Kannonkosken kunta. Kannonkosken Pellonpään luontoselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY
|
|
- Seppo Korpela
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kannonkosken kunta Kannonkosken Pellonpään luontoselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 24/2016
2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 4 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Luonnonympäristö... 5 Työstä vastaavat henkilöt... 5 Liito-oravaselvitys... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Liito-oravan elinpiiristä... 5 Liito-orava lainsäädännössä... 5 Tulokset ja päätelmät... 6 Viitasammakkoselvitys... 6 Viitasammakon tunnistaminen... 6 Viitasammakon elinpiiristä... 7 Viitasammakko lainsäädännössä... 7 Tutkimusmenetelmät... 8 Tulokset ja päätelmät... 8 Pesimälinnustoselvitys... 8 Tutkimusmenetelmät... 8 Pellonpään linnustosta... 8 Lajikohtaista tarkastelua... 9 Päätelmät Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2016: Kannonkosken Pellonpään luontoselvitys Ahlman Group Oy. 2
3 Kasvillisuusselvitys Tutkimusmenetelmät Pellonpään kasvillisuudesta Kuviokohtaiset kuvaukset Päätelmät Maisemalliset arvot Kirjallisuus
4 1:909 1:816 1:242 1:529 1:415 1:241 1:243 1:57 1:41 Yht. 878:1 1:659 1:531 1:530 1:532 1:163 1:162 1:208 1:169 1:77 895:1:6889 1:205 1:206 1:207 1:862 1:170 1:921 1:177 1:424 1:847 1:423 1:863 1:668 1:124 1:83 1:322 1:173 1:603 1:520 1:14 1:376 1:690 1:377 1:378 1:897 1:379 1:381 Yht. 878:5 1:922 1:690 1:737 1:867 1:479 Yht. 876:31 1:779 1:520 Yht. 876:7 1:749 1:897 1:634 1:698 1:731 1:419 1:698 1:866 1:743 1:589 1:493 1:590 Yht. 876:4 1:946 1:907 1:624 Yht. 876:1 2:827 1:729 2:818 Yht. 878:6 2:261 2:829 1:896 2:800 2:922 1:947 2:735 2:705 2:924 2:923 2:706 N 3:570 2:969 Yht. 876:21 3:601 Yht. 876:48 3:642 3:646 2:1027 3:557 2:754 2:969 2:1033 2:394 2:49 2:487 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Kannonkosken kunnan tilaaman Pellonpään luontoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan suunnitella alueen maankäyttöä asemakaavoituksessa. Osana asemakaavoitusta toteutettiin luonto- ja maisemaselvitys, jonka tarkoituksena oli selvittää tutkimusalueen pesimälinnusto, mahdolliset liito-oravan reviirit, viitasammakoiden elinpiirit ja kasvillisuus sekä maisemalliset arvot. RAPORTISTA Tässä raportissa esitetään toukokuun alun ja heinäkuun puolivälin välisenä aikana 2016 toteutetun pesimälinnusto-, liitoorava-, viitasammakko- ja kasvillisuus- ja maisemaselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. Kannonkoski Pellonpään alueen asemakaavamuutos 2016 Mittakaava 1:7500 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Pellonpään asemakaava-alue sijaitsee noin 800 metriä Kannonkosken keskustan eteläpuolella Syväjärven rannalla. Tutkimusalue on 4,7 hehtaarin laajuinen kokonaisuus, jossa on lähes yksinomaan kulttuurivaikutteisia elinympäristöjä, Uimaranta kuten pihapiirejä, viljelysalue ja pieniä metsälaikkuja. Kaava-alue rajautuu itälaidaltaan Syväjärveen (kuva 1). Vesialueet eivät kuitenkaan Kirkko kuulu tutkimuksen piiriin S.talo Pellonpää Kuva 1. Pellonpään tutkimusalueen sijainti (paksu punainen rajaus)
5 LUONNONYMPÄRISTÖ Kannonkoski lukeutuu kasvimaantieteellisesti eteläboreaaliseen järvi-suomen vyöhykkeeseen sekä metsäkasvillisuusvyöhykkeeltään eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Seutukunta on keskiboreaalisen vyöhykkeen rajamailla. Kannonkosken alueen kallioperä koostuu syväkivestä (Plutonic rock), joka on karkearakeinen magmakivi. Pellonpään alueen maaperä on pääosin karkearakeista maalajia, jonka päälajitetta ei ole selvitetty (Geologian tutkimuskeskus 2016). Pellonpää rajautuu Syväjärvi-nimiseen vesistöön, mutta varsinaisella tutkimusalueella ei kuitenkaan ole vesistöjä, ainoastaan ojituksia. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat Kiihkovuorella noin 150 metriä alueen luoteispuolella sekä Mannilankylässä noin 1,6 kilometriä alueen itä-kaakkoispuolella (Suomen ympäristökeskus 2016). TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Kannonkosken Pellonpään luontoselvityksen maastotöistä vastasi liito-oravien, pesimälinnuston ja viitasammakoiden osalta Toni Ahlman. Kasvillisuus- ja maisemaselvityksestä sekä raportoinnista vastasi lintuihin, putkilokasveihin ja elinympäristöihin syventynyt luontokartoittaja Santtu Ahlman. LIITO-ORAVASELVITYS TUTKIMUSMENETELMÄT Pellonpään tutkimusalue kierrettiin huolella läpi 3.5., jolloin etsittiin liito-oravien jätöksiä puiden runkojen tyviltä. Inventoinnit tehtiin ajankohtana, jolloin lumet olivat sulaneet riittävästi. Näin ollen mahdollisten jätöksien löytämiseen oli erinomaiset edellytykset. Alueelta tutkittiin kaikkien järeähköjen leppien, raitojen, haapojen ja kuusten tyvet. Lisäksi useiden muiden puiden tyvet tutkittiin, vaikka liito-orava ei yleensä niitä suosi. LIITO-ORAVAN ELINPIIRISTÄ Liito-orava asettuu mieluiten kuusivaltaiseen metsään, jossa on riittävästi lehtipuita seassa. Kesällä se syö pääosin lehtipuiden lehtiä, suosituimpia ovat koivut, lepät ja haapa. Syksyllä ravinto koostuu lähinnä havupuiden silmuista sekä koivun ja lepän norkoista. Vastaavaan ravintoon se turvautuu myös talvella. Monipuoliset ravintovaatimukset määräävät lajin elinympäristön sijoittumista. Lisäksi sopivia pesäpaikkoja kuten vanhoja tikankoloja tai risupesiä täytyy olla riittävästi tarjolla. Liito-oravien reviirit ovat varsin laajoja, erityisesti koirailla, joiden elinpiirin keskimääräinen pinta-ala on noin 60 hehtaaria. Naarailla on huomattavasti pienempi reviiri, vain noin kahdeksan hehtaaria. Molemmat sukupuolet käyttävät useita eri koloja, ja niiden reviireillä on tärkeitä ydinalueita. 5
