VUOSIKERTOMUS ÅRSBERÄTTELSE 2010

Transkriptio

1 1 VUOSIKERTOMUS ÅRSBERÄTTELSE 2010

2 2 Vuosikertomus 2010 Årsberättelse 2010 Julkaisija/Utgivare: Oy Botniarosk Ab Kuvat/Bilder: Oy Botniarosk Ab Painopaikka/Tryckeri: KTMP Ykkös-Offset Oy, Vaasa 2011

3 3 Sisällysluettelo Innehållsförteckning 1. Jätehuoltoyhtiöstä/Om avfallshanteringsbolaget 1.1 Toimitusjohtajan katsaus 1.1 Verkställande direktörens översikt Strategiatyö 1.2 Strategiarbete Organisaatio 1.3 Organisation 1.4 Perustietoja yhtiöstä 1.4 Grunduppgifter om bolaget 6 2. Palvelut ja tuotteet/service och produkter 2.1 Jätteiden keräys ja kuljetus 2.1 Insamling och transport av avfall Käsittely ja hyödyntäminen 2.2 Behandling och återvinning 8 3. Sosiaalinen vastuu/socialt ansvar 3.1 Vuorovaikutus 3.1 Växelverkan 9 4. Ympäristövastuu/Miljöansvar 4.1 Jätekeskuksen ympäristövaikutukset 4.2 Avfallscentralens miljöpåverkan Taloudellinen vastuu/ekonomiskt ansvar Tasekirja Balansbok Vuosikertomus on toteutettu jätehuollon yhtenäisen raportoinnin periaatteita noudattaen. Årsberättelsen har upprättats enligt principerna för enhetlig rapportering inom avfallshanteringen.

4 4 1. JÄTEHUOLTOYHTIÖSTÄ 1.1 Toimitusjohtajan katsaus Kulunut vuosi oli yhtiön viidestoista toimintavuosi. Määrätietoisen työn ja hyvän yhteistyön tuloksena toimintaalueemme jätteestä 83 % on toimitettu hyötykäyttöön, 2 % vaarallisen jätteen (ongelmajäte) käsittelyyn ja loput 15 % on sijoitettu jätekeskuksessa sijaitsevalle kaatopaikalle. Korkean hyötykäyttöasteen varmistamiseksi myös tulevaisuudessa on Botniarosk neljän muun jätehuoltoyhtiön kanssa perustanut jätevoimalayhtiön Westenergy Oy:n. Jätevoimalassa tullaan hyödyntämään materiaalihyötykäyttöön kelpaamaton jäte energiaksi, josta Vaasan Sähkö tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Voimalan rakennustyöt etenevät suunnitelmien mukaisesti ja koekäyttö on tarkoitus aloittaa vuoden 2012 loppukesällä. Kuluneena vuonna vahvistettiin uusi jäteverolaki, joka tuli voimaan Suurin muutos oli se, että yksityiset eli muiden kuin kuntien tai kuntien lukuun toimivat kaatopaikat tulivat myös verollisiksi. Jäteveroa korotettiin kymmenellä eurolla per tonni vuoden 2011 alusta ja seuraava kymmenen euron korotus tulee voimaan 2013 vuoden alusta, jonka jälkeen kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä maksetaan valtiolle jäteveroa viisikymmentä euroa tonnilta. Kierrätyksen ja hyötykäytön lisäämiseen tähtäävää uutta jätelakia on valmisteltu vuoden aikana tiiviisti ja keväällä 2011 eduskunta hyväksyi sen. Jätelaki tulee voimaan keväällä Lain yleisvelvollisuudeksi asetettiin EY:n jätedirektiivin jätehierarkia eli etusijajärjestys, jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen, uudelleenkäytön valmistelu, kierrätys, hyödyntäminen energiana tai muu hyödyntäminen ja viimeksi loppukäsittely. Yhdyskuntajätteen vastuunjakoon tuli vain vähäisiä muutoksia. Suurin muutos koskee tuottajavastuuta, sillä tuottajien vastuuta pakkausjätteiden jätehuollon järjestämisestä laajennetaan. Jätehuollon ja jätteen kuljetusten valvonnan ja seurannan tehostamiseksi laissa on myös uusia säännöksiä. Uuden jätelain mukaan sekä kunnan järjestämä jätteenkuljetus että kiinteistön haltijan (sopimusperusteinen) järjestämä jätteenkuljetus ovat mahdollisia. Nykyään sopimusperusteisilla alueilla tulee jätelautakuntien vuoden kuluessa lain voimaantulosta päättää kuljetusjärjestelmästä. Myös terminologiaan tulee muutoksia, niistä ehkä näkyvimpänä ongelmajäte nimikkeen muuttaminen vaaralliseksi jätteeksi. Kokonaisuutena uusi jätelaki luo hyvät puitteet, mutta se tuo myös uusia haasteita jätehuollon järjestämiselle. Nykyiseltä pohjalta on kuitenkin hyvä jatkaa eteenpäin. Kiitän kuntalaisia, henkilökuntaa, hallitusta, jätelautakuntaa ja kaikkia yhteistyötahoja hyvästä yhteistyöstä sekä hyvin suoritetusta työstä toiminta-alueemme jätehuollon parhaaksi. Merja Rosendal, toimitusjohtaja 1. OM AVFALLSHANTERINGSBOLAGET 1.1. Verkställande direktörens översikt Det gångna året var bolagets femtonde verksamhetsår. Som ett resultat av målmedvetet arbete och gott samarbete kunde 83 procent av avfallet från vårt verksamhetsområde återvinnas, medan 2 procent behandlades som farligt avfall (problemavfall) och resterande 15 procent lades på deponin vid avfallscentralen. För att försäkra oss om en hög återvinningsgrad även framöver har Botniarosk tillsammans med fyra andra avfallshanteringsbolag grundat bolaget Westenergy Ab för utvinning av energi ur avfall. Avfallskraftverket kommer att ta till vara energin i det avfall som inte lämpar sig för materialåtervinning. Av denna energi producerar Vasa Elektriska el och fjärrvärme. Bygget av kraftverket fortskrider som planerat, och provdriften beräknas komma i gång i slutet av sommaren Under det gångna året godkändes den nya avfallsskattelagen, som trädde i kraft den 1 januari Den största förändringen är att även privata avstjälpningsplatser, det vill säga andra än de avstjälpningsplatser som underhålls av kommunerna eller någon annan för kommunens räkning, blir skattskyldiga. Avfallsskatten höjdes med tio euro per ton från början av Följande höjning på tio euro träder i kraft från början av 2013, varefter det ska betalas en avfallsskatt till staten på 50 euro för varje ton avfall som läggs på deponin. Den nya avfallslagen, som tar sikte på ökad återanvändning och återvinning, bereddes intensivt under året och godkändes av riksdagen våren Avfallslagen träder i kraft våren Lagens allmänna förpliktelse utgår från avfallshierarkin, det vill säga prioriteringsordningen, i EU:s avfallsdirektiv. Den grundar sig på en minskning av mängden avfall och avfallets skadlighet, förberedelse för återanvändning, ökad materialåtervinning, återvinning som energi eller annan återvinning och i sista hand på bortskaffande av avfallet. Det gjordes endast smärre ändringar i ansvarsfördelningen när det gäller samhällsavfallet. Den största förändringen rör producentansvaret, eftersom producenterna får ett utvidgat ansvar när det gäller hanteringen av förpackningsavfall. Lagen innehåller även nya bestämmelser om effektivare tillsyn och uppföljning av avfallshanteringen och avfallstransporten. Enligt den nya avfallslagen ska det vara möjligt att genomföra avfallstransporter såväl i kommunernas som i fastighetsinnehavarnas regi (avtalsbaserade transporter). Efter att lagen har trätt i kraft ska avfallsnämnderna under året fatta beslut om transportsystemet i de områden som i dag har avtalsbaserade transporter. Det kommer även att ske förändringar i terminologin, varav kanske den mest synliga är att termen problemavfall ändras till farligt avfall. Som helhet skapar den nya avfallslagen goda ramar för avfallshanteringen, samtidigt som den även innebär nya utmaningar. Nu har vi dock ett bra utgångsläge för vårt fortsatta arbete. Tack till kommuninvånarna, personalen, styrelsen, avfallsnämnden och alla samarbetsparter för gott samarbete samt väl utfört arbete till förmån för avfallshanteringen inom vårt verksamhetsområde. Merja Rosendal, verkställande direktör

