HENKILÖ- JA YRITYSARVIOINTI SETI OY

Transkriptio

1 HENKILÖ- JA YRITYSARVIOINTI SETI OY TUKES:n nimeämä sähköturvallisuuslain mukaisten pätevyystodistusten arvioija. Oy/AK 1

2 Henkilö- ja Yritysarviointi SETI Oy Perustettu 1996 Kuulu STUL konserniin Pätevyystodistukset sähköasennuksiin alkaen Mittatekniikan keskuksen akreditointi yksikkö Finas on arvioinut toiminnan, joka on todettu puolueettomaksi ja riippumattomaksi todistushakemuksia käsitelty noin kpl Oy/AK 2

3 Lakisääteiset sähköpätevyydet Sähköpätevyydet, SP1, SP2 ja SP3 Hissipätevyydet, hissipätevyys 1 ja hissipätevyys 2 Kelpoisuustodistukset (oman ja lähisukulaisen asuinrakennuksien sähköistys) Oy/AK 3

4 Vapaaehtoiset pätevyydet - Telepätevyydet - Antennipätevyys - Tietoverkkopätevyys - OL-asiantuntijasertifikaatti - Turvapätevyydet - Sähkölaitteiston kuntotutkijapätevyys Oy/AK 4

5 Yrityshyväksynnät - Teleurakoitsijahyväksyntä - Antennityöt - Tietoverkkotyöt - OL-yrityssertifikaatti - TU-yrityssertifikaatti Oy/AK 5

6 Sähkötyöturvallisuuskortti - Setin auktorisoima sähkötyöturvallisuuskouluttaja (n. 180 kpl) Setin luentomateriaali Setin laatimat koekysymykset Setin todistuspohjat Setin sähkötyöturvallisuuskortti Oy/AK 6

7 Sähköurakoinnin edellytykset Sähköturvallisuuslaki 8 Sähkölaitteiden korjaus ja huoltotöitä sekä sähkölaitteiston rakennus-, korjaus-, huolto- ja käyttötöitä saa tehdä seuraavin edellytyksin: 1) töitä johtamaan nimetään luonnollinen henkilö, jolla on riittävä kelpoisuus 2) itsenäisesti työtä suorittavalla ja valvovalla luonnollisella henkilöllä on riittävä kelpoisuus tai muuten riittävä ammattitaito, sekä Oy/AK 7

8 Sähköurakoinnin edellytykset 3) käytössä on töiden tekemisen kannalta tarpeelliset tilat ja työvälineet sekä sähköturvallisuutta koskevat säännökset ja määräykset. Oy/AK 8

9 Sähköurakoinnin edellytykset Yrityksen palveluksessa tai omistussuhteessa yritykseen tulee olla sähkötöiden johtaja, jolla on joko sähköpätevyys 1, 2 tai 3, tai vanha sähköpätevyys A, B, C tai D. Sähkötöidenjohtajalla tulee olla johto-oikeus yrityksen kaikkiin sähkötöitä tekeviin henkilöihin ja hänellä tulee olla valtuudet hoitaa sähkötöidenjohtajan tehtäviä. Oy/AK 9

10 Sähköurakoinnin edellytykset Mikäli sähkötöiden johtaja eroaa yrityksen palveluksesta, niin yrityksen tulee nimetä uusi sähkötöidenjohtaja kolmen kuukauden kuluessa entisen eroamispäivästä. Oy/AK 10

11 Sähköurakoinnin edellytykset Ennen sähkötöiden aloittamista yrityksen tulee tehdä KTMp 516/ mukainen ilmoitus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESille sähkötöiden tekemisestä. Pysyvän ilmoituksen tekeminen edellyttää, että tekijällä on y-tunnus. Kohdekohtaisen ilmoituksen voi tehdä myös yksityishenkilö. Ilmoitus tehdään SL1 lomakkeella. Suunnittelu on vapaata toimintaa, eikä siitä tarvitse tehdä ilmoitusta TUKESille eikä suunnitteluyrityksellä tarvitse olla sähkötöidenjohtajaa. Oy/AK 11

12 Sähköurakoinnin edellytykset Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES katsoo, että toiminnanharjoittajalla on mahdollisuus aikaansaada turvallinen lopputulos ja huolehtia työnaikaisesta turvallisuudesta, jos käytettävissä on: toiminnassa tarpeelliset turvallisuustutkintoon sisältyvät sekä muut julkaisut. Oy/AK 12

13 Sähköurakoinnin edellytykset toiminnan kannalta tarpeelliset työvälineet ja riittävästi mittalaitteita, kuten: yleismittari, eristysresistanssin mittauslaite, pihtiampeerimittari, vaihejärjestyksen ilmaisin, Suojamaadoituspiirin kunnon toteamiseen soveltuvat mittalaitteet, oikosulkuvirran määräämiseen soveltuvat mittalaitteet ja jännitteenkoetin. Oy/AK 13

14 Maallikko Sähköalan töiden tekijät Henkilö, joka ei ole opastettu sähköalan ammattihenkilön toimesta. Opastettu henkilö Henkilö, jonka sähköalan ammattihenkilö on opastanut siten, että kykenee välttämään työssä sähkön aiheuttamat vaarat eri olosuhteissa. sähköisku- ja valokaarivaara yleensä maallikko, toisen sähköalan ammattihenkilö esimerkiksi elektroniikka-asentaja vahvavirtatöihin tai sähköalalle opiskeleva henkilö Opastuksen saa antaa vain sähköalan ammattilainen Oy/AK 14

