Ympäristölupa kalliokiviaineksen ottamiseen. louhintaan ja murskaukseen Pyhäjoen Hanhikivenniemellä / Pentti Hämeenaho Oy

Transkriptio

1 Sivu 1/35 Pyhäjoen kunta tekninen lautakunta Kuntatie Pyhäjoki Ympäristölupa maa-ainesten ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen Pyhäjoen ympäristösihteeri Lupapäätöksen julkipanopäivä Lupapäätöksen antopäivä Ympäristölupa kalliokiviaineksen ottamiseen. louhintaan ja murskaukseen Pyhäjoen Hanhikivenniemellä / Pentti Hämeenaho Oy I Kertoelmaosa Hakija: Pentti Hämeenaho Oy, Laivurinkatu Raahe puh Maanomistaja: Jukka Salmu, Puustellintie Parhalahti Toiminta, jolle lupaa haetaan: Lupaa haetaan kalliokiviaineksen louhintaan pohjavesipinnan ylä- ja alapuolelta. Kyseessä on vanhan louhinta-alueen laajennus. uuden ottamisalueen pinta-ala on m 2. Louhintasyvyys on 23 metriä. Suunnitelulla maa-ainesten ottamisella yhdistetään ottoalue viereiseen Toni Kippolan ottamiseen. Otolla poistetaan kiinteistörajan yhteydessä oleva aines noin 30 metriä kummankin kiinteistön osalta korkeintaan 120 metrin matkalta. Naapurikiinteistön kanssa yhdistettäessä ottoalueen tälle tilalle tulevan osan ottomäärä on n m 3. Naapuritilan kanssa yhteinen uusi otettava ainesmäärä on m 3. Samalla haetaan lupaa saada aloittaa ottaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Toiminnan sijoituspaikka: Pyhäjoen kunta, Parhalahden kylä, tila Parhaniemi N:o 17:9 Alue: Markanrämeen metsäalue Pyhäjoen kunnan Hanhikivenniemen alueella Hanhikiventien eteläpuolella.

2 Sivu 2/35 Lupaperuste Maa-aineslain (555/1981) 1 :n mukaiseen ainesten ottamiseen tulee lain 4 :n mukaan saada lupa. Kallioaineksen louhintaan ja murskaukseen tulee olla ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, mikäli toiminta kestää enemmän kuin 50 päivää. Yhteiselle kallionottosuunnitelmalle on edellytetty eri hallintaoikeuden perusteella molemmille tiloille tehtävä oma luparatkaisu. Lupaviranomainen Ympäristönsuojelulain Maa-aineslain 7 :n mukaan luvan ainesten ottamiseen myöntää kunnan määräämä viranomainen (lupaviranomainen), jona Pyhäjoen kunnassa toimii Pyhäjoen tekninen lautakunta. Kun maa-aineslupaan liittyy ympäristöluvan tarve, tulee nykyisen lainsäädännön mukaan maa-aineslupa ja ympäristölupa käsitellä yhteiskäsittelyssä noudattaen alkaen ympäristönsuojelulain muutoksen (423/2015) mukaisia menettelysäännöksiä. Yhteismenettelylupa-asian ratkaisee ympäristönsuojelulain :ssä säädetty toimivaltainen lupaviranomainen. Pyhäjoella näiden lupien lupaviranomaisena on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimivan teknisen lautakunnan delegoimana ympäristösihteeri (Pyhäjoen tekninen ltk ). Muut hankkeeseen liittyvät luvat: Kallioaineksen ottamisluvan lisäksi alueelle tehdään muutos aiempaan kallion louhinnan ja kallioaineksen murskauksen ympäristölupaan, joka sisältää luvan myös asfalttiasemalle. Lupaa haetaan ja tarvitaan aiemmin hakijalle myönnettyjen kalliokiven ottolupien päivitykseen ja ottoalueen laajennukseen, pohjatason syventämiseen, vuotuisen ottomäärän suurentamiseen. Toteutusaikaan ei haeta muutosta. Samalla lupaa haetaan myös viereisen, ottoalueen itäpuolella olevan Toni Kippolan ottoalueen yhdistämiseen tähän ottoalueeseen. Aiemmin ja alueelle on myönnetty ottolupa aineksen otolle m 3 ja m 3 eli yhteensä m 3 edestä. Tällä hakemuksella laajennetulle ja syvennetylle otolle haetaan nyt lisälupaa viereisen tilan kanssa m 3 :n ainesten otolle, josta suunnitelman mukaan tälle tilalle kohdistuu pieni osa, noin m 3. Otettava materiaali on kalliokivilouhosta, joka ajetaan joko louhoksena käyttökohteisiin tai murskattaan eri kokoisiksi kalliomurskelaaduiksi. Otettavien ainesten määrä ja ottoaika (10 v, eli saakka) ovat nyt haettuna samat kuin aiemmassa ottoluvassa (Pyhäjoen tekninen lautakunta ). Ottoalue kuluu Hanhikiven ydinvoimalan lähialueeseen ja materiaalien hankintaalueeseen. Alueen luontoarvot on selvitetty ydinvoimalan lupaprosessien yhteydessä. Ottamiseen liittyvät järjestelyt Kulku ottoalueelle tapahtuu valtatie 8:lta lähtevää Liisanlammen metsäautotietä ja siitä erkanevaa tilustietä pitkin. Toinen mahdollinen kulkureitti ottoalueelle on Hanhikiven ydinvoimalalle menevän ja siitä erkanevan tilustien kautta. Ottoalueen pohjois- ja länsilaidoille jätetään noin30-50 m:n suoja-alue, johon kasataan pintamaista maastoon muotoilulla, n. 7 metriä korkea meluvalli. Muista suunnista kaivanto suojataan ottotoiminnan aikana lippusiimoilla, varoituskylteillä ja irtolohkareilla. Ottoalue ja siihen liittyvät muut alueet ovat aukkohakkuualuetta, missä ei ole säilytettävää puustoa eikä muuta kasvillisuutta. Murskaustoiminnassa käytettävä materiaali louhitaan irti peruskalliosta poraten ja räjäyttäen, syötetään kaivukoneella murskaimeen ja valmis tuote kannetaan pyöräkoneella varastokasoihin.

3 Sivu 3/35 Toiminnassa tarvittavat polttoaineet varastoidaan lukollisissa kaksivaippasäiliöissä. Kaluston huolto- ja korjaustyöt tehdään murskausyrittäjän huoltokorjaamolla. Maankäytön suunnitelmat alueella Alueella on voimassa Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaava (Pyhäjoen kunnanvaltuusto ). Osayleiskaavassa alue on ositettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Louhosalueen eteläpuolelle on osayleiskaavassa osoitettu ohjeellinen voimajohtoalue. Voimajohdon YVA-menettelyssä voimajohdon sijoitus on muutettu kulkemaan Hanhikiventien vartta louhosalueen pohjoispuolta. Tämän hakemuksen kohteena olevan ottamisalueen läheisyydessä on kaksi voimassa olevaa louhintalupaa ja yksi vireillä oleva louhintalupa. Vireillä oleva lupa liittyy tähän nyt haettavana olevaan ottamislupaan viereisenä ottoalueena. Nämä alueet on tarkoitus yhdistää yhdeksi yhtenäiseksi alueeksi. Lähin asutus sijaitsee lähimmillään 750 metrin etäisyydellä laajennettavasta louhintapaikasta. Lähin Natura 2000-alue on noin 1200 metrin päässä. Suunniteltu maa-ainesten ottamisalue on nykyiselläänkin maa-ainesten ottoaluetta ja metsätalousaluetta. Hakemusasiakirjat Maa-ainesten ottolupahakemus ( ) Maa-ainesten ottosuunnitelma (rak. ins. Olavi Visuri) Sijaintikartta 1:5000 Ottoalueen nykytilannekartta 1:5 000 Ottamisen työnaikainen kartta 1:5 000 Ottoalueen jälkitilannekartta 1:5 000 Louhosalueen poikkileikkauskuvat A-A (viereisen alueen osalta myös B-B) Kartta louhosalueen vesien johtamisesta Markanrämeen louhinnan YVA-tarpeellisuuspäätös (POP ELY/3423/2015, Lainhuutotodistus Luettelo naapuritiloista maanomistajineen Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Toiminnan tarkempi kuvaus Hakemukseen liittyy laadittu ottosuunnitelman selostus, jossa on tarkemmin kuvattu suunniteltu maa-ainesten ottaminen ja ottamisen järjestelyt. Ottamissuunnitelman sijainti ja suunnittelutilanne Markanrämeen maa-ainestenottosuunnitelma on laadittu Pyhäjoen kunnan Parhalahden kylälle Markanrämeen alueelle pääosin Rautalan tilalle (Rno ). Tilan omistaa Toni Kippola. Toimijana on Pentti Hämeenaho Oy. Tälle samalle tilalle on myönnetty aiemmin kaksi ottolupaa, yhteensä m 3 :n suuruiselle ottomäärälle. Nyt louhinta-aluetta on tarkoitus laajentaa 1 milj.m 3 niin että oton kokonaismääräksi tulee m 3. Päivitetyllä hakemuksella ottoalue laajenee n. 5 ha:n alueelle. Ottoalueen länsipuolella oleva vanha MH-Kivi Oy:n ottoalue yhdistetään Rautalan tilan ottoalueeseen. Entinen MH-Kivi Oy:n eli aiempi Morenia Oy:n ottoalue sijaitsee viereisellä Jukka Salmun omistamalla Parhaniemen tilalla Rno Tämä länsipuolella oleva louhos yhdistetään nyt luvan kohteena olevaan ottoalueeseen. Näillä vierekkäisillä ottoalueilla on sama toimija, kun MH-Kivi Oy:n lupa on siirretty Pentti Hämeenaho Oy:lle. Ottoalueiden yhdistäminen toteutetaan poistamalla kiinteistörajan kahta puolta oleva n metriä leveä suojakaista korkeintaan 120 metrin matkalta.

