~atalalentorn;ittaustuloste'p1 saavuttua vanha suiynnitslma

Transkriptio

1 dao/zi/jy/tjx///qbf 'MUISTIO 2 93Y qay31<*-4-. Tapio Koistinen/LAP I - VIHAWIN YMPaRTSmN RAKE~E%U'PKIMUKSET 1986 JA TUTKIMUKSEN N YKYVA~E 1 'Taustaa Jo,oitakin vuosia OKMEILS on uudelleenkartoitean6t Vihannin provinssia, ja uusi tarkennettu karttkdkuva, tulee aikanaan korvaamaan tähänastisen (SarikkbXa). TS1.1ä osittain alueella taannoin saadut matalalentomittaustu90kse~ kompbn* soivat'~ljastumien vähyyden aiheuttamaa haittaa. Niitä on $0 hyödynnetty viimeaikaisissa Rairauq.opeL raatioissa alueella (UOK), mutta yhtenlifibn tullinl ta tie18 puuttuu. ' i ~atalalentorn;ittaustuloste'p1 saavuttua vanha suiynnitslma ~ihannln ymparistön rakennegeologi@e%ta ana- 3yysistS (nluiitio ~ J 31,10.197@) K herätettign h&n- Riin, nyt siis silloista paremmin eväin. APuscavan kuvatarkastelun jkilkeen.kevätklls 1986 teimms yhteenl ea n. 8 pv maastotyötä Yihannin 'l2ihiymplristössa.;- (TJK + U Kuronen, osan aikaa mjbs T Huhtalad T Mhki, T AhokBs, kaivoksessg K Pelkonen), kaikki tärkeimmlt Oihanfiia (kaivoksen) llh*plrisl tön paljastumat muutaman.km sateella tiarkaste6tiin Myttinnössa si,is melkein kaikki paljastum+xyhmäts ~iabii kuin koko pkovinssin rakenteellinen gulkinta hialataan tukevofttaa, farvitaae havaintoj&.viell grovinssin laitaosistakid; Tiettyyn raja& asti plrjgiaan j'o tsh&nastisellh diheistolla; 2 Tilannearviointia nykjpaiheessa a Primaarirakenteista ja niiden s%ilymisestti Vihannin ymr~ris3ta~~a todettaja primaarirakenteita ovat kerroksellfsuus, muutama* vulkaaniet raken- - teet- ja syväkivien prim2ilrirakenteqt G ~ih.anni9.malmia (ks. b) vyöhykkeellisfls on ef8& s3ikynyt p ~imtiariominaisuus. ~etamorfoosi scgregoitumissimitiineen on jonkin verran iitimartclnyt metasedimen'ttien/metavtalkaniittien kerroksellisuutta niissakin tapa~ksi~lsa, miss@. dbformaetio on ollut vlh3istti ja slilynf$isyys taita kannalta katsoen on hyva. Qeformaatl6B, ninená-an varhaisen deforxh6htion int 8iteetin lisaantyeqsa primlarirakenne on vahyastf"$bdifioi5unut tai jopa. tuhoutunut. Kaikkia s~ilyneïsyys/t~outuneisuusastd-ta tavataan.

2 0 i OMALMINETSINT U ~ O ~ I ~ ~ ~ U Tapio Koistinen/LAP MUISTIO 2- (5) - Säilyneisyydellä tai tuhoutuneisuudella on ollut jossain määrin kivilajikohtainen kontrolli. Vulkaniitit ja vulkaanissekoitteiset sedimentit näyttavat parhaiten sailyttäneen primääripiirteitään, luultavasti jo varhain kehittyneen kompetenssinsa ansiosta. Sailyneisyyttä edistaa tietysti myös low-strain-asema, missä sellainen on. Tuhoutumista edistävät varhaisen deformaation osuminen epäkompetenttiin kerrokseen, esimerkiksi peliitteihin, high-strain-asema sekä neosomin liikkuminen fragmentoituvan aineksen paineminimeihin (ks. esim. kuvat 5 ja 6). Koko segmentin vähitellen jaykistyessa kompetenssieroilla on yhä vähemmän merkitystä, ja alkaa syntyä myös leikkaavia ja yleensä pystympiä rakenteita. Edes osittainen - maastossa havaiten aika vleinen - primäarirakenteiden modifioituminen tai paikoin jopa tuhoutuminen Vihannin provinssissa viittaa - koko provinssin high-strain-asemaan rakenteellisen evoluution tietvssa (varhaisessa) vaiheessa. Tämä on oikeutettu asenne 'alueen kuvatulkintaa tehtäessa (vrt. c - etc.). b) Vihannin malmi - rakennegeologinen kommentti litogeokemialliseen tutkimukseen Vihannin malmin ja sivukivien deformaatio on raporttien mukaan ollut intensiivista (Rouhunkoski 1968, Gabl 1977). H Mattilan mukaan (Vihanti ) kompetenssierojen aiheuttamat komplikaatiot hamartavat poimurakenteiden visuaalisuutta. Kaivoskäynnilla ( TJK, Kap) naimme seka hyvin säilyneitä etta rikki transponoituneita kerroksia. Voitaisiin kysya, mikä on taman subkonformin deformaation merkitys malmin (primaarista) vyöhykkeellisyytta modifioivana tekijana? Esimerkiksi Outokummussa primäari malmikerros on laskostunut isoklinaalisille poimuille, osittain mobiloitunut ja tätä kautta hitsautunut uudenlaiseksi yhtenäiseksi malmilevyksi, jonka vyöhykkeellisyys ei enää ole minkään primaarimallin kaltainen. Venaläiset ovat kuitenkin saaneet aikaan tietyn primäärimallin mukaisen vyöhykkeellisyyskuvion (litogeok. tutkimus - 0utok;mpu/~/0 ~echnoexport) avaamalla pelkästään Vihannin malmion eräita suurmuotoja haliitsevan 2-poimun (kuva 9) ja plottaamalla analyysitulokset nain syntyneeseen tasoon. Outokummussa on samaan passemiseksi ollut avattava myös varhainen isoklinaalinen rakenne (kuva 9) (Warrender - julkaisematon toistaiseksi).

