Tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen"

Oskari Nurminen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL

2 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen Lapsen kehitys Mitä tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat? Miksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen on tärkeää? Miten kehittää koulussa tunne- ja vuorovaikutustaitoja? Yhteispeli-ohjelma 2

Miksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen on

3 Lapsen kehitys Lapsen kehitys tapahtuu ekologisessa kontekstissa. (Bronfrenbrenner & Ceci, 1994). Kehitys muotoutuu ympäristön ja lapsen omien ominaisuuksien yhteisvaikutuksen tuloksena. Koti, varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan ympäristöt ovat lapsen lähikehitysympäristöjä. Lapsen temperamentti ja perinnölliset alttiudet ja vahvuudet vaikuttavat tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymiseen (esim. impulssikontrolli, ujous, ahdistusherkkyys ja oppimisvaikeudet) (Keltikangas-Järvinen, 2010). Myös lapsen aikaisemmat kokemukset ja ympäristöt raskausajasta lähtien tulee huomioida. 3

Koti, varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan ympäristöt ovat lapsen lähikehitysympäristöjä.

4 Bioekologinen malli lapsen kehityksestä, Bronfrenbrenner (cisworld.centerforics.org) 4

5 Mitä tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat? (mukaellen Payton ym. 2010) Vuorovaikutustaidot Kuuntelu, kertominen, vuorottelu, neuvottelu, avun pyytäminen, Vastuun ja ongelmanratkaisun taidot Toisen kunnioittaminen, yhteisten sääntöjen noudattaminen, ongelman tunnistaminen ja ratkaisu, taito asettaa realistisia tavoitteita, Tunnetaidot Omien ja muiden tunteiden tunnistaminen ja säätely. 5

ja ongelmanratkaisun taidot Toisen kunnioittaminen, yhteisten sääntöjen noudattaminen, ongelman

6 Miksi meillä on tunteet? Tunnejärjestelmien tehtävänä on: - Ylläpitää homeostaasia tasapainoa Ohjata kehomme ja mielemme toimintaa niin, että kehomme tila pysyy vakiona, Ohjata välttämään vaaroja ja kohti mielihyvää. Evoluution myötä meille on kehittynyt valmius reagoida tiettyihin tilanteisiin tietyillä tunteilla. Suuri osa reaktioista perustuu valmiiksi ohjelmoituihin perustunteisiin: mielihyvä, pelko, inho, suru, viha ja hämmästys. 6

niin, että kehomme tila pysyy vakiona, Ohjata välttämään vaaroja ja kohti mielihyvää.

7 Miten tunteet toimivat? Tunnemekanismit: - Lajinkehityksellisesti vanhoja järjestelmiä, - Auttavat poimimaan tapahtumien virrasta hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä kohteita ja asioita, - Keskittävät aivojen rajalliset resurssit tärkeiden asioiden käsittelemiseen. Tunnetilat vaikuttavat ajatteluun, havaitsemiseen, muistiin, tarkkaavuuteen ja päätöksentekoon. Mukana on oppimishistoria ja tulkinta. Nummenmaa,

hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä kohteita ja asioita, - Keskittävät aivojen rajalliset resurssit

8 Tunteiden säätely Kykyä hallita omia tunnereaktioitaan asiaankuuluvalla tavalla nimitetään tunteiden säätelyksi (fysiologia, käyttäytyminen, ajatukset). Opittava/opittavissa, tehostuu kielellisen kehityksen myötä. Lapsen oma vastuu kasvaa iän myötä, silti aikuisella tärkeä rooli lapsen tunnesäätelyn tukemisessa. Kykyyn hallita tunteita vaikuttavat: - Neurologisen hillintäjärjestelmän kypsyminen - Lapsen luonne ja kehitysvaihe - Vanhempien tunne- ja vuorovaikutustaidot - Koulun ja opettajien panostus tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetukseen. Webster-Stratton,

Lapsen oma vastuu kasvaa iän myötä, silti aikuisella tärkeä rooli lapsen tunnesäätelyn tukemisessa.

9 Miksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen on tärkeää? Hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot edistävät akateemista oppimista ovat yhteydessä myöhempään pärjäämiseen yhteiskunnassa ja henkilökohtaisessa elämässä ovat yhteydessä mielenterveyteen 9

oppimista ovat yhteydessä myöhempään pärjäämiseen

10 Miksi edistää tunne- ja vuorovaikutustaitoja koulussa? Tunne- ja vuorovaikutustaitoja voi oppia kuten muitakin taitoja. Lapset, jotka saavat muuten vähäistä tukea kehitykselleen hyötyvät erityisesti koko luokkayhteisöön kohdistetuista tunne- ja vuorovaikutustaitojen ohjelmista. Lapset, joilla ei ole hyviä taitoja tullessaan kouluun saavat mahdollisuuden oppia myöhempää elämää varten. Koulussa on mahdollista tavoittaa koko ikäluokka. OPS olettaa, että koulussa opetetaan näitä. HUOM! Lapsen hyvinvointi on myös itseisarvo sinänsä. 10

11 OPS 2016 Perusteluluonnokset Tavoitteita ja lähtökohtia Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa yhä suuremmassa määrin työskennellään tiedon kanssa ja jossa työ perustuu: - yhdessä tekemiseen, - verkostoissa toimimiseen ja - teknologian hallintaan. Tällöin tarvitaan itseohjautuvuutta ja yhteisvastuuta sekä entistä enemmän vuorovaikutuksen ja oppimisen taitoa, ajattelua, ongelmanratkaisua, soveltamista ja luovuutta. Opetuksen tulee edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta ja arjenhallintaa sekä kehittää niihin liittyviä valmiuksia. 11