4 Sivu 4/35 Tämän tilan ottoalue suojataan lähimmän asutuksen suuntaan koillislaidaltaan pintamaista muotoillulla suojavallilla. Uudessa suunnitelmassa ottoalue myös syvenee kauttaaltaan n. 23 metriä syväksi. Murskauslaitos sijaitsee koko toiminnan ajan louhoksen pohjatasolla, jolloin melu- ja pölypäästöt rajoittuvat tuotantoalueelle. Alueen kallioperän kivilajin koostumuksesta on tehty selvitys, missä kivilaji on todettu soveltuvaksi kattavasti eri rakennuskohteisiin. Hankeen tarve Hankealueelta on toimitettu ja edelleen tarkoitus toimittaa maarakennusaineita Hanhikiven ydinvoimalan ja sen erilaisten tukitoimintojen rakennuskohteisiin n tn/v. Luonnonolot ja maisema ja YVA-menettelyn tarve Markanrämeen louhimoalue kuuluu osana Hanhikivenniemen maisema- ja luontoalueeseen. Tämän alueen alkuperäinen luonto ja ympäristö ovat nykyisin ydinvoimalaitosrakentamisen vuoksi voimakkaasti muuttumassa teollisuusalueeksi. Voimalaitoksen lupaprosessien yhteydessä alueen luonnon ja eliöstön erityispiirteet ja suojelukohteet on jo perusteellisesti selvitetty. Voimalan rakenteet ja siihen liittyvä muu rakentaminen vaatii mittavaa kalliokiven louhintaa lähiympäristöstä, mitä lähempää louhitaan sen vähäisempiä ovat vaikutukset ympäristöön. Markanrämeen louhimo sijaitsee lähempänä asutusta kuin varsinainen voimalatyömaa. Louhimon vaikutuksista lähiasutukseen on tehty erillinen melu- ja pölyselvitys. Pöly- ja meluhaittojen pienentämiseksi louhimon ja asutuksen väliin rakennetaan noin seitsemän metriä korkea suojavalli. Lisäksi toiminnan melu- ja pölylähde eli murskain sijoitetaan laajennusosalla alas louhosmonttuun. Ottoalueelle on myönnetty louhinnan ja kivenmurskauksen ympäristölupa , joka on edelleen voimassa. Alueella on voimassa Hanhikiven ydinvoimala-alueen osayleiskaava, jonka laatimisen yhteydessä on tehty ympäristövaikutusten arviointi, koskien myös tätä louhosaluetta. Markanrämeen alueella on ollut louhimalla tehtävää laajamittaista kalliokiven ottotoimintaa jo vuodesta 2012 lähtien, joten nyt haettava toiminnan laajentuminen ei muuta tai heikennä lähiympäristön tai naapurikiinteistöjen luonnontilaa tai vaaranna niiden kaavallista käyttöä. Louhosalueelta pumpattavat pohjavedet laskevat ojastoa pitkin luoteeseen Rovastinperukan rantamatalikolle, joka kuuluu luonnonsuojelualueeseen. Purkureitti on sama kuin viereisen Toni Kippolan louhosalueen poistovesillä. Pumppausvesien määrä ja koostumus vastaavat alueen luontaista sade- ja sulamisvettä, joka pumpataan kertymän mukaan, tasaisella volyymillä saostusaltaan kautta ojastoon, joten matalikolle johdettava pumppausvesi ei vaaranna mitenkään alueen luonnontilaa. Edellä mainitut seikat huomioiden ja koska alueen ympäristövaikutukset on jo voimalan lupaprosessien yhteydessä kattavasti selvitetty, hakija ei katso erillistä YVA-menettelyä louhintakohteiden osalta tarpeelliseksi. Ottamisen järjestäminen Ottoalueelle on rakennettu tilustie metsäautotieltä ja yhdystie ottoalueen ja Hanhikiven ydinvoimalalle menevän tien välille. Laajennusosa kalliopinnan päällä olevat pintamaat

5 Sivu 5/35 kuoritaan kaivukone- ja puskukonetyönä. Pintamaat sijoitetaan ottoalueen pohjois- ja länsilaidalle ja niistä on jo rakennettu ja rakennetaan edelleen toiminnan laajetessa melu- ja suojavalleja. Suojavallin rakentamisesta ylijäävät pintamaat käytetään viimeistelyvaiheessa pohjavesipinnan yläpuoleisten luiskausten verhoiluun ja muotoiluun. Louhittava kivi irrotetaan peruskalliosta poraamalla kallioon n metriä syvät reijät, jonka täytetään räjähdysaineella. Räjäyttämällä irrotetun louhoksen joukossa olevat ylisuuret lohkareet rikotetaan kaivukone + iskuvasaratyönä. Tämän jälkeen aloitetaan louhoksen syöttö kaivukonetyönä liikuteltavaan tela-alustaiseen murskauslaitokseen. Louhintamonttua pidetään kuivana valtakunnan sähköverkkoon kytketyllä pohjaveden alennuspumpulla. Ottamistoiminnan edetessä yhdistettävän louhosmontun pohjaa kohden louhitaan ajoluiska kaltevuuteen 1:7. Ajoluiska jätetään louhinnan loppuvaiheessa paikalleen pelastustieksi. Kun louhintamonttu on riittävän suuri, myös valmiit tuotteet varastoidaan alas monttuun. Käytettävät koneet ja laitteet Laajennusalue raivataan aluksi kaivukone- ja/tai puskukonetyönä. Kalliopinnan viimeistely ja puhdistus louhintapuhtauteen sekä raivausmassojen sijoittelu ja muotoilu melu- ja suojavalleihin tehdään kaivukonetyönä. Louhintaporauksen tehdään porausyksiköllä, jossa on melu- ja tärinävaimennettu kuljettajan ohjaamo. Porausyksikkö on varustettu myös pölyn talteenottojärjestelmällä. Murskausyksikkö on liikuteltava telaalustainen kolmivaihemurskain, jossa on kastelujärjestelmät ja katetut materiaalikuljettimet pölypäästöjen hallintaan ja kumitetut syöttösuppilot melun pienentämiseksi. Murskausyksikköä syötetään joka kaivu- tai pyöräkoneella. Valmiit tuotteet siirretään, varastoidaan ja kuormataan pyörökoneella. Murskausyksikön voimalähteenä on aggregaatti. Murskaustoiminta tehdään pääosin alhaalla louhintamontussa. Kun pohjataso laajenee, myös tuotevarastointi sijoitetaan louhintamonttuun. Tarvittavat polttoaineet varastoidaan kaksivaippaisissa polttoainekonteissa ja säiliöissä. Koneiden tankkaus ja mahdolliset työkohteessa tehtävät huoltotoimenpiteet tehdään niille varatussa paikassa Liisanlammen metsäautotien varteen toimijan rakentamalla varikkoalueella. Tankkaus- ja huoltoalueen maaperä on suojattu nestettä läpäisemättömällä kelmulla ja siellä on aina saatavilla imeytysmateriaaleja. Alueen yleiset pohjavesiolot ja pintavesien virtaussuunnat Ottamisalueen ja sen lähiympäristön pohjavesipinnan korkeusasema on havaittavissa alueen kuivatusojien vesipintojen (+ 3,5) korkeusasemasta. Ottamisalueen läheisyydessä ei ole yhtään vedenottamoa, johon hanke voisi vaikuttaa, joten pohjavesipinnan vaihtelujen seuranta ja pohjaveden laadun tarkkailu eivät ole tässä hankkeessa tarpeellisia. Ottamisalueen pintavesien ja pumpattavien pohjavesien virtaussuunta on luoteeseen. Alueelta lähtevä veto-oja virtaa läheiseen merenlahteen. Toimet ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja toiminnan aikainen jätehuolto Hankkeesta aiheutuvia ympäristöhaittoja vähennetään jättämällä riittävät suoja-alueet ottoalueen ja asutuksen sekä naapuritilojen (vähintään 30 m) väliin. Suoja-alueilla oleva puusto pyritään säilyttämään mahdollisimman koskemattomana. Melu- ja pölypäästöjä