5 5 1.2 Strategiatyö Oy Botniarosk Ab järjestää jätehuollon palvelutehtävät omistajakuntiensa puolesta. Yhtiö on voittoa tavoittelematon yhtiö, joka rahoittaa toimintansa jätemaksuilla ja hyötyjätteen myyntituloilla. Tavoitteena on hoitaa jätehuolto tehokkaasti ja taloudellisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä noudattaen ja palvella alueen asukkaita ja yrityksiä monipuolisesti sekä lisätä tietoisuutta oikein hoidetun jätehuollon merkityksestä. Jätteen syntypaikkalajittelua ja hyötykäyttöä painotetaan ja ainoastaan hyötykäyttöön kelpaamaton jäte sijoitetaan yhtiön kaatopaikalle. 1.2 Strategiarbete Oy Botniarosk Ab har hand om avfallshanteringens serviceuppgifter för ägarkommunernas räkning. Bolaget är ett icke-vinstdrivande bolag som finansierar sin verksamhet med avfallsavgifter och intäkter från försäljningen av nyttoavfall. Målet är att sköta avfallshanteringen på ett effektivt och ekonomiskt sätt i enlighet med gällande lagstiftning och bestämmelser och att betjäna invånarna och företagen i området på ett mångsidigt sätt samt att öka medvetenheten om betydelsen av rätt skött avfallshantering. Fokus för verksamheten ligger på källsortering och återvinning av avfall. Till bolagets deponi förs endast avfall som inte lämpar sig för återvinning. 1.3 Organisaatio 1.3 Organisation Yhtiökokous Bolagsstämman *Bolagsstämman Hallitus Styrelsen Toimitusjohtaja/ verkställande direktör Merja Rosendal Jätekeskus/ Avfallscentralen Kari Simpura Ympäristöjärjestelmä/ Miljöledningssystem Hyötykäyttöasemat/ Återvinninsstationerna Jessica Grynngärds Tiedotus/ Information Asiakaspalvelu/ Kundservice Taru Jussila Laskutus/ Fakturering Micaela Lindedahl sijainen/vikarie Siv Berglund Oy Botniarosk Ab:n hallitus/ Oy Botniarosk Ab:s styrelse: Harri Virtanen varapuh.joht./vice ordf. (Kauhajoki), Valter Enqvist (Isojoki/Storå), Kaarina Hautala (Kurikka), Jari Kallio (Teuva/Östermark), Mauno Riihiluoma (Karijoki/Bötom), Marita Koski (Kaskinen/Kaskö), Maj-Len Ragvals (Närpiö/Närpes), Sven Söderlund puh.joht./ordf. (Kristiinankaupunki/Kristinestad), Merja Rosendal tj/vd

6 Perustietoa yhtiöstä Oy Botniarosk Ab on kahdeksan kunnan vuonna 1996 perustama jätehuoltoyhtiö. Yhtiön tehtävänä on huolehtia toiminta-alueen n asukkaan jätehuollosta jätelain mukaisesti. Alueen maa pinta-ala on km 2. Alueen jätteistä suurin osa, 83 % saadaan hyötykäytettyä. Vaaralliset jätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle, ja hyötykäyttöön kelpaamaton jäte sijoitetaan turvallisella tavalla kaatopaikalle Uppgifter om bolaget Oy Botniarosk Ab är ett avfallshanteringsbolag som grundades av åtta kommuner Bolaget har till uppgift att sköta avfallshanteringen för de cirka invånarna inom verksamhetsområdet i enlighet med avfallslagen. Området har en yta på km². Av det avfall som uppkommer i området återvinns största delen eller 83 procent. Farligt avfall levereras till en problemavfallsanläggning, medan det avfall som inte lämpar sig för återvinning deponeras på ett säkert sätt. Omistajakunnat/ Henkilö- Omistus- Ägarkommuner määrä/ osuus/ Invånarantal Ägarandel Isojoki/Storå ,40 % Kurikka (Jurva) ,80 % Karijoki/Bötom ,70 % Kaskinen/Kaskö ,10 % Kauhajoki % Kristiinankaupunki/ ,30 % Kristinestad Närpes/Närpiö ,20 % Teuva/Östermark ,50 % ,00 % HISTORIA HISTORIK 1996 * Kahdeksan kuntaa perustaa Oy Botniarosk Ab:n hoitamaan alueen jätehuoltoa jätelain edellyttämällä tavalla * Alueelle rakennetaan 96 ekopistettä 1998 * Hyötykäyttöasemat rakennetaan, yksi jokaiseen kuntaan * Jätelautakunta aloittaa toimintansa * Jätekeskukselle myönnetään ympäristölupa * Teuvalle valmistuu jätekeskus. * Yhdyskuntajätteen, josta on eroteltu ongelma- ja hyötyjäte lajittelu keittiöjätteeksi ja karkeajätteeksi aloitetaan. * Keittiöjäte toimitetaan Ab Stormossen Oy:lle, karkeajäte sijoitetaan omalle kaatopaikalle. * Jätelautakunta päättää, että alueella on sopimusperusteinen jätteenkuljetus * Jätelautakunta hyväksyy uudet jätehuoltomääräykset, joita sovelletaan kaikissa alueen kunnissa * Yhtiön ympäristöpolitiikka hyväksytään * Merkitään Westenergy Oy:n osakkeita * Jätekeskukselle uusi ympäristölupa koskien mm. kaatopaikan korkeutta * Åtta kommuner grundar Oy Botniarosk Ab för att sköta avfallshanteringen i området på det sätt som avfallslagen förutsätter * 96 ekopunkter uppförs i området * Återvinningsstationerna byggs, en i varje kommun. * Avfallsnämnden startar sin verksamhet * Avfallscentralen beviljas miljötillstånd * Avfallscentralen i Östermark står klar. * Samhällsavfallet, från vilket problem- och nyttoavfallet har avskiljts, börjar sorteras i köks- och grovavfall. * Köksavfallet levereras till Ab Stormossen Oy, grovavfallet läggs på den egna deponin. * Avfallsnämnden beslutar att ett system med avtalsbaserade avfallstransporter ska tillämpas i området * Avfallsnämnden godkänner de nya avfallshanteringsbestämmelserna, som tillämpas av alla kommuner inom verksamhetsområdet * Bolagets miljöpolicy godkänns * Aktier tecknas i Westenergy Ab * Avfallscentralen beviljas ett nytt miljötillstånd gällande bland annat höjden på avfallsupplaget.