6 Aikuiset yksilöt ovat varsin paikkauskollisia ja liikkuvat vain pakon edessä uusille alueille. Nuoret yksilöt sen sijaan levittäytyvät uusille alueille säännöllisesti (dispersaali). Levittäytymisen vuoksi elinvoimaisen reviirin on oltava yhteydessä laajempiin metsäalueisiin niin sanottujen ekologisten käytävien kautta. Mikäli metsät ovat eristäytyneitä saarekkeita, ei liitooravilla ole edellytyksiä elinvoimaisiin pesimäkantoihin. Lisääntymismetsien välillä tulisi olla vähintään kymmenen metriä korkeaa puustoa, mieluummin vielä korkeampaa. Hakkuuaukot ja taimikot eivät ole liito-oravalle kelvollisia liikkumisreittejä. LIITO-ORAVA LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. TULOKSET JA PÄÄTELMÄT Pellonpään tutkimusalueelta ei löydetty lainkaan liito-oravan jätöksiä, eikä soveliasta elinympäristöä ole alueella. Lisäksi alueelta ei tunneta aiempia liito-oravahavaintoja (Suomen ympäristökeskus 2016). Lajin esiintymistä ei näin ollen tarvitse huomioida asemakaavoituksessa. VIITASAMMAKKOSELVITYS VIITASAMMAKON TUNNISTAMINEN Viitasammakko (Rana arvalis) muistuttaa ulkonäöltään huomattavasti sammakkoa (Rana temporaria), mutta se voidaan erottaa tiettyjen tuntomerkkien avulla. Viitasammakko on teräväkuonoinen ja takajalkojen räpylöiden ulkopuolelle jää 2,5 3 varvasluuta. Sammakolla niitä on korkeintaan kaksi. Lisäksi jalkapohjan sisäsyrjässä on kova ja kookas metatarsaalikyhmy (jalkapöydän luu), joka on vähintään puolet sisimmän varpaan pituudesta. Värituntomerkit ovat haastavampia, mutta kutevilla koirailla on usein sinertävä kurkku. Toisinaan lähes koko ruumis saattaa olla varsin selvästi sinertävän sävyinen. Parhain tuntomerkki on koiraan tunnusomainen soidinääni voup, voup, voup.... Se on hidastempoinen ääni, joka muistuttaa uppoavaa pulloa. Lajin havaitsee parhaiten nimenomaan soidinäänen perusteella, sillä elintavoiltaan se on varsin piilotteleva ja arka. Laji voidaan tunnistaa myös melko luotettavasti mätimunista eli kudusta. Viitasammakolla ne kelluvat välivedessä ja ovat jokseenkin pieniä. Sammakon kutu on tyypillisesti selvästi kookkaampaa ja se on aivan veden pinnassa. Rupikonnan (Bufo bufo) kutu on usean metrin mittaista helminauhaa, joka poikkeaa suuresti viitasammakon ja sammakon mätimunista. 6
7 VIITASAMMAKON ELINPIIRISTÄ Viitasammakko on mieltynyt erityisesti reheviin vesistöihin, ja sitä pidetäänkin usein nimenomaan rehevien lintujärvien lajina. Se suosii kuitenkin myös hieman karumpia lampareita, mutta kutupaikaltaan se vaatii riittävästi suojaisaa kasvillisuutta. Pienet kosteat painanteet tai vaikkapa ojat eivät sille kelpaa muuta kuin liikkumisreitiksi. Viitasammakko on hyvin paikkauskollinen laji, joka pysyttelee vain muutaman neliökilometrin alueella läpi vuoden. Talvehtimaan viitasammakot hakeutuvat huomaamattomasti syys-lokakuussa, jolloin ne katoavat sopivien vesistön pohjiin muun muassa kivien alle. Viitasammakot kerääntyvät muiden sammakoiden tavoin ryhmäsoitimelle jo hyvin varhain keväällä, kun jääpeite sulaa ja yöpakkaset laantuvat. Sopivia kutupaikkoja ovat muun muassa rehevät luhtarannat, ilmaversoiskasvillisuuden laiteilla olevat suojaisat sopukat ja muut vastaavat paikat. Mätimunaklimpit ovat usein vesirajalla vesisammalten ja muun kasvillisuuden lomassa. Viitasammakoiden liikehtimistä on tutkittu hyvin vähän, mutta eräiden eurooppalaisten tutkimusten (Kovar ym. 2009) mukaan keskimääräinen liikkumismatka on noin metriä. Liikkumisreitteinä ne käyttävät usein kosteita ja suojaisia ojia, mutta esimerkiksi kuiville mäntykankaille ne nousevat ilmeisesti harvoin. Kesänsä viitasammakot viettävät vesistöjen lähellä rannoilla, rantapensaikoissa, tuoreissa metsissä, soilla ja pelloilla. Ravinnonsaantimahdollisuudet vaikuttavat lajin elinpiirin valintaan. Kutupaikoilta poistuvien ja niillä kesää viettävien yksilöiden prosentuaalisia suhteita ei tiedetä. Todennäköisesti viitasammakot pysyttelevät mahdollisimman lähellä kutu- ja talvehtimispaikkoja jotka voivat sijaita samalla järvellä mikäli ravintoa on riittävästi tarjolla. Viitasammakon kudusta kehittyy toukkia noin kolmessa viikossa. Toukkavaihe kestää keskimäärin 2 3 kuukautta, riippuen kesän sääolosuhteista. Toukkien muodonmuutoksen jälkeen pienet sammakot nousevat yleensä maalle, mutta niiden liikehtimisestä on niukasti tietoja saatavilla. VIITASAMMAKKO LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Viitasammakko kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. IV(a)-liitteen lajit ja niiden elinympäristöt ovat tiukasti suojeltuja. Luonnonsuojelulain mukaan paikallinen ELY-keskus voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeusluvan, vaikka toiminta aiheuttaisikin varmuudella haittaa direktiivilajille. Edellytyksenä on kuitenkin se, että hanke koskee yleistä etua ja muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokituksessa viitasammakko on elinvoimainen (LC, Least Concern). Suomalaisessa uhanalaisuusluokituksessa viitasammakkoa ei ole luokiteltu uhanalaiseksi tai vaarantuneeksi lajiksi (Rassi ym. 2010). 7
8 TUTKIMUSMENETELMÄT Viitasammakkoselvityksen maastoinventoinnit tehtiin 3.5., jolloin käytiin läpi kaikki potentiaaliset kohteet. Tutkimusalueella tällaisia paikkoja on koko lähes koko rantaviiva. Maastotyöt tehtiin linnustoselvitysten yhteydessä, ja ne keskittyivät varhaiseen aamuun ja aamupäivään, pääosin noin klo väliseen aikaan, jolloin rannat kierrettiin läpi hiljaa ja rauhallisesti. Inventointien aikana pysähdyttiin tietyin välimatkoin useiksi minuuteiksi, sillä viitasammakot ovat hyvin arkoja ja voivat säikähtäessään pysytellä pitkään piilossa. TULOKSET JA PÄÄTELMÄT Tutkimusalueella ei havaittu yhtään viitasammakkoa tai lajin mätimunia maastotöiden aikana, eikä myöskään soidinääntelyä kuultu. Lisäksi alueelta ei tunneta aiempia viitasammakkohavaintoja (Suomen ympäristökeskus 2016). Lajin esiintymistä ei näin ollen tarvitse huomioida asemakaavoituksessa. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUTKIMUSMENETELMÄT Pesimälinnusto selvitettiin kartoituslaskennoin 3.5., ja Ensimmäinen inventointikerta tehtiin liito-oravaselvityksen ohessa. Kartoitukset tehtiin kello 4 11 välisenä aikana, jolloin linnut olivat aktiivisesti äänessä. Yksi inventointikerta kesti 1 1,5 tuntia. Yölaulajiin keskittyviä inventointeja ei tehty. Menetelmä soveltuu hyvin pienten ja rikkonaisten alueiden kartoituksiin, ja se perustuu siihen, että kaikki pareiksi tulkittavat havainnot merkitään karttapohjalle, jotta päällekkäisyyksiltä vältytään. Pareiksi tulkittiin seuraavat havainnot: laulava koiras, varoitteleva koiras, nähty koiras, varoitteleva naaras, nähty naaras, varoitteleva pari ja nähty pari. Kartoituslaskenta on tarkin mahdollinen linnustonselvitysmenetelmä, ja kolmen inventointikerran selvitystä voidaan pitää riittävän tarkkana. Vesilinnut tulkittiin vesilintulaskentaohjeiden mukaan. PELLONPÄÄN LINNUSTOSTA Selvitysalueen luontotyypit ovat pienestä pinta-alasta riippumatta monipuolisia (katso kasvillisuusselvitys s. 16), mikä heijastuu lajistoon selvästi tavanomaista tiheämpänä parimääränä. Alueella pesi yhteensä 36 paria (taulukko 1). Pesimälajiston tyypillisiä lintuja olivat peippo, räkättirastas ja talitiainen. 8
9 LAJIKOHTAISTA TARKASTELUA Tässä osiossa käsitellään Pellonpään alueella maastotöiden aikana havaittuja lajeja. Lajiluettelossa käytetään termeinä sekä reviiriä että pesiviä paria. Molemmat tarkoittavat kuitenkin pesimähavaintoja. Reviirit esitetään reviirikartoissa sivulla Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (VU = vaarantunut, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Käpytikka (Dendrocopos major) Rajaukselta merkittiin yksi reviiri (reviirikartta 1). Käpytikka viihtyy hyvin monenlaisissa metsäisissä elinympäristöissä, mieluiten kuitenkin havumetsissä. Västäräkki (Motacilla alba) Kaava-alueen kaakkoisrannalla oli yksi elinpiiri (reviirikartta 1). Västäräkki pesii monentyyppisissä elinympäristöissä hakkuualoilta pihapiireihin. Tiheimmillään pesimäkannat ovat kuitenkin kosteikkojen laiteilla. Punarinta (Erithacus rubecula) Rajauksella oli kaksi laulavaa koirasta (reviirikartta 1). Punarinta kelpuuttaa pesimäpaikoikseen monipuolisesti kaikenlaisia elinympäristöjä, mieluiten kuitenkin kuusikoita. Mustarastas (Turdus merula) Tutkimusalueelta varmistettiin kaksi elinpiiriä (reviirikartta 1). Mustarastas esiintyy runsaimpana etenkin tiheissä kuusikoissa ja pihapiirien laiteilla. Räkättirastas (Turdus pilaris) Tutkimusalueella oli viisi reviiriä (reviirikartta 1). Räkättirastasta voidaan pitää kulttuurisidonnaisena lajina, joka pesii usein löyhinä yhdyskuntina pihapiireissä ja viljelysten laitamilla. Pieni osa kannasta on kuitenkin ns. metsäpesijöitä, eivätkä ne vaadi pihapiirien läheisyyttä. Räkättirastas oli Pellonpään toiseksi runsain pesimälaji. Laulurastas (Turdus philomelos) Tutkimusalueen lounaisosassa oli yksi reviiri (reviirikartta 1). Laulurastas on erityisesti kuusija mäntyvaltaisten kankaiden tyyppilaji. Punakylkirastas (Turdus iliacus) Alueella oli kaksi reviiriä (reviirikartta 2). Punakylkirastas kykenee asuttamaan monenlaisten metsätyyppien lisäksi jopa taimikot. Se on Suomen runsaimpia pesimälintuja. Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Rajauksella lauloi yksi lintu (reviirikartta 2). Tiltaltti on tyypillinen kuusikkolaji, joka asustaa mieluiten iäkkäissä metsissä. Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Alueen eteläosassa oli ainoa elinpiiri (reviirikartta 2). Pajulintu suosii käytännössä kaikkia metsäisiä alueita. 9
10 Harmaasieppo (Muscicapa striata) Lajin reviirejä löydettiin vain yksi (reviirikartta 2). Harmaasieppo asuttaa koko maatamme, ja se on pesivänä runsas monenlaisissa elinympäristöissä. Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Alueella pesi kaksi paria (reviirikartta 2). Kirjosieppo pesii vanhoissa tikankoloissa tai muissa luonnonkoloissa, jos ei linnunpönttöjä ole saatavilla. Hömötiainen (Poecile montanus) [VU] Tutkimusalueelta löydettiin yksi elinpiiri (reviirikartta 2). Hömötiainen kovertaa itse pesäkolonsa lahoon pökkelöön tai käyttää luonnonkoloja hyväkseen. Se on tyypillinen iäkkäiden havumetsien laji. Hömötiainen on uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunut (VU). Sinitiainen (Cyanistes caeruleus) Rajaukselta varmistui yhteensä kaksi reviiriä (reviirikartta 3). Sinitiainen on usein kulttuurisidonnainen laji, mutta se viihtyy myös kauempana asutuksista rehevillä metsämailla, joissa on pesäkoloja tarjolla. Talitiainen (Parus major) Kolme paria asettui pesimään alueelle (reviirikartta 3). Talitiainen pesii kaikenlaisissa metsissä, kunhan pesäkoloja on tarjolla. Se oli Pellonpään kolmanneksi runsain laji. Varpunen (Passer domesticus) [VU] Yksi pari pesi Pellonpään alueella (reviirikartta 3). Varpunen on täysin kulttuurisidonnainen laji, joka pesii tyypillisesti asuinrakennuksiin. Se on valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut (VU). Peippo (Fringilla coelebs) Alueella lauloi viisi lintua (reviirikartta 3). Peipon tapaa pesivänä kaikenlaisissa metsissä, myös pihapiireissä. Se oli Pellonpään runsaslukuisin pesijä. Viherpeippo (Carduelis chloris) [VU] Kaksi paria pesi alueella (reviirikartta 3). Viherpeippo on tavallinen kulttuuriympäristöjen sekä muun muassa hakkuualojen pesijä. Se on valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut (VU). Vihervarpunen (Carduelis spinus) Yksi pari pesi rajauksella (reviirikartta 3). Vihervarpunen on tyypillisesti kuusikoiden laji, jonka pesimäkannat vaihtelevat voimakkaasti kuusten siemensatojen mukaan. Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) [VU] Alueella oli yksi reviiri (reviirikartta 4). Punatulkku pesii kuusivaltaisissa metsissä, eikä ole missään erityisen runsas. Se on uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunut (VU). 10
