ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava ohjaa kaupungin yleis- ja asemakaavoitusta, jotka eivät voi olla ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Pirkanmaan 1. maakuntakaava on vahvistettu vuonna 2007 ja 2. maakuntakaava on valmisteilla. c. MAL-aiesopimus Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista. Samalla se edistää hallitusohjelman, valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman, liikennepoliittisen selonteon, kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman sekä kuntapolitiikan ja kuntauudistuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista Tampereen seudulla. Sopimuksen erityisiä tavoitteita kaupunkiseudulla ovat väestön kasvuun varautuminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, keskustojen kehittäminen, asuntotuotannon monipuolistaminen, elinkeinoelämän kasvun tukeminen, liikkumisen tapojen uudistaminen ja palveluverkon yhtenäinen tarkastelu. Yleistavoitteena korostetaan energiatehokkuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Sopimuksessa oleelliset Ylöjärven tavoitteet ovat keskimäärin 282 tuotettua asuntoa vuodessa, keskustan alueen tiivistäminen sekä keskustan laajentaminen Siltatien alueelle. d. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on laatinut seudun rakennesuunnitelman joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Rakennesuunnitelmapäivitys on valmisteilla. Suunnitelmassa määritellään kaupunkiseudun kasvu ja kasvun alueet ja otetaan kantaa joukkoliikenneratkaisuihin. Ylöjärven osalta kasvun painopistealueiksi on määritelty Keskusta, Siltatien alue, Metsäkylä ja Mäkkylä-Teivaala (MAPSTO-asiakirjassa Itäinen Ylöjärvi). Kasvaviksi työpaikka-alueiksi on määritelty Kolmenkulman alue (Lounainen Ylöjärvi) ja Elovainion alue (Keskusta). Rakennesuunnitelman toteutumista seurataan seurataan MAL-aiesopimukseen määriteltyjen tavoitteiden kautta. Rakennesuunnitelma ei ole lakisääteinen eikä oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan perustuu kaupunkiseudun kuntien yhteisesti sopimiin kehityslinjauksiin. Rakennesuunnitelmakartta on liitteenä. e. Ylöjärven kaupungin strategia Kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia toimii pohjana kaikelle kaupungin toiminnalle ja päätöksenteolle. Seuraavat kirjatut strategiset tavoitteet ohjaavat suoraan MAPSTO-asiakirjan sisältöä:

5 5 Vakaan talouden näkökulma: - Kaupungin talous on aidossa tasapainossa Työn ja yrittämisen näkökulma: - Ylöjärvi on kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö Toimivan kaupunkirakenteen näkökulma: - Ylöjärven tiivistynyt kaupunkirakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun - Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Ylöjärven viihtyisyyttä - Puhdas ja monimuotoinen luonto on kaupungin merkittävä voimavara f. Ylöjärven maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma antaa edellytykset hoitaa maapolitiikkaa pitkäjänteisesti. Ylöjärven kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjelman Ohjelmassa maapolitiikan visio on seuraava: Ylöjärven kaupungin rakennettu ympäristö kehittyy puutarhakaupungiksi, joka tarjoaa asukkailleen monipuoliset ja viihtyisät asumisvaihtoehdot. Kaupunki turvaa elinkeinoelämän hyvät toimintaedellytykset ja kilpailukyvyn. Kehittymiselle ja kasvulle luo perustan aktiivinen maa- ja kaavoituspolitiikka. Maapolitiikan yleiset tavoitteet: - Maapolitiikan tehtävänä on edistää yleiskaavojen mukaisen yhdyskuntarakenteen kehitystä. - Kaupunki kehittää yhdyskuntarakennetta eri kriteerien mukaan edulliseen suuntaan hankkimalla maata oikeasta paikasta oikeaan aikaan. - Onnistuneella maapolitiikalla edistetään kaupungin talouden tasapainottamista. - Onnistuneella maapolitiikalla kaupunki pitää yllä riittävää asuntorakentamisen ja yritystoiminnan sekä palvelujen tarvitsemaa tonttitarjontaa. - Kaupunki eheyttää pirstoutunutta yhdyskuntarakennetta maapoliittisin keinoin. - Kaupunki varmistaa, että kaavoitetut tontit sekä rakennettu kunnallistekniikka ja katuverkosto tulevat ajallaan käyttöön. - Kaupunki pitää tonttien hinnat kohtuullisella tasolla. Kaupungin maanhankinta kohdennetaan ensi sijassa kaavoitusohjelman osayleiskaavakohteiden alueille kaupunkiseudun taajama-alueella. g. Voimassa olevat kaavoitus-, investointi- ja tontinluovutusohjelmat Aiemmat kaavoitus-, investointi- ja tontinluovutusohjelmat on alun perin laadittu kolmen vuoden aikajänteellä. Erillisten ohjelmien sisältö on toiminut pohjana MAPSTO-asiakirjan valmistelussa. h. Kaupungin talouslinjaukset Talousnäkymät ja tulevaisuuden taloudellinen liikkumavara asettaa konkreettiset rajat maankäytön suunnittelulle ja palvelu- ja yhdyskuntateknisen infrastruktuurin rakentamiselle. Talousarvion valmisteluohjeessa kaupunginhallitus voi antaa puitteet investointimenojen kokonaismäärästä tulevalle taloussuunnittelukaudelle. Kaupunginhallituksen antamassa vuoden 2014 talousarvion valmisteluohjeessa tavoitteeksi asetettiin, että investointimenojen omahankintameno olisi enintään noin 14 miljoonaa euroa vuonna 2014.

6 6 3. Yhteenveto ohjelmakauden sisällöstä Suunnitelmakaudella kaupungin kasvun painopisteet ovat asumisen osalta Keskusta ja Metsäkylä, sekä loppuvaiheessa Siltatie. Asukasmäärän oletetaan pienenevän Siivikkalassa ja Vuorentaustassa, tämä asettaa haasteen tuleville suunnitelmakausille. Yritystontteja luovutetaan pääosin Elovainion-Heinikon alueelta, Kolmenkulmasta ja Teivon alueelta. Luovutus tapahtuu jo rakentumassa olevilta alueilta niitä laajentamalla ja kokonaan uusien alueiden avaamista pyritään suunnittelukaudella välttämään investointikustannusten minimoimiseksi. Kaupungin uudet palveluinvestoinnit pyritään minimoimaan käyttämällä olemassa olevaa palveluinfraa maksimaalisesti hyväksi. Liikennealueiden ym. infrastruktuurin ylläpitoon osoitettavat määrärahat eivät ole riittävät korjausvelan vähentämiseksi. Väestönkasvun odotetaan hidastuvan jonkin verran suunnittelukaudella. Valmistuvien asuntojen määrän ennakoidaan olevan vuonna 2013 vain 190 asuntoa ja väestön kasvun jäävän noin 200 asukkaaseen. Suunnittelukaudelle on ohjelmoitu runsaasti asemakaavoituskohteita, jotta kaupungin asemakaavatonttien varantoa saadaan lisättyä lähelle kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa määriteltyä kolmen vuoden tavoitetta. Yleiskaavatyötä jatketaan useissa kohteissa ja aloitetaan koko Ylöjärven alueen käsittävän kaupunkirakenneyleiskaavan valmistelu. Kylien maankäyttöä kehitetään MAL-aiesopimuksen mukaisesti osayleiskaavoilla, joista käynnissä on Karhen ja Antaverka-Mutalan osayleiskaavat (MAPSTO-asiakirjassa Keski-Ylöjärvi, Ylöjärven taajaman lähikylät). 4. Näkökulmatarkastelu Ohjelman sisältöä on kokonaisuutena tarkasteltu kolmesta näkökulmasta Elinkeino- ja työllisyysnäkökulma Ylöjärven kaupunki on vuodesta 2002 lukien luovuttanut elinkeinoelämälle noin 200 kpl yritys-, teollisuus- ja liiketontteja. Hyvä tonttitarjonta, aktiivinen kaavoitus- ja maapolitiikka sekä panostukset kunnallisteknisiin investointeihin ovat olleet yksi kulmakivi, jolla Ylöjärven myönteinen elinkeinoimago on luotu. Valtakunnan tasollakin tarkasteltuna Ylöjärvelle on sijoittunut huomattava määrä Pk-yrityksiä mainittuna tarkastelujaksona. Positiivisen kehityksen jatkumiseksi on erittäin tärkeää huolehtia monipuolisesta laadukkaasta tonttitarjonnasta myös jatkossa. Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa Ylöjärvellä luovutetaan elinkeinoelämän tontteja Elovainion, Siltatien, Kolmenkulman ja Teivo II:n yritysalueilta. Yritysalueiden profiilit ovat erilaisia ja vastaavat hyvin erilaisten ja erikokoisten yritysten sijoittumistarpeisiin. Teivo II ja Kolmenkulma vastaavat isompien toimijoiden tonttitarpeeseen ja Elovainio ja Siltatie taas Pk-yritysten tonttitarpeeseen. Lukumäärällisesti on luonnollista, että pienempiä hankkeita menee eteenpäin enemmän ja tonttien kysyntä kohdistuu näin ollen enemmän pienempiin tontteihin. Luovutettavissa olevia tontteja tarkasteltaessa onkin tärkeää laskea tonttien määrää niin, että erilaisille yritysprofiileille löytyy tarjontaa riittävästi. Samoin tonttien kysyntään vaikuttaa luonnollisesti voimakkaasti sen hetkinen talouden suhdannetilanne. Lukumäärällisesti tarkastellen hyvä tavoitetaso olemassa olevaksi tonttitarjonnaksi on n. 16 kpl heti luovutettavissa olevia teollisuus- ja yritystontteja. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että kaupallisten palveluiden kehittämistä varten kaavoitetaan tontteja keskusta-alueelle sekä kehittyville asuinalueille lähipalveluita varten. Alueiden rakentamisella on suorat ja nopeat vaikutukset työttömyyteen ja yritysten työllisyystilanteeseen rakennussektorille sekä välilliset, mutta ei niin nopeat muille sektoreille. Monipuolisella ja joustavalla tonttitarjonnalla yrityksille varmistetaan elinkeinojakaumalla, mikä tasoittaa

7 talous- ja työttömyysvaikutusten jälkiseurauksia suhdannemuutoksissa. Monipuolisella asuntotuotannolla varmistetaan työvoiman saatavuus, mikä on yhä tärkeämpi yritysten kilpailukykyyn ja sijoittumiseen vaikuttava tekijä. Erilaisilla joustavilla liikenneratkaisuilla taataan työssä kulkeminen työpaikkakeskittymiin Asuntonäkökulma Ohjelmaan on pyritty arvioimaan asuntotuotannon toteutuminen tulevien viiden vuoden aikana. Pääpaino asuntotuotannon lisäämisessä on Ylöjärven keskustassa ja sitä ympäröivillä asuntoalueilla, mutta myös Viljakkalan ja Kurun asuntotuotannon kasvulle keskustojen tuntumassa taajama-alueilla on pyritty luomaan mahdollisuudet. Asuntotuotannon ohjelmoinnilla on tavoiteltu noin asunnon vuosittaista lisäystä Ylöjärven kaupungin omistamilla alueilla. Asunnoista on keskimäärin 60 kerrostaloasuntoja, 90 rivitaloasuntoja ja 55 omakotiasuntoja. Sen lisäksi rakennetaan vuosittain asuntoja myös yksityisten omistamille maa-alueille pääasiassa omakotitaloina. Tampereen kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen on Ylöjärven vuosittaiselle kasvulle asetettu tavoitteeksi 282 asunnon tuottaminen, josta 65 kerrostaloasuntoja, 76 rivitaloasuntoja ja 90 omakotiasuntoja. Sopimuksen tavoite ei tulevalla viisivuotiskaudella näytä Ylöjärven osalta toteutuvan. MAL-aiesopimuksen mukaan kunnat tehostavat kaavoitusta siten, että pidemmällä aikavälillä kussakin kunnassa on rakennesuunnitelman mukaisilla alueilla yleiskaavavarantoa noin 10 vuoden ja asemakaavavarantoa asuntotuotantoon 3-4 vuoden tarpeen verran. Ylöjärvellä tämä tavoite täyttyy yleiskaavavarannon osalta Siltatien yleiskaavan hyväksymisen kautta. Tällä hetkellä asemakaavavaranto on noin 2 vuotta ja MAPSTO-asiakirjan kunnianhimoinen kaavoitusohjelma tähtää suunnitelmakaudella 3 vuoden varantoon Liikennenäkökulma Ohjelma sisältää pääasiassa uusien asemakaava-alueiden katujen rakentamisen. Liikenteen toimivuutta parannetaan toteuttamalla kiertoliittymiä Elovainiolle ja Kuruntien/Viljakkalantien liittymään. Metsäkylässä Metsäkyläntien ja Vaasantien (VT3) välinen yhteys avaa uuden yhteyden Metsäkylän länsiosasta VT3:lle ja parantaa samalla joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia. Merkittävin kevyen liikenteen väylä on Kolmenkulmantien yhteys Soppeenmäen ja Myllypuron välille. Väylä on osa kaupunkiseudun kevyenliikenteen pääreittejä. Lisäksi toteutetaan pieniä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen liittyviä hankkeita. Kevyen liikenteen kytkeminen joukkoliikenteeseen sekä joukkoliikenteen liityntäpysäköinnin kehittäminen suunnitelmakaudella ja myös jatkossa ovat tärkeitä joukkoliikenteen käyttöä edistävä asioita. Suunnitelmakauden ulkopuolelle jää toteutettavaksi keskustan osayleiskaavan toteuttamiseen liittyviä väylähankkeita. Joukkoliikenteen järjestäminen edellyttää riittävää käyttäjämäärää, jotta joukkoliikenteen järjestäminen olisi taloudellisesti mahdollista. Maankäytön suunnittelulla luodaan ne puitteet, joissa joukkoliikennettä tullaan tulevaisuudessa järjestämään. Suunnitelmakaudella Ylöjärven joukkoliikenne tullaan järjestämään linja-autoilla, mutta pitkällä tähtäimellä Ylöjärven joukkoliikenne tullaan järjestämään katuraitiotien avulla linja-autoilla hoidettavan syöttöliikenteen tukemana. Nykyinen joukkoliikenteen järjestelysopimus Ylöjärven alueella päättyy kesällä Tällöin avautuu mahdollisuus vaikuttaa paremmin ongelmallisten alueiden joukkoliikennetarjontaan kaupungin keskeisillä alueilla, esimerkiksi Metsäkylässä. Kaupunkiseudun kasvun malleista sisäinen tiivistäminen parantaa parhaiten joukkoliikenteen järjestämisedellytyksiä tuomalla uusia käyttäjiä jo olemassa olevien joukkoliikennepalveluiden piiriin ja siten mahdollistamalla palvelutason säilyttämisen tai jopa sen nostamisen. Ohjelmassa esitetyt taajama-alueiden kehityshankkeet pääosin edistävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä eheyttämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja lisäämällä alueiden asukasmääriä. Myös Ylöjärven taajaman lähikylien uusi maankäyttö on pyritty osoittamaan olemassa olevien joukkoliikennereittien läheisyyteen, mikä edesauttaa joukkoliikennepalveluluiden säilymistä myös taajama-alueen ulkopuolella. 7

8 Ympäristönäkökulma Ylöjärven kaupunki kehittyy ilmastostrategiassa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti siten, että kasvihuonekaasupäästöjen kasvu henkilöä kohden pysähtyy suunnitelmakaudella, minkä jälkeen ne kääntyvät laskuun. Kasvihuonekaasujen vähentämiseen vaikuttavat mm. joukkoliikenteen ja jalankulun kulkutapaosuuksien kasvu niiden toimintaedellytyksiä parantamalla, lisärakentamisen sijoittuminen kehittyvien yhteyksien ja palveluiden lähettyville, keskustan tiivistäminen, energiatehokkaampi rakentaminen sekä energiaratkaisujen ilmastoystävällisyys. Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huolta kaupungin alueella olevien pohjavesivarojen turvaamiseen. Erityisesti vedenhankintakäytössä olevilla (Ylöjärvenharju, Vilpeenharju, Hangasjärvi ja Pitkäkangas) pohjavesialueilla suunnittelu ja rakentaminen tehdään huomioiden pohjaveden laatu ja määrä. Suunnitelmakauden hankkeista pohjaveden kannalta merkittävin on ydinkeskustan suunnittelu, missä lisärakentamisen ja pohjaveden oton reunaehdot selvitetään erityisen tarkkaan. Ydinkeskustan alueella saadaan myös puhdistettua laaja pilaantunut maa-alue Saurion vedenottamon tuntumassa. Pitemmällä tähtäyksellä pohjavesialueen riskejä pyritään vähentämään myös tutkimalla Soppeenmäen teollisuusalueen muuttamista asuinalueeksi. Suunnittelun keskeisiä tavoitteita on myös turvata laajat seudulliset ja paikalliset viheryhteydet koko kaupungin alueella. Keskustan, lounaisen Ylöjärven, Julkujärven ja Metsäkylän osalta keskeisiä tavoitteita on turvata harjun maakunnallisesti merkittävä viheryhteys sekä kehittää alueiden välisiä kevyen liikenteen yhteyksiä niiden saavuttamiseksi ja viheryhteyksiä lajiston kannalta. Valtakunnallisesti tärkeintä viheryhteyttä ja aluetta Seitsemisen-Haukkamaan aluetta kehitetään edelleen luontomatkailu-, virkistys- ja metsäalueena. Nykyisen luonnonsuojelualueverkoston arvoja tuetaan ja verkostoa lisätään kaupungin mailla. Keskeisiä lähtökohtia ovat myös Keijärven, Veittijärven, Viisajärven, Näsijärven ja Kyrösjärven sekä niiden rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittäminen suunnittelualueilla. Suunnitelmakaudella lisärakentaminen sijoittuu pääosin olemassa olevien vesihuoltoverkostojen piiriin. Ylöjärven keskustaajaman jälkeen voimakkain rakentaminen sijoittuu taajaman lähikyliin, missä vesihuoltoverkostoa rakennetaan. Näillä alueilla vesistökuormitus vähenee nykyisestä. Vesihuoltoverkoston ulkopuolisilla alueilla lisärakentaminen on vähäistä. Laadukkaan elinympäristön saavuttamiseksi suunnittelualueella kunnostetaan pilaantuneita maaalueita asumisterveyden ja turvallisuuden saavuttamiseksi. Keskustan alueen Nikron maaperän lisäksi selvitetään Siltatien alueen vanhan Veittijärven kaatopaikan riskit ja lisäkunnostustarpeet sekä Viljakkalan keskustan tuntumassa olevan entisen Haverin jätealueen turvallisuus ympäristölle. 5. Toimenpiteet alueittain Kaupunki on jaettu 11 alueeseen hyödyntäen tilastokeskuksen tilastoaluejakoa. Aluejako perustuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen sekä tulevaisuuden eroavaisuuksiin maankäytön suunnittelun näkökulmasta. Keskusta Kaupunkikeskustan monipuolinen kehittäminen on ollut viime vuosikymmeninä Ylöjärven tärkein painopistealue. Sekä ydinkeskustan että muille keskustan alueille on sijoittunut runsaasti lisää asukkaita, palveluita ja yritystoiminnan alueita. Keskustan tärkeys tulee entistä enemmän korostumaan myös tulevaisuudessa. Esim. koko kaupungin väestökasvusta ennakoidaan keskustan osuuden nousevan nykyisestä 30 %:sta 66 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Keskusta muodostuu kolmesta osa-alueesta: Soppeenmäki, Kirkonseutu ja Elovainio. Keskustan eheyttäminen ja tiivistäminen on keskeisin tavoite suunnittelussa ja toteutuksessa pitkälle tulevaisuuteen. Keskustaan tulevat sijoittumaan merkittävimmät uudet palvelut ja yritystoiminnat.