7 7 2. PALVELUT JA TUOTTEET Yhtiön palvelutehtäviin kuuluu ongelma- ja hyötyjätehuolto, sekä muun yhdyskuntajätteen kuten keittiöjätteen, energiajätteen ja kaatopaikalle sijoitettavan karkeajätteen vastaanotto, käsittelyyn toimittaminen ja loppusijoitus sekä jätehuollon neuvontapalvelut Jätteiden keräys ja kuljetus Oy Botniarosk Ab toimintaan kuuluvat hyötyjätteen kuljetukset ekopisteiltä, hyötyjätteiden, ongelmajätteiden ja karkeajätteen kuljetukset hyötykäyttöasemilta, sekä keittiöjätteen kuljetus Stormossenille ja energiajätteen kuljetus Lakeuden Ympäristöhuollolle jätekeskuksesta. Kiinteistökohtaiset keräykset (taloudet, asuntoyhtiöt, yritykset, vapaa-ajanasunnot) Toiminta-alueella on voimassa sopimuspohjainen jätteenkuljetus. Kaikilla asuinkiinteistöillä ovat jäteastiat keittiö- ja karkeajätteelle. Keittiöastiat tyhjennetään kesäisin kahden viikon, talvisin neljän viikon välein. Jos kiinteistöllä kompostoidaan jätteet lämpöeristetyssä kompostorissa, voi tyhjennysväli olla enimmillään kahdeksan viikkoa. Karkeajäteastia tyhjennetään vähintään kerran vuodessa. Määrätyissä tilanteissa kun jätettä tulee paljon, on kiinteistöillä oltava erilliskeräykset esimerkiksi energiajätteelle. Jätteiden kuljetussopimukset tehdään jätteentuottajan ja kuljetusyrityksen välille. Kesäasukkaiden on mahdollista lunastaa myös avain omistajakuntien alueella oleville lukollisille keittiöjäteastioille. Astioita löytyy 18:sta eri pisteestä, ja astioita on pisteillä niiden käyttöasteesta riippuen yleensä 1-5 kpl. Ekopisteet Yhtiöllä on 103 ekopistettä omistajakunnissaan. Ekopisteisiin voi viedä keräyspaperia, keräysmetallia, keräyslasia ja paristoja. Ekopisteitä voi käyttää ympäri vuoden. Paperinkeräys Oy vastaa ekopisteissä olevista syväkeräysastioista. Hyötykäyttöasemat Yhtiöllä on kahdeksan miehitettyä hyötykäyttöasemaa, ja ne ovat avoinna 1-3 päivää viikossa. Asemilla vastaanotetaan ilman erillistä maksua, ekomaksuun sisältyen ongelmajätettä, puuta, metallia, pahvia, paperia, lasia, betonia, tiiltä, kyllästettyä puuta, ikkunalasia, elektroniikkaa ja pakkausstyroksia. Tuottajavastuun piiriin kuuluvat mm. elektroniikka, akut ja paristot. Yritykset maksavat hinnaston mukaan maksulliseksi määritetyistä jätteistä. Energia-, karkea- ja keittiöjätteen vastaanotto on maksullinen kaikille. Ongelmajätepisteet Yhtiöllä on kaksi ongelmajätteen vastaanottopistettä. Pisteet sijaitsevat Ylimarkussa bensiiniasemalla ja Nummijärvellä kyläkaupan vieressä. Ongelmajäte vastaanotetaan ilman erillistä maksua talouksilta ja vapaa-ajanasutuksilta. Yhteistyökumppanina apteekit Alueella on 12 apteekkia, jotka vastaanottavat kotitalouksien lääkejätettä. Tempauspäivät Keväällä ja syksyllä järjestetään yhteensä 18 tempausta hyötykäyttöasemilla. Tempauspäivien aikana otamme vastaan lumpputekstiilejä ja hyväntekeväisyyslahjoja maksutta. Vuonna 2010 vastaanotettiin tempauspäivillä energiahyötykäyttöön meneviä lumpputekstiilejä yhteensä n kiloa, ja hyväntekeväisyyslahjoja n kiloa. 2. TJÄNSTER OCH PRODUKTER Till bolagets serviceuppgifter ingår problem- och nyttoavfallshantering, mottagning, transport och deponering av övrigt samhällsavfall såsom köksavfall, energiavfall och deponerbart grovavfall samt tjänster inom avfallsrådgivning Insamling och transport av avfall I Oy Botniarosk Ab:s verksamhet ingår transport av nyttoavfall från ekopunkterna, transport av nyttoavfall, problemavfall och grovavfall från återvinningsstationerna samt transport av köksavfall till Stormossen och energiavfall till Lakeuden Ympäristöhuolto från avfallscentralen. Insamling från fastigheter (hushåll, bostadsbolag, företag, fritidsbostäder) Inom verksamhetsområdet tillämpas ett system med avtalsbaserade avfallstransporter. Alla bostadsfastigheter har avfallskärl för köks- och grovavfall. Köksavfallskärlen töms med två veckors mellanrum på sommaren och med fyra veckors mellanrum på vintern. Om fastigheten komposterar sitt avfall i en värmeisolerad kompostbehållare kan tömningsintervallet förlängas till högst åtta veckor. Grovavfallskärlet töms minst en gång om året. I vissa situationer när det uppkommer mycket avfall ska fastigheten ordna separat insamling av exempelvis energiavfall. Avtal om transport av avfall ingås mellan avfallsproducenten och transportföretaget. Sommarboende har även möjlighet att kvittera ut en nyckel till de låsta köksavfallskärl som är utplacerade i ägarkommunerna. Det finns låsta köksavfallskärl vid 18 olika ekopunkter, och 1 5 kärl per ekopunkt beroende på användningsgraden. Ekopunkterna Bolaget har 103 ekopunkter i sina ägarkommuner. Till ekopunkterna kan man lämna returpapper, returmetall, returglas och batterier. Ekopunkterna kan användas året runt. Paperinkeräys Oy svarar för ekopunkternas djupinsamlingskärl. Återvinningsstationerna Bolaget har åtta bemannade återvinningsstationer, som är öppna 1 3 dagar i veckan. Följande tas emot på återvinningsstationerna utan extra kostnad (ingår i ekoavgiften): problemavfall, träavfall, metall, papp, papper, glas, betong, tegel, impregnerat trä, fönsterglas, elektronik och förpackningsmaterial av cellplast. Producentansvaret omfattar bland annat elektronik, ackumulatorer och batterier. För avgiftsbelagt avfall betalar företagen en avgift enligt prislistan. Mottagningen av energi-, grov- och köksavfall är avgiftsbelagd för alla. Mottagningsställen för problemavfall Bolaget har två mottagningsställen för problemavfall. Dessa ligger vid bensinstationen i Övermark och handelsboden i Nummijärvi. Problemavfall tas emot utan särskild avgift av hushåll och fritidsboende. Samarbetet med apoteken Inom området finns tolv apotek som tar emot läkemedelsavfall av hushållen. Jippodagarna På våren och hösten anordnas totalt 18 jippon på våra återvinningsstationer. Under jippodagarna tar vi kostnadsfritt emot lump och gåvor till välgörenhet. Under jippodagarna 2010 tog vi sammanlagt emot ca kilo lump för energiåtervinning och ca kilo gåvor till välgörenhet.

