VUOSIKERTOMUS ÅRSBERÄTTELSE

Transkriptio

1 1 VUOSIKERTOMUS ÅRSBERÄTTELSE 2013

2 Vuosikertomus 2013 Årsberättelse 2013 Julkaisija/Utgivare: Oy Botniarosk Ab Kuvat/Bilder: Oy Botniarosk Ab Painopaikka/Tryckeri: KTMP Ykkös-Offset, Vaasa

3 3 Sisällysluettelo Innehållsförteckning 1. Jätehuoltoyhtiöstä/Om avfallshanteringsbolaget 1.1 Toimitusjohtajan katsaus 1.1 Verkställande direktörens översikt Strategiatyö 1.2 Strategiarbete Organisaatio 1.3 Organisation Perustietoja yhtiöstä 1.4 Grunduppgifter om bolaget 6 2. Palvelut ja tuotteet/service och produkter 2.1 Jätteiden keräys ja kuljetus 2.1 Insamling och transport av avfall Käsittely ja hyödyntäminen 2.2 Behandling och återvinning 8 3. Sosiaalinen vastuu/socialt ansvar 3.1 Vuorovaikutus 3.1 Växelverkan 9 4. Ympäristövastuu/Miljöansvar 4.1 Jätekeskuksen ympäristövaikutukset 4.1 Avfallscentralens miljöpåverkan Taloudellinen vastuu/ekonomiskt ansvar Tasekirja Balansbok Vuosikertomus on toteutettu jätehuollon yhtenäisen raportoinnin periaatteita noudattaen. Årsberättelsen har upprättats enligt principerna för enhetlig rapportering inom avfallshanteringen.

4 4 1. JÄTEHUOLTOYHTIÖSTÄ 1.1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 1. OM AVFALLSHANTERINGSBOLAGET 1.1. VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT Vuosi 2013 oli Botniarosk Oy:n kahdeksastoista toimintavuosi. Westenergyn jätevoimala valmistui vuonna 2012 ja sen myötä suurin osa keittiö- ja karkeajätteestä ryhdyttiin lajittelemaan poltettavaan jätteeseen. Kuluneena tilikautena jätevoimala on ollut käytössä koko vuoden ja huomattava osa kotitalouksien materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomasta jätteestä on lajiteltu poltettavaksi jätteeksi. Tämän ansiosta kaatopaikkajätteen määrä väheni suunnitellusti noin kolmanneksella ja suurin osa jätteestä kierrätettiin ja hyödynnettiin materiaalina tai energiana. Materiaalihyötykäyttöön toimitettavien jätteiden kuten lasin ja metallin määrissä ei ole tapahtunut paljoakaan muutosta. Tavoitteena on, että juuri lasi ja metalli lajitellaan entistä paremmin erikseen ja toimitetaan ekopisteille tai hyötykäyttöasemille. Yhdyskuntajätteestä enää vain 2 prosenttia sijoitettiin kaatopaikalle kun määrä oli edellisvuonna vielä 8 prosenttia. Kierrätyskelvottoman, mutta polttokelpoisen jätteen hyödyntäminen energiana Westenergyn jätevoimalassa on toiminut suunnitelmien mukaisesti. Westenergyn jätevoimalassa jätteestä on tuotettu höyryä, jonka Vaasan Sähkö on vuorostaan hyödyntänyt kaukolämmöksi ja sähköksi. Jätteen käyttö polttoaineena Westenergyn jätevoimalassa energian tuottamiseen korvaa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa ja on näin vähentänyt merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä on myös valtakunnallisesti merkitystä. Jurvan liittyminen Kurikan kaupunkiin vuonna 2009 ei ole vielä vaikuttanut mitenkään yhtiön toimintaan. Botniarosk vastaa Kurikan Jurvan jätehuollon järjestämisestä kuten aikasemminkin. Kurikan kaupunki tekee aikanaan päätökset tulevaisuudesta. Vuonna 2012 voimaan tulleen jätelain mukaan myös pakkauksiin tulee täydellinen tuottajavastuu. Eduskunta päätti kuitenkin joulukuussa 2013 jatkaa voimaantulon siirtymäaikaa vuoteen Valtioneuvoston asetuksella tullaan säätämään tarkemmin tuottajavastuun toteutuksesta. Esityksen mukaan tuottajayhteisöille asetettava velvoite keräyspaikkojen määrästä tulee jäämään reilusti alle nykyisten keräyspisteiden määrän, mikä sellaisenaan tulee heikentämään palvelutasoa. Viime vuonna ekopisteillä on kerätty metallia ja lasia sekä Paperinkeräyksen toimesta paperia. Ekopisteiden toiminta jatkuu ainakin vuoteen 2016 saakka nykyisellään. Ilahduttavaa on, että hyötykäyttöasemien käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta. Asiakasmäärien ja jätemäärien kasvun ansiosta hyötykäyttöasemilla on tehty laajennuksia ja parannuksia. Viime vuonna Närpiön hyötykäyttöasemalla levennettiin ajoramppia liikenteen sujuvuutta parantamaan. Kiitän kuntalaisia, hallitusta, jätelautakuntaa, kaikkia yhteistyötahoja ja urakoitsijoita hyvästä yhteistyöstä sekä etenkin henkilökuntaa hyvästä työstä saatujen tulosten saavuttamiseksi. Merja Rosendal, toimitusjohtaja År 2013 var Botniarosk Ab:s 18:e verksamhetsår. Westenergys avfallskraftverk stod klart 2012, och i och med detta började merparten av köks- och grovavfallet sorteras som brännbart avfall. Under den gångna räkenskapsperioden har avfallskraftverket varit i drift under hela året, och en avsevärd del av det hushållsavfall som inte lämpar sig för materialåtervinning har sorterats som brännbart avfall. Tack vare detta minskade mängden deponerat avfall enligt plan med cirka en tredjedel, och största delen av avfallet återvanns som material eller energi. När det gäller mängden avfall som lämnas till materialåtervinning, till exempel glas och metall, har det inte skett några större förändringar. Målsättningen är att just glas och metall ska sorteras ännu bättre än tidigare och lämnas till ekopunkterna eller återvinningsstationerna. Av samhällsavfallet deponerades endast 2 procent jämfört med 8 procent året innan. Återvinningen av det brännbara avfall som inte lämpar sig för annan återvinning som energi i Westenergys avfallskraftverk har fungerat enligt plan. Av avfallet har Westenergys avfallskraftverk producerat ånga, som Vasa Elektriska i sin tur har utnyttjat som fjärrvärme och el. Eftersom Westenergys avfallskraftverk använder avfall i stället för fossila bränslen för att producera energi har koldioxidutsläppen minskat avsevärt. De minskade koldioxidutsläppen har även betydelse på nationell nivå. Jurvas sammanslagning med Kurikka stad 2009 har än så länge inte påverkat bolagets verksamhet på något sätt. Botniarosk ansvarar för Kurikkas avfallshantering i Jurva enligt tidigare modell. Kurikka stad kommer i sinom tid att fatta beslut om framtiden. Enligt avfallslagen, som trädde i kraft 2012, kommer även förpackningar att omfattas av det fullständiga producentansvaret. Riksdagen beslöt dock i december 2013 att förlänga övergångsperioden till Hur producentansvaret ska genomföras föreskrivs närmare i en förordning av statsrådet. Enligt propositionen kommer antalet mottagningsplatser som producentsammanslutningarna är skyldiga att tillhandahålla att ligga rejält under det nuvarande antalet insamlingsställen, vilket kommer att försämra servicenivån. Under fjolåret samlades metall och glas in vid ekopunkterna samt papper genom försorg av Paperinkeräys. Verksamheten vid ekopunkterna fortsätter i nuvarande form åtminstone fram till Det är glädjande att användningen av återvinningsstationerna har ökat för varje år. Till följd av det ökade antalet kunder och de ökade avfallsmängderna har det gjorts utvidgningar och förbättringar på återvinningsstationerna. I fjol breddades körrampen på återvinningsstationen i Närpes för att trafiken ska flyta smidigare. Tack till kommuninvånarna, styrelsen, avfallsnämnden och alla samarbetspartner och entreprenörer för gott samarbete samt ett särskilt tack till personalen för väl utfört arbete och goda resultat. Merja Rosendal, verkställande direktör