9 Asuntotuotannon osalta keskustaan sijoittuvat suurehkot kerrostaloalueet ja ns. tiiviit, matalammat asuinalueet. Perinteiset pientaloalueet sijoittuvat muualle Ylöjärvellä. Tavoitteena on toteuttaa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä toimiva kaupunkiympäristö. Asuminen, palvelut ja työpaikat lomittuvat keskustassa ns. sekoittuneena kaupunkirakenteena. Samanaikaisesti turvataan keskustan viihtyisyys puistojen ja kulttuurillisesti arvokkaiden alueiden osalta. Ydinkeskustan osayleiskaavan muutosluonnoksessa on arvioitu keskustaan sijoittuvan noin uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Asukasluku on loppuvuodesta 2013 noin 6400 ja vuoteen 2018 mennessä asukaslisäys on noin MERKKIEN SELITE Julkisen liikenteenvuorot Päivähoito? Esiopetus? Leikkitoiminta? Leikkitoiminta muut? Päiväkoti? Päiväkoti ykstiyinen Sivistys Liikuntapaikka Muu kohde Jäähalli Urheilutalo Kirjasto Museo Nuorisotila Opisto Sivukirjasto Uimahalli Kerho Lukio Koulu MAPSTO_aluejaot Aluejaot MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V Liikenne- vesi- ja muut V2014 V Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014

10 10 Keskustan kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio B. Keskustan osayleiskaava noin : Sisältö ja tavoite Keskustan osayleiskaavalla haetaan periaatteita ydinkeskustan kehittämiselle pitkällä tähtäimellä nykyistä rakennetta täydentäen, uudistaen ja laajentaen. Keskeisin tavoite on keskustan eri osa-alueiden yhdistävä eheyttäminen, keskustan elinvoimaisuus, monipuolisuus ja omaleimaisuus, asuntoalueiden ja työpaikkojen lisääminen, joukkoliikenteen parantaminen sekä sujuvat kevyen liikenteen yhteydet. Alueen väkiluvun arvioidaan kasvavan nykyisestä 5000 asukkaasta noin asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen vielä noin asukasta. Keskustan osayleiskaavassa huomioidaan mahdollinen läntinen ratayhteys valmisteilla olevan maakuntakaavan pohjalta. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Asemakaavat uusitaan alueittain noin 20 vuoden aikana.

11 11 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 4. Ranta-Laatu asuinalue asemakaavaja asemakaavan muutos Sisältö ja tavoite noin : Alueen maankäyttöä tutkitaan keskitehokkaan asumisen ja pientalojen alueena sekä virkistysalueena yleiskaavan pohjalta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6 hehtaaria. Alueelle sijoittuu noin asuntoa. Alue käsittää sekä yksityistä että kaupungin maata. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen liikenneverkko ja kunnallistekniikka sekä virkistysalueet suunnitellaan Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 7. Tiuravuoren ympäristön asemakaavan muutos Oma työ Sisältö ja tavoite Tiuravuoren ympäristön liikennöinti ja pysäköintimahdollisuudet tutkitaan asemakaavan muutoksella. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Liikenneverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 8. Mikkolantien varsi, asemakaavan muutos Sisältö ja tavoite noin : Alueen maankäytön muutos pientaloalueesta ja teollisuusalueesta keskitehokkaan asumisen alueeksi tutkitaan asemakaavan muutoksella. Alue on kooltaan noin 6 hehtaaria. Alueen jatkokäytön haasteena on ns. Nikron tontin maaperän puhdistustoimien onnistuminen. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan ja rakennetaan 2020 jälkeen, kun maaperän puhdistustoimien onnistuminen on seurannan kautta varmistettu. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 9. Räikäntien ympäristön asemakaavan muutos Sisältö ja tavoite Oma työ / ostopalvelu, yhteistyö Peabin kanssa Tavoitteena on tutkia teknisen keskuksen ja siitä etelään olevien rakennusten korvaamista uudisrakentamisella. Tavoitteena on korkeatasoinen asuin-, toimisto- ja liikerakennusten korttelialue. Suunnittelualueen pinta-ala on noin neljä ja puoli hehtaaria ja sille sijoittuu arviolta noin 200 asuntoa sekä lisäksi liike- ja toimistotiloja Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2014 ja rakennetaan Suunnitelma teknisen keskuksen uusista toimitiloista ja musiikkiopiston toimitiloista aloitetaan Tontit luovutetaan ja rakentaminen ajoittuu vuosille

12 12 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 18. Uusi-Kuruntien itäpuolen teollisuusalueen laajennuksen asemakaava Sisältö ja tavoite noin : Tavoitteena on laajentaa Heinikon teollisuusaluetta Siltatien pohjoispuolelle kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Alueen pinta-ala on noin 30 hehtaaria ja sinne sijoittuu noin 50 tonttia. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan ja rakennetaan Alueen tontteja voidaan luovuttaa 2019 lähtien. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 21. Hietasmäen pientaloalueen asemakaavan uudistaminen Sisältö ja tavoite noin Hietasmäen pientaloalueen asemakaava uudistetaan ottaen huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot. Alueen täydennysrakentamisen mahdollisuudet tutkitaan. Alueen pinta-ala on noin 5 hehtaaria. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön rinnalla. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 25. Uusi-Kuruntien länsipuolisen yritysalueen asemakaava 1. vaihe Sisältö ja tavoite noin Tavoitteena on laajentaa Elovainion yritysaluetta valtatien 3 pohjoispuolella ja Uusi-Kuruntien länsipuolella kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan ja rakennetaan 2020 jälkeen. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 28. Uusi-Kuruntien länsipuolisen yritysalueen asemakaava 2. vaihe Sisältö ja tavoite noin Tavoitteena on laajentaa Elovainion yritysaluetta valtatien 3 pohjoispuolella ja Uusi-Kuruntien länsipuolella kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan ja rakennetaan 2020 jälkeen.

13 13 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 34. Aronrannan asemakaava noin Sisältö ja tavoite Tavoitteena on täydentää keskustan yhdyskuntarakennetta ja muodostaa Aronrannan alueelle uusi keskustan painopiste, joka on myös tulevan katuraitiotien solmukohta. Alueelle tutkitaan sijoittamismahdollisuuksia noin k-m2 käsittävälle liikekeskukselle, liityntäpysäköinnille, toimitiloille ja noin 500 asunnolle. Alue tukeutuu Keijärven rantaan, johon tavoitellaan yhteisessä käytössä olevaa kaupunkimaista aluetta. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja rakentaminen aloitetaan 2018 jälkeen. Keskustan tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Alueelta luovutetaan teollisuus- ja liiketontteja seuraavalla aikataululla: Kohde kpl/m Teivo Heinikko / Kivilähde Elovainio Keskustan palvelut Alueella on useita päiväkoteja, joissa järjestetään koko- ja osapäivähoitoa. Esiopetus tulee keskittymään ensisijaisesti koulujen yhteyteen ja isoihin päiväkoteihin. Avointa varhaiskasvatusta alueella järjestetään Saurion pk:tiin kuuluvassa Vihriälän toimipisteessä. Veittijärvi, koulun yhteydessä (rakenteelliset paikat 63, rakennusvuosi 1996 ), Kaurasmäki (r.paikat 42, rakennusvuosi 1988), Palotorni (r.paikat 63, muutostyöt 2009 ja 2013), Tiikko (r.paikat 84, rakentamisvuosi 1982, peruskorjaus ja laajennus 2007), Tähkätasku (r.paikat 84, rakennusvuosi 2003), Kyläseppä (r.paikat 63, rakennusvuosi 1990), Keijärvi (r.paikat 17, vuokratila kerrostalossa, toiminta siirtyy Palotornin laajennusosaan 2014 kesällä), Yhtenäiskoulun esiopetus (21 paikkaa), Saurion päivä-

14 koti (r.paikat 84, rakennusvuosi 1979), Mikkola (r. paikat 42, rakennettu 1908, peruskorjaus 1999, suojeltu rakennus), Vihriälä (r.paikat 21, rakennusvuosi 1900-l alussa, peruskorjaus 2007,suojeltu), Soppeenkataja (r.paikat 21, kerrostalon pohjakerros, vuokratila) Rinteen päiväkoti (vuorohoito, allergiaryhmä, r.paikat 209, rakennusvuosi 2007, laajennus 2012). Lisäksi alueella on n. 15 omassa kodissaan työskentelevää kunnallista perhepäivähoitajaa sekä 105 paikkainen yksityinen päiväkoti. Keskusta-alueen varhaiskasvatuksen toimipisteet sijaitsevat työmatkareittien varrella ja täydentävät siten muiden alueiden palveluja. Alueen palvelutarpeen kasvu painottuu Mäkkylän alueelle ja pohjoisessa Haaviston alueelle. Kuruntiellä sijaitsevaan perusturvakeskukseen sijoittuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto, varhaiskasvatuksen hallinto sekä aikuissosiaalityön, lastensuojelun ja vammaispalvelujen asiakasvastaanottotilat. Perusturvakeskuksessa työskentelee kaikkiaan n. 40 työntekijää. Mikkolantiellä sijaitsevassa Terveyskeskuksessa tuotetaan keskitetysti koko kaupungin terveydenhuoltopalveluja. Vastaanottotoiminta sisältää niin omahoitaja- kuin lääkärienvastaanotot, ensiapu/päivystyksen toiminnan sekä monia erityisalojen kuten ravitsemusterapeutin, diabeteshoitajan, lastenlääkärin vastaanottoa. Terveyskeskus toimiin ns. väestövastuuperiaatteella ja omalääkäri määräytyy asuinpaikan mukaan. Terveyskeskuksessa sijaitsee myös suun terveydenhuollon yksikkö jossa toteutetaan suurimmaksi osaksi hammaslääkäripalvelut, suun hygieniapalvelut, oikomishoito ja keskitetty välinehuolto. Keskustan alueella suun terveydenhuolto toimii myös Moision koululla. Rakennuksessa on myös terveyskeskussairaala, joka on 42-paikkainen ympärivuorokauden toiminnassa oleva sairaalaosasto. Röntgen-, fysioterapia- ja laboratorio-osastot toimivat arkipäivisin. Keskusvarasto palvelee arkipäivisin, mutta vain perusturvan yksiköitä. Terveyskeskuksen yhteydessä sijaitsee myös perhekeskus, jossa on mielenterveystoimiston ja perheneuvolan toiminnot. Niiden lisäksi perhekeskuksessa on kaupungin psykososiaalisen tuen erityistyöntekijöiden toimitilat. Terveyskeskus sisältää myös kotihoidon läntisen ja itäisen alueen toimisto-, henkilöstö- ja hoitotilat sekä apuvälinepalvelun. On mahdollista että terveyskeskuksen käyttäjämäärä nousee jatkossa, mikäli länsi-tamperelaiset valitsevat terveyskeskuksekseen Ylöjärven yksikön. Kauppakeskus Elossa toimii Terveyskioski, jossa on yhden sairaanhoitajan ja yhden terveydenhoitajan vastaanotto. Terveyskeskuksen kanssa samalla tontilla sijaitsee v rakennettu Keskustan neuvola, jossa sijaitsee keskustan alueen, Takamaan, Mutalan ja Vahannan alueiden äitiys, -ehkäisy- ja lastenneuvolaa tekevien terveydenhoitajien ja lääkärien vastaanotot. Neuvolassa on 9 vastaanottohuonetta, jotka riittävät nykytarpeisiin. Kun Haaviston ja Kortteen alueet rakentuvat tulisi huomioida tilatarve neuvolalle ja henkilöstöresurssit. Yhtenäiskoululla on toimitilat kahdelle kouluterveydenhoitajalle ja koululääkärille. Toinen terveydenhoitajista on koululla päätoimisesti ja toinen 2-3pv/vko. Nykyiseen oppilasmäärään ja mitoituksiin nähden resurssit ja tilat ovat kohdallaan. Vanhalla koululla on yhteen luokkaan järjestetty tila kouluterveydenhoitajalle, joka käy koululla n. yhden päivän joka toinen viikko. Moision koululla kokopäiväisen kouluterveydenhoitajan käytössä on ollut yksi vastaanottohuone ja vastaanottotila on myös koululääkärille. Tiloissa on sisäilmaongelmaa. Terveydenhoitajalle on jouduttu järjestämään toinen työtila koululta joten terveydenhoitotilat vaativat toimenpiteitä. Tiloissa toimii myös hammaslääkärin vastaanotto. Valossa on vastaanottohuoneet oppilaitoksen opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi kokopäiväiselle terveydenhoitajalle sekä lääkärille. Lääkärin tilaa käyttää myös kuraattori ja Valossa yhden päivän viikossa oleva terveydenhoitaja. Jos opiskelijoiden määrä kasvaa tarvitaan tilat kokonaisuudessaan käyttöön ja henkilöresurssin lisäämistä. Vanhalle lukiolle on järjestetty tilapäisesti Siivikkalan koulun terveydenhoitajalle vastaanottotila, koska Siivikkalan koulun oppilaista osa on vanhalla lukiolla remontin vuoksi. Jos vanhan lukion 14