11 Keltasirkku (Emberiza citrinella) Keskiosassa oli yksi elinpiiri (reviirikartta 4). Keltasirkku on monenlaisten viljelysmaiden laji, joka viihtyy myös hakkuuaukoilla ja tienlaiteilla. Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) [VU] Kaakkoisrannalla oli yksi reviiri (reviirikartta 4). Pajusirkku suosii elinympäristöinään kosteikkojen ruoikoita ja rantapensaikkoja. Se on uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunut (VU). PÄÄTELMÄT Pellonpään pesimälinnusto on varsin tavanomaista, mutta tiheys on reilusti keskimääräistä korkeampi; noin 766 paria neliökilometriä kohden. Tiheyteen vaikuttaa ns. reunavaikutus, jonka seurauksena erilaisten elinympäristöjen lajit kohtaavat pienellä alueella. Pienien alojen tiheyslaskelmat antavat kuitenkin usein virheellisen lukeman, sillä sattuman osuus on hyvin suuri. Kokonaisuudessaan Pellonpään tutkimusalueella ei ole sellaisia linnustollisia arvoja, jotka vaikuttavat alueen maankäytön suunnitteluun, sillä ainoat huomionarvoiset lajit olivat hömötiainen, varpunen, viherpeippo, punatulkku ja pajusirkku. Kaikki ovat hyvin runsaslukuisia lajeja Suomessa, vaikka ne ovatkin valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneita (VU). Lajeilla on kuitenkin runsaasti tarjolla soveliaita elinympäristöjä, eivätkä ne tyypillisesti pesi vuosittain samassa paikassa. Laji Parimäärä Laji Parimäärä Käpytikka 1 Hömötiainen 1 Västäräkki 1 Sinitiainen 2 Punarinta 2 Talitiainen 3 Mustarastas 2 Varpunen 1 Räkättirastas 4 Peippo 5 Laulurastas 1 Viherpeippo 2 Punakylkirastas 2 Vihervarpunen 1 Tiltaltti 1 Punatulkku 1 Pajulintu 1 Keltasirkku 1 Harmaasieppo 1 Pajusirkku 1 Kirjosieppo 2 Yhteensä 36 Taulukko 1. Pellonpään pesimälinnusto parimäärineen. 11
12 1:909 1:816 1:242 1:529 1:415 1:241 1:243 1:57 1:41 Yht. 878:1 1:659 1:531 1:530 1:532 1:163 1:162 1:208 1:169 1:77 895:1:6889 1:205 1:206 1:207 1:765 1:862 1:170 1:921 1:177 1:424 1:847 1:423 1:863 1:668 1:124 1:83 1:322 1:173 1:603 1:520 1:14 1:376 1:690 1:377 1:378 1:897 1:379 1:381 Yht. 878:5 1:922 1:690 1:737 1:867 1:479 Yht. 876:31 1:779 1:520 Yht. 876:7 1:749 1:897 1:634 1:698 1:731 1:419 1:698 1:866 1:743 1:589 1:493 1:590 Yht. 876:4 1:946 1:907 1:624 Yht. 876:1 2:827 1:729 2:818 Yht. 878:6 2:261 2:829 1:896 2:800 2:922 1:947 2:735 2:705 2:924 2:923 2:706 3:570 3:645 2:969 Yht. 876:21 3:643 3:601 Yht. 876:48 3:642 3:646 2:1027 3:557 2:754 2:969 2:1033 2:394 2:49 2:487 Reviirikartta 1. Käpytikan (1 pari), västäräkin (1 pr), punarinnan (2 pr), mustarastaan (1 pr), räkättirastaan (4 pr) ja laulurastaan (1 pr) reviirit. Kannonkoski Pellonpään alueen asemakaavamuutos 2016 Käpytikka Mittakaava 1:7500 Punarinta Räkättirastas Västäräkki Mustarastas Laulurastas Uimaranta 1.5 Kirkko S.talo Pellonpää Naisvirta 12
13 1:909 1:816 1:242 1:529 1:415 1:241 1:243 1:57 1:41 Yht. 878:1 1:659 1:531 1:530 1:532 1:163 1:162 1:208 1:169 1:77 895:1:6889 1:205 1:206 1:207 1:765 1:862 1:170 1:921 1:177 1:424 1:847 1:423 1:863 1:668 1:124 1:83 1:322 1:173 1:603 1:520 1:14 1:376 1:690 1:377 1:378 1:897 1:379 1:381 Yht. 878:5 1:922 1:690 1:737 1:867 1:479 Yht. 876:31 1:779 1:520 Yht. 876:7 1:749 1:897 1:634 1:698 1:731 1:419 1:698 1:866 1:743 1:589 1:493 1:590 Yht. 876:4 1:946 1:907 1:624 Yht. 876:1 2:827 1:729 2:818 Yht. 878:6 2:261 2:829 1:896 2:800 2:922 1:947 2:735 2:705 2:924 2:923 2:706 3:570 3:645 2:969 Yht. 876:21 3:643 3:601 Yht. 876:48 3:642 3:646 2:1027 3:557 2:754 2:969 2:1033 2:394 2:49 2:487 Reviirikartta 2. Punakylkirastaan (2 paria), tiltaltin (1 pr), pajulinnun (1 pr), harmaasiepon (1 pr), kirjosiepon (2 pr) ja hömötiaisen (1 pr) reviirit. Kannonkoski Pellonpään alueen asemakaavamuutos 2016 Mittakaava 1:7500 Punakylkirastas Pajulintu Kirjosieppo Tiltaltti Harmaasieppo Hömötiainen Uimaranta 1.5 Kirkko S.talo Pellonpää Naisvirta 13
14 1:909 1:816 1:242 1:529 1:415 1:241 1:243 1:57 1:41 Yht. 878:1 1:659 1:531 1:530 1:532 1:163 1:162 1:208 1:169 1:77 895:1:6889 1:205 1:206 1:207 1:765 1:862 1:170 1:921 1:177 1:424 1:847 1:423 1:863 1:668 1:124 1:83 1:322 1:173 1:603 1:520 1:14 1:376 1:690 1:377 1:378 1:897 1:379 1:381 Yht. 878:5 1:922 1:690 1:737 1:867 1:479 Yht. 876:31 1:779 1:520 Yht. 876:7 1:749 1:897 1:634 1:698 1:731 1:419 1:698 1:866 1:743 1:589 1:493 1:590 Yht. 876:4 1:946 1:907 1:624 Yht. 876:1 2:827 1:729 2:818 Yht. 878:6 2:261 2:829 1:896 2:800 2:922 1:947 2:735 2:705 2:924 2:923 2:706 3:570 3:645 2:969 Yht. 876:21 3:643 3:601 Yht. 876:48 3:642 3:646 2:1027 3:557 2:754 2:969 2:1033 2:394 2:49 2:487 Reviirikartta 3. Sinitiaisen (2 paria), talitiaisen (3 pr), varpusen (1 pr), peipon (5 pr), viherpeipon (2 pr) ja vihervarpusen (1 pr) reviirit. Kannonkoski Pellonpään alueen asemakaavamuutos 2016 Sinitiainen Mittakaava 1:7500 Varpunen Viherpeippo Talitiainen Peippo Vihervarpunen Uimaranta 1.5 Kirkko S.talo Pellonpää Naisvirta 14
15 1:909 1:816 1:242 1:529 1:415 1:241 1:243 1:57 1:41 Yht. 878:1 1:659 1:531 1:530 1:532 1:163 1:162 1:208 1:169 1:77 895:1:6889 1:205 1:206 1:207 1:765 1:862 1:170 1:921 1:177 1:424 1:847 1:423 1:863 1:668 1:124 1:83 1:322 1:173 1:603 1:520 1:14 1:376 1:690 1:377 1:378 1:897 1:379 1:381 Yht. 878:5 1:922 1:690 1:737 1:867 1:479 Yht. 876:31 1:779 1:520 Yht. 876:7 1:749 1:897 1:634 1:698 1:731 1:419 1:698 1:866 1:743 1:589 1:493 1:590 Yht. 876:4 1:946 1:907 1:624 Yht. 876:1 2:827 1:729 2:818 Yht. 878:6 2:261 2:829 1:896 2:800 2:922 1:947 2:735 2:705 2:924 2:923 2:706 3:570 3:645 2:969 Yht. 876:21 3:643 3:601 Yht. 876:48 3:642 3:646 2:1027 3:557 2:754 2:969 2:1033 2:394 2:49 2:487 Reviirikartta 4. Punatulkun (1 pari), keltasirkun (1 pr) ja pajusirkun (1 pr) reviirit. Kannonkoski Pellonpään alueen asemakaavamuutos 2016 Punatulkku Mittakaava 1:7500 Pajusirkku Keltasirkku Uimaranta 1.5 Kirkko S.talo Pellonpää Naisvirta 15