5 5 1.2 STRATEGIATYÖ 1.2 STRATEGIARBETE Botniarosk Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tehtävänä on hoitaa jätehuollon palvelutehtävät omistajakuntiensa puolesta. Tavoitteena on hoitaa jätehuolto tehokkaasti ja taloudellisesti voimassaolevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä noudattaen. Yhtiö vastaa ensisijaisesti jätelain mukaan kunnan vastuulla olevien jätteiden vastaanottamisesta, käsittelystä, hyötykäyttöön ohjaamisesta sekä loppusijoituksesta. Yhtiö tarjoaa myös palveluja yrityksille. Lisäksi tehtäviin kuuluu neuvonta, tiedotus sekä toiminnan kehittäminen. Tärkeä perusta toiminnalle on jätteiden syntypaikkalajittelu jätehuoltomääräysten mukaisesti. Botniarosk Oy ylläpitää kattavaa hyötyjätteiden, vaarallisten jätteiden sekä kaato - paikkajätteen vastaanottoverkostoa, joka koostuu ekopisteistä, hyötykäyttöasemista sekä jätekeskuksesta. Jätteen hyötykäyttöön on panostettu, ja ainoastaan hyötykäyttöön kelpaamaton jäte sijoitetaan yhtiön kaatopaikalle. Palvelujen järjestämiseen ei käytetä verovaroja, vaan ne kustannetaan jätemaksutuloilla. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella. Tärkeimpiä arvoja Botniarosk Oy:lle ovat jätteiden oikeaan paikkaan ohjaaminen, tyytyväiset asiakkaat, oikeudenmukainen kohtelu sekä kohtuulliset kustannukset. Näitä toteutetaan ylläpitämällä toimivaa jätteiden vastaanottoverkostoa, tiedotuksella sekä hoitamalla yhtiön talous hyvin. Keräyspisteet ovat asiamukaisia, toimivia ja pidetään siisteinä. Tiedotuksessa painotetaan selkeyttä ja asiallisuutta. Talouden hyvää hoitoa toteutetaan mm. suunnittelemalla ja kilpailuttamalla palvelut sekä yleisesti valvomalla kustannuksia. Suurimpia haasteita tulevaisuudessa ovat jätelainsäädännön muuttuminen sekä yleisesti tapahtuva tarpeiden muuttuminen, joka tarkoittaa alalla tapahtuvien muutosten aktiivista seurantaa sekä toimenpiteitä, jotta toiminta pysyy jatkuvasti ajan tasalla. Botniarosk Ab är ett kommunägt avfallshanteringsbolag som har till uppgift att sköta serviceuppgifterna inom avfallshanteringen för sina ägarkommuners räkning. Målet är att sköta avfallshanteringen på ett effektivt och ekonomiskt sätt i enlighet med gällande lagstiftning och föreskrifter. Bolaget ansvarar i första hand för mottagning, behandling, styrning till återvinning och deponering av det avfall vars hantering kommunen är ansvarig att ordna enligt avfallslagen. Bolaget erbjuder även service för företag. Till bolagets uppgifter hör även rådgivning, information och utveckling av verksamheten. En viktig grund för verksamheten är källsortering av avfallet i enlighet med avfallshanteringsbestämmelserna. Botniarosk Ab driver ett heltäckande nätverk av ekopunkter och återvinningsstationer samt en avfallscentral för mottagning av nyttoavfall, farligt avfall och deponiavfall. Fokus ligger på återvinning av avfallet, och på bolagets deponi läggs endast avfall som inte lämpar sig för återvinning. Servicen finansieras inte med skattemedel utan med avfallsavgifter. Bolaget drivs enligt självkostnadsprincipen. Botniarosk Ab:s viktigaste värderingar är styrning av avfallet till rätt behandling, nöjda kunder, rättvist bemötande och rimliga kostnader. Dessa uppnås genom ett välfungerande nätverk av mottagningsställen, information och god skötsel av bolagets ekonomi. Insamlingsställena ska vara ändamålsenliga och funktionella och hållas snygga och prydliga. Informationen ska vara tydlig och saklig. En god skötsel av ekonomin uppnår bolaget genom att planera och upphandla tjänsterna samtidigt som det håller ett öga på kostnaderna. De största framtida utmaningarna ligger i ändringarna i avfallslagstiftningen samt i förändrade behov över lag, vilket kräver att vi aktivt följer förändringarna i branschen och vidtar de åtgärder som dessa kräver. Oy Botniarosk Ab:n hallitus lähtien: Oy Botniarosk Ab:s styrelse från och med : Maj-Len Ragvals (Närpiö/Närpes) Erkki Jussi Raittila (Kaskinen/Kaskö) Kaarina Hautala (Kurikka) Merja Rosendal tj/vd Markku Salonen (Teuva/Östermark) Heikki Rinta-Hoiska (Karijoki/Bötom) Harri Virtanen puh.joht./ordf. (Kauhajoki) Kuvasta puuttuvat/ På bilden saknas Valter Enqvist varapuh.joht./vice ordf. (Isojoki/Storå) Hans Ingvesgård (Kristiinankaupunki/Kristinestad) Hallituksen kokoonpano saakka: Styrelsens sammansättning till och med : Valter Enqvist (Isojoki/Storå) Mauno Riihiluoma (Karijoki/Bötom) Marita Koski (Kaskinen/Kaskö) Harri Virtanen varapuh.joht./vice ordf. (Kauhajoki) Jari Kallio (Teuva/Östermark) Sven Söderlund puh.joht./ordf. (Kristiinankaupunki/Kristinestad) Kaarina Hautala (Kurikka) Maj-Len Ragvals (Närpiö/Närpes)