15 tilat peruskorjataan ja otetaan kokonaisuudessaan koulukäyttöön, tulisi asianmukaiset terveydenhoitotilat ja henkilöresurssit huomioida. Veittijärven koululla on tila kokopäivätoimiselle kouluterveydenhoitajalle ja lisäksi koululääkärin vastaanottoon on käytössä yksi huone. Asuntilan toimipisteessä toimii oma kouluterveydenhuollon vastaanotto ja Asuntilan alueen toinen lastenneuvolan terveydenhoitaja hoitaa sen. Haaviston koulua suunniteltaessa on huomioitava kouluterveydenhuollon tilat ja henkilöstö. Koulun yhteyteen on suunniteltu rakennettavaksi 100-paikkainen päiväkoti, valmistumisvuosi 2018 Tiuravuoren vanhainkodissa on 3 pitkäaikaishoidon osastoa, joissa on yhteensä 58 asukasta. Lyhytaikaishoidon osastolla on jaksohoidossa olevia asiakkaita Kuntoutus- ja muistikeskuksessa on 20 kuntoutujaa. Nämä yksiköt toimivat ympärivuorokauden. Lisäksi sekä lyhytaikaisyksikössä, että Kuntoutus- ja muistikeskuksessa käy arkipäivisin päivätoiminnassa asiakkaita vaihtelevasti yhteensä Kuntoutus- ja muistikeskus siivessä on myös kuntosali ja terapia-allas sekä muistipoliklinikka, joissa käy asiakkaita arkipäivisin. Kerran viikossa on avointa päivätoimintaa Tiurankammarissa. Tiuravuoren vanhainkoti muutetaan palvelukeskukseksi. Yksi pitkäaikaisosastoista( Tiurala) muutetaan tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Laitoshoidon osuutta vähennetään ja tehostetun palveluasumisen osuutta lisätään palvelurakennetavoitteiden mukaisesti. Ylöjärven palvelutalosäätiö Kaksikon omistaman Keihäsniemen palvelutalon läheisyydessä sijaitsevat kaupungin omistamat ryhmäkodit Pehtoori, jossa on 11 asukasta (tehostettu ympärivuorokautinen palveluasuminen) ja Fröökynä, jossa on 7 asukasta (tavallinen palveluasuminen). Kaksikon omistama Iltaruskon palvelukeskus sijaitsee Asematiellä. Väestön kasvun lisäyksen ja palelurakennetavoitteen mukaan on tarvetta uusille ikäihmisten tehostetun palveluasumisen paikoille. Suunnitteilla on Soppeensydämeen uusi teknisesti turvattu yhteisöasumisen yksikkö. Suunnittelukaudella rakentuva 32 -paikkainen Tiuranniemen tehostetun palveluasumisen yksikkö muuttaa vanhusten palveluluiden ympärivuorokautisen hoivan palvelurakennetta avohoitopainotteiseksi. Kehitysvammaisten asumispalvelut sijoittuvat Nummikodin 14 asukkaalle ympärivuorokautista hoivaa tarjoavaan yksikköön Koivumäentielle sekä lokakuussa 2013 valmistuvaan Juuritien ryhmäkodit yksikköön. Juuritielle sijoittuva uusi asumispalveluyksikkö tarjoaa jatkossa ympärivuorokautista hoivaa 15 asukkaalle. Ylöjärven palvelutalosäätiö Kaksikko ylläpitää tuettua asumista 11 asukkaalle tarjoavaa yksikköä Soppeentiellä. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaa tarjotaan Nummikodin tiloihin sijoittuvassa Huiskeyksikössä, Rantaniitty-yksikössä Keihäsniemen palvelutalon tiloissa sekä Mikkolan työtuvalla Mikkolantiellä. Työ- ja päivätoiminnan asiakkaita on kaikkiaan n. 40. Koulutuspalvelut: Keskustan alueella toimii useita kouluja. Ylöjärven yhtenäiskoulu (680 opp), Vanha koulu (erityiskoulu, 42 opp), Veittijärven alakoulu (530 opp), Moision yläkoulu (460 opp) sekä koulutuskeskus Valossa toimiva Ylöjärven lukio (370 opp). Koulutuskeskus Valossa toimii myös perusopetuksen lisäopetus (20 opp). Rakennusteknisesti koulut ovat Vanhaa koulua lukuun ottamatta hyvässä kunnossa sekä ajanmukaisesti varustettuja. Lähivuosina Vanha koulu (suojeltu rakennus) on täysin peruskorjattava. Samalla on linjattava tulevaisuutta varten Vanha koulun käyttötarkoitusta. Moision koulun yhteydessä sijaitseva vanha lukio otetaan v kuluessa perusopetuksen käyttöön. Käyttöön ottaminen edellyttää peruskorjaustöitä, joista kallein toimenpide lienee ilmastoinnin uusiminen. Vanhaan lukioon mahtuu n. 300 oppilasta. Näin helpotetaan tilapulasta kärsivien Veittijärven ja Moision koulujen (mahdollisesti muidenkin koulujen) tilannetta. Koulutuslautakunta linjaa osaltaan vanhan lukion käyttöä mennessä osana kouluverkkosuunnittelua. 15

16 Siltatien alueelle (Kortteen alueen rajan tuntumaan) rakennetaan uusi koulu (Haaviston koulu), kun alueen rakentuminen toden teolla käynnistyy muutaman vuoden kuluessa. Tämän hetken suunnitelman mukaan koulun rakentaminen on mahdollista vuosien paikkeilla. Vapaa-aikapalvelut: Keskustan alueella sijaitsevat Urheilutalo-Uimahalli, jäähalli, Krankkula (käden taidon talo), pääkirjasto Leija, Länsi-Pirkanmaan musiikkiopisto, kotiseutumuseo sekä nuorisotila Olka. Uimahallin laajennus ja peruskorjaus on juuri valmistunut. Urheilutalon peruskorjaus on alkanut ja työ valmistuu kesällä Jäähalli toimii osakeyhtiömuotoisena, kaupunki on hallin pääomistaja. Kansalaisopistotoiminta siirtyi 2013 alusta isäntäkuntaperiaatteella Tampereen kaupungille. Opiston Ylöjärven päätoimipaikat sijaitsevat koulutuskeskus Valossa ja Ylöjärven yhtenäiskoululla. Vapaa-aikapalvelujen toimipisteet ovat musiikkiopistoa (osin myös museo) lukuun ottamatta fyysisesti hyvässä kunnossa. Kirjastorakennus Leijan vieressä on tonttivaraus kulttuurimonitoimitalolle. Nyt erittäin puutteellisissa ja ahtaissa tiloissa toimiva musiikkiopisto saanee aikanaan uuden päätoimipaikan kulttuuri-monitoimitalosta. Kaupungintalon yhteydessä sijaitseva Vanhan Räikän rakennus (suojeltu rakennus) odottaa lähivuosina peruskorjausta. Rakennus on toistaiseksi suunniteltu korjattavaksi kulttuuritoimijoiden käyttöön. Käyttötarkoitus tulee tarkistaa kaupungin palvelutuotannon kasvavien tarpeiden näkökulmasta. Tällä hetkellä rakennuksen alakertaa käyttää koululaisten iltapäivätoiminta (30 opp). Yläkerrassa on mm. nuoriso-ohjaajien työtiloja. Keskustan investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: Tiuraniemen ryhmäkoti 2015: 2016: : karkea arvio Uudisrakennus: 32 paikkaa. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset Moision koulu 2014: 2015: : karkea arvio Tilamuutoksia, talotekniikan uusiminen, uudet pinnat sekä pihan ja julkisivun kunnostustyöt. Lukion tilat perusopetuksen käyttöön. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset Vanha koulu 2015: 2016: karkea arvio Koulutilojen muutos päivähoidon käyttöön. Käyttötarkoituksen muutos, rakennuslupa, uudet viranomaismääräykset, talotekniikan uusiminen, energiatalouden parantaminen, vähäisiä tilamuutoksia. Peruskorjaustarve. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset

17 Haaviston koulu 2017: : karkea arvio Kvr-urakka 12 milj. eur. Uudisrakennus perusopetuksen käyttöön. Laajuustiedot puuttuvat. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset Haaviston päiväkoti 2017: : karkea arvio Haaviston koulun aikataulun mukaisesti. Uudisrakennus ja toteutus kvr- urakkana. Laajuustiedot alustavat 5-os. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset Urheilutalo 2014: Urakkasummat tiedossa Urheilutalon saneeraus: Vaiheen 2 loppuunsaattaminen. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset Kulttuuritalo /monitoimitalo 2018: karkea arvio Uudisrakennus, suunnittelun aloitus Tilatiedot puuttuvat. Toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset Vanha Räikkä 2016: 2017: karkea arvio Suojelukohde: Käyttötarkoituksen muutos, rakennuslupa, talotekniikan uusiminen, esteetön kulku, poistumistieasiat, tilamuutoksia pintojen uusiminen ja energiatalouden parantaminen. Taidetilaa. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset Tekninen toimisto 2017: karkea arvio Kaavoitushankkeen edellyttämät tilajärjestelyt. Tontin käytön tehostaminen. Teknisen toimiston tilavaraus osana suurempaa kokonaisuutta.

18 Musiikkiopiston tilajärjestelyjä 2016: karkea arvio 18 Kaavoitushankkeen edellyttämät tilajärjestelyt. Tontin käytön tehostaminen. Kaupungintalon arkistotilan laajennus 2014: Suunnitelmiin perustuva Kaupungin arkistojen keskittäminen varattuun, asianmukaiseen tilaan. Päätearkistotasoisen tilan puute (palo-, ilmastointi- ja kosteusasiat huomioitu). Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit: 4. Ranta-Laatu asuinalue : Karkea arvio Alueen katujen rakentaminen. Rakentaminen v Viimeistely ja päällystys v.2020 ( ). Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 9. Räikäntien ympäristö : Karkea arvio Alueen katuverkon muutokset. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 21. Hietasmäen pientaloalue : : Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen ja peruskorjaus v Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Heinikon teollisuusalue t 2014: : : : : Alueen katuverkon rakentaminen. Rakennettava katupituus n m. Alustava kustannusarvio

19 19 Yhdystien teollisuusalue 1. vaihe t : : Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen v Viimeistely ja päällystys v ( ) Yhdystien teollisuusalue 2. vaihe t : : Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen v Viimeistely ja päällystys v ( ) Rantajätkäntie 2013 Oma työ 2015: : Alustava kustannusarvio Urheilutalon ja koulun tontin itäosan keskustakorttelin kadun ja kevyenliikenteen väylän rakentaminen. Rakennettava katupituus n. 300 m. Pallotien kiertoliittymä Ostopalvelu 2013 Pallotie / Elotie risteyksen kiertoliittymän rakentaminen. Hallitien kiertoliittymä 2014 Hallite / Elotie risteyksen kiertoliittymän rakentaminen. 2015: Kustannusarvio 2014: Alustava kustannusarvio Haavisto laajennus 2014: : Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys Kustannusarvio Justuksentie 2014: Kustannusarvio Aikaisemmin rakennetun kadun viimeistely ja päällystys

20 20 Ojapuisto 2015: : Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys Kustannusarvio Myllytanhua 2013 Myllytanhuan loppuun rakentaminen, valaistus, viimeistely ja päällystys. 2014: Alustava kustannusarvio Kesäniemi 2016: Kustannusarvio Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys. Vanhat teollisuusalueet 2014: : : : : Vanhojen teollisuusalueiden pienet parannus- ja täydennysrakentamiskohteet. Karkea arvio Linjatien alue 2015: Kustannusarvio Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys. Kivilähde 2016: Kustannusarvio Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys.

21 21 Hiitintien loppuosa 2015: Kustannusarvio Aikaisemmin rakennetun kadun viimeistely ja päällystys. Mastontien kevyen liikenteen väylä Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat yleisten alueiden investoinnit: 2015: Kustannusarvio Mastontien varrella olevan kevyenliikenteen väylän muutos ja kuivatuksen parantaminen Erkontien ja hiihtosillan välillä. Kuruntie / Viljakkalantie kiertoliittymä Ostopalvelu : 300 Alustava kustannusarvio MAL-sopimuksen perusteella yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa toteutettava kiertoliittymä, kaupungin osuus kustannuksista. Ranta-Laatu asuinalue 2016 Oma työ / ostopalvelu Alueelle tulevan leikkikentän rakentaminen. 2018: Karkea arvio 21. Hietasmäen pientaloalue Oma työ / ostopalvelu 2017 Alueelle tulevan leikkikentän rakentaminen. 2018: Karkea arvio Räikänpuisto IV vaihe 2014: : Räikänpuiston parantaminen IV-rakennusvaihe Alustava kustannusarvio

22 22 Kuruntien reunakiveys 2014 Oma työ 2015: : Kuruntien reunakiveyksen rakentamisen jatkaminen Asemantien risteyksestä pohjoiseen Alustava kustannusarvio Leijapuisto 2015 Oma työ / ostopalvelu Leijapuiston rakentaminen 2017: Karkea arvio Räikän kenttä 2014 Oma työ / ostopalvelu 2015: : Räikän kentän pinnoitteen uusiminen, katsomon ja tukimuurin rakentaminen. Karkea arvio Tiuravuoren monitoimikenttä Oma työ 2017 Tiuravuoren kentän muuttaminen monitoimikentäksi Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 4. Ranta-Laatu asuinalue : Karkea arvio 2017: Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen. Rakentaminen v Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 9. Räikäntien ympäristö : Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston muutokset. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

23 Hietasmäen pientaloalue : : Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen ja peruskorjaus v Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Heinikon teollisuusalue t 2014: : : : Alustava kustannusarvio Alueen vesihuoltoverkoston ja jätevedenpumppaamon rakentaminen. Rakennettava katupituus n m. Yhdystien teollisuusalue 1. vaihe t 2015: : Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v Yhdystien teollisuusalue 2. vaihe t Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v : : Karkea arvio Myllytanhua 2013 Myllytanhuan vesihuoltoverkoston rakentaminen. 2014: Alustava kustannusarvio Saurio-Hiitti 2014 Ostopalvelu 2015: : Saurion ja Hiitin välisen siirtoviemärin rakentaminen pituus n m.

24 24 Sinivainiontie-Saurio : : : Runkolinjanlinjan rakentaminen Saurion ja Sinivainiontien välille pituus n. 2,3 km. Karkea arvio Saurion vedenottamo 2014 Ostopalvelu 2015: : Alkalointilaitoksen rakentaminen ja vedenkäsittelylaitoksen siirto. Karkea arvio Ahveniston vedenottamo 2014 Kalkkialkalointilaitoksen loppuun rakentaminen 2014: Alustava kustannusarvio Teollisuusalueen täydennysrakentaminen Vuosittain Teollisuusalueen vesihuollon täydennysrakentaminen 2014: : : : : Karkea arvio

25 25 Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää suunnitelmakaudella merkittävästi, noin 200 asukasta. Aluetta ei olla pitemmälläkään tähtäimellä merkittävästi laajentamassa. Asuntilassa on hyvät kevyen liikenteen yhteydet, mutta haasteena on toimivan joukkoliikenteen toteuttaminen. MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V Liikenne- vesi- ja muut V2014 V Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014 Asuntilan kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 5. Asuntilan eteläosan asemakaava noin Sisältö ja tavoite Asemakaavalla tutkitaan yhdyskuntarakenteen laajentamista etelään ottaen huomioon vanha omakotiasutus ja loma-asutus. Alue käsittää sekä kaupungin että yksityisen maata. Alueen pinta-ala on noin 25 hehtaaria ja sinne sijoittuu arviolta noin 50 asuntoa. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka sekä virkistysalueet suunnitellaan ja rakennetaan

26 26 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 13. Koivuhaantien eteläpuolisen liiketontin ja pysäköintialueen asemakaavan muutos Sisältö ja tavoite Asemakaavan muutoksella tutkitaan liikerakennuksen tontin muutosta asuntokäyttöön. Alueen pinta-ala on noin 5000 m2 ja siihen sijoittuu arviolta 4-5 asuntoa. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkon ja kunnallistekniikan muutostarve selvitetään kaavatyön yhteydessä. Tarvittavat muutokset suunnitellaan 2014 ja rakennetaan Alueen asuntotontit voidaan luovuttaa Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 14. Idäntien yleisen rakennuksen tontin asemakaavan muutos noin Sisältö ja tavoite Tutkitaan Idäntien yleisen rakennuksen käyttötarkoituksen osittainen muutos asumiseen lähinnä rivitalo- ja omakotialueeksi. Alueen pinta-ala on noin kaksi hehtaaria ja alueelle sijoittuu arviolta noin 25 rivitaloasuntoa ja 10 omakotiasuntoa. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkon ja kunnallistekniikan muutostarve selvitetään kaavatyön yhteydessä. Tarvittavat muutokset suunnitellaan Alueen asuintontit voidaan luovuttaa Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 31. Reetankujan itäpuolisen alueen asemakaava Sisältö ja tavoite Asemakaavalla tutkitaan Reetankujan itäpuoliselle alueelle kaksi paritalotonttia. Alue käsittää yksityisen maata. Kaavoituksesta on sovittu kauppakirjan yhteydessä. Alueen pinta-ala on noin hehtaari ja sinne sijoittuu arviolta neljä asuntoa. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä. Asuntilan tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti:

27 27 Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Asuntilan palvelut Alueella on kaksi päiväkotia, Asuntila (r.paikat 84, rakennusvuosi 2000) ja Kalliorinteen päiväkoti (r.paikat 84 + avoin varhaiskasvatus, rakennusvuosi 2007), sekä muutamia omassa kodissaan työskenteleviä kunnallisia perhepäivähoitajia. Varhaiskasvatuspalvelut ja esiopetus eivät tällä hetkellä täysin riitä alueen kysyntään. Alueen neuvolalle on v rakennettu ja vuokrattu tilat kauppakiinteistöstä. Käytössä on vastaanottotilat kahdelle terveydenhoitajalle ja neuvolan lääkärille. Nykyiseen asiakasmäärään nähden mitoitus ja tilat on kohdallaan. Asuntilan koululla on kouluterveydenhoitajan vastaanottotila ja terveydenhoitaja on koululla 1-2pv/vko Alueelta on varattu tontti yksityiselle tehostetun palveluasumisen yksikölle. Palvelutalosäätiö Kaksikon lisäksi koko Ylöjärven alueella ei ole toistaiseksi muita ikäihmisille tarkoitettuja yksityisiä palveluasumisen yksiköitä kuin Siivikkalassa. Palvelurakenteen monipuolistamiseksi ja valinnanvapauden lisäämiseksi tämä on tarpeenmukaista. Alueella toimii Veittijärven alakoulun hallinnon alaisena Asuntilan koulu (n. 170 opp). Koulun oppilaat ovat luokilla 1-3. Veittijärven koulun tilapula on pahin juuri Asuntilassa. Alueen asukasmäärä on edelleen kasvava. Tilapula helpottuu, kun Moision koulun laajentuminen vanhan lukon tiloihin on mahdollista vuoden 2015 loppuun mennessä. Alueella toimii uudehkoissa ja tarkoituksenmukaisissa vuokratiloissa nuorisotila Antero. Samoihin tiloihin on sijoitettu koululaisten iltapäivätoimintaa. Asuntilan investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit 5. Asuntilan eteläosa : : Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

28 Idäntien yleisen 2015 rakennuksen tontti 2018: : Karkea arvio Alueen kadunrakentaminen v Viimeistely ja päällystys v ( ). Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Niittylän alue, itäpuoli : : Alustava kustannusarvio Alueen katujen rakentaminen v Viimeistely ja päällystys v Rakennettava katupituus 550 m. Haavikko 2013 Rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat yleisten alueiden investoinnit: 2015: Kustannusarvio 5. Asuntilan eteläosa Oma työ / ostopalvelu Alueelle tulevan leikkikentän rakentaminen. 14. Idäntien yleisen 2015 rakennuksen tontti Oma työ / ostopalvelu Alueelle tulevan leikkikentän rakentaminen. 2018: Karkea arvio 2018: Karkea arvio Asuntila-Veittijärvi 2016 ulkoilureitti Oma työ 2017: : Ulkoilureitin rakentaminen Asuntilan / Veittijärven ympäristöön Karkea arvio

29 29 Asuntilan kentän muuttaminen monitoimikentäksi 2014 Oma työ Asuntilan kentän muuttaminen monitoimikentäksi 2015: Karkea arvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 5. Asuntilan eteläosa : : Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 14. Idäntien yleisen rakennuksen tontti : Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Niittylän alue, itäpuoli : Alustava kustannusarvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v Rakennettava verkostopituus n. 430 m. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan, erityisesti Lielahteen ja keskustaan. Ylöjärven keskustan suuntaan ja palveluihin on ollut erityisen huonot joukkoliikenneyhteydet. Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueet ovat perinteisiä luvuilla toteutuneita pientaloalueita. Parina viime vuosikymmenenä alueen väestö ei ole juurikaan kasvanut ja alue ei ole ollut kaupungin kasvusuunta. Pienillä asemakaava-alueiden laajennuksilla on pystytty pitämään alueen asukasmääränä noin Tulevaisuudessa alue monien palveluiden ja työssäkäynnin osalta tukeutuu Tampereen suuntaan. Suunnitelmakauden aikana Siivikkalan asukasmäärä ei kasva merkittävästi, noin asukasta. Pidemmällä tähtäimellä Siivikkala kehittyy viihtyisänä asuntoalueena, jota korostaa erityisesti Näsijärven läheisyys ja rantojen säilyminen virkistyskäytössä. Tiiviimpi asutus sijoittuu koulun lähiympäristöön. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa Siivikkala on ns. reservialuetta. Sen kehittämisestä ja yhdyskuntarakenteesta päätetään vuoden 2030 jälkeen. Itäisen Ylöjärven alueelle sijoittuvat uudet ns. Teivon yritysalueet Vaasantien varrella.