8 2.2 Käsittely ja hyödyntäminen/behandling och återvinning Vastaanotetut jätemäärät/ Mottagna avfallsmängder Asukasluku alueella Invånarantal på området Hyötyjäte Återvinnbart avfall tn/ton 402,5 Keittiöjäte/Köksavfall kg/henk Paperi ja pahvi/ kg/pers Papper och papp Energiajäte/Energiavfall Puujäte/Träavfall Tiili ja betoni/tegel och betong Metalli/Metall 718 Haravointijäte/Krattningsavfall 358 Kuorituhka/Barkaska 858 Risujäte/Risavfall 559 Lasi ja tasolasi/ Glas och planglas 430 Elektroniikka/Elektronik 489 Liete rasvanerotuskaivoista Slam från fettavskiljningsbrunnar 54 määrä tn/ mängd ton Loppusijoitettu jäte Slutdeponerat avfall tn/ton 73,1 kg/henk kg/pers Ongelmajäte Problemavfall 395 tn/ton 8,5 Akut/Ackumulatorer 107 kg/henk Asbesti/Asbest 75 kg/pers Kyllästetty puu/impregnerat trä 78 Kiinteä maalijäte/fast målavfall 43 Jäteöljy/Spillolja 35 Paristot/Batterier 12 Loisteputket/Lysrör 7 Muut/Övrigt LOPPUSIJOITUS/DEPONERING HYÖTYJÄTTEET/ÅTERVINNBARTAVFALL ONGELMAJÄTE/PROBLEMAVFALL 0 Jätteiden hyödyntäminen Återvinning av avfall JÄTE LOPPUTUOTE AVFALL SLUTPRODUKT Energiajäte Energiaa Energiavfall Energi Keittiöjäte Mekaaninen erittely Stormossenilla: Köksavfall Mekanisk separering på Stormossen: biojätteestä biokaasua ja humusta bioavfall till biogas och humusmull poltettavasta jätteestä energiaa brännbart avfall till energi Keräyslasi Soran korviketta ympäristöluvan Returglas Grusersättning i mark- och omaavissa maanrakennuskohteissa anläggningsarbeten med miljötillstånd Keräysmetalli Metallia sulattoihin ja valimoihin Returmetall Metall till smältverk och gjuterier Keräyspahvi Hylsykartonkia Returpapp Hylskartong Keräyspaperi Sanomalehtipaperia Returpapper Tidningspapper Ongelmajäte Käsitellään ongelmajätelaitoksella Problemavfall Behandlas vid problemavfallsanläggning Puu Energia lähialueemme kaukolämpölaitokset Trä Energi till fjärrvärmeverken i vårt närområde Käsitelty puu Energiaa Behandlat trä Energi Kyllästetty puu Demolite Oy, energiahyötykäyttöön Impregnerat trä Demolite Oy, energiåtervinning Haravointijäte Kompostointi jätekeskuksessa, omaan käyttöön Krattningsavfall Kompostering vid avfallscentralen, jord för eget bruk Risujäte Energiaa lähialueemme kaukolämpölaitoksille Risavfall Energi till fjärrvärmeverken i vårt närområde Sähkö- ja Tuottajavastuun alaisia tuotteita, Elektriska och Omfattas av producentansvaret, elektroniikka- uusioraaka-ainetta elektroniska returråvara laitteet produkter Tiili ja betoni Soran korviketta omissa maanrakennuskohteissa Tegel och betong Grusersättning i egna mark- och anläggningsarbeten Karkeajäte Sijoitetaan yhtiön kaatopaikalle Grovavfall Deponeras på bolagets avstjälpningsplats

9 9 3. SOSIAALINEN VASTUU 3.1 Vuorovaikutus Oleellinen osa toimintaamme on vuorovaikutus sidosryhmiemme kanssa. Pyrimme säännölliseen ja jatkuvaan tiedottamiseen, jolla edesautetaan yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Asiakaspalvelun pääperiaatteita ovat luotettavuus, asiallisuus ja ystävällisyys. Tavoitteenamme on jatkuvasti kehittää niin sisäistä kuin ulkoistakin informaatiota ja tiedonvaihtoa. Henkilökunta: - säännölliset sisäiset palaverit, päivittäinen yhteydenpito Asiakkaat, kotitaloudet ja vapaa-ajan asunnot - asiakaslehti keväisin - kalenteri loppuvuodesta seuraavaksi vuodeksi - kotisivut - puhelinneuvonta, sähköpostineuvonta - kirjeet - lehti-ilmoitukset - tempauspäivät hyötykäyttöasemilla keväällä ja syksyllä Koulut- ja oppilaitokset - neuvontatilaisuudet oppilaitoksissa - tutustumiskäynnit hyötykäyttöasemilla ja jätekeskuksessa - ala-asteille Frakun jäteopas Omistajakunnat: - vuosikertomus - tarpeen vaatiessa yhteinen kokous tai tiedottamiskäynti kunnan kokouksessa Ympäristöviranomaiset: - kokous pääsääntöisesti kerran vuodessa - säännöllistä tietojen vaihtoa Urakoitsijat: Hyötykäyttöasemanhoitajat - säännöllisesti koulutustilaisuuksia - tiedotteet ajankohtaisista asioista Jätekeskuksen urakoitsija - kokous kerran vuodessa - jokapäiväinen yhteydenpito Kuljetusliikkeet - sopimus- ja sopimustenseuranta neuvottelut Jätteenkuljetusliikkeet: - tapaaminen kerran vuodessa - säännöllistä tietojen vaihtoa Muut jätelaitokset - yhteisiä koulutustilaisuuksia, seminaarit - kokoukset Media: - lehdistötiedotteet 3. SOCIALT ANSVAR 3.1 Växelverkan En viktig del av vår verksamhet är växelverkan med våra intressentgrupper. Vi går in för regelbunden och kontinuerlig information, vilket hjälper oss att uppnå de gemensamma målen. Huvudprincipen för vår kundservice är tillförlitlighet, saklighet och vänlighet. Vi har som mål att ständigt utveckla såväl den interna som den externa informationen och informationsutbytet. Personalen: - regelbundna interna möten, dagliga kontakter Kunder, hushåll och fritidsbostäder: - kundtidning på våren - kalender för följande år i slutet av året - hemsida - telefonrådgivning, e-postrådgivning - brev - tidningsannonser - jippon vid återvinningsstationerna på våren och hösten Skolor och läroanstalter: - rådgivningstillfällen - studiebesök på återvinningsstationerna och avfallscentralen - Frakus avfallsguide för lågstadieskolorna Ägarkommunerna: - årsberättelse - vid behov gemensamma möten eller informationsbesök vid kommunala möten Miljömyndigheterna: - i regel ett sammanträde per år - regelbundet utbyte av information Entreprenörerna: Återvinningsstationernas skötare - regelbundna utbildningar - meddelanden om aktuella frågor Avfallscentralens entreprenör - möte en gång om året - daglig kontakt Transportföretagen - avtalsförhandlingar och förhandlingar kring avtalsuppföljning Avfallstransportföretagen: - träff en gång om året - regelbundet utbyte av information Övriga avfallsanläggningar - gemensamma utbildningar, seminarier - möten Media: - pressmeddelanden Botniarosk sai maaliskuussa kaukaisia vieraita, kun vaihto-opiskelijat Kenian Masenon yliopistosta tulivat tutustumiskäynnille. Tytöt kävivät ensin kiertämässä Teuvan hyötykäyttöasemalla, ja sen jälkeen opintokäyntiä jatkettiin tutustumalla Jätekeskuksen toimintaan. I mars hade Botniarosk besök av långväga gäster, när en grupp utbytesstudenter från Masenouniversitetet i Kenya bekantade sig med vår verksamhet. Först fick flickorna en rundtur på återvinningsstationen i Östermark, varefter de bekantade sig med avfallscentralens verksamhet.

