Vihreiden valtuustoryhmä on jättänyt valtuustoaloitteen Nur mi jär ven sähkön irtautumiseksi Fennovoiman ydin voi ma la hankkees

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Valtuusto Valtuustoaloite Nurmijärven Sähkön irtautumiseksi Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta 79/02.05/2017 KH 152 Vihreiden valtuustoryhmä on jättänyt valtuustoaloitteen Nur mi jär ven sähkön irtautumiseksi Fennovoiman ydin voi ma la hankkees ta. Nurmijärven Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Kurikka toteaa asiasta lausuntonaan seuraavaa: " Valtuustoaloitteessa todetaan, että Nurmijärven Sähkö Oy (myöhem min Yhtiö) on mukana Fennovoiman ja Rosatomin ydin voi ma lahank kees sa noin 15 miljoonan euron investoinnilla. Täs men net täköön, että Yhtiö on mukana hankkeessa Suomen Voima Oy:n (Voima osa ke yh tiö SF:ssä) osakkuuden kautta. Osa Yhtiön yllä mai ni tuista investoinneista on tehty ja tehdään vuosien aikana ja merkittävä osa vasta laitoksen kaupallisen käyttöönoton ta pah dut tua. Valtuustoaloitteessa viitataan hankkeen riskeihin. Tässä on hyvä pitää mielessä, että kuten kaikki teollisen mittakaavan voi ma lai toshank keet, myös ydinvoimahankkeet, ovat pääomavaltaisia ja pit kä aikai sia investointeja. Hankkeiden kannattavuutta tulee arvioida aina ko ko teknistaloudellisen käyttöajan puitteissa, joka Fennovoimalla on 60 vuotta. Fennovoima-hankkeen luvitus-, suunnittelu- ja ra ken nus aika on 10 vuotta. Tätä taustaa vasten pitkäaikaisia ener gia in ves toin teja koskevia investointipäätöksiä ei voida eikä tule tehdä het kit täi sen sähkön markkinahinnan perusteella, joka vaihtelee raa ka-ai nei den, teknologian ja talouden syklien (kysyntä-tarjonta) mukaisesti. Sähkö on nykyaikaisessa yhteiskunnassa välttämättömyyshyödyke, jon ka toimitusvarma ja kohtuuhintainen saatavuus on turvattava kaikis sa olosuhteissa yhteiskunnan perustoimintojen turvaamiseksi. Tällä kin hetkellä Suomi tuo merkittävän osan (n. 25% vuositasolla) tarvit se mas taan sähköenergiasta naapurimaistaan. Erityisesti maam me talviajan sähkönsaanti on riippuvainen naapurimaiden tuon nis ta ja rajasiirtoyhteyksien toiminnasta. Lähivuosina merkittävä osa nykyisestä kotimaisesta sähkön lauhdeja perusvoiman tuotantokapasiteetista poistuu käyttöikänsä päät tyessä. Tämä huomioiden sähkön tuontiriippuvuus kasvaa ilman kor vausin ves toin te ja toimitusvarmaan perusvoimantuotantoon. Huol to varmuus neu vos to, kantaverkkoyhtiö Fingrid ja energia-alan toimijat ovat esittäneet vakavan huolensa kotimaisen sähkötehon riit tä vyy des tä

2 tulevaisuudessa. Valtuustoaloitteessa viitataan mahdollisuuteen, että Fennovoiman Han hi ki ven laitoksesta osakkaille tulevan ns. Mankalasähkön omakus tan nus hin ta olisi markkinahintaa kalliimpi. Sähkön mark ki na hinnan muodostumiseen vaikuttaa kulloinenkin kysyntä- ja tar jon ta ti lanne, sää, lämpötilat, sadanta-, tulovirtaama- ja vesivarastotilanne, voiman tuo tan nos sa käytettävien polttoaineiden hinnat, suurten voi mantuo tan to yk si köi den tila, sähkön tuonti- ja vienti Nord Pool alueelle ja -alu eel ta, ympäröivät