6 Sivu 6/35 vähennetään rakennetuilla suojavalleilla ja käyttämällä louhinta- ja murskaustyössä parasta mahdollista saatavilla olevaa tekniikkaa. Se koostuu pölyn talteenottojärjestelmästä, kastelujärjestelmästä, katetuista kuljettimista ja kumitetuista syöttösuppiloista. Alueella ei varastoida mitään toiminnasta syntyvää jätettä. Vaaralliset jätteet kuljetetaan vuoronvaihdoissa huoltoautojen mukana urakoitsijan huoltohallilla olevaan kiinteään ekopisteeseen ja sieltä edelleen asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Saniteettijäte on nestemäistä ja menee umpisäiliöön. Säiliön tyhjennyksen ja muun yhdyskuntajätteen keräyksen hoitaa jäteyhtiö. Toiminnasta aiheutuvat melu- pölypäästöt on mitattu ulkopuolisen alan yrityksen toimesta (raportti liitteenä) ja niitä hallitaan edellä kuvatuin menettelyin. Liikenteen järjestäminen ja turvallisuusnäkökohdat Kulku ottoalueelle tapahtuu valtatie 8:lta lähtevää Liisanlammen metsäautotietä ja siitä erkanevaa tilustietä pitkin. Toinen kulkureitti ottoalueelle on Hanhikiven ydinvoimalalle menevän ja siitä erkanevan tilustien kautta. Ajoneuvojen ja työkoneiden kolarointiriskiä pienennetään pitämällä ottoalueen varastointi- ja kuormausalueet riittävän väljinä. Jalan alueella liikkuvien työntekijöiden tulee käyttää aina henkilökohtaisia suojavälineitä, eli kypärää, huomiovaatetusta, suojalaseja, turvakenkiä ja tarvittaessa myös kuulosuojaimia. Työvaiheet suunnitellaan niin, että työkoneen peruuttamisen tarve on mahdollisimman vähäistä. Työn aikaiset työalueilla olevat jyrkänteen merkitään ja suojataan lippusiimoilla, sulkukartioilla ja kivilohkareilla. Vakuudet ja vakuutukset Hankeen toteuttajalla on yrityskohtainen yritysvakuutus noin 2 miljoonan euron vahingon varalle. Tämän lisäksi urakoitsija sitoutuu asettamaan viranomaisen määrittelemän työnaikaisen vakuuden. Alueen jälkihoito ja myöhempi käyttö Toiminnan loppuvaiheessa aloitetaan alueen viimeistelytyöt. Näitä töitä ovat pohjavesipinnan yläpuolisten luiskien verhoilut ja louhosta suojaavan suojavallin muotoilu. Suojavallit jäävät toiminnan loputtua paikoilleen. Toiminnan päätyttyä alue jätetään metsittymään luontaisesti. Ajoluiska jätetään paikalleen, jotta vesipintaan säilyisi kulkuyhteys. Ottamisen ympäristövaikutukset Toiminnan aikaisia ympäristövaikutuksia on käsitelty hakemuksen selostusosassa kuvatulla tavalla. Toiminnasta jää jälkivaikutuksena lähialueen puustoon pölyjäämää, joka kuitenkin ajan mittaan ja sateen vaikutuksesta tulee häviämään lähes kokonaan. Pysyvänä vaikutuksena luontoon ja maisemaan on kallioperään jäävä noin viiden hehtaarin suuruinen vedellä suurelta osaltaan täyttyvä louhosmonttu. Näin syntyvä tekolampi voi myös rikastuttaa eliöstöä, kuten lintujen, kalojen ja vähäisessä määrin myös kasvien elinpiiriä. Syrjäisen sijaintinsa vuoksi toiminnalla ei ole haitallista vaikutusta

7 Sivu 7/35 asutukseen, mutta jos alueelle kehitellään myöhemmässä vaiheessa virkistyskäyttöä, voi se parantaa viihtyvyyttä. Ympäristölupa Louhosalueelle on myönnetty Morenia Oy:lle louhinnan ja murskauksen sekä asfalttiaseman ympäristölupa Toimijamuutosten jälkeen nykyinen toimija on Pentti Hämeenaho Oy. Toimintaa on tarkoitus jatkaa vanhan ympäristöluvan mukaisesti huomioiden kuitenkin louhoksen laajentaminen ja sen tuomat muutokset toimintaan. Nykyisen ja nyt laajennettavalle louhinnalle haetun ympäristöluvan kuvaus: Yleiskuvaus Kallion louhintaa ja louheen murskaamista jatketaan nykyiseltä ottoalueelta suunnitelmakuvien mukaisesti. Louhinta ja murskaustyöt toteutetaan siirrettävällä kalustolla vuosittain 2 3 tuotantojaksolla. Tuotantojakso kestää kerrallaan noin 1 3 kk. Kysynnän mukaan laitos on kuitenkin toiminnassa 1 12 kk vuodessa. Toiminta-ajat Toiminto toiminta-aika vuodessa h/a toiminta-ajat päivittäin klo toiminta-ajat viikonpäivinä pv murskaus arkipäivisin poraus arkipäivisin rikotus arkipäivisin räjäytys arkipäivisin kuormaus ja kuljetus ma pe la Hakemuksen mukaan markkinatilanne ratkaisee laitoksen toiminta-ajankohdat. Varastokasat sijoitetaan louhosalueen yhteydessä olevalle varastoalueelle. Raaka-aineet, polttoaineet ja muut käytettävät aineet Tuotannossa käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet ja muut käytettävät aineet ja niiden varastointi: Käytettävä raakaaine kulutus keskim (t maksimikulutus t tai varastointipaikka tai m 3 /a) m 3 /a kiviaines m m 3 otto ja tukitoimialue kevyt polttoöljy t 200 t kts. asemapiirros voiteluaineet 0,4-0,6 t 1 t huoltoajoneuvossa vesi tarvittaessa räjäytysaineet (neste ja jauhe) t 100 t ei varastoida alueella Otettava vesi otetaan louhosalueelta pohjaveden alennuksesta. Työntekijöiden sosiaalitilat, autojen ja työkoneiden paikoitusalueet ja työkoneiden tankkaus ja huoltoalueet ovat tukitoiminta-alueella louhoksen eteläpuolella. Laitoksen melu- ja pölypäästöjä vähennetään sijoittamalla murskauslaitos louhoksen pohjalle. Liikenne