6 1.4. LYHYESTI YHTIÖSTÄ 1.4. BOLAGET I KORTHET 6 Oy Botniarosk Ab on kahdeksan kunnan vuonna 1996 perustama jätehuoltoyhtiö. Yhtiön tehtävänä on huolehtia toiminta-alueen n asukkaan jätehuollosta jätelain mukaisesti. Alueen maa pinta-ala on km 2. Vastaanotetusta yhdyskuntajätteestä saadaan lähes kaikki hyötykäytettyä materiaalina tai energiana (esim. 98% vuonna 2013). Vaaralliset jätteet toimitetaan eteenpäin vaarallisten jätteiden käsittelyyn erikoistuneille laitoksille. Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte sijoitetaan turvallisella tavalla kaatopaikalle. Oy Botniarosk Ab är ett avfallshanteringsbolag som grundades av åtta kommuner Bolaget har till uppgift att sköta avfallshanteringen för de cirka invånarna inom verksamhetsområdet i enlighet med avfallslagen. Området har en yta på km². Så gott som allt mottaget samhällsavfall kan återvinnas som material eller energi (t.ex. 98 procent år 2013). Farligt avfall levereras vidare till anläggningar som är specialiserade på att behandla farligt avfall. Avfall som inte lämpar sig för återvinning deponeras på ett säkert sätt. HISTORIA 1996 * Kahdeksan kuntaa perustaa Oy Botniarosk Ab:n hoitamaan alueen jätehuoltoa jätelain edellyttämällä tavalla * Alueelle rakennetaan 96 ekopistettä 1998 * Hyötykäyttöasemat rakennetaan, yksi jokaiseen kuntaan * Jätelautakunta aloittaa toimintansa * Jätekeskukselle myönnetään ympäristölupa * Teuvalle valmistuu jätekeskus. * Yhdyskuntajätteen, josta on eroteltu ongelma- ja hyötyjäte lajittelu keittiöjätteeksi ja karkeajätteeksi aloitetaan. * Keittiöjäte toimitetaan Ab Stormossen Oy:lle, karkeajäte sijoitetaan omalle kaatopaikalle. * Jätelautakunta päättää, että alueella on sopimusperusteinen jätteenkuljetus * Jätelautakunta hyväksyy uudet jätehuoltomääräykset, joita sovelletaan kaikissa alueen kunnissa * Yhtiön ympäristöpolitiikka hyväksytään. * Oy Botniarosk Ab täyttää kymmenen vuotta 2008 * Merkitään Westenergy Oy:n osakkeita * Jätekeskukselle uusi ympäristölupa koskien mm. kaatopaikan korkeutta * Westenergyn jätevoimala valmistuu, ja jätteiden energiahyödyntäminen laitoksessa aloitetaan * Jätteiden lajittelumuutos 1.9. alkaen Botniaroskin toimintaalueella. Vanha keittiö- ja karkeajäte lajittelu jää historiaan, ja jatkossa kotitalouksissa riittää yksi, poltettavan jätteen astia. * Jätelautakunta ottaa käsittelyyn uuden jätelain edellyttämänä jätteenkuljetusjärjestelmän, ja päättää säilyttää sopimusperusteisen, eli uuden lain myötä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen * Jätelautakunta hyväksyy jätetaksan. HISTORIK 1996 * Åtta kommuner grundar Oy Botniarosk Ab för att sköta avfallshanteringen i området på det sätt som avfallslagen kräver * 96 ekopunkter uppförs i området * Återvinningsstationerna byggs, en i varje kommun. * Avfallsnämnden startar sin verksamhet * Avfallscentralen beviljas miljötillstånd * Avfallscentralen i Östermark står klar. * Samhällsavfallet, från vilket problem- och nyttoavfallet har avskiljts, börjar sorteras i köks- och grovavfall. * Köksavfallet levereras till Ab Stormossen Oy och grovavfallet läggs på den egna deponin. * Avfallsnämnden beslutar att ett system med avtalsbaserade avfallstransporter ska tillämpas i området * Avfallsnämnden godkänner de nya avfallshanteringsbestämmelserna, som tillämpas av alla kommuner inom verksamhetsområdet * Bolagets miljöpolicy godkänns. * Oy Botniarosk Ab fyller tio år * Bolaget tecknar aktier i Westenergy Ab * Avfallscentralen beviljas ett nytt miljötillstånd gällande bland annat höjden på avfallsupplaget * Westenergys avfallskraftverk står klart och börjar ta till vara energin i avfallet. * Ett nytt sorteringssystem införs inom Botniarosks verksamhetsområde från och med den 1 september. Det gamla systemet med köks- och grovavfall förpassas till historien, och i fortsättningen behöver hushållen endast ett avfallskärl för brännbart avfall. * Avfallsnämnden behandlar avfallstransportsystemet på det sätt som den nya avfallslagen kräver och beslutar att hålla fast vid den avtalsbaserade modellen, det vill säga avfallstransporter som fastighetsinnehavaren ordnar enligt den nya lagen * Avfallsnämnden godkänner avfallstaxan.