10 10 4. YMPÄRISTÖVASTUU 4.1 Jätekeskuksen ympäristövaikutukset Ympäristötavoite Kierrätyskelpoisen jätteen turvallinen ja tehokas ohjaaminen asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Kierrätyskelvottoman jätteen turvallinen loppusijoittaminen ympäristövaikutukset minimoiden. Loppusijoitus Vuonna 2001 käyttöönotetun loppusijoitusalueen pohjapinta-ala on 1,4 ha, voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesta täyttötilavuudesta oli vuoden 2010 lopussa käytetty 54,6 %. Poikkeukselliset tapahtumat Aamulla salamanisku osui vaakaan aiheuttaen laajaa vahinkoa vaaka- ja porttijärjestelmiin. Punnitusjärjestelmä onnistuttiin palauttamaan väliaikaisratkaisuilla käyttöön siten, että kuormat saatiin punnittua, joten varsinainen toiminta ei vahingoista huolimatta estynyt. Vaikutus ilmaan Biohajoava materiaali kerätään pääosin erikseen ja toimitetaan hyötykäyttöön, joten loppusijoitettava jäte on melko inerttiä ja kaasunmuodostus siten vähäistä. Jätetäyttöön asennetusta näyteputkesta purkautuvan kaasun pääkomponenttien pitoisuudet olivat seuraavat: Happi 0 %, Hiilidioksidi 30,1 % ja Metaani 48,7 %. Kaasuntuottovolyymi on n. 23 % vastaavan suuruisen perinteisen kaatopaikan kaasuntuotosta. Loppusijoituksen osuuden ollessa n. 15 % kokonaisjätevirrasta, käytetty järjestelmä pienentää päästöjä kaatopaikkakaasujen osalta yli 96 %. Melu, haju ja haittaeläimet Melua aiheutuu alueelle suuntautuvasta ajoneuvoliikenteestä, joka on n. 10 % Horontien kokonaisliikennemäärästä. Raskaankaluston osalta jätekeskuksen liikennemäärä edustaa noin puolta Horontien raskaasta liikenteestä. Hetkellisiä hajuhaittoja esiintyy lähinnä keittiöjätteen siirtokuormauksen yhteydessä hallien sisätiloissa. Jätekeskuksen alueelle ei ole muodostunut pysyviä haittaeläinkantoja. Pohja- ja pintavedet Näytteenotto suoritetaan hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti kahdesti vuodessa ohjelman mukaisista näytteenottopisteistä. Jätevesi Jätekeskuksesta johdettiin jätevesiä Teuvan kunnan puhdistamolle yhteensä 4473 m3. Puhdistamolle johdettava jätevesi koostuu kaatopaikan suotovedestä, keittiöjätteen puristenesteistä ja rakennusten jätevesistä. Suurin kuormituslähde on puristeneste. 4. MILJÖANSVAR 4.1 Avfallscentralens miljöpåverkan Miljömål En säker och effektiv styrning av återvinningsbart avfall till korrekt fortsatt behandling. Säker deponering av det avfall som inte lämpar sig för återvinning så att dess miljöpåverkan minimeras. Deponering Deponiområdet togs i bruk 2001 och har en yta på 1,4 hektar. Av den deponeringsvolym som har beviljats i det gällande miljötillståndet var 54,6 procent i användning i slutet av Extraordinära händelser På morgonen den 14 maj träffades vågen av en blixt, vilket orsakade omfattande skador på våg- och portsystemen. Genom tillfälliga lösningar lyckades man få vågsystemet tillbaka i drift så att avfallslassen kunde vägas. Den egentliga verksamheten förhindrades inte trots skadorna. Påverkan på luften Eftersom merparten av det biologiskt nedbrytbara materialet samlas in separat och levereras till återvinning är det avfall som deponeras relativt inert och gasbildningen därmed liten. Halterna av huvudkomponenterna i den gas som flödar ur det provtagningsrör som har installerats i avfallsupplaget var följande: syre 0 %, koldioxid 30,1 % och metan 48,7 %. Gasproduktionsvolymen är cirka 23 procent av gasproduktionen i en traditionell deponi av motsvarande storlek. Eftersom andelen deponerat avfall utgör cirka 15 procent av det totala avfallsflödet, bidrar det använda systemet till att minska utsläppen av deponigaser med mer än 96 procent. Buller, lukt och skadedjur Buller orsakas i första hand av trafiken till och från området, vilken står för cirka tio procent av den totala trafikmängden på Horontie. Trafiken till och från avfallscentralen står för cirka hälften av den tunga trafiken på Horontie. Av och till kan man känna lukt inne i hallarna, i första hand i samband med omlastningen av köksavfallet. Det finns inga permanenta bestånd av skadedjur på deponiområdet. Grundvatten och ytvatten Provtagning sker två gånger per år på provtagningspunkter i enlighet med ett godkänt kontrollprogram. Avloppsvatten Från avfallscentralen leddes totalt m³ avloppsvatten till kommunens reningsverk i Östermark. Det avloppsvatten som leds till reningsverket består av lakvatten från deponin, vätska från komprimeringen av köksavfallet samt avloppsvatten från byggnaderna. Pressvätskan utgör den största belastningskällan. Loppusijoitusalueen suotoveden osuus jätevesikuormituksesta / Deponiområdets lakvattens andel av avloppsvattnets belastning 2010 kg/d (avl/pe) 2009 kg/d (avl/pe) 2008 kg/d avl = asukasvasteluku (kuormitus vastaa näin BOD 0,028 (<1) 0,12 (2) 0,44 kok.typpi/ kväve tot. 1,3 (108) 1,6 (133) 0,60 monen henkilön kok.fosfori/ fosfor tot. 0,0038 (1) 0,0034 (1) 0,0035 käsittelemättömiä jätevesiä) Jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden kokonaiskuormitus Den totala belastningen av det avloppsvatten som leds till avloppsreningsverket 2010 kg/d (avl/pe) 2009 kg/d (avl/pe) 2008 kg/d m3/d 12,25 m3/d 9,65 m3/d 18,34 m3/d BOD 3,0 (43) 2,8 (40) 11,7 kok.typpi/ kväve tot. 0,65 (54) 1,0 (83) 0,53 kok.fosfori/ fosfor tot. 0,051 (17) 0,038 (13) 0,12 pe = personekvivalent (belastningen motsvarar obehandlat avloppsvatten av så här många personer)