8 Sivu 8/35 Murskaustoiminnan aikana alueella on raskasta liikennettä 0-30 käyntiä / vrk. Tiet eivät ole pinnoitettuja. Alueelle johtava tieverkosto päällystetään murskaustoiminnasta saatavilla murskeilla ja tieverkoston pölyntorjunta hoidetaan tarvittaessa kastelulla ja suolauksella. Laitosalueella ei ole varsinaisia kuljetusteitä. Energian käyttö Laitosalueella tarvittava energia hankitaan aggregaatista. Päästöt ilmaan T hiukkaset (sis. pöly) typen oksidit (NOx) rikkidioksidi (SO2) hiilidioksidi (CO2) Päästöt (t/a) 0,5 (pakokaasuista) + kivipöly 4,2 8,9 t/a 0,12 0,21 t/a 299,2 559,6 t/v Ilmaan johtuvat päästöt muodostuvat käytettävien työkoneiden päästöistä sekä louhinta- ja murskaustyöstä aiheutuvasta kivipölystä. Melu ja tärinä Hakemuksessa on todettu, että murskauslaitoksesta aiheutuu eniten melua porauksessa, rikotuksessa ja murskauksessa. Toiminta on ajoittaista. Myös kuormaukset ja kuljetukset aiheuttavat melua. Pöly ja melu asuinalueella jäävät ennalta vastaavista kohteista saatujen kokemusten mukaan alle raja- ja ohjearvojen. Louhintatärinöitä hallitaan panostusten mitoituksilla siten, että räjäytykset eivät aiheuta vaurioita kiinteistöille. Tarvittavat kiinteistökatselmukset sekä tärinä- ja melumittaukset suoritetaan asukkaiden ja viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Murskauslaitoksessa on huomioitu melun ja tärinän torjunta erityisratkaisuin, mm. syöttösuppilo on kumitettu. Maaperän, pohjaveden ja pintaveden suojelu Polttoaineet säilytetään litran kaksikerrosrakenteisessa säiliöissä. Aine on kevyttä polttoöljyä. Polttoainesäiliöt ovat kaksikerrosvaippaisia ja ne on varustettu ylitäytönestimillä. Öljysäiliöt ovat kaksoispohjallisia ja lukittavia, määräysten mukaisia. Siirrettävien murskauslaitosten polttoainesäiliöt ovat yleensä laitteiston rakenteissa. Siirrettävien murskauslaitosten polttoainesäiliöt ovat yleensä laitteiston rakenteissa. Louhoksesta pumpattavat pintavedet johdetaan kaivettavan, noin 50 m2:n suuruisen laskutusaltaan kautta ojitukseen, jotta kiintoainesta ei kulkeudu vesien mukana tilan ulkopuolelle. Sade- ja sulamisvedet ohjataan reunavallien avulla louhoksen ulkopuolelle. Jätteet Jätenimike määrä kg/a toimituspaikka sekajäte 500 murskausyrityksen huoltohalli jäteöljyt 200 murskausyrityksen huoltohalli vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) 50 murskausyrityksen huoltohalli

9 Sivu 9/35 Vaarallisia jätteitä (ongelmajätteitä ei varastoida alueella, vaan ne toimitetaan vuoronvaihtojen huoltoautojen mukana murskausyrittäjän ekopisteeseen. Täältä ongelmajätteet toimitetaan keräykseen ja niistä pidetään tyämaakirjaa yrityksen huoltohallilla. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja parhaat käytännöt Päästöt ilmaan syntyvät kuljetuskalustosta, työkoneista ja aggregaateista sekä murskauksessa syntyvästä pölystä. Päästöjä ilmaan vähennetään kaluston uusimisella ja riittävillä huoltotoimilla. Koneet ja laitteet on pääsääntöisesti valmistettu ja / tai peruskorjattu normaalisti viiden vuoden sisällä. Ulkopuolisia urakoitsijoita vaaditaan käyttämään parasta mahdollista tekniikkaa. Melua syntyy kaikissa työvaiheissa louhoksessa. Melu ei ohjearvoja ylittävästi ulotu häiriintyviin kohteisiin. Pohjoisreunaan rakennettava melueste sekä murskauslaitoksen sijoittaminen alas louhokseen heti, kun tila sallii vähentää melun leviämistä. Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Hakemuksessa on arvioitu, että toiminnat järjestetään siten, että pöly, melu ja tärinä asumisalueella jäävät alle raja- ja ohjearvojen. Toiminnoilla ei ole vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen yli 900 metrin etäisyydellä olevalla asuinalueella. Hakemuksessa ei toiminnasta katsota olevan haitallista vaikutusta luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. Ottoalueen lounaispuolella, noin 950 metrin etäisyydellä sijaitsee Heinikarinlammen Naturaalue (FI ). Kulkuyhteys louhokselle sijaitsee lähimmillään noin 750 metrin päässä Natura-alueesta. Toiminnasta ei katsota ennalta arvioiden olevan vaikutusta Natura-alueen luontoarvoihin. Vesien pumppaus suoritetaan laskeutusaltaan kautta olemassa olevaan metsäojitukseen eikä vesien johtamisella aiheuteta vettymistä toisen maalla. Toiminnasta ei katsota olevan haitallisia päästöjä veteen. Louhittava graniittinen kiviaines ei sisällä haitallisia mineraaleja tai alkuaineita, kiintoaines laskeutuu laskeutusaltaaseen. Ilmaan johtuvista päästöistä ei ole haitallista vaikutusta ympäristölle. Polttoaine- ja öljypäästöt torjuen ei toiminnasta aiheudu haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Toiminnan riskit, poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Toimintaan liittyviä riskejä ovat polttoaine- ja öljypäästöt konerikkojen tai onnettomuuksien seurauksena. Näiden mahdollisten päästöjen varalta alueella pidetään imeytysturvetta, työtapaturmien varalta alueelle varataan tarvittavat ensiaputarvikkeet. Toiminnan käyttötarkkailu

10 Sivu 10/35 Toiminnan käyttötarkkailuna suoritetaan silmämääräistä havainnointia polttoaine- ja öljypäästöistä. Louhoksesta pumpattavien vesien määrää tarkkaillaan pumppujen tehon perusteella. Häiriötilanteessa otetaan vesinäytteet, jotka analysoidaan hyväksytyissä laboratorioissa. Tulokset toimitetaan ottotoimintaa valvovalle viranomaiselle. Päästö- ja vaikutustarkkailua ei esitetä suoritettavaksi. Polttoaine- ja öljypäästöistä raportoidaan valvontaviranomaisille sekä palo- ja pelastusviranomaisille.

11 Sivu 11/35 II Hakemuksen käsittely Hakemuksen vireilletulo Hakemus on tullut vireille, kun se on jätetty täydennysten jälkeen toimivaltaiselle viranomaiselle Hakemusasiakirjojen nähtävänä pito: Tämä kallion louhinnan lupahakemuksen kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä Pyhäjoen kunnanvirastolla os. Kuntatie 1, Pyhäjoki välisen ajan. Lisäksi kuulutus oli nähtävillä saman ajan Raahen kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa os. Ruskatie 1, Pattijoki. Muistutusten ja mielipiteiden jättäminen: Pyhäjoen kunnan lupaviranomainen varasi hakemuksen johdosta ottamisalueen kiinteistöön rajoittuvien kiinteistöjen ja muille lähialueen omistajille ja haltijoille tilaisuuden tulla kuulluiksi. Myös muut saivat ilmaista hankkeesta mielipiteensä. Muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa viimeistään Pyhäjoen kuntaan os. Kuntatie 1, PYHÄJOKI. Muistutukset ja mielipiteet sai jättää myös sähköpostilla Lisätiedot: Lisätietoja hankkeen johdosta on antanut ympäristösihteeri Vesa Ojanperä, osoite saakka Raahen kaupunki, Ruskatie 1, Raahe. Puhelin ja sähköposti alkaen osoite Pyhäjoen kunta, Kuntatie 1, Pyhäjoki. Puhelin s-posti Kuuleminen / naapurit: Tämän hakemuksen kohteena olevan maa-ainesten ottamiseen liittyvän lupahakemuksen johdosta on erikseen tiedotettu tilan Parhaniemi Rno naapuritilojen omistajat noin 700 metrin säteellä: Tila , Silankorva, Tila , Jokela Tila , Suomenmarkka Tila , Mustakallio Tila , Eerola Tila , Savela Tila , Kauppilanmäki Tila , Rautala Tila , Puistola Tila , Suokallio Vierekkäisten louhinta-alueiden laajempi tiedottaminen on tehty aiemmin vireille tulleen Toni Kippolan louhintalupahakemuksen yhteydessä. Vierekkäisten ottoalueiden yhdistäminen Suunnitelman mukaan tämä Toni Kippolan louhinta-alueen laajennus ja viereisen Parhalahden tilan samaan aikaan vireillä oleva Pentti Hämeenaho Oy:n louhoksen laajennus yhdistävät ottoalueet yhdeksi yhtenäiseksi ottoalueeksi.

