MINUN MERENI: ITÄMERI ANETTE AHLQVIST 7C

Transkriptio

1 MINUN MERENI: ITÄMERI ANETTE AHLQVIST 7C

2 Erikoinen vesiekosysteemi Itämeri Minun mereni on nimeltään Itämeri. Suomalaisena asun sen rannalla ja saan onnekseni nauttia sen tarjoamista monista iloista elämässäni. Itämeri on nuori ja matala sisämeri sekä meille tuttu elinympäristö. Sen keskisyvyys on vain n. 54 metriä. Se on Atlantin valtameren sivumeri ja Mustameren jälkeen toiseksi suurin murtovetinen sisävesi. Itämeren rantavaltioita ovat Suomen ohella myös kahdeksan muuta valtiota; Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia ja Liettua sekä Venäjä. Nämä valtiot ympäröivät Itämerta. Itämeri on erikoinen meri, koska sen vesi on murtovettä. Se tarkoittaa, että veden suolapitoisuus vaihtelee eli on makean veden ja valtameren suolaisen veden sekoitusta. Toiset osat merestä ovat vähäsuolaisempia kuin toiset. Rannoilla jokien suistoissa ja Pohjanlahden ja Suomenlahden perukoilla vesi on jo melkein makeaa vettä. Suolaista vettä pääsee Itämereen lähinnä Tanskan salmien kautta. kkk

3 Minun mereni alkaa heti kotiovelta. Asun Perniönjoen rannalla, jokivartta pitkin on merelle matkaa n. 1 km. Lisäksi n. puolen kilometrin päässä sijaitsee vielä Hästönlampi, joka on minulle tärkeä paikka erityisesti kesäisin. Rannalta on mukavaa lähteä pienelle ajelulle merelle tai vaikkapa onkia!

4 Itämeren kasvilajisto on runsasta! Itämeren kasveista kaikkein runsaslajisin ryhmä on kasviplanktonlevät. Kuvassa on ilmeisesti ahdinpartaa ja ahvenvitaa, joita pienet kalanpoikaset käyttävät ravintonaan. Ne kuuluvat uposlehtisten kasvien vyöhykkeeseen. Niitä on myös monia muita lajeja kuten esim. panssarilevät ja rakkolevät ja usein kesällä esiintyvä sinibakteeri eli sinilevä. Se näyttää vihreältä hernekeitolta veden pinnalla ja on myrkyllistä. Silloin on syytä välttää uimista ja erityisesti veden joutumista suuhun. Levämyrkyt aiheuttavat ihmisille allergisia oireita. Myös eläimille, kaloille ja linnuille ne ovat haitallisia. Vesikasvillisuus on rehevää ja monipuolista suojaisissa merenlahdissa. Oheinen kuva on otettu kesällä 2013 veneretkeltä Hiittisiin.

5 Rantakasvien vyöhykkeellä kasvaa runsaasti lehtipuita, jotka sietävät vedenpinnan nousua ja laskua. Rannassamme kasvaa esim. tervaleppiä ja koivuja ja pihlajia. Joessa on kesäisin hyvin vilkas veneliikenne, aaltojen vuoksi rannat ovat rauenneet ja puiden juuret tulevat näkyviin. Kuvissa tervaleppiä ja järvikaislaa. Järvikaisla, -ruoko, -korte ja kurjenmiekka ovat esimerkkejä ilmaversoisista kasveista, jotka kasvavat usein rannassa erittäin korkeina ja tiheinä kasvustoina. Niillä on juuri ja maavarsi pohjaliejussa. Maavarteen kasvi varastoi ravintoa. Rantakasveista käytetään yleisesti nimitystä kaislikko.

6 Leväosmankäämi kasvaa usein runsaina kasvustoina. Kuvassa osmankäämiä kotirannassani syksyllä.

7 Rantakukka kasvaa suurina rykelminä joen rannoilla. Se voi kasvaa hyvinkin korkeaksi ja on erittäin näyttävä rantojen kukkija. Se on esimerkki rantakasveista. Rentukka on myrkyllinen leinikkikasveihin kuuluva melko yleinen kosteiden ranta-alueiden kasvi. Se kukkii aikaisin keväällä. Myrkyllisyytensä vuoksi sitä ei kannata kerätä maljakoihin, sillä se aiheuttaa ihmiselle oireita esim. oksentelua. Kuuluu siis rantakasveihin. Näistäkin kukista saan nauttia kevään ja kesän aikana omassa kotirannassani.