3 MUISTIO 3' (5) Tapio Koistinen/LAP Edellä olevan perusteella vaikuttaa siis siltä, että Vihannin malmin sisäinen subkonformi deformaatio ei ole ollut likikään niin intensiivinen kuin Outokummun malmin sisainen deformaatio. Ei voi silti kieltää, etteikö Vihannin malmin sisainen deformaatio olisi sangen silmiinpistava. Ilmeisesti kuitenkin malmin primaäri vyöhykkeellisyys on niin monumentaalinen piirre, ettei se muutu toisenlaiseksi muuten kuin kiäritapauksissa, jonkalaista Outokummun esimerkki edustaa. Sain sen kasityksen, että venälaiset olivat tietoisia malmin sisäisistä deformaatiorakenteista, mutta he eivat pitaneet niitä tämän tutkimuksen kannalta tärkein3 - lopputulokseen ne eivat tosiaankaan näytä oleellisesti vaikuttavan. Kysymys malmin mahdollisesta ylösalaisesta asennosta on vähän tai paljon hämärampi asia. Venäläiset ovat tulkinneet malmin kokonaisuudessaan ylösalaiseksi litogeokemiallisen pohjan suunnan perusteella. Rakenteellisia perusteita heillä ei tähän ole. Toistaiseksi emme mekäan tunne sellaista rakenteellista seikkaa, mika nimenomaan osoittaisi stratigrafian olevan ylösalaisin, mutta emme tunne myöskään mitaan rakenteellista syyta, miksi näin ei voisi olla. Kivilajisuksessioon perustuen aikaisemmin myös omassa piirissa on ehdotettu stratigrafian ylösalaista asentoa, mutta jotkut ovat vaatineet lisätodisteita siita ennen lopullista tuomiota. 'Current opinion' on suhteellinen kasite. Tassa väliss8 todettakoon, että Vihannin lahimmankaari ymparistön tarkistuskairauksia ei ole loppuun kasitelty, joten kysymyksellä stratigrafian asennosta on kaytännön merkitysta. Asia kehittyy. Venäläisen selityksen mukaan (10/86) Vihannin malmion Z-poimu syntyi ennen koko systeemin ylösalaisin kääntymista Z-poimuineen kaikkineen. Sain sen kasityksen, että selitys ei perustu suoriin havaintoihin tapahtumien ik2ij8rjestyksestät vaan kysymyksessä on 'eras mahdollinen malli' (Lebedev) ylösalaisen asennon selittämiseksi. Gaálin mukaan Z-poimun asema malmin nykyasentoon nahden - ylösalainen tai ei, sillä ei ole tassa merkitystä - on myöhempi; kasitys on venaläiseen selityksen nahden vastakkainen. Tässa ei ole tilaa selittaa, miksi allekirjoittanut on jälkimmaisen kannalla. Ikakysymys ei sitäpaitsi vaikuta itse litogeokemiallisen malliin.