16 KASVILLISUUSSELVITYS Pellonpään kasvillisuus ja luontotyypit selvitettiin 8.7., mutta kevätlajistoa havainnoitiin myös linnustoselvitysten yhteydessä. TUTKIMUSMENETELMÄT Aluerajaus kierrettiin järjestelmällisesti läpi, jolloin kirjattiin kaikki löydetyt putkilokasvilajit, myös puutarhoista ja pihoista villiintyneet lajit. Jokainen kuvio tyypiteltiin maastossa ja niiden rajat piirrettiin maastokartalle, sillä tarkoituksena oli löytää mahdolliset arvokohteet, kuten esimerkiksi metsä-, vesi- ja luonnonsuojelulain mukaiset elinympäristöt. Kustakin kuviosta kirjoitettiin yleisluonnehdinta ja mahdolliset lisätiedot. Selvityksessä käytetty nimistö on Suuren Pohjolan Kasvion (Mossberg & Stenberg 2005) mukainen. PELLONPÄÄN KASVILLISUUDESTA Tutkimusalue on kasvillisuuden kannalta hyvin monipuolinen, mikä johtuu ihmistoiminnan aiheuttamista muutoksista; luonnontilaisuutta ei juuri ole. Maanmuokkauksen seurauksena alueelle on syntynyt varsin sekavia elinympäristöjä, kuten kulttuurivaikutteista lehtimetsää. Pihapiirien vuoksi alueella on varsin runsaasti koristelajistoa. KUVIOKOHTAINEN KUVAUS Tässä osiossa kuvataan jokaisen kasvillisuuskuvion (kuva 2) yleisluonnehdinta ja maankäyttösuositukset. Lisäksi tietoihin on lisätty luontotyyppien uhanalaisuusluokitus (Raunio ym. 2008). Nämä luokitukset (esimerkiksi EN = erittäin uhanalainen ja NT = silmälläpidettävä) on merkitty punaisella luontotyyppinimikkeen oikeaan reunaan. Mikäli kyseessä on viljelysalue tai jokin muu luontotyyppi, joka uupuu uhanalaisuusluokituksesta, käytetään pelkkää viivaa. 1. Mustikkatyypin (MT) tuore kangas [ ] Kulttuurivaikutteinen mustikkatyypin (MT) tuore kangas, jossa haapa muodostaa valtapuuston. Tiheään puustoon lukeutuu myös mäntyjä ja pihlajia. Runsaita lajeja ovat muun muassa mustikka ja metsäimarre. Osa pienestä kuviosta on käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaista kangasta. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. 2. Kesanto / heinäpelto [ ] Kesanto, jossa on lähinnä nurmitähkiötä, alsikeapilaa, puna-apilaa ja nurmikoita. Laiteilla kasvaa runsaasti ns. rikkalajistoa, kuten esimerkiksi peltohatikka ja -lemmikki. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. 16
17 Kuva 2. Pellonpään kuviokohtaiset rajaukset (kuviokartta). 3. Mustikkatyypin (MT) tuore kangas [NT] Mäntyvaltainen mustikkatyypin (MT) tuore kangas, jossa kasvaa myös hieman koivuja ja kuusia laitavyöhykkeillä. Pensaskerroksessa esiintyy lähinnä vähän pihlajien ja kuusien taimia. Mustikka on hyvin runsas varpu, myös puolukkaa on paikoin runsaasti. Ruohoista tavataan oravanmarjaa ja metsätähteä. Pieni osa lohkosta on puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. 4. Kulttuurivaikutteinen lehtimetsä [ ] Pienialainen lehtimetsä, joka on kauttaaltaan kulttuurivaikutuksen alainen. Puusto koostuu koivuista, mutta sekapuina kasvaa myös raitaa ja harmaaleppää. Kasvillisuus on kokonaisuutena hyvin sekavaa. Peruslajeja ovat kuitenkin maitohorsma, mesiangervo, koiranputki ja heinät. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. 17
18 5. Asuinalue [ ] Omakotitalojen muodostama asuinalue, johon lukeutuu useita pihapiirejä koristekasveineen. alue on kokonaisuudessaan kulttuurivaikutuksen alainen, sillä pihojen välissä on myös hyvin pienialaisia joutomaalaikkuja rikkalajistoineen. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. 6. Kesanto [ ] Viljelemätön peltolohko, jossa kasvaa hyvin runsaasti heiniä, kuten esimerkiksi timoteitä. Myös suurruohoja on paljon, mutta erityisesti mesiangervo ja suo-ohdake ovat tyyppilajeja. Seassa kasvaa myös muun muassa rönsyleinikkiä ja puna-apilaa. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. PÄÄTELMÄT Pellonpään tutkimusalue on melko sekavaa, sillä kaikkialla on voimakasta kulttuurivaikutusta, minkä vuoksi luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista aluetta ei ole lainkaan kuviota 3 lukuun ottamatta. Tutkimusalueelta ei löydetty huomionarvoisia elinympäristöjä, joten maankäytölle ei ole rajoituksia tai esteitä. Rajaukselta löydettiin 145 putkilokasvia (taulukko 2), mikä on melko suuri määrä pinta-alaan nähden. Havaituista putkilokasveista yksikään ei lukeudu valtakunnalliseen tai alueelliseen uhanalaisuusluokitukseen. Lisäksi alueelta ei tunneta uhanalaisten lajien esiintymiä (Suomen ympäristökeskus 2016). 18
19 Taulukko 2. Pellonpään selvitysalueella esiintyvät putkilokasvilajit aakkosjärjestyksessä. Tähdellä merkityt ovat puutarhalajeja tai viljelysjäänteitä. Laji Tieteellinen nimi Laji Tieteellinen nimi Ahokeltano Hieracium (sektio) vulgata Kotipihlaja Sorbus aucuparia Ahomansikka Fragaria vesca Kurjenjalka Comarum palustre Ahopukinjuuri Pimpinella saxifraga Kylänurmikka Poa annua Ahosuolaheinä Rumex acetosella Käenkaali Oxalis acetosella Alsikeapila Trifolium hybridum Lampaannata Festuca ovina Amerikanhorsma Epilobium adenocaulon Leskenlehti Tussilago farfara Haapa Populus tremula Lillukka Rubus saxatilis Harmaaleppä Alnus incana Luhtakuusio Pedicularis palustris Heinätähtimö Stellaria graminea Luhtamatara Galium uliginosum Hevonhierakka Rumex longifolius Luhtavuohennokka Scutellaria galericulata Hieskoivu Betula pubescens Maitohorsma Epilobium angustifolium Hietakastikka Calamagrostis epigejos Mesiangervo Filipendula ulmaria Hiirenvirna Vicia cracca Mesimarja Rubus arcticus Huopaohdake Cirsium helenioides Metsäalvejuuri Dryopteris carthusiana Isonokkonen Urtica dioica Metsäapila Trifolium medium Isotalvikki Pyrola rotundifolia Metsäimarre Gymnocarpium dryopteris Jouhivihvilä Juncus filiformis Metsäkastikka Calamagrostis arundinacea Juolavehnä Elytrigia repens Metsäkorte Equisetum sylvaticum Jänönsara Carex ovalis Metsäkuusi Picea abies Järvikorte Equisetum fluviatile Metsälauha Deschampsia flexuosa Järviruoko Phragmites australis Metsämaitikka Melampyrum sylvaticum Kaitapihatatar Polygonum aviculare ssp. neglectum Metsämänty Pinus sylvestris Kangasmaitikka Melampyrum pratense Metsätähti Trientalis europaea Kanerva Calluna vulgaris Mustaherukka Ribes nigrum Karhunputki Angelica sylvestris Mustikka Vaccinium myrtillus Karvaskallioinen Erigeron acer Myrkkykeiso Cicuta virosa Kataja Juniperus communis Niittyhumala Prunella vulgaris Keltakannusruoho Linaria vulgaris Niittyleinikki Ranunculus acris Ketohopeahanhikki Potentilla argentea ssp. argentea Niittymaarianheinä Hierochloë hirta Ketosilmäruoho Euphrasia stricta Niittynurmikka Poa pratensis Kevätpiippo Luzula pilosa Niittysuolaheinä Rumex acetosa Kiiltopaju Salix phylicifolia Nuokkutalvikki Orthilia secunda Kirjopillike Galeopsis speciosa Nurmihärkki Cerastium fontana Kissankello Campanula rotundifolia Nurmilauha Deschampsia cespitosa Koiranheinä Dactylis clomerata Nurminata Festuca pratensis Koiranputki Anthriscus sylvestris Nurmipiippo Luzula multiflora Komealupiini * Lupinus polyphyllus Nurmipuntarpää Alopecurus pratensis Korpi-imarre Phegopteris connectilis Nurmirölli Agrostis capillaris Korpipaatsama Franfula alnus Nurmitähkiö, timotei Phleum pratense 19