7 7 2. PALVELUT JA TUOTTEET Yhtiön palvelutehtäviin kuuluu vaarallisen jätteen huolto ja hyötyjätehuolto, sekä muun yhdyskuntajätteen vastaanotto, käsittelyyn toimittaminen ja loppusijoitus sekä jätehuollon neuvontapalvelut JÄTTEIDEN KERÄYS JA KULJETUS Oy Botniarosk Ab:n toimintaan kuuluu hyötyjätteen kuljetukset ekopisteiltä, hyötyjätteiden, vaarallisten jätteiden ja kaatopaikkajätteen kuljetukset hyötykäyttöasemilta, sekä poltettavan jätteen kuljetus Westenergylle ja energiajätteen kuljetus Lakeuden Ympäristöhuollolle jätekeskuksesta. Kiinteistökohtaiset keräykset (taloudet, asuntoyhtiöt, yritykset, laitokset ja vapaa-ajanasunnot) Toiminta-alueella on voimassa kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kaikilla asuinkiinteistöillä tulee olla oma jäteastia poltettavalle jätteelle, tai yhteinen jäteastia naapurin kanssa. Astia tyhjennetään kesäisin kahden ja talvisin neljän viikon välein. Jos kiinteistön biojäte kompostoidaan lämpöeristetyssä kompostorissa, voi tyhjennysväli olla pidempi, enimmillään kuitenkin kahdeksan viikkoa. Määrätyissä tilanteissa kun jätettä tulee paljon, on kiinteistöillä oltava erilliskeräys esimerkiksi metallille tai lasille. Jätteiden kuljetussopimukset tehdään jätteentuottajan ja kuljetusyrityksen välille. Kesäasukkailla on lisäksi mahdollisuus lunastaa avain omistajakuntien alueella oleviin lukollisiin poltettavan jätteen astioihin. Astioita löytyy 23:sta eri pisteestä, ja astioita on pisteillä niiden käyttöasteesta riippuen yleensä 1-5 kpl. Ekopisteet Yhtiöllä on n. sata ekopistettä omistajakunnissaan. Ekopisteisiin voi viedä keräyspaperia, keräysmetallia, keräyslasia ja osalle pisteistä paristoja. Ekopisteitä voi käyttää ympäri vuoden. Paperinkeräys Oy vastaa ekopisteissä olevista paperinkeräysastioista. Osalla ekopisteistä on myös UFF:n vaatekeräysastia, johon voi laittaa käyttökelpoisia tekstiilejä kierrätykseen. Astioita löytyy neljältätoista ekopisteeltä ympäri toiminta-aluetta, ja UFF vastaa niistä. Hyötykäyttöasemat Yhtiöllä on kahdeksan miehitettyä hyötykäyttöasemaa, ja ne ovat avoinna 1-3 päivää viikossa. Asemilla vastaanotetaan ilman erillistä maksua, ekomaksuun sisältyen vaarallista jätettä, puuta, metallia, pahvia, paperia, lasia, betonia ja tiiltä, kyllästettyä puuta, ikkunalasia, elektroniikkaa ja pakkausstyroksia. Tuottajavastuun piiriin kuuluvat mm. elektroniikka, akut ja paristot. Yritykset maksavat hinnaston mukaan maksulliseksi määritetyistä jätteistä. Suurikokoisen poltettavan jätteen ja kaatopaikkajätteen vastaanotto on maksullista kaikille. Vaarallisen jätteen vastaanottopisteet Hyötykäyttöasemien lisäksi yhtiöllä on vaarallisen jätteen vastaanottopiste Ylimarkussa bensa-asemalla. Vaarallinen jäte vastaanotetaan ilman erillistä maksua talouksilta ja vapaaajanasutuksilta. Yhteistyökumppanina apteekit Alueella on 12 apteekkia, jotka vastaanottavat kotitalouksien lääkejätettä. Tempauspäivät Keväällä ja syksyllä järjestetään yhteensä 18 tempausta hyötykäyttöasemilla. Tempauspäivien aikana otetaan maksutta vastaan lumpputekstiilejä sekä hyväntekeväisyyslahjoja, jotka toimitetaan UFF:lle. Vuonna 2013 tempauspäivillä vastaanotettiin hyväntekeväisyyslahjoja n kiloa, ja energiahyötykäyttöön meneviä lumpputekstiilejä n kiloa. 2. TJÄNSTER OCH PRODUKTER Till bolagets serviceuppgifter hör hantering av farligt avfall och nyttoavfall, mottagning, deponering och leverans av övrigt samhällsavfall till behandling samt tjänster inom avfallsrådgivning INSAMLING OCH TRANSPORT AV AVFALL Oy Botniarosk Ab:s verksamhet omfattar transport av nyttoavfall från ekopunkterna, transport av nyttoavfall, farligt avfall och deponiavfall från återvinningsstationerna samt transport av brännbart avfall till Westenergy respektive energiavfall till Lakeuden Ympäristöhuolto från avfallscentralen. Insamlingen från fastigheterna (hushåll, bostadsbolag, företag, inrättningar och fritidsbostäder) Inom verksamhetsområdet tillämpas ett system med avfallstransporter i fastighetsinnehavarnas regi. Alla bostadsfastigheter ska ha ett eget avfallskärl för brännbart avfall eller ett gemensamt avfallskärl tillsammans med grannen. Kärlet töms varannan vecka sommartid och var fjärde vecka vintertid. Om en fastighet komposterar sitt bioavfall i en värmeisolerad kompostbehållare kan tömningsintervallet vara längre, dock högst var åttonde vecka. I vissa situationer när det uppkommer mycket avfall ska fastigheten ha separat insamling av exempelvis metall eller glas. Avtal om avfallstransporterna ingås mellan avfallsproducenten och ett transportföretag. Sommarboende har dessutom möjlighet att kvittera ut en nyckel till de låsförsedda kärl för brännbart avfall som finns utplacerade inom ägarkommunerna. Det finns låsta avfallskärl för brännbart avfall vid 23 olika ekopunkter och 1-5 kärl per ekopunkt beroende på deras användningsgrad. Ekopunkterna Bolaget har ett hundratal ekopunkter i sina ägarkommuner. Till ekopunkterna kan man lämna returpapper, returmetall och returglas samt till vissa ekopunkter batterier. Ekopunkterna kan användas året runt. Paperinkeräys Oy svarar för pappersinsamlingskärlen vid ekopunkterna. Vid en del ekopunkter finns även UFF:s insamlingskärl, där man kan lägga användbara textilier för återanvändning. Det finns kärl vid 14 ekopunkter runt om i verksamhetsområdet, och UFF ansvarar för dessa. Återvinningsstationerna Bolaget har åtta bemannade återvinningsstationer som är öppna 1 3 dagar i veckan. Mottagningen av följande avfall ingår i ekoavgiften, och därför kan avfallet lämnas till återvinningsstationerna utan extra kostnad: farligt avfall, trä, metall, papp, papper, glas, betong, tegel, impregnerat trä, fönsterglas, elektronik och förpackningsmaterial av cellplast. Producentansvaret omfattar bland annat elektronik, ackumulatorer och batterier. För avgiftsbelagt avfall betalar företagen en avgift enligt prislistan. Mottagningen av stort brännbart avfall och deponiavfall är avgiftsbelagd för alla. Mottagningsställen för farligt avfall Bolagets mottagningsställen för farligt avfall är återvinningsstationerna samt bensinstationen i Övermark. Farligt avfall tas emot utan särskild avgift av hushåll och fritidsboende. Samarbetet med apoteken Inom området finns tolv apotek som tar emot läkemedelsavfall av hushållen. Jippodagarna På våren och hösten anordnas totalt 18 jippodagar på våra återvinningsstationer. Under jippodagarna tar vi gratis emot lump samt gåvor till välgörenhet, som levereras till UFF. Under jippodagarna 2013 tog vi emot cirka kilo gåvor till välgörenhet och cirka kilo lump för energiåtervinning.

8 2.2 KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN/BEHANDLING OCH ÅTERVINNING 8 YHDYSKUNTAJÄTTEEN MÄÄRÄ 2013 Asukasluku alueella Invånarantal på området tn/ton kg/henk Hyötyjäte kg/pers Återvinnbart avfall ,5 Vastaanotettu jäte 2013 Mottaget avfall 2013 Sähkölaitteet/Elapparater 528,7 Haravointijäte/Krattningsavfall 943,8 Hyväntekeväisyysvaatteet ym./ Välgörenhetskläder mm. 92,3 Lasi/Glas 275,4 Liete hiekanerotuskaivosta/ Slam från sandavskiljningsbrunnar 25,9 Liete rasvanerotuskaivosta/ Slam från fettavskiljningsbrunnar 9,2 Lumpputekstiilit/lumptextilier 61,3 Metalli/Metall 626,7 Paperi/Papper 2 493,2 Poltettava jäte/brännbart avfall ,3 Puujäte/Träavfall 942,2 Risavfall/Risavfall 491,1 Kaatopaikkajäte Deponiavfall 250 5,5 Vaarallinen jäte Farligt avfall 220 4,8 Akut/Ackumulatorer 72,8 Maalijäte/Målavfall 50,3 Jäteöljy/Spillolja 37,1 Fast oljeavfall 11,1 Paristot/Batterier 12,6 Liottimet/Lösningsmedel 8,8 Loisteputket/Lysrör 5,8 Loistelamput/Lågenergilampor 3,7 Muut/övrigt 17,5 Yhdyskuntajätteen käsittely ja hyödyntäminen 2013 Samhällsavfallets behandling och återvinning 2013 Vastaanotettu hyötyjäte 2013 Mottaget återvinnbart avfall % 2 % 6 % 2 % 3 % Sähkölaitteet/Elapparater Energiajäte/Energiavfall Lasi ja tasolasi/glas och planglas 11 % Metalli/Metall Paperi ja pahvi/papper och papp 47 % 6 % 6 % Puujäte/Träavfall Haravointijäte/Krattningsavfall Risujäte/Risavfall Tiili ja betoni/tegel och betong 11 % 2 % Poltettava jäte/brännbart avfall Muut/Annat