30 30 MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V Liikenne- vesi- ja muut V2014 V Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014 Itäisen Ylöjärven kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio J. Mäkkylän - Teivaalan osayleiskaava noin Sisältö ja tavoite Osayleiskaavalla tutkitaan Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisen uuden noin asukkaan asuntoalueen ja työpaikan sijoittumista katuraitiotien linjalle. Kaavatyön aloittaminen edellyttää maakuntakaavan muuttamista. Maakuntakaavassa ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelman uudistamistyössä arvioidaan uudelleen Mäkkylän Teivaalan rooli kaupungin kasvussa. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen asemakaavatyö käynnistetään arviolta vuonna 2020.

31 31 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 11. Vihattulan Kuuratien asemakaava : Sisältö ja tavoite Asemakaavalla tutkitaan pientaloalueen laajentamista kaupungin hankkimille maa-alueille sekä yksityisen maalle kauppakirjassa sovitun mukaisesti. Alueen pinta-ala on noin yksi hehtaari ja alueelle sijoittuu arviolta noin viisi omakotitonttia. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkon ja kunnallistekniikan muutostarve selvitetään asemakaavatyön yhteydessä, suunnitellaan 2014 ja toteutetaan Alueen tontit voidaan luovuttaa Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 22. Siivikkalan keskustan asemakaava Sisältö ja tavoite Asemakaavalla tutkitaan Siivikkalan keskusta-alueen laajentamista yhtiömuotoisella tiiviillä pientaloasumisella. Alueen pinta-ala on noin 15 hehtaaria ja alueelle sijoittuu arviolta asuntoa. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä, viimeistellään ja toteutetaan Alueen tontinluovutus voidaan aloittaa Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 32. Siivikkalan Nuoralahdentien - Valkilantien puiston muutos omakotitonteiksi Sisältö ja tavoite Korttelissa 98 on asemakaavassa kaksi puistoaluetta, joista pohjoisemman muutos omakotialueeksi tutkitaan. Kaava-alueen pinta-ala on noin m2 ja siitä on mahdollista muodostaa kaksi omakotitonttia. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Kunnallistekniikan muutokset arvioidaan asemakaavatyön aikana. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 33. Mettistön pientaloalueen laajennus Sisältö ja tavoite noin Mettistön omakotialuetta laajennetaan Mettistöntien pohjoisosassa. Alueen pinta-ala on noin 10 hehtaaria ja alueelle voidaan sijoittaa noin 20 omakotitonttia. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkon ja kunnallistekniikan muutokset suunnitellaan asemakaavatyön aikana ja viimeistellään katusuunnitelmaksi rakentamisen aikataulutuksen mukaan. Kunnallistekniikan rakentaminen tehdään

32 32 Itäisen Ylöjärven tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Itäisen Ylöjärven palvelut Alueella on kolme päiväkotia. Siivikkalan päiväkoti (r.paikat 53, rakennusvuosi 1980, peruskorjaus valmistuu 2014), Salorinteen päiväkoti (r.paikat 91, A-talo rakentamisvuosi 1986, peruskorjaus 2004; B-talo vuokrakiinteistö, muutostyöt 2006), Koulukallion päiväkoti (r.paikat 126, rakentamisvuosi 2013). Alueella työskentelee useita 7 kunnallista perhepäivähoitajaa. Palvelut riittävät hyvin alueen tarpeisiin. Vuonna 2014 keväällä toteutuva vapaa päivähoitopaikkojen hakemismahdollisuus Tampereen kaupunkiseudulla saattaa lisätä päivähoidon kysyntää alueella. Alueen neuvolalle valmistuu tilat Siivikkalan koulun yhteyteen marraskuussa Tiloissa on vastaanottohuoneet kahdelle neuvolaterveydenhoitajalle, aikuisten vastaanotolle ja kouluterveydenhoitajalle. Koulupsykologille ja kuraattorille on yhteinen vastaanottohuone ja yksi huone on neuvola- ja koululääkärille. Toinen neuvolan terveydenhoitajista toimii kokopäiväisesti alueella ja toinen 3pv viikossa. Henkilömitoitus nykyiseen asiakasmäärään on kohdallaan. Valmistuvat tilat mahdollistavat asukasmäärän lisääntymisenkin. Nykyiset neuvolatilat seurakunnan kiinteistöstä on irtisanottu vuoden 2013 lopusta. Siivikkalan koulun terveydenhoitaja toimii osittain myös vanhalla lukiolla niin kauan kuin Siivikkalan koulun laajennus ja peruskorjaus on ohi. Alueella toimii yksityinen ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksikkö. Alueella toimii Siivikkalan alakoulu (320 opp). Koulun mittava laajennus- ja peruskorjaus on käynnissä. Työ valmistuu v loppuun mennessä. Laajennettuihin tiloihin mahtuu n. 450 oppilasta. Koska alueen asukasmäärä ei lähivuosina kasva merkittävästi, on koulussa lähivuosina tilaa myös Tampereen puolella asuville (esim. Pohtola) oppilaille. Siivikkalan koulun yhteydessä toimii nuorisotila Mokkero, jossa järjestetään myös koululaisten iltapäivätoimintaa. Tilat ovat uutta vastaavat koulun remontin jälkeen. Itäisen Ylöjärven investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: Siivikkalan päiväkoti 2014: Urakkasummat tiedossa Päiväkodin peruskorjaus päivähoidon listan mukaisesti. Lämmitystavan muutos, peruskorjaus ei laajennusta, talotekniikan uusiminen ja hyvin vähäisiä tilamuutoksia. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset

33 Siivikkalan koulu 2014: Urakkasummat tiedossa Vaiheen 2 rakentaminen päättyy v Täydellinen saneeraus, ei laajennusta, tilamuutoksia, talotekniikan uusiminen, suuri korjausvelka. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit: 22. Siivikkalan keskusta : : Karkea arvio Alueen katuverkon rakentamisen tarve, laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Vihattula, Kuuratie : Alueen katuverkon rakentamisen tarve, laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 33. Mettistön laajennus : : Karkea arvio. Alueen katuverkon rakentamisen tarve, laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Siivikkalantie 2014 Ostopalvelu 2015: : Siivikkalantien valaistuksen uusiminen sekä katualueen siistiminen ja viimeistely Karkea arvio Vasamankaaren alue 2016: Kustannusarvio Aikaisemmin rakennettujen katujen päällystys ja viimeistely

34 34 Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 22. Siivikkalan keskusta : : Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentamisen tarve, laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 11. Vihattula, Kuuratie : Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentamisen tarve, laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 33. Mettistön laajennus : : Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston tarve, laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Myllypuron jätevedenpumppaamo Jätevedenpumppaamon uusiminen 2014: Alustava kustannusarvio Lounainen Ylöjärvi Lounainen osa-alue koostuu Vuorentaustan asemakaava-alueesta ja rakenteilla olevasta Kolmenkulman työpaikka-alueesta. Vuorentausta on Siivikkalan tapaan perinteistä luvun pientaloaluetta. Vuorentaustaan ei ole suunnattu aktiivisia kaavoitustoimenpiteitä eikä juurikaan uutta asuinrakentamista viime vuosikymmeninä. Vuorentausta on suuntautunut ennen kaikkea Tampereen suuntaan, mutta jonkin verran Siivikkalaa enemmän myös Ylöjärven keskustan suuntaan. Vuorentaustan asukasmäärä on pysynyt suunnilleen samana viimeisinä vuonna. Osaalueen väestömäärä on vähän alle Alueelle ei odoteta asukaslisäystä suunnitelmakaudella. Alueen joukkoliikenneyhteydet ovat suhteellisen hyvät. Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi.

35 35 MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V Liikenne- vesi- ja muut V2014 V Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014 Lounaisen Ylöjärven kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio I. Kolmenkulman teollisuusalueen osayleiskaavan laajennus noin Sisältö ja tavoite Osayleiskaavalla tutkitaan teollisuusalueen laajentamisen mahdollisuutta pohjoiseen nykyisestä asemakaavaalueesta. Alueella on sekä kaupungin että yksityisen maanomistusta. Alueella on vireillä maa-alueen lunastustoimitus. Alueen pinta-ala on noin 50 hehtaaria. Teollisuusalueen laajentaminen edellyttää maakuntakaavan muuttamista osalla aluetta. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen asemakaavatyö käynnistetään voimassa olevan yleiskaavan teollisuusalueelta 2014 ja asemakaavatyötä jatketaan 2017 osayleiskaavan pohjalta.

36 36 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 17. Kolmenkulman teollisuusalueen asemakaava noin : Kolmenkulman teollisuusalueen laajennus voimassa olevan yleiskaavan mahdollistamalle alueelle tutkitaan asemakaavalla kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Alueen pinta-ala on noin 10 hehtaaria. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan ja rakennetaan Alueelta voi luovuttaa teollisuustontteja Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 27. Kolmenkulman pohjoisosan teollisuusalueen asemakaava Sisältö ja tavoite noin Kolmenkulman teollisuusalueen laajennus tulevan yleiskaavan mahdollistamalle alueelle tutkitaan asemakaavalla kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Alueen pinta-ala on noin 20 hehtaaria. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan ja rakennetaan Alueelta voi luovuttaa teollisuustontteja Lounaisen Ylöjärven tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta ei luovuteta asuintontteja suunnittelukaudella. Alueelta luovutetaan teollisuus- ja liiketontteja seuraavalla aikataululla: Kohde kpl/m Kolmenkulma Kolmenkulman laajennus Lounaisen Ylöjärven palvelut 4 4 Alueella on kaksi päiväkotia sekä joitakin omassa kodissaan työskenteleviä kunnallisia perhepäivähoitajia. Vuorentaustan päiväkoti (r.paikat 63, rakentamisvuosi 1977, peruskorjaus 2011), Soppeenharjun päiväkoti (r. paikat 84 sekä avoin varhaiskasvatus, rakentamisvuosi 1991). Palvelut riittävät hyvin alueen kysyntään. Kysyntää on myös jonkin verran Tampereen Lamminpää- Tesoma alueelta. Vuorentaustan neuvola on vuokratiloissa seurakuntakodin kiinteistössä. Neuvolassa toimii alueen lastenneuvola 3 päivää viikossa ja äitiys- ja ehkäisyneuvola 2 päivää viikossa. Lisäksi on yhteinen tila aikuisvastaanottoon ja neuvolalääkärille. Yksi huone on jäänyt käyttämättömäksi kotihoidon siirryttyä keskustan terveysasemalle. Tilat ovat käyttöön nähden suuremmat kuin tämän hetkinen tarve. Henkilöstöresurssi nykyiseen asiakasmäärään ja mitoituksiin nähden on kohdallaan.

37 Kouluterveydenhuollon tila Vuorentaustan koululla sijaitsee siipirakennuksessa entisessä talonmiehen asunnon yhdessä huoneessa. Tila on liian ahdas ja epätarkoituksenmukainen vastaanottohuoneeksi. Terveydenhoitaja pystyy olemaan nykyisin koululla kaksi päivää viikossa ja oppilasmäärään nähden tarvetta on enemmän. Soppeenharjun koululla on kouluterveydenhoitajan vastaanottohuone erillisessä siivessä. Terveydenhoitaja on koululla 4pv viikossa. Oppilasmäärään nähden tilanne on kohdallaan. Samassa siivessä toimii myös hammaslääkärin vastaanotto. Alueella toimivat Vuorentaustan alakoulu (230 opp) ja Soppeenharjun yläkoulu (400 opp). Koulutilat ovat tyydyttävässä/hyvässä kunnossa. Vuorentaustan koulussa tehdään tällä hetkellä lattiapintojen korjaustöitä koulun sisäilmaongelmien takia. Vuorentaustan koulussa olisi tilaa suuremmallekin oppilasmäärälle (n. 300 oppilaalle). Soppeenharjun koulun tilat ovat täynnä, mutta koulun tilanne helpottuu lähivuosina huomattavasti, kun Metsäkylän koulu rakennetaan yhtenäiskouluksi ja Metsäkylän oppilaat eivät enää tule yläkouluun Soppeenharjuun. Alueen stabiilina pysyttelevän asukasmäärän takia kaupungin musiikkiluokat toimivat Vuorentaustan ja Soppeenharjun kouluissa. Soppeenharjun koulun yhteydessä toimii nuorisotila Zoppero. Tilat kaipaavat vuosien kovan käytön jälkeen perusremonttia. 37 Lounaisen Ylöjärven investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: Vuorentaustan koulu 2014: kustannusarvio laskettu Sisäilmakorjauksia kesän 2014 aikana raportin mukaisessa laajuudessa. Lattiapinnoitteiden vaihtotyötä pääosin toisessa kerroksessa. Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit: Kolmenkulman teollisuusalue 2016: : Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat kaavoituksen myötä. 27. Kolmenkulman pohjoisosan teollisuusalue : Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat kaavoituksen myötä. jatkuu 2019 ( )

38 38 Malminmäki : : Alustava kustannusarvio Alueen katuverkon rakentaminen v Viimeistely ja päällystys v Rakennettavan katuverkon pituus 150 m. Kolmenkulmantien kevyenliikenteen väylä 2016: Alustava kustannusarvio Kevyenliikenteen väylän rakentaminen Kolmenkulmantien varteen välillä: kaupungin raja - Ahveniston eritasoliittymä. Koreeniitty 2015: Kustannusarvio Aikaisemmin rakennettujen katujen viimeistely ja päällystys Pohjolantie-Hatolantie 2014 risteys Oma työ 2015: : Risteysalueen parantaminen ja kevyenliikenteen väylän lisärakentamista Karkea arvio Yrjöntien kevyen liikenteen väylä Oma työ : Karkea arvio Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Yrjöntien varteen välille Hatolantie-Käyräkuja Pohjolantien kevyen liikenteen väylä 2014 Oma työ 2015: Karkea arvio Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Siwan kohdalle Pohjolantien varteen.

39 39 Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat yleisten alueiden investoinnit Soppeenmäen kuntoradan kuntoiluvälineet Oma työ 2015 Kuntoiluvälineiden hankinta Soppeenmäen kuntoradalle. 2016: Karkea arvio Vuorentaustan monitoimikenttä Oma työ 2017 Vuorentaustan kentän muuttaminen monitoimikentäksi 2018: Karkea arvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 17. Kolmenkulman teollisuusalue Alue on Tampereen Veden toiminta-aluetta, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta. 27. Kolmenkulman pohjoisosan teollisuusalue 2018 Alue on Tampereen Veden toiminta-aluetta, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta. Malminmäki 2015 Alue on Tampereen Veden toiminta-aluetta, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta.