20 Laji Tieteellinen nimi Laji Tieteellinen nimi Ojakärsämö Achillea ptarmica Rauduskoivu Betula pendula Oravanmarja Maianthemum bifolium Rentohaarikko Sagina procumbens Paimenmatara Galium album Rentukka Caltha palustris Peltohanhikki Potentilla norvegica Rohtotädyke Veronica officinalis Peltohatikka Spergula arvensis Ruotsinkeltano Pilosella floribunda Peltokorte Equisetum arvense Rönsyleinikki Ranunculus repens Peltolemmikki Myosotis arvensis Sarjakeltano Hieracium umbellatum Peltomatara Galium spurium Savijäkkärä Gnaphalium uliginosum Pelto-ohdake Cirsium arvense Siankärsämö Achillea millefolium Peltosaunio Tripleurospermum perforatum Siperianunikko * Papaver croceum Peltoukonnauris Erysimum cheiranthoides Soikkovuorenkilpi * Bergenia crassifolia Peurankello * Campanula glomerata Soreahiirenporras Athyrium filix-femina Pietaryrtti Tanacetum vulgare Suo-ohdake Cirsium palustre Piharatamo Plantago major Suomentatar * Aconogon x fennicum Pihasaunio Matricaria suaveolens Suo-orvokki Viola palustris Pihatähtimö Stellaria media Syysmaitiainen Leontodon autumnalis Pikkulaukku Rhinanthus minor Terttualpi Lysimachia thyrsiflora Pikkutalvikki Pyrola minor Tarha-alpi * Lysimachia punctata Pikkuvesitähti Callitriche palustris Terijoensalava * Salix fragilis bullata Poimulehti Alchemilla sp. Tummarantavihvilä Juncus alpinoarcticulatus ssp. alpinoarcticulatus Pullosara Carex rostrata Tähtisara Carex echinata Puna-ailakki Silene dioica Töyhtöangervo * Aruncus dioicus Puna-apila Trifolium pratense Ukonkello * Campanula latifolia Punanata Festuca rubra Ulpukka Nuphar lutea Puolukka Vaccinium vitis-idaea Unkarinsyreeni * Syringa josikaea Päivänkakkara Leucanthemum vulgare Vaahtera * Acer platanoides Raita Salix caprea Vaalea-amerikanhorsma Epilobium ciliatum Ranta-alpi Lysimachia vulgaris Vadelma Rubus idaeus Rantakukka Lythrum salicaria Valkoapila Trifolium repens Rantaleinikki Ranunculus reptans Vanamo Linnaea borealis Rantalemmikki Myosotis laxa Vesisara Carex aquatilis Rantaluikka Eleocharis palustris Viiltosara Carex acuta Rantamatara Galium palustre Voikukka Taraxacum sp. Rantanurmikka Poa palustris Yhteensä 145 lajia 20
21 MAISEMALLISET ARVOT Pellonpään alueelle suunnitellaan lisää asuintontteja, jotka keskittyisivät lähinnä Saarijärven- ja Syväjärventien väliselle peltolohkolle. Näin ollen maisemalliset vaikutukset eivät koske esimerkiksi Syväjärven rantavyöhykkeitä, sillä ne ovat pitkälti puustoisia. Lisäksi jo rakennetut talot estävät näkyvyyttä järveltä kohti Saarijärventietä. Kaavasuunnitelman mukaan uusien tonttien maisemalliset vaikutukset kohdistuvat rakennettujen talojen pihapiireihin sekä erityisesti Saarijärventielle. Vaikutuksien katsotaan kuitenkin olevan hyvin vähäisiä, sillä kyse on vain muutamien uusien tonttien kaavoituksesta jo olemassa olevan asuinalueen jatkumoksi. Maisemakuva ei näin ollen muutu merkittävästi, sillä Saarijärventieltä avautuu näkymä rakennettuun ympäristöön. Alueen rantavyöhykkeet suositetaan pidettävän rakentamattomina kaavasuunnitelman mukaisesti. Kesantoa Saarijärventien laiteilla. 21
22 KIRJALLISUUS Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. From, S. (toim.) 2005: Paahdeympäristöjen ekologia ja uhanalaiset lajit. Suomen ympäristö 774. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Geologian tutkimuskeskus 2016: Maankamaran karttapalvelu. < Hotanen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A., Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Jokinen, A., Nygren, N., Haila, Y. & Schrader, M. 2007: Yhteiseloa liito-oravan kanssa. Liito-oravan suojelun ja kasvavan kaupunkiseudun maankäytön tarpeiden yhteensovittaminen. Suomen ympäristö 20/2007. Pirkanmaan ympäristökeskus. Kovar, R., Brabec, M., Vita, R. & Bocek, R. 2009: Spring migration distances of some Central European amphibian species. Amphibia-Reptilia 30: Kwet, A. 2009: European Reptile and Amphibian Guide. New Holland Publishers. United Kingdom. Meriluoto, M. & Soininen, T. 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 2. painos. Metsälehti kustannus. Helsinki. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan Kasvio. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Pöntinen, B. 2001: Liito-orava, Flygekorren. Omakustanne. Kirjapaino Stencca. Vaasa. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. 22
23 Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristökeskus 2016: Hertta-tietokanta. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M. & Below, A. ym. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit Ympäristöministeriö 2001: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459. Oy Edita Ab. Helsinki. Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Moniste 16 s. 23
24 24
Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 62/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotMegatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3
LisätiedotMegatuuli Oy. Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen. viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Megatuuli Oy Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lisäalueiden viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 19/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 1/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat
LisätiedotSIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS
SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän maastokatselmuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kartassa 1 kuvatulla alueella sellaisia luontoarvoja, että ne olisi
