OHJEET VARMENNUSTARKASTUKSEN SUORITTAMISESTA

Transkriptio

1 Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18, PL 55, Espoo Puhelin (09) Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST OHJEET VARMENNUS- TARKASTUKSEN SUORITTAMISESTA LAADITTU Korvaa kortin ST, laadittu ) OHJEET VARMENNUSTARKASTUKSEN SUORITTAMISESTA SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 KÄSITTEITÄ 3 VARMENNUSTARKASTUS SÄÄDÖSTEN JA MÄÄRÄYSTEN PERUSTEELLA 3.1 Säädösperusteet tarkastuksen suorittamiselle 3.2 Sähkölaitteistojen jako luokkiin 3.3 Varmennustarkastuksien suorittajia 3.4 Varmennustarkastukseen soveltuvia ohjeita 3.5 Valtuutetulle tarkastajalle asetettavat vaatimukset 3.6 Tarvittavat välineet ja kirjallisuus 3.7 Työturvallisuus 6 LÄÄKINTÄTILAT 6.1 Lääkintätilojen varmennustarkastus 7 RÄJÄHDYSVAARALLISET TILAT 7.1 Käsitteistö 7.2 Tilojen varmennustarkastus 8 DOKUMENTIT 8.1 Tehtävät pöytäkirjat ja testaustulokset 8.2 Puutteiden ja virheiden käsittely 9 ILMOITUKSET, ARKISTOINTI 9.1 Tarkastuksien ilmoittaminen 9.2 Tietojen arkistointi 4 KOHTEEN MÄÄRITTELY TARKASTUSTA VARTEN 4.1 Tarkastuskohteen määrittely 5 KOHTEEN TARKASTUS 5.1 Varmennustarkastuksen tavoitteet ja lähtökohdat 5.2 Käyttöönottotarkastuksen ja dokumenttien tarkastaminen 5.3 Silmämääräinen tarkastus 5.4 Mittaukset ja testaukset 5.5 Poikkeavien toteutustapojen vertailu 1 JOHDANTO Tämän ST-kortin tavoitteena on antaa sähkölaitteistojen tarkastuksien tilaajille ja varmennustarkastuksien suorittajille koottua tietoa perusteista, joita varmennustarkastuksessa toteutetaan laitteiston valmiudesta varmennustarkastukseen tarkastuksen päätehtävistä ja niitä koskevista säädöksistä ja määräyksistä mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota toimenpiteistä tarkastuksen jälkeen. Kortti perustuu sähköturvallisuuslakiin 410/96, määräyksiin, säädöksiin ja ohjeisiin, joista on koottu tähän ST-korttiin varmennustarkastuksessa useimmiten esiin tulevat perusasiat. Sähköturvallisuuslaki 410/96 muutti tarkastuskäytännöt kokonaan ja osaksi laajensi tehtävien tarkastuksien lukumäärää. Tarkastukset jakautuvat nyt käyttöönottotarkastuksiin varmennustarkastuksiin määräaikaistarkastuksiin.

2 Tämä laki määrää sähkölaitteiston käyttöönottotarkastuksen ja varmennustarkastuksen tilauksen hoitamisen ensisijaisesti laitteiston rakentajalle, mutta myös laitteiston haltijalle, mikäli laitteiston rakentaja jättää ne hoitamatta. Varmennustarkastus voidaan sopia haltijan suoritusvastuulle. Voimassa oleva laki siis painottaa haltijan vastuuta sähkölaitteiston kunnossapidossa. Sähkölaitteiston haltijan on hoidettava ja käytettävä sähkölaitteistoja niin, ettei niistä aiheudu vaaraa kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Sähkölaitteisto saadaan ottaa käyttöön vasta, kun käyttöönottotarkastuksessa on selvitetty, että siitä ei aiheudu vaaraa tai häiriötä. Käyttöönotto on ajankohta, jolloin laitteistoon kytketään jännite sen käyttöä varten. Sähkölaitteiston käyttöönottona ei kuitenkaan pidetä sellaisia valvottuja käyttötilanteita, jotka ovat tarpeen laitteiston koekäytössä tai käyttöönottotarkastuksessa. Sähköturvallisuuden varmistamiseksi sähkölaitteistolle on käyttöönottotarkastuksen lisäksi tehtävä varmennustarkastus, kun kyseessä on luokan 1 3 sähkölaitteisto. Varmennustarkastuksessa silmämääräisesti ja riittävässä laajuudessa tehdyillä pistokokeilla varmistetaan, että laitteistolle on tehty asianmukainen käyttöönottotarkastus ja sähkölaitteisto täyttää sähköturvallisuudelle vaaditun tason. Kortin tavoitteena on yhtenäistää sisällöllisesti ja laadullisesti varmennustarkastusmenettely, johon säädökset ja standardit eivät anna selkeitä ohjeita. Kortissa olevat kursivoidut tekstit ovat suoraan säädöksistä, määräyksistä tai ohjeista. 