15 Sähköalan töiden tekijät Opastettu henkilö (S): Henkilöä, joka on hankkimassa KTMp (516/1996) 11 :n mukaista sähköalan ammattihenkilön pätevyyttä ja jolla on sähköalan koulutusta ja/tai työkokemusta, mutta joka ei kaikilta osin täytä itsenäiseen työhön kykenevän ammattihenkilön vaatimuksia. Opastettu henkilö (M): Henkilöä, jolla ei ole sähköalan koulutusta tai työkokemusta (= maallikko), mutta joka on opastettu tekemään tietty toimenpide, esim. sulakkeen vaihto tai laitevalmistukseen liittyvään testaukseen kuuluva mittaus. Oy/AK 15

16 Sähköalan töiden tekijät Sähköalan ammattihenkilö Henkilö, jolla on soveltuva koulutus ja kokemus, jonka perusteella hän kykenee arvioimaan riskit ja välttämään sähkön aiheuttamat vaarat. Henkilön tulee täyttää KTMp (516/1998) 11 :n vaatimukset. Oy/AK 16

17 Maallikolle sallitut työt KTMp Sähköalan töistä (516/1996) 10 : Vähäistä vaaraa aiheuttavat työt 1) enintään 250 V nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotus tai kiinnitys, 1-vaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotyöt sekä niihin rinnastettavat työt 2) nimellisjännitteeltään enintään 50 V (vaihtojännite) tai 120 V (tasajännite) laitteistoihin kohdistuvat sähkötyöt (ELV-työt) 3) käyttötyöt sähkölaitteistossa, jonka jännitteiset osat on suojattu tahattomalta koskettamiselta 4) omaan käyttöön rakennettujen sähkölaitteiden korjaus, jos tämä liittyy sähköalan harrastustoimintaan Oy/AK 17

18 Maallikolle sallitut työt Oy/AK 18

19 Sähköturvallisuusorganisaatio Sähkötöiden johtaja Työstä vastaava henkilö Työstä vastaava henkilö Työstä vastaava henkilö Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja Oy/AK 19

20 Sähköturvallisuusorganisaatio Sähkötöiden johtaja vastaa koko yrityksen sähkötöiden turvallisesta toteutuksesta ja työn turvallisesta lopputuloksesta. Sähkötöiden johtaja voi siirtää tehtäviä työstä vastaavalle henkilölle, mutta vastuuta hän ei voi siirtää. Työstä vastaavan henkilön tehtävät tulee määrittää yrityskohtaisesti ja mieluummin kirjallisesti, voimassa olevan organisaation mukaisesti. Oy/AK 20

21 Sähköturvallisuusorganisaatio Kuka? Työn tekijä Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja Työstä tai käytöstä vastaava henkilö (esim. työnjohtaja) STJ tai KJ Mitä? Oma työ ja sen välitön vaikutuspiiri Työkohteessa tehtävä työ Koko työkokonaisuus Koko järjestelmä Oy/AK

22 Sähkötöiden johtaja Toiminnanharjoittaja nimeää oltava toiminnanharjoittajan palveluksessa tai määräysvaltaisessa omistussuhteessa yritykseen hänellä oltava kelpoisuuden osoituksena henkilökohtainen pätevyystodistus, joka oikeuttaa johtamaan tehtäviä sähkötöitä Sähkötöidenjohtajan ja sähkötöitä tekevän työntekijän tulee olla saman työnantajan palveluksessa ja sähkötöidenjohtajalla tulee olla työnjohto-oikeus kaikkiin sähkötöitä tekeviin henkilöihin Oy/AK 22

23 STJ huolehtii Sähkötöiden johtaja 1) Töissä noudatetaan sähköturvallisuuslakia ja sen perusteella annettuja säännöksiä ja määräyksiä, 2) Sähkölaitteet ja laitteistot ovat sähköturvallisuuden kannalta säännösten ja määräysten edellyttämässä kunnossa ennen niiden käyttöönottoa tai toiselle luovuttamista ja 3) Sähkötöitä tekevät henkilöt ovat riittävän ammattitaitoisia ja opastettuja työtehtäviinsä. Oy/AK 23

24 STJ:n käytännön toimet varmistaa käytettävän henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen sekä organisoi sen ylläpidon organisoi työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan nimeämisen (SFS 6002/liite X.4) organisoi tiedonkulun sähkötöihin osallistuvien kesken varmistaa sähköturvallisuuteen liittyvän ohjeistuksen organisoi varmennusjärjestelmän ja käyttöönottotarkastukset organisoi sähköturvallisuuskoulutukset ja opastukset työnantajan edellyttämällä tavalla on työntekijöiden tavoitettavissa, esimerkiksi puhelimen välityksellä huolehtii, että säännökset, määräykset, ohjeet ja standardit ovat henkilöstön käytettävissä seuraa sähkölaitteiston rakentamista ja puuttuu tarvittaessa siihen Oy/AK 24