9 9 3. SOSIAALINEN VASTUU 3.1 VUOROVAIKUTUS Oleellinen osa toimintaamme on vuorovaikutus sidosryhmiemme kanssa. Pyrimme säännölliseen ja jatkuvaan tiedottamiseen, jolla edesautetaan yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Asiakaspalvelun pääperiaatteita ovat luotettavuus, asiallisuus ja ystävällisyys. Tavoitteenamme on jatkuvasti kehittää niin sisäistä kuin ulkoistakin informaatiota ja tiedonvaihtoa. Henkilökunta: - säännölliset sisäiset palaverit, päivittäinen yhteydenpito Asiakkaat, kotitaloudet ja vapaa-ajan asunnot: - asiakaslehti keväisin - marras-joulukuussa jaetaan seinäkalenteri seuraavalle vuodelle - kotisivut - oppaat ja esitteet (esim. jäteopas) - puhelinneuvonta, sähköpostineuvonta - kirjeet - lehti-ilmoitukset - tempauspäivät hyötykäyttöasemilla keväällä ja syksyllä Koulut- ja oppilaitokset: - neuvontatilaisuudet oppilaitoksissa - tutustumiskäynnit hyötykäyttöasemilla ja jätekeskuksessa - ala-asteille Frakun jäteopas Omistajakunnat: - vuosikertomus - tarpeen vaatiessa yhteinen kokous tai tiedottamiskäynti kunnan kokouksessa Ympäristöviranomaiset: - kokous pääsääntöisesti kerran vuodessa - säännöllistä tietojen vaihtoa Urakoitsijat: Hyötykäyttöasemanhoitajat - säännöllisesti koulutustilaisuuksia - tiedotteet ajankohtaisista asioista Jätekeskuksen urakoitsija - kokous kerran vuodessa - jokapäiväinen yhteydenpito Kuljetusliikkeet - sopimus- ja sopimustenseuranta neuvottelut Jätteenkuljetusliikkeet: - kokoukset ja tapaamiset tarvittaessa - säännöllistä tietojen vaihtoa Muut jätelaitokset: - yhteisiä koulutustilaisuuksia, seminaarit - kokoukset Media: - lehdistötiedotteet, muut lehtikirjoitukset 3. SOCIALT ANSVAR 3.1 VÄXELVERKAN En viktig del av vår verksamhet är växelverkan med våra intressentgrupper. Vi går in för regelbunden och kontinuerlig information, vilket hjälper oss att uppnå de gemensamma målen. Huvudprincipen för vår kundservice är tillförlitlighet, saklighet och vänlighet. Vi har som mål att ständigt utveckla såväl den interna som den externa informationen och informationsutbytet. Personalen: - regelbundna interna möten, dagliga kontakter Kunder, hushåll och fritidsbostäder: - kundtidning på våren - i november-december delas nästa års väggkalender ut - hemsida - guider och broschyrer (t.ex. avfallsguiden) - telefonrådgivning, e-postrådgivning - brev - tidningsannonser - jippon vid återvinningsstationerna på våren och hösten Skolor och läroanstalter: - rådgivningstillfällen - studiebesök på återvinningsstationerna och avfallscentralen - Frakus avfallsguide för lågstadieskolorna Ägarkommunerna: - årsberättelse - vid behov gemensamma möten eller informationsbesök vid kommunala möten Miljömyndigheterna: - i regel ett sammanträde per år - regelbundet utbyte av information Entreprenörerna: Återvinningsstationernas skötare - regelbundna utbildningar - meddelanden om aktuella frågor Avfallscentralens entreprenör - möte en gång om året - daglig kontakt Transportföretagen - avtalsförhandlingar och förhandlingar kring avtalsuppföljning Avfallstransportföretagen: - möten och träffar vid behov - regelbundet utbyte av information Övriga avfallsanläggningar: - gemensamma utbildningar, seminarier - möten Media: - pressmeddelanden, övrig information i pressen