2 KÄSITTEITÄ Haltija Sähkölaitteiston haltija on se joka hallitsee tiloja, joissa laitteisto sijaitsee. Hallintaa voidaan sopimuksilla muuttaa. Omistajan käytössä tai ilman muuta haltijaa olevien tilojen ja sähkölaitteistojen vastuullinen haltija on kiinteistön omistaja. TUKESin ohjeessa S on käsitelty tarkemmin haltija-käsitettä. Jakeluverkonhaltija Yhteisö tai laitos, jolla on hallinnassaan jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa. Käyttöönottotarkastus Sähkölaitteistolle on tehtävä käyttöönottotarkastus, jossa riittävässä laajuudessa selvitetään, ettei sähkölaitteistosta aiheudu sähköturvallisuuslain (410/96) 5 :ssä tarkoitettua vaaraa tai häiriötä. Varmennustarkastus Varmennustarkastuksessa on riittävässä laajuudessa pistokokein ja muulla soveltuvalla tavalla varmistettava, että sähkölaitteisto täyttää sähköturvallisuudelle asetetun tason ja sähkölaitteistolle on tehty asianmukainen käyttöönottotarkastus. Sähkölaitteisto Sähkölaitteista ja mahdollisesti muista laitteista, tarvikkeista ja rakenteista koostuva toiminnallinen kokonaisuus. Tarkastus Menettely, jolla arvioidaan tarkastuskohteen vaatimustenmukaisuutta havainnoimalla sekä tarpeen mukaan mittaamalla ja testaamalla. Käyttöönotto Sähkölaitteisto katsotaan otetuksi käyttöön ajankohtana, jolloin laitteistoon kytketään jännite sen käyttöä varten. Sähkölaitteiston käyttöönottona ei kuitenkaan pidetä sellaisia valvottuja käyttötilanteita, jotka ovat tarpeen laitteiston koekäytössä tai käyttöönottotarkastuksessa. Sähkölaitteisto katsotaan otetuksi varsinaiseen käyttötarkoitukseensa ajankohtana, jolloin tila johon sähkölaitteisto on rakennettu otetaan suunniteltuun käyttötarkoitukseensa tai toiminta, jota varten sähkölaitteisto on suunniteltu, alkaa. 3 VARMENNUSTARKASTUS SÄÄDÖSTEN JA MÄÄRÄYSTEN PERUSTEELLA 3.1 Säädösperusteet tarkastuksen suorittamiselle Sähköturvallisuuslain (410/96) 5 määrää, että sähkölaitteet ja -laitteistot on suunniteltava, rakennettava, valmistettava, korjattava, huollettava ja käytettävä niin, että 1) niistä ei aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa 2) niistä ei sähköisesti tai sähkömagneettisesti aiheudu kohtuutonta häiriötä; sekä 3) niiden toiminta ei häiriinny helposti sähköisesti tai sähkömagneettisesti. Sähköturvallisuuslain (410/96) 17 :n mukaisesti Sähkölaitteisto saadaan ottaa käyttöön vasta, kun käyttöönottotarkastuksessa on selvitetty, että siitä ei aiheudu 5 :ssä tarkoitettua vaaraa tai häiriötä. Ministeriö voi sähköturvallisuuden varmistamiseksi määrätä, että sähkölaitteistolle on lisäksi suoritettava varmennustarkastus ennen laitteiston ottamista varsinaiseen käyttötarkoituk- 2

3 seensa tai ministeriön määräämissä tapauksissa tämän ajankohdan jälkeen. Edellisessä kohdassa määriteltiin, että sähköturvallisuuden varmistamiseksi on lisäksi tehtävä varmennustarkastus. Kohteet, joihin varmennustarkastus on tehtävä, on määritelty KTMp (517/96) 5 :ssä. Sähköturvallisuuden varmistamiseksi sähkölaitteistolle on käyttöönottotarkastuksen lisäksi tehtävä varmennustarkastus, kun kyseessä on luokan 1 3 sähkölaitteisto. Varmennustarkastus on tehtävä myös tällaisten laitteistojen muutostöille, jollei ole kyse 4 :n 2 momentissa tarkoitetuista sähköalan töistä. Edellä 1 momentista poiketen luokissa 1 ja 2 sekä luokan 3 alakohdissa b ja c tarkoitetuille sähkölaitteiston muutostöille, lukuun ottamatta leikkaussaleissa olevia sähkölaitteistoja, ei edellytetä varmennustarkastusta, kun 1) muutostyön kohteena olevan