11 11 Taloudellinen vastuu Ekonomiskt ansvar

12 12 OY BOTNIAROSK AB TOIMINTAKERTOMUS Tilikausi Tehtävät, toiminta-alue ja tavoitteet Oy Botniarosk Ab on kahdeksan kunnan (Isojoki, Jurva, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Närpiö ja Teuva) vuonna 1996 perustama osakeyhtiö. Jurva on kuntaliitoksen kautta liitetty Kurikkaan , mutta Botniarosk hoitaa Jurvan alueella jätehuollon edelleen. Toiminta-alueella asuu n asukasta. Yhtiö hoitaa omistajakuntiensa puolesta lakisääteiset asumisjätehuollon palvelutehtävät kuljetuksia lukuun ottamatta. Yhtiö ylläpitää ekopisteitä, hyötykäyttöasemia ja jätekeskusta, jossa sijaitsee alueen ainoa kaatopaikka, sekä vastaa niiden toiminnasta. Palvelutehtäviin kuuluu ongelma- ja hyötyjätehuollon järjestäminen sekä muun yhdyskuntajätteen kuten keittiöjätteen, energiajätteen ja kaatopaikalle sijoitettavan karkeajätteen vastaanotto, käsittelyyn toimittaminen ja loppusijoitus sekä jätehuollon neuvontapalvelut. Yhtiö tarjoaa jätehuoltopalveluja myös yrityksille. Yhtiön tavoitteena on hoitaa jätehuolto tehokkaasti ja taloudellisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä noudattaen ja palvella alueen asukkaita ja yrityksiä monipuolisesti sekä lisätä tietoisuutta vastuullisesti hoidetun jätehuollon merkityksestä. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Oy Westenergy Ab rakennustyöt ovat edistyneet suunnitelmien mukaisesti. Oy Botniarosk Ab:n omistusosuus on 6,18 %. Osake-pääoma on 10 % laitoksen rakennuskustannuksista. Vuosien aikana Botniarosk on merkinnyt osakkeita eurolla. Yhtiö on sitoutunut merkitsemään osakkeita eurolla vuonna 2011 ja eurolla vuonna Jätevoimalan on tarkoitus olla tuotantokäytössä vuoden 2013 alusta. Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Tilikausi oli yhtiön viidestoista. Liikevaihto oli 2,69 milj.euroa, nousua vuodesta 2009 oli 10 %. Liikevaihdon kehitys johtuu pääasiassa yleisen kustannustason nousun takia tehdystä keittiöjätteen hinnankorotuksesta sekä hyötyjätteiden myynnistä saatujen tulojen kasvusta. Tulokseen vaikutti etenkin maltillinen linja menojen osalta sekä hyötyjätteistä saatujen tulojen kasvu. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Liikevaihtoon on odotettavissa pientä kehitystä. Uuden jäteverolain myötä kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä maksettava jätevero nousi 10 eurolla per tonni vuoden 2011 alusta ja korotus vietiin suoraan karkeajätteen hintaan. Ekomaksutaksaa on myös tarkistettu alusta lähtien. Toisaalta hyötyjätteen myynnistä saatavat tulot tuskin yltävät 2010 vuoden tasolle. Toiminta tulee jatkumaan 2011 vuonna samankaltaisena ja jätemääriin ei ole odotettavissa mitään suurempia muutoksia. Yritysjätteen määrät vaihtelevat jonkin verran, mutta vaihtelut eivät ole ennakkoon arvioitavissa. Jätevoimalan koekäytön aloittaminen syksyllä 2012 tulee vaikuttamaan keittiö- ja karkeajätteen lajitteluun. Tällöin kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä vähenee entisestään ja poltettavajäte toimitetaan jätevoimalaan energiaksi hyödynnettäväksi. Keittiö- ja karkeajäte nimikkeet jäävät myös pois. Eduskunta tullee hyväksymään uuden jätelain keväällä 2011 ja sen voimaantulo vuotta myöhemmin vaikuttaa tuottajavastuun rajauksiin, selkeyttää vastuunjakoa yksityisten jätealantoimijoiden ja kunnan välillä kuten myös kuljetusjärjestelmiin liittyviä asioita. Vuonna 2009 tapahtuneen kuntaliitoksen (Jurva Kurikka) jälkeen Kurikka on kahden jäteyhtiön osakkaana, eikä ole vielä tehnyt päätöstä mahdollisista muutoksista. Botniarosk hoitaa Jurvan alueen jätehuollon. Kuntaliitos ei tule vielä vaikuttamaan yhtiön toimintaan. Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto ,26 euroa kirjataan edellisten tilikausien voitto- ja tappiotilille. Yhtiöjärjestyksen 2 :n mukaan yhtiö ei jaa osinkoa. Tunnusluvut liiketoiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Liikevaihto Liiketulos Tilikauden tulos Liiketulos liikevaihdosta % 10 % 1 % 6 % 6 % 7 % Oman pääoman tuotto % 15 % -3 % 5 % 6 % 8 % Omavaraisuusaste % 39 % 33 % 33 % 30 % 26 % Jätelajit ja määrät (tonnia) Hyötyjäte, josta keittiöjätettä materiaali ja energia hyötyk Ongelmajäte Karkeajäte Yhteensä Vuonna 2010 Botniaroskin toiminta-alueella syntyneestä jätteestä ohjattiin hyötykäyttöön 85 % eli 57 % enemmän kuin keskimäärin Suomessa. Kaatopaikalle sijoitettiin 15 % jätteestä. Vastaavat luvut koko Suomessa Tilastokeskuksen Jätetilasto mukaan ovat; 54 % hyötykäyttöön ja 46 % kaatopaikalle.

13 13 OY BOTNIAROSK AB VERKSAMHETSBERÄTTELSE Räkenskapsperiod Uppgifter, verksamhetsområde och målsättningar Oy Botniarosk Ab är ett aktiebolag som grundats år 1996 av åtta kommuner (Storå, Jurva, Bötom, Kaskö, Kauhajoki, Kristinestad, Närpes och Östermark). Jurva gick samman med Kurikka genom en kommunsammanslagning , men Botniarosk sköter fortfarande avfallshanteringen inom Jurvas område. Inom verksamhetsområdet bor ca invånare. Bolaget handhar den lagstadgade servicen i anslutning till hushållsavfallet för sina ägarkommuner med undantag av transporterna. Bolaget upprätthåller ekopunkter, återvinningsstationer och en avfallscentral, där den enda avstjälpningsplatsen i området finns, och ansvarar för verksamheten vid dessa. I serviceuppgifterna ingår mottagning av problemoch återvinnbart avfall samt övrigt kommunalt avfall, såsom köksavfall, energiavfall och grovavfall som deponeras på avstjälpningsplatsen, leverering av avfall för behandling och slutdeponering samt rådgivning i anslutning till avfallshanteringen. Bolaget erbjuder också företag avfallsservicetjänster. Bolagets målsättning är att sköta avfallshanteringen på ett effektivt och ekonomiskt sätt med beaktande av gällande lagstiftning och bestämmelser och att betjäna befolkningen och företagen i området på ett mångsidigt sätt samt öka insikten om betydelsen av en ansvarsfullt skött avfallshantering. De viktigaste händelserna under räkenskapsperioden Oy Westenergy Ab:s byggnadsarbeten har framskridit enligt planerna. Oy Botniarosk Ab:s ägarandel är 6,18 %. Aktiekapitalet är 10 % av anläggningens byggkostnader. Under åren har Botniarosk tecknat aktier till ett värde om euro. Bolaget har förbundit sig att teckna aktier för euro år 2011 och euro år Enligt planerna kommer avfallskraftverket att tas i bruk från början av Uppskattning av bolagets ekonomiska ställning och resultat Räkenskapsperioden är bolagets femtonde. Omsättningen var 2,69 milj. euro, en ökning med 10 % från år Ökningen av omsättningen beror främst på att priset för köksavfall höjts till följd av ökningen av den allmänna kostnadsnivån samt att inkomsterna från försäljningen av återvinnbart avfall ökat. På resultatet inverkade främst den moderata linjen för utgifterna samt ökningen av inkomsterna från återvinnbart avfall. Framtidsprognos Omsättningen förväntas öka något. Till följd av den nya avfallsskattelagen steg avfallsskatten för avfall som deponeras på avstjälpningsplats med 10 euro per ton från början av år 2011 och förhöjningen påfördes direkt priset för grovavfall. Ekoavgiftstaxan justerades också fr.o.m Å andra sidan kommer inkomsterna från försäljningen av återvinnbart avfall knappast att uppnå samma nivå som år År 2011 kommer verksamheten att fortsätta som förr och inga större förändringar är att vänta i avfallsmängderna. Företagens avfallsmängder varierar en aning, men variationerna kan inte förutsägas. Provkörningen av avfallskraftverket inleds hösten 2012 vilket kommer att medföra ändringar i sorteringen av köks- och grovavfallet. Då kommer mängden avfall som deponeras på avstjälpningsplatsen att minska ytterligare och det brännbara avfallet levereras till avfallskraftverket för återvinning. Benämningarna köks- och grovavfall tas då också ur bruk. Riksdagen godkänner den nya avfallslagen våren 2011 och då den träder ikraft ett år senare kommer det att påverka gränsdragningen inom producentansvaret, förtydliga ansvarsfördelningen mellan privata aktörer inom avfallsbranschen och kommunen liksom också faktorer i anslutning till transportsystemen. Efter kommunsammanslagningen (Jurva-Kurikka) år 2009 är Kurikka delägare i två avfallsbolag och har ännu inte beslutat om eventuella ändringar. Botniarosk sköter avfallshanteringen inom Jurva kommuns område. Kommunsammanslagningen kommer ännu inte att inverka på bolagets verksamhet. Styrelsens förslag gällande användande av vinstmedlen Styrelsen föreslår för bolagsstämman att räkenskapsperiodens vinst ,26 euro bokförs på föregående räkenskapsperioders vinst- och förlustkonto. Enligt bolagsordningen 2 betalar bolaget inte ut dividend. Nyckeltal gällande verksamheten samt bolagets ekonomiska ställning och resultat Omsättning Resultat Räkenskapsperiodens resultat Resultatet av omsättningen % 10 % 1 % 6 % 6 % 7 % Avkastning på eget kapital % 15 % -3 % 5 % 6 % 8 % Soliditetsgrad % 39 % 33 % 33 % 30 % 26 % Avfallstyper och mängder (ton) Återvinnbart avfall, av vilket Köksavfall återvinning som material och energi Problemavfall Grovavfall Totalt Av det avfall som uppkom inom Botniarosks verksamhetsområde år 2010 levererades 85 % för återvinning dvs. 57 % mera än i Finland i medeltal. Av avfallet deponerades 15 % på avstjälpningsplatsen. Enligt Statistikcentralens Avfallsstatistik är motsvarande siffror för hela Finland 54 % respektive 46 %.