40 40 Julkujärvi Alueen kuvaus Osa-alue koostuu Soppeenmäen harjun teollisuusalueesta ja virkistysalueista. Soppeenmäen teollisuusalue on toiminnallisesti osa kaupunkikeskustaa. Alueella on merkittävät pohjavesivarat. Pohjaveden suojelun johdosta alueen teollisuutta ei ole enää laajennettu ja pitemmällä tähtäimellä teollisuusalue muuttuu ainakin osittain muuhun käyttöön, esim. asuminen ja palvelut. Alueelle ei sijoitu uusia yrityksiä tai asukkaita. Vähäinen asutus, noin 100 asukasta, alueen keskiosassa harjun eteläpuolella pysyy nykyisen suuruisena. MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V Liikenne- vesi- ja muut V2014 V Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014 Julkujärven kaavoitushankkeet Alueella ei ole suunnittelukaudella kaavoitushankkeita. Julkujärven tontinluovutus Alueelta ei luovuteta asuintontteja Julkujärven palvelut Julkujärven teollisuusalueella toimii vuokratiloissa Karusellin päiväkoti (r.paikat 28) Yksikkö täydentää Metsäkylä-Kangasniemi alueen päivähoitopalveluja. Läntisessä osassa sijaitsee Pinsiön kylätaajama Ylöjärven, Nokian ja Hämeenkyrön raja-alueella. Lähin päiväkoti sijaitsee Metsäkylässä. Yksittäisille lapsille päivähoitopalvelua on ostettu Hämeenkyröstä.

41 Alueella toimii Metsäkylän vanha koulu eli Topintupa. Se on jo vuosia toiminut Ylöjärven varakouluna. Tällä hetkellä koulussa on noin 100 Metsäkylän koulun oppilasta. Julkujärven investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat yleisten alueiden investoinnit: 41 Ulkoilureitin siirto 2014 Oma työ Ulkoilureitin siirto Julkujärven leirikeskuksen alueella. 2015: Karkea arvio Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut erityisesti viimeisinä 10 vuotena useita satoja. Metsäkylä on ollut ja on myös tulevaisuudessa keskustan ja Siltatien alueen jälkeen merkittävin kasvualue. Tällä hetkellä alue on suurin omakotitalojen rakentamiskohde ja merkittävä myös muun pientalotuotannon alue. Metsäkylä sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta hyvin keskustan palveluihin ja työpaikka-alueiden läheisyyteen. Joukkoliikenneyhteydet ovat hyvin hoidettavissa. Myöskään kevyellä liikenteellä ei ole liian pitkä matka keskustan palveluihin. Metsäkylää kehitetään suunnitelmakaudella edelleen monipuolisena pientaloalueena, jossa pääosa rakentamisesta sijoittuu omakotitaloihin ja paritaloihin sekä vähenevässä määrin rivitaloihin. Metsäkylässä lisääntyvä asutus turvaa nykyiset lähipalvelut. Metsäkylän osayleiskaavasuunnittelussa on varauduttu tuhansien asukkaiden väestökasvuun, mutta suunnitelmakaudella väestökasvu lienee noin 850 henkeä. Nyt asukasmäärä on noin Metsäkylän nykyiset ja tulevat asukkaat tukevat merkittävästi enemmän kaupungin keskustan palveluita kuin esim. Tampereen rajan läheisyydessä sijaitsevat Siivikkala ja Vuorentausta. Metsäkylä on koko suunnitelmakauden merkittävin omakotitalorakentamisen ja Siltatien alueen jälkeen toiseksi merkittävin muun pientalotuotannon alue.

42 42 MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V Liikenne- vesi- ja muut V2014 V Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014 Metsäkylän kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio C. Metsäkylän osayleiskaava : Sisältö ja tavoite Osayleiskaavalla tutkitaan Metsäkylän asuntoalueen tiivistämisen ja laajentamisen mahdollisuudet valtatien 3 uuden linjauksen mahdollistamalla tavalla. Aluetta suunnitellaan pientalovaltaisena ja alue on tällä hetkellä Ylöjärven merkittävin laajeneva omakotialue. Alueen väestön kasvun vuoteen 2030 mennessä arvioidaan olevan noin 3000 asukasta, jolloin alueen koko väestö olisi 5900 asukasta. Alueen pinta-ala on noin 640 hehtaaria. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen asemakaavatyötä jatketaan vuosittain koko suunnittelukauden.

43 43 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 10. Metsäkylän koulun asemakaava Sisältö ja tavoite Asemakaavalla luodaan mahdollisuus Metsäkylän koulun laajentamiseen täysimittaiseksi yhtenäiskouluksi. Alueen rakennusoikeutta lisätään ja tontin järjestelyt tutkitaan. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Koulun suunnittelu on työn alla ja laajentaminen on suunnittelukaudella investointiohjelmassa vuosille Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 16. Metsäkylän Työläjärven asemakaava 1. vaihe Sisältö ja tavoite noin : Metsäkylän pientaloalueen asemakaavaa jatketaan Metsäkyläntien länsipuolelle. Työssä tutkitaan joukkoliikennereitin jatko Heikkiläntieltä Metsäkyläntielle. Alueen pinta-ala on noin 20 hehtaaria ja alueelle sijoittuu arviolta 50 rivitaloasuntoa ja 50 omakotitonttia. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi Kunnallistekniikka toteutetaan Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 20. Metsäkylän Työläjärven asemakaava 2. vaihe noin Sisältö ja tavoite Metsäkylän pientaloalueen asemakaavaa jatketaan Metsäkyläntien länsipuolelle. Työssä tutkitaan joukkoliikennereitin jatko Heikkiläntieltä Metsäkyläntielle. Alueen pinta-ala on noin 30 hehtaaria ja alueelle sijoittuu arviolta 50 rivitaloasuntoa ja 50 omakotitonttia. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi Kunnallistekniikka toteutetaan 2018.

44 44 Metsäkylän tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Metsäkylän palvelut Vaasantien pohjoispuolella on kaksi päiväkotia. Metsäkylän päiväkoti (r.paikat 84, rakentamisvuosi 1962, laajennus 1998, peruskorjaus 2012). Metsäkylän päiväkodin avoin varhaiskasvatus järjestetään seurakunnalta vuokratuissa Taimitien tiloissa (r. paikkoja 21). Kangasniemen päiväkoti (r.paikat 115, rakentamisvuosi 2009, sekä leasingvuokrattu lisärakennus r.paikat 42, valmistumisvuosi 2012). Alueella on n. 15 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Palvelut eivät ole läheskään kysyntää vastaavat ja suunnitelmakaudelle kaavailtu asukasluvun kasvu tulee entisestäänkin lisäämään palvelujenjärjestämispainetta. Kangasniemen päiväkodin rakennuksen yhteydessä toimii 7-paikkainen lastensuojelulaitos Kiirus, joka tuottaa kiireellisen sijoituksen palveluja (12-17 vuotiaat) seutukunnalliseen käyttöön. Alueen neuvola sijaitsee Metsäkylän koulun yhteydessä. Tiloissa on vastaanottohuoneet kahdelle äitiys,- ehkäisy- ja lastenneuvolaa tekevälle terveydenhoitajalle sekä neuvola- ja koululääkärille. Kouluterveydenhoitajalle valmistui koulun laajennuksen yhteydessä oma vastaanottohuone neuvolan tiloihin. Nykyisin jo asiakasmäärät ovat neuvolassa terveydenhoitajaa ja lääkäriä kohti mitoituksiin nähden ylisuuret ja koulun kasvaessa näin tulee käymään myös kouluterveydenhuollossa. Myös käytössä olevat tilat tulevat olemaan riittämättömät, kun henkilökuntaa täytyy lisätä. Topin tuvalle on järjestetty tila kouluterveydenhoitajan käyttöön, koska osa Metsäkylän koulun oppilaista on siirretty sinne. Alueella toimii Metsäkylän alakoulu (400 opp). Koulutilat ovat hyvässä kunnossa. Alueelle kohdistuu voimakasta asuntorakentamista ja koulun oppilasmäärä kasvaa tulevina vuosina opp/vuosi. Koska ikäluokkien koko tulee ylittämään yli 80 lapsen rajan, koulu laajennetaan lähivuosina 1-9 luokkien yhtenäiskouluksi. Ennen laajennusta koulu saa kaipaamaansa lisätilaa Metsäkylän vanhasta koulusta Topintuvasta, jossa jo nyt käy koulua muutama Metsäkylän koulun luokka. Metsäkylän nuorisotila Metzis toimii Ylöjärven seurakunnan tiloissa, kaupunki tuottaa palvelun.

45 45 Metsäkylän investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: Pikkulinnun päiväkoti 2014: 2015: palveluseteli 2016: palveluseteli karkea arvio Toteutetaan palvelusetelimallilla. Vaihtoehtona investointi 3,5 milj. euroa v Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset Metsäkylän koulu laajennus vaihe : 2015: : karkea arvio Rakentaminen kvr laajuus 2150 hm². Uudisrakennus nykyisen koulun tontille Metsäkyläntien varteen. Metsäkylän koulu laajennus vaihe : 2017: : karkea arvio Rakentaminen kvr laajuus 1350 hm². Uudisrakennus koulun taakse talonmiehen asunnon paikalle. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit 16. Metsäkylän Työläjärven alue 1.vaihe : Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen v Viimeistely ja päällystys v ( ). Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 20. Metsäkylän Työläjärven alue 2.vaihe : Karkea arvio Rakentaminen jatkuu 2019 ( ), viimeistely ja päällystys v ( ). Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

46 46 Työlänojan alue 1. vaihe : : : Alustava kustannusarvio Alueen katuverkon rakentaminen v Viimeistely ja päällystys v Rakennettava katupituus 1500 m. Hankkeen rakentamiseen on myönnetty valtion avustusta 2014: ja 2015: Työlänojan alue vaihe 2016: : Alustava kustannusarvio Alueen katuverkon rakentaminen v Viimeistely ja päällystys v Rakennettava katupituus 2000 m. Kangasniemi 2014: Kustannusarvio Rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys Aholan alue 2016: Rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys Aholan alueen eteläosa Alueen katujen rakentaminen. 2014: VT3-Metsäkyläntie, liittymä- ja tiejärjestelyt 2015: Karkea arvio MAL-sopimuksen perusteella yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa toteutettava kiertoliittymä, kaupungin osuus kustannuksista.

47 47 Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat yleisten alueiden investoinnit: Maankaatopaikka Ostopalvelu 2015: : Karkea arvio Rakentamisessa syntyvien ylijäämämaiden maankaatopaikan toteuttaminen Leikkikenttä 2014 Oma työ 2015: Karkea arvio Metsäkylän leikkikentän rakentaminen Metsäkylän koulun 2015 kenttä Oma työ / ostopalvelu 2016: Karkea arvio Metsäkylän koulun kentän rakentaminen Kangasniemen pallo ja luistelukenttä Oma työ / ostopalvelu Kangasniemen alueelle rakennettava pallo- ja luistelukenttä. 2016: Karkea arvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 16. Metsäkylän Työläjärven alue 1.vaihe : Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 20. Metsäkylän Työläjärven alue 2.vaihe : Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentamiskustannukset v. 2018, hanke jatkuu 2019 ( ). Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

48 48 Työlänojan alue 1. vaihe : Alustava kustannusarvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v Rakennettavan katupituus 1500 m. Työlänojan alue vaihe 2016: Alustava kustannusarvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v Rakennettava katupituus 2000 m. Metsäkylä-Saurio siirtovielmäri : : Siirtoviemärin rakentaminen Metsäkylästä Sauriolle. jatkuu 2019 ( ) Aholan alueen eteläosa Alueen vesihuollon rakentaminen 2014: Karkea arvio Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin asukkaan taajama. Alueelle sijoittuvat omat lähipalvelut ja osa koko kaupunkikeskustan palveluista. Alueelle rakennetaan suunnitelmien mukaan kerrostaloalueita ja tiiviitä pientaloalueita. Kerrostaloihin sijoittuisi noin asukasta ja pientaloalueelle n asukasta. Alue hahmottuu tulevaisuudessa selkeästi laajaan, yhtenäiseen kerrostalovaltaiseen länsiosaan kokoojakadun varrella väljempään, pientalovaltaiseen pohjois- ja itäosaan. Rakentamisen tulee sitomaan yhteen uusi joukkoliikenteen kokoojakatu, joka muodostaa Siltatien kanssa kehämäisen pääkadun. Paha-Kaurasen ympärille muodostuu laaja keskuspuisto. Alueelle muodostuu palvelukeskusta liikenteen ja joukkoliikenteen kannalta keskeiselle paikalle lounaisosaan. Alueen pohjoisosaan varataan laajat lähivirkistysalueet korvaamaan nyt rakennettavia alueita. Nämä virkistysalueet palvelevat myös koko keskusta-asutusta. Suunnittelussa on erityisesti otettu huomioon hyvät joukkoliikenneyhteydet ja kevyen liikenteen yhteydet. Ensimmäisessä vaiheessa joukkoliikenne toteutuu linja-autoilla ja pitemmällä tähtäimellä katuratikalla.

49 Suunnitelmakaudelle vuoteen 2018 mennessä alueelle sijoittuu noin 150 asukasta. Ns. Haaviston yhtenäiskoulun ja siihen liittyvän päiväkodin rakentamistarve on syytä selvittää lähivuosina sen jälkeen, kun alueen asemakaavat ovat laillistuneet. Alueelle on kaavailtu neljää päiväkotia, joista 1-2 sijaitsee koulujen yhteydessä. Alueella varaudutaan kahden yhtenäiskoulun rakentamiseen. 49 MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V Liikenne- vesi- ja muut V2014 V Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014 Siltatien alueen kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 6. Siltatien asemakaava ja asemakaavan muutos, 1. vaihe Sisältö ja tavoite noin : Asemakaavalla tutkitaan Lähdevainiontien ja Siltatien liittymän ympäristön maankäyttö. Suunnittelualue käsittää palvelukorttelin muutoksen asuntoalueeksi, koulu- ja päiväkotitontin järjestelyt sekä noin 500 asukkaan pientalovaltaisen alueen suunnittelun. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi Katuverkon rakentaminen alkaa Asuntotonttien luovutus aloitetaan 2016.

50 50 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 15. Siltatien pohjoispuolen asemakaava, 2. vaihe Sisältö ja tavoite noin : Asemakaavalla tutkitaan Siltatien pohjoispuolisen alueen maankäyttö. Suunnittelualue käsittää noin 450 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen ja keskeisen virkistysalueyhteyden reitteineen. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi Katuverkon rakentaminen etenee tälle alueelle Asuntotonttien luovutus aloitetaan tällä alueella Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 19. Siltatien eteläpuolen asemakaava, 3. vaihe Sisältö ja tavoite Asemakaavalla tutkitaan Siltatien eteläpuolisen alueen maankäyttö. Suunnittelualue käsittää noin 600 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen ja keskeisen virkistysalueyhteyden reitteineen. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi Katuverkon rakentaminen tehdään tällä alueella 2020 jälkeen. Myös asuntotonttien luovutus aloitetaan 2020 jälkeen. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 26. Siltatien koillispuolen asemakaava, 4. vaihe Sisältö ja tavoite Asemakaavalla tutkitaan Siltatien ja Hietasmäen välisellä alueella olevien teollisuusalueiden järjestely sekä olevan asuntoalueen täydentäminen. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkon ja kunnallistekniikan muutokset suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi Katuverkon rakentaminen ja asuntotonttien luovutus etenee tälle alueelle luvun puoli välissä. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 29. Siltatien koillisosan asemakaava, 5. vaihe Sisältö ja tavoite Asemakaavalla tutkitaan Siltatien liittyminen Viljakkalantielle sekä tietä ympäröivän alueen maankäyttö. Suunnittelualue käsittää noin 600 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen ja keskeisen virkistysalueyhteyden reitteineen. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi Katuverkon rakentaminen ja asuntotonttien luovutus etenee tälle alueelle luvun lopussa.

51 51 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 30. Siltatien asuntoalueen 6. vaihe Sisältö ja tavoite Asemakaavalla tutkitaan Siltatieltä länteen kiertävä katuyhteys ja alueen maankäyttö. Suunnittelualue käsittää noin 400 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen ja keskeisen virkistysalueyhteyden reitteineen. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi Katuverkon rakentaminen ja asuntotonttien luovutus etenee tälle alueelle luvun lopussa. Siltatien alueen tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Siltatien Alueen palvelut Uudella rakentumattomalla alueella ei ole vielä kaupungin palveluja. Palvelujen sijoittuminen suunnitellaan kaavoituksen yhteydessä ja alueelle on kaavailtu kahta yhtenäiskoulua ja neljää päiväkotia. Siltatien alueen investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit: 6. Siltatien alue Vaihe 2016: Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen v Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

52 Siltatien pohjoispuolinen alue, 2. vaihe : Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen v Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Siltatie kevyenliikenteen väylä Oma työ : Karkea arvio Kevyen liikenteen väylä Siltatien varteen välille Vaeltajantie Kortteentie. Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat yleisten alueiden investoinnit: Tekonurmikentän rakentaminen 2016 Tekonurmipintaisen pelikentän rakentaminen. 2017: : Karkea arvio Leikkikenttä 2016 Oma työ Haaviston ja Siltatien raja-alueen leikkikentän rakentaminen. 2017: Karkea arvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 6. Siltatien alue vaihe 2016: Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 15. Siltatien pohjoispuolinen alue, 2. vaihe : Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

53 53 Siltatie-Viljakkalantie : : Karkea arvio Runkolinjalinjan rakentaminen rautatien-viljakkalantien välille Siltatien varteen, pituus n. 2,9 km. Rakentaminen jatkuu 2019 ( ).