4 0 MUISTIO OMALMINETSINT U ~. O ~ I ~ ~ ~ U c Tektoniset rakenteet - kuvatulkinta Kuvatulkinnan maastokontrolli jaa Vihannin ympäristössä huonon paljastuneisuuden vuoksi valitettavan harvan havaintopisteverkoston varaan. Tulkinta ei siten voi mitenkään tääll3 saavuttaa sellaista tasoa kuin hyvin paljastuneella alueella. Yleistykset joutuvat kovalle koetukselle. Eräänä esimerkkinä vaikeuksista voidaan mainita, että maastosta (paljastumilta) on vaikea löyt33 vastineita harmaasävy- ja väriyhdistelmäkuvien tietyille lineaarisille rakenteille tai huomiota herättaville blokkirakenteille. Ehkä tästä sitten pitäisi tehdä se johtopäätös, että monet tarkeätkin hiertovyöhykkeet tms. ovat tällä alueella niin kapeita, etteivät vähät paljastumat ole niihin useinkaan osuneet? Toisaalta, pelkästään harmaasävy - yms. kuvilta ei saa realistista käsitystä siits rikkaasta rakenteellisesta evoluutiosta, mika edeltaa lokaalisten hiertovyöhykkeiden ja blokkirakenteen kehittymistä, koska se 'piiloutuu' kuvilla muodostumien joukkoon subkonformeina rakenteina (vrt. d). d Tektonisten rakenteiden käytännöllinen kahtiajako Vihannin provinssissa voidaan kuvatulkinnan kaytännön helpottamiseksi eri rakenteet jakaa kahteen 'epäviralliseen' pääryhmaan, joista molemmat tosin sisältävät enemman kuin yhden rakennegeneraation: - Muodostumien kulkuun nahden konformit tai subkonformit deformaatiorakenteet, joiden poiminta harmaasavykuvilta on vaikeaa, ja - erilaiset 'kiemuraiset' tai ovaalit, suhteellisen avoimet poimuinterferenssirakenteet ja kapeat, lineaariset piirteet (blokkirajat tms.), jotka ovat näkyvästi esillä harmaassvykuvilla. Edelliseen ryhmaän kuuluu (alkuaan) makaavia rakenteita, joiden rnetamorfinen akselitaso on pienessa kulmassa kerroksellisuuteen nähden. Joukossa on paitsi isoklinaalista poimurakennetta (pienessa koossa esim. kuvassa 1) tai raitaisuutta (kuva 3) my6s kerrosten boudinagea (kuvat 1, 5, 7e, 8a, b) ja migmatiittista breksiaa (kuvat 6, 7e).

5 MUISTIO Tapio KoistinenILAP Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu eri kokoisia poimuinterferenssikuvioita (kuvat 7a, 8b) sekä 'minilineamentteja' paljastumilla, luultavasti isojen vastineita (kuvat 3, 6, 7b-c-d-e ja 8a). Paljastumien 'minilineamentih' ovat oljeet useimmin suunnissa 310' - 320, 30-40, ' ja n. 90'. Niitä pitää testata kuvatulkintamittakaavassa. Em. kahtiajako on karkeasti myös kaytannöllinen ajallinen kahtiajako. Edellinen rakenneryhmä on varhaisempi, jälkimmäinen sitä seuraava. Edelllisen ryhman rakenteet edustavat koko segmentin läpikotaista deformaatiota kunkin yksikön kompetenssin sallimissa rajoissa (vrt. kpl 2a). Vihanti-analogisissa muodostumissa on kalkkipitoisuutta. Jos se on kalkkikivena, deformaation voi olettaa kasautuvan siihen ympäristöä voimakkaammin, ja mahdollisesti tällöin syntyy jopa muodostuman ja malmien tektonisia epäjatkuvuuksia (megaboudinage?). Jälkimmäisen ryhman rakenteet indikoivat kivilajien jo korkeampaa 'valmistumisastetta' ja sit3 kautta segmentin lapikotaista j3ykistymist3. Segmentti reagoi puristukseen nyt tuottamalla aikaisempaa pystympiä poimuja ja poimuinterferenssej3 sekä repeami3. Muodostumat eiv3t en33 deformoidu muodostumakohtaisesti. vaan vhdessä vm~äristönsä kanssa. Malminetsinnallisesti* tämä AeGkitsee sitä, että näiden rakenteiden poimunkärjet eivät sinänsä ole sen malmikriittisempiä kuin kyljetkään, sillä ns. tektoninen vahveneminen on lähinnä vain edellisen rakenneryhrnan ominaisuus, ei t3m3n jälkimmäisen. # \ e Muuta T3ta muistiota patev3mpi kannanotto ja informaatio tulevat ajankohtaiseksi vasta kun on nähty, miten 'systeemi' toimii ja mita muuta silloin on pakko olettaa. Jo täss3 vaiheessa uskallan todeta, että olen vakuuttunut siitä, että Pyhäsalmen-Kiuruveden ja Vihannin alueen tektoniikassa on oleellisia yht3läisyyksi3. Eräillä alussa (kpl 1) mainituilla henkilöi113 on paljon pitempi kokemus koko vyöhykkeelta ja tietoja muunlaisistakin yhtälaisyyksistä. Yhteistyöta eri asiantuntijoiden välillä koko ta113 malmivyöhykkeellä onkin ajateltu konkretisoida lisää.

6

7

8

9

10

11