markkinat ja niiden hintatasot sekä pääs tö oikeu den hinta. Sähkön johdannaismarkkinat hinnoittelevat sähkön tuk ku mark ki na hin taa vuosiksi tulevaisuuteen ja hintavaihteluja tulee em. tekijöistä johtuen. Fennovoiman osakkailleen tuottaman sähkön omakustannushinnan ja sähkön tulevaisuuden markkinahinnan välisen suhteen ar vioin nissa on huomioitava em. tekijöiden muutokset ja niiden yh teis vai ku tukset. On huomioitava, että Suomessa sähkönkäyttö lisääntyy ja tuo tan toka pa si teet tia poistuu, joten uutta sähkön pe rus voi man tuo tan to ka pasi teet tia on rakennettava. Ydinvoima on yksi edullisimmista pe rus voiman tuo tan to muo dois ta, joten on varsin todennäköistä, että laitos on kil pai lu kyi nen käyttöaikanaan muihin tuotantomuotoihin verrattuna. Hii li diok si di va paa na tuotantomuotona ydinvoiman kilpailukyky myös pa ra nee tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja hii lidiok si di pääs tö jen rajoittamiseen tähtäävien toimien johdosta (nou seva päästöoikeuden hinta). Valtuustoaloitteessa viitataan hankkeen muihin riskeihin kuten lai toksen kustannusarvion ja aikataulun pettämiseen, mahdollisiin EU-pakot tei siin sekä ydinturvallisuuteen ja jätehuollon järjestämiseen liit tyviin epävarmuuksiin. Tähän voi todeta, että laitoksen kustannukset Voimaosakeyhtiön osak kail le ja siten Yhtiölle eivät ole alkuperäisestä muuttuneet. Laitos toi mit ta ja Rosatom on sitoutunut sekä Fennovoimalle että Sä tei lytur va kes kuk sel le ilmoittamiinsa aikatauluihin, jotka perustuvat ydinvoi ma lai tok sen kaupallisen käyttöönoton alkamiselle Ydinturvallisuuden osalta Fennovoiman pääomistaja Voi ma osa ke yhtiö SF sekä Fennovoima ovat seuranneet ja analysoineet Eu roo passa käynnissä olevien hankkeiden etenemistä tavoitteenaan oppia näis sä hankkeissa ilmenneistä ongelmista ja pyrkiä minimoimaan mai ni tuis sa hankkeissa esiin tulleet ja edelleen ilmenevät ongelmat. Kes kei nen havainto edellä mainituissa hankkeissa esiin tulleista ongel mis ta on ollut se, että suunnittelun merkitys on ratkaiseva hankkeen laadukkaalle toteuttamiselle. Korkeatasoisella suunnittelulla

3 var mis te taan, että viranomaisille toimitetaan laadukas aineisto, jotta ra ken ta mis vai hees sa tehtävät mahdolliset muutokset jäävät vä häi siksi ja hanke etenee tarkoituksenmukaisesti rakentamisvaiheessa. Ydinturvallisuus on prioriteetti pääomistaja Voimaosakeyhtiö SF:n ja lai tos toi mit ta ja Rosatomin välisessä Fennovoiman osa kas so pi mukses sa. Fennovoiman pääomistaja Voimaosakeyhtiö SF on so pi musvai hees sa huolehtinut, että Fennovoiman osakassopimuksessa on ni men omai nen määräys siitä, että Rosatom suunnittelee ja rakentaa ydin voi ma lai tok sen siten, että se saa käyttöluvan. Käyttöluvan saa minen edellyttää ydinenergialainsäädännön, YVL- määräysten ja Sä teily tur va kes kuk sen määräysten noudattamista hankkeen kaikissa vaiheis sa. Fennovoiman osakassopimuksessa on sitouduttu käyt tämään ydinvoimalaitosta turvallisesti, luotettavasti, taloudellisesti ja ym pä ris töl li ses ti kestävällä tavalla. Kaiken Fennovoiman toiminnan - suun