54 54 Ylöjärven taajaman lähikylät Tämä haja-asutusalue koostuu Takamaan, Vahannan ja Mutalan palvelukylistä sekä Antaverkan Pihkaperän asuinkylästä. Osa-alue sijoittuu Näsijärven rannalle Kuruntien, Uusi-Kuruntien ja Viljakkalantien varteen. Alueella on runsaasti myös muuta haja-asutusta kuin kyläasutusta. Alueen väestökasvu ja rakentaminen on ollut voimakasta. Osa-alueella oli vuonna 1985 yhteensä noin 2100 asukasta ja tällä hetkellä asukkaita on n Kasvu on ollut noin 960 asukasta eli 35 asukasta / vuosi. Uusi asutus on syntynyt pääosin kyläalueille, mutta myös jonkin verran kyläalueiden ulkopuolelle. Alueen osayleiskaavat mahdollistavat usean sadan uuden omakotitalon rakentamisen. Alueen väestömäärä tulee kasvamaan edelleen. Alue rakentuu todennäköisesti melko hajanaisesti ja ennustettavuus siitä, minne asuminen sijoittuu, on huono. Kaavoituksella asutusta ohjataan mahdollisimman paljon kyläalueille palvelujen läheisyyteen ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Lisäksi asutusta sijoittuu merkittävästi Antaverkan-Pihkaperän asuinkyliin. Kaavoituksen keskeinen tavoite on myös tällä osa-alueella eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä turvata palveluiden säilyminen sekä järkevä kehittäminen. MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V Liikenne- vesi- ja muut V2014 V Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014

55 55 Ylöjärven taajaman lähikylien kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio F. Antaverkka Mutalan hajaasutusalueen osayleiskaava Sisältö ja tavoite Osayleiskaavalla tutkitaan Ylöjärven taajamarakenteen pohjoispuolella olevan alueen maankäyttö ottaen huomioon yksityinen maanomistus, tuleva vesihuolto, palveluverkko ja alueelle tehty vyöhyketarkastelu. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Vesihuoltoverkko suunnitellaan yhteistyössä alueen vesihuolto-osuuskunnan kanssa alustavan rakentamisen ajoituksen pohjalta. Ylöjärven taajaman lähikylien tontinluovutus Alueen rakentuminen tapahtuu kokonaisuudessaan yksityiselle maalle. Asuntotuotannon ja asukasluvun arvioidaan kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Ylöjärven taajaman lähikylien palvelut Mutala, Kaihari, Vahanta-alueen päiväkodit ovat kooltaan pieniä, joka tekee niiden toiminnasta helposti haavoittuvia. Pienet päiväkodit eivät pysty vastaamaan alueen palvelutarpeeseen, vaan perheet saattavat joutua kuljettamaan lapsiaan useaan eri paikkaan. Mutala (r.paikat 33, rakentamisvuosi 2005), Kaihari (r.paikat 42, kerrostalon alakerta, vuokratila), Vahanta ( r.paikat 28, rakentamisvuosi 1957, peruskorjaus 2003). Alueella on n. 5 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Takamaan päiväkoti (r.paikat 70, rakentamisvuosi 2009) riittää nykyisen väestöpohjan suuruisiin tarpeisiin. Näiden alueiden äitiys,-ehkäisy- ja lastenneuvolaa hoitaa kolme terveydenhoitajaa ja sijaitsee Keskustan alueen neuvolassa. Asiakasmäärät ovat lastenneuvolassa jo nykyisin terveydenhoitajaa kohti hiukan yli mitoitusten. Takamaan koululla on kouluterveydenhoitajalle vastaanottotila. Tilat valmistuivat koulun peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä. Terveydenhoitaja pystyy olemaan koululla päivän viikossa joten nykyiseen oppilasmäärään nähden terveydenhoitajan työpanos on alimitoitettu. Mutalan koululla on vastaanottotila kouluterveydenhoitajalle ja koululääkärille. Tilat valmistuivat koulun laajennuksen yhteydessä. Terveydenhoitaja on koululla päivän viikossa. Jos oppilasmäärä kasvaa, se ei tule riittämään.

56 Vahannan koululla kouluterveydenhuollon tilat ovat päiväkodin kanssa samassa rakennuksessa koulun tontilla. Tiloissa on käytössä kaksi vastaanottohuonetta ja ne otettiin käyttöön koulun laajennuksen yhteydessä. Terveydenhoitaja pystyy olemaan koululla päivän viikossa joten nykyiseen oppilasmäärään nähden se on alimitoitettu. Voionmaan opistolla on yhteen luokkahuoneeseen järjestetty opiskeluterveydenhuoltoa hoitavalle terveydenhoitajalle vastaanottotila. Opistolla pidetään vastaanottoa 1 päivä viikossa. Kaiharin koulun kouluterveydenhuolto toimii Moision koulun terveydenhoitajan toimesta. Alueella toimii kolme alakoulua: Mutala (120 opp), Takamaa (200 opp) ja Vahanta (180 opp). Lisäksi Ylisen kuntoutuskeskuksen alueella sijaitsee Kaiharin erityiskoulu (25 opp), jonka oppilasalueena on Ylöjärven lisäksi koko Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Vuoden 2015 alussa Kaiharin koulu muuttaa Nokian Pitkäniemeen, jolloin koulun hallinto ja ylläpito siirtyvät Nokian kaupungille. Alakoulut ovat rakennuksina erittäin hyvässä kunnossa ja varustus on ajanmukainen. Koulut kärsivät kuitenkin tilapulasta. Tilanne on erityisen hankala Mutalassa ja Takamaalla. Molempien koulujen oppilasmäärät ovat kasvussa. Mutalan koulun yhteyteen on suunniteltu ns. viipalekoulua ja sama ratkaisu toteutuu ehkä Takamaallakin. Kouluverkkosuunnittelussa mietitään myös vaihtoehtoa, jossa alueen koulujen 6. luokkien oppilaat kävisivät koulua Moisiolla. Tämä olisi mahdollista sen jälkeen, kun Moisio saa käyttöönsä vanhan lukion tilat vuoteen 2016 mennessä. Takamaan koululla sijaitsee nuorisotila Takis. Palvelun tuottamisesta vastaavat yhteistyössä Takamaan kyläyhdistys, koulun vanhempainjaosto sekä kaupungin nuorisopalvelut. 56 Ylöjärven taajaman lähikylien investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: Vahannan päiväkoti 2014: 2015: kustannusarvio laadittu Perustukset, pihan varusteet ja ympäröivät aidat investointina. Viipalepäiväkoti vuokra tai leasinghankintana. Sijoitus koulun kentän läheisyyteen. Viipalepäiväkoti. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset Mutalan koulu 2016: kustannusarvio laskettu Perustukset investointina. Viipalerakennus koulun käyttöön vuokra tai leasing- hankintana. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat yleisten alueiden investoinnit: Mutalan matonpesupaikka Mutalan matonpesupaikan rakentaminen 2014: Karkea arvio

57 57 Vahannan ja Mutalan 2015 kentät Oma työ Kenttien muuttaminen monitoimikentiksi 2016: Karkea arvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: Haja-asutusalueiden vesihuolto, vesiliikelaitoksen verkoston laajennusta Vuosittain Oma työ / ostopalvelu 2014: : : : : Vesiliikelaitoksen johtokunta päättää määrärahojen käytöstä. Karkea arvio

58 58 Keski-Ylöjärvi Osa-alue koostuu Viljakkalan haja-asutusalueista ja Kurun eteläosan maaseutualueista. Alueella on useita maaseutukyliä, joiden väestömäärä vaihtelee asukkaaseen. Asutus on sijoittunut hajalleen laajalle alueelle. Selkeimmin erottuvia asutuskyliä ovat Karhe, Pengonpohja, Poikelus, Parkkuu ja Länsi-Teisko. Tällä hetkellä alueella on noin asukasta. Karhen kyläalueella on vireillä osayleiskaavan laadinta. Rakentaminen alueella on perinteistä haja-asutusta ja pysyvän asumisen uudisrakentaminen on erittäin vähäistä. Tulevaisuudessa, varsinkin suunnitelmakaudella alueen väestömäärä pysynee entisellään ja uudisrakentamisen määrä on erittäin pieni. MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V Liikenne- vesi- ja muut V2014 V Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014

59 59 Keski-Ylöjärven kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio G. Karhen osayleiskaava Sisältö ja tavoite Karhen osayleiskaavalla tutkitaan Karhen kylän maankäyttö ottaen huomioon yksityinen maanomistus, vesihuolto, palveluverkko. Suunnittelutyötä jatketaan 2017, jolloin alueelle tehdään vyöhyketarkastelu ja mitoitus tarkennetaan. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Vesihuolto suunnitellaan yhteistyössä vesihuolto-osuuskunnan kanssa. Keski-Ylöjärven tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueen rakentaminen tapahtuu kokonaisuudessaan yksityisen omistamalle maalle. Asuntotuotannon ja asukasluvun ennakoidaan kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Keski-Ylöjärven palvelut Poikeluksen alueella on vanha koulukiinteistö muutettu päiväkodiksi (r.paikat 21, korjausvuosi 2010). Tämä riittää hyvin vastaamaan alueen kysyntää. Karhen koulun tiloissa toimii yksi esiopetusryhmä. Tilanahtauden vuoksi ryhmän koko on maksimissaan 13 lasta eikä tiloissa voida järjestää esiopetuksen lisäksi tarvittavaa päivähoitoa. Karhen alueen esiopetusikäluokat ovat pieniä ja opetusryhmän käynnistymistä joudutaan harkitsemaan vuosittain. Alueella on yksi kunnallinen perhepäivähoitaja. Koulun välittömässä läheisyydessä toimii yksityinen 12 -paikkainen ryhmäperhepäivähoitokoti. Alueen neuvolatoiminta jakaantuu osittain Viljakkalan (Karhe), osittain Kurun (Parkkuu, Poikelus) ja osittain Keskustan alueen (Pengonpohja) neuvoloihin. Karhen koululle on järjestetty rehtorin käytössä olevasta tilasta työtila kouluterveydenhoitajalle. Kouluterveydenhoitajan vastaanotto on nykyisin koululla n. päivän kuukaudessa. Alueella sijaitsee Karhen alakoulu (50 opp). Koulu on hallinnollisesti Viljakkalan yhtenäiskoulun alainen. Koulurakennus on osittain tyydyttävässä, osittain hyvässä kunnossa. Oppilasmäärä on ennusteen mukaan lähivuodet vakaa. Koulutilat ovat täynnä ja tehokkaassa käytössä. Lähivuosina kouluun saattaa hakeutua oppilaita Hämeenkyrön kunnan puolelta. Koulupaikan myöntäminen on mahdollista, jos opetusryhmissä on tilaa.

60 60 Alueen investoinnit Alueelle ei kohdistu investointeja Viljakkala Osa-alue koostuu Viljakkalan entisen kuntakeskuksen eli kirkonkylän ja Manni Vilppeen asemakaava-alueista sekä Harhalan haja-asutusalueesta. Kirkonkylän asukasmäärä on tällä hetkellä noin 580, Manni Vilppeen alueen noin 700 ja näiden välisen alueen noin 200 asukasta. Entisen Viljakkalan kunnan väestö kasvoi 1990 ja 2000 luvuilla. Viljakkalan asukasluvun kasvuvauhti oli suhteellisesti vuonna 2006 Suomen toiseksi nopein. Tällä hetkellä pysyvän asumisen rakentaminen alueella on vähäistä eikä väestökasvua juuri ole. Omakotitonttien kysyntää alueella on mahdollista elvyttää kaupungin toimenpitein. Suunnitelmakaudella Viljakkalan kirkonkylään ei juurikaan synny uutta asutusta, joten väestö pysynee suunnilleen ennallaan. Manni Vilppeen alueella on voimassa asemakaavoja ja kaupungilla maata suuremmallekin väestökasvulle kuin mitä viime vuosina on toteutunut. Väestö kasvanee kaupungin tontinluovutuksesta riippuen suunnitelmakaudella enintään 200 henkeä. MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V Liikenne- vesi- ja muut V2014 V Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014

61 61 Viljakkalan kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio H. Viljakkalan keskustan osayleiskaava noin Sisältö ja tavoite Osayleiskaavalla tutkitaan Viljakkalan keskusta-alueen maankäyttö. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Osayleiskaavan pohjalta uusitaan alueen asemakaavat ja laajennetaan alueita tarpeen mukaan. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 12. Litukan pientaloalueen asemakaava Sisältö ja tavoite Asemakaavalla suunnitellaan Litukan pientaloalueen laajentamista nähtävillä olleiden asemakaavan luonnosvaihtoehtojen pohjalta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 30 hehtaaria ja se käsittää noin 80 asuntoa. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä, tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2016 ja rakennetaan Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 23. Kuivaniemen pientaloalueen asemakaava Sisältö ja tavoite Kuivaniemen alue avaa uuden kasvusuunnan Viljakkalan keskustan itäpuolelle. Asemakaavalla suunnitellaan Kuivaniemen pientaloalueen maankäyttö. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 50 hehtaaria. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi sen jälkeen. Viljakkalan tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo

62 62 Viljakkalan palvelut Alueella toimii kaksi päiväkotia ja muutamia omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia. Kultakylän päiväkoti (r.paikat 42, rakentamisvuosi 1979 ), Onnimannin päiväkoti (vuorohoito, r.paikat 77, rakentamisvuosi 2009). Esiopetusta järjestetään Viljakkalan koululla sijaitsevassa esiopetusryhmässä ja Onnimannin päiväkodissa. Palvelut riittävät hyvin alueen kysyntään. Viljakkalassa toimii tällä hetkellä terveysasema, jossa on yhden lääkärin, sairaanhoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto. Äitiys,-ehkäisy- ja lastenneuvolaa hoitaa Viljakkalan alueella yksi terveydenhoitaja. Neuvola sijaitsee terveysaseman yhteydessä. Tämän hetkiseen asiakasmäärään mitoitus on kohdallaan. Viljakkalan koululla on vastaanottohuone kouluterveydenhoitajalle ja terveydenhoitaja on koululla 2-3 pv/vko. Elokaaren palvelukeskuksessa toimii Vanhusten palveluiden tehostetun palveluasumisen yksiköt Siiri (11 asukasta) ja Pauliina (17 asukasta). Lisäksi lyhytaikaishoidon osasto, jossa on 5 asiakasta. Nämä toimivat ympärivuorokauden. Lisäksi ikäihmisille on tarjolla päivätoimintaa kerran viikossa. Rakennuksessa on myös fysioterapian vastaanottotilat. Kotihoidon pohjoisen alueen Viljakkalan tiimin toimisto- ja henkilöstötilat sijoittuvat myös Elokaareen. Aikuissosiaalityön työntekijän palveluita on mahdollista saada Viljakkalan kirjaston yhteydessä sijaitsevassa vastaanottotilassa sopimuksen mukaisesti. Alueella sijaitsee Viljakkalan yhtenäiskoulu (280 opp). Koulu on hyvässä kunnossa, mutta kasvavan oppilasmäärän takia tilat ovat täynnä. Suunnittelussa on viipaleratkaisu jo vuonna Viljakkalan entisessä kunnantalossa toimivat sivukirjasto sekä nuorisotila Vilis, jonka palvelu on toistaiseksi järjestetty ostopalveluna Kyröskosken setlementiltä. Sekä kirjaston että nuorisotilan toiminta saatetaan jo vuoden 2014 kuluessa muuttaa ainakin osittain ns. itsepalveluna toimivaksi. Viljakkalan Nuorisonäyttiksen toiminnan järjestävät yhteistyössä teatteriyhdistys Wimma ry. ja kaupungin kulttuuripalvelut. Viljakkalan investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: Elokaaren Palvelukeskus 2014: kustannusarvio laadittu Uudet salaojat ja vedenpoisto (tontilla) Rakennuksen ympärystän kuivatus. Rakennuksen korkeusasema sekä rakennusaikana käytetyt maamateriaalit ovat ongelmallisia kuivatuksen kannalta. Viljakkalan koulu 2014: 2014: kustannusarvio laadittu Perustukset investointina. Viipalerakennus koulun käyttöön vuokra tai leasing- hankintana. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset

63 63 Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit: 12. Litukan pientaloalue : : Karkea arvio Katuverkon rakentaminen v Viimeistely ja päällystys 2020 ( ). Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Vilpeen alue : : : Alueen katuverkon rakentaminen v Rakennettava katupituus n. 250 m. Alustava kustannusarvio Haverintien peruskorjaus 2014 Haverintien peruskorjaus. Tien pituus n m. 2015: Alustava kustannusarvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat yleisten alueiden investoinnit: 12. Litukan pientaloalue Oma työ 2017 Alueen leikkikentän rakentaminen 2018: Vilpeen alue 2017 Omatyö Alueen leikkikentän rakentaminen 2018: Karkea arvio

64 64 Haverin alueen pienparannukset Vuosittain Oma työ Haverin lomakylän ja virkistysalueen peruskorjausta 2014: : : : : Karkea arvio Ansomäen kentän peruskorjaus Oma työ 2016 Kentän aitaaminen ja peruskorjaus 2017: Karkea arvio Viljakkalan monitoimikenttä Oma työ 2016 Viljakkalan jääkiekkokaukalon muuttaminen monitoimikentäksi 2017: Karkea arvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 12. Litukan pientaloalue : : Karkea arvio Vesihuoltoverkoston rakentaminen v Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Vilpeen alue : : Alustava kustannusarvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v Rakennettava katupituus n. 570 m. Vilpeen vedenottamo 2014 Vilpeen vedenottamon alavesisäiliön loppuun rakentaminen. 2014: Alustava kustannusarvio

65 65 Jäteveden puhdistus : : : Alustava kustannusarvio Sopimuksen mukainen osallistuminen Hämeenkyrön jätevedenpuhdistamon laajentamiskustannuksiin. Vedenjakelun varmistus 2014 Oma työ / ostopalvelu 2014: : Karkea arvio Viljakkalan vedenjakelun varmistamiseksi tehtävät toimenpiteet Verkostojen peruskorjaukset Vuosittain Oma työ / ostopalvelu 2014: : : : : Vesiliikelaitoksen johtokunta päättää määrärahan käytöstä. Karkea arvio

66 66 Kuru Osa-alue käsittää Kurun entisen kuntakeskuksen asemakaava-alueet ja sen viereiset lähialueet. Alueella asuu tällä hetkellä noin henkeä. Kaupungilla ja yksityisillä on hyvä tonttireservi pientalojen osalta, mutta tonttien kysyntää ei juuri ole. Rakentaminen alueella on ollut erittäin vähäistä eikä ole näköpiirissä rakentamisen määrän suurta muutosta. Väestömäärän säilyminen entisellään edellyttää uudisrakentamista. Markkinointitoimenpiteillä edistetään uutta omakotirakentamista Kurun asemakaava-alueella. MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V Liikenne- vesi- ja muut V2014 V Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014 Kurun kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 24. Kurun keskustan asemakaavan uudistaminen Sisältö ja tavoite Kurun keskustan alueella on runsaasti toteutumatonta asemakaavaa, jonka ajanmukaisuus pitää arvioida. Asemakaavalla tutkitaan alueen maankäyttö. Työ edellyttää keskustan alueen pohjakartan uusimista. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkon ja kunnallistekniikan muutokset suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja viimeistellään katusuunnitelmaksi rakentamisen aikataulutuksen mukaan.