8 Itämeren kalat Murtovesi vaikuttaa Itämeren kalalajistoon. Murtovesi on vaativa elinympäristö monille kalalajeille, toiset ovat sopeutuneet paremmin. Esimerkiksi meille monelle tuttu, maukas kalalaji, silakka on sopeutunut hyvin elämään Itämeressä. Useimmat Itämeren kalat ovat pieniä, koska ne joutuvat käyttämään kaiken energiansa oikean suolapitoisuuden säätelyyn, sillä joillekin kaloille Itämeri on liian suolainen elinympäristö, mutta ne kuitenkin selviytyvät siellä.vaativien olosuhteiden takia kalalajien määrät ovat vähäisiä, mutta yksilömäärät lajikohtaisesti saattavat kuitenkin silti olla runsaita. Itämeressä eläviä kalalajeja ovat mm. silakka, kilohaili, kampelat, turska, kolmipiikki, rasvakala ja kirjolohi. Vierailin viime kesänä Tammisaaren luontokeskuksen Itämeri-näyttelyssä, josta oheinen kuva. Kulkemalla luontokeskuksen näyttelyn läpi ymmärtää paljon paremmin meren suojelemisen tärkeyden ja Itämeren nykytilan. Jokainen meistä voi vaikuttaa puhtaamman meren säilymisen puolesta ja auttaa luontoa säilymään.

9 Tammisaaren luontokeskuksessa voi myös katsoa esittelyfilmin Itämeren tilasta. Näyttely oli mielestäni todella hyvä ja mielenkiintoinen ja antoi kyllä ajattelemisen aihetta. Siellä oli mm. esillä roskaa, tavaraa, jota on nostettu meren pohjasta ja esimerkkejä siitä miten kaikki roskat vaikuttavat pitkässä ketjussa eteenpäin eläinlajista toiseen ja tappavat lajeja ja kasveja. Vuonna 2009 hyväksyttiin EU:n Itämeri-strategia, jolla sekä Suomi että muut rantavaltiot sitoutuvat toimimaan yhdessä Itämeren hyväksi. Itämeren ongelmana nykyään on rehevöityminen. Ihminen on kuormittanut Itämerta jo kauan ja rantavaltiot ovat päästöillään saastuttaneet vesistöä. Vesistöä kuormittavat teollisuus, asutus ja maa- ja metsätalous. Myös lisääntyvä laivaliikenne öljy- ja kemikaalionnettomuuksineen aiheuttaa paljon saastumista. Myös ylikalastus on riski, sillä lajien väheneminen vaikuttaa myös kasveihin. Rehevöitymistä aiheuttavat esimerkiksi ihmisten veteen päästämät ravinteet kuten fosfori ja typpi. Onneksi nykyään tehdään jo paljon työtä sen eteen, että meillä olisi puhdas Itämeri vielä tulevillakin sukupolvilla.

10 Itämeren linnut Itämeren linnusto on monipuolinen ja runsas. Monet lintuharrastajat tulevat kaukaakin keväisin saaristoon bongaamaan lintuja, sillä luodoilla ja saarissa elää runsaasti myös harvinaisempia lintuja. Saaristomerellä elävät mm. lapintiirat, ruokit ja riskilät. Suomen tunnetuin ja arvokkain lintuvesi on Liminganlahti, jossa suuret määrät muuttolintuja levähtää keväisin ja syksyisin. Monia lintuja on nykyään suojeltu suojeluohjelmilla, jotta laji ei kuolisi sukupuuttoon. Suojeluohjelmilla pyritään suojelemaan kansallisesti tärkeitä ja arvokkaita luontoarvoja. On myös perustettu lintujensuojelualueita, joille ei lintujen pesintäaikaan saa edes rantautua. Suojelun haittavaikutuksena monet kannat ovat levinneet jopa liikaakin, esim. merimetso, jonka uskotaan jo tuhoavan puustoa ja kalalajeja. Kuvassa yksinäinen kyhmyjoutsen poikanen, joka eksyi rantaamme viime syksynä juuri kun talvi alkoi tehdä tuloaan.

11 Saaristomeren yleisimpiä lintuja ovat mm. lokit, kahlaajat ja tiirat. Lisäksi sekä sisä- että ulkosaaristossa elävät mm. lapintiirat, ruokit ja riskilät. Kyhmy- ja laulujoutsenet ovat isokokoisia ja ihailtuja lintuja ulkonäkönsä vuoksi. Myös hanhet pesivät runsain joukoin mm. lounaissaaristossa, merihanhi on suurin hanhista ja kanadanhanhet ovat yleistyneet viime aikoina. Viereisissä kuvissa veljeni kuvaama haahka paistattelee päivää Bengtskärin majakalla keväällä Pesässä odottelee hautojaa viisi munaa. Yläkuvassa kyhmyjoutsenia ja kanadanhanhia vierailulla pellollamme keväällä 2013.