12 Sivu 12/35 Tarkastukset Lausunnot Kartta. Toni Kippolan ja Pentti Hämeenaho Oy:n Markanrämeen louhosmonttujen yhdistäminen yhdeksi laajemmaksi louhosalueeksi Pyhäjoen Hanhikivenniemellä. Rahaalueen louhinta-alue (0,6 ha) on merkitty vinoviivoituksella. Suunnitelman mukaisella paikalla on pidetty tähän lupahakemukseen liittyen tarkastuksia , ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (POPELY/133/2017) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus totesi, että sillä ei ole tarvetta antaa erillistä lausuntoa Pentti Hämeenahon lupahakemukseen, koska kyseessä on Toni Kippolan lupahakemukseen liittyvästä yhteisestä ottoalueesta ja Hämeenahon puolelta kyse on paljon pienemmästä ottamisesta. Toni Kippolan louhintalupahakemuksesta ja yhteisestä ottosuunnitelmasta Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus totesi mm: - alueelta voidaan ottaa kalliokiviainesta suunnitelmassa esitetyn mukaisesti eikä erilliselle ympäristövaikutusten arvioinnille tässä vaiheessa ole tarvetta

13 Sivu 13/35 - ottotoimintaan voidaan ryhtyä ilman vesilain mukaista lupaa, kun ottaminen tapahtuu MAL 3 4 mom määräysten, ottamissuunnitelman ja muutoinkin hyvän ottamiskäytännön mukaisesti - Luvassa tulee asettaa riittävät maa-aineslain 11 :n sekä ympäristönsuojelulain mukaiset lupamääräykset - toimintaan tarvitaan myös vesilain mukainen vesitalouslupa, mikäli louhokselta pumpataan vesiä yli 250 m 3 /vrk (VesiL 3:3). ELY-keskukselle on tehtävä ilmoitus, mikäli pumpattavan veden määrä ylittää 100 m 3 /vrk - kalliolouhinnan ja jälkihoitotöiden yhteydessä on huolehdittava siitä, että maaperää tai pohjavettä pilaavia aineita ei missään toimintavaiheessa pääse maaperään eikä pohjaveteen (YSL 7 ja 8 ) - luvan hakijan on tarkkailtava pois johdettavan veden vaikutuksia alapuolisiin alueisiin ja vesistöihin, sillä vesien poisjohtamisesta ei saa aiheutua toiselle kuuluvalla alueella vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa. hakijan on tarkkailtava louhoksesta pois pumpattavien kuivatusvesien määrää ja tarvittaessa myös laatua. - louhoksen täyttymisvesitason alapuolelle ei saa sijoittaa humuspitoisia pinta-, jäte- tai muita ylijäämämaita - alueen jälkihoito ja maisemointi tulee suorittaa soveltuvin osin ympäristöhallinnon ohjeiden (YM, Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009) periaatteita noudattaen - toiminnan sijoittumisessa tulee ottaa huomioon kokonaisuudessaan valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen luonnonsuojeluasetus (800/2010) - lupapäätöksen antamisen jälkeen lupapäätös ja yksi sarja sen mukaisia ottamissuunnitelmia tulee lähettää ELY-keskukselle - hakijan tulee tehdä seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ilmoitus vuosittaisesta otetun aineksen määrästä ja laadusta (MAL 23 a, MAA 9 - toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ottamisen päättymisestä tai luvan voimassaolon päättymisestä lopputarkastuksen pitämiseksi; lopputarkastukseen tulee varata osallistumismahdollisuus myös ELY-keskukselle 1. Ympäristöterveydenhuolto Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuolto ei antanut hakemuksesta erillistä lausuntoa. Muistutukset ja mielipiteet 1. AA Muistutuksessa AA ( ) on esitetty seuraavia huomioitavia seikkoja: 1. TIEDOTTAMINEN Tammikuun kuulutus / hakemus ko. toiminnasta lähetettiin meille postitse tiedoksi, mutta tätä muutettua kuulutusta / hakemusta emme saaneet postitse. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 44 (Lupahakemuksesta tiedottaminen) mukaan kuulutus on annettava erikseen tiedoksi niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tästä muutoksesta olisi pitänyt tiedottaa meitä lähimpiä asukkaita erikseen, mutta näin ei tehty. Päivitettyä hakemusta ei löytynyt kunnan nettisivuilta, vaan se piti erikseen pyytää lähetettäväksi sähköpostilla. Tässä vaiheessa selvisi, että uutta hakemusta ei ollut tehty, vaan aikaisempi hakemus koski molempia hakijoita. Hakemuksen nähtävillä olo on järjestetty erittäin hankalaksi, sillä paperit olivat nähtävillä Pyhäjoen kunnantalolla arkipäivisin klo ja , mikä on allekirjoittaneilla työssäoloaikaa eri paikkakunnalla.

14 Sivu 14/35 Tällainen toimintatapa on erittäin sekava, eikä herätä luottamusta kunnan viranomaistoimintaa kohtaan. 2. VAATIMUS Vaatimus: laajennuslupaa ei tule myöntää Kuten hakemuksessa mainitaan, luvan hakijat hakevat päivitystä ja laajennusta olemassa oleviin lupiin. Me allekirjoittaneet olemme asuneet alueella vuodesta 1999 alkaen, eli koko louhoksen olemassaolon ajan ja voimme kokemukseen perustuen kertoa faktatiedot, mitä haittoja lupien päivittäminen tulee aiheuttamaan alueen asukkaille. Haitat tulevat olemaan niin suuret laajennuksen kohdalla, että laajennuslupaa ei tule myöntää. Perusteluna Suomen perustuslaki ( /731) 20, Terveydensuojelulaki ( /763) 2 ja 6 sekä Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 49 : Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 49 : Luvan myöntäminen aiheuttaa terveyshaittaa sekä kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille. Terveydensuojelulaki ( /763) 2 ja 6 : Luvan myöntäminen heikentää asukkaiden terveyttä. Luvan myöntämällä kunta ei turvaa asukkaiden terveellistä elinympäristöä, vaan heikentää sitä. Suomen perustuslaki ( /731) 20 : Luvan myöntämisellä kunta julkista valtaa käyttämällä heikentää asukkaiden oikeutta terveelliseen ympäristöön. 3. PERUSTELUT VAATIMUKSELLE 3.1. Luvan hakijoiden historia alueella Luvan hakijat ovat toimineet ko. alueella vuodesta 2012 alkaen. Tämän toiminnan perusteella luvan hakijoiden ei tulisi saada ainuttakaan uutta toimintalupaa, ennen kuin he ovat osoittaneet pystyvänsä noudattamaan annettuja lupaehtoja, ottamaan toiminnassaan huomioon lähiasukkaat, toiminnan aiheuttamat ympäristöhaitat sekä korjaamaan aiheuttamansa haitat. Kyseessä olevan louhoksen toiminta on aiheuttanut asumisviihtyvyyttä ja terveyttä heikentävää toimintaa vuodesta 2014 saakka, ja vasta n. 6 kk:n ajan toiminta ei ole aiheuttanut yöllisiä haittoja, jotka estävät nukkumisen. Muita haittoja esiintyy edelleen. Kiinteistöjen arvon lasku on todennäköistä, ja ihmisten kiinnostus kiinteistömme ostoon on loppunut siihen, kun he ovat kuulleet räjäytyshaitoista ja louhoksen olemassaolosta. Luvan hakijoiden tähänastinen toiminta alueella: 1. Luvan hakijat ovat rikkoneet ympäristölupaansa toimintansa alusta saakka eli vuodesta Poliisin tekemässä rikostutkinnassa on todettu luparikkomukset, mutta rikossyytettä asiassa ei nostettu, koska yleisessä mittakaavassa ajateltuna rikkomukset/ympäristörikos oli vähäinen ja satunnaista. Outoa on, että useita vuosia kestänyt toiminta katsotaan satunnaiseksi. 2. Toistuvista valituksista huolimatta luvan hakijat eivät korjanneet toimintaansa. Alueella on ollut yörauha vasta noin kuuden kuukauden ajan. Melu- ja pölyhaittoja on edelleen.