25 1) käyttötöissä Sähkötöiden johtajaa ei vaadita 2) vähäistä vaaraa tai häiriötä aiheuttavat työt (KTMp 516/96,10 ) 3) oman tai lähisukulaisen hallinnassa olevan asunnon tai asuinrakennuksen sähkölaitteistoon kohdistuvassa sähkötyössä, jonka tekee riittävän ammattitaitoinen erikseen määritelty henkilö pätevyys- tai kelpoisuustodistuksen omaava henkilö, lähisukulaisella tarkoitetaan puolisoa omia tai puolison lapsia sekä omia tai puolison vanhempia ja isovanhempia 4) sellaisesta vähäisestä kertaluonteisesta sähkötyöstä, jonka tekijällä on kyseisen työn tekemiseen oikeuttava pätevyystodistus. 5) Oppilaitosten laboratoriotilat! Oy/AK 25

26 Käyttötyöt Käytön johtaja Käytöstä vastaava henkilö Käytöstä vastaava henkilö Käytöstä vastaava henkilö Käyttötöiden tekijä Käyttötöiden tekijä Käyttötöiden tekijä Oy/AK 26

27 Käyttötyöt Sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö Henkilö, jolla on toiminnallinen vastuu sähkölaitteiston käytöstä Hänen tehtäviään voidaan siirtää toisille, mutta siitä tulee sopia mieluiten kirjallisesti. Vastuuta ei voi koskaan siirtää toiselle henkilölle. Voi olla tietyissä tilanteissa muukin kuin sähköalan ammattihenkilö. Oy/AK 27

28 Käyttötyöt Käytöstä vastaava henkilö voi siten olla esimerkiksi: isännöitsijä toimiston esimies tai yrityksen toimitusjohtaja omakotitalon omistaja kiinteistön huoltomies tai talonmies tuotannossa olevan konelinjan tuotanto- tai käyttöpäällikkö yksittäisen laitteiston koneenhoitaja. Käytöstä vastaavan henkilön tulisi olla tietoinen tehtävästään ja niistä velvoitteista ja vastuista mitä tehtävä tuo mukanaan. Oy/AK 28

29 Käytön johtaja Sähkölaitteiston haltijan on nimettävä käyttötöitä varten käytön johtaja, jolla on kyseiselle jännitealueelle oikeuttava pätevyystodistus 1) jos sähkölaitteistoon kuuluu yli V nimellisjännitteisiä osia, lukuun ottamatta enintään V nimellisjännitteellä syötettyjä yli V sähkölaitteita tai niihin verrattavia laitteistoja, tai 2) jos sähkölaitteiston liittymisteho, jolla tarkoitetaan sähkölaitteiston haltijan kiinteistölle tai yhtenäiselle kiinteistöryhmälle rakennettujen liittymien liittymistehojen summaa, on yli kva Oy/AK 29

30 Käytön johtaja Käytön johtaja (käytöstä vastaava) huolehtii 1) Sähkölaitteiston käytössä ja huollossa noudatetaan sähköturvallisuussäännöksiä 2) Käyttötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastetut tehtäviinsä 3) Sähkölaitteistosta ei aiheudu vaaraa 4) Sähkölaitteisto on säädösten mukaisessa kunnossa ja toimii oikein Oy/AK 30

31 Käytön johtaja Käytön johtajana voi toimia: Sähkölaitteiston haltijan palveluksessa oleva luonnollinen henkilö Sähkölaitteiston haltijan kanssa kunnossapitosopimuksen tehneen yhteisön tai yrityksen palveluksessa oleva luonnollinen henkilö Yksityinen luonnollinen henkilö, joka ei ole sähkölaitteiston haltijan tai kunnossapitoyhteisön palveluksessa (Max 3 kpl enintään 20 kv muuntamoa) Oy/AK 31

32 Ilmoitukset sähköturvallisuusviranomaisille: Sähkötöiden johtaja on nimettävä ennen asennustoiminnan aloittamista Käytön johtaja on nimettävä 3 kk kuluessa sähkölaitteiston käyttöönotosta Uusi käytön/sähkötöiden johtaja on nimettävä 3 kk kuluessa edellisen lopetettua tehtävän hoidon Käytön ja sähkötöiden johtajaa koskevat ilmoitukset on tehtävä Turvatekniikan keskukselle 1kk kuluessa muutoksesta, ilmoitukseen: vastuuhenkilön suostumus (KJ + STJ) laitteistoa ja haltijaa koskevat tiedot (KJ) selvitys mahdollisesta kunnossapitosopimuksesta (KJ) lomake SL 2 A(KJ) ja SL 1 (STJ) kts. Oy/AK 32

33 Sähköalan ammattilainen KTMp 516, 11 Riittävän ammattitaitoiseksi valvomaan ja itsenäisesti tekemään koulutustaan ja työkokemustaan vastaavan alan sähkö- ja käyttötyötä katsotaan se, joka on mainittuihin töihin opastettu ja joka on: 1) suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä; 2) suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä; Oy/AK 33

34 Sähköalan ammattilainen 3) suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä; 4) suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä; taikka 5) hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot. Oy/AK 34