sähkölaitteiston nimellisjännite on enintään 1000 volttia sekä työalueen ylivirtasuojan nimellis- tai asetteluvirta enintään 35 ampeeria, jos käyttö- ja huoltotöiden johtajaa ei vaadita, ja muutoin 250 ampeeria tai 2) muutostyö kohdistuu kytkinlaitokseen eikä kytkinlaitoksen nimellisarvoja muuteta. Sähköturvallisuuslain 19 :n mukaan: Sähkölaitteiston rakentajan tulee huolehtia sähkölaitteiston käyttöönottotarkastuksesta, varmennustarkastuksesta ja ilmoituksen tekemisestä sähköturvallisuusviranomaiselle tai jakeluverkonhaltijalle. Jos rakentaja laiminlyö velvollisuutensa tai on estynyt huolehtimaan niistä, tulee sähkölaitteiston haltijan huolehtia tarkastuksista ja ilmoituksen tekemisestä. Varmennustarkastusta koskevan ilmoituksen tekee tarkastuksen tekijä. Sähkölaitteiston haltija voi aina teettää varmennustarkastuksen haluamallaan tarkastajalla tai tarkastukseen valtuutetulla laitoksella. Tämä kortti ei käsittele konedirektiivin mukaista tarkastusta. 3.2 Sähkölaitteistojen jako luokkiin Sähkölaitteistoille on laadittu luokitus, jota tarvitaan määriteltäessä tarkastusvelvollisuuden piiriin kuuluvat sähkölaitteistot, tarkastuksien enimmäisväli, tarkastuksen suorittajan pätevyysvaatimukset sekä rekisterinpitäjä, joille ilmoitus tarkastuksesta tulee tehdä. Sähkölaitteistojen luokitus on annettu KTMp (517/96) sekä sitä täydentävässä TUKES S4-04 -ohjeessa. Luokan 1 sähkölaitteisto Käyttöpäätös KTMp (517/96) 2 Tässä päätöksessä tarkoittaa: 1) luokan 1 sähkölaitteisto a) sähkölaitteistoa asuinrakennuksessa, jossa on enemmän kuin kaksi asuinhuoneistoa; b) muuta kuin asuinrakennuksen sähkölaitteistoa, jonka suojalaitteena toimivan ylivirtasuojan nimellisvirta on yli 35 ampeeria ja joka ei kuulu luokkiin 2 tai 3; d) sähkölaitteistoa räjähdysvaarallisessa tilassa, jossa vaarallisen kemikaalin valmistus, käsittely tai varastointi vaatii ilmoitusta; 2) luokan 2 sähkölaitteisto: b) lääkintätilojen sähkölaitteistoa sellaisessa sairaalassa, terveyskeskuksessa tai yksityisellä lääkäriasemalla, jossa ei tehdä yleisanestesiaa tai laajapuudutusta edellyttäviä kirurgisia toimenpiteitä; c) sähkölaitteistoa, johon kuuluu yli voltin nimellisjännitteisiä osia, lukuun ottamatta sellaista sähkölaitteistoa, johon kuuluu vain enintään voltin nimellisjännitteellä syötettyjä yli voltin sähkölaitteita tai niihin verrattavia laitteistoja; d) sähkölaitteistoa, jonka liittymisteho, jolla tarkoitetaan sähkölaitteiston haltijan kiinteistölle tai yhtenäiselle kiinteistöryhmälle rakennettujen liittymien liittymistehojen summaa, on yli kilovolttiampeeria; 3) luokan 3 sähkölaitteisto a) sähkölaitteistoa räjähdysvaarallisessa tilassa, jossa vaarallisen kemikaalin valmistus, käsittely tai varastointi taikka räjähteen valmistus vaatii lupaa; b) lääkintätilojen sähkölaitteistoa sellaisessa sairaalassa tai terveyskeskuksessa taikka sellaisella yksityisellä lääkäriasemalla, jossa tehdään yleisanestesiaa tai laajapuudutusta edellyttäviä kirurgisia toimenpiteitä; c) verkonhaltijan jakelu-, siirto- ja muuta vastaavaa sähköverkkoa. 3.3 Varmennustarkastuksien suorittajia KTMp (517/96) 8 määrittelee varmennustarkastuksen suorittajat seuraavasti. Varmennustarkastuksen voi tehdä valtuutettu laitos. Muille kuin 2 :n 3 a kohdan tarkoittamille sähkölaitteistoille varmennustarkastuksen voi tehdä myös valtuutettu tarkastaja. Varmennustarkastus voidaan luokan 3 alakohdassa a tarkoitettuja sähkölaitteistoja lukuun ottamatta korvata sähkö- 3