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Ainonkadun laajennoksen luontoselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Ainonkadun laajennoksen luontoselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY Raportteja 22/2018 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2018 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat
LisätiedotLuontoselvityksen lisäosa
Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Tuomistonkadun luontoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Tuomistonkadun luontoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 88/2015 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN
RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Liito-oravaselvitys... 4 Tutkimusmenetelmät...
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Koillisen teollisuusalueen liito-oravaselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2017 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat
LisätiedotKannonkosken kunta. Kannonkosken Nurmelan luontoselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY
Kannonkosken kunta Kannonkosken Nurmelan luontoselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 28/2016 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 4 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Luonnonympäristö... 5 Työstä
LisätiedotKannonkosken kunta. Kannonkosken Nurmelan luontoselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY
Kannonkosken kunta Kannonkosken Nurmelan luontoselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 28/2016 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 4 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Luonnonympäristö... 5 Työstä
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Ainonkadun kasvillisuusselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Ainonkadun kasvillisuusselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Raportteja 32/2017 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...
LisätiedotKannonkosken kunta. Kannonkosken Öijänniemen luontoselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY
Kannonkosken kunta Kannonkosken Öijänniemen luontoselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 29/2016 sisällysluettelo Johdanto... 4 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Luonnonympäristö... 4 Työstä
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN
RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Kasvillisuusselvityksen sisällöstä... 4 Kasvillisuusselvitys...
LisätiedotIntercon Energy Oy. Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Intercon Energy Oy Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 32/2015 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä
LisätiedotLUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014
LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.
LisätiedotSimpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen
Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Sompapolun ja Luistinpolun luontoselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Sompapolun ja Luistinpolun luontoselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Raportteja 19/2017 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Papinhaankadun luontoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Papinhaankadun luontoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 41/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...
LisätiedotVirrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotLiitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit
Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI. Kaarina, Ravattula
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI Kaarina, Ravattula Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Muikunvuoren tutkimuskohde sijaitsee Kaarinan pohjoisosissa Ravattulassa lähellä Turun rajaa peruskarttakoordinaattien
LisätiedotPÖYRY FINLAND OY VIMPELIN RAHKANEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN
PÖYRY FINLAND OY VIMPELIN RAHKANEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus... 4 Lajiluettelo...
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys Kivitasku pesii sunnittelualueella 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja menetelmät... 3 4.
LisätiedotLUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO
LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS POMARKUN KYLÄNNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN
VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS POMARKUN KYLÄNNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus... 4 Lajikohtaista
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotRauman kaupungin. Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen. asemakaava-alueiden. luontoselvitys
Rauman kaupungin Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen asemakaava-alueiden luontoselvitys 2006 2 1. JOHDANTO Luontoselvitykset on tehty Rauman kaupungin kaavoitusosaston toimeksiantona
LisätiedotLuontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta
Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Timo Metsänen ja Evita Reitti Luontoselvitys Metsänen Myllypohjankatu 11 15300 Lahti 2 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Koillisen teollisuusalueen lisäkohteiden luontoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Koillisen teollisuusalueen lisäkohteiden luontoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 90/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotAsemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla
n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 90820 Kello Lassi Kalleinen gsm +358 407 592 277 lassi.kalleinen@gmail.com y= 1833650-6 Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla Asemakaavamuutosalueen
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Papinpelto 2:n luontoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Papinpelto 2:n luontoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 51/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...