35 Sähköalan ammattilainen Edellä 1 momentissa mainitun työkokemuksen tulee olla riittävän laaja-alaista ja sähkötöihin perehdyttävää. Sen, joka antaa 1 momentissa tarkoitetun opastuksen, tulee täyttää 1 ja 2 momentissa mainitut pätevyysvaatimukset. Edellä 1 momentissa tarkoitetun soveltuvan tutkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen tarkempi oppisisältö määritellään liitteen kohdassa 1. Oy/AK 35

36 Sähköalan ammattilainen Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitteeseen rinnastettaviin laitteistoihin kohdistuva sähkötyö, riittävän ammattitaitoiseksi tekemään itsenäisesti kyseisiä töitä katsotaan 1 momentissa poiketen myös se, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustiedot tai liitteen kohdan 2 mukainen koulutus ja vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä. Oy/AK 36

37 KTMp 516, 12 Sähköpätevyys 1 Sähköpätevyys 1 oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana ja käytön johtajana. Sähköpätevyyteen 1 vaaditaan hyväksytysti suoritettu soveltuva sähköturvallisuustutkinto sekä: a) soveltuva tekniikan alan korkeakoulututkinto, sähkövoima-alan insinöörin tai sähkövoima-alan teknikon tutkinto tai vastaava tutkinto; ja Oy/AK 37

38 Sähköpätevyys 1 b) ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kahden vuoden riittävän laaja-alainen sähkötöiden johtamiseen perehdyttävä työkokemus, josta vähintään vuosi on saatu yli 1000 voltin vaihtojännitteisten tai yli 1500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteistojen rakentamiseen tai käytön johtamiseen perehdyttävissä tehtävissä. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun soveltuvan tutkinnon tai sitä täydentävän koulutuksen tarkempi oppisisältö määritellään liitteen kohdassa 3. Oy/AK 38

39 Sähköpätevyys 1 Rajoitettu sähköpätevyys 1, joka oikeuttaa toimimaan enintään 1000 voltin vaihtojännitteisten ja enintään 1500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkötöiden johtajana sekä enintään 20 kilovoltin nimellisjännitteisten sähkölaitteistojen käytön johtajana, voidaan antaa sille, jolla on 1 momentin a kohdassa tarkoitetun tutkinnon sijasta sähköyliasentajan tai sähkölaitosyliasentajan erikoisammattitutkinto tai vastaava tutkinto. Lisäksi edellytyksenä on tutkinnon suorittamisen jälkeen hankittu vähintään kuuden vuoden riittävän laaja-alainen sähkötöiden johtamiseen perehdyttävä työkokemus, josta vähintään kaksi vuotta on saatu yli 1000 voltin vaihtojännitteisiin tai yli 1500 voltin tasajännitteisiin sähkölaitteistoihin perehdyttävissä tehtävissä. Oy/AK 39

40 Sähköpätevyys 2 KTMp 516, 13 Sähköpätevyys 2 oikeuttaa toimimaan enintään 1000 voltin vaihtojännitteisten ja 1500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkötöiden johtajana sekä käytön johtajana. Sähköpätevyyteen 2 vaaditaan hyväksytysti suoritettu soveltuva sähköturvallisuustutkinto sekä: 1) soveltuva tekniikan alan korkeakoulututkinto, sähkövoima-alan insinöörin tai sähkövoima-alan teknikon tutkinto ja tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kahden vuoden työkokemus; taikka Oy/AK 40

41 Sähköpätevyys 2 2) soveltuva ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto tai vastaava aiempi koulutus tai tutkinto ja tämän suorittamisen jälkeen vähintään kolmen vuoden työkokemus. Edellä 2 momentissa mainitun työkokemuksen tulee olla riittävän laaja-alaista sähkölaitteistojen rakentamiseen ja sähkötöiden johtamiseen perehdyttävää. Edellä 2 momentissa tarkoitetun soveltuvan tutkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen tarkempi oppisisältö määritellään liitteen kohdassa 1. Oy/AK 41

42 KTMp 516, 14 Sähköpätevyys 3 Sähköpätevyys 3 oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana enintään 1000 voltin vaihtojännitteiseen tai enintään 1500 voltin tasajännitteiseen verkkoon liitettäväksi tarkoitettujen sähkölaitteiden korjaustöissä. Korjaustöihin rinnastetaan sähkölaitteiston yksittäisen komponentin vaihtaminen sekä korjattavan tai uutena verkkoon liitettävän sähkölaitteen tai -laitteiston yksittäisen syöttöjohdon asentaminen asennusrasialta tai kiinteistön jakokeskukselta muuttamatta keskuksen rakennetta. Sähköpätevyyteen 3 vaaditaan hyväksytysti suoritettu soveltuva sähköturvallisuustutkinto sekä 11 :ssä säädetty riittävä ammattitaito sähkö- ja käyttötöihin. Oy/AK 42

43 KTMp 516, 18 Rajoitettu SP3 pätevyys Arviointilaitos voi hakemuksesta myöntää hakijan koulutusta vastaavalle sähköalan tehtäväalueelle rajoitetun 14 :ssä tarkoitettua pätevyyttä osoittavan todistuksen sille, joka on suorittanut tehtäväalueen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aikaisemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vähintään yhden vuoden pituisen työkokemuksen tehtäväalueen sähkötöistä, tai jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustiedot. Jos henkilöltä :ssä edellytetty työkokemus ei ole riittävän laaja-alaista, arviointilaitos voi pyynnöstä myöntää pätevyystodistuksen rajattuna työkokemusta vastaavalle tehtäväalueelle. Edellä 1 momentissa tarkoitetun tutkinnon tarkempi oppisisältö määritellään liitteen kohdassa 2. Oy/AK 43