10 4. YMPÄRISTÖVASTUU 4.1 JÄTEKESKUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ympäristötavoite Kierrätyskelpoisen jätteen turvallinen ja tehokas ohjaaminen asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Kierrätyskelvottoman jätteen turvallinen loppusijoittaminen ympäristövaikutukset minimoiden. Loppusijoitus Vuonna 2001 käyttöönotetun loppusijoitusalueen pohjapinta-ala on 1,4 ha, voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesta n m 3 :n täyttötilavuudesta oli vuoden 2013 lopussa käytetty n.72 %. Poikkeukselliset tapahtumat Kevään nopea sulamisjakso aiheutti suuren suotovesivirtaaman kaatopaikka-alueelta. Tasausaltaan ylivuoto ehkäistiin hidastamalla suotoveden virtausta tasausaltaaseen sekä siirtämällä imuvaunulla suotovettä tasausaltaasta kaatopaikan päälle. Vaikutus ilmaan Biohajoava materiaali kerätään pääosin erikseen ja toimitetaan hyötykäyttöön, joten loppusijoitettava jäte on lähes inerttiä ja kaasunmuodostus siten vähäistä. Westenergy Oy:n jätevoimalan käynnistyttyä 2012 loppusijoituksen osuuden pieneneminen on jatkunut. Jätetäyttöön asennetusta näyteputkesta purkautuvan kaasun pääkomponenttien pitoisuudet olivat: Happi 1,7 %, Hiilidioksidi 27,5 % ja Metaani 70,6 %. Kaasuntuottovolyymi on n. 23 % vastaavan suuruisen perinteisen kaatopaikan kaasuntuotosta. Loppusijoituksen osuuden ollessa suuruusluokaltaan n. 10 % kokonaisjätevirrasta, käytetty jätteenkäsittelyjärjestelmä pienentää päästöjä kaatopaikkakaasujen osalta n. 98 % verrattuna perinteiseen kaatopaikkasijoitukseen. Melu, haju ja haittaeläimet Melua aiheutuu alueelle suuntautuvasta ajoneuvoliikenteestä, joka on alle 10 % Horontien kokonaisliikennemäärästä (yht. n. 1000ajoneuvoa /pv). Raskaankaluston osalta jätekeskuksen liikennemäärä edustaa noin puolta Horontien raskaasta liikenteestä. Hetkellisiä hajuhaittoja esiintyy lähinnä poltettavanjätteen siirtokuormauksen yhteydessä hallin sisätiloissa. Jätekeskuksen alueelle ei ole muodostunut pysyviä haittaeläinkantoja. Pohja- ja pintavedet Näytteenotto suoritetaan hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti kahdesti vuodessa ohjelman mukaisista näytteenottopisteistä. Alueelta maastoon johdetut vedet kulkeutuvat vesistöihin näytteenottopisteen oja 2 kautta. Vuosiyhteenvedossa todetaan pisteen vedestä: tarkkailuissa ainepitoisuuksissa oli havaittavissa hyvin vähäistä pitoisuuksien nousua, hygieeniseltä tasoltaan vesi oli lähes moitteetonta. Jätevesi Jätekeskuksesta johdettiin jätevesiä Teuvan kunnan puhdistamolle yhteensä m 3. Puhdistamolle johdettava jätevesi koostuu kaatopaikan suotovedestä, poltettavanjätteen puristenesteistä ja rakennusten jätevesistä. Suurin kuormituslähde on puristeneste, suurin volyymi tulee suotovedestä MILJÖANSVAR 4.1 AVFALLSCENTRALENS MILJÖPÅVERKAN Miljömål Säker och effektiv styrning av återvinningsbart avfall till korrekt fortsatt behandling. Säker deponering av det avfall som inte lämpar sig för återvinning så att dess miljöpåverkan minimeras. Deponering Deponiområdet togs i bruk 2001 och har en yta på 1,4 hektar. Av den deponeringsvolym på cirka m³ som har beviljats inom ramen för gällande miljötillstånd var cirka 72 procent i användning i slutet av Extraordinära händelser Vårens intensiva snösmältningsperiod gav upphov till ett stort lakvattenflöde från deponiområdet. Överströmning av utjämningsbassängen kunde förhindras genom att lakvattenflödet till utjämningsbassängen bromsades upp och lakvatten förflyttades från utjämningsbassängen till deponin med hjälp av en sugvagn. Inverkan på luften Eftersom merparten av det biologiskt nedbrytbara materialet samlas in separat och levereras till återvinning är det avfall som deponeras i det närmaste inert och gasbildningen därmed liten. Efter att Westenergy Ab:s avfallskraftverk togs i drift 2012 har andelen deponerat avfall minskat kontinuerligt. Halterna av huvudkomponenterna i den gas som flödar ur provtagningsröret i avfallsupplaget var följande: syre 1,7 procent, koldioxid 27,5 procent och metan 70,6 procent. Gasproduktionsvolymen är cirka 23 procent av gasproduktionen i en traditionell avstjälpningsplats av motsvarande storlek. Eftersom andelen deponerat avfall utgör cirka tio procent av det totala avfallsflödet, bidrar avfallshanteringssystemet till att minska utsläppen av deponigaser med cirka 98 procent jämfört med traditionell deponering på en avstjälpningsplats. Buller, lukt och skadedjur Buller orsakas i första hand av trafiken till och från området, vilken står för mindre än tio procent av den totala trafikmängden på Horontie (totalt cirka fordon/dag). Trafiken till och från avfallscentralen står för omkring hälften av den tunga trafiken på Horontie. Av och till kan man känna lukt, i första hand i samband med omlastning av brännbart avfall inne i hallen. Det finns inga permanenta bestånd av skadedjur på deponiområdet. Grundvatten och ytvatten Provtagning sker två gånger per år enligt ett godkänt kontrollprogram vid de provtagningspunkter som har fastställts i programmet. Det vatten som leds från området ut i terrängen rinner ut i vattendragen via provtagningspunkten vid dike 2. I årssammanfattningen konstateras följande om vattenkvaliteten vid provtagningspunkten: vid kontrollerna observerades en mycket liten ökning i halterna, och i hygieniskt avseende var vattnet i det närmaste oklanderligt. Avloppsvatten Från avfallscentralen leddes totalt m³ avloppsvatten till det kommunala reningsverket i Östermark. Det avloppsvatten som leds till reningsverket består av lakvatten från deponin, vätska från komprimeringen av det brännbara avfallet och avloppsvatten från byggnaderna. Pressvätskan utgör den största belastningskällan, medan lakvattnet står för den största volymen. Loppusijoitusalueen suotovesien kuormitus / Belastning av deponiområdets lakvatten Suotovesi / Lakvatten 2013 kg/d 2013 avl 2012 kg/d (avl) 2011 kg/d (avl) BOD7 0,06 <1 0,045 (<1) 0,09 (1) kok.typpi / kväve tot. 1, ,76 (148) 1,35 (113) kok.fosfori / fosfor tot. 0, ,008 (3) 0,0049 (1,5) Jätevedenpuhdistamolle johdetun kokonaisjätevesimäärän kuormitus Belastning av den totala mängd avloppsvatten som leds till avloppsreningsverket Suotovesi / Lakvatten 2013 kg/d 2013 avl 2012 kg/d (avl) 2011 kg/d (avl) m3/d 13,66 m3/d 12,05 m3/d 9,12 m3/d BOD7 2, ,6 (66) 1,74 (25) kok.typpi / kväve tot 0, ,619 (51) 0,59 (49) kok.fosfori / fosfor tot. 0, ,059 (19) 0,0285 (9) avl = asukasvasteluku (kuormitus vastaa näin monen henkilön käsittelemättömiä jätevesiä) pe = personekvivalent (belastningen motsvarar obehandlat avloppsvatten av så här många personer)

11 11 Taloudellinen vastuu Ekonomiskt ansvar

12 12 Oy Botniarosk AB Toimintakertomus Tilikausi Tehtävät, toiminta-alue ja tavoitteet Oy Botniarosk Ab on kahdeksan kunnan (Isojoki, Jurva, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Närpiö ja Teuva) vuonna 1996 perustama osakeyhtiö. Jurva on kuntaliitoksen kautta liitetty Kurikkaan , mutta Botniarosk hoitaa Jurvan alueella jätehuollon edelleen. Toiminta-alueella asuu n asukasta. Yhtiö hoitaa omistajakuntiensa puolesta kunnan vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät kuljetuksia lukuun ottamatta. Yhtiö ylläpitää ekopisteitä, hyötykäyttöasemia ja jätekeskusta, jossa sijaitsee alueen ainoa kaatopaikka, sekä vastaa niiden toiminnasta. Palvelutehtäviin kuuluu jätehuollon järjestäminen vaarallisten jätteiden ja hyötyjätteiden osalta sekä muun yhdyskuntajätteen kuten poltettavan jätteen ja kaatopaikkajätteen vastaanotto, käsittelyyn toimittaminen ja loppusijoitus sekä jätehuollon neuvontapalvelut. Palvelut tuotetaan asuinkiinteistöille, sosiaali- ja terveyspalveluille, koulutustoiminnalle, valtion, kuntien ja seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnalle sekä muun yhdyskuntajätteen tuottajille, joilta jäte kerätään yhdessä yllämainittujen jätteiden kanssa. Näitä palveluja voidaan antaa toissijaisesti myös muille jätteentuottajille. Jätehuoltoviranomainen on omistajakuntien yhteinen jätelautakunta, Suupohjan jätelautakunta. Lautakunta hoitaa jätelaissa säädetyt yhdyskuntajätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät, kuten esim. antaa yleiset jätehuoltomääräykset, jätehuoltomääräyksistä poikkeamispäätökset, päättää jätteenkuljetuksista, seuraa niitä ja pitää jätteenkuljetusrekisteriä. Jätehuollon valvontaviranomaisia ovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Valvontaviranomaisen tehtävä on valvoa jätelain noudattamista ja tehdä mm. päätöksiä valvonta-asioissa. Valvontaviranomainen valvoo niin jätteen tuottajia kuin alan toimijoita. Yhtiön tehtävänä on hoitaa jätehuolto tehokkaasti ja taloudellisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä noudattaen ja palvella alueen jätteentuottajia monipuolisesti sekä lisätä tietoisuutta vastuullisesti hoidetun jätehuollon merkityksestä. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Oy Westenergy Ab:n jätevoimalan kaupallinen käyttö alkoi Laitos on toiminut suunnitellusti. Oy Botniarosk Ab omistusosuus laitoksesta on 6,18 %. Westenergyn osakepääoma on 12 milj.euroa ja siitä Botniarosk on merkinnyt euroa. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on tilikaudella vähentynyt suunnitelman mukaisesti. Kaatopaikan jälkihoitovarausta on tehty tilikauden aikana tonniperusteisen varauksen lisäksi euron erä. Jälkihoitovarausta kerätään kaatopaikan tulevaa maisemointia varten. Varaus ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen menoerä. Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Tilikausi oli yhtiön kahdeksastoista. Liikevaihto oli euroa, nousua vuodesta 2012 oli 2,9 %. Tilikauden tulos oli euroa ylijäämäinen. Tulos parani euroa edellisestä vuodesta. Korkotason varmistamiseksi yhtiö on joulukuussa 2011 sitonut koronvaihtosopimuksella pankkilainan koron kiinteäksi viideksi vuodeksi eteenpäin. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Liikevaihdon arvioidaan pysyvän samalla tasolla tai laskevan hiukan tulevana vuonna. Yhdyskuntajätteen määrä on vakiintunut. Kaatopaikkajätteen määrä on kääntynyt laskuun tilikauden aikana. Määrän väheneminen tullee olemaan hillitympää tulevina vuosina. Yhdyskuntajätteen kokonaismääriin ei ole oletettavissa mitään suurempia muutoksia. Uusi jätelaki tuli voimaan Jätelaki selkeyttää jätehuollon vastuita kunnan vastuulla olevan ja yritysjätteen osalta. Pakkausjätteen tuottajavastuun laajeneminen tulee vaikuttamaan kunnan vastuulla olevien jätteiden määrään. Joulukuussa 2013 eduskunta päätti siirtää pakkausjätteen tuottajavastuun voimaantuloa vuoteen Pakkausasetuksen käytännön toteuttamisella voi olla suuri merkitys yhtiön ylläpitämään ekopisteverkostoon. Kun tuottajayhteisöjen keräysjärjestelmän laajuus selviää, tulee yhtiön päätettäväksi täydennetäänkö keräysverkostoa nykyisellä ekopisteverkostolla ja kuinka paljon. Vuonna 2009 tapahtuneen kuntaliitoksen (Jurva liittyi Kurikkaan) jälkeen Kurikka on kahden jäteyhtiön osakkaana, eikä ole vielä tehnyt päätöstä mahdollisista muutoksista. Botniarosk hoitaa Jurvan alueen jätehuollon. Kuntaliitos ei tule vielä vaikuttamaan yhtiön toimintaan. Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto ,89 euroa kirjataan edellisten tilikausien voitto- ja tappiotilille. Yhtiöjärjestyksen 2 :n mukaan yhtiö ei jaa osinkoa. Tunnusluvut liiketoiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Liikevaihto Liiketulos Tilikauden tulos Liiketulos liikevaihdosta % 14 % 11 % 14 % 10 % 1 % Oman pääoman tuotto % 14 % 13 % 20 % 15 % -3 % Omavaraisuusaste % 56 % 44 % 40 % 39 % 33 % Jätelajit ja määrät (tonnia) Hyötyjäte Vaarallinen jäte Kaatopaikkajäte Yhteensä Maa-ainekset eivät sisälly näihin lukuihin Vuonna 2013 Botniaroskin toiminta-alueella syntyneestä yhdyskuntajätteestä ohjattiin materiaalikierrätykseen 29 %, energiahyötykäyttöön 69 % ja kaatopaikalle sijoitettiin 2 %. Suomen Tilastokeskuksen Jätetilasto mukaan yhdyskuntajätettä kierrätettiin Suomessa materiaalina 33 %, hyödynnettiin energiana 33 % ja kaatopaikalle sijoitettiin 33 %.