LisätiedotLEMMINKÄINEN RAUMAN HOPEAMÄEN LUONTOSELVITYS 2012 AHLMAN
LEMMINKÄINEN RAUMAN HOPEAMÄEN LUONTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Luontoselvityksen sisällöstä... 4 Liito-oravaselvitys... 4 Tutkimusmenetelmät...
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI
Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotEERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet
1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan
LisätiedotSiirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos
Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Heli Jutila Mykkäsen alue Kohteeseen tutustuttiin 17.9.2011. Mykkäsenvuoren (Jutila ym. 2000; kuvio 55; nyt 102) avokalliomäellä on mäntyvaltaista
LisätiedotMyllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys
Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus
Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Tuomolantien luontoselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Tuomolantien luontoselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 21/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotMäntymäen luontoselvitys Laihia
Mäntymäen luontoselvitys Laihia 2.9.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta. 3 2.2 Liito-oravaselvityksen
LisätiedotAsemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010
LUONTOPALVELU KRAAKKU Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010 Parkanon kaupunki Marika Vahekoski 31.7.2010 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava.3 3. Menetelmät 3 3.1 Liito-oravaselvitys...3
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI RAUMAN VT-RISTEYSALUEEN LUONTOSELVITYS 2012 AHLMAN
RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN VT-RISTEYSALUEEN LUONTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Luontoselvityksen sisällöstä... 4 Liito-oravaselvitys... 4
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotPorvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys
2017 Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 23.11.2017 1. Taustoja Porvoon Rännarstenin kallioalueelle on suunniteltu ottoalueen laajennusta karttaan
LisätiedotLaihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotYIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 70/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä
LisätiedotTIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...
LisätiedotHATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK
HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI RAUMAN KOILLISEN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS 2011 AHLMAN
RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN KOILLISEN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Luontoselvityksen sisällöstä... 4 Liito-oravaselvitys... 4 Tutkimusmenetelmät...
LisätiedotRetinranta Nallikarissa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen
LisätiedotSastamalan kaupunki. Sastamalan Kiikoisten luontoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Sastamalan kaupunki Sastamalan Kiikoisten luontoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 86/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...
LisätiedotLUONTOSELVITYS. Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue. Henna Koskinen
LUONTOSELVITYS Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue Henna Koskinen 25.5.2016 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti löytyvät luonnonsuojelulain, metsälain,
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Kuokkamaantien luontoselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Kuokkamaantien luontoselvitys 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 22/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotSAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 15.12.2008 SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...
LisätiedotTampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys
Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotVanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa
Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa Kutveleen kanava Kukonharjun kanava Käyhkään kanava Telataipaleen kanava 2003 FRANK HERING Helsingin yliopisto Aikuiskoulutuskeskus Kotkan
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotMIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari
MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.11. 2008 Jouko Sipari 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Suunnittelualueen geomorfologia... 2 4. Suunnittelualueen nykyinen
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTI KOROISTENNIEMI. Turku, Koroinen
KASVISTOINVENTOINTI KOROISTENNIEMI Turku, Koroinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Koroistenniemi sijaitsee Turun kaupungin itäosassa Koroisten kylässä peruskarttakoordinaattien X= 6706 90 ja Y= 571 05
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA. Laitila
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA Laitila Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Tutkimuskohde sijaitsee Untamalan kylässä Laitilassa peruskarttakoordinaattien X= 6755 13-14 ja Y= 534 77-535 08 välillä (pk-lehti
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Lapin jokivarren luontoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Lapin jokivarren luontoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 93/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt...
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava
LisätiedotKokkolan Piilesmäen luontoselvitys
Kokkolan Piilesmäen luontoselvitys Mattias Kanckos Elokuu 2013 Pääjärventie 411 GSM: 050-5939536 68840 Nederlappfors info@essnature.com Finland Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Aineisto ja menetelmät
LisätiedotSaarijärven kaupunki. Saarijärven Mustikkakorven luontoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Saarijärven kaupunki Saarijärven Mustikkakorven luontoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 49/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...
LisätiedotSUSINIEMEN KIINTEISTÖT OY
SUSINIEMEN KIINTEISTÖT OY RAUMAN SUSINIEMEN LUONTOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Luontoselvityksen sisällöstä... 4 Liito-oravaselvitys...
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI RAUMAN FÅFÄNGAN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN
RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN FÅFÄNGAN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Liito-oravaselvitys... 4 Tutkimusmenetelmät... 4
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotKERAVAN ENERGIA OY MASSBYN LÄMPÖKESKUKSEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Keravan Energia Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 4.9.2018 Viite 1510040746 KERAVAN ENERGIA OY MASSBYN LÄMPÖKESKUKSEN LUONTOSELVITYS KERAVAN ENERGIA OY Päivämäärä 4.9.2018 Laatija
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotLaihia Kortteli 80 Asemakaavan muutoksen luontoselvitys. 11.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihia Kortteli 80 Asemakaavan muutoksen luontoselvitys 11.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta.
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotRIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA
RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA PELTOKORTE Equisetum arvense Kasvattaa keväällä itiötähkän ja kesällä kesäverson Kasvin monivuotinen maavarsi voivat ulottua jopa 2 m syvälle Hankala hävittää RÖNSYLEINIKKI
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja
Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Yleiskuva alueelta Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue...
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SIIRI I. Raisio
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SIIRI I Raisio Päivi Heino 2003 Tutkimuskohde Raision Siiri 1 sijaitsee Raision kaakkoisosassa peruskarttakoordinaattien X= 6707 40 ja Y= 565 45 välillä (pk- lehti 1043 09 Raisio
LisätiedotLUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta
LUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta Pöyry Finland Oy 2011 1. YLEISTÄ Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kyrkösjärven itärannalla (Kartta 1) sellaisia
LisätiedotLUONTOSELVITYS RANTA-ASEMAKAAVAA VARTEN VEHMAAN VIIAISTENLAHDELLA
LUONTOSELVITYS RANTA-ASEMAKAAVAA VARTEN VEHMAAN VIIAISTENLAHDELLA Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MENETELMÄT... 3 2.1 KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPIKARTOITUS... 3
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNKI LEHTIPOJANTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 24.10.2017 Viite 1510034745-001 JOENSUUN KAUPUNKI LEHTIPOJANTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS JOENSUUN KAUPUNKI Päivämäärä
Lisätiedot