15 Sivu 15/35 3. Luvan hakijoiden toiminta on aiheuttanut asukkaille suunnatonta ärsytystä, heräämisiä täydestä unesta keskellä yötä, univajetta, asumisviihtyisyyden vähenemistä, pölyhaittaa, metelihaittaa ja tätä kautta: 4. Luvan hakijat ovat vaarantaneet asukkaiden fyysisen ja psyykkisen terveyden. 5. Luvan hakijat ovat osoittaneet täydellistä piittaamattomuutta alueen asukkaita kohtaan. Vastavuoroinen keskustelu ei ole toiminut hakijoiden taholta. Hakijat eivät ole ottaneet tosissaan asukkaiden esille tuomia haittoja, vaan ovat väheksyneet niitä. Vain muutaman viimeisen kuukauden ajan on ollut havaittavissa hyvin pientä vastavuoroisuutta keskusteluissa luvan hakijan (Hämeenaho) taholta. Luvan hakija (Hämeenaho) ei kuitenkaan omatoimisesti ole toimittanut esim. melu- ja pölymittausten tuloksia, vaikka mittaukset on tehty allekirjoittaneiden kotipihalla. 6. Luvan hakijat eivät joko ole pystyneet valvomaan omaa toimintaansa tai ovat valehdelleet asukkaille (vastuuhenkilöiden sana ja louhoksen toiminta ovat olleet ristiriidassa). 7. Luvan hakijat ovat olleet tietoisia toiminnan aiheuttamista haitoista, mutta eivät ole puuttuneet tilanteeseen mitenkään, vaan ovat suhtautuneet välinpitämättömästi asukkaiden kokemiin haittoihin Toiminnan aiheuttamat haitat Louhos, johon hakijat hakevat päivitys- ja laajennuslupaa, on toiminut alueella vuodesta 2012 alkaen. Louhoksen aiheuttamat haitat alkoivat vuonna 2014, kun Fennovoima kaatoi louhoksen ja asutuksen välistä metsän pois. Aikaisemmin louhokselta kuuluvat äänet olivat vain satunnaisia. Toiminnasta aiheutuvia haittoja meille asukkaille ovat olleet meluhaitta, pölyhaitta ja räjäytyshaitta. Vanhan louhoksen reuna sijaitsee kartasta mitattuna n. 610 metrin päässä kiinteistöstämme. Laajennusosan reuna tulisi sijaitsemaan 414 metrin päässä kiinteistöstämme ja 360 metrin päässä tonttimme rajasta. Laajennusosa tulisi siis sijaitsemaan lähempänä meidän kiinteistöämme kuin alkuperäinen louhos. Haitat tulisivat siis olemaan suuremmat laajennusosan kohdalla, kuin vanhan louhoksen kohdalla. Haitat, jotka seuraavana listaamme, ovat vanhan louhoksen haittoja, mutta tulevat olemaan todellisuutta myös laajennuksen kohdalla aikaisempaa voimakkaampina, koska laajennusosa tulee olemaan lähempänä kuin alkuperäinen louhos. Melu Louhokselta kantautuvat äänet ovat murskauksen ääniä, työkoneiden ääniä, lastauksen ääniä, kuorma-autoliikenteen ääniä sekä räjäytyksen aiheuttamia ääniä. Kun murskauslaitteet olivat maanpäällä, meteli meidän pihallamme oli todella suuri. Pihalla oleminen oli mahdotonta metelin häiritsevyyden takia. Melu kantautui myös sisälle, ja tuli mm. television äänen läpi. Kun murskauslaitteet on siirretty louhoksen pohjalle, meluhaitta on pienentynyt mutta ei poistunut. Edelleen tietyllä kelillä melu kantautuu sisälle asti ja kuuluu ulkona selvänä. Meteli on häiritsevää.

16 Sivu 16/35 Työkoneiden ja lastausten äänet ovat kuuluneet ulkona ja myös kantautuneet sisälle asti. Pahinta on ollut, kun työkoneen ääni on siirtynyt rakenteita pitkin meidän makuuhuoneessa sijaitsevaan sänkyyn, ja herättänyt meidät kesken syvän unen. Kyseessä ei siis ole mikään pieni haitta, vaan haitta, joka vaikuttaa suoraan meidän fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiimme, välillisesti sosiaaliseen hyvinvointiin sekä liikennetyö-, ja asiakasturvallisuuteen (häiriöiden aiheuttama univaje ja väsymys, ärtymys, stressi). Yksi luotettava melumittaus on tehty meidän kiinteistömme pihalta, mutta tuloksia siitä emme ole saaneet pyynnöistä huolimatta ( mennessä). Mittausajankohtana melu oli normaalia hiljaisempaa; luvan hakijat olivat tietoisia mittauksen tekemisestä. Räjäytys Räjäytys tuntuu ja kuuluu alueen kiinteistöissä. Räjäytyksen tärinä mitataan meidän kivijalassamme, mutta mittaustuloksia emme ole saaneet pitkään aikaan. Kysyttäessä tulosta, sen kerrotaan aina olevan raja-arvojen sisällä eli alle 2 mittausyksikköä (mittausyksikön nimeä emme tiedä, mm/s?). Olemme aikaisemmin raportoineet luvan hakijalle (Hämeenaho) voimakkaasta haitasta, jolloin räjäytys oli hivenen yli 1 mittausyksikköä. Nyt tapahtuvissa räjäytyksissä kiinteistössä tuntuva haitta on välillä ollut isompi, kuin aikaisemmin todettu hivenen yli 1 mittausyksikköä. Olemme raportoineet haitoista luvan hakijaa (Hämeenaho). Räjäytyksen jälkeen on ollut esim. louhoksen puoleista seinää vasten ollut lämpömittari ja kello nurin. Räjäytyksen ääni on iso ja ikkunat ovat helisseet. Jokaisen räjäytyksen jälkeen olemme joutuneet tarkistamaan, onko vaurioita tullut. Luvan hakija ei ole tehnyt kuin yhden kiinteistötarkistuksen toiminnan aikana, ja sekin piti pakottaa tekemään. Pöly Pölyhaitat ovat olleet selvästi havaittavissa. Autojen tuulilasille on kertynyt selvä pölykerros. Ikkunalaudat ovat pölyn peitossa. Mattoteline on pölyn peitossa. Paljonko olemme hengittäneet pölyä suoraan keuhkoihin? Luvan hakija (Hämeenaho) on teetättänyt yhden pölymittauksen meidän kiinteistömme pihalla; 2 kk:n seuranta lokakuusta joulukuuhun Tuloksia emme ole saaneet pyynnöstä huolimatta eikä hakemuksen liitteenäkään sitä ollut, vaikka tammikuisessa lupahakemuksessa näin mainittiin. Mittaus suoritettiin loppusyksystä eli kostean sään aikaan, joka ei kerro pölytilannetta kuivan sään aikana eli kesällä, jolloin ulkona vietetään enemmän aikaa kuin syksyllä. Muiden asukkaiden raportoimia haittoja Muutamat alueen asukkaista ovat kertoneet kokevansa louhoksesta tulleen seuraavia haittoja: Naapuri 1: Meteli. Ei voi nukkua enää ikkuna auki Naapuri 2: Räjäytyksen ääni ja paineaalto, kukkapurkit pomppineet ikkunalaudalla Naapuri 3: Räjäytyksen ääni ja paineaalto Naapuri 4: Meteli Naapuri 5: Asuu 3 km:n päässä, kertonut joutuneensa nukkumaan korvatulpat korvissa 3.3. Louhoksen sijainti Hakijat ovat hakemuksessaan kohdassa ottamisen ympäristövaikutukset todenneet, että syrjäisen sijaintinsa vuoksi toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia asutukseen. Pelkästään yllä olevat asiat todistavat, että hakijoiden väite ei pidä paikkaansa. Lisäksi väite syrjäisestä sijainnista ei ole totta, koska:

17 Sivu 17/35 1. Louhoksen pohjoispuolella välittömässä läheisyydessä sijaitsee 14 vakituisessa asumiskäytössä olevaa kiinteistöä (Rajatie, Kuokkakoskentie, Merihaantie, Lehtikarintie). 2. Louhoksen toiminnan vaikutusalueella on vakituisessa asumiskäytössä olevia kiinteistöjä useita (Hurnastintie, Laitisentie) 3. Parhalahden kylä on muutaman kilometrin päässä ja lähimmät eteläpuolen kiinteistöt sijaitsevat alle 2 km:n säteellä louhoksesta. 4. Louhos sijaitsee alle 7 km päästä Pyhäjoen keskustasta, lähellä Parhalahden ja Piehingin kyliä, melkein 8-tien varressa, Fennovoiman tien varressa. Paikka ei ole syrjäinen. 4. LUPAEHDOT Jos luvan hakijoille kaikesta edellä mainitusta huolimatta annetaan toimintalupa ja näin heikennetään asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia, tulee lupa myöntää vain seuraavilla ehdoilla haittojen minimoimiseksi: 1. Meluvalli toiminta-alueen ympärille on tehtävä välittömästi, ennen muun toiminnan aloittamista laajennusalueella. Meluvallin tekoaika on rajattava arkipäivinä klo väliselle ajalle. 2. Murskaus suoritettava alkuperäisen louhoksen montussa, kunnes laajennusosan monttu on riittävän syvä. Maan pinnalla suoritettavaa murskausta ei saa sallia!!! 3. Laajennus-alueiden toiminta-aika vain arkipäivinä klo Kattaa kaiken toiminnan laajennusalueilla. Aika voimassa kunnes louhoksen ympärillä on riittävän laaja meluvalli ja monttu riittävän syvä murskauslaitteiden sijoittamiseen louhoksen pohjalle. Myöhemmin toiminta-aikaa voi laajentaa arkipäiville klo , mikäli haittoja ei esiinny. 4. Viikonloppuisin tai arkipyhinä ei saa sallia minkäänlaista toimintaa alueella 5. Jos kuormat ajetaan 8-tieltä Fennovoiman tien kautta, on rakennettava meluvalli Fennovoiman tien pohjoispuolelle esim. yhteistyössä Fennovoiman kanssa koko kulkureitin pituudelle (sisälle kuuluvan liikenteen äänen takia). 6. Hakijoiden on täydennettävä lupahakemus puutteellisilta osilta (mm. päiväys ja allekirjoitus uupuvat) 7. Luvan hakijoiden on käytävä lähimpien naapureiden kanssa henkilökohtaista keskustelua haitoista, myös muiden kuin allekirjoittaneiden kanssa. 8. Luvan hakijoiden on ensimmäisen vuoden ajan selvitettävä lähimmiltä asukkailta vähintään kerran kuukaudessa, onko toiminta tuottanut haittoja ja raportoitava tuloksesta luvan valvojaa.

18 Sivu 18/35 9. Jos asukkaat raportoivat toiminnasta tulleen haittoja, luvan hakijoiden on poistettava haitat. Jos poisto ei onnistu, luvat on peruttava. 10. Jos luvan hakijat eivät noudata lupaehtoja tai jättävät asukkaiden esiintuomat haitat korjaamatta, luvat perutaan. 11. Tärinämittauksia on tehtävä edelleen jokaisen räjäytyksen aikana, melumittauksia viikoittain ja pölymittauksia tehtävä säännöllisesti jokaiseen vuodenaikaan. Mittausten tuloksista on raportoitava Rajatien, Lehtikarintien, Kuokkakoskentien sekä Merihaantien asukkaille. 12. Mittauksien suorittajien tulee olla puolueeton taho, jotta mittauksen tulokseen voidaan luottaa. 13. Mittaukset tulee tehdä tiedottamatta etukäteen luvan hakijoita, jotta mittaustuloksiin ei vaikuteta. 14. Ennen luvan myöntämistä on järjestettävä keskustelutilaisuus luvan hakijoiden, lähiasukkaiden ja ympäristönvalvonnasta vastaavan välillä. Muistutus B B Muistutuksessa B-B todetaan, että alue sijaitsee lähellä vakituista asutusta ja meluhaitat ovat jo nyt kuuluneet häiritsevänä Markanrämeellä sijaitsevilta louhosalueilta. Toiminta tulisi rajata klo 8-20 väliseen aikaan ja räjäytyksistä sopia lähiasukkaiden ja metsänomistajien kanssa. Vesien johtamisesta muistutuksessa esitetään, että aiempien louhoshakemusten muistutukset vesien johtamisesta eivät ole johtaneet mihinkään toimenpiteisiin vaan vedet edelleen laskevat muistuttajien metsäpalstalle. Tilanteen katsotaan huonontuneen entisestään Ruduksen toimesta tehdyn Liisanlampintien levennyksen ja korotuksen sekä metsäpalstan toisella laidalla sijaitsevan Fennovoiman tien vuoksi, vedet eivät pääse virtaamaan minnekään vaan jäävät muutoinkin matalaan ja kosteaan metsään. Tulva-aikana tilanne huononee entisestään. Muistutuksessa kerrotaan, että hakija sekä ympäristöviranomainen ovat laiminlyöneet velvollisuutensa tarkkailla vesien johtamista siten, että siitä ei aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa toiselle kuuluvalle alueelle. Muistuttajat esittävät, että ennen tämän uuden lupahakemuksen käsittelyä on suoritettava maastokatselmus yhdessä maanomistajan kanssa. Edelleen muistutuksessa todetaan, että alueella on monta erillistä louhoshanketta ja sen vuoksi tulee ennen asian ratkaisemista selvittää muodostavatko ne yhdessä sellaisen kokonaisuuden, joka edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyn. Mikäli luvat hyväksytään, ympäristösihteerin tulee virkansa puolesta valvoa, että yritys toimii päätöksen mukaisesti ja, että louhosalue toiminnan loputtua maisemoidaan. Hakijan vastine muistutukseen A-A ( )