4 laitteiston rakentaneen tai rakentamisesta vastanneen sellaisen sähköurakoitsijan varmennuksella, jolla on tähän oikeus. Tarkastusvaltuutukset voidaan myöntää myös rajoitettuina valtuutetuille tarkastajille. Tarkastajien luettelot mahdollisine rajoituksineen ovat mm. Internet-sivuilla ja Sähköinfon julkaisuissa. 3.4 Varmennustarkastukseen soveltuvia ohjeita Varmennustarkastuksiin soveltuvia muita ohjeita on mm. seuraavissa julkaisuissa: standardi SFS 5825 TUKES-ohje S SFS6001 ja SFS 6000 TUKES-ohje S Valtuutetulle tarkastajalle asetettavat vaatimukset Tarkastajat ovat Turvatekniikan keskuksen valtuuttamia sähköturvallisuuslain (410/96) 24b :n vaatimukset täyttäviä sähköalan ammattilaisia. Tarkastajaksi haluavan on osoitettava pätevyytensä Turvatekniikan keskukselle, joka antaa määräaikaisen valtuutuksen toimia tarkastajana. 3.6 Tarvittavat välineet ja kirjallisuus Standardin SFS 5825 kohdassa O.4.3 suositellaan tarkastajalle seuraavia työvälineitä: a) Tarkastajan henkilökohtaiset työvälineet: kaksinapainen jännitteenkoetin, enintään 1000 V jännitteille asennustesteri, jolla voidaan suorittaa suojajohtimen jatkuvuus-, eristysresistanssi-, oikosulkuvirta- ja silmukkaimpedanssimittaus sekä vikavirtasuojan testaus pienjänniteverkossa, tai vastaavat yksittäiset mittalaitteet tarvittavat välijohdot ja/tai adapterit erilaisten pistorasioiden kuten valaisinpistorasian testaamiseen muut tarvittavat välineet johdinkela, käsivalaisin, työkalusalpojen avaimet, työkaluja (ruuvitaltat ym.). Työkalujen on oltava mikäli mahdollista jännitetyövälineitä. b) Tarkastajan käyttöön tulee olla saatavilla: eristysresistanssimittari 1000 V tasajännitetestauksella lääkintätiloja ja räjähdysvaarallisia tiloja varten tulee käytettävissä olla tarkastukseen soveltuva mittauslaitteisto lämpötilan mittauslaite vaihejärjestyksen ilmaisin pienjännitteelle. Mikäli tarkastukseen tulevat mahdollisesti myös yli 1000 V jakeluverkot: maadoituselektrodin maadoitusresistanssin mittauslaite. Valtuutetulla tarkastajalla tulee olla luettelo käyttämistään mittalaitteista ja niiden huolloista. Kirjallisuutta tarkastuksessa tarvitaan Tukes-ohjeen S7-98 mukaisessa laajuudessa, eli toimintansa kannalta vaadittavat julkaisut sekä muut tarpeelliset julkaisut. 3.7 Työturvallisuus Tarkastuksen työturvallisuudesta mittauksissaan ja muissa toimenpiteissään vastaa tarkastaja. SFS Tarkastuksen ja testausten yhteydessä on toimittava niin, ettei aiheuteta henkilö-vaaraa ja ettei omaisuudelle ja asennetuille laitteille aiheudu vahinkoa. Tarkastajalla tulee olla ajan tasalla oleva sähkötyöturvallisuuskoulutus ja työturvallisuuskoulutus. 4 KOHTEEN MÄÄRITTELY TARKASTUSTA VARTEN 4.1 Tarkastuskohteen määrittely Varmennustarkastettavaa laitteistoa tai sen osaa määriteltäessä on se tehtävä selvästi ja yksikäsitteisesti. Tämän määrittelyn tulee olla myös tarkastustodistuksessa, jolloin esim. sähkövahingon sattuessa asian selvittäminen on sekä haltijan että urakoitsijan kannalta helppoa. Mikäli kohteen sähkölaitteiston rakentajina on useampi urakoitsija, on suositeltavaa suorittaa tarkastus kuitenkin yhtenä kokonaisuutena. Tarkastusdokumentteihin tulee merkitä, mitä säädöksiä ja määräyksiä on käytetty määritellyn tarkastusalueen sähkölaitteistossa ja sen tarkastuksissa ja vaatimustenmukaisuuden arvioinneissa. 5 KOHTEEN TARKASTUS 5.1 Varmennustarkastuksen tavoitteet ja lähtökohdat Varmennustarkastuksessa tehdään rakennettuun sähkölaitteistoon kohteesta riippumattoman, puolueettoman tarkastajan tekemä ns. kolmannen osapuolen tarkastus KTMp (517/96) 6 ja 7 mukaisesti. Varmennustarkastuksessa on riittävässä laajuudessa pistokokein ja muulla soveltuvalla tavalla varmistettava, että sähkölaitteisto täyttää sähköturvallisuudelle vaaditun tason ja sähkölaitteistolle on tehty asianmukainen käyttöönottotarkastus. 4