12 Itämeressä elää kaksi hyljelajia; itämerennorppa ja harmaahylje eli halli. Itämerennorppa luokitellaan tällä hetkellä näistä kahdesta uhanalaiseksi lajiksi. Aikaisemmin halli oli rauhoitettu, mutta sen kanta on viime vuosina merkittävästi kasvanut, ja sille myönnetään jo nykyään myös pyyntilupia. WWF eli Maailman luonnonsäätiö on jo kauan tehnyt laajaa suojelutyötä hylkeiden hyväksi. Se tekee hyljekannan laskentoja ja pyrkii kaikin tavoin edistämään hylkeiden suojelualueiden perustamista. Hylkeet aiheuttavat kuitenkin paljon vahinkoa ammattikalastajille, joiden verkot ja kalansaaliit joutuvat usein hylkeiden hyökkäysten kohteiksi. WWF pyrkii myös järjestämään korvauksia kalastajille näistä menetyksistä. WWF:n työhön voi kuka tahansa osallistua vapaaehtoisesti tai liittymällä esim. jäseneksi, voi myös mennä mukaan vapaaehtoistyöhön talkooporukoissa tai ryhtyä luontokummiksi.

13 Minun mereni merkitsee minulle paljon, virkistystä niin ihmisille kuin eläimille! Vas. kuvassa Onni-koiramme nauttii uimisesta ja puhtaasta vedestä. Oik. Särkisalossa venematkalla pysähdyimme uimaan mukavaan rantaan.

14 Itämeri tarjoaa myös talvella mahdollisuuksia monenlaisiin talviaktiviteetteihin esim. hiihto, luistelu, kelkkailu ja retkeily. Viime talvena hiihdimme useasti meren jäällä, kuva Marsaaresta, jossa pidimme evästaukoa. Oli hienoa hiihdellä jäällä, kun aurinko paistoi ja keli oli loistava! Tässä kuvassa olemme perheen kanssa talvella mökillä keräämässä kuivuneita kaisloja pois jäältä. Kevätauringon paistaessa ulkoilu meren jäällä on todella mahtavaa!

15 Itämeren rannat ovat erilaisia! Itämerellä on rantaviivaa tuhansia kilometrejä. Niin pitkälle matkalle mahtuu myös hyvin eri tyyppisiä rantoja. Etelä-Suomessa, saaristossa ja Ahvenanmaalla rannat ovat usein karuja kalliorantoja. Pienillä kalliosaarilla ei usein kasva korkeaa kasvillisuutta, ainoastaan matalakasvuisia katajia, mäntyjä, tervaleppiä ja muuta aluskasvillisuutta. Rannat voivat olla jyrkkiäkin, joten ainakin veneiltäessä on syytä olla varovainen rantautumisessa. Yläkuvassa veljeni kuvaamaa rantaa Högsårasta. Merenlahdet ja poukamat voivat taas sitä vastoin olla hyvinkin reheviä ja täynnä kaislaa ja muuta kasvillisuutta. Pehmeät liejurannat ovat ravinnerikkaita kasvupaikkoja ja kasvit kilpailevat hyvästä elintilasta. Elintärkeä kasvi merelle on rakkolevä, jota kutsutaan myös meren metsäksi. Sen suojissa elelee monia eliöitä, sillä se takaa hyvän kasvualustan esim. simpukoille ja monille kaloille. Se myös maatuu kalliorannoille ja muodostaa näin uutta kasvualustaa kasveille.

16 Oheinen kuva on esimerkki erilaisesta rannanmuodosta. Pohjanlahden rannoille Perämerellä on tyypillistä hiekkaiset dyynit. Kuvassa hiekkarannoilla kasvavaa rantavehnää. Kuva Kalajoen hiekkasärkiltä viime syksynä.

17 Minulle meri merkitsee puhtautta, virkistystä, kauneutta ja suomalaista luontoa! Se on meille elintärkeä aivan kuten luonto ja puhdas vesi. Toivon, että saamme pitää Itämeremme myös tuleville sukupolville puhtaana ja yhtä kauniina kuin se on meille tällä hetkellä. Luonnon ja Itämeren suojelu on jokaisen työtä!

18 LÄHTEET: Oppikirja: Luonnonkirja 7-9 Vedet WSOY fi.wikipedia.org/wiki/itameri Kuvat harmaahylkeestä wikimedia commons yleiset kuvat Kaikki kuvat (paitsi harmaahylje 2 kpl) ovat omia kuvia omista kuva-albumeista. Olen saanut luvan käyttää sekä veljeni että äitini ottamia kuvia.