14 14 TULOSLASKELMA / RESULTATRÄKNING LIIKEVAIHTO / OMSÄTTNING , ,43 Liiketoiminnan muut tuotot / Övriga rörelseintäkter , ,40 Materiaalit ja palvelut / Material och tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat / Material förnödenheter och varor Ulkopuoliset palvelut / Köpta tjänster , , , ,40 Henkilöstökulut / Personalkostnader Palkat ja palkkiot / Löner och arvoden , ,37 Henkilösivukulut / Lönebikostnader Eläkekulut / Pensionskostnader , ,24 Muut henkilöstösivukulut / Övriga lönebikostnader 7 021, , , ,53 Poistot ja arvonalennukset / Avskrivningar och värdeminskningar Suunnitelman mukaiset poistot / Avskrivningar enligt plan , , , ,11 Liiketoiminnan muut kulut / Övriga rörelsekostnader , ,92 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) / RÖRELSEVINST (FÖRLUST) , ,87 Rahoitustuotot ja -kulut / Finansiella intäkter och kostnader Muut korko- ja rahoitustuotot / Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muilta / Från övriga 1 733, ,12 Korkokulut ja muut rahoituskulut / Räntekostnader och övr fin.kostnader Muille / Till övriga , , , ,17 TULOS ENNEN SATUNN. ERIÄ / RESULT. FÖRE EXTRAORD. POSTER , ,30 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA / VINST (FÖRLUST) FÖRE BOKSLUTSDISPOSITIONER OCH SKATTER , ,30 Tilinpäätössiirrot / Bokslutsdipositioner Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) / Ökn.(-) eller minskn.(+) avskrivningsdiff , , , ,11 Tuloverot / Inkomstskatt , ,96 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) / PERIODENS VINST (FÖRLUST) , ,15

15 15 TASE / BALANSRÄKNING VASTAAVAA / AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT / BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet / Immateriella tillgångar Aineettomat oikeudet / Immateriella rättigheter , ,55 Aineettomat hyödykkeet yht. / Immateriella tillgångar tot , ,55 Aineelliset hyödykkeet / Materiella tillgångar Maa- ja vesialueet / Jord och vattenområden , ,35 Rakennukset ja rakennelmat / Byggnader och konstruktioner , ,00 Koneet ja kalusto / Maskiner och inventarier , ,00 Muut aineelliset hyödykkeet / Övriga materiella tillgångar , ,99 Aineelliset hyödykkeet yht. / Materiella tillgångar tot , ,34 Sijoitukset / placeringar Omistusyhteysyritysten osakkeet / Aktier i ägarintressebolag , ,00 Sijoitukset yhteensä / Placeringar totalt , ,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHT. / BESTÅENDE AKTIVA TOT , ,89 VAIHTUVAT VASTAAVAT / RÖRLIGA AKTIVA Saamiset / Fordringar Lyhytaikaiset / Kortfristiga Myyntisaamiset / Försäljningsfordringar , ,55 Muut saamiset / Övriga fordringar 1 549,40 0,00 Siirtosaamiset / Resultatregleringar , ,60 Lyhytaikaiset saamiset yht. / Kortfristiga fordringar tot , ,15 Rahat ja pankkisaamiset / Kassa och bank tillgodohavanden , ,74 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT. / RÖRLIGA AKTIVA TOT , ,89 VASTAAVAA YHTEENSÄ / AKTIVA TOTALT , ,78 VASTATTAVAA / PASSIVA OMA PÄÄOMA / EGET KAPITAL Osakepääoma / Aktiekapital , ,78 Edellisten tilikausien voitto (tappio) / Vinst (förlust) från tidigare år , ,00 Tilikauden voitto (tappio) / Räkenskapsperiodens vinst (förlust) , ,15 OMA PÄÄOMA YHT. / EGET KAPITAL TOT , ,63 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ / ACKUMULERADE BOKSLUTSDISP. Poistoero / Avskrivningsdifferens , ,96 Tilinpäätössiirtojen kertymä yht. / Ackumulerade bokslutsdisp tot , ,96 PAKOLLISET VARAUKSET / OBLIGATORISKA AVSÄTTNINGAR Jälkihoitovaraus / Återställningsreservering , ,07 Varaukset yhteensä / Avsättningar totalt , ,07 VIERAS PÄÄOMA / FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen / Långfristigt Lainat rahoituslaitoksilta / Lån från penninginrättningar , ,17 Pitkäaikaiset velat yht. / Långfristiga skulder totalt , ,17 Lyhytaikainen / Kortfristigt Lainat rahoituslaitoksilta / Lån från penninginrättningar , ,74 Ostovelat / Skulder till leverantörer , ,19 Muut velat / Övriga skulder , ,77 Siirtovelat / Resultatregleringar 8 503, ,25 Lyhytaikaiset velat yht. / Kortfristiga skulder tot , ,95 VIERAS PÄÄOMA YHT. / FRÄMMANDE KAPITAL TOT , ,12 VASTATTAVAA YHTEENSÄ / PASSIVA TOTALT , ,78