13 13 Oy Botniarosk AB Verksamhetsberättelse Räkenskapsperiod Uppgifter, verksamhetsområde och målsättningar Oy Botniarosk Ab är ett aktiebolag som grundats år 1996 av åtta kommuner (Storå, Jurva, Bötom, Kaskö, Kauhajoki, Kristinestad, Närpes och Östermark). Jurva gick samman med Kurikka genom en kommunsammanslagning , men Botniarosk sköter fortfarande avfallshanteringen inom Jurvas område. Inom verksamhetsområdet bor ca invånare. Bolaget handhar serviceuppgifterna inom avfallshanteringen för sina ägarkommuner med undantag av transporterna. Bolaget upprätthåller ekopunkter, återvinningsstationer och en avfallscentral, där den enda avstjälpningsplatsen i området finns, och ansvarar för verksamheten vid dessa. I serviceuppgifterna ingår att ordna avfallshanteringen för farligt och återvinnbart avfall samt övrigt kommunalt avfall, såsom mottagning av brännbart avfall och avfall som deponeras på avstjälpningsplatsen, leverering av avfall för behandling och slutdeponering samt rådgivning i anslutning till avfallshanteringen. Servicen produceras för bostadsfastigheter, social- och hälsovården, utbildningsverksamheten, statens, kommunernas, församlingarnas och andra samfunds samt offentligrättsliga föreningars förvaltningsoch serviceverksamhet samt andra producenter av kommunalt avfall för vilka avfallet insamlas tillsammans med ovannämnda avfall. Denna service kan också i andra hand ges till övriga avfallsproducenter. Avfallshanteringsmyndighet är ägarkommunernas gemensamma avfallsnämnd, Sydösterbottens avfallsnämnd. Nämnden handhar de i avfallslagen stadgade myndighetsuppgifterna i anslutning till ordnandet av hanteringen av kommunalt avfall såsom t.ex. utfärda allmänna avfallshanteringsbestämmelser, besluta om avvikelser från avfallshanteringsbestämmelserna, besluta om avfallstransporter, handha uppföljningen av dem och upprätthålla avfallstransportregister. Avfallshanteringens övervakningsmyndigheter är kommunens miljöskyddsmyndighet samt närings-, trafik- och miljöcentralen. Övervakningsmyndigheten har till uppgift att övervaka att avfallslagen efterföljs och fatta beslut bl.a. i övervakningsärenden. Övervakningsmyndigheten övervakar både avfallsproducenterna och aktörerna inom branschen. Bolagets målsättning är att sköta avfallshanteringen på ett effektivt och ekonomiskt sätt med beaktande av gällande lagstiftning och bestämmelser och betjäna avfallsproducenter i området på ett mångsidigt sätt samt öka insikten om betydelsen av en ansvarsfullt skött avfallshantering. De viktigaste händelserna under räkenskapsperioden Den kommersiella verksamheten vid Oy Westenergy Ab inleddes Anläggningen har fungerat enligt planerna. Oy Botniarosk Ab:s ägarandel är 6,18 %. Westenergys aktiekapital är 12 milj. euro, varav Botniarosk har tecknat aktier till ett värde om euro. Avfallet som deponeras på avstjälpningsplatsen har under räkenskapsperioden minskat planenligt. Förutom den tonbaserade reserveringen har bolaget under räkenskapsperioden gjort en reservering på euro för eftervården. Reservering för eftervården görs för avstjälpningsplatsområdets framtida iståndsättning. Reserveringen är inte en avdragbar utgiftspost i beskattningen. Uppskattning av bolagets ekonomiska ställning och resultat Räkenskapsperioden är bolagets adertonde. Omsättningen var euro, en ökning med 2,9 % från år Räkenskapsperiodens resultat uppvisade ett överskott på euro. Resultatet var euro bättre än föregående år. För att garantera räntenivån ingick bolaget i december 2011 ett avtal om byte av låneränta till fast ränta för fem år framåt. Framtidsprognos Omsättningen kommer enligt bedömningarna att bibehållas på samma nivå eller minska något nästa år. Mängden kommunalt avfall har stabiliserat sig. Mängden avfall som deponeras på avstjälpningsplatsen har minskat under räkenskapsperioden. Minskningen kommer att avta under de kommande åren. Inga större förändringar är att vänta i den totala mängden kommunalt avfall. Den nya avfallslagen trädde i kraft Lagen förtydligar ansvarsfördelningen för det avfall som kommunerna ansvarar för och företagens avfall. Utvidgningen av producentansvaret för förpackningsmaterial kommer att inverka på mängden avfall som kommunen ansvarar för. I december 2013 beslöt riksdagen att producentansvaret för förpackningsmaterial träder i kraft först år I den praktiska verksamheten kan förpackningsförordningen ha stor betydelse för det ekopunktsnätverk som bolaget upprätthåller. Då omfattningen av producentsamfundens insamlingssystem klarnar måste bolaget besluta om insamlingsnätverket ska kompletteras med nuvarande ekopunktsnätverk och i vilken omfattning. Efter kommunsammanslagningen (Jurva-Kurikka) år 2009 är Kurikka delägare i två avfallsbolag och har ännu inte beslutat om eventuella ändringar. Botniarosk sköter avfallshanteringen inom Jurva kommuns område. Kommunsammanslagningen kommer ännu inte att inverka på bolagets verksamhet. Styrelsens förslag gällande användande av vinstmedlen Styrelsen föreslår för bolagsstämman att räkenskapsperiodens vinst ,89 euro bokförs på föregående räkenskapsperioders vinstoch förlustkonto. Enligt bolagsordningen 2 betalar bolaget inte ut dividend. Nyckeltal gällande verksamheten samt bolagets ekonomiska ställning och resultat Omsättning Resultat Räkenskapsperiodens resultat Resultatet av omsättningen % 14 % 11 % 14 % 10 % 1 % Avkastning på eget kapital % 14 % 13 % 20 % 15 % -3 % Soliditetsgrad % 56 % 44 % 40 % 39 % 33 % Avfallstyper och mängder (ton) Nyttoavfall Farligt avfall Deponiavfall Totalt Jordmaterial ingår inte i dessa siffror Av det kommunala avfall som uppkom inom Botniarosks verksamhetsområde år 2013 levererades 29 % för materialåtervinning, 69 % för energiåtervinning och 2 % deponerades på avstjälpningsplatsen. Enligt Statistikcentralens Avfallsstatistik 2012 återvanns 33 % av det kommunala avfallet i Finland som material, 33 % som energi och 33 % deponerades på avstjälpningsplats.