5 Varmennustarkastus on tehtävä, ennen kuin sähkölaitteisto otetaan varsinaiseen käyttötarkoitukseensa. Edellä 1 momentista poiketen varmennustarkastus voidaan myös tehdä luokan 1 ja 2 sähkölaitteistoille kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta ja verkonhaltijan kalenterivuoden aikana rakennetuille sähköverkoille seuraavan kalenterivuoden kuluessa. Tarkastustyö suositellaan aina suoritettavaksi ennen kuin laitteisto otetaan varsinaiseen käyttötarkoitukseensa, koska tällöin tarkastuksen suorittamisesta ei aiheudu käyttöhaittoja ja työ on huomattavasti helpompi suorittaa kuin käytössä oleviin tiloihin. Varmennustarkastus jakautuu seuraaviin perusosiin: käyttöönottotarkastuksen ja dokumenttien tarkastaminen silmämääräinen tarkastus mittaukset ja testaukset poikkeavien toteutustapojen vertailu. 5.2 Käyttöönottotarkastuksen ja dokumenttien tarkastaminen Asiakirjat tarkastetaan esimerkiksi SFS 5825 kohdan 4.3 mukaisesti. Varmennustarkastuksessa tarkastetaan, että laitteistossa on suoritettu asianmukainen käyttöönottotarkastus silmämääräisesti ja testauksina. Niistä on oltava tarvittavat tarkastus- ja mittauspöytäkirjat. Lisäksi tarkastetaan, että asennuksista on olemassa vaatimusten mukaiset käyttö- ja hoitodokumentit. Sähköteknisten piirustuksien ja muiden dokumenttien on vastattava asennuksia. Käyttöönottotarkastuksen suorituksen ja dokumentoinnin sekä mittaustuloksien on oltava luotettavia ja vaatimustenmukaisia. Varmennustarkastuksen yhteydessä tarkastetaan myös, että kauppa- ja teollisuusministeriön sähköalan töistä antaman päätöksen (516/96) tarkoittamien sähkötöiden tekijällä on asianmukainen oikeus tehdä kyseinen työ. Jos työn tekijä on sähköalan ammattihenkilö, joka on tehnyt työn itselleen tai lähisukulaiselleen päätöksen 29 kohdan 3 perusteella, selvitetään, että työn suorittajalla on riittävä kelpoisuus. Sähkötöiden tekijän oikeus tehdä kohteen työ suositellaan tarkastettavaksi aina silloin, kun esiintyy vähäisintäkään epäilyä tekijän kelpoisuudesta. Jos työn suorittajalla ei ole oikeutta työn tekemiseen, otetaan yhteyttä sähköturvallisuusviranomaiseen. 5.3 Silmämääräinen tarkastus Varmennustarkastuksessa tehdään tarkastukset yleensä pistokoeluontoisesti. Aluksi tehdään asennustilojen tarkastus silmämääräisesti ja sen jälkeen satunnaiseen sekä harkinnanvaraiseen valintaan perustuva tarkastus siten, että erilaiset tekniset asiat tulevat riittävässä laajuudessa tarkastettua. Standardin SFS 5825 liite 1 käsittelee silmämääräisen tarkastuksen tekemisen varmennustarkastuksessa ja siellä on määritelty satunnaisotoksiksi tarkastuksessa yleensä 5 10 %, muutamilta osin jopa 30 % tai enemmän. Silmämääräisesti on tarkastettava, että kiinteästi asennetut sähkölaitteet ovat niitä koskevien turvallisuusvaatimusten mukaisia ovat näiden vaatimusten ja valmistajan ohjeiden mukaisesti asennettuja sekä eivät ole vaaraa aiheuttavalla tavalla näkyvästi vaurioituneita. SFS 6000 määrää ne kohdat, jotka on tarkastettava käyttöönottotarkastuksessa. Standardissa SFS 5825 on liite 1, sarake II, joka käsittelee havainnoimalla tehtävää varmennustarkastuksen laajuutta (suluissa SFS 5825 liite 1 kohde): suojaus sähköiskulta (1) suojaus lämmön vaikutuksilta (2) johtojen valinta ja asentaminen (3) kytkinlaitteet (4) erotus- ja kytkentälaitteet (5) sähkölaitteiden ja suojausmenetelmien valinta ulkoisten tekijöiden vaikutusten perusteella (6) nolla- ja suojajohtimet (7) piirustukset, varoituskilvet ja vastaavat (8) virtapiirien, varokkeiden, kytkimien, liittimien yms. tunnistaminen (9) johtimien liitosten sopivuus (10) testaukset (11). Mikäli kohteessa on tarkastettavia teknisiä yksityiskohtia vähän, ne tarkastetaan kattavasti. Jos suurissa sähkölaitteistokokonaisuuksissa rakenteeltaan samanlaiset sähkölaitteiston osat toistuvat, voidaan tällaisten osien kohdalla, tarkastajan harkinnan perusteella, tyytyä keskimääräistä pienempiin otoksiin. Otokset on valittava siten, että sähkölaitteiston eri osat ja erilaiset asennustavat tulevat esille. 