44 KTMp 516, 15 Hissipätevyys 1 Hissipätevyys 1 oikeuttaa toimimaan hissien rakennus-, perusparannus-, korjaus- ja huoltotöiden johtajana. Lisäksi se oikeuttaa sähkötöihin sähköpätevyys 3:n tarkoittamassa laajuudessa. Hissipätevyyteen 1 vaaditaan hyväksytysti suoritettu hissiturvallisuustutkinto sekä: 1) soveltuva tekniikan alan korkeakoulu-tutkinto, insinöörin tai teknikon tutkinto taikka soveltuva hissialan ammattitutkinto; ja Oy/AK 44

45 Hissipätevyys 1 2) ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kahden vuoden pituinen riittävän laaja-alainen hissien asennusten ja kunnossapidon johtamiseen perehdyttävä työkokemus. Edellä 1 momentissa tarkoitetun soveltuvan tutkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen tarkempi oppisisältö määritellään liitteen kohdassa 4. Oy/AK 45

46 KTNp 516, 16 Hissipätevyys 2 (esitys) Hissipätevyys 2 oikeuttaa toimimaan hissien korjaus- ja huoltotöiden johtajana. Lisäksi se oikeuttaa sähkötöihin sähköpätevyys 3:n tarkoittamassa laajuudessa. Hissipätevyyteen 2 vaaditaan hyväksytysti suoritettu hissiturvallisuustutkinto sekä: 1) soveltuva sähköalan perustutkinto; ja Oy/AK 46

47 Hissipätevyys 2 2) ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kolmen vuoden pituinen riittävän laaja-alainen hissien kunnossapidon johtamiseen perehdyttävä työkokemus. Edellä 1 momentissa tarkoitetun soveltuvan tutkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen tarkempi oppisisältö määritellään liitteen kohdassa 4. Oy/AK 47

48 Kelpoisuustodistus Sähkötyötä, jonka tekee 11 :n 1 ja 2 momentissa määritelty henkilö ja joka kohdistuu tämän omassa tai lähisukulaisen hallinnassa olevan asunnon tai asuinrakennuksen sähkölaitteistoon; lähisukulaisella tarkoitetaan puolisoa sekä omia tai puolison lapsia, vanhempia ja isovanhempia Edellä tarkoitetulle sähkölaitteiston rakennus- ja korjaustyölle on tehtävä sähköturvallisuuslain 17 :n mukainen varmennustarkastus, jollei kyse ole vähäisestä toimenpiteestä. Varmennustarkastuksessa on selvitettävä, että sähkötyön suorittajalla on edellytetty pätevyys. Edellä 11 :n 1 momentin mukainen pätevyys on osoitettava arviointilaitoksen soveltuvalla todistuksella. (Kelpoisuustodistuksella) Oy/AK 48

49 KTMp 516, liite kohta :n 4 momentissa ja 13 :ssä tarkoitettu tutkinto ja sitä vastaavat opinnot Soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon tai sitä täydentävien opintojen tulee sisältää sähköalan opintoja vähintään 45 opintopistettä. Opinnot voivat olla teoriakursseja, laboratoriokursseja, harjoitustöitä, projektityöopintoja tai muita vastaavia opintoja. Harjoittelua ja opinnäytetyötä ei kuitenkaan lueta mukaan opintopistemäärään. Soveltuva tekniikan alan muun tutkinnon tulee sisältää sähköalan opintoja vähintään 40 opintoviikkoa. Opintoihin tulee kuulua alla olevan luettelon aihealueet siten, että kunkin kohdan opintojen laajuus on vähintään 1,5 opintopistettä tai yksi opintoviikko. Aihealueen jälkeen on lueteltu tarkemmin sen oppisisältö. Oy/AK 49

50 KTMp 516, liite kohta 1 1) teoreettinen sähkötekniikka ja sähkömittaustekniikka: - sähkötekniikan komponentit, virtapiirilait, virtapiirien laskumenetelmät, - sähkömagnetismi, induktioilmiö, vaihtosähkön perusteet, vaihtosähköpiirien keskeiset laskumenetelmät, resonanssi-ilmiö, kompensointi, - symmetrinen ja epäsymmetrinen 3-vaihejärjestelmä, jännitteen alenema, yliaaltojen teoria, - sähköstatiikka ja sähkölujuus, - virran, jännitteen ja tehon mittaaminen sähkövoimajärjestelmässä, energiamittaus, sähkön laatuun liittyvät mittaukset; Oy/AK 50

51 KTMp 516, liite kohta 1 2) sähköturvallisuussäädökset ja -standardit: - soveltuvan sähköturvallisuustutkinnon laajuuden mukaiset sähköalan säädökset ja näiden säädösten kannalta keskeisimmät standardit; 3) sähkötyöturvallisuus: - 4 a luvun mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus, - sähkövirran vaikutukset ihmiseen, sähkötapaturmat ja niissä toimiminen, sähkölaitteiden ja -asennusten turvallisuusratkaisut; 4) sähkön siirto- ja jakeluverkot: - maakaapeli- ja ilmajohtoasennukset; Oy/AK 51