16 16 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAA KOSKEVAT LIITETIEDOT NOTER RÖRANDE UPPRÄTTANDE AV BOKSLUTET Arvostusperiaatteet / Värderingsprinciper Käyttöomaisuuden arvostus, poistoperusteet ja niiden muutokset Värdering av anläggningstillgångar, avskrivningsprinciper och förändring av dessa Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähenettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Anläggningstillgångarna har upptagits i balansräkningen enligt direkta anskaffningskostnader med avdrag för planenliga avskrivningar. Poistoperusteet / Avskrivningsprinciper: Poistoajat, jotka perustuvat taloudellisiin käyttöaikoihin ilman jäännösarvoja ovat seuraavat: De planenliga avskrivningarna är baserade på ekonomisk livslängd utan restvärde: Hankintameno sisältää hankinnat toiminnan alusta saakka, omaisuus on käytössä. Anskaffningsvärdet innehåller anskaffningarna från verksamhetens början, egendomen är i användning. Konttorikoneet, kalusto, ATK-ohjelmat / Kontorsmaskiner, inventarier, ADB-program Hyötykäyttöasemien kalusto, asfaltointi / Återvinningsstationernas inventarier, asfaltering Pumppuasema, loppusijoituspaikka / Pumpstation, slutdeponeringsplats Rakennukset ja rakennelmat, maanrakennukset, tiestö, runkovesijohtolinja, vesientasausaltaat / Byggnader och konstruktioner, jordarbeten, vägar, stomvattenledning, vattenutjämningsbassänger 4 vuotta / år 10 vuotta / år 15 vuotta / år 20 vuotta / år Kaatopaikan sulkemisvelvoitteiden toteuttamiseksi kirjataan jälkihoitovarausta vuosittain 5 / kaatopaikalle sijoitettu jätetonni. Tehdyt jälkihoitovaraukset yhteensä ,07. / För att uppfylla åliggandet att stänga avstjälpningsplatsen görs en avsättning för eftervården om 5 euro / ton deponerat avfall. Gjorda eftervårdsavsättningar sammanlagt ,07. TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT / NOTER TILL BALANSRÄKNINGENS AKTIVA Käyttöomaisuuden hankintamenot ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset Anskaffningskostnader för anläggningstillgångar och förändringar i övriga långfristiga placeringar PYSYVÄT VASTAAVAT: KÄYTTÖOMAISUUDEN HANKINTAMENOT JA ARVONKOROTUKSET BESTÅENDE AKTIVA: ANSKAFFNINGSKOSTNADER FÖR ANLÄGGNINGSTILLGÅNGAR OCH VÄRDEFÖRHÖJNINGAR Aineettomat hyödykkeet / Immateriella tillgångar Aineettomat oikeudet / Immateriella rättigheter Hankintameno tilikauden alussa / Anskaffningskostnad i början av perioden , ,29 Lisäykset (+) / Ökningar (+) 0,00 0,00 Hankintameno tilikauden lopussa / Anskaffningskostnad i slutet av perioden , ,29 Kertyneet poistot tilikauden alussa / Ackumulerade avskrivningar i början av perioden , ,74 Tilikauden poistot (-) / Periodens avskrivningar (-) 2 049, ,00 Kertyneet poistot tilikauden lopussa / Ackumulerade avskrivningar i slutet av perioden , ,74 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa / Bokföringsvärde i slutet av perioden , ,55 Aineelliset hyödykkeet / Materiella tillgångar Maa-alueet / Jordområden Hankintameno tilikauden alussa / Anskaffningskostnad i början av perioden , ,35 Lisäykset (+) / Ökningar (+) 0,00 0,00 Vähennykset (-) / Minskningar (-) 0,00 0,00 Hankintameno tilikauden lopussa / Anskaffningskostnad i slutet av perioden , ,35 Kertyneet poistot tilikauden alussa / Ackumulerade avskrivningar i början av perioden 0,00 0,00 Tilikauden poistot (-) / Periodens avskrivningar (-) 0,00 0,00 Kertyneet poistot tilikauden lopussa / Ackumulerade avskrivningar i slutet av perioden 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa / Bokföringsvärde i slutet av perioden , ,35 Rakennukset ja rakennelmat / Byggnader och konstruktioner Hankintameno tilikauden alussa / Anskaffningskostnad i början av perioden , ,15 Lisäykset (+) / Ökningar (+) 0,00 0,00 Vähennykset, avustus (-) / Minskningar, bidrag (-) 0,00 0,00 Hankintameno tilikauden lopussa / Anskaffningskostnad i slutet av perioden , ,15 Kertyneet poistot tilikauden alussa / Ackumulerade avskrivningar i början av perioden , ,04 Tilikauden poistot (-) / Periodens avskrivningar (-) , ,11 Kertyneet poistot tilikauden lopussa / Ackumulerade avskrivningar i slutet av perioden , ,15 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa / Bokföringsvärde i slutet av perioden , ,00

17 17 Koneet ja kalusto / Maskiner och inventarier Hankintameno tilikauden alussa / Anskaffningskostnad i början av perioden , ,56 Lisäykset (+) / Ökningar (+) 5 073,77 0,00 Hankintameno tilikauden lopussa / Anskaffningskostnad i slutet av perioden , ,56 Kertyneet poistot tilikauden alussa / Ackumulerade avskrivningar i början av perioden , ,56 Tilikauden poistot (-) / Periodens avskrivningar (-) , ,00 Kertyneet poistot tilikauden lopussa / Ackumulerade avskrivningar i slutet av perioden , ,56 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa / Bokföringsvärde i slutet av perioden , ,00 Muut aineelliset hyödykkeet / Övriga materiella tillgångar Hankintameno tilikauden alussa / Anskaffningskostnad i början av perioden , ,31 Lisäykset (+) / Ökningar (+) 0,00 0,00 Vähennykset, avustus (-) /Minskn ingar, bidrag (-) 0,00 0,00 Hankintameno tilikauden lopussa / Anskaffningskostnad i slutet av perioden , ,31 Kertyneet poistot tilikauden alussa / Ackumulerade avskrivningar i början av perioden , ,32 Tilikauden poistot (-) / Periodens avskrivningar (-) , ,00 Kertyneet poistot tilikauden lopussa / Ackumulerade avskrivningar i slutet av perioden , ,32 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa / Bokföringsvärde i slutet av perioden , ,99 TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT / NOTER TILL BALANSRÄKNINGENS PASSIVA Oma pääoma / Eget kapital Osakepääoma / Aktiekapital Osakepääoma tilikauden alussa / Aktiekapital i början av perioden , ,78 Osakepääoma tilikauden lopussa / Aktiekapital i slutet av perioden , ,78 Tulos edellisiltä tilikausilta / Resultat från tidigare perioder Tulos ed. tilikausilta tilikauden alussa / Resultat från tidigare perioder i början av perioden , ,00 Osingonjako / Dividendutdelning 0,00 0,00 Tulos ed. tilikausilta tilikauden lopussa / Resultat från tidigare perioder i slutet av perioden , ,00 Tilikauden voitto (tappio) / Räkenskapsperiodens vinst (förlust) , ,15 Oma pääoma yhteensä / Eget kapital totalt , ,63 Vapaat pääomat / Fritt eget kapital Tulos ed. tilikausilta tilikauden lopussa / Resultat från tidigare perioder i slutet av perioden , ,00 Tilikauden voitto (tappio) / Räkenskapsperiodens vinst (förlust) , ,15 Vapaat pääomat yhteensä / Fritt eget kapital sammanlagt , ,85 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua / Skulder som förfaller till betalning senare än fem år Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät velat / Skulder som förfaller till betalning , ,85 senare än fem år Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset / Givna säkerheter och ansvarsförbindelser Muut omasta puolesta annetut vakuudet ja vastuusitoumukset / Övriga för egen räkning givna säkerheter och ansvarsförbindelser Lainojen vakuutena on kuntien omavelkainen takaus / Delägarkommunernas proprieborgen har ställts som säkerhet för lånen. Handelsbanken talletus (Länsi-Suomen Ympäristökeskukselle: Öljyisten maiden vastaanotto jäteluvan mukaisesti) / Handelsbanken deposition (Till Västra Finlands Miljöcentral i enlighet med avfallstillstånd för mottagning av oljehaltig jord) , ,00 Yhtiö on sitoutunut toimittamaan vähintään 7500 tonnia jätettä per vuosi Westenergy Oy:lle, 20 vuoden aikana vuodesta 2013 alkaen. / Bolaget har förbundit sig att leverera minst 7500 ton avfall per år till Westenergy Ab, under 20 års tid med början år LIITETIEDOT HENKILÖSTÖSTÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENISTÄ / NOTER ANGÅENDE PERSONALEN OCH MEDLEMMAR AV FÖRVALTNINGSORGANEN Henkilökunnan lukumäärä / Personalens antal Työntekijät / Arbetare 1 0 Toimihenkilöt / Tjänstemän 5 5 Työntekijät ja toimihenkilöt keskimäärin yht. / Arbetare och tjänstemän i medeltal tot. 6 5 Osakkeiden määrä ja yhtiöjärjestyksen määräykset / Aktiernas antal och bolagsordningens bestämmelser Yhtiön osakkeita on yhteensä 3000 kappaletta, kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake vastaa yhtä ääntä. Yhtiön osakkeita rasittavat yhtiöjärjestyksen mukaiset suostumus- ja lunastuslausekkeet. / Bolaget har 3000 aktier, alla aktier är likvärdiga och varje aktie berättigar till en röst. Bolagets aktier belastas av tillstånds- och inlösningsklausul i bolagsordningen.

18 18