nit te lu, rakentaminen ja ydinvoimalaitoksen kaupallinen käyttö mu kaan lukien - tulee tapahtua ydinenergialainsäädäntöä, käyt tö luvan ehtoja, ydinturvallisuusperiaatteita ja muita soveltuvia tur val lisuus pe ri aat tei ta noudattaen, ydinturvallisuuden ollessa aina etu si jalla. Fennovoima painotti Hanhikivi-hankkeen suunnitteluaineiston oi keelli suut ta ja laatua laitostoimitussopimusta neuvoteltaessa ja ydin turval li suu teen liittyvät vaatimukset ja tavoitteet on kirjattu lai tos toi mi tusso pi muk seen. Näin otettiin huomioon myös, että Sä tei ly tur va kes kuksen vaatimukset ovat tiukentuneet eurooppalaisen ydin voi ma ra kenta mi sen hankkeissa havaittujen ongelmien seurauksena. Huo lel li sella suunnittelulla ja laadukkaalla suunnitteluaineistolla var mis te taan ydinturvallisuus ja pyritään välttymään mahdollisilta huo mat ta via kustannuksia ja viivästyksiä aiheuttavilta rakentamisvaiheen kor jausja muutostöiltä. Fennovoiman ja Rosatomin välinen laitostoimitussopimus edellyttää lai tos toi mi tuk sen - sisältäen suunnittelun, rakentamisen, tes taa misen, käyttöönoton ja käyttökoulutuksen - tapahtuvan korkeimpien turval li suus stan dar dien mukaisesti. Nimenomaiseksi tavoitteeksi on ase tet tu henkilöiden, ympäristön ja omaisuuden turvallisuus. Lai tostoi mi tuk sen osalta kaiken tulee tapahtua soveltuvan lainsäädännön, YVL-oh jeis tuk sen ja viranomaisten määräysten mukaisesti. Lai tos toimi tus so pi muk sen useassa kohdassa edellytetään nimenomaan Sätei ly tur va kes kuk sen ohjeistuksen ja määräysten noudattamista. Voimaosakeyhtiö SF edellyttää, että Säteilyturvakeskuksen ha vait semat kehitystarpeet laitostoimittaja Rosatomin ja Fennovoiman toi minnas sa ja laadussa korjataan ja toimintaa kehitetään niiden pe rus teella. Sitovien sopimusvelvoitteiden noudattamiseksi Rosatom on vuoden 2016 aikana sekä kasvattanut Hanhikivi -hankkeeseen koh dis tami aan resursseja että siirtänyt kokeneimpia työntekijöitänsä Han hi ki vi

4 -hankkeeseen. Hankkeen kannalta rakentamislupahakemusprosessin aikataulua tärkeäm piä ovat ydinturvallisuuden varmistaminen, ydin ener gia lain säädän nön noudattaminen ja laitostoimittajan korkealaatuinen suun nit telu ai neis to. Valtuustoaloitteessa esitetään, että julkisesti omistetun energiayhtiön ei ole perusteltua olla mukana näin epävarmassa ja riskialttiissa suur hank kees sa. Tämän mukaan pääomalla, joka nyt ollaan si tomas sa Fennovoima-hankkeeseen, olisi tarpeellisia ja vähemmän riski pi toi sia käyttökohteita Nurmijärvellä. Yhtiö on tehnyt päätöksensä lähteä hankkeeseen mukaan sillä perus teel la, että tämä tukee yhtiön linjaamaa strategiaa olla mukana pääs töt tö mis sä sähköntuotannollisissa hankkeissa, joilla turvataan koh tuu hin tai nen sähkön pitkäaikainen saatavuus Yhtiön asiakkaille. Hank kees sa mukanaolo ei estä Yhtiön muita hankkeita toi mi alu eellam me. Yhtiö on vakavarainen ja kannattava ja tulee jatkossakin osal lis tu maan Yhtiölle ja kuntalaisille järkeviin hankkeisiin. Valtuustoaloitteessa viitataan Kestra Oy:n hankkeesta ve täy ty mi seen ja pohditaan muiden