19 Sivu 19/35 Hakija on esittänyt muistutuksen (muistutus A-A ja päivitys ) vastineessaan selityksen esitettyihin puutteisiin ja syytöksiin Markanrämeen toiminnan ympäristöluvan rikkomuksiin. Vastineessa viitataan asianomaisten muistuttajien aiempiin valituksiin ja selvityspyyntöihin mahdollisista ympäristöluvan rikkomuksista töistä aiheutuvaan meluun, työaikoihin, räjäytyksistä ilmoittamiseen, räjäytysmeluun ja tärähdyksiin sekä pölyämiseen liittyen. Toiminnanharjoittaja vetoaa mitä poliisin tutkinnanjohtaja ja lupaa valvova kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ovat asiassa todenneet. Niiden perusteella melupäästöjen osalta ei ole tullut esille todettuja lupaehtojen rikkomuksia melupäästöjen osalta. Vastineessa todetaan edelleen, että edellä kerrottujen selvitysten jälkeen alueella on tehty melu- ja pölymittauksia. Mittausten tulokset on toimitettu vastineen liitteenä. Oleellisena mittaustuloksena raportissa on todettu melun suhteen, että ympäristömelun mittauspisteeltä mitattu keskiäänitaso oli 48,2 db. Eniten melua kantautui läheiseltä valtatie 8:lta. Kivilouhimolta aiheutuvaa melua ei mittausjakson aikana ollut kuultavissa. Impulssimaista tai kapeakaistaista melua ei mittaustulosten perusteella havaittu. Pölyn suhteen Markanrämeen havaintopisteissä kokonaislaskeuma oli kaikilla mittausjaksoilla selkeästi alle 10 g/m 2 /30d. Yleiseksi viihtyvyysrajaksi määritetyn laskeuman raja ei siten ylittynyt. Ylityksiä ei tapahtunut myöskään ensimmäisellä mittausjaksolla. Tiedottamista koskeviin kannanottoihin toiminnanharjoittaja esittää, että tiedottamiseen luvanhakija ei voi vaikuttaa. Melu- ja pölymittausten suorittajana toiminnanharjoittaja päättää, kenelle kyseiset raportit jaetaan. Muistuttajien esittämää meluhaitan muutosta toiminnanharjoittaja pitää perusteettomana. Luvan hakija sitoutuu toimimaan päätettävien lupaehtojen mukaisesti. Nykyiselle kiviainestuotantotoiminnalle on lainvoimaiset ottoluvat ja ympäristöluvat ja lupia valvovan viranomaisen tarkastuksissa toiminta on todettu lupien mukaiseksi. Lisäksi asukkaiden esille tuoman meluhaitan vuoksi toiminnanharjoittaja on rakentanut valvovan viranomaisen esityksestä melua rajaavan meluesteen asutukseen päin. Lopuksi hakija esittää, että lupa voitaisiin myöntää viitaten ulkopuolisen tahon tekemiin melu- ja pölymittausraportteihin sekä muistuttajan aiempiin aiheettomiin valituksiin. Hakijan vastine muistutukseen B-B Hakija on esittänyt, että toiminnaharjoittaja Pentti Hämeenaho Oy on teetättänyt kustannuksellaan Märkanrämeen tuotantoalueella melu- ja pölymittauksia vuoden 2016 loppupuolella. Mittaukset tehtiin ulkopuolisen asiantuntijaorganisaation toimesta. Mittausten tulosten mukaan ympäristömelun mittauspisteeltä mitattu keskiäänitaso oli 48,2 db. Eliten mittauksen aikana ääntä kantautui läheiseltä 8-tieltä. Kivenlouhimolta kantautuvaa melua ei ollut kuultavissa. impulssimaista ja kapeakaistaista melua ei havaittu. Raportti on toimitettu kokonaisuudessaan valvovalle viranomaiselle. Muistutuksessa esitettyyn toiminta-aikaa hakija kommentoi vastineessaan, että lupahakemuksessa on esitetty päivittäisiksi toiminta-ajoiksi 06-22, murskauksen ja louhintaporauksen osalta klo 7 22 ja räjäytysten osalta klo 7 15:30. Edelleen vastineessa todetaan, että toiminnanharjoittaja sitoutuu noudattamaan näitä toimintaaikoja lupaehtojen mukaisesti ja räjäytyksistä ilmoitetaan lupaehtojen mukaisesti. Toiminnanharjoittaja katsoo, että toiminnan rajaamiseksi klo 8 20 väliselle ajalle on aiheeton.

20 Sivu 20/35 Vesien johtamista koskevaa muistutusta pidetään aiheettomana. Toiminnaharjoittaja ei katso johtaneensa vesiä misään vaiheessa vesiä esitettyyn suuntaan. Vedet on johdettu toiseen suuntaan. Asian osalta on kevättalvella pidetty myös katselmus / tarkastus, jossa ovat olleet mukana myös lupaa valvova ympäristösihteeri ja osa muistuttajista. Katselmuksen yhteydessä vesiä ei todettu laskettavan muistuttajien puolelle. Toiminnanharjoittaja katsoo, että YVA-menettelyn edellyttäminen kuuluu ELY-keskuksen toimivaltaan. YVA-menettelyn tarve tule ratkaistuksi lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Lopuksi vastineessa todetaan, että toiminnanharjoittaja on sitoutunut toimimaan lupaehtojen mukaisesti. Toiminnanharjoittaja katsoo, että toiminnan lupaehtojen noudattamista on myös valvottu. Hanhikivi 1 -hankkeen voimajohtojen sijoitus Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaavassa voimajohtokäytävä oli sijoittumassa louhosalueen eteläpuolelle. Hanhikivi 1 -hankkeen voimajohtojen sijoituksesta on kaavan valmistumisen jälkeen tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mukainen YVAselvitys. Voimajohtojen voimajohtokäytävän sijoitus on muuttunut YVA-menettelyn yhteydessä suunnitellun louhosalueen läheisyydessä. Voimajohto on sijoittumassa louhosalueen pohjoispuolelle Hanhikiventien eteläpuolelle. Louhosalueen suojavallin ja Hanhikiventien väliin jää lyhimmillään noin 160 metriä. Louhoksen ja Hanhikiventien ajouran väli on noin 200 metriä. Kartta. Hanhikivi 1 -hankkeen voimajohtojen (sinisellä 2 x 400 kv ja punaisella 2 x 110 kv) suunniteltu uusi sijoituskäytävä Hanhikiventien eteläpuolella ja valtatie nro 8:n risteysalueen läheisyydessä. Markanrämeen louhosalueet sijoittuvat uuden voimajohtokäytävän eteläpuolelle. Kartassa näkyvät kartan laatimisen aikaiset louhospaikat. Meluselvitys ja -mallinnus Lupahakemuksen kohteena olevalla alueella toimiva Pentti Hämeenaho Oy on teettänyt Nab Labs Oy:llä v alueen ympäristölupaa valvovan viranomaisen pyynnöstä melumittauksen ja mallinnuksen v (Nablabsin tutkimusraportti 198/2016).

21 Sivu 21/35 Melumittaukset tehtiin lähimmällä häiriintyvällä kohteella Ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen mukaisesti. Mittauspiste sijaitsi noin 590 metrin päässä kivilouhoksen rajasta. Johtopäätöksinä tutkimusraportissa on esitetty, että alue, jolla mallinnettu päiväaikainen keskiäänitaso ylittää asuinalueiden ohjearvon (55 db) ulottuu normaalitilanteessa n. 510 m etäisyydelle alueen rajasta. Tällä vyöhykkeellä ei sijaitse asuin- tai lomakiinteistöjä. Lähimmät asuinkiinteistöt ovat mallinnuksessa vyöhykkeellä, jolla päiväaikainen keskiäänitaso on db. Poikkeuksellisena päivänä, jolloin toimintaa on 7-22, yli 55 db keskiäänitaso voi ylittyä n. 600 m etäisyydellä alueen rajasta, mutta vyöhykkeellä ei ole asuin- tai lomakiinteistöjä. Louhoksen syvyys ei vaikuttanut mallissa melun leviämiseen, sillä äänitehotasoltaan merkittävimmät melulähteet (kuljetin ja seulat) sijaitsevat maan pinnalla eivätkä louhoskuopassa. Alueen pinnanmuodot ovat hyvin tasaiset, eikä työmaa-alueella juuri ole melun leviämiseen vaikuttavia rakennuksia tai meluesteitä, joten melu leviää tasaisesti ympäristöön. Melua aiheuttavan laitteen sijainti vaikuttaa siihen, miten pitkälle melu leviää louhosalueen ulkopuolella. Osa työvaiheista on liikuteltavia eivätkä tapahdu välttämättä aina samalla paikalla. Mallinnus on hyvin linjassa ympäristömelun mittauspaikalta mitatun keskiäänitason kanssa, sillä mittaustulos oli 48,2 db ja mallinnuksen perusteella mittauspisteen keskiäänitaso päiväaikaan on db. Asuinrakennusten korkeus ja niistä syntyvät heijastukset vaikuttavat mallinnuksen tuloksiin ja siihen, miten suuri äänitaso esimerkiksi sisäpihalla koetaan. Mittausepävarmuus (± 10 db) huomioituna mitatun keskiäänitason ei voida yksiselitteisesti sanoa ylittävän tai alittavan valtioneuvoston päätöksen ohjearvoa (LAeq 55 db). Työmaan tai työmaaliikenteen aiheuttama melu ei ylittänyt toimistotiloissa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (545/2015) toimenpiderajaa 45 db (LAeq 7-22), tai valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ohjearvoa 45 db.