52 KTMp 516, liite kohta 1 5) rakennuksen sähköverkko: - suojausmenetelmät, jakelujärjestelmät, - asennustavat, tilaluokitukset, asennukset erilaisissa tiloissa, - laitteiden, johtimien ja kaapeleiden mitoitus, - sähkötekninen dokumentointi, - sähkökäytöt; 6) sähköturvallisuuteen liittyvät tarkastukset: - kiinteistön käyttöönottotarkastukset, - soveltuvin osin jakeluverkkojen käyttöönottotarkastukset. Näyttöperusteisen tutkinnon tulee vastata edellä vaadittua tiedollista ja taidollista osaamista. Oy/AK 52

53 KTMp 516, liite kohta :n 5 momentissa ja 18 :n 3 momentissa tarkoitettu tutkinto ja sitä vastaavat opinnot Soveltuvan tekniikan alan ammatillisen tutkinnon tulee sisältää sähköalan opintoja vähintään 20 opintoviikkoa ja soveltuva tekniikan alan korkeakoulututkinnon tulee sisältää sähköalan opintoja vähintään 25 opintopistettä. Opintoihin tulee kuulua alla olevan luettelon aihealueet siten, että kunkin kohdan opintojen laajuus on vähintään 1,5 opintopistettä tai yksi opintoviikko. Aihealueen jälkeen on lueteltu tarkemmin sen oppisisältö. Oy/AK 53

54 KTMp 516, liite kohta 2 1) teoreettinen sähkötekniikka ja sähkömittaustekniikka: - sähkötekniikan komponentit, virtapiirilait, virtapiirien laskumenetelmät, - sähkömagnetismi, induktioilmiö, vaihtosähkön perusteet, vaihtosähköpiirien keskeiset laskumenetelmät; 2) sähköturvallisuussäädökset ja -standardit: - soveltuvan sähköturvallisuustutkinnon laajuuden mukaiset sähköalan säädökset ja näiden säädösten kannalta keskeisimmät standardit; 3) sähkötyöturvallisuus: - 4 a luvun mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus, - sähkövirran vaikutukset ihmiseen, sähkötapaturmat ja niissä toimiminen, sähkölaitteiden ja -asennusten turvallisuusratkaisut; Oy/AK 54

55 KTMp 516, liite kohta 2 4) rakennuksen sähköverkko: - suojausmenetelmät, jakelujärjestelmät, - asennustavat, tilaluokitukset, asennukset erilaisissa tiloissa, - laitteiden, johtimien ja kaapeleiden mitoitus, - sähkötekninen dokumentointi, - sähkökäytöt; 5) sähköturvallisuuteen liittyvät tarkastukset: - kiinteistön käyttöönottotarkastukset. Näyttöperusteisen tutkinnon tulee vastata edellä vaadittua tiedollista ja taidollista osaamista. Oy/AK 55

56 KTMp 516, liite kohta :ssä tarkoitettu tutkinto ja sitä vastaavat opinnot Soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon tai sitä täydentävien opintojen tulee sisältää sähköalan opintoja vähintään 45 opintopistettä. Opinnot voivat olla teoriakursseja, laboratoriokursseja, harjoitustöitä, projektityöopintoja tai muita vastaavia opintoja. Harjoittelua ja opinnäytetyötä ei kuitenkaan lueta mukaan opintopistemäärään. Soveltuva tekniikan alan muun tutkinnon tulee sisältää sähköalan opintoja vähintään 40 opintoviikkoa. Opintoihin tulee kuulua alla olevan luettelon aihealueet siten, että kunkin kohdan opintojen laajuus on vähintään 1,5 opintopistettä tai yksi opintoviikko. Aihealueen jälkeen on lueteltu tarkemmin sen oppisisältö. Oy/AK 56

57 KTMp 516, liite kohta 3 1) teoreettinen sähkötekniikka ja sähkömittaustekniikka: - sähkötekniikan komponentit, virtapiirilait, virtapiirien laskumenetelmät, - sähkömagnetismi, induktioilmiö, vaihtosähkön perusteet, vaihtosähköpiirien keskeiset laskumenetelmät, resonanssi-ilmiö, kompensointi, - symmetrinen ja epäsymmetrinen 3-vaihejärjestelmä, jännitteen alenema, yliaaltojen teoria, - sähköstatiikka ja sähkölujuus, - virran, jännitteen ja tehon mittaaminen sähkövoimajärjestelmässä, energiamittaus, sähkön laatuun liittyvät mittaukset; Oy/AK 57

58 KTMp 516, liite kohta 3 2) sähköturvallisuussäädökset ja -standardit: - soveltuvan sähköturvallisuustutkinnon laajuuden mukaiset sähköalan säädökset ja näiden säädösten kannalta keskeisimmät standardit; 3) sähkötyöturvallisuus: - 4 a luvun mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus, - sähkövirran vaikutukset ihmiseen, sähkötapaturmat ja niissä toimiminen, sähkölaitteiden ja -asennusten turvallisuusratkaisut; 4) sähkön siirto- ja jakeluverkot sekä suurjännitetekniikka: - sähkön siirtojärjestelmät, ylijännitteet ja ylijännitesuojaus, sähkön laatu, - sähkönjakelun komponentit, kojeistot, johtojen tekninen mitoitus, oikosulku- ja maasulkurelesuojaus, sähkönjakelun automaatio ja kaukokäyttö; Oy/AK 58