5.4 Mittaukset ja testaukset Mittaukset ja testaukset tehdään pistokoeluontoisesti ja niiden tarkoitus määritellään standardissa SFS 5825 kohdassa 4.4 seuraavasti. Testauksia ja mittauksia tehdään sen varmistamiseksi, että sähkölaitteiston rakentaja on itse huolehtinut vaatimusten mukaisista testauksista ja mittauksista. Testauksien kohteet ja laajuus on määritelty seuraavaksi ja testit on tehtävä mieluiten seuraavassa järjestyksessä: suoja- ja potentiaalitasausjohtimien jatkuvuus A asennuksen eristysresistanssi A SELV/PELV-piirien tai suojaerotettujen piirien erotus vikavirtasuojan testaus lattia- ja seinäpintojen resistanssi syötön automaattisen poiskytkennän toiminta 5

6 napaisuus, oikea kiertosuunta jännitelujuus toiminta A = satunnaisotoksia n. 5 % = harkinnanvaraisia, kohteen vaaratekijöihin perustuvia otoksia n. 10 % Erilaisten mittaus- ja testaustoimenpiteiden lukumäärä on tarkastajan itse päätettävä kussakin kohteessa erikseen. Osa edellä mainituista mittauksista saattaa olla vaikeasti toteutettavissa haittaa tuottamatta. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota sähkölaitteiston rakentajan mittausten kattavuuteen ja tulosten luotettavuuteen sekä niiden tarkastukseen. Mikäli käyttöönottotarkastuksen mittaustuloksien luotettavuus tai kattavuus ei vastaa normeja ja ohjeita, lisätään otoksien kattavuutta niin, että voidaan arvioida niiden vaikutus sähköturvallisuustasoon. Testaus- ja mittauspöytäkirjojen osalta on tarkastettava, että testaukset ja mittaukset on tehty määräyksiä ja ohjeita noudattaen, ja testaustulokset ovat, kohtuulliset toleranssit huomioon ottaen, määräysten ja ohjeiden edellyttämiä ja että ne ovat sellaisia kuin laitteiston teknisten arvojen perusteella voidaan olettaa. 5.5 Poikkeavien toteutustapojen vertailu Luetteloidaan ne kohdat, joissa sähkölaitteiston rakentaja ilmoittaa perustellusti poikenneensa määräyksien vaatimuksista tai standardeista. Arvioidaan, vastaavatko nämä kohdat turvallisuustasoltaan säädöksissä ja määräyksissä edellytettyä, ja dokumentoidaan ne kohdat, joissa edellytetty turvallisuustaso ei täyty. Mikäli kohteessa on käytetty säädöksistä ja määräyksistä poikkeavia toteutustapoja, laitteiston toteuttajan tulee antaa erillinen selvitys, jossa todetaan laitteiston olevan vähintään yhtä turvallinen kuin säädösten ja määräyksien mukaisesti tehtynä kohta, jossa laitteiston rakentamisessa on säädöksistä ja määräyksistä poikettu ja kuvaus siitä niiden henkilöiden allekirjoitus, jotka vakuuttavat vaatimustenmukaisuuden. Poikkeaville toteutustavoille on saatava aina laitteiston haltijan hyväksyntä. A 6 LÄÄKINTÄTILAT 6.1 Lääkintätilojen varmennustarkastus Asennuksien käyttöönottotarkastukset tehdään standardin SFS kohdan mukaisesti ja varmennustarkastus pistokoeluontoisesti; lisäksi standardin SFS 5825 liitteessä 3 on opastava ohje tarkastuksen suorittamiselle. Tarkastuksen tulee perustua SFS 6000 osan 6 luvun 61 vaatimuksiin ja SFS kohtiin a).f) joista on laadittu standardiin SFS 5825:n opastus. 