14 14 TULOSLASKELMA / RESULTATRÄKNING LIIKEVAIHTO / OMSÄTTNING , ,46 Liiketoiminnan muut tuotot / Övriga rörelseintäkter 705, ,58 Materiaalit ja palvelut / Material och tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat / Material förnödenheter och varor Ulkopuoliset palvelut / Köpta tjänster , , , ,41 Henkilöstökulut / Personalkostnader Palkat ja palkkiot / Löner och arvoden , ,69 Henkilösivukulut / Lönebikostnader Eläkekulut / Pensionskostnader , ,95 Muut henkilöstösivukulut / Övriga lönebikostnader 7 587, , , ,06 Poistot ja arvonalennukset / Avskrivningar och värdeminskningar Suunnitelman mukaiset poistot / Avskrivningar enligt plan , ,95 Liiketoiminnan muut kulut / Övriga rörelsekostnader , ,22 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) / RÖRELSEVINST (FÖRLUST) , ,40 Rahoitustuotot ja -kulut / Finansiella intäkter och kostnader Muut korko- ja rahoitustuotot / Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muilta / Från övriga 5 247, ,33 Korkokulut ja muut rahoituskulut / Räntekostnader och övr fin.kostnader Muille / Till övriga , , , ,05 TULOS ENNEN SATUNN. ERIÄ / RESULT. FÖRE EXTRAORD. POSTER , ,35 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA / VINST (FÖRLUST) FÖRE BOKSLUTSDISPOSITIONER OCH SKATTER , ,35 Tilinpäätössiirrot / Bokslutsdipositioner Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) / Ökn.(-) eller minskn.(+) avskrivningsdiff , , , ,00 Tuloverot / Inkomstskatt , ,58 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) / PERIODENS VINST (FÖRLUST) , ,77

15 15 TASE / BALANSRÄKNING VASTAAVAA / AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT / BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet / Immateriella tillgångar Aineettomat oikeudet / Immateriella rättigheter , ,55 Aineettomat hyödykkeet yht. / Immateriella tillgångar tot , ,55 Aineelliset hyödykkeet / Materiella tillgångar Maa- ja vesialueet / Jord och vattenområden , ,35 Rakennukset ja rakennelmat / Byggnader och konstruktioner , ,00 Koneet ja kalusto / Maskiner och inventarier , ,00 Muut aineelliset hyödykkeet / Övriga materiella tillgångar 2 098, ,00 Aineelliset hyödykkeet yht. / Materiella tillgångar tot , ,35 Sijoitukset / placeringar Osakkuusyritysten osakkeet / Aktier i delägarföretag , ,00 Sijoitukset yhteensä; , ,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHT. / BESTÅENDE AKTIVA TOT , ,90 VAIHTUVAT VASTAAVAT / RÖRLIGA AKTIVA Saamiset / Fordringar Lyhytaikaiset / Kortfristiga Myyntisaamiset / Försäljningsfordringar , ,28 Muut saamiset / Övriga fordringar 0,00 0,00 Siirtosaamiset / Resultatregleringar , ,68 Lyhytaikaiset saamiset yht. / Kortfristiga fordringar tot , ,96 Rahat ja pankkisaamiset / Kassa och bank tillgodohavanden , ,60 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT. / RÖRLIGA AKTIVA TOT , ,56 VASTAAVAA YHTEENSÄ / AKTIVA TOTALT , ,46 VASTATTAVAA / PASSIVA OMA PÄÄOMA / EGET KAPITAL Osakepääoma / Aktiekapital , ,78 Edellisten tilikausien voitto (tappio) / Vinst (förlust) från tidigare , ,83 Tilikauden voitto (tappio) / Räkenskapsperiodens vinst (förlust) , ,77 OMA PÄÄOMA YHT. / EGET KAPITAL TOT , ,38 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ / ACKUMULERADE BOKSLUTSDISP. Poistoero / Avskrivningsdifferens , ,97 Tilinpäätössiirtojen kertymä yht. / Ackumulerade bokslutsdisp tot , ,97 PAKOLLISET VARAUKSET / OBLIGATORISKA AVSÄTTNINGAR Jälkihoitovaraus / Återställningsreservering , ,07 Varaukset yhteensä / Avsättningar tot , ,07 VIERAS PÄÄOMA / FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen / Långfristigt Lainat rahoituslaitoksilta / Lån från penninginrättningar , ,69 Pitkäaikaiset velat yht. / Långfristiga skulder tot , ,69 Lyhytaikainen / Kortfristigt Lainat rahoituslaitoksilta / Lån från penninginrättningar , ,20 Ostovelat / Skulder till leverantörer , ,25 Muut velat / Övriga skulder , ,97 Siirtovelat / Resultatregleringar , ,93 Lyhytaikaiset velat yht. / Kortfristiga skulder tot , ,35 VIERAS PÄÄOMA YHT. / FRÄMMANDE KAPITAL TOT , ,04 VASTATTAVAA YHTEENSÄ / PASSIVA TOTALT , ,46