59 KTMp 516, liite kohta 3 5) rakennuksen sähköverkko: - suojausmenetelmät, jakelujärjestelmät, - asennustavat, tilaluokitukset, asennukset erilaisissa tiloissa, - laitteiden, johtimien ja kaapeleiden mitoitus, - sähkötekninen dokumentointi, - sähkökäytöt; 6) sähköturvallisuuteen liittyvät tarkastukset: - kiinteistön käyttöönottotarkastukset, - soveltuvin osin jakeluverkkojen käyttöönottotarkastukset. Näyttöperusteisen tutkinnon tulee vastata edellä vaadittua tiedollista ja taidollista osaamista. Oy/AK 59

60 KTMp 516, liite kohta 4 15 ja 16 :ssä tarkoitettu tutkinto ja sitä vastaavat opinnot Soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon tulee sisältää sähköalan opintoja vähintään 25 opintopistettä ja soveltuvan tekniikan alan ammatillisen tutkinnon tulee sisältää sähköalan opintoja vähintään 20 opintoviikkoa. Opinnot voivat olla teoriakursseja, laboratoriokursseja, harjoitustöitä, projektityöopintoja tai muita vastaavia opintoja. Harjoittelua ja opinnäytetyötä ei kuitenkaan lueta mukaan opintopistemäärään. Opintoihin tulee kuulua alla olevan luettelon aihealueet siten, että kunkin kohdan opintojen laajuus on vähintään 1,5 opintopistettä tai yksi opintoviikko. Aihealueen jälkeen on lueteltu tarkemmin sen oppisisältö. Oy/AK 60

61 KTMp 516, liite kohta 4 1) teoreettinen sähkötekniikka ja sähkömittaustekniikka: - sähkötekniikan komponentit, virtapiirilait, virtapiirien laskumenetelmät, - sähkömagnetismi, induktioilmiö, vaihtosähkön perusteet, vaihtosähköpiirien keskeiset laskumenetelmät, - symmetrinen ja epäsymmetrinen 3-vaihejärjestelmä, jännitteen alenema, yliaaltojen teoria, muutosilmiö, - sähköstatiikka ja sähkölujuus, - virran, jännitteen ja tehon mittaaminen sähkövoimajärjestelmässä; 2) sähköturvallisuussäädökset ja -standardit: - sähköturvallisuuslainsäädäntö ja sen nojalla annetut päätökset ja asetukset; Oy/AK 61

62 KTMp 516, liite kohta 4 3) sähkötyöturvallisuus: - 4 a luvun mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus, - sähkövirran vaikutukset ihmiseen, sähkötapaturmat ja niissä toimiminen, sähkölaitteiden ja -asennusten turvallisuusratkaisut; 4) rakennuksen sähköverkko: - suojausmenetelmät, jakelujärjestelmät, - asennustavat, tilaluokitukset, asennukset erilaisissa tiloissa, - laitteiden, johtimien ja kaapeleiden mitoitus, - sähkötekninen dokumentointi, - sähkökäytöt; 5) sähköturvallisuuteen liittyvät tarkastukset: - kiinteistön käyttöönottotarkastukset, Näyttöperusteisen tutkinnon tulee vastata edellä vaadittua tiedollista ja taidollista osaamista Oy/AK 62

63 KTMp 516, 19 Ennen pätevyysvaatimuksena edellytettyä koulutusta saadusta työkokemuksesta voidaan ottaa huomioon: 1) sähköpätevyyttä 1 koskevaa todistusta annettaessa puolet, kun työkokemus on saatu vähintään kaksivuotisen sähköalan töihin soveltuvan koulutuksen jälkeen ja se on ollut riittävän laajaalaisesti sähkötöiden johtamiseen perehdyttävää; 2) sähköpätevyyttä 2 koskevaa todistusta annettaessa puolet, kun työkokemus on riittävän laaja-alaisesti kiinteistöjen sähköasennustöihin perehdyttävää; 3) hissipätevyyttä koskevaa todistusta annettaessa puolet, kun työkokemus on riittävän laaja-alaisesti hissitöiden johtamiseen perehdyttävää sekä hissihuoltopätevyyttä koskevaa todistusta annettaessa puolet, kun työkokemus on riittävän laaja-alaisesti hissitöihin perehdyttävää. Oy/AK 63

64 SP1 Työkokemus TYÖKOKEMUKSEN HYVÄKSYNTÄ TYÖTEHTÄVÄALUEITTAIN Kokonaisuudessaan hyväksyttävää: Sähköasennustöiden johtaminen seuraavissa sähkölaitteistoissa kiinteistöt jakeluverkot muuntoasemat muut laajat sähkölaitteeseen rinnastettavat sähkölaitteistot (paperikoneet, laajat kylmälaitteistot yms.) laivojen sähkölaitteistot Oy/AK 64