67 67 Kurun tontinluovutus Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Alueelta luovutetaan teollisuus- ja liiketontteja seuraavalla aikataululla: Kohde kpl/m Tammikangas Kurun palvelut Kurun keskustassa toimii vuorohoitoa tarjoava Kurun päiväkoti (r. paikat 42, vanha hirsirakenteinen kiinteistö) sekä esiopetus Keihäslahden koulun pihapiirin rivitaloasunnoissa (r.paikat 17). Alueella työskentelee muutamia omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia. Palvelut riittävät hyvin alueen tarpeisiin, mutta tilat ovat toiminnallisesti epäkäytännöllisiä. Kurun alueella varhaiskasvatus on hajautettu kolmeen eri kiinteistöön. Kurun keskustan ja lähialueiden päivähoidon ja esiopetuksen keskittäminen yhteen keskustan alueella sijaitsevaan uudistilaan varmentaisi toiminnan joustavuuden, siirtymäkäytänteet ja nykyaikaiset puitteet. Päiväkoti voitaisiin rakentaa myös muiden palvelujen uudisrakentamishankkeen yhteydessä, jolloin yhteiskäyttömahdollisuus esim. henkilöstön, ruokahuollon- ja siivouksen tilajärjestelyissä voitaisiin hyödyntää. Kurussa toimii terveysasema, jossa on kahden lääkärin, sairaanhoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto. Lisäksi terveysasemalla on fysioterapeutin vastaanottotilat. Mielenterveystoimiston psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottotilat sijaitsevat Kurun myös terveysasemalla. Aikuissosiaalityön työntekijän palvelut ovat saatavissa terveysasemalla sopimuksen mukaisesti. Terveysasemalle sijoittuvat myös kotihoidon pohjoisen alueen toimisto- ja henkilöstötilat. Alueen neuvola sijaitsee Kurun terveysaseman yhteydessä. Asiakasmäärät ovat mitoitukseen nähden kohdallaan. Keihäslahden koululla on kouluterveydenhoitajan vastaanottohuone. Terveydenhoitaja on koululla 3 päivää viikossa ja mitoitus on riittävä. Alueella toimii Keihäslahden yhtenäiskoulu (260 opp). Koulurakennus on hyvässä kunnossa ja tilat ovat oppilaille riittävät. Oppilasmäärä pysyy lähivuodet vakaana.

68 Kurun entisessä kunnantalossa toimii sivukirjasto ja sen vieressä nuorisotila Nuokku. Keihäslahden koulun vieressä sijaitsee Kurun Urheilutalo. Lisäksi Kurussa ovat ulkomuseo ja Vänrikki Stoolin tupa. Kurun investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: 68 Kurun päiväkoti 2016: : : karkea arvio Uudisrakennus, toteutus kvr. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit: Kalliopään alue : : : Alustava kustannusarvio Alueen katuverkon rakentaminen v Viimeistely ja päällystys v Rakennettava katupituus n. 350 m. Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat yleisten alueiden investoinnit: Kalliopään alue 2016 Oma työ 2016: Karkea arvio Alueelle tuleva leikkikenttä. Kurun torin peruskorjaus 2014 Oma työ 2014: Karkea arvio Kurun torin rakenteiden päällystyksen peruskorjaus

69 69 Kurun yhtenäiskoulun 2017 monitoimikenttä Oma työ Kentän muuttaminen monitoimikentäksi 2017: Karkea arvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: Kalliopään alue : : Alustava kustannusarvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v Rakennettava katupituus n. 350 m. Kurun jätevedenpuhdistamo Ostopalvelu : : Puhdistamon rengaskanavan purku ja valvomorakennus Alustava kustannusarvio Pohjoinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu asukasluvultaan pienistä kyläalueista, joissa asuu yhteensä noin 850 asukasta. Vanhoja ns. asutuskyläalueita ovat mm. Itä-Aure, Länsi-Aure, Luode, Riuttanen, Karjula Kaidankylä ja Niemikylä. Kylien asutustihentymät ovat erittäin pieniä. Haja-asutusalueasutus on levinnyt laajalle alueelle. Alueella uusien asuinrakennusten rakentaminen on ollut erittäin vähäistä. Myöskään suunnitelmakaudella ei ole odotettavissa alueelle aikaisempaa merkittävämpää rakentamista eikä siten asukasmäärän kasvua. Alueelle luonteenomaista ovat laajat metsä- ja retkeilyalueet. Kansainvälisestikin merkittävä Seitsemisen kansallispuisto sijaitsee pääosin Pohjoisen Ylöjärven alueella. Laajempi aluekokonaisuus pitää sisällään Seitsemisen kansallispuiston, Riuttaskorven virkistysmetsän sekä Haukkamaan alueen, joka liittyy vahvasti Ruoveden Helvetinjärven kansallispuistoon.

70 70 MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V Liikenne- vesi- ja muut V2014 V Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014 Pohjoisen Ylöjärven kaavoitushankkeet Alueelle ei kohdistu suunnittelukaudella kaavoitushankkeita. Pohjoisen Ylöjärven tontinluovutus ja asuntotuotanto

71 71 Alueelta ei luovuteta asuintontteja Pohjoisen Ylöjärven palvelut Kurun palvelukeskuksessa toimii tällä hetkellä sairaalaosasto (36 paikkaa), jota ollaan muuttamassa tehostetun palveluasumisen ja lyhytaikaishoidon yksiköksi (21 paikkaa). Lisäksi palvelukeskuksessa toimii ympärivuorokautinen tehostetun palveluasumisen Hennakoti (11 asukasta) ja Mattikoti (17 asukasta), joka on tavallisen palveluasumisen yksikkö. Ikäihmisten päivätoimintaa on kaksi kertaa viikossa. Rakennus sijaitsee syrjässä eikä vastaa nykypäivän vaatimuksia ikäihmisten palveluasumiselle ja siksi on tarvetta tulevina vuosina uudisrakennukselle Kurun keskustan alueelle. Muiden palveluiden osalta alue tukeutuu mm. Kurun alueen palveluihin. Pohjoisosan päivähoitopalveluja on ostettu tarvittaessa Parkanosta. Osa alueella asuvista lapsista käy myös koulua Parkanossa. Pohjoisen Ylöjärven investoinnit Alueelle ei kohdistu investointeja

72 72 6. Liitteet ja koostetaulukot Asuintonttien luovutus ja asuntotuotanto Alue Keskusta Kohde Sopp. Sydän Kulta- Niitty Haavisto 355/2 Haavisto 365/1 Ojapuisto 558 Ojapuisto 559 Räikän- Tie Oja- Puisto AK AR AO As AK AR AO As AK AR AO As AK AR AO As AK AR AO As ydink Asuntila Niittylä Itäinen Siivikkala Metsäkylä Koivuhaantie Idäntie Vasamankaari 23/4 Vihat- Tula Keskusta Mettis- Tö Ahola 182/ / / 1, 2, / / Työlänoja 201/1 Työlänoja / / / Työlänoja / / / /1 8 Työlä järvi Siltatie Viljakkala Särkänmäki 3 11 Vilpee Litukka Kuru Hevos

73 73 Asunnot yhteensä Asukkaat yhteensä saari Kalliopää Keskusta AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Teollisuus- ja liiketonttien luovutusennuste Alue Kohde kpl Keskusta Teivo Keskusta Heinikko / Kivilähde Keskusta Elovainio Lounainen Kolmenkulma Julkujärvi Huurretie 1 Kuru Tammikangas Yhteensä Talorakennusinvestoinnit Alue / Kohde Määräraha KESKUSTA Tiuraniemen ryhmäkoti Moision koulu Vanha koulu 1800 Haaviston koulu Haaviston päiväkoti Urheilutalo 1700 Kulttuuritalo/monitoimitalo 100 Vanha Räikkä 2000 Tekninen toimisto 2000 Musiikkiopiston tilajärjestelyjä 200 Kaupungintalon arkistotila 120 ASUNTILA ITÄINEN YLÖJÄRVI Siivikkalan päiväkoti 550 Siivikkalan koulu 4020 LOUNAINEN YLÖJÄRVI Vuorentaustan koulu 90 JULKUJÄRVI METSÄKYLÄ Pikkulinnun päiväkoti palveluseteli palveluseteli Metsäkylän koulu laajennus vaihe Metsäkylän koulu laajennus vaihe SILTATIEN ALUE YLÖJÄRVEN TAAJAMAN LÄ- HIKYLÄT Vahannan päiväkoti 170 Mutalan koulu 100 KESKI-YLÖJÄRVI VILJAKKALA Elokaaren palvelukeskus 50

74 74 Viljakkalan koulu 100 KURU Kurun päiväkoti POHJOINEN YLÖJÄRVI YLEISET MÄÄRÄRAHAT Kiinteistöjen energiansäästö Päiväkodin peruskorjaus Päiväkodit, koulut ja leikkikentät Ennalta-arvaamattomat hankkeet YHTEENSÄ Liikenneväyläinvestoinnit Alue / Kohde Määräraha KESKUSTA 4. Ranta-Laatu asuinalue Räikäntien ympäristö Hietasmäen pientaloalue Heinikon teollisuusalue Yhdystien teollisuusalue, 1.vaihe Yhdystien teollisuusalue, 2.vaihe Rantajätkäntie Pallotien kiertoliittymä 400 Hallitien kiertoliittymä 400 Haaviston laajennus, viim. ja päällystys Justuksentie, viimeistely ja päällystys 20 Ojapuisto, viimeistely ja päällystys Myllytanhua, viimeistely ja päällystys 200 Kesäniemi, viimeistely ja päällystys 50 Vanhat teollisuusalueet Linjatien alue, viimeistely ja päällystys 60 Kivilähde, viimeistely ja päällystys 80 Hiitintien loppuosa, viimeistely ja päällystys 150 Mastontie, kevyen liikenteen väylä 50 Kuruntie/Viljakkalantie, kiertoliittymä (kaupungin osuus) 300 ASUNTILA 5. Asuntilan eteläosa Idäntien yleisen rakennuk.tontti 200 Niittylän alue / itäpuoli Haavikko, viimeistely ja päällystys 25 ITÄINEN YLÖJÄRVI 11. Vihattulan Kuuratie Siivikkalan keskusta Siivikkalantie, valaistus ja viimeistely Vasamankaaren alue Mettistön laajennus LOUNAINEN YLÖJÄRVI 17. Kolmenkulman teollisuusalue Kolmenkulman pohjoisosan teollisuusalue 300 Malminmäki Kolmenkulmantien kevyen liikenteen väylä 600 Koreeniitty, viimeistely ja päällystys 30 Pohjolantie-Hatolantie, risteys Yrjöntie, kevyen liikenteen väylä 60 Pohjolantien kevyen liik. väylä Siwan kohdalle 10 JULKUJÄRVI METSÄKYLÄ 16. Metsäkylän Työläjärven alue, 1. Vaihe Metsäkylän Työläjärven alue, 2. vaihe 1000 Aholan alueen eteläosa 40 20

75 75 Työlänojan alue, 1 vaihe Työlänojan alue, 2 vaihe Kangasniemi, viimeistely ja päällystys 80 Aholan alue, viimeistely ja päällystys 100 VT3-Metsäkyläntie, liittymä- ja tiejärjestelyt. 400 Maankaatopaikka SILTATIEN ALUE 6. Siltatien alue, Kortteen 1 vaihe Siltatien pohjoisp. alue, Kortteen 2. vaihe 700 Siltatie, kevyen liikenteen väylä 85 YLÖJÄRVEN TAAJAMAN LÄHIKYLÄT KESKI-YLÖJÄRVI VILJAKKALA 12. Litukan pientaloalue Vilpeen alue Haverintie, peruskorjaus 330 KURU Kalliopään alue POHJOINEN YLÖJÄRVI YLEISET MÄÄRÄRAHAT Peruskorjaukset ja päällystykset Liikenneturvallisuus Joukkoliikenteen toimintaedel. parantaminen Kevyen liikenteen väylät Ennalta arvaamattomat hankkeet YHTEENSÄ Muiden yleisten alueiden investoinnit Alue / Kohde Määräraha KESKUSTA 4. Ranta-Laatu asuinalue Hietasmäen pientaloalue 50 Räikänpuisto, IV vaihe Kuruntien reunakiveys Leijapuisto 150 Räikän kenttä Tiuravuoren monitoimikenttä 25 ASUNTILA 5. Asuntilan eteläosa Koivuhaantien eteläp. liiketontti 14. Idäntien yleisen rak. tontti 50 Asuntila - Veittijärvi ulkoilureitti Asuntilan kentän muutos monitoimikentäksi 40 ITÄINEN YLÖJÄRVI LOUNAINEN YLÖJÄRVI Soppeenmäen kuntoradan kuntoiluvälineet 30 Vuorentaustan monitoimikenttä 25 JULKUJÄRVI Ulkoilureitin siirto 50 METSÄKYLÄ Leikkikenttä 40 Metsäkylän koulun kenttä 45 Kangasniemen pallo- ja luistelukenttä 40 SILTATIEN ALUE 15. Siltatien pohjoispuolinen alue, tekonurmi kenttä Haaviston leikkikenttä 40

76 76 YLÖJÄRVEN TAAJAMAN LÄHIKYLÄT Mutalan matonpesupaikka 40 Vahannan ja Mutalan muutos monitoimikentiksi 60 KESKI-YLÖJÄRVI VILJAKKALA 12. Litukan pientaloalue, leikkikenttä 50 Vilpeen alue, leikkikenttä 50 Haverin alue pienparannukset Ansomäen kentän peruskorjaus 50 Viljakkalan monitoimikenttä 25 KURU Kalliopään alue, leikkikenttä 50 Kurun torin peruskorjaus 15 Kurun yhtenäiskoulun monitoimikenttä 25 POHJOINEN YLÖJÄRVI YLEISET MÄÄRÄRAHAT Uusien viheral. ja puistojen rakentaminen Leikkikenttien peruskorjaukset Muiden yleisten alueiden kunnostus YHTEENSÄ Vesihuoltoinvestoinnit Alue / Kohde Määräraha KESKUSTA 4. Ranta-Laatu asuinalue Räikäntien ympäristö Hietasmäen pientaloalue Heinikon teollisuusalue Yhdystien teollisuusalue, 1.vaihe Yhdystien teollisuusalue, 2.vaihe Myllytanhuan vesihuolto 120 Sinivainiontie Saurio runkolinja Siirtoviemäri Saurio-Hiitti Saurion alkalisointilaitos, vedenkäsittelylaitok sen ja paineviemärin siirto Teollisuusalueen täyd. rakentaminen Ahveniston vedenottamon loppuunrakentam. 130 ASUNTILA 5. Asuntilan eteläosa Idäntien yleisen rakennuksen tontti 200 Niittylän alue / itäpuoli 250 ITÄINEN YLÖJÄRVI 11. Vihattulan Kuuratie Siivikkalan keskusta Mettistön laajennus Myllypurun pumppaamon saneeraus 120 LOUNAINEN YLÖJÄRVI 17. Kolmenkulman teollisuusalue Tre Vesi 26. Kolmenkulman pohjoisosan teollisuusalue Tre Vesi Malminmäki Tre Vesi JULKUJÄRVI METSÄKYLÄ 16. Metsäkylän Työläjärven alue 1. Vaihe Metsäkylän Työläjärven alue 2. Vaihe 700 Työlänoajan alue 1. Vaihe 750 Työlänoajan alue 2. Vaihe 700 Aholan alueen eteläosa 50 Metsäkylä Saurio siirtoviemäri

77 77 SILTATIEN ALUE 6. Siltatien alue, Kortteen 1 vaihe Siltatien pohjoisp. alue, Kortteen 2. vaihe 400 Siltatie-Viljakkalantie runkolinja YLÖJÄRVEN TAAJAMAN LÄHIKYLÄT Haja-asutusalueiden vesihuolto KESKI-YLÖJÄRVI VILJAKKALA 12. Litukan pientaloalue Vilpeen alue Vedenjakelun varmistus Peruskorjaukset Vilpeen vedenottamo 150 Jäteveden puhdistus KURU Kalliopään alue Kurun jäteveden puhdistamo YLEISET MÄÄRÄRAHAT Jätevedenpumppaamoiden peruskorjaukset Laitosautomatiikan rakentaminen Vedenhankinnan varmistamiseksi suoritettavat toimenpiteet Jätevedenpumppaamoiden rakentaminen Verkoston peruskorjaukset YHTEENSÄ INVESTOINTILAJI Talonrakennusinvestoinnit Liikenneväyläinvestoinnit Muut yleisten alueiden investoinnit Vesihuoltoinvestoinnit Rakentamisinvestoinnit yhteensä