osakkaiden mahdollisuutta irtautua hank kees ta Välimiesoikeus vahvisti, ettei Kestran vuonna 2014 Voi ma osa ke yh tiö SF:lle antama ilmoitus osallistumisesta Fennovoiman ydin voi ma lahank keen jatkorahoitukseen Voimaosakeyhtiön SF:n kaut ta ole Kestraa sitova. Välimiesoikeuden päätös tarkoittaa siis, et tä Kestra ei osallistu Fennovoima-hankkeen jatkorahoitukseen. Kestra jatkaa ainakin toistaiseksi osakkaana Voimaosakeyhtiössä. Nyt välimiesoikeuden päätöksen perusteella on ratkaistu Kestran sitou tu mi nen jatkorahoitukseen, ja hankkeeseen on mahdollista ottaa uu sia osakkaita tulevaisuudessa vapautuvalle osuudelle. Fennovoima-hankkeen rahoituspohja on edelleen kuitenkin turvattu. Hank keen eteneminen ei edellytä tällä hetkellä uusien osakkaiden mu kaan tu loa, sillä suomalaisten ja EU-/ETA-maissa toimivien yri tysten omistusosuus ylittää periaatepäätöksen täydennyksessä ase tetun 60 %:n rajan. Valtuustoaloitteen lopuksi esitetään, että Nurmijärven kunta aloittaa omis ta ja oh jaus toi met hankkeesta irtautumiseksi. Aiemmin mainittu Vä li mies oi keu den päätös ei vaikuta muiden osakkaiden si tou tu miseen, joiden sitoutuminen on kiistatonta. Nurmijärven Sähkö, kuten kaik ki muutkin Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaat, on osa kas so pi muksel laan sitoutunut hankkeeseen sekä jatkorahoitukseen." Esitys: Kunnanhallitus hyväksyy edellä todetun Nurmijärven Sähkö Oy:n toimi tus joh ta jan antaman vastauksen valtuustoaloitteeseen ja esittää

5 sen edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, ettei aloite anna aihetta muihin toi men pi tei siin ja että se aloitteena todetaan loppuun käsitellyksi. Lisätietoja: Nurmijärven Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Kurikka, puh. (09) Asian käsittely: Keskustelun kuluessa Pispala esitti, että asia palautetaan uudelleen kä si tel tä väk si niin, että kunnanhallitus käynnistää omis ta ja oh jaus toimet ylimääräisen yhtiökokouksen kutsumiseksi ja Nurmijärven Sähkön irtautumiseksi Fennovoiman ydinvoimahankkeesta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Pispalan esityksen rauen neen kannattamattomana. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 7. KV 57 Asian käsittely: keskustelun aikana Haaranen esitti vihreiden ryhmän nimissä, että käyn nis te tään omistajaohjaustoimet ylimääräisen yhtiökokouksen kool le kutsumiseksi ja Nurmijärven Sähkön irrottautumiseksi Fen novoi man ydinvoimahankkeesta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi tehdyn muutosesityksen ja hän määräsi äänestyksen: jaa= kunnanhallituksen esitys (aloite ei anna aihetta muutoksiin) ei= vihreiden ryhmän esitys (irrottaudutaan Fennovoimasta) Äänestyksen tulos: jaa 41 valtuutettua ei 10 valtuutettua. (liite nro 15). Päätös: Valtuusto hyväksyi äänestyksen tuloksena kunnanhallituksen esi tyksen. Vihreiden valtuustoryhmä ilmoitti päätöksen johdosta eriävän mie li piteen sä. Myös Haapalainen yhtyi eriävän mielipiteen ilmoittamiseen. Päätökseen kuuluu liite nro 14. Merkittiin, että Viitala poistui asian käsittelystä esteellisenä ja Lai ti nen tuli hänen tilalleen klo

6