65 SP1 Työkokemus Sähkölaitteistojen tarkastaminen seuraavissa sähkölaitteistoissa kiinteistöt jakeluverkot muuntoasemat muut laajat sähkölaitteeseen rinnastettavat sähkölaitteistot (paperikoneet, laajat kylmälaitteistot yms.) laivojen sähkölaitteistot Sähkösuunnittelu suunnittelun lisäksi työtehtäviin on kuulunut asennustöiden käyttöönotto tai asennusvalvonta Sähköasennustekniikan opetustehtävät Oy/AK 65

66 SP1 Työkokemus Puolet vaadittavaksi työkokemukseksi voidaan hyväksyä seuraavista työtehtävistä tai niiden yhdistelmistä: Sähkölaitteistojen suunnittelu kiinteistöt muut laajat sähkölaitteeseen rinnastettavat sähkölaitteistot (paperikoneet, laajat kylmälaitteistot yms.) laivojen sähkölaitteistot Sähköasennustöiden suorittaminen kiinteistöt muut laajat sähkölaitteeseen rinnastettavat sähkölaitteistot (paperikoneet, laajat kylmälaitteistot yms.) laivojen sähkölaitteistot Sähkölaitteiden korjaustöiden johtaminen ja tekeminen Oy/AK 66

67 SP1 Työkokemus Yli 1 kv työkokemukseksi hyväksytään: Yli 1 kv Sähkölaitteistojen suunnittelu, kun tehtäviin sisältynyt käyttöönotto tai asennusvalvonta kiinteistöt jakeluverkot muuntoasemat Yli 1 kv sähkölaitteistojen asennus kiinteistöt jakeluverkot muuntoasemat Yli 1 kv opetustehtävät Oy/AK 67

68 SP2 työkokemus Työkokemuksen hyväksyntä työtehtäväalueittain Puolet vaadittavasta työkokemuksesta tulee olla kiinteistöjen sähköasennuksiin perehdyttävistä tehtävistä. (työnjohto, valvonta, tarkastus, asennus) Toinen puoli voi olla: Sähköasennustöiden johtaminen, tarkistaminen tai suorittaminen seuraavissa sähkölaitteistoissa jakeluverkot muuntoasemat muut laajat sähkölaitteeseen rinnastettavat sähkölaitteistot laivojen sähköasennukset Oy/AK 68

69 SP2 työkokemus Sähkösuunnittelu silloin, kun suunnittelun lisäksi työtehtäviin on kuulunut asennustöiden käyttöönotto tai asennusvalvonta Sähköasennustekniikan opetustehtävät Hissiasennukset Sähkölaitteistojen korjaus ja jakokeskusvalmistus Oy/AK 69

70 SP3 työkokemus Kokonaisuudessaan hyväksyttävää: Sähköasennustöiden johtaminen tai suorittaminen seuraavissa sähkölaitteistoissa kiinteistöt jakeluverkot muuntoasemat muut laajat sähkölaitteeseen rinnastettavat sähkölaitteistot (paperikoneet, laajat kylmälaitteistot yms.) laivojen sähkölaitteistot Sähköasennustekniikan ja sähkölaitetekniikan opetustehtävät Hissilaitteistojen asennus-, huoltotyöt tai niiden johtaminen sekä tarkastus Oy/AK 70

71 SP3 työkokemus Sähkölaitteiden korjaustöiden johtaminen ja tekeminen Sähkölaitteistojen tarkastaminen Sähkölaitteiden valmistus Sähkösuunnittelu, kun sähkölaitteiston asennustöiden käyttöönotto ja valvontatehtävät sisältyvät tehtäviin PUOLET VAADITTAVAKSI TYÖKOKEMUKSEKSI VOIDAAN HYVÄKSYÄ SEURAAVISTA TYÖKOKEMUKSISTA TAI NIIDEN YHDISTELMÄSTÄ: Sähkölaitteistojen ja sähkölaitteiden suunnittelu Oy/AK 71

72 Turvallisuustutkinto alkaen turvallisuustutkinnot ovat voimassa viisi vuotta Enne suoritetut tutkinnot ovat voimassa todistukseen merkityn ajan Pätevyystodistus tulee hakea ennen turvallisuustutkinnon vanhenemista Mikäli henkilöllä on pätevyystodistus haettuna, hänen ei tarvitse uusia turvallisuustutkintoa vaikka se vanheneekin Oy/AK 72

73 Huomioitavaa Opintojen täydentäminen: Pääsääntö on, että opinnot tulisi täydentää samalla tasolla kuin varsinainen tutkinto. Perustutkinnon täydentämiseksi suositellaan sähkö- tai sähköverkkoasentajan ammattitutkintoa Ammattikorkeakouluopintoja tulisi täydentää avoimessa ammattikorkeakoulussa Oppilaitoksen tulee kirjoittaa täydennyskoulutuksen jälkeen todistus, missä kerrotaan, että henkilön tutkinto yhdessä suoritettujen lisäopintojen kanssa täyttää KTMp 516 liitteen kohdan X edellytykset. Oy/AK 73

74 Huomioitavaa Oppilaitokset eivät saa luvata sellaista, mikä ei pidä paikkaansa. Oppilaitosten opiskelijoista saamat rahalliset korvaukset eivät saa johtaa turhaan tai vääränlaiseen koulutukseen. Sähköpätevyyksistä johtuvat epäselvyydet kannattaa selvittää etukäteen Setistä joko netistä sivustolta tai soittamalla numeroon Oy/AK 74