Tällöin tarvitaan itseohjautuvuutta ja yhteisvastuuta sekä entistä enemmän vuorovaikutuksen ja oppimisen taitoa, ajattelua,

12 Miten edistää tunne- ja vuorovaikutustaitoja koulussa? On olemassa lukuisia ohjelmia, joilla voidaan tukea tunne- ja vuorovaikutustaitoja koulussa esim. Kiva-koulu, Friends, Ihmeelliset vuodet, Askeleittain, Hyvä mielen koulu, Lions Quest, Yhteispeli, Tuki- ja kummioppilastoiminta jne. Vähemmän on olemassa ja tutkittu toisen asteen koulutukseen soveltuvia ohjelmia Toiminnassa huomioitava lasten ja nuorten kehitysaste eikä ohjelmia voi sellaisenaan siirtää ikäryhmästä toiseen. 12

Kiva-koulu, Friends, Ihmeelliset vuodet, Askeleittain, Hyvä mielen koulu, Lions Quest, Yhteispeli, Tuki- ja

13 Vaikuttavien kouluinterventioiden ominaisuuksia (Weare ja Nind 2011) Universaalin ja kohdennetun intervention yhdistäminen Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen Kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa myös asenteet ja arvot on huomioitu Positiivinen, ei ongelmalähtöinen lähestymistapa Interaktiivisten metodien käyttö, pelit, leikit ym. Ns. kokokoulu (whole school) lähestymistapa 13

lähestymistapa, jossa myös asenteet ja arvot on huomioitu Positiivinen, ei ongelmalähtöinen

14 Vaikuttavien kouluinterventioiden ominaisuuksia, jatkuu (Weare ja Nind 2011) Yhteistyö vanhempien kanssa Aloitus varhain Riittävä kesto 9 kk 1 vuosi Huolellinen implementaatio 14

15 Hyväkään menetelmä ei toimi ilman kunnollista implementaatiota 15

16 Esimerkkejä suomalaisista tutkimuksista 90-luvun laman aikaiset koulusupistukset (yhteiskuntataso) => vaikutukset opettajan työhön (materiaaliset leikkaukset, työmäärän kasvu, motivaation lasku) (koulutaso) => pitkäaikaisvaikutukset lapsen elämään (ennustaa psykiatria ongelmia nuorena aikuisena) (yksilötaso) Lapset, joilla oli 1994 tarve koulun psykososiaalisiin palveluihin, mutta jotka eivät saaneet niitä, olivat todennäköisimmin toimeentulotuen ja psykiatristen palveluiden käyttäjiä nuorina aikuisina Huurre ym. 2014, THL 16

psykiatria ongelmia nuorena aikuisena) (yksilötaso) Lapset, joilla oli 1994 tarve koulun psykososiaalisiin palveluihin, mutta jotka

17 Esimerkkejä suomalaisista tutkimuksista Opettajien kokema heikko luottamus ja osallisuus kouluyhteisössä on yhteydessä oppilaiden masennusoireisiin ja oppilaiden kokemuksiin siitä, että he eivät tule kuulluiksi. Virtanen ym. 2009, TTL Esityksen nimi / Tekijä 17

masennusoireisiin ja oppilaiden kokemuksiin siitä, että he eivät

18 Yhteispeli-ohjelma Yhteispeli-menetelmää on kehitetty vuodesta 2006 alkaen THL:n (Stakes), STM:n, Ylöjärven kunnan ja OKM:n kanssa ja edelleen Raision ja Vantaan kouluissa 2010 alkaen. Tarkoituksena on ollut kehittää Suomen alakouluihin ns. whole school ohjelma tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen. Parhaillaan vaikuttavuustutkimus on meneillään n. 80 koulussa. 18

Tarkoituksena on ollut kehittää Suomen alakouluihin ns.

19 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista tukevan kouluympäristön tulisi Yhteispelin mukaan tarjota 19

20 Lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Taitojen opetus Opetustuokiot Taitojen soveltaminen Opettajan malli Lasten toimintaympäristö Aikuisten toimintaympäristö Koulun kehittämisprosessi Koulun ja kodin yhteistyö Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö 20

toimintaympäristö Aikuisten toimintaympäristö Koulun

21 Itsenäinen työskentely Luokkatoimintatavat Luokkapiiri Yhdessä työskentely Päivi Santalahti 21

22 Työyhteisötoimintatavat 22

23 Kodin ja koulun yhteistyö Päivi Santalahti 23

24 Siirtymä esikoulusta kouluun 24

25 Lähteet ja Kirjallisuutta Bronfenbrenner U & Ceci S. Nature-nurture reconceptualized in developmental perspective: A bioecological model. Psychological Review 1994;101, Huurre ym. Economic recession, teacher-reported cuts to school resources and children s economic and psychiatric problems in young adulthood. Scandinavian Journal of Educational Research 2014, in press Keltinkangas-Järvinen, L Temperamentti ja koulumenestys. Helsinki: WSOY. Kokkonen, M Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. Opi tunteiden säätelyn taito. Jyväskylä: PS-kustannus. Nummenmaa, L Tunteiden psykologia. Helsinki: Tammi. Payton JW. et al. Social and emotional learning: A framework for promoting mental health and reducing risk behaviours in children and youth. Journal of School Health 2000;70: Weare K & Nind M. Mental health promotion and problem prevention in schools: what does the evidence say? Health Promotion International 2011; 26: Webster-Stratton C. Kuinka edistää lasten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja. Profami, Espoo Virtanen, M. ym. Staff reports of psychosocial climate at school and adolescents health, truancy and health education in Finland. European Journal of Public Health,2009;19,

Samankaltaiset tiedostot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?