7 RÄJÄHDYSVAARALLISET TILAT 7.1 Käsitteistö Räjähdysvaarallinen tila on huone, sen osa tai muu rajoitettu tila (myös ulkona), jossa räjähtävä kaasuseos voi esiintyä. Räjähdysvaarallisten tilojen tilaluokitukset (kaasu- ja nesteräjähdysvaaralliset tilat) määritellään SFS-käsikirjassa 59 kohta 3 ja sähköasennusvaatimukset annetaan standardissa SFS-EN Tilat jaetaan luokkiin 0, 1 ja 2 kohdan mukaisesti. Luokitus riippuu siitä, miten usein ja kuinka pitkään räjähtävä seos tilassa esiintyy. Kohdan 3.3 mukaisessa tilaselvityksessä on kaikki ne tiedot, joita tarkastuksessa tarvitaan. Tarkastusta ei voi suorittaa ilman tilaselvitystä. Kohdassa 5 on annettu esimerkkejä tilaluokituksista. Pölyräjähdysvaarasta on ohjeet näitä tiloja koskevissa standardeissa ja räjähdysaineista on omat määräyksensä. 7.2 Tilojen varmennustarkastus Varmennustarkastus voidaan suorittaa käsikirjan SFS 130 tai standardin SFS 5825 liitteen 4 opastuksella. Standardisarjan EN vaatimukset on myös otettava huomioon. ATEX-direktiivin vaatimukset on otettava huomioon. Tarkastajan tehtävänä on arvioida, täyttyykö sähkölaitteiston vaatimustenmukaisuus esitetyillä poikkeuksilla. Tämä tulee mainita myös tarkastustodistuksessa. 6

7 8 DOKUMENTIT 8.1 Tehtävät pöytäkirjat ja testaustulokset Tarkastuksen perusteella laaditaan tarkastustodistus KTMp (517/96) 9 mukaisesti. Tarkastustodistukseen merkitään seuraavat asiat: kohteen yksilöintitiedot käytetty tarkastusmenetelmä selvitys laitteiston säännösten ja määräysten mukaisuudesta tarkastuksen tekijän allekirjoitus. Standardi SFS 5825 määrittelee kohdassa todistuksen monipuolisemmaksi (malli liite 1): haltijan nimi sähkölaitteiston sijaintipaikka tarkastettu sähkölaitteisto sähkölaitteiston rakentajan nimi (urakoitsija) ne kohdat, joissa on poikettu standardeista ja asiakirjoista, mutta on saavutettu vaadittu turvallisuustaso toteamus sähkölaitteiston turvallisuudesta asiakirja, minkä ohjeiden mukaisesti laitteisto on tarkastettu päiväys ja tarkastajan allekirjoitus. Varmennustarkastuksessa tehtävien mittausten ja testauksien tulokset säilytetään tarkastajalla. Ne toimitetaan haltijalle tai tilaajalle erikseen niin sovittaessa. Tarkastustapahtumassa voidaan kirjata sellaisia tietoja, joita ei vaadita tarkastustodistukseen, mikäli siitä on hyötyä tarkastuksen suorittamiselle. Näitä kirjauksia ei luovuteta, vaan ne jäävät tarkastajalle (malli liite 2). 8.2 Puutteiden ja virheiden käsittely Tarkastus suositellaan keskeytettäväksi, mikäli tarkastuksessa todetaan, että tarkastettavaksi sovitun sähkölaitteiston asennukset ovat olennaisesti keskeneräiset tai sähkölaitteistossa todetaan lukuisia sellaisia asiakirjoista poikkeamisia, joilla on olennainen vaikutus sähköturvallisuuteen tai sähkölaitteiston rakentajalle kuuluva käyttöönottotarkastus todetaan puutteellisesti toteutetuksi, esim. keskeiset testaukset on suorittamatta. Jos sähkölaite tai -laitteisto taikka sen huolto tai käyttö ei ole lain mukainen, on ryhdyttävä toimenpiteisiin sähköturvallisuuslain (410/96) 30 mukaisesti Jos valtuutettu tarkastaja tai valtuutettu laitos tarkastuksen yhteydessä havaitsee, että sähkölaitteen tai -laitteiston käyttö aiheuttaa välittömän vaaran, sen on ilmoitettava tästä kirjallisesti laitteen tai laitteiston haltijalle sekä kehotettava lopettamaan laitteen tai laitteiston käyttö ja erottamaan se sähköverkosta. Tarkastuksen tehneen on lähetettävä ilmoituksesta viipymättä jäljennös sähköturvallisuusviranomaiselle, jonka on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Jos tarkastuksessa havaitaan sähkölaitteessa tai -laitteistossa olevan vikoja tai puutteita, jotka vähentävät sen käytön turvallisuutta, valtuutetun tarkastajan tai valtuutetun laitoksen on ilmoitettava tästä laitteen tai laitteiston haltijalle. SFS 5825 kohdan O.5.2 mukaan kehotus