78 78 Kaavoitusohjelma Yleiskaavat Asemakaavat A Siltatien osayleiskaava, kv 2013 / 2014 B Ydinkeskusta valmisteluvaihe nähtäville 2013, ehdotus 2014, kv 2016 C Metsäkylän osayleiskaava, ehdotus 2014, kv 2015 D Kaupunkirakenneyleiskaava aloitus 2014, kv 2016 / 2017 F Haja-asutusalueen kylien osayleiskaava, mitoitusperiaatteet syksy 2013, ehdotus 2014, kv 2015 G Karhen osayleiskaava, keskeytetään ja jatketaan 2017, mitoitusperiaatteet ja ehdotus 2017, kv 2018 H Viljakkalan keskustan osayleiskaava, aloitus 2015 I Kolmenkulman osayleiskaavan laajennus, aloitus 2014 / 2015 J Mäkkylän Teivaalan osayleiskaava aloitus 2015 / 2016 Vuonna 2013 hyväksyttävät asemakaavat 1a. Elovainio / Teollisuusalueen laajennus Yhdystien ympäristössä, eteläosa 2. Metsäkylä, Työlänojan pientaloalueen länsiosa 3. Mettistö, kortteli 4 tontti 4 muutos omakotitonteiksi Vuonna 2014 vireillä olevat asemakaavat 1b. Elovainio /Teollisuusalueen laajennus Yhdystien ympäristössä pohjoisosa 4. Keskusta / Ranta-Laatu asuinalue 7. Keskusta / Tiuravuoren ympäristö 9. Keskusta, Räikäntien ympäristö 11. Vihattula, pientaloalueen laajennus, Kuuratie 10. Metsäkylän koulun laajennus 6. Siltatien asuntoalue, 1. vaihe 12. Viljakkala, Litukan pientaloalue Vuonna 2014 käynnistettävät asemakaavat Keskusta-alueen asemakaavojen uudistaminen 8. Soppeenmäki Mäkkylänrinne, Mikkolantien varsi 18. Elovainio, Uusi Kuruntien ympäristö teollisuusalueen laajennus 5. Asuntilan eteläosan vanha omakotiasutus 13. Asuntila, korttelin 457 ja LP-alueen muutos, Koivuhaantie 14. Asuntila, Idäntien Y-tontin muutos 31. Asuntila, Reetankujan itäpuoli, kaksi paritalotonttia yksityiselle maalle 32. Siivikkala, Nuoralahdentien Valkilantien puiston muutos omakotitonteiksi 33. Mettistön pientaloalueen laajennus 17. Kolmenkulman teollisuusalueen laajennus 16. Metsäkylän pientaloalueen laajennus, Työläjärvi Siltatien pohjoispuolen asuntoalue, 2. vaihe

79 79 Vuonna 2015 käynnistettävät asemakaavat Keskusta-alueen asemakaavojen uudistaminen 21. Hietasmäen pientaloalueen asemakaavan uudistaminen 22. Siivikkalan keskustan asuntoalue 20. Metsäkylän pientaloalueen laajennus, Työläjärvi Siltatien eteläpuolen asuntoalue, 3.vaihe 24. Kurun keskustan asemakaavan uudistaminen 34. Aronrannan asemakaava Vuonna 2016 käynnistettävät asemakaavat Keskusta-alueen asemakaavojen uudistaminen 25. Elovainio, Uusi Kuruntien länsipuolinen yritysalue, 1. Vaihe 26. Siltatien koillispuolen asuntoalue, 4.vaihe 23. Viljakkala, Kuivaniemen pientaloalue Vuonna 2017 käynnistettävät asemakaavat Keskusta-alueen asemakaavojen uudistaminen 28. Elovainio, Uusi Kuruntien länsipuolinen yritysalue, 2. Vaihe 27. Kolmenkulman pohjoisosan teollisuusalueen laajennus 29. Siltatien koillisosan asuntoalue, 5. Vaihe Vuonna 2018 käynnistettävät asemakaavat Keskusta-alueen asemakaavojen uudistaminen 30. Siltatien asuntoalue, 6. vaihe Liitekartat Kaavoitusohjelma _taajamat Kaavoitusohjelma _haja-asutus Väestömäärä alueittain Asukastiheys Väestön kasvu Päivähoidon toimipisteet Sivistystoimen toimipisteet Koulut Julkinen liikenne Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 / Ylöjärven kaupunki

80 80

81 81

82 82

83 83

84 84

85 85

86 86

87 KOULUJEN SIJAITI Vyöhykkeet 3 km ja 5 km 87

88 88

89 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMA 2030 / YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 89

Keskusta. ? Esiopetus? Leikkitoiminta? Leikkitoiminta muut? Päiväkoti? Päiväkoti ykstiyinen Sivistys. Julkisen liikenteenvuorot.

Keskusta. ? Esiopetus? Leikkitoiminta? Leikkitoiminta muut? Päiväkoti? Päiväkoti ykstiyinen Sivistys. Julkisen liikenteenvuorot. Keskusta Kaupunkikeskustan monipuolinen kehittäminen on ollut viime vuosikymmeninä Ylöjärven tärkein painopistealue. Sekä ydinkeskustan että muille keskustan alueille on sijoittunut runsaasti lisää asukkaita,

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA 2014 2018 Kaupunginvaltuusto 12.12.2013

MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA 2014 2018 Kaupunginvaltuusto 12.12.2013 MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA 2014 2018 Kaupunginvaltuusto 12.12.2013 1 2 Sisällysluettelo 1. Asiakirjan tausta ja tarkoitus... 3 2. Asiakirjan sisältöä ohjaavat tekijät...

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi.

Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi. Lounainen Ylöjärvi Lounainen osa-alue koostuu Vuorentaustan asemakaava-alueesta ja rakenteilla olevasta Kolmenkulman työpaikka-alueesta. Vuorentausta on Siivikkalan tapaan perinteistä 70 90 luvun pientaloaluetta.

Lisätiedot

Metsäkylän kaavoitushankkeet

Metsäkylän kaavoitushankkeet Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut

Lisätiedot

MAPSTO Maankäytön ja palvelujen toteutus- ja suunnitteluohjelma. Tiivistelmä / Sivistyspalvelut

MAPSTO Maankäytön ja palvelujen toteutus- ja suunnitteluohjelma. Tiivistelmä / Sivistyspalvelut MAPSTO 2014-2018 Maankäytön ja palvelujen toteutus- ja suunnitteluohjelma Tiivistelmä / Sivistyspalvelut Koulutuslautakunta 1.10.2013 Vapaa-aikalautakunta 8.10.2013 Matti Hursti 24.9.2013 Tiivistelmä Tiivistelmään

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA luonnos

MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA luonnos MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA 2014 2018 luonnos 18.9.2013 1 MAPSTO - MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA 2014 2018 1. Asiakirjan tausta ja tarkoitus Maankäytön

Lisätiedot

MAPSTO Kaavoitus ja tontinluovutus

MAPSTO Kaavoitus ja tontinluovutus MAPSTO 2017-2021 Kaavoitus ja tontinluovutus Kaavoitushankkeet Nro Tyyppi Hanke v_2017 v_2018 v_2019 v_2020 v_2021 Alue 101 osayleiskaava Keskusta X Keskusta 102 asemakaava Ranta-Laatu asuinalue X X X

Lisätiedot

Ylöjärvi MAPSTO

Ylöjärvi MAPSTO Ylöjärvi MAPSTO 2015 2019 1 Ylöjärven eteläosan aluejako 2 MAPSTO 2015-2019 MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA Kvalt 11.10.2014 121 3 1. MAPSTO:n tausta ja tarkoitus MAPSTO-prosessin

Lisätiedot

INVESTOINTIOHJELMA 2015-2019 Kaupunkikehitysjaoston 15.10.2014 MAPSTO-käsittelyn mukaisena

INVESTOINTIOHJELMA 2015-2019 Kaupunkikehitysjaoston 15.10.2014 MAPSTO-käsittelyn mukaisena INVESTOINTIOHJELMA 2015-2019 Kaupunkikehitysjaoston 15.10.2014 MAPSTO-käsittelyn mukaisena Talonrakennusinvestoinnit uudiskohde Tiuraniemen ryhmäkoti Yksityin 0 0 - - Keskusta en saneeraus Moision koulu

Lisätiedot

MAPSTO KOOSTE SEKÄ PÄIVITYSESITYKSEN VUOSILLE Matti Hursti , päivitetty

MAPSTO KOOSTE SEKÄ PÄIVITYSESITYKSEN VUOSILLE Matti Hursti , päivitetty MAPSTO 2015-19 KOOSTE SEKÄ PÄIVITYSESITYKSEN VUOSILLE 2016-20 Matti Hursti 8.4.2015, päivitetty 29.4.2015 Kaupunginosa Asukasmäärän muutos Investointi, vuodet, Esitykset / huomiot Keskusta 950 Moision

Lisätiedot

MAPSTO 2015-19 KOOSTE SEKÄ PÄIVITYSESITYKSEN VUOSILLE 2016-20 Matti Hursti 8.4.2015, päivitetty 29.4.2015

MAPSTO 2015-19 KOOSTE SEKÄ PÄIVITYSESITYKSEN VUOSILLE 2016-20 Matti Hursti 8.4.2015, päivitetty 29.4.2015 Oheismateriaali / sivltk 12.5.2015 39 vapltk 26.5.2015 38 MAPSTO 2015-19 KOOSTE SEKÄ PÄIVITYSESITYKSEN VUOSILLE 2016-20 Matti Hursti 8.4.2015, päivitetty 29.4.2015 Kaupunginosa Asukasmäärän Investointi,

Lisätiedot

Ylöjärven kaupungin salkutetut rakennukset Kaupunginvaltuusto ja päivitys

Ylöjärven kaupungin salkutetut rakennukset Kaupunginvaltuusto ja päivitys tekninen E = Erinomainen 1 = pidetään 6210 Terveysasema/Akuuttiosasto Mikkolantie 10, Terveydenhoito 10721 1 (1) 1979 / 2011 E/H 6211 Keskustan neuvola Mikkolantie 12, Terveydenhoito 505 1 (1) 1982 T Kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46

Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46 Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46 SOPPEENHARJUN ALUE Siivikkala 1-6 303 kasvaa ta-suunnitelma: peruskorjaus 2012-13 yhteistyö Tampereen laajennetaan

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA MAPSTO LUONNOS

MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA MAPSTO LUONNOS MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA MAPSTO 2018-2022 LUONNOS 1.9.2017 1 Ylöjärven eteläosan aluejako 2 1. MAPSTO:n tausta ja tarkoitus Maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelmassa

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA MAPSTO EHDOTUS, KH

MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA MAPSTO EHDOTUS, KH MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA MAPSTO 2018-2022 EHDOTUS, KH 30.10.2017 1 Ylöjärven eteläosan aluejako 2 1. MAPSTO:n tausta ja tarkoitus Maankäytön ja palveluiden suunnittelu-

Lisätiedot

Viljakkala MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Viljakkala MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Viljakkala Osa-alue koostuu Viljakkalan entisen kuntakeskuksen eli kirkonkylän ja Manni Vilppeen asemakaava-alueista sekä Harhalan haja-asutusalueesta. Kirkonkylän asukasmäärä on tällä hetkellä noin 580,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA MAPSTO Kaupunginvaltuusto

MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA MAPSTO Kaupunginvaltuusto MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA MAPSTO 2017-2021 Kaupunginvaltuusto 12.12.2016 1 Ylöjärven eteläosan aluejako 2 1. MAPSTO:n tausta ja tarkoitus Maankäytön ja palveluiden suunnittelu-

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA MAPSTO EHDOTUS, KV

MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA MAPSTO EHDOTUS, KV MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA MAPSTO 2018-2022 EHDOTUS, KV 6.11.2017 1 Ylöjärven eteläosan aluejako 2 1. MAPSTO:n tausta ja tarkoitus Maankäytön ja palveluiden suunnittelu-

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Tasapainoinen talous Ylöjärven kaupungin talousarvio 2017

Tasapainoinen talous Ylöjärven kaupungin talousarvio 2017 Tasapainoinen talous Ylöjärven kaupungin talousarvio 2017 Kaupunginjohtajan esitys 25.10.2016 Tasapainoinen talous Tavoitteena on ollut rakentaa vastuullinen, pidemmän tähtäyksen taloussuunnitteluun perustuva,

Lisätiedot

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET 1 MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET K y m e n l a a k s o n j a E t e l ä - K a r j a l a n m a a k u n n a t Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI - KAAVOITUS 2017 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2017 1 Ylöjärven kaupungin KAAVOITUSKATSAUS 2017 Ympäristölautakunta 16.8.2017 Kaupunginhallitus 00.00.2017 Kaupunginvaltuusto 00.00.2017

Lisätiedot

Maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelma MAPSTO

Maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelma MAPSTO Kaupunginhallitus 350 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 107 09.11.2015 Maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelma MAPSTO 2016-2020 73/00.001/2015 KAUPHALL 02.11.2015 350 Kehitysjohtaja Riku Siren

Lisätiedot

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2009

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2009 YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2009 Ylöjärven kaavoitus Ympäristölautakunta 28.4.2009 111 Kaupunginhallitus 4.5.2009 YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2009 2/6 Ylöjärven kaupungissa ja maakunnan

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa,

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 6.2.2008 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelma MAPSTO

Maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelma MAPSTO Vapaa-aikalautakunta 47 12.09.2017 Maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelma MAPSTO 2018-2022 VAPLTK 12.09.2017 47 Elinvoimajohtaja Pauli Piiparisen valmisteluohje: Maankäytön ja palvelujen

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistäminen maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla. Talous- ja hallintojohtaja Jonna Hohti

Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistäminen maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla. Talous- ja hallintojohtaja Jonna Hohti Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistäminen maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla Talous- ja hallintojohtaja Jonna Hohti 11.10.2017 11.10.2017 Jonna Hohti 2 Resurssiviisas maankäyttö ja suunnittelu

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta. 18.09.2013 Sivu 1 / 1 3929/02.02.00/2013 90 Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2014-2018 investointiohjelmasta. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. (09)

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Strategia 2017 > Strategia 2018 Yhdyskuntatoimen toimenpiteet strategisiin tavoitteisiin 1-3 (muutokset punaisella)

Strategia 2017 > Strategia 2018 Yhdyskuntatoimen toimenpiteet strategisiin tavoitteisiin 1-3 (muutokset punaisella) Strategia 2017 > Strategia 2018 Yhdyskuntatoimen toimenpiteet strategisiin tavoitteisiin 1-3 (muutokset punaisella) VALTUUSTOKAUDEN PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET 1. Varmistetaan mahdollisuus kohtuuhintaiseen

Lisätiedot

Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut

Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut Toiminnalliset tavoitteet Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut Tontinluovutusmäärät investoinnit Joukkoliikennepalvelutaso rahoitus Ympäristötavoitteet Prosessien käytännön yhteistyö hyvinvointi 1 Tulot 43

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma NURMEKSEN KAUPUNKI Pohjoispään 132 kaupunginosan korttelin nro 27 asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (Osuuspankki) Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Tavoitteet (Kaavan Oj 15 tavoitteiden päivitys) Kh 30.5.2016 82 Kh liite 1 Kate 11.5.2016 40 Kate om Asia 75/10.02.03/2016 Kaavan laatijat:

Lisätiedot

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Kuntakohtainen toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi sekä Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma

Kuntakohtainen toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi sekä Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 541/00.04.01/2014 60 Kuntakohtainen toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi sekä Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma 2013-2017 Päätöshistoria

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi Valkamalta puh. 050-32 95 303 tai maankäyttöteknikko

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU Sivu 1 / 3 OJALA-LAMMINRAHKAN ALUEEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SOPIMUKSEN OSAPUOLET I II Tampereen kaupunki Kangasalan kunta SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Toimeenpanosuunnitelman taustana on vuonna 2008

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Tekninen palvelukeskus Kaavoituspalvelut PL 43, KOKKOLA

Tekninen palvelukeskus Kaavoituspalvelut PL 43, KOKKOLA Tekninen palvelukeskus 24.8.2015 Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 KOKKOLA Vastaus kyselyyn kaavatiedoista Kokkolan avosairaanhoidon ja avoterveydenhuollon, suun terveydenhuollon sekä sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 3.11.2015 / HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.11.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2015 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK ASEMAKAAVA: Elovainion yritysalueen laajennus (Yhdystien pohjoispuoli)

1 (5) YMPLTK ASEMAKAAVA: Elovainion yritysalueen laajennus (Yhdystien pohjoispuoli) 1 (5) LIITE 6 YLÖJÄRVI YMPLTK. 12.12.2011 ASEMAKAAVA: Elovainion yritysalueen laajennus (Yhdystien pohjoispuoli) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelun alue sijaitsee Elovainion

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.09.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie Kaavatunnus 3-337 Asianumero ASRA.ltk: 19.4.2016 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie Asemakaavan muutos koskee korttelin 3772 tonttia 4 Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 3772

Lisätiedot