verkosta erottamiseksi tehdään seuraavassa tapauksessa. Kun sähkölaitteen tai sähkölaitteiston käyttämisestä katsotaan aiheutuvan välitön henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistuva vaara mm. seuraavissa tapauksissa: Sähkölaitteen kosketeltavassa, johtavassa osassa on vaarallinen kosketusjännite. Pistorasian suojakosketin on kytketty vaihejohtimeen tai pistotulpan suojakosketin on kytketty ääri- tai nollajohtimeen. Sähkölaitteen tai -laitteiston jännitteiset osat ovat kosketeltavissa puutteellisen kosketussuojauksen vuoksi. Sähkölaitteen tai -laitteiston kosketussuojaamattomat osat on puutteellisesti erotettu jännitteisestä virtapiiristä. Lääkintätilassa tarvittavat elintoimintoja ylläpitävät turvasyöttöjärjestelmät eivät toimi tai niiden toiminta-aika ei ole elintoimintojen ylläpidon kannalta riittävän pitkä, tai sähköasennusten puutteet ja viat yhdessä käytettävien lääkintälaitteiden kanssa voivat aiheuttaa välittömän vaaratilanteen potilaalle (esim. kosketusjännite tai vuotovirta). Räjähdysvaarallisessa tilassa on käytössä sähkölaite tai asennus, joka aiheuttaa ilmeistä räjähdysvaaraa. Sähkölaitteen asennus aiheuttaa välittömän palovaaran. Lista näistä tilanteista on esitetty TUKES-ohjeessa S4. Jos tarkastuksessa havaitaan, ettei sähkölaitteisto taikka siihen liitetty tai liitettäväksi aiottu sähkölaite ole säädösten tai asiakirjojen mukainen tai ettei sen käyttöä tai huoltoa ole järjestetty em. asiakirjojen mukaisesti, on tarkastuksen suorittajan arvioitava, onko vaadittu turvallisuustaso saavutettu. Vikojen ja puutteiden korjauksesta on määrätty KTMp (517/96) 10. Sähkölaitteiston haltijan on huolehdittava siitä, että laitteiston kuntoa ja turvallisuutta tarkkaillaan ja että havaitut puutteet ja viat poistetaan riittävän nopeasti. Puutteet ja virheet kirjataan tarkastustodistukseen ja tarvittaessa sen liitteisiin. 7

8 9 ILMOITUKSET, ARKISTOINTI 9.1 Tarkastuksien ilmoittaminen Sähköturvallisuuslain 19 määrittelee tarkastuksien ilmoittamisen seuraavasti. Sähkölaitteiston rakentajan tulee huolehtia sähkölaitteiston käyttöönottotarkastuksesta, varmennustarkastuksesta ja ilmoituksen tekemisestä sähköturvallisuusviranomaiselle tai jakeluverkonhaltijalle. Jos rakentaja laiminlyö velvollisuutensa tai on estynyt huolehtimaan niistä, tulee sähkölaitteiston haltijan huolehtia tarkastuksista ja ilmoituksen tekemisestä. Edellä 1 momentista poiketen 18 :n 2 momentissa tarkoitetun varmennustarkastusta koskevan ilmoituksen tekee tarkastuksen tekijä. Jos tämä laiminlyö velvollisuutensa tai on estynyt huolehtimasta siitä, tulee sähkölaitteiston haltijan huolehtia ilmoituksen tekemisestä. 9.2 Tietojen arkistointi Tarkastajan on arkistoitava tarkastuksessa syntyneet dokumentit kohtuulliseksi ajaksi niin, että taataan aineiston pysyminen luottamuksellisena. SFS 5825 kohdassa 6 määritellään arkistointi seuraavasti. Tarkastuselimellä on oltava olosuhteisiin sopiva ja olemassa olevat vaatimukset täyttävä arkistointijärjestelmä. Tarkastuksissa syntyneet alkuperäiset tarkastusaineistot, muistiinpanot, testaus- ja koestusselosteet, tarkastusselosteet sekä tarkastustodistukset jne. on arkistoitava vähintään 15 vuodeksi. Haltijoita on opastettava siitä, että sähkölaitteiston asiakirjat, pöytäkirjat, todistukset jne. tulee säilyttää kiinteistöissä huolella, sillä niitä tarvitaan aina tulevissa käyttöja huoltotilanteissa sekä myös määräaikaistarkastuksissa, ja piirustuksiin tulee päivittää laitteistoille mahdollisesti tehdyt muutokset. Varmennustarkastuksen lomakkeet: ST.01 Todistus sähkölaitteiston varmennustarkastuksesta ST.02 Varmennustarkastusseloste 8